ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen Suomen 21-luvun alue- alue- ja ja väestökehityksen iso iso kuva kuva voidaan voidaan tiivistää tiivistää kuuteen kuuteen keskeiseen muutostekijään. Seuraavat tekijät tekijät vaikuttavat Äänekosken tulevaan tulevaan kehitykseen joko joko suoraan suoraan tai tai epäsuoraan: KAUPUNGISTUMIS- JA TAAJAMOITUMISKEHITYS: Suurten Suurten kaupunkiseutujen asunto-, asunto-, työ- työ- ja asiointi- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat laajenevat alue- alue- ja yhdy- ja yhdy- Suurten Suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen merkitys merkitys on kasvanut on kasvanut -luvun kuluessa. kuluessa. Kolme Kolme viidestä viidestä skuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. ehdoilla. Liiken- Liiken- suomalaisesta asuu asuu 1 1 suurimmalla kaupunkiseudulla nekäytävien rungon rungon ympärille ympärille muodostuu kasvu- kasvu- ja ja ja neljä ja neljä viidestä viidestä 2 2 suurimmalla kaupunkiseudulla kehityskäytäviä, joiden joiden merkitys merkitys korostuu korostuu suurten suurten suurinta suurinta kaupunkiseutua (yli 1 (yli 1 asukkaan asukkaan kau- kau- kaupunkiseutujen ja niihin ja niihin kytkeytyvien muiden muiden punkiseudut) tuottavat tuottavat kaksi kaksi kolmasosaa koko koko maan maan alueiden alueiden välillä. välillä. Valtion Valtion ja ja kaupunkiseutujen sopimukselliseselliset järjestelyt järjestelyt (kasvusopimukset, INKA-ohjelma, työpaikasta ja ja yrityksestä ja ne ja vastaavat ne vastaavat neljä neljä viideso- viideso- seutukaupunkipilotit, kunta- kunta- ja sote ja sote uudistukset sekä sekä sopimuk- bruttokansantuotteesta, siellä siellä sijaitsee sijaitsee kaksi kaksi kolmesta kolmesta sasta sasta koko koko maan maan tutkimus- tutkimus- ja ja tuotekehitysmenoista. muut muut reformit) reformit) korostavat korostavat toiminnallisten alueiden alueiden Taajamissa asuu asuu enemmän enemmän kuin kuin yhdeksän yhdeksän kymmenestnestä suomalaisesta. Keskittymis- ja ja autioitumiskehitys kymme- merkitystä. etenevät etenevät samanaikaisesti MAAHANMUUTON LISÄÄNTYMINEN: tajien tajien määrä määrä on on viisinkertaistunut Suomessa Suomessa -lu- -lu- kuin kuin maan maan sisäinen sisäinen muuttoliike. Maahanmuutto lisää lisää Maahanmuut- Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää vun vun aikana. aikana. Lähes Lähes kaikki kaikki kunnat kunnat saavat saavat muuttovoittoa entisestään suurten suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä on yhä useammassa väestönkasvua. Enemmän Enemmän kuin kuin joka joka toinen toinen vieraskielisestlisestä asuu asuu neljässä neljässä suurimmassa kaupungissa. vieraskie- kunnassa kunnassa ainoa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä. tekijä PENDELÖINNIN LISÄÄNTYMINEN: Pendelöijien kehyskunnissa. Pendelöivien keskimääräiset tulot tulot ovat ovat määrä määrä ja ja pendelöintietäisyydet ovat ovat kasvaneet kasvaneet noin noin kolmanneksen suuremmat kuin kuin asuinkunnassaan vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka Joka kolmas kolmas suomalainelainen pendelöi pendelöi oman oman asuinkuntansa ulkopuolelle. valikoiva valikoiva muuttoliike muovaavat aluerakennetta. Pendelöijien määrä määrä on korkein on korkein suurten suurten kaupunkien suoma- työskentelevien. Lisääntyvä Lisääntyvä pendelöinti ja ja alueellisesti KIIHTYVÄ EI-AINEELLINEN KILPAILU KILPAILU JA JA EROTTAU- jne. liittyvät jne. liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden on oltava on oltava sesti sesti sekä sekä houkuttelevia ja ja vetovoimaisia kovien kovien samanaikai- TUMISEEN PERUSTUVA PROFILOINTI: Alueiden Alueiden välinen välinen kilpailu kilpailu fyysisistä fyysisistä ja henkisistä ja henkisistä resursseista tekijöiden suhteen suhteen että että erottautuvia ja ja poikkeavan kiihtyy. kiihtyy. Perinteisten kovien kovien tekijöiden, kuten kuten teollisten teollisten profiilin profiilin omaavia omaavia pehmeiden tekijöiden suhteen, suhteen, investointien, maantie-, maantie-, lento-, lento-, rautatie-, rautatie-, ien ja ien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, rinnalla, korostuvat jien, osaajien, osaajien, yritysten yritysten ja ja investointien houkuttelussa. pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten kuten osaamiseen, Paikan Paikan laatu laatu ja paikkojen ja paikkojen välinen välinen kilpailu kilpailu korostavat korostavat innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan alueeseen alueeseen liitettyjen liitettyjen mieli- mieli- ja ja mainekuvien satamayhteyks-kuten kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuutta- merkitystä MUUTTOLIIKKEEN JA JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUD- EN LISÄÄNTYMINEN: Muuttojen määrä määrä on noussut on noussut määrällisesti ja ja suhteellisesti -luvulla suuremmaksmaksi kuin kuin kertaakaan niin niin sanotun sanotun suuren suuren muuton muuton suurem- jälkeen. jälkeen. Muuttoalttius on kasvanut on kasvanut kaikissa kaikissa ikäryhmissmissä yhtäjaksoisesti 198-luvun lopulta lopulta lähtien. lähtien. ikäryh- Nuorten Nuorten ikäryhmien muuttoalttius on tunut tunut 199-luvun alkuun alkuun verrattuna. Suomen Suomen aluer- aluer- on kaksinkertaisakennakenne on on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta -luvulla voimakkaasti kasvaviin kasvaviin ja ja supistuviin kuntiin. kuntiin. Vuosina Vuosina on on keskimäärin enää enää vain vain alle joka alle joka kolmas kolmas kunta kunta tai tai kaupunkiseutu saanut saanut muuttovoittoa. Maan Maan sisäisestä sisäisestä muuttoliikkeestä sai sai muuttovoittoa keskimäärin kuntaa kuntaa (32 (32 kuntaa) kuntaa) ALUEIDEN VÄLINEN VÄLINEN EPÄSYMMETRINEN KEHITYS: KEHITYS: Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset iskevät iskevät eniten eniten haavoittuvimmille yksipuolisen enteen enteen alueille alueille ja vähiten ja vähiten monipuolisen toimialarak- toimialarakenteeenteen alueille. alueille. Talouden Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat jakautuvat epätasaisesti eri alueille eri alueille riippuen riippuen alueiden alueiden tuotantorakenteeakenteen monipuolisuudesta. Tämä Tämä korostaa korostaa entis- entis- tuotantorestääestään talouden, talouden, tuotannon, osaamisen osaamisen ja muiden ja muiden keskittymien ympärille ympärille muodostuneiden solmupis- solmupis- teiden teiden merkitystä. Alukehityksen ekonomisaatio tai tai suuruuden ekonomia ekonomia nostavat nostavat kaikessa kaikessa kehittämisessä keskiöön keskiöön talouteen talouteen ja ja kilpailukykyyn liittyvät liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden menestys menestys tai tai menestymättömyys perustuvat niiden niiden asemaan asemaan suhteessa suhteessa oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin. Hyvät Hyvät ja toimivat ja toimivat yhteydet yhteydet oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin ovat ovat avainroolissa tulevan tulevan kehittämisen näkökulmasta. vuosina vuosina Suomen Suomen maapinta-alasta noin noin 93 % 93 on % on muuttotappioaluetta. -luvulla on tehty on tehty vuosittain vuosittain keskimäärin muuttoa. muuttoa. Muutoista Muutoista kaksi kaksi kolmasosaa (66 %) (66 on %) kuntien on kuntien sisäisiä sisäisiä muuttoja muuttoja kunnan kunnan osa-alueelta toiselle toiselle ja yksi ja yksi kolmasosa kolmasosa (34 %) (34 %) kuntien kuntien rajat rajat ylittäviä ylittäviä muuttoja. muuttoja. Neljä Neljä viidestä viidestä muutosta on sta on lähimuuttoja, jotka jotka tapahtuvat oman oman kunnan kunnan muuto- tai oman tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret Nuoret ja nuoret ja nuoret aikuiset aikuiset ovat ovat yliedustettuja muuttajien joukossa. joukossa. Lähes Lähes neljä neljä viidestä viidestä muuttajasta on alle on alle 35-vuotiaita. Työlliset Työlliset muuttajat muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti vähitellen vähitellen yhtenäiseksenäiseksi muodostuvalle Etelä-Suomen työssäkäynti- yhtalueelle alueelle ja suurten ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle. JOKA JOKA KOLMAS SUOMALAINEN PENDELÖI OMAN OMAN ASUIN- ASUIN- KUNTANSA ULKOPUOLELLE.

3 ANALYYSIN AINEISTOT JA JA MENETELMÄT Analyysin Analyysin kohteena kohteena olivat olivat Äänekosken Äänekosken kaupungipungin kau-erityisesti erityisesti pendelöinnin pendelöinnin ja muuttajien ja muuttajien raken- raken- a) a) työmatkaliikenteen eli pendelöinnin eli pendelöinnin teen osalta teen osalta Tilastokeskuksen maksulliset maksulliset tieto- tieto- erityispiirteet erityispiirteet -luvulla -luvulla ja b) ja b) demografinen kannat. kannat. eli väestöllinen eli väestöllinen kilpailukyky kilpailukyky määrällisestä määrällisestä ja ja rakenteellisesta näkökulmasta vuosien vuosien - - Äänekosken Äänekosken verrokkikuntia analyysissä analyysissä olivat olivat välisenä välisenä aikana. aikana. Väestöllisen Väestöllisen kilpailukyvylukyvyn kilpai- Harjavalta, Harjavalta, Imatra, Imatra, Iisalmi, Iisalmi, Jämsä, Jämsä, Kauhava, Kauhava, kohdalla kohdalla painotettiin painotettiin muuttoliikkee- Laukaa, Laukaa, Muurame Muurame ja Varkaus. ja Varkaus. seen ja seen Äänekosken ja Äänekosken tulo- ja tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin profiiliin (ominaisuuksiin) liittyviä liittyviä piirteitä. piirteitä. Analyysin Analyysin tulokset tulokset esitetään esitetään tilastotaulukkoina ja kuvioina. ja kuvioina. Analyysin Analyysin aineistona aineistona olivat olivat yleisesti yleisesti Tilastokeskuksekeskuksen Tilasto- tietokannat tietokannat ja rekisterit ja rekisterit sekä sekä ÄÄNEKOSKEN PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET -LUVULLA Äänekoskelaisten pendelöijien pendelöijien määrä määrä on kasvanut on kasvanut yhtäjaksoisesti yhtäjaksoisesti vuodesta vuodesta 1987 lähtien: 1987 lähtien: 198-luvun 198-luvun Omassa Omassa asuinkunnassaan työskentelevien työskentelevien äänekoskelaisteaisten määrä määrä vähentyi vähentyi noin tuhannella noin tuhannella henkilöllä henkilöllä vuo- vuo- äänekoskel- lopussa lopussa vähemmän vähemmän kuin joka kuin kymmenes joka kymmenes (7,7 %)(7,7 äänekoskelainekoskelainen %) äänesina sina Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin kuntiin kuntiin työhön työhön työssäkäyvä työssäkäyvä pendelöi pendelöi muihiin muihiin kuntiin, kuntiin, pendelöijien pendelöijien määrä määrä kasvoi kasvoi samanaikaisesti samanaikaisesti 635 hen- 635 hen- kun vuonna kun vuonna 211 jo 211 joka jo neljäs joka (22,7 neljäs %) (22,7 äänekoskelainen %) äänekoskel-kilölläkilöllä. Äänekoskelaisen pendelöijien pendelöijien määrä määrä lisääntyi lisääntyi pendelöi ainen pendelöi muihin muihin kuntiin. kuntiin. merkittävästi merkittävästi (muutos% (muutos% 57,2 ) 57,2 vuosina ) vuosina Pendelöivät Pendelöivät Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyvät Kuvio 1. Äänekosken Kuvio 1. omassa Äänekosken asuinkunnassaan omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien työssäkäyvien ja pendelöinnin ja pendelöinnin kehitys vuosina kehitys -211 vuosina -211 Äänekoski Äänekoski on oman on toiminnallisen oman toiminnallisen alueensa alueensa työpaikkakeskuskakeskus. Korkea Korkea työpaikkaomavaraisuus tekee Ääne- tekee Ääne- Äänekoskelle Äänekoskelle sisäänpendelöidään eniten eniten Jyväskylästä, Jyväskylästä, työpaik-ulospendelöinti ulospendelöinti on vilkkainta on vilkkainta samojen samojen kuntien kuntien välillä: välillä: koskesta koskesta vetovoimaisen vetovoimaisen sisäänpendelöinnin kohteen. kohteen. Laukaalta, Laukaalta, Konnevedeltä, Konnevedeltä, Saarijärveltä Saarijärveltä ja Uuraisista ja Uuraisista ja ja Muista Muista kunnista kunnista tulevien tulevien työllisten työllisten sisäänpendelöinti Äänekoskelta Äänekoskelta ulospendelöidään eniten eniten Jyväskylään, Jyväskylään, on merkittävästi on merkittävästi suurempaa suurempaa kuin kuin äänekoskelaisten muualle muualle maahan, maahan, Laukaalle Laukaalle ja Saarijärvelle. ja Saarijärvelle. Äänekoskekosken pendelöintitase pendelöintitase eli sisään- eli sisään- ja ulospendelöin- ja ulospendelöin- Ääne- ulospendelöinti ulospendelöinti muihin muihin kuntiin. kuntiin. Äänekoskelle Äänekoskelle pendelöi 239 delöi henkilöä 239 henkilöä muista muista Keski-Suomen Keski-Suomen kunnista kunnista nin välinen nin välinen erotus erotus on suurin on suurin Konneveden, Konneveden, Laukaan, Laukaan, pen- ja 1482 ja henkilöä 1482 henkilöä pendelöi pendelöi Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin Uuraisen Uuraisen ja Saarijärven ja Saarijärven suhteen suhteen sekä alhaisin sekä alhaisin Jyväskylän ja muun län ja muun maan suhteen. maan Jyväsky- Keski-Suomen Keski-Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekosken Äänekosken sisään- sisään- ja ja suhteen Konnevesi Konnevesi Laukaa SisäänpendelöinG UlospendelöinG Laukaa Uurainen Kuvio 2. Äänekosken Kuvio 2. sisään- Äänekosken ja ulospendelöinti sisään- ja ulospendelöinti kunnittain vuonna kunnittain 211vuonna 211 Pendelöijien Pendelöijien tulot ovat tulot Tilastokeskukseskuksen tekemän tekemän analyysin analyysin mukaan mukaan ovat Tilastoke- keskimäärin keskimäärin kolmanneksen kolmanneksen suuremmat kuin mat omassa kuin omassa asuinkunnassaan työskentelevien. Äänekoskelaisten suurem- pendelöijien pendelöijien valtionveronalaiset tulot tulot ylittivät ylittivät 4 4 euron euron rajapyykin rajapyykin sähköhuollon, sähköhuollon, kaivostoiminnan, informaatiomaation ja viestinnän ja viestinnän ja teollisuuden ja teollisuuden infor- toimialoilla toimialoilla ja alhaisimmat ja alhaisimmat hallinto- hallinto- ja ja tukipalvelujen, tukipalvelujen, muun muun palvelutoiminnan ja nan majoitus- ja majoitus- ja ravitsemusalan ja ravitsemusalan palvelutoimin- toimialoilla. toimialoilla. Äänekoskelaisten työssäkäyvien työssäkäyvien pendelöijien pendelöijien tulot vaihtelevahtelevat toimialoittain toimialoittain muun muun palvelu- palvelu- tulot vaitoiminnatoiminnan (toimiala (toimiala S) 23 S) 23 eurosta eurosta sähköhuollon sähköhuollon (toimiala (toimiala D) D) euroon. euroon. Uurainen Saarijärvi Saarijärvi Muut Keski- Suomen kunnat Muut Keski- Suomen kunnat Viitasaari X=Tuntematon X=Tuntematon N=Hallinto- N=Hallinto- ja tukipalvelut ja tukipalvelut S=Muu palvelutoiminta S=Muu palvelutoiminta I=Majoitus- I=Majoitus- ja ravitsemus ja ravitsemus R=Taiteet ja R=Taiteet viihde ja viihde G=Tukku- vähixäiskauppa G=Tukku- vähixäiskauppa L=Kiinteistöala L=Kiinteistöala Q=Teveys- Q=Teveys- ja sosiaalipalvelut ja sosiaalipalvelut A=Maa-, metsä- A=Maa-, ja kalatalous metsä- ja kalatalous H=Kuljetus H=Kuljetus ja varastoinc ja varastoinc M=Tieteellinen M=Tieteellinen ja taiteellinen ja taiteellinen P=Koulutus P=Koulutus F=Rakentaminen F=Rakentaminen E=Vesihuolto E=Vesihuolto O=Julkinen O=Julkinen hallinto hallinto K=Rahoitus K=Rahoitus ja vakuutus ja vakuutus C=Teollisuus C=Teollisuus J=InformaaCo J=InformaaCo ja viescntä ja viescntä B=Kaivostoiminta B=Kaivostoiminta D=Sähköhuolto D=Sähköhuolto 5 Viitasaari Muu maa Muu maa Jyväskylä Pendelöijän Pendelöijän tulot keskimäärin tulot keskimäärin euroa per euroa vuosi per vuosi Jyväskylä Kuvio 3. Äänekosken Kuvio 3. pendelöijien Äänekosken valtionveronalaiset pendelöijien valtionveronalaiset tulot toimialoittain tulot toimialoittain vuonna 211vuonna 211

4

5 ÄÄNEKOSKEN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA -213 ÄÄNEKOSKEN TULO- TULO- JA JA LÄHTÖMUUTTAJIEN PROFIILI VUOSINA Äänekosken väkiluku väkiluku oli 2 oli toukokuun lopussa lopussa Äänekosken väestönkehitys onkin onkin kaksijakoinen väestönkehityksen osatekijöiden mukaan mukaan tarkasteltunatuna: Äänekosken luonnollinen väestönlisäys ja ja Äänekosken väestönkehitys on ollut on ollut lievästi lievästi laskevalla laskevalla nettosiirtolaisuus ovat ovat positiivisia, mutta mutta Äänekoski tarkastel- uralla uralla 199-luvun alun alun jälkeen. jälkeen. Äänekoski kasvoi kasvoi vielä vielä saa saa merkittävää määrällistä muuttotappiota kuntien kuntien 198-luvulla, mutta mutta väestökehitys kääntyi kääntyi si si kotikuntalain (1994) (1994) voimaantulon jälkeen. jälkeen. Kes- Kesot olivat ot olivat yli tuhat yli tuhat henkilöä henkilöä (-199) (-199) vuosina vuosina negatiivisek- välisestä välisestä muuttoliikkeestä. Äänekosken muuttotappikeinekeinen selittävä selittävä tekijä tekijä liittyi liittyi nuorten nuorten ja ja opiskelijoiden Muuttotappio on on määrällisesti huomattavan suuri, suuri, poismuuttoon. mutta mutta tilannetta tilannetta tasapainottaa merkittävästi muuttajien rakenteestkenteesta kertyvät kertyvät hyödyt hyödyt (lisää (lisää seuraavassa luvussa) luvussa) osaltaan osaltaan luonnollinen väestönlisäys ja ja nettosiirtolaisuus (+196 (+196 hlöä). ra- hlöä) Äänekoski on hyvä on hyvä esimerkki kunnasta, joka joka kärsii kärsii ja ja työvoiman ulkopuoliset) mukaan mukaan tasapainoinen. samanaikaisesti merkittävistä määrällisistä pioista pioista ja hyötyy ja hyötyy muuttajien rakenteesta. Äänekosken että että eläkeläisistä (+89), (+89), mutta mutta kärsi kärsi muuttotappiota muuttotappiollisuus tuottaa tuottaa vastoin vastoin ennakko-oletuksia opiskelijoista (-22), (-22), työllisistä työllisistä (-12), (-12), varusmiehistä kuntataloudellisesta näkökulmasta enemmän hyötyjä hyötyjä (-3) (-3) ja ja työttömistä työnhakijoista (-1) (-1) vuosina vuosina 7-7- muuttotap- Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä lapsista lapsista (+186) (+186) kuin kuin haittoja. haittoja. Äänekosken muuttotappiot ovat ovat määrällisestlisesti suuret, suuret, mutta mutta kun kun mennään mennään numeroiden taakse, taakse, en, mutta en, mutta tilanne tilanne on on kohtuullisen hyvä hyvä verrattuna määräl Äänekosken työllisten työllisten muuttotase oli oli negatiivin- tilanne tilanne on on Äänekosken kannalta kannalta hyvä hyvä ja joidenkin ja joidenkin sekä sekä analyysin analyysin verrokkikuntiin että että keskimäärin tekijöiden osalta osalta jopa jopa optimaalinen. Suomen Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekoski sai työllisistä sai työllisistä muuttajista muuttotappiota yhteensä yhteensä henkilöä henkilöä vuosina vuosina 7-7- Muuttajan työmarkkina-asema on yksi on yksi mistä mistä muuttoliikkeen indikaattoreista laaja-alaisten kosken kosken laskennallinen menetys menetys työllisten työllisten muuttajien kerrannaisvaikutusten vuoksi. vuoksi. Työllisten muuttajien keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattuna oli yhteensä oli yhteensä noin noin keskimääräiset tulot tulot ovat ovat keskimäärin neljä neljä kertaa kertaa 3,4 3,4 miljoonaa euroa euroa eli eli keskimäärin euroa euroa korkeammat kuin kuin ei-työllisten muuttajien. Ääne- Ääne- vuodessa. Huomionarvoista on on kuitenkin se, että se, että keskeisim eli eli keskimäärin 24 henkilöä 24 henkilöä vuodessa. Ääne- Äänekoskekosken tulo- tulo- ja ja lähtömuuttajien profiili profiili on on muuttajien Äänekoski sai jopa sai jopa pientä pientä muuttovoittoa työllisistä työllisistä työmarkkina-aseman (työlliset, (työlliset, työttömät työnhakijat vuosina vuosina TulomuuHajat LähtömuuHajat NeHomuuHo Luonnollinen väestönlisäys Kun;en Kun;en välinen välinen ne<omuu<o ne<omuu<o Ne<osiirtolaisuus Kuvio 4. Kuvio Äänekosken 4. Äänekosken väestönkehitys väestönkehitys osatekijöittäin osatekijöittäin vuosina vuosina Äänekosken osalta osalta myönteisenä kehityspiirteenä voidaan pitää pitää sitä, sitä, että että kaupungin väkiluku on on kasvanut viitenä viitenä vuotena vuotena -luvulla ja ja erityisesti vuosina vuosina ÄÄNEKOSKEN VÄESTÖNKEHITYS OLI OLI TASAPAINOINEN ANALYYSIN VERROK- KIKUNTIIN NÄHDEN -LUVULLA Työllinen Työllinen Työtön Työtön Lapsi Lapsi (- 14 (- 14 Opiskelija Opiskelija Varusmies Varusmies Eläkeläinen Muu Muu v.) v.) työvoimaan kuulumaton Kuvio 5. Kuvio Äänekosken 5. Äänekosken nettomuutto nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan mukaan vuosina vuosina

6 Äänekosken Äänekosken tulo- tulo- ja jien jien profiili profiili oli oli ikärakenteen osalta osalta optimaalinen kuntataloudellisesta näkökulmasta: Äänekoski Äänekoski sai sai muut- muut- ja lähtömuuttatovoittotovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä paitsi paitsi vuotiaiden vuotiaiden ikäryhmästä. Äänekoski Äänekoski saa saa toisin toisin sanoen sanoen muuttovoittovoittoa aktiivi-ikäisistä muuttajista muuttajista ja ja muuttotappiota nuorista nuorista ja opiske- ja opiske- muuttolijoistalijoista. Äänekosken Äänekosken laskennallinen hyöty hyöty muuttajien muuttajien ikärakenteen ansioststa oli oli yhteensä yhteensä 2,4 2,4 miljoonaa miljoonaa euroa euroa ansio- vuosina vuosina eli keskimäärin eli keskimäärin euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekoski Äänekoski oli oli ainoa ainoa analyysin analyysin verrokkikunnista, joka joka sai sai muuttovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä kuin kuin vuotiaista. vuotiaista Tulomuu2o Tulomuu2o Lähtömuu2o Lähtömuu2o Ne2omuu2o Ne2omuu2o Perusaste Perusaste Keskiaste Keskiaste Korkea- aste Korkea- aste Kuvio 7. Kuvio Äänekosken 7. Äänekosken nettomuutto nettomuutto koulutusrakenteen koulutusrakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina Tulomuu6ajat Tulomuu6ajat Lähtömuu6ajat Lähtömuu6ajat Ne6omuu6o Ne6omuu6o Alle 15- v. Alle 15- v Kuvio 6. Kuvio Äänekosken 6. Äänekosken nettomuutto nettomuutto ikärakenteen ikärakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä perusasteen perusasteen että että korkea-asteen tutkinnonon suorittaneista vuosina vuosina tutkin- Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa korkeaasteeasteen tutkinnon tutkinnon suorittaneista joka joka korkea- vuosi vuosi lukuun lukuun ottamatta ottamatta vuotta vuotta (-2 (-2 hlöä). hlöä). Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulorakenne tulorakenne oli oli optimaalinen: tulokertymä tulokertymä oli oli yhteensä yhteensä +1,7 +1,7 miljoonaa miljoonaa euroa euroa Äänekoski Äänekoski sai sai muuttotappiota vain vain pienituloisista (alle (alle positiivinen positiivinen vuosina vuosina eli keskimäärin eli keskimäärin euroa/vuosi) ja ja muuttovoittoa sekä sekä keski- keski- että että euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekosken Äänekosken tulokertymä tulokertymä hyvätuloisista muuttajista. muuttajista. Äänekoski Äänekoski sai sai tuloryhmittäitäin tarkasteltuna eniten eniten muuttovoittoa positiiviseksi vuosina vuosina Muuttajien Muuttajien lasken- lasken- tuloryhmit- oli oli negatiivinen vuosina vuosina 7-9, 7-9, mutta mutta nousi nousi euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista ja eniten ja eniten muuttotappiota nallinen nallinen tulokertymä tulokertymä oli oli analyysin analyysin verrokkikunnista euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista. positiivinen positiivinen vain vain Laukaalla, Laukaalla, Muuramessa ja Äänekoskellakella. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulokertymä tulokertymä oli oli asukasta asukasta ja Äänekos- Muuttajien Muuttajien laskennallisessa tulokertymässä huomioidaaoidaan kaikkien kaikkien muuttajien muuttajien kaikki kaikki tulot tulot kalenterivu- kalenterivu- korkea, korkea, mutta mutta osoittaa osoittaa Äänekosken Äänekosken hyötyvän hyötyvän muut- muut- huomi- kohden kohden keskimäärin keskimäärin euroa euroa vuodessa. vuodessa. Luku Luku ei ole ei ole oden oden aikana. aikana. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien laskennallinen toliikkeestä toliikkeestä muuttotappiosta huolimatta. huolimatta. m il j o n aa e u r o a Tulomuu3ajat Lähtömuu3ajat Erotus Erotus m 1 il 9 9 j 8 8 o n aa e 6 u r 5 o 5 a Kuvio 9. Kuvio Äänekosken 9. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuton ja lähtömuuton laskennallinen laskennallinen tulokertymä tulokertymä vuosina vuosina Äänekoskelaisen tulomuuttajan keskimääräisekimääräiset vuositulot vuositulot olivat olivat kes- euroa euroa ja lähtömuuttajan euroa euroa vuodessa vuodessa vuosina vuosina Äänekoskkoski hyötyy hyötyy muuttajien muuttajien rakenteesta rakenteesta Ääne- myös myös keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattunana: jokaisen jokaisen tulomuuttajan tulot tulot olivat olivat mitattu- keskimäärin keskimäärin euroa euroa korkeammat kuin kuin poismuuttavan vuosina vuosina Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien kes- keskimääräisten tulojen tulojen välinen välinen erotus erotus oli oli kolmanneksi korkein korkein verrokkikuntien joukossa. joukossa. Tulomuu2ajan Tulomuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Lähtömuu2ajan Lähtömuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Erotus Erotus euroa euroa per muu2o per muu2o Kuvio 8. Kuvio Äänekosken 8. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuttajan lähtömuuttajan keskimääräiset keskimääräiset tulot vuosina tulot vuosina

7 Kehitetään omaleimaisia matkailutuotteita ja yrityksiä, jotka täydentävät Kehitetään Jyväskylän omaleimaisia toiminnallisen matkailutuotteita kaupunkiseudun ja matkailupalveluja. Keskeiset dentävät markkinoinnin Jyväskylän toiminnallisen kohderyhmät kaupunkiseudun ovat läpikulkeva matkailupalvelu- liikenne, yrityksiä, jotka täy- lähialueiden ja. Keskeiset ja Etelä-Suomen markkinoinnin asukkaat kohderyhmät sekä Pietarin ovat läpikulkeva alue. liikenne, lähialueiden ja Etelä-Suomen asukkaat sekä Pietarin alue. Matkailun markkinoinnissa kehitetään omien palvelujen esilletuloa ja Matkailun positiivisen markkinoinnissa tiedon välittymistä kehitetään kävijöiden omien kokemuksista. palvelujen esilletuloa ja median positiivisen käyttöä tiedon tehostetaan välittymistä ja luodaan kävijöiden uusia kokemuksista. mark- Digitaalisen kinointikäytäntöjä. Digitaalisen median Vahva yhteistyö käyttöä tehostetaan Keski-Suomen ja luodaan matkailun uusia markkinointikäytäntöjä. antaa mahdollisuudet Vahva yhteistyö nostaa Keski-Suomen omia vahvoja matkailun markkinoinnissa kärkituotteita. markkinoinnissa antaa mahdollisuudet nostaa omia vahvoja kärkituotteita. ANALYYSIN PERUSTEELLA TEHDYT KESKEISET SUOSITUKSET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. 1. Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta 2. voi yhden työvuoron aikana Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta voi yhden työvuoron aikana ajaa edestakaisin lähes kaikilta merkittäviltä alueilta Suomessa. Valtatien ajaa 4 edestakaisin suuret raskaan lähes liikenteen kaikilta merkittäviltä ajoneuvomäärät alueilta mahdollistavat Valtatien kuljetuksiin 4 suuret liittyvien raskaan palvelujen liikenteen kehittämisen ajoneuvomäärät seudulla. mahdollis- Suomessa. tavat kuljetuksiin liittyvien palvelujen kehittämisen seudulla. Kehitetään paikallisesti merkittäviä logistiikan palveluja mm. metsälogistiikkaa Kehitetään paikallisesti ja raaka- ja merkittäviä energiapuun logistiikan ja valmiiden palveluja tuotteiden mm. kuljetuksia metsälogistiikkaa ja niiden toimintaedellytyksiä. ja raaka- ja energiapuun Rautatiekuljetusten ja valmiiden käyttömahdollisuudet kuljetuksia ja turvataan niiden toimintaedellytyksiä. teollisuuden tuotteiden Rautatiekuljetusten kuljettamisessa. käyttö- tuotteiden mahdollisuudet turvataan teollisuuden tuotteiden kuljettamisessa. Tutkitaan mahdollisuuksia kehittää uusia liikenteen ja logistiikan palveluja Tutkitaan valtatien mahdollisuuksia 4 väylien varrella kehittää oleviin uusia keskuksiin. liikenteen ja logistiikan palveluja valtatien 4 väylien varrella oleviin keskuksiin. Äänekosken asteittain tapahtuva fyysinen ja henkinen kiinnittyminen kiinteäksi osaksi Jyväskylän toiminnallista kaupunkiseutua. Edellyttää konkreettisena toimenpiteenä muun muassa virallisen seutukunta jakoluokituksen muuttamista ja aktiivista kytkeytymistä Jyväskylän kaupunkiseudun yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin. TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. Äänekosken ja Jyväskylän välisen kasvu- ja kehityskäytävän vahvistaminen ja tukeminen kaikin käytettävissä olevin keinoin Äänekosken potentiaaliseen tulomuuttovirtaan liittyvä omaehtoinen vaikuttaminen. Ensisijaisina kohderyhminä ovat Äänekoskelle pendelöijät, äänekoskelaisen taustan omaavat paluumuuttajat, Äänekosken oppilaitoksista valmistuvat ja muiden Keski-Suomen kuntien asukkaat segmenttikohtaisesti. Äänekosken mainekuvaan ja paikan laatuun liittyvä aluemarkkinointi. Hallittu ja suunnitelmallinen keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma työperäisten maahanmuuton lisäämiseksi. Silta Silta maaseudun ja ja kaupungin välillä ÄÄNEKOSKEN ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAUPUNKI kaupunginjohtaja Hannu Javanainen puh. 2 puh kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ÄÄNESEUDUN ÄÄNESEUDUN KEHITYS KEHITYS OY OY toimitusjohtaja toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Sari Åkerlund, puh. 2 puh kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh KONNEVEDEN KONNEVEDEN KUNTA KUNTA kunnanjohtaja Kari Levänen puh. 4 puh kunnanjohtaja Kari Levänen

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS Raportti 6.5.2016 Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Kanta-Hämeen vetovoima

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 24.10.2016 Pendelöinti Vaasaan ja Vaasasta vuosina 1995 2014 *) Vaasasta pendelöivien lukumäärän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot