korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus suomessa"

Transkriptio

1 korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus suomessa Suomen kesäyliopistot ry sonja valjus mika nirvi

2 ESIPUHE -2- Opetusministeriö on yhdessä ministeriötä avustavan vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän ja vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kanssa valmistellut vuosien aikana suuntaviivaohjauksen käyttöönottoa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten pohjalta. Uuden ohjausjärjestelmän käyttöönotosta on sovittu opetusministeriön ja vapaan sivistystyön valtakunnallisten järjestöjen kokouksessa Opetusministeriö ja vapaan sivistystyön valtakunnalliset järjestöt ovat yhdessä määritelleet ja hyväksyneet suuntaviivaohjauksen oppilaitosmuodottaiset tavoitteet ja sisällöt. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien itsenäisessä päätösvallassa on koulutustarjonnan suuntaaminen ja muu tavoitteiden edistäminen vapaaehtoiselta pohjalta kunkin ylläpitäjän mahdollisuuksien mukaisesti. Suuntaviivaohjaus otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta. Suuntaviivatoiminta on osa Suomen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa. Suuntaviivaohjauksen avulla pyritään vahvistamaan vapaan sivistystyön oppilaitosten asemaa tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä. Yleisenä tavoitteena on vapaan sivistystyön osallistumispohjan laajentaminen lisäämällä aikuiskoulutuksessa tällä hetkellä aliedustettujen kansalaisryhmien, kuten esimerkiksi työttömien, eläkeläisten, ikääntyneiden ja pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden, osallistumista vapaan sivistystyön koulutukseen. Lisäksi tavoitteena on vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutustarjonnan lisääminen oppilaitosmuodoittain määritellyillä painopistealoilla. Kesäyliopistojen painopistealoja ovat: 1. Kieli- ja kulttuurikoulutus ja muut yhteiskuntaan integroivat opinnot maahanmuuttajille a) vapaan sivistystyön koulutuksena ja sen rahoituksella maahanmuuttajille suunnattu integroiva (kotouttava) koulutus. Koulutuksella ei tarkoiteta työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena järjestettävää koulutusta. b) korkeakoulututkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutus sekä kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia lisäävä koulutus sisältäen soveltuvat avoimen yliopiston opinnot (esim. kulttuurienvälinen kommunikaatio, kielija kulttuuriopintoja). 2. Kansalaistaitoja ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät opinnot a) kansalaisten osallistumista järjestötoimintaan ja paikalliseen toimintaan lisäävä koulutus; b) kansalaistaitoja ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisäävät avoimen yliopiston opinnot; c) kansalaistaitoja ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia sekä tietoyhteiskunta- valmiuksia lisäävät opinnot ikääntyneille ja eläkeläisille; d) Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön vuonna 2003 laatiman suosituksen mukainen tietoyhteiskuntavalmiudet -opintokokonaisuus tai sen yksittäinen opintojakso; e) Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön vuonna 2003 laatiman suosituksen mukaiset vapaan sivistystyön kansalaisopinnot tai yksittäinen opintojakso.

3 3. Avoimen yliopiston opintoihin valmentava koulutus a) koulutuksen kohderyhmänä ovat ikääntyneet, eläkeläiset, akateemisesti koulutetut maahanmuuttajat ja yliopisto-opintonsa keskeyttäneet; sekä b) valmentava koulutus, joka voi pitää sisällään ryhmäkohtaista opintoneuvontaa, on edellä mainitulle kohderyhmälle suunnattua koulutusta, joka tarjoaa opiskelijalle erityisvalmiuksia osallistua avoimeen yliopisto- ja korkeakouluopetukseen. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Laissa vapaasta sivistystyöstä 2 ssä todetaan, että kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen strateginen visio on, että kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avointa yliopistojärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu- toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Suuntaviivakoulutus on uusin osa kesäyliopistojen toiminnan painopistealueita. Kesäyliopistojen suuntaviivatoimintaa tukeva selvitys toteutettiin tammi-lokakuussa Selvityksen on laatinut kasvatustieteen ylioppilas Sonja Valjus. Selvitys toimii pohjana kesäyliopistojen uusien painopisteiden mukaisen toiminnan kehittämiselle. Kattava selvitys luo edellytyksiä esimerkkeineen korkea-asteen maahanmuuttajien kokonaisvaltaiseen ja luontevaan sisällyttämiseen kesäyliopistojen toimintaan. Selvitystä ovat rahoittaneet Opetushallitus vapaan sivistystyön lain (632/1998) 14 :n mukaisista kokeilu-ja kehittämisavustuksista sekä opetusministeriö. Tampere Mika Nirvi pääsihteeri -3-

4 TIIVISTELMÄ Selvityksen lähtökohdat Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat kotoutumisen suhteen oma erityisryhmänsä, ja heidän koulutustarpeensa eroavat muiden maahanmuuttajien tarpeista. Selvityksessä tarkastellaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista, koulutustarpeita ja heille suunnattua koulutustarjontaa. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ryhmään luetaan kuuluvaksi sekä korkeakoulututkinnon ulkomailla tai Suomessa suorittaneet että korkeakouluissa opiskelevat maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset. Yleisenä taustana selvityksessä esitellään tilastoa maahanmuuttajista Suomessa, Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, korkeakoulutetun maahanmuuttajan kotoutumista ja kotouttamisen periaatteita. Selvityksen varsinainen osa käsittelee eri elämäntilanteessa oleville korkeakoulutetuille maahanmuuttajalle suunnattua koulutustarjontaa. Selvityksessä tarkastellaan erikseen työttömien, työssäkäyvien, Suomessa tutkintoa opiskelevien ja työvoiman ulkopuolella olevien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutus- ja ohjauspalveluita. Elämäntilanteen mukaan eriytettyjen palveluiden lisäksi maahanmuuttajat voivat osallistua omaehtoiseen koulutukseen, joka on kaikille avointa. Kesäyliopistot ovat yksi omaehtoista koulutusta tarjoavista oppilaitosmuodoista. Selvityksessä esitellään kesäyliopistojen kokemuksia maahanmuuttajien koulutuksesta ja pohditaan kesäyliopistojen mahdollisuuksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien koulutuspalvelujen toteuttajana. Selvityksen tarkoitus on tukea kesäyliopistoja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista tukevan koulutuksen ja muun heille suunnatun toiminnan kehittämisessä. Selvitys toteutettiin huhti syyskuussa 2005, ja sen toteutti kasvatustieteen ylioppilas Sonja Valjus. Selvityksen aineistona ovat korkeakoulutettuja maahanmuuttajia käsittelevät tutkimukset, selvitykset, raportit sekä asiantuntijahaastattelut. Maahanmuuttajat Suomessa -4- Maahanmuuttaja on pysyvästi tai pidemmäksi ajanjaksoksi (vähintään vuosi) Suomeen asumaan muuttava toisen maan kansalainen. Muutto Suomeen voi olla vapaaehtoinen tai tapahtua pakon edessä. Vapaaehtoisesti Suomeen muutetaan töihin, opiskelemaan, etnisenä paluumuuttajana tai perhesiteen vuoksi. Pakolaiset taas joutuvat jättämään kotimaansa pakon edessä. Maahanmuuttajista suurin osa on tullut Suomeen perhesyistä. Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä ovat venäläiset. Venäläisten koulutustaso on korkea: lähes puolella Suomessa asuvista venäläisistä on korkeakoulututkinto. Työhallinnon vuoden 2004 työnvälitystilaston mukaan ulkomaalaisista työnhakijoista 25 prosentilla on korkeakoulututkinto. Korkeakoulututkinto on pakolaisista 12 prosentilla, paluumuuttajista 30 prosentilla, perhesuhteen perusteella maassa oleskelevista 25 prosentilla ja työvoimapoliittisista siirtolaisista 30 prosentilla. Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista suurin osa tulee Euroopasta. Yleisin yksittäinen ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden lähtömaa on kuitenkin Kiina. Ulkomaalaisia

5 tutkinto-opiskelijoita on yliopistoissa eniten teknistieteellisillä ja humanistisilla aloilla ja ammattikorkeakouluissa kaupan ja hallinnon sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Suomen maahanmuuttopolitiikka Keskeinen piirre Suomen lyhyessä maahanmuuttopolitiikan historiassa on, että työmarkkinakysymykset ovat olleet marginaalisia. Maahanmuuttajapolitiikka on kehittynyt lähinnä ulkoisten paineiden, kuten kansainvälisten sitoumusten velvoittamana (pakolais- ja turvapaikka-asiat) tai sukulaiskansaideologian pohjalta (paluumuutto). Vuoden 2005 loppuun mennessä laaditaan poikkihallinnollisessa projektissa hallituksen kokonaisvaltainen maahanmuuttopoliittinen ohjelma. Ohjelman pääpaino on työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Väestön ikääntyminen merkitsee työmarkkinoiden kannalta huomattavaa työvoiman poistumaa lähitulevaisuudessa. Työpanoksen lisäämisessä on ensisijaista kotimaisten työvoimaresurssien parempi hyötykäyttö. Maahanmuuton roolina on yhtenä keinona muiden keinojen joukossa huolehtia työvoiman määrällisestä ja laadullisesta riittävyydestä. Työperustaisen maahanmuuton lisääminen edellyttää toimenpiteitä eri sektoreilla ja yhteiskunnan eri tahojen yhteistä tahtoa maahanmuuttajien houkuttelemisessa Suomeen ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Koska työikäinen väestö vähenee kaikkialla Euroopassa, Suomen on oltava maahanmuuttopolitiikassa aktiivinen ja edistyksellinen voidakseen ylipäätään kilpailla liikkuvasta työvoimasta. Samalla kun pohditaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden haasteita ja pyritään houkuttelemaan työvoimamuuttajia Suomeen, tulee kuitenkin huomioida myös ulkomaalaisten osaajien houkuttelun vaikutus kehitysmaiden tilanteeseen. Pakolaisuutta on maahanmuuttoon vaikuttavista tekijöistä vaikein ennustaa, koska siihen vaikuttavat voimakkaasti maan ulkopuolella tapahtuvat tekijät, joihin yksittäisen valtion vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Kuitenkin naapurimaiden pakolaispolitiikka, kuten turvapaikka- ja perheenyhdistämiskriteerien muutokset, vaikuttavat naapurimaiden tilanteeseen: esimerkiksi Ruotsin kiristäessä pakolaispolitiikkaansa on todennäköistä, että turvapaikanhakijoita hakeutuu Suomeen. Sen sijaan paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta vähenee. Paluumuuttojonon todellista kokoa selvitellään. Tulevaisuudessa jonoon ei enää oteta uusia hakijoita ja jonon purkua nopeutetaan. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan kotoutuminen Kotoutuminen on asettumista uuteen maahan ja osallistumista uuden kotimaan toimintaan. Se on yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat monenlaiset tekijät. Muun muassa maahantulosyy, kulttuurierojen suuruus oman ja valtakulttuurin välillä ja elämäntilanne suuntaavat kotoutumista. Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi kotoutumiseen vaikuttavat vastaanottavan yhteiskunnan suhtautuminen maahanmuuttajiin ja yksilön sosiaaliset tukiverkostot. Maahanmuuttajan psyykkinen kotoutuminen on tasapainon etsimistä yksilön oman kulttuurin tapojen, käsitysten ja odotusten sekä valtakulttuurin välillä. Maahanmuuttajan elämä kahden kulttuurin välissä on jatkuvaa identiteettineuvottelua siitä, missä määrin sopeutua valtakulttuuriin ja missä määrin -5-

6 -6- säilyttää oma kulttuuri. Uuteen maahan kotoutumiseen kuluu usein kulttuuri- ja tapaerojen aiheuttama stressi, jonka voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Kotoutuminen tapahtuu usein eritahtisesti eri elämänalueilla. Eri elämänalueilla tapahtuvaa kotoutumista tarkastellaan selvityksessä Euroopan neuvoston määrittelemien kotoutumisen osa-alueiden taloudellinen (työ ja koulutus), poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen (etnisen yhteisön sisäinen) kotoutuminen mukaan. Taloudellinen kotoutuminen merkitsee, että maahanmuuttaja saavuttaa uudessa kotimaassaan valtaväestöön verrattavan työllisyyden, tulot, koulutuksen ja asumistason. Muista syistä kuin työvoimana Suomeen tulleiden korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen on usein vaikeaa. Etenkään ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen osaamista vastaavalle alalle ei ole usein yksinkertaista. Suomessa tutkintonsa suorittaneiden maahanmuuttajien tilanne on parempi. Pakolaisten raskaiden taustojen takia heidän kotoutumisensa on ensimmäisinä Suomeen tulovuosina usein enemmän sosiaalista ja psyykkistä kuin työelämään kotoutumista. Korkeakoulutukseen pääsy ei ole muista kuin opiskelusyistä Suomeen tulleille maahanmuuttajille helppoa. Maahanmuuttajilla on haasteita myös suomalaiseen opiskelukulttuuriin kotoutumisessa. Moni maahanmuuttaja on tottunut opettajajohtoisempaan opetukseen. Poliittisella kotoutumisella tarkoitetaan, että maahanmuuttaja osallistuu uuden yhteiskunnan poliittiseen toimintaan muun muassa seuraamalla tiedotusvälineitä, äänestämällä, hakemalla kansalaisuutta ja järjestäytymällä. Maahanmuuttajat ovat hitaasti pääsemässä mukaan suomalaiseen politiikkaan ja kolmannen sektorin toimintaan. Maahanmuuttajien järjestötoiminta on aktiivista, mutta usein jäsentymätöntä. Sosiaalinen kotoutuminen on sosiaalisten suhteiden luomista valtakulttuurin edustajiin. Suhteiden luominen ei voi olla yksipuolista. Molempien osapuolten asenteet ja avoimuus vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Sosiaalista kotoutumista kuvastavat muun muassa kielitaito ja suhteet valtaväestöön (ystävyyssuhteet ja ulkomaalaisvihamielisyyden kokeminen). Suomalaisen kulttuurin erityispiirteet, jotka vaikeuttivat eri kulttuureista tulevien sosiaalista kotoutumisprosessia, ovat suomalaisen keskustelukulttuurin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vähäisyys sekä itsenäisyyden ja omatoimisuuden korostaminen. Suomalaisesta kulttuurista kaukana olevista kulttuureista tulleet maahanmuuttajat ovat kokeneet Suomessa rasismia. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin muuttunut myönteisemmäksi laman jälkeen. Etenkin osaavien ulkomaalaisten maahanmuuttoon suhtaudutaan positiivisesti. Kulttuurinen kotoutuminen merkitsee itselle merkitykselliseen alakulttuurin kotoutumista uudessa kotimaassa. Samaan kulttuuriin kuuluvien yhteisö voi tukea uusia tulokkaita käytännön asioissa, koska kauemmin maassa olleilla on tietoa maan käytännöistä. Yhteisöllä on tärkeä merkitys oman kulttuurin säilyttämisessä ja yhteisö voi myös ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla uusia ihmissuhteita lähtömaahan jääneiden ystävien tilalle. Yhteinen kulttuuri voi perustua muun muassa etniseen taustaan, uskontoon tai ammattialaan. Suomen kielen oppiminen on olennainen osa kotoutumista Suomeen. Paikallisen kielen hallinta mahdollistaa osallistumisen valtaväestön toimintaan eri elämänalueilla. Myös vieraskielisenä on usein mahdollista olla aktiivinen, mutta osallistumisen mahdollisuudet ovat rajatummat. Kielitaito on mukana olon mahdollistamisen lisäksi myös avain paikallisen kulttuurin ymmärtämiseen. Suomen kielen merkitys työelämään kotoutumiselle riippuu työpaikasta ja tehtävistä. Maahanmuuttajien puutteellinen suomen kielen taito ei ole ongelma sellaisissa työpaikoissa ja tehtävissä, joissa työ ja sen

7 sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö eivät ole olennaisesti sidoksissa työpaikan maantieteelliseen ja kulttuuriseen sijaintiin. Sen sijaan kielitaidon merkitys on tärkeämpi aloilla, joilla suomen kielen käyttäminen on keskeinen työprosessin osa tai kohde. Maahanmuuttajan halu kotoutua riippuu muuttomotiiveista. Globaalitalouden vaeltajat eivät pyri kotoutumaan paikalliseen kulttuuriin, koska he kokevat kuuluvansa kansainväliseen vaeltajien yhteisöön. Vierailijat muuttavat ulkomaille saadakseen kokemusta ja pääomaa, joita voi hyödyntää kotimaassa. Elämänlaatumuuttajat taas etsivät pysyvää asuinpaikkaa ja tavoitteenaan on kotoutua paikalliseen kulttuuriin. Sosiaalisten suhteiden vuoksi muuttavien motiivi kotoutua riippuu muuton aiotusta pysyvyydestä eli viime kädessä henkilöstä tai yhteisöstä, joka on ollut muuton pääasiallinen motiivi. Kiinnostus maahan jäämiseen ja Suomeen kotoutumiseen saattaa syntyä myös täällä asumisen aikana. Maahanmuuttajien kotouttaminen Kotouttaminen merkitsee viranomaisten kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamista toteutetaan kuntien kotouttamisohjelmien kautta. Tähän mennessä kotouttamistoimenpiteitä on suunnattu pääasiassa työttömille maahanmuuttajille, ja muissa elämäntilanteissa olevien maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on jäänyt vähemmälle. Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnoksessa (2005) määritellään kotouttamisen koskevan entistä laajemmin kaikkia maahanmuuttajia. Kotoutumiseen rohkaistaan kaikkia niitä maahanmuuttajia, joiden oleskelu maassa on pysyväisluonteista tai muutoin pitkäaikaista. Tässä selvityksessä käytetään koulutuksesta puhuttaessa kotouttamisen sijaan termiä kotoutumisen tukeminen, koska halutaan korostaa maahanmuuttajan aktiivista roolia kotoutumisensa suuntaajana. Eri elämänalueilla tapahtuvaa kotoutumista voidaan tukea monenlaisin ohjauksellisin ja koulutuksellisin toimenpitein. Työttömien akateemisten maahanmuuttajien kotoutumista tukeva koulutus Työttömien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien kotoutumista koskevassa poliittisessa keskustelussa korostetaan ulkomailla saadun koulutuksen hyödyntämisen tehostamista joustavoittamalla aiempien opintojen ja hankitun osaamisen hyväksilukemista ja tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestämistä. Työttömän korkeakoulutetun maahanmuuttajan koulutus- ja urasuunnittelu lähtee liikkeelle tutkinnon vastaavuuden ja tarvittavan pätevöittävän koulutuksen mahdollisuuksien selvittämisestä. Kun ulkomainen tutkinto vastaa melko hyvin suomalaista tutkintoa, on mahdollista tähdätä koulutusta ja osaamista vastaaviin tehtäviin. Osa korkeakoulutetuista maahanmuuttajista päätyy vaihtamaan alaa tutkinnon heikon vastaavuuden tai uran jatkamisen haasteellisuuden vuoksi. Iäkkäämpien pitkälle koulutettujen maahanmuuttajien motivaatio ponnistella omalle alalle työllistymiseksi on usein heikompi kuin nuorempien. Työttömän maahanmuuttajan kotoutumista tukeva koulutus sisältää ura- ja opinto-ohjausta, tutkintojen vertailua ja Suomessa tarvittavia -7-

8 -8- perusvalmiuksia kehittävää kotoutumiskoulutusta. Lisäksi korkeakoulutetuille työttömille maahanmuuttajille on tarjolla akateemisiin opintoihin tai työelämään valmentavaa koulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. Maahanmuuttajien ohjaustarve on usein huomattavasti suurempi kuin suomalaisten. Riittävän ohjauksen saaminen on tärkeää maahanmuuttajan kotoutumisprosessissa, sillä ammatillisen uraohjauksen lisäksi sitä voidaan pitää myös yhteiskuntaan ja kulttuuriin orientoivana toimintona. Työttömän maahanmuuttajan ohjauksen tavoitteena on selkeyttää maahanmuuttajan polkua kohti kotoutumista, työllistymistä ja aktiivista kansalaisuutta. Ohjauksen haasteena on, että sen tulisi olla samanaikaisesti rohkaisevaa ja realistista. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan aikaisempaan osaamiseen perustuva uraohjaus olisi tärkeää aloittaa heti kotoutumisen alkumetreiltä lähtien. Ammatillisen uraohjauksen, suomen kielen opetuksen ja oman alan työelämässä oppimisen tulisi painottua yhtäläisesti kotoutumisen alkuvaiheessa. Aiemman osaamisen arviointia tulisi käyttää koko kotoutumisohjauksen ja -suunnittelun perustana. Työelämää ja opintoja varten on olemassa erilliset ulkomailla suoritettujen opintojen vertailukäytännöt. Työelämää varten voidaan hankkia Opetushallituksesta virallinen päätös ulkomailla hankitun tutkinnon ammatillisesta tunnustamisesta. Opetushallituksen päätös antaa virkakelpoisuuden julkiseen virkaan tai sellaiseen tehtävään, johon vaaditaan vähintään kolmivuotinen korkeakoulu- tai opistotutkinto. Tiettyihin Suomessa säänneltyihin ammatteihin vaaditaan virallinen ammatinharjoittamisoikeus. Kyseisen ammattialan virasto voi myöntää ammatinharjoittamisoikeuden alan tutkinnon suorittaneelle, kun tämä täyttää vaaditut kriteerit. Korkeakoulut antavat päätökset ulkomaisen koulutuksen antamasta jatko-opiskelukelpoisuudesta ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon. Korkeakoulujen tunnustamista kutsutaan opintojen tai tutkinnon akateemiseksi tunnustamiseksi. Työministeriön kotoutumistoimenpiteiden arvioinnin mukaan tutkintojen kansainvälistä tunnustamista ja rinnastamista tulisi tehostaa. Kotoutumiskoulutus on alkuvaiheen kotoutumista tukevaa koulutusta. Kotoutumiskoulutuksen opiskelijavalinnoissa ovat etusijalla kotoutumissuunnitelmien piirissä olevat, Suomessa kotikunnan saaneet työttömät maahanmuuttajat. Kotoutumiskoulutuksen laadusta on keskusteltu viime aikoina paljon ja koulutuksen haasteita ratkomaan on perustettu työ- ja opetushallinnon kotoutumiskoulutuksen työryhmä. Työryhmän mukaan kotoutumiskoulutuksen kehittämisen perustavoitteena tulisi olla valtavirtaistaminen ja kehittämistoiminnassa tulisi pyrkiä yhteiseen perusfilosofiaan ja prosessinomaisuuteen jokaisen prosessiin osallistuvan tulisi tietää oma roolinsa ja tehtävänsä kokonaisuudessa. Kotoutumiskoulutuksessa on haasteita mm. koulutuksen hankinnassa, opiskelijoiden valinnassa, koulutussisällöissä ja hallinnonalojen työnjaossa. Työtön maahanmuuttaja voi osallistua tuetusti työvoimapoliittiseen kotoutumiskoulutukseen tai siihen rinnasteiseen koulutukseen. Suurin osa kotoutumiskoulutuksesta on työvoimakoulutusta. Pitkän pohjakoulutuksen omaaville maahanmuuttajille voidaan suurissa kaupungeissa tarjota heidän eritystarpeisiinsa vastaavaa kotouttamiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ovat Opetushallituksen suosituksen (2001) mukaisesti: alkukartoitus; suomen tai ruotsin kielen opinnot (tasot 1 4); arjen taidot ja elämänhallinta; yhteiskuntatietous; kulttuurintuntemus sekä opiskelu- ja työelämävalmiudet. Sekä kotoutumiskoulutuksen arviointitutkimuksen että kotoutumiskoulutustyöryhmän mukaan kotoutumiskoulutuksen sisältö, siinä käytetyt menetelmät ja sen

9 erilaiset toteuttamismuodot vastaavat melko hyvin maahanmuuttajien enemmistön tarpeisiin. Ohjauksellisiin sisältöihin tulisi opetuksessa varata riittävästi resursseja. Opetuksen menetelmiä tulisi kehittää työelämälähtöisemmiksi. Suomen kielen opetukseen tulisi kehittää verkko-opiskelukokonaisuus, joka on suhteutettu yleisten kielitutkintojen taitotasoihin. Kunnille, joissa maahanmuuttajia on vähän ja opintojen eriyttäminen on vaikeaa, tulisi antaa ohjausta ja tukea koulutuksen järjestämiseen. Vaikuttavuuden edistämiseksi koulutusuran tulisi olla vahvemmin nousujohteista, jossa edetään selkeästi tasolta toiselle. Korkeakoulutetun maahanmuuttajan ohjaava ja valmentava koulutus tukee koulutus- ja urasuunnittelua ja kehittää toivotulle polulle pääsyssä tarvittavia taitoja. Koulutus valmentaa osallistujia ammatillista täydennyskoulutusta, korkeakouluopintoja ja/tai akateemista työelämää varten. Se edistää maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua valtaväestön toimintaan. Koulutuksiin valinnassa korostuvat hakijan motivaatio, koulutettavuus ja kielitaito, pohjakoulutuskriteerit ovat usein joustavat. Ohjaava ja valmentava koulutus voi sisältää koulutus- ja urasuunnittelua, edistyneen tason (4 6) akateemisen suomen englannin ja ruotsin kielen opintoja, oman alan tietoteknisten taitojen ja tietoyhteiskuntataitojen opiskelua, kontaktien ja verkostojen luomista oman alan ammatti- ja tiedeyhteisöihin sekä työharjoittelua omalla alalla. Ohjaavan ja valmentavan koulutuksen sisällöt ovat usein ainakin jossain määrin alakohtaisia. Ohjaavaa ja valmentavaa koulutusta järjestetään paljon myös ammatillisen täydennyskoulutuksen yhteydessä. Ammatillinen täydennyskoulutus on tärkeä väylä ja apuväline pyrittäessä kohti työmarkkinoiden osallisuutta ja Suomessa vaadittavaa ammatti- ja taitotasoa. Ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla ulkomainen tutkinto voidaan täydentää paremmin suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Ammattipätevyyden saavuttamiseen tähtäävää täydentävää koulutusta akateemisen loppututkinnon omassa maassaan suorittaneille on järjestetty lähinnä työvoimakoulutuksena eri puolilla maata. Erityisesti maahanmuuttajille suunnattua työvoimapoliittista täydennyskoulutusta voidaan järjestää pääasiassa suurissa kaupungeissa, koska koulutusta hankitaan aina opiskelijaryhmälle. Riittävän suuren yksin maahanmuuttajista koostuvan ryhmän kokoaminen on haasteellista pienillä paikkakunnilla. Pienillä paikkakunnilla asuville ja/tai harvinaisia aloja edustaville maahanmuuttajille tulisi tarjota mahdollisuuksia kehittää kielitaito ja opiskelutaidot valmentavan koulutuksen avulla sellaiselle tasolle, että valtaväestölle suunnattuun oman alan täydennyskoulutukseen osallistuminen on mahdollista. Pätevöittämiskoulutuksen järjestää kyseiseen tutkintoon johtavia opintoja järjestävä korkeakoulu tai sen kanssa sopimuksen opintojen järjestämisestä tehnyt oppilaitos. Neuvottelut korkeakoulujen kanssa pätevöittävän koulutuksen järjestämisestä eivät ole aina yksinkertaisia. Pätevöittämiskoulutuksiin osallistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin. -9-

10 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kotoutumista tukeva koulutus -10- Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat opiskelevat suomalaisissa korkeakouluissa sekä erillisissä vieraskielisissä (yleensä englanninkielisissä) koulutusohjelmissa että tavallisessa suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa. Suomi on Euroopan kärkimaa vieraskielisen koulutuksen tarjonnassa mitä tulee tutkintoon johtavien koulutusohjelmien, niissä opiskelevien ja koulutusta tarjoavien korkeakoulujen määrään. Korkeakoulupolitiikassa korostetaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämistä ja korkeakoulujen kansainvälistymistä. Tavoitteena on, että seuraavan viiden vuoden aikana ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kaksinkertaistuu. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kotoutumista tulee tukea entistä tehokkaammin. Kotimaisten kielten opetuksen ja uraohjauksen tulisi olla osa ulkomaisten opiskelijoiden koulutusta opintojen alkuvaiheesta lähtien. Myös Suomessa asuvien maahanmuuttajien pääsyä korkeakouluihin tulee edistää. Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille on tarjolla kotoutumista edistävää neuvontaa ja ohjausta sekä yleisesti verkossa että vastaanottavissa oppilaitoksissa. Perustutkintoa Suomessa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat ovat keskimäärin tyytyväisiä ohjauspalveluihin. Jatko-opiskelijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa on puutteita. Ulkomaisen tutkinto-opiskelijat ovat myös keskimäärin tyytyväisiä Suomessa saamaansa opetukseen. Opetuksen osatekijöistä kaikkein tyytymättömimpiä oltiin suomen ja ruotsin kielen kurssien tarjontaan. Suurin ongelma suomen kielen kurssien järjestämisessä on rahallisten resurssien riittämättömyys. Suurissa korkeakouluissa alkeistason kursseja ei ole riittävästi. Pienemmissä korkeakouluissa taas ongelmana on jatko- ja edistyneen tason kurssien riittämättömyys sekä erikoiskurssien (muun muassa oman alan kielitaitoa kehittävät kurssit) vähäisyys. Ongelmana on myös, että suuri osa alkeiskursseista on suunnattu vaihto-opiskelijoille, ei tutkinto-opiskelijoille. Ratkaisuna esitetään korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä suomen kielen koulutuksen tarjonnassa. Ulkomaalaisten suomen kielen opetusta korkeakouluissa pohtineen työryhmän mukaan kotimaisten kielten opetus tulisi nivoa osaksi vieraskielisiä tutkintoja. Suomen kielen opiskelu on pakollista erillisissä englanninkielisissä ohjelmissa suuressa osassa ammattikorkeakouluja, kun taas yliopistoissa suomen opinnot eivät pääsääntöisesti ole pakollinen osa tutkintoa. Keskimäärin suomalaisen korkeakoulun suomi toisena kielenä -opetustarjonta on kahdeksan opintoviikon laajuinen. Yliopistoissa tarjontaa on keskimäärin 12 opintoviikon, ammattikorkeakouluissa vajaan kuuden opintoviikon verran. Opetus haetaan joko oman tai toisen korkeakoulun kurssitarjonnasta. Useat opiskelijat käyttävät hyväkseen myös alueen muuta kielikoulutustarjontaa. Työryhmän mukaan jokaisessa koulutusohjelmassa olisi tärkeää arvioida, missä määrin tavoitteena on integroida ulkomaisia opiskelijoita suomalaiseen yhteiskuntaan ja millaisen kotimaisen kielen taitotason kyseiselle alalle valmistuneet tarvitsevat. Suoritettujen opintoviikkojen sijasta huomiota tulee kiinnittää ennemminkin opiskelijan saavuttamaan taitotasoon, sen määrittelyyn ja todentamiseen. Tulisi luoda yhdenmukaiset ja selkeät käytännöt opiskelijan taitotason ilmaisemiselle todistuksessa. Myös muita suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttavia opintoja, kuten suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa käsitteleviä kursseja, tulisi tarjota. Työryhmä pitää tärkeänä, että

11 korkeakouluissa kehitetään erilaisia opetusmuotoja yhdistelevää ja uutta teknologiaa hyväksikäyttävää suomen opetusta kuten monimuoto-opetusta, ohjattua itseopiskelua ja verkko-opetusta. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ammatillinen uraohjaus vastaa monil-ta osin työttömien korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ohjausta. Suomalaiseen työelämään pääsyn avaintekijöitä ovat suomen kielen hallinta, työharjoittelu, oman uran suunnittelu ja osaamisen arviointi, verkostoituminen, aktiivisuus ja elinikäinen oppiminen. Olennainen osa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden uraneuvontaa on tiedotus työlupalainsäädännöstä. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden kotoutumista tukeva opastus ja valmennus Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman luonnoksessa esitetään, että maahan muuttavat työntekijät ja elinkeinonharjoittajat ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat yhteiskunnassa toimiakseen nykyistä tehokkaampaa tiedottamista ja opastusta. Opastuksen tarve ja laajuus riippuvat monista seikoista, kuten henkilön maassaolon kestosta ja luonteesta, iästä, lähtömaasta, kansainvälisen työkokemuksen määrästä ja työyhteisön kansainvälisyydestä. Olisi tarpeen luoda kotouttamisjärjestelmän rinnalle kattava opastusjärjestelmä. Opastuksen tarkoituksena on maahanmuuton alkuvaiheessa perehdyttää ulkomaalainen kieleen ja yhteiskuntaan sekä luoda hyvät valmiudet kotoutumisprosessin jatkamiseen tarvittaessa. Työvoimana Suomeen saapuvalle maahanmuuttajalle annettaisiin heti tulon jälkeen perustietopaketti, joka olisi laajempi kuin nykyisin saatavilla oleva opastusaineisto. Perustietopaketin rahoituksesta vastaisivat viranomaiset, työnantajat tai maahanmuuttajat itse. Jos opastusjaksoon osallistunut ulkomaalainen työntekijä jää maahan, on tarkoituksenmukaista syventää perehtymistä Suomen olosuhteisiin ja suomen tai ruotsin kieleen. Perustietomateriaalia täydentäisivät toisiaan seuraavat syventävät opastavat koulutusjaksot. Työnantajan tehtävänä olisi edelleen vastata työn edellyttämän kielitaidon ja muiden taitojen tarjoamisesta. Opastavat koulutusjaksot sisältäisivät laajempien työ- ja arkielämässä tarvittavien perustietojen ja -taitojen opetusta. Koulutuksen järjestäjinä voisivat toimia yliopistot, vapaan sivistystyön laitokset, aikuislukiot, aikuiskoulutuskeskukset tai muut koulutuspalvelujen tuottajat. Tällä hetkellä internetissä on saatavilla erilaisia oppaita Suomeen työhön muuttaville. Yritys voi myös hankkia ulkomaalaisille työntekijöilleen maahanmuuttopalveluja niihin erikoistuneilta palveluntarjoajilta. Ulkomaalainen työntekijä voi osallistua kotoutumista tukevaan koulutukseen yrityksestä riippuen joko henkilöstökoulutuksena tai omaehtoisesti. Tilauskoulutuksena järjestettävä kulttuuri- ja sopeutumisvalmennus voi olla suunnattu myös koko perheelle. Vähän kansainvälistä kokemusta omaavalle ulkomaalaiselle työntekijälle ja monikulttuuristuvalle yritykselle tarjotaan kulttuurienvälisen työskentelyn valmiuksia kehittävää koulutusta. -11-

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet Juha Kaivola Kansanopistojen rooli Kansanopistoissa opiskelevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut viimeisen vajaan 10v. aikana merkittävästi ja kasvaa edelleen.

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen Opin ovi Etelä-Savossa 20.11.2013 Maarit Heinikainen Etelä-Savon elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän ja nuorisotakuun neuvottelukunnan yhteinen kokoontuminen 2 AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot