korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus suomessa"

Transkriptio

1 korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus suomessa Suomen kesäyliopistot ry sonja valjus mika nirvi

2 ESIPUHE -2- Opetusministeriö on yhdessä ministeriötä avustavan vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän ja vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kanssa valmistellut vuosien aikana suuntaviivaohjauksen käyttöönottoa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta. Uuden ohjausjärjestelmän käyttöönotosta on sovittu opetusministeriön ja vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kokouksessa Opetusministeriö ja vapaan sivistystyön valtakunnalliset järjestöt ovat yhdessä määritelleet ja hyväksyneet suuntaviivaohjauksen oppilaitosmuodottaiset tavoitteet ja sisällöt. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien itsenäisessä päätösvallassa on koulutustarjonnan suuntaaminen ja muu tavoitteiden edistäminen vapaaehtoiselta pohjalta kunkin ylläpitäjän mahdollisuuksien mukaisesti. Suuntaviivaohjaus otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Suuntaviivatoiminta on osa Suomen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Suuntaviivaohjauksen avulla pyritään vahvistamaan vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Yleisenä tavoitteena on vapaan sivistystyön osallistumispohjan laajentaminen lisäämällä aikuiskoulutuksessa tällä hetkellä aliedustettujen kansalaisryhmien, kuten esimerkiksi työttömien, eläkeläisten, ikääntyneiden ja pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden, osallistumista vapaan sivistystyön koulutukseen. Lisäksi tavoitteena on vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutustarjonnan lisääminen oppilaitosmuodoittain määritellyillä painopistealoilla. Kesäyliopistojen painopistealoja ovat: 1. Kieli- ja kulttuurikoulutus ja muut yhteiskuntaan integroivat opinnot maahanmuuttajille a) vapaan sivistystyön koulutuksena ja sen rahoituksella maahanmuuttajille suunnattu integroiva (kotouttava) koulutus. Koulutuksella ei tarkoiteta työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena järjestettävää koulutusta. b) korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus sekä kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia lisäävä koulutus sisältäen soveltuvat avoimen yliopiston opinnot (esim. kulttuurienvälinen kommunikaatio, kielija kulttuuriopintoja). 2. Kansalaistaitoja ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot a) kansalaisten osallistumista järjestötoimintaan ja paikalliseen toimintaan lisäävä koulutus; b) kansalaistaitoja ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät avoimen yliopiston opinnot; c) kansalaistaitoja ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia sekä tietoyhteiskunta- valmiuksia lisäävät opinnot ikääntyneille ja eläkeläisille; d) Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön vuonna 2003 laatiman suosituksen mukainen tietoyhteiskuntavalmiudet -opintokokonaisuus tai sen yksittäinen opintojakso; e) Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön vuonna 2003 laatiman suosituksen mukaiset vapaan sivistystyön kansalaisopinnot tai yksittäinen opintojakso.

3 3. Avoimen yliopiston opintoihin valmentava koulutus a) koulutuksen kohderyhmänä ovat ikääntyneet, eläkeläiset, akateemisesti koulutetut maahanmuuttajat ja yliopisto-opintonsa keskeyttäneet; sekä b) valmentava koulutus, joka voi pitää sisällään ryhmäkohtaista opintoneuvontaa, on edellä mainitulle kohderyhmälle suunnattua koulutusta, joka tarjoaa opiskelijalle erityisvalmiuksia osallistua avoimeen yliopisto- ja korkeakouluopetukseen. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Laissa vapaasta sivistystyöstä 2 ssä todetaan, että kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen strateginen visio on, että kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avointa yliopistojärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu- toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Suuntaviivakoulutus on uusin osa kesäyliopistojen toiminnan painopistealueita. Kesäyliopistojen suuntaviivatoimintaa tukeva selvitys toteutettiin tammi-lokakuussa Selvityksen on laatinut kasvatustieteen ylioppilas Sonja Valjus. Selvitys toimii pohjana kesäyliopistojen uusien painopisteiden mukaisen toiminnan kehittämiselle. Kattava selvitys luo edellytyksiä esimerkkeineen korkea-asteen maahanmuuttajien kokonaisvaltaiseen ja luontevaan sisällyttämiseen kesäyliopistojen toimintaan. Selvitystä ovat rahoittaneet Opetushallitus vapaan sivistystyön lain (632/1998) 14 :n mukaisista kokeilu-ja kehittämisavustuksista sekä opetusministeriö. Tampere Mika Nirvi pääsihteeri -3-

4 TIIVISTELMÄ Selvityksen lähtökohdat Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat kotoutumisen suhteen oma erityisryhmänsä, ja heidän koulutustarpeensa eroavat muiden maahanmuuttajien tarpeista. Selvityksessä tarkastellaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista, koulutustarpeita ja heille suunnattua koulutustarjontaa. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ryhmään luetaan kuuluvaksi sekä korkeakoulututkinnon ulkomailla tai Suomessa suorittaneet että korkeakouluissa opiskelevat maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset. Yleisenä taustana selvityksessä esitellään tilastoa maahanmuuttajista Suomessa, Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, korkeakoulutetun maahanmuuttajan kotoutumista ja kotouttamisen periaatteita. Selvityksen varsinainen osa käsittelee eri elämäntilanteessa oleville korkeakoulutetuille maahanmuuttajalle suunnattua koulutustarjontaa. Selvityksessä tarkastellaan erikseen työttömien, työssäkäyvien, Suomessa tutkintoa opiskelevien ja työvoiman ulkopuolella olevien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutus- ja ohjauspalveluita. Elämäntilanteen mukaan eriytettyjen palveluiden lisäksi maahanmuuttajat voivat osallistua omaehtoiseen koulutukseen, joka on kaikille avointa. Kesäyliopistot ovat yksi omaehtoista koulutusta tarjoavista oppilaitosmuodoista. Selvityksessä esitellään kesäyliopistojen kokemuksia maahanmuuttajien koulutuksesta ja pohditaan kesäyliopistojen mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutuspalvelujen toteuttajana. Selvityksen tarkoitus on tukea kesäyliopistoja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukevan koulutuksen ja muun heille suunnatun toiminnan kehittämisessä. Selvitys toteutettiin huhti syyskuussa 2005, ja sen toteutti kasvatustieteen ylioppilas Sonja Valjus. Selvityksen aineistona ovat korkeakoulutettuja maahanmuuttajia käsittelevät tutkimukset, selvitykset, raportit sekä asiantuntijahaastattelut. Maahanmuuttajat Suomessa -4- Maahanmuuttaja on pysyvästi tai pidemmäksi ajanjaksoksi (vähintään vuosi) Suomeen asumaan muuttava toisen maan kansalainen. Muutto Suomeen voi olla vapaaehtoinen tai tapahtua pakon edessä. Vapaaehtoisesti Suomeen muutetaan töihin, opiskelemaan, etnisenä paluumuuttajana tai perhesiteen vuoksi. Pakolaiset taas joutuvat jättämään kotimaansa pakon edessä. Maahanmuuttajista suurin osa on tullut Suomeen perhesyistä. Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä ovat venäläiset. Venäläisten koulutustaso on korkea: lähes puolella Suomessa asuvista venäläisistä on korkeakoulututkinto. Työhallinnon vuoden 2004 työnvälitystilaston mukaan ulkomaalaisista työnhakijoista 25 prosentilla on korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinto on pakolaisista 12 prosentilla, paluumuuttajista 30 prosentilla, perhesuhteen perusteella maassa oleskelevista 25 prosentilla ja työvoimapoliittisista siirtolaisista 30 prosentilla. Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suurin osa tulee Euroopasta. Yleisin yksittäinen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lähtömaa on kuitenkin Kiina. Ulkomaalaisia

5 tutkinto-opiskelijoita on yliopistoissa eniten teknistieteellisillä ja humanistisilla aloilla ja ammattikorkeakouluissa kaupan ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Suomen maahanmuuttopolitiikka Keskeinen piirre Suomen lyhyessä maahanmuuttopolitiikan historiassa on, että työmarkkinakysymykset ovat olleet marginaalisia. Maahanmuuttajapolitiikka on kehittynyt lähinnä ulkoisten paineiden, kuten kansainvälisten sitoumusten velvoittamana (pakolais- ja turvapaikka-asiat) tai sukulaiskansaideologian pohjalta (paluumuutto). Vuoden 2005 loppuun mennessä laaditaan poikkihallinnollisessa projektissa hallituksen kokonaisvaltainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Ohjelman pääpaino on työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Väestön ikääntyminen merkitsee työmarkkinoiden kannalta huomattavaa työvoiman poistumaa lähitulevaisuudessa. Työpanoksen lisäämisessä on ensisijaista kotimaisten työvoimaresurssien parempi hyötykäyttö. Maahanmuuton roolina on yhtenä keinona muiden keinojen joukossa huolehtia työvoiman määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä. Työperustaisen maahanmuuton lisääminen edellyttää toimenpiteitä eri sektoreilla ja yhteiskunnan eri tahojen yhteistä tahtoa maahanmuuttajien houkuttelemisessa Suomeen ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Koska työikäinen väestö vähenee kaikkialla Euroopassa, Suomen on oltava maahanmuuttopolitiikassa aktiivinen ja edistyksellinen voidakseen ylipäätään kilpailla liikkuvasta työvoimasta. Samalla kun pohditaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden haasteita ja pyritään houkuttelemaan työvoimamuuttajia Suomeen, tulee kuitenkin huomioida myös ulkomaalaisten osaajien houkuttelun vaikutus kehitysmaiden tilanteeseen. Pakolaisuutta on maahanmuuttoon vaikuttavista tekijöistä vaikein ennustaa, koska siihen vaikuttavat voimakkaasti maan ulkopuolella tapahtuvat tekijät, joihin yksittäisen valtion vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Kuitenkin naapurimaiden pakolaispolitiikka, kuten turvapaikka- ja perheenyhdistämiskriteerien muutokset, vaikuttavat naapurimaiden tilanteeseen: esimerkiksi Ruotsin kiristäessä pakolaispolitiikkaansa on todennäköistä, että turvapaikanhakijoita hakeutuu Suomeen. Sen sijaan paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta vähenee. Paluumuuttojonon todellista kokoa selvitellään. Tulevaisuudessa jonoon ei enää oteta uusia hakijoita ja jonon purkua nopeutetaan. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan kotoutuminen Kotoutuminen on asettumista uuteen maahan ja osallistumista uuden kotimaan toimintaan. Se on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat monenlaiset tekijät. Muun muassa maahantulosyy, kulttuurierojen suuruus oman ja valtakulttuurin välillä ja elämäntilanne suuntaavat kotoutumista. Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi kotoutumiseen vaikuttavat vastaanottavan yhteiskunnan suhtautuminen maahanmuuttajiin ja yksilön sosiaaliset tukiverkostot. Maahanmuuttajan psyykkinen kotoutuminen on tasapainon etsimistä yksilön oman kulttuurin tapojen, käsitysten ja odotusten sekä valtakulttuurin välillä. Maahanmuuttajan elämä kahden kulttuurin välissä on jatkuvaa identiteettineuvottelua siitä, missä määrin sopeutua valtakulttuuriin ja missä määrin -5-

6 -6- säilyttää oma kulttuuri. Uuteen maahan kotoutumiseen kuluu usein kulttuuri- ja tapaerojen aiheuttama stressi, jonka voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Kotoutuminen tapahtuu usein eritahtisesti eri elämänalueilla. Eri elämänalueilla tapahtuvaa kotoutumista tarkastellaan selvityksessä Euroopan neuvoston määrittelemien kotoutumisen osa-alueiden taloudellinen (työ ja koulutus), poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen (etnisen yhteisön sisäinen) kotoutuminen mukaan. Taloudellinen kotoutuminen merkitsee, että maahanmuuttaja saavuttaa uudessa kotimaassaan valtaväestöön verrattavan työllisyyden, tulot, koulutuksen ja asumistason. Muista syistä kuin työvoimana Suomeen tulleiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on usein vaikeaa. Etenkään ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen osaamista vastaavalle alalle ei ole usein yksinkertaista. Suomessa tutkintonsa suorittaneiden maahanmuuttajien tilanne on parempi. Pakolaisten raskaiden taustojen takia heidän kotoutumisensa on ensimmäisinä Suomeen tulovuosina usein enemmän sosiaalista ja psyykkistä kuin työelämään kotoutumista. Korkeakoulutukseen pääsy ei ole muista kuin opiskelusyistä Suomeen tulleille maahanmuuttajille helppoa. Maahanmuuttajilla on haasteita myös suomalaiseen opiskelukulttuuriin kotoutumisessa. Moni maahanmuuttaja on tottunut opettajajohtoisempaan opetukseen. Poliittisella kotoutumisella tarkoitetaan, että maahanmuuttaja osallistuu uuden yhteiskunnan poliittiseen toimintaan muun muassa seuraamalla tiedotusvälineitä, äänestämällä, hakemalla kansalaisuutta ja järjestäytymällä. Maahanmuuttajat ovat hitaasti pääsemässä mukaan suomalaiseen politiikkaan ja kolmannen sektorin toimintaan. Maahanmuuttajien järjestötoiminta on aktiivista, mutta usein jäsentymätöntä. Sosiaalinen kotoutuminen on sosiaalisten suhteiden luomista valtakulttuurin edustajiin. Suhteiden luominen ei voi olla yksipuolista. Molempien osapuolten asenteet ja avoimuus vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Sosiaalista kotoutumista kuvastavat muun muassa kielitaito ja suhteet valtaväestöön (ystävyyssuhteet ja ulkomaalaisvihamielisyyden kokeminen). Suomalaisen kulttuurin erityispiirteet, jotka vaikeuttivat eri kulttuureista tulevien sosiaalista kotoutumisprosessia, ovat suomalaisen keskustelukulttuurin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähäisyys sekä itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen. Suomalaisesta kulttuurista kaukana olevista kulttuureista tulleet maahanmuuttajat ovat kokeneet Suomessa rasismia. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi laman jälkeen. Etenkin osaavien ulkomaalaisten maahanmuuttoon suhtaudutaan positiivisesti. Kulttuurinen kotoutuminen merkitsee itselle merkitykselliseen alakulttuurin kotoutumista uudessa kotimaassa. Samaan kulttuuriin kuuluvien yhteisö voi tukea uusia tulokkaita käytännön asioissa, koska kauemmin maassa olleilla on tietoa maan käytännöistä. Yhteisöllä on tärkeä merkitys oman kulttuurin säilyttämisessä ja yhteisö voi myös ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla uusia ihmissuhteita lähtömaahan jääneiden ystävien tilalle. Yhteinen kulttuuri voi perustua muun muassa etniseen taustaan, uskontoon tai ammattialaan. Suomen kielen oppiminen on olennainen osa kotoutumista Suomeen. Paikallisen kielen hallinta mahdollistaa osallistumisen valtaväestön toimintaan eri elämänalueilla. Myös vieraskielisenä on usein mahdollista olla aktiivinen, mutta osallistumisen mahdollisuudet ovat rajatummat. Kielitaito on mukana olon mahdollistamisen lisäksi myös avain paikallisen kulttuurin ymmärtämiseen. Suomen kielen merkitys työelämään kotoutumiselle riippuu työpaikasta ja tehtävistä. Maahanmuuttajien puutteellinen suomen kielen taito ei ole ongelma sellaisissa työpaikoissa ja tehtävissä, joissa työ ja sen

7 sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö eivät ole olennaisesti sidoksissa työpaikan maantieteelliseen ja kulttuuriseen sijaintiin. Sen sijaan kielitaidon merkitys on tärkeämpi aloilla, joilla suomen kielen käyttäminen on keskeinen työprosessin osa tai kohde. Maahanmuuttajan halu kotoutua riippuu muuttomotiiveista. Globaalitalouden vaeltajat eivät pyri kotoutumaan paikalliseen kulttuuriin, koska he kokevat kuuluvansa kansainväliseen vaeltajien yhteisöön. Vierailijat muuttavat ulkomaille saadakseen kokemusta ja pääomaa, joita voi hyödyntää kotimaassa. Elämänlaatumuuttajat taas etsivät pysyvää asuinpaikkaa ja tavoitteenaan on kotoutua paikalliseen kulttuuriin. Sosiaalisten suhteiden vuoksi muuttavien motiivi kotoutua riippuu muuton aiotusta pysyvyydestä eli viime kädessä henkilöstä tai yhteisöstä, joka on ollut muuton pääasiallinen motiivi. Kiinnostus maahan jäämiseen ja Suomeen kotoutumiseen saattaa syntyä myös täällä asumisen aikana. Maahanmuuttajien kotouttaminen Kotouttaminen merkitsee viranomaisten kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamista toteutetaan kuntien kotouttamisohjelmien kautta. Tähän mennessä kotouttamistoimenpiteitä on suunnattu pääasiassa työttömille maahanmuuttajille, ja muissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on jäänyt vähemmälle. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnoksessa (2005) määritellään kotouttamisen koskevan entistä laajemmin kaikkia maahanmuuttajia. Kotoutumiseen rohkaistaan kaikkia niitä maahanmuuttajia, joiden oleskelu maassa on pysyväisluonteista tai muutoin pitkäaikaista. Tässä selvityksessä käytetään koulutuksesta puhuttaessa kotouttamisen sijaan termiä kotoutumisen tukeminen, koska halutaan korostaa maahanmuuttajan aktiivista roolia kotoutumisensa suuntaajana. Eri elämänalueilla tapahtuvaa kotoutumista voidaan tukea monenlaisin ohjauksellisin ja koulutuksellisin toimenpitein. Työttömien akateemisten maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus Työttömien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista koskevassa poliittisessa keskustelussa korostetaan ulkomailla saadun koulutuksen hyödyntämisen tehostamista joustavoittamalla aiempien opintojen ja hankitun osaamisen hyväksilukemista ja tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestämistä. Työttömän korkeakoulutetun maahanmuuttajan koulutus- ja urasuunnittelu lähtee liikkeelle tutkinnon vastaavuuden ja tarvittavan pätevöittävän koulutuksen mahdollisuuksien selvittämisestä. Kun ulkomainen tutkinto vastaa melko hyvin suomalaista tutkintoa, on mahdollista tähdätä koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin. Osa korkeakoulutetuista maahanmuuttajista päätyy vaihtamaan alaa tutkinnon heikon vastaavuuden tai uran jatkamisen haasteellisuuden vuoksi. Iäkkäämpien pitkälle koulutettujen maahanmuuttajien motivaatio ponnistella omalle alalle työllistymiseksi on usein heikompi kuin nuorempien. Työttömän maahanmuuttajan kotoutumista tukeva koulutus sisältää ura- ja opinto-ohjausta, tutkintojen vertailua ja Suomessa tarvittavia -7-

8 -8- perusvalmiuksia kehittävää kotoutumiskoulutusta. Lisäksi korkeakoulutetuille työttömille maahanmuuttajille on tarjolla akateemisiin opintoihin tai työelämään valmentavaa koulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. Maahanmuuttajien ohjaustarve on usein huomattavasti suurempi kuin suomalaisten. Riittävän ohjauksen saaminen on tärkeää maahanmuuttajan kotoutumisprosessissa, sillä ammatillisen uraohjauksen lisäksi sitä voidaan pitää myös yhteiskuntaan ja kulttuuriin orientoivana toimintona. Työttömän maahanmuuttajan ohjauksen tavoitteena on selkeyttää maahanmuuttajan polkua kohti kotoutumista, työllistymistä ja aktiivista kansalaisuutta. Ohjauksen haasteena on, että sen tulisi olla samanaikaisesti rohkaisevaa ja realistista. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan aikaisempaan osaamiseen perustuva uraohjaus olisi tärkeää aloittaa heti kotoutumisen alkumetreiltä lähtien. Ammatillisen uraohjauksen, suomen kielen opetuksen ja oman alan työelämässä oppimisen tulisi painottua yhtäläisesti kotoutumisen alkuvaiheessa. Aiemman osaamisen arviointia tulisi käyttää koko kotoutumisohjauksen ja -suunnittelun perustana. Työelämää ja opintoja varten on olemassa erilliset ulkomailla suoritettujen opintojen vertailukäytännöt. Työelämää varten voidaan hankkia Opetushallituksesta virallinen päätös ulkomailla hankitun tutkinnon ammatillisesta tunnustamisesta. Opetushallituksen päätös antaa virkakelpoisuuden julkiseen virkaan tai sellaiseen tehtävään, johon vaaditaan vähintään kolmivuotinen korkeakoulu- tai opistotutkinto. Tiettyihin Suomessa säänneltyihin ammatteihin vaaditaan virallinen ammatinharjoittamisoikeus. Kyseisen ammattialan virasto voi myöntää ammatinharjoittamisoikeuden alan tutkinnon suorittaneelle, kun tämä täyttää vaaditut kriteerit. Korkeakoulut antavat päätökset ulkomaisen koulutuksen antamasta jatko-opiskelukelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon. Korkeakoulujen tunnustamista kutsutaan opintojen tai tutkinnon akateemiseksi tunnustamiseksi. Työministeriön kotoutumistoimenpiteiden arvioinnin mukaan tutkintojen kansainvälistä tunnustamista ja rinnastamista tulisi tehostaa. Kotoutumiskoulutus on alkuvaiheen kotoutumista tukevaa koulutusta. Kotoutumiskoulutuksen opiskelijavalinnoissa ovat etusijalla kotoutumissuunnitelmien piirissä olevat, Suomessa kotikunnan saaneet työttömät maahanmuuttajat. Kotoutumiskoulutuksen laadusta on keskusteltu viime aikoina paljon ja koulutuksen haasteita ratkomaan on perustettu työ- ja opetushallinnon kotoutumiskoulutuksen työryhmä. Työryhmän mukaan kotoutumiskoulutuksen kehittämisen perustavoitteena tulisi olla valtavirtaistaminen ja kehittämistoiminnassa tulisi pyrkiä yhteiseen perusfilosofiaan ja prosessinomaisuuteen jokaisen prosessiin osallistuvan tulisi tietää oma roolinsa ja tehtävänsä kokonaisuudessa. Kotoutumiskoulutuksessa on haasteita mm. koulutuksen hankinnassa, opiskelijoiden valinnassa, koulutussisällöissä ja hallinnonalojen työnjaossa. Työtön maahanmuuttaja voi osallistua tuetusti työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen tai siihen rinnasteiseen koulutukseen. Suurin osa kotoutumiskoulutuksesta on työvoimakoulutusta. Pitkän pohjakoulutuksen omaaville maahanmuuttajille voidaan suurissa kaupungeissa tarjota heidän eritystarpeisiinsa vastaavaa kotouttamiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ovat Opetushallituksen suosituksen (2001) mukaisesti: alkukartoitus; suomen tai ruotsin kielen opinnot (tasot 1 4); arjen taidot ja elämänhallinta; yhteiskuntatietous; kulttuurintuntemus sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet. Sekä kotoutumiskoulutuksen arviointitutkimuksen että kotoutumiskoulutustyöryhmän mukaan kotoutumiskoulutuksen sisältö, siinä käytetyt menetelmät ja sen

9 erilaiset toteuttamismuodot vastaavat melko hyvin maahanmuuttajien enemmistön tarpeisiin. Ohjauksellisiin sisältöihin tulisi opetuksessa varata riittävästi resursseja. Opetuksen menetelmiä tulisi kehittää työelämälähtöisemmiksi. Suomen kielen opetukseen tulisi kehittää verkko-opiskelukokonaisuus, joka on suhteutettu yleisten kielitutkintojen taitotasoihin. Kunnille, joissa maahanmuuttajia on vähän ja opintojen eriyttäminen on vaikeaa, tulisi antaa ohjausta ja tukea koulutuksen järjestämiseen. Vaikuttavuuden edistämiseksi koulutusuran tulisi olla vahvemmin nousujohteista, jossa edetään selkeästi tasolta toiselle. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan ohjaava ja valmentava koulutus tukee koulutus- ja urasuunnittelua ja kehittää toivotulle polulle pääsyssä tarvittavia taitoja. Koulutus valmentaa osallistujia ammatillista täydennyskoulutusta, korkeakouluopintoja ja/tai akateemista työelämää varten. Se edistää maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua valtaväestön toimintaan. Koulutuksiin valinnassa korostuvat hakijan motivaatio, koulutettavuus ja kielitaito, pohjakoulutuskriteerit ovat usein joustavat. Ohjaava ja valmentava koulutus voi sisältää koulutus- ja urasuunnittelua, edistyneen tason (4 6) akateemisen suomen englannin ja ruotsin kielen opintoja, oman alan tietoteknisten taitojen ja tietoyhteiskuntataitojen opiskelua, kontaktien ja verkostojen luomista oman alan ammatti- ja tiedeyhteisöihin sekä työharjoittelua omalla alalla. Ohjaavan ja valmentavan koulutuksen sisällöt ovat usein ainakin jossain määrin alakohtaisia. Ohjaavaa ja valmentavaa koulutusta järjestetään paljon myös ammatillisen täydennyskoulutuksen yhteydessä. Ammatillinen täydennyskoulutus on tärkeä väylä ja apuväline pyrittäessä kohti työmarkkinoiden osallisuutta ja Suomessa vaadittavaa ammatti- ja taitotasoa. Ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla ulkomainen tutkinto voidaan täydentää paremmin suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Ammattipätevyyden saavuttamiseen tähtäävää täydentävää koulutusta akateemisen loppututkinnon omassa maassaan suorittaneille on järjestetty lähinnä työvoimakoulutuksena eri puolilla maata. Erityisesti maahanmuuttajille suunnattua työvoimapoliittista täydennyskoulutusta voidaan järjestää pääasiassa suurissa kaupungeissa, koska koulutusta hankitaan aina opiskelijaryhmälle. Riittävän suuren yksin maahanmuuttajista koostuvan ryhmän kokoaminen on haasteellista pienillä paikkakunnilla. Pienillä paikkakunnilla asuville ja/tai harvinaisia aloja edustaville maahanmuuttajille tulisi tarjota mahdollisuuksia kehittää kielitaito ja opiskelutaidot valmentavan koulutuksen avulla sellaiselle tasolle, että valtaväestölle suunnattuun oman alan täydennyskoulutukseen osallistuminen on mahdollista. Pätevöittämiskoulutuksen järjestää kyseiseen tutkintoon johtavia opintoja järjestävä korkeakoulu tai sen kanssa sopimuksen opintojen järjestämisestä tehnyt oppilaitos. Neuvottelut korkeakoulujen kanssa pätevöittävän koulutuksen järjestämisestä eivät ole aina yksinkertaisia. Pätevöittämiskoulutuksiin osallistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin. -9-

10 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kotoutumista tukeva koulutus -10- Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat opiskelevat suomalaisissa korkeakouluissa sekä erillisissä vieraskielisissä (yleensä englanninkielisissä) koulutusohjelmissa että tavallisessa suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa. Suomi on Euroopan kärkimaa vieraskielisen koulutuksen tarjonnassa mitä tulee tutkintoon johtavien koulutusohjelmien, niissä opiskelevien ja koulutusta tarjoavien korkeakoulujen määrään. Korkeakoulupolitiikassa korostetaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä ja korkeakoulujen kansainvälistymistä. Tavoitteena on, että seuraavan viiden vuoden aikana ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kaksinkertaistuu. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kotoutumista tulee tukea entistä tehokkaammin. Kotimaisten kielten opetuksen ja uraohjauksen tulisi olla osa ulkomaisten opiskelijoiden koulutusta opintojen alkuvaiheesta lähtien. Myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluihin tulee edistää. Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille on tarjolla kotoutumista edistävää neuvontaa ja ohjausta sekä yleisesti verkossa että vastaanottavissa oppilaitoksissa. Perustutkintoa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat keskimäärin tyytyväisiä ohjauspalveluihin. Jatko-opiskelijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa on puutteita. Ulkomaisen tutkinto-opiskelijat ovat myös keskimäärin tyytyväisiä Suomessa saamaansa opetukseen. Opetuksen osatekijöistä kaikkein tyytymättömimpiä oltiin suomen ja ruotsin kielen kurssien tarjontaan. Suurin ongelma suomen kielen kurssien järjestämisessä on rahallisten resurssien riittämättömyys. Suurissa korkeakouluissa alkeistason kursseja ei ole riittävästi. Pienemmissä korkeakouluissa taas ongelmana on jatko- ja edistyneen tason kurssien riittämättömyys sekä erikoiskurssien (muun muassa oman alan kielitaitoa kehittävät kurssit) vähäisyys. Ongelmana on myös, että suuri osa alkeiskursseista on suunnattu vaihto-opiskelijoille, ei tutkinto-opiskelijoille. Ratkaisuna esitetään korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä suomen kielen koulutuksen tarjonnassa. Ulkomaalaisten suomen kielen opetusta korkeakouluissa pohtineen työryhmän mukaan kotimaisten kielten opetus tulisi nivoa osaksi vieraskielisiä tutkintoja. Suomen kielen opiskelu on pakollista erillisissä englanninkielisissä ohjelmissa suuressa osassa ammattikorkeakouluja, kun taas yliopistoissa suomen opinnot eivät pääsääntöisesti ole pakollinen osa tutkintoa. Keskimäärin suomalaisen korkeakoulun suomi toisena kielenä -opetustarjonta on kahdeksan opintoviikon laajuinen. Yliopistoissa tarjontaa on keskimäärin 12 opintoviikon, ammattikorkeakouluissa vajaan kuuden opintoviikon verran. Opetus haetaan joko oman tai toisen korkeakoulun kurssitarjonnasta. Useat opiskelijat käyttävät hyväkseen myös alueen muuta kielikoulutustarjontaa. Työryhmän mukaan jokaisessa koulutusohjelmassa olisi tärkeää arvioida, missä määrin tavoitteena on integroida ulkomaisia opiskelijoita suomalaiseen yhteiskuntaan ja millaisen kotimaisen kielen taitotason kyseiselle alalle valmistuneet tarvitsevat. Suoritettujen opintoviikkojen sijasta huomiota tulee kiinnittää ennemminkin opiskelijan saavuttamaan taitotasoon, sen määrittelyyn ja todentamiseen. Tulisi luoda yhdenmukaiset ja selkeät käytännöt opiskelijan taitotason ilmaisemiselle todistuksessa. Myös muita suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttavia opintoja, kuten suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa käsitteleviä kursseja, tulisi tarjota. Työryhmä pitää tärkeänä, että

11 korkeakouluissa kehitetään erilaisia opetusmuotoja yhdistelevää ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävää suomen opetusta kuten monimuoto-opetusta, ohjattua itseopiskelua ja verkko-opetusta. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ammatillinen uraohjaus vastaa monil-ta osin työttömien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjausta. Suomalaiseen työelämään pääsyn avaintekijöitä ovat suomen kielen hallinta, työharjoittelu, oman uran suunnittelu ja osaamisen arviointi, verkostoituminen, aktiivisuus ja elinikäinen oppiminen. Olennainen osa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden uraneuvontaa on tiedotus työlupalainsäädännöstä. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden kotoutumista tukeva opastus ja valmennus Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnoksessa esitetään, että maahan muuttavat työntekijät ja elinkeinonharjoittajat ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat yhteiskunnassa toimiakseen nykyistä tehokkaampaa tiedottamista ja opastusta. Opastuksen tarve ja laajuus riippuvat monista seikoista, kuten henkilön maassaolon kestosta ja luonteesta, iästä, lähtömaasta, kansainvälisen työkokemuksen määrästä ja työyhteisön kansainvälisyydestä. Olisi tarpeen luoda kotouttamisjärjestelmän rinnalle kattava opastusjärjestelmä. Opastuksen tarkoituksena on maahanmuuton alkuvaiheessa perehdyttää ulkomaalainen kieleen ja yhteiskuntaan sekä luoda hyvät valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Työvoimana Suomeen saapuvalle maahanmuuttajalle annettaisiin heti tulon jälkeen perustietopaketti, joka olisi laajempi kuin nykyisin saatavilla oleva opastusaineisto. Perustietopaketin rahoituksesta vastaisivat viranomaiset, työnantajat tai maahanmuuttajat itse. Jos opastusjaksoon osallistunut ulkomaalainen työntekijä jää maahan, on tarkoituksenmukaista syventää perehtymistä Suomen olosuhteisiin ja suomen tai ruotsin kieleen. Perustietomateriaalia täydentäisivät toisiaan seuraavat syventävät opastavat koulutusjaksot. Työnantajan tehtävänä olisi edelleen vastata työn edellyttämän kielitaidon ja muiden taitojen tarjoamisesta. Opastavat koulutusjaksot sisältäisivät laajempien työ- ja arkielämässä tarvittavien perustietojen ja -taitojen opetusta. Koulutuksen järjestäjinä voisivat toimia yliopistot, vapaan sivistystyön laitokset, aikuislukiot, aikuiskoulutuskeskukset tai muut koulutuspalvelujen tuottajat. Tällä hetkellä internetissä on saatavilla erilaisia oppaita Suomeen työhön muuttaville. Yritys voi myös hankkia ulkomaalaisille työntekijöilleen maahanmuuttopalveluja niihin erikoistuneilta palveluntarjoajilta. Ulkomaalainen työntekijä voi osallistua kotoutumista tukevaan koulutukseen yrityksestä riippuen joko henkilöstökoulutuksena tai omaehtoisesti. Tilauskoulutuksena järjestettävä kulttuuri- ja sopeutumisvalmennus voi olla suunnattu myös koko perheelle. Vähän kansainvälistä kokemusta omaavalle ulkomaalaiselle työntekijälle ja monikulttuuristuvalle yritykselle tarjotaan kulttuurienvälisen työskentelyn valmiuksia kehittävää koulutusta. -11-

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä. Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari Tampere 26.10.

Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä. Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari Tampere 26.10. Opinnollinen kuntoutus kuntoutuksen koko kentässä Kehityspäällikkö Ilpo Vilkkumaa Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Helsingin toimipaikka Pysytään pinnalla Eväitä opinnolliseen kuntoutukseen Aloitusseminaari

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutusten kokonaiskuva kansanopistoissa

Maahanmuuttajakoulutusten kokonaiskuva kansanopistoissa Maahanmuuttajaten kokonaiskuva kansanopistoissa Maahanmuuttajien lukioon valmistava kansanopistoissa Mikkeli 26.3.2013 Maria Suoraniemi, Tytti Pantsar Selvityksen lähteet Kansanopistojen www-sivut (tilanne

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010, Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus, hallinto ja yhteistyömallit

Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus, hallinto ja yhteistyömallit Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus, hallinto ja yhteistyömallit Juha Kaivola Omaehtoinen koulutus vs. työvoimapoliittinen koulutus Peruslähtökohta edelleen on, että TE-toimiston asiakkaana oleva maahanmuuttajan

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot