ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen Suomen 21-luvun alue- alue- ja ja väestökehityksen iso iso kuva kuva voidaan voidaan tiivistää tiivistää kuuteen kuuteen keskeiseen muutostekijään. Seuraavat tekijät tekijät vaikuttavat Äänekosken tulevaan tulevaan kehitykseen joko joko suoraan suoraan tai tai epäsuoraan: KAUPUNGISTUMIS- JA TAAJAMOITUMISKEHITYS: Suurten Suurten kaupunkiseutujen asunto-, asunto-, työ- työ- ja asiointi- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat laajenevat alue- alue- ja yhdy- ja yhdy- Suurten Suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen merkitys merkitys on kasvanut on kasvanut -luvun kuluessa. kuluessa. Kolme Kolme viidestä viidestä skuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. ehdoilla. Liiken- Liiken- suomalaisesta asuu asuu 1 1 suurimmalla kaupunkiseudulla nekäytävien rungon rungon ympärille ympärille muodostuu kasvu- kasvu- ja ja ja neljä ja neljä viidestä viidestä 2 2 suurimmalla kaupunkiseudulla kehityskäytäviä, joiden joiden merkitys merkitys korostuu korostuu suurten suurten suurinta suurinta kaupunkiseutua (yli 1 (yli 1 asukkaan asukkaan kau- kau- kaupunkiseutujen ja niihin ja niihin kytkeytyvien muiden muiden punkiseudut) tuottavat tuottavat kaksi kaksi kolmasosaa koko koko maan maan alueiden alueiden välillä. välillä. Valtion Valtion ja ja kaupunkiseutujen sopimukselliseselliset järjestelyt järjestelyt (kasvusopimukset, INKA-ohjelma, työpaikasta ja ja yrityksestä ja ne ja vastaavat ne vastaavat neljä neljä viideso- viideso- seutukaupunkipilotit, kunta- kunta- ja sote ja sote uudistukset sekä sekä sopimuk- bruttokansantuotteesta, siellä siellä sijaitsee sijaitsee kaksi kaksi kolmesta kolmesta sasta sasta koko koko maan maan tutkimus- tutkimus- ja ja tuotekehitysmenoista. muut muut reformit) reformit) korostavat korostavat toiminnallisten alueiden alueiden Taajamissa asuu asuu enemmän enemmän kuin kuin yhdeksän yhdeksän kymmenestnestä suomalaisesta. Keskittymis- ja ja autioitumiskehitys kymme- merkitystä. etenevät etenevät samanaikaisesti MAAHANMUUTON LISÄÄNTYMINEN: tajien tajien määrä määrä on on viisinkertaistunut Suomessa Suomessa -lu- -lu- kuin kuin maan maan sisäinen sisäinen muuttoliike. Maahanmuutto lisää lisää Maahanmuut- Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää vun vun aikana. aikana. Lähes Lähes kaikki kaikki kunnat kunnat saavat saavat muuttovoittoa entisestään suurten suurten kaupunkien ja ja kaupunkiseutujen siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä on yhä useammassa väestönkasvua. Enemmän Enemmän kuin kuin joka joka toinen toinen vieraskielisestlisestä asuu asuu neljässä neljässä suurimmassa kaupungissa. vieraskie- kunnassa kunnassa ainoa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä. tekijä PENDELÖINNIN LISÄÄNTYMINEN: Pendelöijien kehyskunnissa. Pendelöivien keskimääräiset tulot tulot ovat ovat määrä määrä ja ja pendelöintietäisyydet ovat ovat kasvaneet kasvaneet noin noin kolmanneksen suuremmat kuin kuin asuinkunnassaan vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka Joka kolmas kolmas suomalainelainen pendelöi pendelöi oman oman asuinkuntansa ulkopuolelle. valikoiva valikoiva muuttoliike muovaavat aluerakennetta. Pendelöijien määrä määrä on korkein on korkein suurten suurten kaupunkien suoma- työskentelevien. Lisääntyvä Lisääntyvä pendelöinti ja ja alueellisesti KIIHTYVÄ EI-AINEELLINEN KILPAILU KILPAILU JA JA EROTTAU- jne. liittyvät jne. liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden on oltava on oltava sesti sesti sekä sekä houkuttelevia ja ja vetovoimaisia kovien kovien samanaikai- TUMISEEN PERUSTUVA PROFILOINTI: Alueiden Alueiden välinen välinen kilpailu kilpailu fyysisistä fyysisistä ja henkisistä ja henkisistä resursseista tekijöiden suhteen suhteen että että erottautuvia ja ja poikkeavan kiihtyy. kiihtyy. Perinteisten kovien kovien tekijöiden, kuten kuten teollisten teollisten profiilin profiilin omaavia omaavia pehmeiden tekijöiden suhteen, suhteen, investointien, maantie-, maantie-, lento-, lento-, rautatie-, rautatie-, ien ja ien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, rinnalla, korostuvat jien, osaajien, osaajien, yritysten yritysten ja ja investointien houkuttelussa. pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten kuten osaamiseen, Paikan Paikan laatu laatu ja paikkojen ja paikkojen välinen välinen kilpailu kilpailu korostavat korostavat innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan alueeseen alueeseen liitettyjen liitettyjen mieli- mieli- ja ja mainekuvien satamayhteyks-kuten kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuutta- merkitystä MUUTTOLIIKKEEN JA JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUD- EN LISÄÄNTYMINEN: Muuttojen määrä määrä on noussut on noussut määrällisesti ja ja suhteellisesti -luvulla suuremmaksmaksi kuin kuin kertaakaan niin niin sanotun sanotun suuren suuren muuton muuton suurem- jälkeen. jälkeen. Muuttoalttius on kasvanut on kasvanut kaikissa kaikissa ikäryhmissmissä yhtäjaksoisesti 198-luvun lopulta lopulta lähtien. lähtien. ikäryh- Nuorten Nuorten ikäryhmien muuttoalttius on tunut tunut 199-luvun alkuun alkuun verrattuna. Suomen Suomen aluer- aluer- on kaksinkertaisakennakenne on on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta -luvulla voimakkaasti kasvaviin kasvaviin ja ja supistuviin kuntiin. kuntiin. Vuosina Vuosina on on keskimäärin enää enää vain vain alle joka alle joka kolmas kolmas kunta kunta tai tai kaupunkiseutu saanut saanut muuttovoittoa. Maan Maan sisäisestä sisäisestä muuttoliikkeestä sai sai muuttovoittoa keskimäärin kuntaa kuntaa (32 (32 kuntaa) kuntaa) ALUEIDEN VÄLINEN VÄLINEN EPÄSYMMETRINEN KEHITYS: KEHITYS: Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset iskevät iskevät eniten eniten haavoittuvimmille yksipuolisen enteen enteen alueille alueille ja vähiten ja vähiten monipuolisen toimialarak- toimialarakenteeenteen alueille. alueille. Talouden Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat jakautuvat epätasaisesti eri alueille eri alueille riippuen riippuen alueiden alueiden tuotantorakenteeakenteen monipuolisuudesta. Tämä Tämä korostaa korostaa entis- entis- tuotantorestääestään talouden, talouden, tuotannon, osaamisen osaamisen ja muiden ja muiden keskittymien ympärille ympärille muodostuneiden solmupis- solmupis- teiden teiden merkitystä. Alukehityksen ekonomisaatio tai tai suuruuden ekonomia ekonomia nostavat nostavat kaikessa kaikessa kehittämisessä keskiöön keskiöön talouteen talouteen ja ja kilpailukykyyn liittyvät liittyvät tekijät. tekijät. Alueiden Alueiden menestys menestys tai tai menestymättömyys perustuvat niiden niiden asemaan asemaan suhteessa suhteessa oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin. Hyvät Hyvät ja toimivat ja toimivat yhteydet yhteydet oman oman alueen alueen verkostojen solmupisteisiin ovat ovat avainroolissa tulevan tulevan kehittämisen näkökulmasta. vuosina vuosina Suomen Suomen maapinta-alasta noin noin 93 % 93 on % on muuttotappioaluetta. -luvulla on tehty on tehty vuosittain vuosittain keskimäärin muuttoa. muuttoa. Muutoista Muutoista kaksi kaksi kolmasosaa (66 %) (66 on %) kuntien on kuntien sisäisiä sisäisiä muuttoja muuttoja kunnan kunnan osa-alueelta toiselle toiselle ja yksi ja yksi kolmasosa kolmasosa (34 %) (34 %) kuntien kuntien rajat rajat ylittäviä ylittäviä muuttoja. muuttoja. Neljä Neljä viidestä viidestä muutosta on sta on lähimuuttoja, jotka jotka tapahtuvat oman oman kunnan kunnan muuto- tai oman tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret Nuoret ja nuoret ja nuoret aikuiset aikuiset ovat ovat yliedustettuja muuttajien joukossa. joukossa. Lähes Lähes neljä neljä viidestä viidestä muuttajasta on alle on alle 35-vuotiaita. Työlliset Työlliset muuttajat muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti vähitellen vähitellen yhtenäiseksenäiseksi muodostuvalle Etelä-Suomen työssäkäynti- yhtalueelle alueelle ja suurten ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle. JOKA JOKA KOLMAS SUOMALAINEN PENDELÖI OMAN OMAN ASUIN- ASUIN- KUNTANSA ULKOPUOLELLE.

3 ANALYYSIN AINEISTOT JA JA MENETELMÄT Analyysin Analyysin kohteena kohteena olivat olivat Äänekosken Äänekosken kaupungipungin kau-erityisesti erityisesti pendelöinnin pendelöinnin ja muuttajien ja muuttajien raken- raken- a) a) työmatkaliikenteen eli pendelöinnin eli pendelöinnin teen osalta teen osalta Tilastokeskuksen maksulliset maksulliset tieto- tieto- erityispiirteet erityispiirteet -luvulla -luvulla ja b) ja b) demografinen kannat. kannat. eli väestöllinen eli väestöllinen kilpailukyky kilpailukyky määrällisestä määrällisestä ja ja rakenteellisesta näkökulmasta vuosien vuosien - - Äänekosken Äänekosken verrokkikuntia analyysissä analyysissä olivat olivat välisenä välisenä aikana. aikana. Väestöllisen Väestöllisen kilpailukyvylukyvyn kilpai- Harjavalta, Harjavalta, Imatra, Imatra, Iisalmi, Iisalmi, Jämsä, Jämsä, Kauhava, Kauhava, kohdalla kohdalla painotettiin painotettiin muuttoliikkee- Laukaa, Laukaa, Muurame Muurame ja Varkaus. ja Varkaus. seen ja seen Äänekosken ja Äänekosken tulo- ja tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin profiiliin (ominaisuuksiin) liittyviä liittyviä piirteitä. piirteitä. Analyysin Analyysin tulokset tulokset esitetään esitetään tilastotaulukkoina ja kuvioina. ja kuvioina. Analyysin Analyysin aineistona aineistona olivat olivat yleisesti yleisesti Tilastokeskuksekeskuksen Tilasto- tietokannat tietokannat ja rekisterit ja rekisterit sekä sekä ÄÄNEKOSKEN PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET -LUVULLA Äänekoskelaisten pendelöijien pendelöijien määrä määrä on kasvanut on kasvanut yhtäjaksoisesti yhtäjaksoisesti vuodesta vuodesta 1987 lähtien: 1987 lähtien: 198-luvun 198-luvun Omassa Omassa asuinkunnassaan työskentelevien työskentelevien äänekoskelaisteaisten määrä määrä vähentyi vähentyi noin tuhannella noin tuhannella henkilöllä henkilöllä vuo- vuo- äänekoskel- lopussa lopussa vähemmän vähemmän kuin joka kuin kymmenes joka kymmenes (7,7 %)(7,7 äänekoskelainekoskelainen %) äänesina sina Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin kuntiin kuntiin työhön työhön työssäkäyvä työssäkäyvä pendelöi pendelöi muihiin muihiin kuntiin, kuntiin, pendelöijien pendelöijien määrä määrä kasvoi kasvoi samanaikaisesti samanaikaisesti 635 hen- 635 hen- kun vuonna kun vuonna 211 jo 211 joka jo neljäs joka (22,7 neljäs %) (22,7 äänekoskelainen %) äänekoskel-kilölläkilöllä. Äänekoskelaisen pendelöijien pendelöijien määrä määrä lisääntyi lisääntyi pendelöi ainen pendelöi muihin muihin kuntiin. kuntiin. merkittävästi merkittävästi (muutos% (muutos% 57,2 ) 57,2 vuosina ) vuosina Pendelöivät Pendelöivät Asuinkunnassaan työssäkäyvät työssäkäyvät Kuvio 1. Äänekosken Kuvio 1. omassa Äänekosken asuinkunnassaan omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien työssäkäyvien ja pendelöinnin ja pendelöinnin kehitys vuosina kehitys -211 vuosina -211 Äänekoski Äänekoski on oman on toiminnallisen oman toiminnallisen alueensa alueensa työpaikkakeskuskakeskus. Korkea Korkea työpaikkaomavaraisuus tekee Ääne- tekee Ääne- Äänekoskelle Äänekoskelle sisäänpendelöidään eniten eniten Jyväskylästä, Jyväskylästä, työpaik-ulospendelöinti ulospendelöinti on vilkkainta on vilkkainta samojen samojen kuntien kuntien välillä: välillä: koskesta koskesta vetovoimaisen vetovoimaisen sisäänpendelöinnin kohteen. kohteen. Laukaalta, Laukaalta, Konnevedeltä, Konnevedeltä, Saarijärveltä Saarijärveltä ja Uuraisista ja Uuraisista ja ja Muista Muista kunnista kunnista tulevien tulevien työllisten työllisten sisäänpendelöinti Äänekoskelta Äänekoskelta ulospendelöidään eniten eniten Jyväskylään, Jyväskylään, on merkittävästi on merkittävästi suurempaa suurempaa kuin kuin äänekoskelaisten muualle muualle maahan, maahan, Laukaalle Laukaalle ja Saarijärvelle. ja Saarijärvelle. Äänekoskekosken pendelöintitase pendelöintitase eli sisään- eli sisään- ja ulospendelöin- ja ulospendelöin- Ääne- ulospendelöinti ulospendelöinti muihin muihin kuntiin. kuntiin. Äänekoskelle Äänekoskelle pendelöi 239 delöi henkilöä 239 henkilöä muista muista Keski-Suomen Keski-Suomen kunnista kunnista nin välinen nin välinen erotus erotus on suurin on suurin Konneveden, Konneveden, Laukaan, Laukaan, pen- ja 1482 ja henkilöä 1482 henkilöä pendelöi pendelöi Äänekoskelta Äänekoskelta muihin muihin Uuraisen Uuraisen ja Saarijärven ja Saarijärven suhteen suhteen sekä alhaisin sekä alhaisin Jyväskylän ja muun län ja muun maan suhteen. maan Jyväsky- Keski-Suomen Keski-Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekosken Äänekosken sisään- sisään- ja ja suhteen Konnevesi Konnevesi Laukaa SisäänpendelöinG UlospendelöinG Laukaa Uurainen Kuvio 2. Äänekosken Kuvio 2. sisään- Äänekosken ja ulospendelöinti sisään- ja ulospendelöinti kunnittain vuonna kunnittain 211vuonna 211 Pendelöijien Pendelöijien tulot ovat tulot Tilastokeskukseskuksen tekemän tekemän analyysin analyysin mukaan mukaan ovat Tilastoke- keskimäärin keskimäärin kolmanneksen kolmanneksen suuremmat kuin mat omassa kuin omassa asuinkunnassaan työskentelevien. Äänekoskelaisten suurem- pendelöijien pendelöijien valtionveronalaiset tulot tulot ylittivät ylittivät 4 4 euron euron rajapyykin rajapyykin sähköhuollon, sähköhuollon, kaivostoiminnan, informaatiomaation ja viestinnän ja viestinnän ja teollisuuden ja teollisuuden infor- toimialoilla toimialoilla ja alhaisimmat ja alhaisimmat hallinto- hallinto- ja ja tukipalvelujen, tukipalvelujen, muun muun palvelutoiminnan ja nan majoitus- ja majoitus- ja ravitsemusalan ja ravitsemusalan palvelutoimin- toimialoilla. toimialoilla. Äänekoskelaisten työssäkäyvien työssäkäyvien pendelöijien pendelöijien tulot vaihtelevahtelevat toimialoittain toimialoittain muun muun palvelu- palvelu- tulot vaitoiminnatoiminnan (toimiala (toimiala S) 23 S) 23 eurosta eurosta sähköhuollon sähköhuollon (toimiala (toimiala D) D) euroon. euroon. Uurainen Saarijärvi Saarijärvi Muut Keski- Suomen kunnat Muut Keski- Suomen kunnat Viitasaari X=Tuntematon X=Tuntematon N=Hallinto- N=Hallinto- ja tukipalvelut ja tukipalvelut S=Muu palvelutoiminta S=Muu palvelutoiminta I=Majoitus- I=Majoitus- ja ravitsemus ja ravitsemus R=Taiteet ja R=Taiteet viihde ja viihde G=Tukku- vähixäiskauppa G=Tukku- vähixäiskauppa L=Kiinteistöala L=Kiinteistöala Q=Teveys- Q=Teveys- ja sosiaalipalvelut ja sosiaalipalvelut A=Maa-, metsä- A=Maa-, ja kalatalous metsä- ja kalatalous H=Kuljetus H=Kuljetus ja varastoinc ja varastoinc M=Tieteellinen M=Tieteellinen ja taiteellinen ja taiteellinen P=Koulutus P=Koulutus F=Rakentaminen F=Rakentaminen E=Vesihuolto E=Vesihuolto O=Julkinen O=Julkinen hallinto hallinto K=Rahoitus K=Rahoitus ja vakuutus ja vakuutus C=Teollisuus C=Teollisuus J=InformaaCo J=InformaaCo ja viescntä ja viescntä B=Kaivostoiminta B=Kaivostoiminta D=Sähköhuolto D=Sähköhuolto 5 Viitasaari Muu maa Muu maa Jyväskylä Pendelöijän Pendelöijän tulot keskimäärin tulot keskimäärin euroa per euroa vuosi per vuosi Jyväskylä Kuvio 3. Äänekosken Kuvio 3. pendelöijien Äänekosken valtionveronalaiset pendelöijien valtionveronalaiset tulot toimialoittain tulot toimialoittain vuonna 211vuonna 211

4

5 ÄÄNEKOSKEN MÄÄRÄLLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA -213 ÄÄNEKOSKEN TULO- TULO- JA JA LÄHTÖMUUTTAJIEN PROFIILI VUOSINA Äänekosken väkiluku väkiluku oli 2 oli toukokuun lopussa lopussa Äänekosken väestönkehitys onkin onkin kaksijakoinen väestönkehityksen osatekijöiden mukaan mukaan tarkasteltunatuna: Äänekosken luonnollinen väestönlisäys ja ja Äänekosken väestönkehitys on ollut on ollut lievästi lievästi laskevalla laskevalla nettosiirtolaisuus ovat ovat positiivisia, mutta mutta Äänekoski tarkastel- uralla uralla 199-luvun alun alun jälkeen. jälkeen. Äänekoski kasvoi kasvoi vielä vielä saa saa merkittävää määrällistä muuttotappiota kuntien kuntien 198-luvulla, mutta mutta väestökehitys kääntyi kääntyi si si kotikuntalain (1994) (1994) voimaantulon jälkeen. jälkeen. Kes- Kesot olivat ot olivat yli tuhat yli tuhat henkilöä henkilöä (-199) (-199) vuosina vuosina negatiivisek- välisestä välisestä muuttoliikkeestä. Äänekosken muuttotappikeinekeinen selittävä selittävä tekijä tekijä liittyi liittyi nuorten nuorten ja ja opiskelijoiden Muuttotappio on on määrällisesti huomattavan suuri, suuri, poismuuttoon. mutta mutta tilannetta tilannetta tasapainottaa merkittävästi muuttajien rakenteestkenteesta kertyvät kertyvät hyödyt hyödyt (lisää (lisää seuraavassa luvussa) luvussa) osaltaan osaltaan luonnollinen väestönlisäys ja ja nettosiirtolaisuus (+196 (+196 hlöä). ra- hlöä) Äänekoski on hyvä on hyvä esimerkki kunnasta, joka joka kärsii kärsii ja ja työvoiman ulkopuoliset) mukaan mukaan tasapainoinen. samanaikaisesti merkittävistä määrällisistä pioista pioista ja hyötyy ja hyötyy muuttajien rakenteesta. Äänekosken että että eläkeläisistä (+89), (+89), mutta mutta kärsi kärsi muuttotappiota muuttotappiollisuus tuottaa tuottaa vastoin vastoin ennakko-oletuksia opiskelijoista (-22), (-22), työllisistä työllisistä (-12), (-12), varusmiehistä kuntataloudellisesta näkökulmasta enemmän hyötyjä hyötyjä (-3) (-3) ja ja työttömistä työnhakijoista (-1) (-1) vuosina vuosina 7-7- muuttotap- Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä lapsista lapsista (+186) (+186) kuin kuin haittoja. haittoja. Äänekosken muuttotappiot ovat ovat määrällisestlisesti suuret, suuret, mutta mutta kun kun mennään mennään numeroiden taakse, taakse, en, mutta en, mutta tilanne tilanne on on kohtuullisen hyvä hyvä verrattuna määräl Äänekosken työllisten työllisten muuttotase oli oli negatiivin- tilanne tilanne on on Äänekosken kannalta kannalta hyvä hyvä ja joidenkin ja joidenkin sekä sekä analyysin analyysin verrokkikuntiin että että keskimäärin tekijöiden osalta osalta jopa jopa optimaalinen. Suomen Suomen kuntiin. kuntiin. Äänekoski sai työllisistä sai työllisistä muuttajista muuttotappiota yhteensä yhteensä henkilöä henkilöä vuosina vuosina 7-7- Muuttajan työmarkkina-asema on yksi on yksi mistä mistä muuttoliikkeen indikaattoreista laaja-alaisten kosken kosken laskennallinen menetys menetys työllisten työllisten muuttajien kerrannaisvaikutusten vuoksi. vuoksi. Työllisten muuttajien keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattuna oli yhteensä oli yhteensä noin noin keskimääräiset tulot tulot ovat ovat keskimäärin neljä neljä kertaa kertaa 3,4 3,4 miljoonaa euroa euroa eli eli keskimäärin euroa euroa korkeammat kuin kuin ei-työllisten muuttajien. Ääne- Ääne- vuodessa. Huomionarvoista on on kuitenkin se, että se, että keskeisim eli eli keskimäärin 24 henkilöä 24 henkilöä vuodessa. Ääne- Äänekoskekosken tulo- tulo- ja ja lähtömuuttajien profiili profiili on on muuttajien Äänekoski sai jopa sai jopa pientä pientä muuttovoittoa työllisistä työllisistä työmarkkina-aseman (työlliset, (työlliset, työttömät työnhakijat vuosina vuosina TulomuuHajat LähtömuuHajat NeHomuuHo Luonnollinen väestönlisäys Kun;en Kun;en välinen välinen ne<omuu<o ne<omuu<o Ne<osiirtolaisuus Kuvio 4. Kuvio Äänekosken 4. Äänekosken väestönkehitys väestönkehitys osatekijöittäin osatekijöittäin vuosina vuosina Äänekosken osalta osalta myönteisenä kehityspiirteenä voidaan pitää pitää sitä, sitä, että että kaupungin väkiluku on on kasvanut viitenä viitenä vuotena vuotena -luvulla ja ja erityisesti vuosina vuosina ÄÄNEKOSKEN VÄESTÖNKEHITYS OLI OLI TASAPAINOINEN ANALYYSIN VERROK- KIKUNTIIN NÄHDEN -LUVULLA Työllinen Työllinen Työtön Työtön Lapsi Lapsi (- 14 (- 14 Opiskelija Opiskelija Varusmies Varusmies Eläkeläinen Muu Muu v.) v.) työvoimaan kuulumaton Kuvio 5. Kuvio Äänekosken 5. Äänekosken nettomuutto nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan mukaan vuosina vuosina

6 Äänekosken Äänekosken tulo- tulo- ja jien jien profiili profiili oli oli ikärakenteen osalta osalta optimaalinen kuntataloudellisesta näkökulmasta: Äänekoski Äänekoski sai sai muut- muut- ja lähtömuuttatovoittotovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä paitsi paitsi vuotiaiden vuotiaiden ikäryhmästä. Äänekoski Äänekoski saa saa toisin toisin sanoen sanoen muuttovoittovoittoa aktiivi-ikäisistä muuttajista muuttajista ja ja muuttotappiota nuorista nuorista ja opiske- ja opiske- muuttolijoistalijoista. Äänekosken Äänekosken laskennallinen hyöty hyöty muuttajien muuttajien ikärakenteen ansioststa oli oli yhteensä yhteensä 2,4 2,4 miljoonaa miljoonaa euroa euroa ansio- vuosina vuosina eli keskimäärin eli keskimäärin euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekoski Äänekoski oli oli ainoa ainoa analyysin analyysin verrokkikunnista, joka joka sai sai muuttovoittoa kaikista kaikista muista muista ikäryhmistä ikäryhmistä kuin kuin vuotiaista. vuotiaista Tulomuu2o Tulomuu2o Lähtömuu2o Lähtömuu2o Ne2omuu2o Ne2omuu2o Perusaste Perusaste Keskiaste Keskiaste Korkea- aste Korkea- aste Kuvio 7. Kuvio Äänekosken 7. Äänekosken nettomuutto nettomuutto koulutusrakenteen koulutusrakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina Tulomuu6ajat Tulomuu6ajat Lähtömuu6ajat Lähtömuu6ajat Ne6omuu6o Ne6omuu6o Alle 15- v. Alle 15- v Kuvio 6. Kuvio Äänekosken 6. Äänekosken nettomuutto nettomuutto ikärakenteen ikärakenteen mukaan mukaan vuosina vuosina Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa sekä sekä perusasteen perusasteen että että korkea-asteen tutkinnonon suorittaneista vuosina vuosina tutkin- Äänekoski Äänekoski sai sai muuttovoittoa korkeaasteeasteen tutkinnon tutkinnon suorittaneista joka joka korkea- vuosi vuosi lukuun lukuun ottamatta ottamatta vuotta vuotta (-2 (-2 hlöä). hlöä). Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulorakenne tulorakenne oli oli optimaalinen: tulokertymä tulokertymä oli oli yhteensä yhteensä +1,7 +1,7 miljoonaa miljoonaa euroa euroa Äänekoski Äänekoski sai sai muuttotappiota vain vain pienituloisista (alle (alle positiivinen positiivinen vuosina vuosina eli keskimäärin eli keskimäärin euroa/vuosi) ja ja muuttovoittoa sekä sekä keski- keski- että että euroa euroa vuodessa. vuodessa. Äänekosken Äänekosken tulokertymä tulokertymä hyvätuloisista muuttajista. muuttajista. Äänekoski Äänekoski sai sai tuloryhmittäitäin tarkasteltuna eniten eniten muuttovoittoa positiiviseksi vuosina vuosina Muuttajien Muuttajien lasken- lasken- tuloryhmit- oli oli negatiivinen vuosina vuosina 7-9, 7-9, mutta mutta nousi nousi euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista ja eniten ja eniten muuttotappiota nallinen nallinen tulokertymä tulokertymä oli oli analyysin analyysin verrokkikunnista euroa euroa vuodessa vuodessa ansaitsevista. positiivinen positiivinen vain vain Laukaalla, Laukaalla, Muuramessa ja Äänekoskellakella. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien tulokertymä tulokertymä oli oli asukasta asukasta ja Äänekos- Muuttajien Muuttajien laskennallisessa tulokertymässä huomioidaaoidaan kaikkien kaikkien muuttajien muuttajien kaikki kaikki tulot tulot kalenterivu- kalenterivu- korkea, korkea, mutta mutta osoittaa osoittaa Äänekosken Äänekosken hyötyvän hyötyvän muut- muut- huomi- kohden kohden keskimäärin keskimäärin euroa euroa vuodessa. vuodessa. Luku Luku ei ole ei ole oden oden aikana. aikana. Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien laskennallinen toliikkeestä toliikkeestä muuttotappiosta huolimatta. huolimatta. m il j o n aa e u r o a Tulomuu3ajat Lähtömuu3ajat Erotus Erotus m 1 il 9 9 j 8 8 o n aa e 6 u r 5 o 5 a Kuvio 9. Kuvio Äänekosken 9. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuton ja lähtömuuton laskennallinen laskennallinen tulokertymä tulokertymä vuosina vuosina Äänekoskelaisen tulomuuttajan keskimääräisekimääräiset vuositulot vuositulot olivat olivat kes- euroa euroa ja lähtömuuttajan euroa euroa vuodessa vuodessa vuosina vuosina Äänekoskkoski hyötyy hyötyy muuttajien muuttajien rakenteesta rakenteesta Ääne- myös myös keskimääräisillä tuloilla tuloilla mitattunana: jokaisen jokaisen tulomuuttajan tulot tulot olivat olivat mitattu- keskimäärin keskimäärin euroa euroa korkeammat kuin kuin poismuuttavan vuosina vuosina Äänekosken Äänekosken muuttajien muuttajien kes- keskimääräisten tulojen tulojen välinen välinen erotus erotus oli oli kolmanneksi korkein korkein verrokkikuntien joukossa. joukossa. Tulomuu2ajan Tulomuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Lähtömuu2ajan Lähtömuu2ajan keskimääräiset keskimääräiset tulot tulot Erotus Erotus euroa euroa per muu2o per muu2o Kuvio 8. Kuvio Äänekosken 8. Äänekosken tulo- ja tulo- lähtömuuttajan lähtömuuttajan keskimääräiset keskimääräiset tulot vuosina tulot vuosina

7 Kehitetään omaleimaisia matkailutuotteita ja yrityksiä, jotka täydentävät Kehitetään Jyväskylän omaleimaisia toiminnallisen matkailutuotteita kaupunkiseudun ja matkailupalveluja. Keskeiset dentävät markkinoinnin Jyväskylän toiminnallisen kohderyhmät kaupunkiseudun ovat läpikulkeva matkailupalvelu- liikenne, yrityksiä, jotka täy- lähialueiden ja. Keskeiset ja Etelä-Suomen markkinoinnin asukkaat kohderyhmät sekä Pietarin ovat läpikulkeva alue. liikenne, lähialueiden ja Etelä-Suomen asukkaat sekä Pietarin alue. Matkailun markkinoinnissa kehitetään omien palvelujen esilletuloa ja Matkailun positiivisen markkinoinnissa tiedon välittymistä kehitetään kävijöiden omien kokemuksista. palvelujen esilletuloa ja median positiivisen käyttöä tiedon tehostetaan välittymistä ja luodaan kävijöiden uusia kokemuksista. mark- Digitaalisen kinointikäytäntöjä. Digitaalisen median Vahva yhteistyö käyttöä tehostetaan Keski-Suomen ja luodaan matkailun uusia markkinointikäytäntöjä. antaa mahdollisuudet Vahva yhteistyö nostaa Keski-Suomen omia vahvoja matkailun markkinoinnissa kärkituotteita. markkinoinnissa antaa mahdollisuudet nostaa omia vahvoja kärkituotteita. ANALYYSIN PERUSTEELLA TEHDYT KESKEISET SUOSITUKSET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. 1. Ääneseudun liikenteen ja logistiikan hyvää laatutasoa parannetaan sekä henkilö- että tavaraliikenteessä. Se on sekä asukkaiden hyvän arkielämän että yritystoiminnan kilpailukyvyn edellytys. Laadukkaita joukkoliikenteen runkoyhteyksiä Jyväskylän ja Äänekosken välillä täydennetään paikallisia tarpeita palvelevilla joukkoliikennepalveluilla ja hyvillä kevyen liikenteen yhteyksillä. Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta 2. voi yhden työvuoron aikana Keskeinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet ovat logistisen kehittämisen lähtökohtia. Ääneseudulta voi yhden työvuoron aikana ajaa edestakaisin lähes kaikilta merkittäviltä alueilta Suomessa. Valtatien ajaa 4 edestakaisin suuret raskaan lähes liikenteen kaikilta merkittäviltä ajoneuvomäärät alueilta mahdollistavat Valtatien kuljetuksiin 4 suuret liittyvien raskaan palvelujen liikenteen kehittämisen ajoneuvomäärät seudulla. mahdollis- Suomessa. tavat kuljetuksiin liittyvien palvelujen kehittämisen seudulla. Kehitetään paikallisesti merkittäviä logistiikan palveluja mm. metsälogistiikkaa Kehitetään paikallisesti ja raaka- ja merkittäviä energiapuun logistiikan ja valmiiden palveluja tuotteiden mm. kuljetuksia metsälogistiikkaa ja niiden toimintaedellytyksiä. ja raaka- ja energiapuun Rautatiekuljetusten ja valmiiden käyttömahdollisuudet kuljetuksia ja turvataan niiden toimintaedellytyksiä. teollisuuden tuotteiden Rautatiekuljetusten kuljettamisessa. käyttö- tuotteiden mahdollisuudet turvataan teollisuuden tuotteiden kuljettamisessa. Tutkitaan mahdollisuuksia kehittää uusia liikenteen ja logistiikan palveluja Tutkitaan valtatien mahdollisuuksia 4 väylien varrella kehittää oleviin uusia keskuksiin. liikenteen ja logistiikan palveluja valtatien 4 väylien varrella oleviin keskuksiin. Äänekosken asteittain tapahtuva fyysinen ja henkinen kiinnittyminen kiinteäksi osaksi Jyväskylän toiminnallista kaupunkiseutua. Edellyttää konkreettisena toimenpiteenä muun muassa virallisen seutukunta jakoluokituksen muuttamista ja aktiivista kytkeytymistä Jyväskylän kaupunkiseudun yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin. TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT TIETOYHTEISKUNTA JA KUNTAPALVELUT Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Ääneseudulle kehitetään edellytykset hyvälle ja turvalliselle digitaaliselle palvelutuotannolle ja palveluiden käytölle. Tehokas tietoverkko toteutetaan käyttäen valokuitua siellä mihin se soveltuu ja niitä täydentäviä tehokkaita mobiiliratkaisuja. Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin Kuntien palvelut tuotetaan ja niitä käytetään enenevässä määrin sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden sähköisinä palveluina. Rakennetaan ajantasaiset sähköiset palvelut yhdessä muiden keskisuomalaisten kuntien ja toimijoiden kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. kansa seuraten valtakunnallista kehitystä. Äänekosken ja Jyväskylän välisen kasvu- ja kehityskäytävän vahvistaminen ja tukeminen kaikin käytettävissä olevin keinoin Äänekosken potentiaaliseen tulomuuttovirtaan liittyvä omaehtoinen vaikuttaminen. Ensisijaisina kohderyhminä ovat Äänekoskelle pendelöijät, äänekoskelaisen taustan omaavat paluumuuttajat, Äänekosken oppilaitoksista valmistuvat ja muiden Keski-Suomen kuntien asukkaat segmenttikohtaisesti. Äänekosken mainekuvaan ja paikan laatuun liittyvä aluemarkkinointi. Hallittu ja suunnitelmallinen keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma työperäisten maahanmuuton lisäämiseksi. Silta Silta maaseudun ja ja kaupungin välillä ÄÄNEKOSKEN ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAUPUNKI kaupunginjohtaja Hannu Javanainen puh. 2 puh kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ÄÄNESEUDUN ÄÄNESEUDUN KEHITYS KEHITYS OY OY toimitusjohtaja toimitusjohtaja Sari Åkerlund, Sari Åkerlund, puh. 2 puh kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri, puh KONNEVEDEN KONNEVEDEN KUNTA KUNTA kunnanjohtaja Kari Levänen puh. 4 puh kunnanjohtaja Kari Levänen

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8. MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.2011, Seinäjoki Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista Analyysin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto & muuttajien taustatiedot tietokanta Tulevaisuusloikka hanke Anne Kokkonen Sisältö Muuttojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

LAUKAA - KASVAVA KUNTA KESKELLÄ KESKI-SUOMEA

LAUKAA - KASVAVA KUNTA KESKELLÄ KESKI-SUOMEA LAUKAA - KASVAVA KUNTA KESKELLÄ KESKI-SUOMEA Laukaa on 18 588 asukkaan kunta Keski-Suomessa. Se sijaitsee maakunnan keskiössä Jyväskylän naapurissa. Väestökehitykseltään kasvavassa ja ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS

ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS 1 TRENDIKATSAUS 1/15 (.9.15) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 1517 ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄLLISEEN KEHITYKSEEN, RAKENTEESEEN JA TRENDEIHIN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1. MUUTTOLIIKKEEN

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot