ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA
|
|
- Katariina Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro
2 ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen Suomen 21-luvun alue- alue- ja ja väestökehityksen iso iso kuva kuva voidaan voidaan tiivistää tiivistää kuuteen kuuteen keskeiseen muutostekijään. Seuraavat tekijät tekijät vaikuttavat Äänekosken tulevaan tulevaan kehitykseen joko joko suoraan suoraan tai tai epäsuoraan: KAUPUNGISTUMIS- JA TAAJAMOITUMISKEHITYS: Suurten Suurten kaupunkiseutujen asunto-, asunto-, työ- työ- ja asiointi- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat laajenevat alue- alue- ja yhdy- ja yhdy- Suurten Suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen merkitys merkitys on kasvanut on kasvanut -luvun kuluessa. kuluessa. Kolme Kolme viidestä viidestä skuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. ehdoilla. Liiken- Liiken- suomalaisesta asuu asuu 1 1 suurimmalla kaupunkiseudulla nekäytävien rungon rungon ympärille ympärille muodostuu kasvu- kasvu- ja ja ja neljä ja neljä viidestä viidestä 2 2 suurimmalla kaupunkiseudulla kehityskäytäviä, joiden joiden merkitys merkitys korostuu korostuu suurten suurten suurinta suurinta kaupunkiseutua (yli 1 (yli 1 asukkaan asukkaan kau- kau- kaupunkiseutujen ja niihin ja niihin kytkeytyvien muiden muiden punkiseudut) tuottavat tuottavat kaksi kaksi kolmasosaa koko koko maan maan alueiden alueiden välillä. välillä. Valtion Valtion ja ja kaupunkiseutujen sopimukselliseselliset järjestelyt järjestelyt (kasvusopimukset, INKA-ohjelma, työpaikasta ja ja yrityksestä ja ne ja vastaavat ne vastaavat neljä neljä viideso- viideso- seutukaupunkipilotit, kunta- kunta- ja sote ja sote uudistukset sekä sekä sopimuk- bruttokansantuotteesta, siellä siellä sijaitsee sijaitsee kaksi kaksi kolmesta kolmesta sasta sasta koko koko maan maan tutkimus- tutkimus- ja ja tuotekehitysmenoista. muut muut reformit) reformit) korostavat korostavat toiminnallisten alueiden alueiden Taajamissa asuu asuu enemmän enemmän kuin kuin yhdeksän yhdeksän kymmenestnestä suomalaisesta. Keskittymis- ja ja autioitumiskehitys kymme- merkitystä. etenevät etenevät samanaikaisesti MAAHANMUUTON LISÄÄNTYMINEN: tajien tajien määrä määrä on on viisinkertaistunut Suomessa Suomessa -lu- -lu- kuin kuin maan maan sisäinen sisäinen muuttoliike. Maahanmuutto lisää lisää Maahanmuut- Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää vun vun aikana. aikana. Lähes Lähes kaikki kaikki kunnat kunnat saavat saavat muuttovoittoa entisestään suurten suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä on yhä useammassa väestönkasvua. Enemmän Enemmän kuin kuin joka joka toinen toinen vieraskielisestlisestä asuu asuu neljässä neljässä suurimmassa kaupungissa. vieraskie- kunnassa kunnassa ainoa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä. tekijä PENDELÖINNIN LISÄÄNTYMINEN: Pendelöijien kehyskunnissa. Pendelöivien keskimääräiset tulot tulot ovat ovat määrä määrä ja ja pendelöintietäisyydet ovat ovat kasvaneet kasvaneet noin noin kolmanneksen suuremmat kuin kuin asuinkunnassaan vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka Joka kolmas kolmas suomalainelainen pendelöi pendelöi oman oman asuinkuntansa ulkopuolelle. valikoiva valikoiva muuttoliike muovaavat aluerakennetta. Pendelöijien määrä määrä on korkein on korkein suurten suurten kaupunkien suoma- työskentelevien. Lisääntyvä Lisääntyvä pendelöinti ja ja alueellisesti KIIHTYVÄ EI-AINEELLINEN KILPAILU KILPAILU JA JA EROTTAU- jne. liittyvät jne. liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden on oltava on oltava sesti sesti sekä sekä houkuttelevia ja ja vetovoimaisia kovien kovien samanaikai- TUMISEEN PERUSTUVA PROFILOINTI: Alueiden Alueiden välinen välinen kilpailu kilpailu fyysisistä fyysisistä ja henkisistä ja henkisistä resursseista tekijöiden suhteen suhteen että että erottautuvia ja ja poikkeavan kiihtyy. kiihtyy. Perinteisten kovien kovien tekijöiden, kuten kuten teollisten teollisten profiilin profiilin omaavia omaavia pehmeiden tekijöiden suhteen, suhteen, investointien, maantie-, maantie-, lento-, lento-, rautatie-, rautatie-, ien ja ien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, rinnalla, korostuvat jien, osaajien, osaajien, yritysten yritysten ja ja investointien houkuttelussa. pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten kuten osaamiseen, Paikan Paikan laatu laatu ja paikkojen ja paikkojen välinen välinen kilpailu kilpailu korostavat korostavat innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan alueeseen alueeseen liitettyjen liitettyjen mieli- mieli- ja ja mainekuvien satamayhteyks-kuten kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuutta- merkitystä MUUTTOLIIKKEEN JA JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUD- EN LISÄÄNTYMINEN: Muuttojen määrä määrä on noussut on noussut määrällisesti ja ja suhteellisesti -luvulla suuremmaksmaksi kuin kuin kertaakaan niin niin sanotun sanotun suuren suuren muuton muuton suurem- jälkeen. jälkeen. Muuttoalttius on kasvanut on kasvanut kaikissa kaikissa ikäryhmissmissä yhtäjaksoisesti 198-luvun lopulta lopulta lähtien. lähtien. ikäryh- Nuorten Nuorten ikäryhmien muuttoalttius on tunut tunut 199-luvun alkuun alkuun verrattuna. Suomen Suomen aluer- aluer- on kaksinkertaisakennakenne on on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta -luvulla voimakkaasti kasvaviin kasvaviin ja ja supistuviin kuntiin. kuntiin. Vuosina Vuosina on on keskimäärin enää enää vain vain alle joka alle joka kolmas kolmas kunta kunta tai tai kaupunkiseutu saanut saanut muuttovoittoa. Maan Maan sisäisestä sisäisestä muuttoliikkeestä sai sai muuttovoittoa keskimäärin kuntaa kuntaa (32 (32 kuntaa) kuntaa) ALUEIDEN VÄLINEN VÄLINEN EPÄSYMMETRINEN KEHITYS: KEHITYS: Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset iskevät iskevät eniten eniten haavoittuvimmille yksipuolisen enteen enteen alueille alueille ja vähiten ja vähiten monipuolisen toimialarak- toimialarakenteeenteen alueille. alueille. Talouden Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat jakautuvat epätasaisesti eri alueille eri alueille riippuen riippuen alueiden alueiden tuotantorakenteeakenteen monipuolisuudesta. Tämä Tämä korostaa korostaa entis- entis- tuotantorestääestään talouden, talouden, tuotannon, osaamisen osaamisen ja muiden ja muiden keskittymien ympärille ympärille muodostuneiden solmupis- solmupis- teiden teiden merkitystä. Alukehityksen ekonomisaatio tai tai suuruuden ekonomia ekonomia nostavat nostavat kaikessa kaikessa kehittämisessä keskiöön keskiöön talouteen talouteen ja ja kilpailukykyyn liittyvät liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden menestys menestys tai tai menestymättömyys perustuvat niiden niiden asemaan asemaan suhteessa suhteessa oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin. Hyvät Hyvät ja toimivat ja toimivat yhteydet yhteydet oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin ovat ovat avainroolissa tulevan tulevan kehittämisen näkökulmasta. vuosina vuosina Suomen Suomen maapinta-alasta noin noin 93 % 93 on % on muuttotappioaluetta. -luvulla on tehty on tehty vuosittain vuosittain keskimäärin muuttoa. muuttoa. Muutoista Muutoista kaksi kaksi kolmasosaa (66 %) (66 on %) kuntien on kuntien sisäisiä sisäisiä muuttoja muuttoja kunnan kunnan osa-alueelta toiselle toiselle ja yksi ja yksi kolmasosa kolmasosa (34 %) (34 %) kuntien kuntien rajat rajat ylittäviä ylittäviä muuttoja. muuttoja. Neljä Neljä viidestä viidestä muutosta on sta on lähimuuttoja, jotka jotka tapahtuvat oman oman kunnan kunnan muuto- tai oman tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret Nuoret ja nuoret ja nuoret aikuiset aikuiset ovat ovat yliedustettuja muuttajien joukossa. joukossa. Lähes Lähes neljä neljä viidestä viidestä muuttajasta on alle on alle 35-vuotiaita. Työlliset Työlliset muuttajat muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti vähitellen vähitellen yhtenäiseksenäiseksi muodostuvalle Etelä-Suomen työssäkäynti- yhtalueelle alueelle ja suurten ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle. JOKA JOKA KOLMAS SUOMALAINEN PENDELÖI OMAN OMAN ASUIN- ASUIN- KUNTANSA ULKOPUOLELLE.
3 ANALYYSIN AINEISTOT JA JA MENETELMÄT Analyysin Analyysin kohteena kohteena olivat olivat Äänekosken Äänekosken kaupungipungin kau-erityisesti erityisesti pendelöinnin pendelöinnin ja muuttajien ja muuttajien raken- raken- a) a) työmatkaliikenteen eli pendelöinnin eli pendelöinnin teen osalta teen osalta Tilastokeskuksen maksulliset maksulliset tieto- tieto- erityispiirteet erityispiirteet -luvulla -luvulla ja b) ja b) demografinen kannat. kannat. eli väestöllinen eli väestöllinen kilpailukyky kilpailukyky määrällisestä määrällisestä ja ja rakenteellisesta näkökulmasta vuosien vuosien - - Äänekosken Äänekosken verrokkikuntia analyysissä analyysissä olivat olivat välisenä välisenä aikana. aikana. Väestöllisen Väestöllisen kilpailukyvylukyvyn kilpai- Harjavalta, Harjavalta, Imatra, Imatra, Iisalmi, Iisalmi, Jämsä, Jämsä, Kauhava, Kauhava, kohdalla kohdalla painotettiin painotettiin muuttoliikkee- Laukaa, Laukaa, Muurame Muurame ja Varkaus. ja Varkaus. seen ja seen Äänekosken ja Äänekosken tulo- ja tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin profiiliin (ominaisuuksiin) liittyviä liittyviä piirteitä. piirteitä. Analyysin Analyysin tulokset tulokset esitetään esitetään tilastotaulukkoina ja kuvioina. ja kuvioina. Analyysin Analyysin aineistona aineistona olivat olivat yleisesti yleisesti Tilastokeskuksekeskuksen Tilasto- tietokannat tietokannat ja rekisterit ja rekisterit sekä sekä ÄÄNEKOSKEN PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET -LUVULLA Äänekoskelaisten pendelöijien pendelöijien määrä määrä on kasvanut on kasvanut yhtäjaksoisesti yhtäjaksoisesti vuodesta vuodesta 1987 lähtien: 1987 lähtien: 198-luvun 198-luvun Omassa Omassa asuinkunnassaan työskentelevien työskentelevien äänekoskelaisteaisten määrä määrä vähentyi vähentyi noin tuhannella noin tuhannella henkilöllä henkilöllä vuo- vuo- äänekoskel- lopussa lopussa vähemmän vähemmän kuin joka kuin kymmenes joka kymmenes (7,7 %)(7,7 äänekoskelainekoskelainen %) äänesina sina Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin kuntiin kuntiin työhön työhön työssäkäyvä työssäkäyvä pendelöi pendelöi muihiin muihiin kuntiin, kuntiin, pendelöijien pendelöijien määrä määrä kasvoi kasvoi samanaikaisesti samanaikaisesti 635 hen- 635 hen- kun vuonna kun vuonna 211 jo 211 joka jo neljäs joka (22,7 neljäs %) (22,7 äänekoskelainen %) äänekoskel-kilölläkilöllä. Äänekoskelaisen pendelöijien pendelöijien määrä määrä lisääntyi lisääntyi pendelöi ainen pendelöi muihin muihin kuntiin. kuntiin. merkittävästi merkittävästi (muutos% (muutos% 57,2 ) 57,2 vuosina ) vuosina Pendelöivät Pendelöivät Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyvät Kuvio 1. Äänekosken Kuvio 1. omassa Äänekosken asuinkunnassaan omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien työssäkäyvien ja pendelöinnin ja pendelöinnin kehitys vuosina kehitys -211 vuosina -211 Äänekoski Äänekoski on oman on toiminnallisen oman toiminnallisen alueensa alueensa työpaikkakeskuskakeskus. Korkea Korkea työpaikkaomavaraisuus tekee Ääne- tekee Ääne- Äänekoskelle Äänekoskelle sisäänpendelöidään eniten eniten Jyväskylästä, Jyväskylästä, työpaik-ulospendelöinti ulospendelöinti on vilkkainta on vilkkainta samojen samojen kuntien kuntien välillä: välillä: koskesta koskesta vetovoimaisen vetovoimaisen sisäänpendelöinnin kohteen. kohteen. Laukaalta, Laukaalta, Konnevedeltä, Konnevedeltä, Saarijärveltä Saarijärveltä ja Uuraisista ja Uuraisista ja ja Muista Muista kunnista kunnista tulevien tulevien työllisten työllisten sisäänpendelöinti Äänekoskelta Äänekoskelta ulospendelöidään eniten eniten Jyväskylään, Jyväskylään, on merkittävästi on merkittävästi suurempaa suurempaa kuin kuin äänekoskelaisten muualle muualle maahan, maahan, Laukaalle Laukaalle ja Saarijärvelle. ja Saarijärvelle. Äänekoskekosken pendelöintitase pendelöintitase eli sisään- eli sisään- ja ulospendelöin- ja ulospendelöin- Ääne- ulospendelöinti ulospendelöinti muihin muihin kuntiin. kuntiin. Äänekoskelle Äänekoskelle pendelöi 239 delöi henkilöä 239 henkilöä muista muista Keski-Suomen Keski-Suomen kunnista kunnista nin välinen nin välinen erotus erotus on suurin on suurin Konneveden, Konneveden, Laukaan, Laukaan, pen- ja 1482 ja henkilöä 1482 henkilöä pendelöi pendelöi Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin Uuraisen Uuraisen ja Saarijärven ja Saarijärven suhteen suhteen sekä alhaisin sekä alhaisin Jyväskylän ja muun län ja muun maan suhteen. maan Jyväsky- Keski-Suomen Keski-Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekosken Äänekosken sisään- sisään- ja ja suhteen Konnevesi Konnevesi Laukaa SisäänpendelöinG UlospendelöinG Laukaa Uurainen Kuvio 2. Äänekosken Kuvio 2. sisään- Äänekosken ja ulospendelöinti sisään- ja ulospendelöinti kunnittain vuonna kunnittain 211vuonna 211 Pendelöijien Pendelöijien tulot ovat tulot Tilastokeskukseskuksen tekemän tekemän analyysin analyysin mukaan mukaan ovat Tilastoke- keskimäärin keskimäärin kolmanneksen kolmanneksen suuremmat kuin mat omassa kuin omassa asuinkunnassaan työskentelevien. Äänekoskelaisten suurem- pendelöijien pendelöijien valtionveronalaiset tulot tulot ylittivät ylittivät 4 4 euron euron rajapyykin rajapyykin sähköhuollon, sähköhuollon, kaivostoiminnan, informaatiomaation ja viestinnän ja viestinnän ja teollisuuden ja teollisuuden infor- toimialoilla toimialoilla ja alhaisimmat ja alhaisimmat hallinto- hallinto- ja ja tukipalvelujen, tukipalvelujen, muun muun palvelutoiminnan ja nan majoitus- ja majoitus- ja ravitsemusalan ja ravitsemusalan palvelutoimin- toimialoilla. toimialoilla. Äänekoskelaisten työssäkäyvien työssäkäyvien pendelöijien pendelöijien tulot vaihtelevahtelevat toimialoittain toimialoittain muun muun palvelu- palvelu- tulot vaitoiminnatoiminnan (toimiala (toimiala S) 23 S) 23 eurosta eurosta sähköhuollon sähköhuollon (toimiala (toimiala D) D) euroon. euroon. Uurainen Saarijärvi Saarijärvi Muut Keski- Suomen kunnat Muut Keski- Suomen kunnat Viitasaari X=Tuntematon X=Tuntematon N=Hallinto- N=Hallinto- ja tukipalvelut ja tukipalvelut S=Muu palvelutoiminta S=Muu palvelutoiminta I=Majoitus- I=Majoitus- ja ravitsemus ja ravitsemus R=Taiteet ja R=Taiteet viihde ja viihde G=Tukku- vähixäiskauppa G=Tukku- vähixäiskauppa L=Kiinteistöala L=Kiinteistöala Q=Teveys- Q=Teveys- ja sosiaalipalvelut ja sosiaalipalvelut A=Maa-, metsä- A=Maa-, ja kalatalous metsä- ja kalatalous H=Kuljetus H=Kuljetus ja varastoinc ja varastoinc M=Tieteellinen M=Tieteellinen ja taiteellinen ja taiteellinen P=Koulutus P=Koulutus F=Rakentaminen F=Rakentaminen E=Vesihuolto E=Vesihuolto O=Julkinen O=Julkinen hallinto hallinto K=Rahoitus K=Rahoitus ja vakuutus ja vakuutus C=Teollisuus C=Teollisuus J=InformaaCo J=InformaaCo ja viescntä ja viescntä B=Kaivostoiminta B=Kaivostoiminta D=Sähköhuolto D=Sähköhuolto 5 Viitasaari Muu maa Muu maa Jyväskylä Pendelöijän Pendelöijän tulot keskimäärin tulot keskimäärin euroa per euroa vuosi per vuosi Jyväskylä Kuvio 3. Äänekosken Kuvio 3. pendelöijien Äänekosken valtionveronalaiset pendelöijien valtionveronalaiset tulot toimialoittain tulot toimialoittain vuonna 211vuonna 211
4
5 ÄÄNEKOSKEN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA -213 ÄÄNEKOSKEN TULO- TULO- JA JA LÄHTÖMUUTTAJIEN PROFIILI VUOSINA Äänekosken väkiluku väkiluku oli 2 oli toukokuun lopussa lopussa Äänekosken väestönkehitys onkin onkin kaksijakoinen väestönkehityksen osatekijöiden mukaan mukaan tarkasteltunatuna: Äänekosken luonnollinen väestönlisäys ja ja Äänekosken väestönkehitys on ollut on ollut lievästi lievästi laskevalla laskevalla nettosiirtolaisuus ovat ovat positiivisia, mutta mutta Äänekoski tarkastel- uralla uralla 199-luvun alun alun jälkeen. jälkeen. Äänekoski kasvoi kasvoi vielä vielä saa saa merkittävää määrällistä muuttotappiota kuntien kuntien 198-luvulla, mutta mutta väestökehitys kääntyi kääntyi si si kotikuntalain (1994) (1994) voimaantulon jälkeen. jälkeen. Kes- Kesot olivat ot olivat yli tuhat yli tuhat henkilöä henkilöä (-199) (-199) vuosina vuosina negatiivisek- välisestä välisestä muuttoliikkeestä. Äänekosken muuttotappikeinekeinen selittävä selittävä tekijä tekijä liittyi liittyi nuorten nuorten ja ja opiskelijoiden Muuttotappio on on määrällisesti huomattavan suuri, suuri, poismuuttoon. mutta mutta tilannetta tilannetta tasapainottaa merkittävästi muuttajien rakenteestkenteesta kertyvät kertyvät hyödyt hyödyt (lisää (lisää seuraavassa luvussa) luvussa) osaltaan osaltaan luonnollinen väestönlisäys ja ja nettosiirtolaisuus (+196 (+196 hlöä). ra- hlöä) Äänekoski on hyvä on hyvä esimerkki kunnasta, joka joka kärsii kärsii ja ja työvoiman ulkopuoliset) mukaan mukaan tasapainoinen. samanaikaisesti merkittävistä määrällisistä pioista pioista ja hyötyy ja hyötyy muuttajien rakenteesta. Äänekosken että että eläkeläisistä (+89), (+89), mutta mutta kärsi kärsi muuttotappiota muuttotappiollisuus tuottaa tuottaa vastoin vastoin ennakko-oletuksia opiskelijoista (-22), (-22), työllisistä työllisistä (-12), (-12), varusmiehistä kuntataloudellisesta näkökulmasta enemmän hyötyjä hyötyjä (-3) (-3) ja ja työttömistä työnhakijoista (-1) (-1) vuosina vuosina 7-7- muuttotap- Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä lapsista lapsista (+186) (+186) kuin kuin haittoja. haittoja. Äänekosken muuttotappiot ovat ovat määrällisestlisesti suuret, suuret, mutta mutta kun kun mennään mennään numeroiden taakse, taakse, en, mutta en, mutta tilanne tilanne on on kohtuullisen hyvä hyvä verrattuna määräl Äänekosken työllisten työllisten muuttotase oli oli negatiivin- tilanne tilanne on on Äänekosken kannalta kannalta hyvä hyvä ja joidenkin ja joidenkin sekä sekä analyysin analyysin verrokkikuntiin että että keskimäärin tekijöiden osalta osalta jopa jopa optimaalinen. Suomen Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekoski sai työllisistä sai työllisistä muuttajista muuttotappiota yhteensä yhteensä henkilöä henkilöä vuosina vuosina 7-7- Muuttajan työmarkkina-asema on yksi on yksi mistä mistä muuttoliikkeen indikaattoreista laaja-alaisten kosken kosken laskennallinen menetys menetys työllisten työllisten muuttajien kerrannaisvaikutusten vuoksi. vuoksi. Työllisten muuttajien keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattuna oli yhteensä oli yhteensä noin noin keskimääräiset tulot tulot ovat ovat keskimäärin neljä neljä kertaa kertaa 3,4 3,4 miljoonaa euroa euroa eli eli keskimäärin euroa euroa korkeammat kuin kuin ei-työllisten muuttajien. Ääne- Ääne- vuodessa. Huomionarvoista on on kuitenkin se, että se, että keskeisim eli eli keskimäärin 24 henkilöä 24 henkilöä vuodessa. Ääne- Äänekoskekosken tulo- tulo- ja ja lähtömuuttajien profiili profiili on on muuttajien Äänekoski sai jopa sai jopa pientä pientä muuttovoittoa työllisistä työllisistä työmarkkina-aseman (työlliset, (työlliset, työttömät työnhakijat vuosina vuosina TulomuuHajat LähtömuuHajat NeHomuuHo Luonnollinen väestönlisäys Kun;en Kun;en välinen välinen ne<omuu<o ne<omuu<o Ne<osiirtolaisuus Kuvio 4. Kuvio Äänekosken 4. Äänekosken väestönkehitys väestönkehitys osatekijöittäin osatekijöittäin vuosina vuosina Äänekosken osalta osalta myönteisenä kehityspiirteenä voidaan pitää pitää sitä, sitä, että että kaupungin väkiluku on on kasvanut viitenä viitenä vuotena vuotena -luvulla ja ja erityisesti vuosina vuosina ÄÄNEKOSKEN VÄESTÖNKEHITYS OLI OLI TASAPAINOINEN ANALYYSIN VERROK- KIKUNTIIN NÄHDEN -LUVULLA Työllinen Työllinen Työtön Työtön Lapsi Lapsi (- 14 (- 14 Opiskelija Opiskelija Varusmies Varusmies Eläkeläinen Muu Muu v.) v.) työvoimaan kuulumaton Kuvio 5. Kuvio Äänekosken 5. Äänekosken nettomuutto nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan mukaan vuosina vuosina
6 Äänekosken Äänekosken tulo- tulo- ja jien jien profiili profiili oli oli ikärakenteen osalta osalta optimaalinen kuntataloudellisesta näkökulmasta: Äänekoski Äänekoski sai sai muut- muut- ja lähtömuuttatovoittotovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä paitsi paitsi vuotiaiden vuotiaiden ikäryhmästä. Äänekoski Äänekoski saa saa toisin toisin sanoen sanoen muuttovoittovoittoa aktiivi-ikäisistä muuttajista muuttajista ja ja muuttotappiota nuorista nuorista ja opiske- ja opiske- muuttolijoistalijoista. Äänekosken Äänekosken laskennallinen hyöty hyöty muuttajien muuttajien ikärakenteen ansioststa oli oli yhteensä yhteensä 2,4 2,4 miljoonaa miljoonaa euroa euroa ansio- vuosina vuosina eli keskimäärin eli keskimäärin euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekoski Äänekoski oli oli ainoa ainoa analyysin analyysin verrokkikunnista, joka joka sai sai muuttovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä kuin kuin vuotiaista. vuotiaista Tulomuu2o Tulomuu2o Lähtömuu2o Lähtömuu2o Ne2omuu2o Ne2omuu2o Perusaste Perusaste Keskiaste Keskiaste Korkea- aste Korkea- aste Kuvio 7. Kuvio Äänekosken 7. Äänekosken nettomuutto nettomuutto koulutusrakenteen koulutusrakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina Tulomuu6ajat Tulomuu6ajat Lähtömuu6ajat Lähtömuu6ajat Ne6omuu6o Ne6omuu6o Alle 15- v. Alle 15- v Kuvio 6. Kuvio Äänekosken 6. Äänekosken nettomuutto nettomuutto ikärakenteen ikärakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä perusasteen perusasteen että että korkea-asteen tutkinnonon suorittaneista vuosina vuosina tutkin- Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa korkeaasteeasteen tutkinnon tutkinnon suorittaneista joka joka korkea- vuosi vuosi lukuun lukuun ottamatta ottamatta vuotta vuotta (-2 (-2 hlöä). hlöä). Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulorakenne tulorakenne oli oli optimaalinen: tulokertymä tulokertymä oli oli yhteensä yhteensä +1,7 +1,7 miljoonaa miljoonaa euroa euroa Äänekoski Äänekoski sai sai muuttotappiota vain vain pienituloisista (alle (alle positiivinen positiivinen vuosina vuosina eli keskimäärin eli keskimäärin euroa/vuosi) ja ja muuttovoittoa sekä sekä keski- keski- että että euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekosken Äänekosken tulokertymä tulokertymä hyvätuloisista muuttajista. muuttajista. Äänekoski Äänekoski sai sai tuloryhmittäitäin tarkasteltuna eniten eniten muuttovoittoa positiiviseksi vuosina vuosina Muuttajien Muuttajien lasken- lasken- tuloryhmit- oli oli negatiivinen vuosina vuosina 7-9, 7-9, mutta mutta nousi nousi euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista ja eniten ja eniten muuttotappiota nallinen nallinen tulokertymä tulokertymä oli oli analyysin analyysin verrokkikunnista euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista. positiivinen positiivinen vain vain Laukaalla, Laukaalla, Muuramessa ja Äänekoskellakella. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulokertymä tulokertymä oli oli asukasta asukasta ja Äänekos- Muuttajien Muuttajien laskennallisessa tulokertymässä huomioidaaoidaan kaikkien kaikkien muuttajien muuttajien kaikki kaikki tulot tulot kalenterivu- kalenterivu- korkea, korkea, mutta mutta osoittaa osoittaa Äänekosken Äänekosken hyötyvän hyötyvän muut- muut- huomi- kohden kohden keskimäärin keskimäärin euroa euroa vuodessa. vuodessa. Luku Luku ei ole ei ole oden oden aikana. aikana. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien laskennallinen toliikkeestä toliikkeestä muuttotappiosta huolimatta. huolimatta. m il j o n aa e u r o a Tulomuu3ajat Lähtömuu3ajat Erotus Erotus m 1 il 9 9 j 8 8 o n aa e 6 u r 5 o 5 a Kuvio 9. Kuvio Äänekosken 9. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuton ja lähtömuuton laskennallinen laskennallinen tulokertymä tulokertymä vuosina vuosina Äänekoskelaisen tulomuuttajan keskimääräisekimääräiset vuositulot vuositulot olivat olivat kes- euroa euroa ja lähtömuuttajan euroa euroa vuodessa vuodessa vuosina vuosina Äänekoskkoski hyötyy hyötyy muuttajien muuttajien rakenteesta rakenteesta Ääne- myös myös keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattunana: jokaisen jokaisen tulomuuttajan tulot tulot olivat olivat mitattu- keskimäärin keskimäärin euroa euroa korkeammat kuin kuin poismuuttavan vuosina vuosina Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien kes- keskimääräisten tulojen tulojen välinen välinen erotus erotus oli oli kolmanneksi korkein korkein verrokkikuntien joukossa. joukossa. Tulomuu2ajan Tulomuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Lähtömuu2ajan Lähtömuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Erotus Erotus euroa euroa per muu2o per muu2o Kuvio 8. Kuvio Äänekosken 8. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuttajan lähtömuuttajan keskimääräiset keskimääräiset tulot vuosina tulot vuosina
7 Kehitetään omaleimaisia matkailutuotteita ja yrityksiä, jotka täydentävät Kehitetään Jyväskylän omaleimaisia toiminnallisen matkailutuotteita kaupunkiseudun ja matkailupalveluja. Keskeiset dentävät markkinoinnin Jyväskylän toiminnallisen kohderyhmät kaupunkiseudun ovat läpikulkeva matkailupalvelu- liikenne, yrityksiä, jotka täy- lähialueiden ja. Keskeiset ja Etelä-Suomen markkinoinnin asukkaat kohderyhmät sekä Pietarin ovat läpikulkeva alue. liikenne, lähialueiden ja Etelä-Suomen asukkaat sekä Pietarin alue. Matkailun markkinoinnissa kehitetään omien palvelujen esilletuloa ja Matkailun positiivisen markkinoinnissa tiedon välittymistä kehitetään kävijöiden omien kokemuksista. palvelujen esilletuloa ja median positiivisen käyttöä tiedon tehostetaan välittymistä ja luodaan kävijöiden uusia kokemuksista. mark- Digitaalisen kinointikäytäntöjä. Digitaalisen median Vahva yhteistyö käyttöä tehostetaan Keski-Suomen ja luodaan matkailun uusia markkinointikäytäntöjä. antaa mahdollisuudet Vahva yhteistyö nostaa Keski-Suomen omia vahvoja matkailun markkinoinnissa kärkituotteita. markkinoinnissa antaa mahdollisuudet nostaa omia vahvoja kärkituotteita. ANALYYSIN PERUSTEELLA TEHDYT KESKEISET SUOSITUKSET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. 1. Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta 2. voi yhden työvuoron aikana Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta voi yhden työvuoron aikana ajaa edestakaisin lähes kaikilta merkittäviltä alueilta Suomessa. Valtatien ajaa 4 edestakaisin suuret raskaan lähes liikenteen kaikilta merkittäviltä ajoneuvomäärät alueilta mahdollistavat Valtatien kuljetuksiin 4 suuret liittyvien raskaan palvelujen liikenteen kehittämisen ajoneuvomäärät seudulla. mahdollis- Suomessa. tavat kuljetuksiin liittyvien palvelujen kehittämisen seudulla. Kehitetään paikallisesti merkittäviä logistiikan palveluja mm. metsälogistiikkaa Kehitetään paikallisesti ja raaka- ja merkittäviä energiapuun logistiikan ja valmiiden palveluja tuotteiden mm. kuljetuksia metsälogistiikkaa ja niiden toimintaedellytyksiä. ja raaka- ja energiapuun Rautatiekuljetusten ja valmiiden käyttömahdollisuudet kuljetuksia ja turvataan niiden toimintaedellytyksiä. teollisuuden tuotteiden Rautatiekuljetusten kuljettamisessa. käyttö- tuotteiden mahdollisuudet turvataan teollisuuden tuotteiden kuljettamisessa. Tutkitaan mahdollisuuksia kehittää uusia liikenteen ja logistiikan palveluja Tutkitaan valtatien mahdollisuuksia 4 väylien varrella kehittää oleviin uusia keskuksiin. liikenteen ja logistiikan palveluja valtatien 4 väylien varrella oleviin keskuksiin. Äänekosken asteittain tapahtuva fyysinen ja henkinen kiinnittyminen kiinteäksi osaksi Jyväskylän toiminnallista kaupunkiseutua. Edellyttää konkreettisena toimenpiteenä muun muassa virallisen seutukunta jakoluokituksen muuttamista ja aktiivista kytkeytymistä Jyväskylän kaupunkiseudun yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin. TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. Äänekosken ja Jyväskylän välisen kasvu- ja kehityskäytävän vahvistaminen ja tukeminen kaikin käytettävissä olevin keinoin Äänekosken potentiaaliseen tulomuuttovirtaan liittyvä omaehtoinen vaikuttaminen. Ensisijaisina kohderyhminä ovat Äänekoskelle pendelöijät, äänekoskelaisen taustan omaavat paluumuuttajat, Äänekosken oppilaitoksista valmistuvat ja muiden Keski-Suomen kuntien asukkaat segmenttikohtaisesti. Äänekosken mainekuvaan ja paikan laatuun liittyvä aluemarkkinointi. Hallittu ja suunnitelmallinen keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma työperäisten maahanmuuton lisäämiseksi. Silta Silta maaseudun ja ja kaupungin välillä ÄÄNEKOSKEN ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAUPUNKI kaupunginjohtaja Hannu Javanainen puh. 2 puh kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ÄÄNESEUDUN ÄÄNESEUDUN KEHITYS KEHITYS OY OY toimitusjohtaja toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Sari Åkerlund, puh. 2 puh kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh KONNEVEDEN KONNEVEDEN KUNTA KUNTA kunnanjohtaja Kari Levänen puh. 4 puh kunnanjohtaja Kari Levänen
Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotFORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys
LisätiedotMETROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen
LisätiedotKuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla
Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotValtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012
Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotValkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotMuuttoliike vuonna 2014
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia
LisätiedotTILASTOKATSAUS 22:2016
TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen
LisätiedotSASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin
LisätiedotMUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
LisätiedotTIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTilastokatsaus 2:2010 B2:2010
Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotTilastokatsaus 3:2014
Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 11:2015
TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle
LisätiedotMuuttoliike vuonna 2016
Irja Henriksson 29.8.217 Muuttoliike vuonna 216 Lahteen muutti muista kunnista 6 56 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 51 vuonna 216. Maahanmuuttajia oli 634 ja maastamuuttajia 317. Kokonaisnettomuutto
LisätiedotKaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka
Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013
Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2015
TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan
LisätiedotLAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 Liite 19b KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu
LisätiedotMIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotKymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola
Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotTilastokatsaus 10:2012
Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotFORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela
FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen
LisätiedotKUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 liite 19 KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu
LisätiedotRAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),
LisätiedotRAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014
RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotMULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
LisätiedotKATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN
KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/2017 Kokonaismuuttoliike on ollut Kemissä tappiollista viime vuosina. Kuntien välinen muuttoliike on ollut kokonaisuudessa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotPORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotKotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin muuttoliikeanalyysi
01 Kotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin 02 Sisältö 01 02 03 04 05 Muuttoliike alueellisena muutosvoimana Kotka-Haminan seudun muuttoliike pähkinänkuoressa Kotkan kaupungin muuttoliike määrällisestä
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotTAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto
TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN
LisätiedotPORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA
2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotTähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista
Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotMUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki
MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
Lisätiedot