PERUSTAJAN MUISTOA KUNNIOITTAMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSTAJAN MUISTOA KUNNIOITTAMASSA"

Transkriptio

1 1 M PERUSTAJAN MUISTOA KUNNIOITTAMASSA Kansalaisaloite etenee Jäsenretki Askolaan Kielivapautta koskeva kansalaisaloite on edennyt eduskunnan sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi. Suomalaisuuden Liitto puuttui kansalaisaloitteen kulkuun sen viimeisimmissä vaiheissa asiantuntijoiden kuulemisen järjestämiseksi. Liiton tavoitteena on vaikuttaa vahvasti kansalaisaloitteen hyväksymiseksi eduskunnassa. Suomalaisuuden Liitto järjesti Kalle Soraisen johdolla jäsenilleen retken Liiton perustajajäsenen Johannes Linnankosken lapsuudenmaisemiin. Vierailukohteina olivat Linnankosken lapsuudenja nuoruudenkodit, joissa oppaat kertoivat suomalaisuusaatteen merkkimiehen elämänvaiheista ja urasta kirjailijana ja lehtimiehenä. Vierailun päätti muistokimpun laskeminen Linnankosken haudalle. Lue lisää retkestä lehden sivulta 4 Lue lisää kansalaisaloitteen tilasta lehden sivulta 2 Inkerinsuomalaisten uudet haasteet Pitkän elämäntyön inkerinsuomalaisten kielen ja kulttuurin eteen tehneen Wladimir Kokon mukaan Suomesta on tullut värikkäiden historiallisten vaiheiden jälkeen inkerinsuomalaisten pääasuinmaa. Inkerinsuomalaisten tulevaisuus on kuitenkin vakavan uhan alla. Lue lisää inkerinsuomalaisten asioista lehden sivulta 7

2 2 Pääkirjoitus Tärkeä syyskokous Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vuosi syyskokouksesta syyskokoukseen on täyttymässä. Tämänvuotinen kokous järjestetään Ostrobotnialla ja kutsun siihen löydät lehden takasivulta. Paljon on jälleen tapahtunut. Kuluneen vuoden aikana Liitto on pyrkinyt laajentamaan toimintaansa vai tulisiko sanoa elvyttämään sitä sukukansayhteistyön suhteen. Tämä on Liitolle tärkeä ja perinteinen toimiala, jonka parissa on mahdollisuus rakentavaan yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa. Liitto teki loppukesästä myös erittäin onnistuneen retken Liiton perustajan, Johannes Linnankosken kotiseuduille. Jatkossa erilaisia kulttuurimatkoja ja tapahtumia järjestetään lisää, mikäli kiinnostusta jäsenistössä löytyy. Liiton keskeisin toimiala oli kuitenkin kuluneena vuonna edelleen kielipolitiikka, kuten tulee olemaan jatkossakin. Järjenvastaisen pakkoruotsijärjestelmän purkaminen on Liiton ykköstavoite, jonka takana on kansalaisten selkeä enemmistö. Luovutimme asiaa käsittelevän kansalaisaloitteen eduskunnan puhemiehelle ja olemme sen jälkeen tarkkaan seuranneet aloitteen hidasta etenemistä. Olin läsnä eduskunnassa kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa, jonka älyllinen taso oli hetkittäin masentava. Yksi kansanedustaja puolusti kaikille pakollista ruotsin opiskelua sillä, että hänellä nuoruudessaan oli ollut ruotsinkielinen poikaystävä, toinen taas, koska hän joskus oli toiminut ruotsinopettajan sijaisena. Yhä uudestaan saamme huomata, että ruotsin opiskelun pakollisuutta perustellaan lähinnä henkilökohtaisilla tunnesyillä, jotka voivat kyllä olla päteviä yksilötasolla, mutta joita ei millään loogisella hyppäyksellä voi muuttaa järjellisiksi syiksi pakottaa kaikkia nuoria lukemaan ruotsia. Lisätietoa kansalaisaloitteen etenemisestä on jäljempänä varapuheenjohtajan kirjoituksessa. Syyskokous on tärkeä paitsi henkilövalintojen, niin myös jäsenistön ja hallituksen käymän yleiskeskustelun takia. Toivomme tänä vuonna tavallistakin vilkkaampaa keskustelua Liiton toiminnasta, tavoitteista ja painopisteistä. Ideoita ja mielipiteitä otetaan jäsenistöltä mielellään vastaan. Hallitus tulee esittämään oman näkemyksensä uudistuneessa toimintasuunnitelmassaan, jota on kokouksessa sitten mahdollisuus muokata. Toivotan kaikki jäsenet siis lokakuun lopulla tervetulleiksi tavallistakin tärkeämpään syyskokoukseen! Ruotsi vapaaehtoiseksi kansalaisaloite, missä mennään nyt? Kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi luovutettiin eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle Tuolloin luvattiin, että eduskunta käsittelisi ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi muuttamista koskevan kansalaisaloitteen kevään aikana. Yli aloitteen allekirjoittajaa saivat kuitenkin odottaa koko kesän ennen kuin sivistysvaliokunta otti perjantaina asian käsittelyyn. Suomalaisuuden Liiton toimistolla huolestuttiin, koska ulospäin näytti voimakkaasti siltä, että asiantuntijoita ei kutsuttaisi valiokunnan käsittelyyn. Liitto lähestyi useita sivistysvaliokunnan jäseniä, mukaan lukien sen puheenjohtaja, ja valiokunta päättikin järjestää julkisen kuulemisen, joka tietojemme mukaan pidetään Suomalaisuuden Liitto esitti oman toivomuksensa asiantuntijoista, joita Liiton käsityksen mukaan tulisi kuulla. Liiton lista on seuraava: Martti Hellström, opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori, Ismo-Olav Kjäldman, filosofian tohtori, MBA, Anna-Kaisa Mustaparta, FM, Opetushallituksen opetusneuvos Pasi Sahlberg, Visiting Professor, Harvard University Graduate School of Education Vapaa kielivalinta ry, Suomalaisuuden Liitto ry. Toistaiseksi emme ole saaneet eduskunnasta lisätietoja tai kutsua avoimeen kuulemistilaisuuteen. Pekka M. Sinisalo, Kirjoittaja on Suomalaisuuden Liiton varapuheenjohtaja

3 Karjalan kieli Suomessa osa 2/2 3 Onko Suomella varaa menettää karjalan kieli? Karjalaiset laulujuhlat yhdistävät Suomen ja Venäjän karjalaisia. Tämän vuoden kesäkuussa laulettiin Joensuussa. Kuva: Risto Salmela Karjalan kielen seura, Karjalan sivistysseura, monet pitäjäseurat ja muut yhdistykset ovat vuosien ajan yrittäneet omalla tavallaan kohentaa karjalan kielen asemaa tässä kuitenkaan merkittävässä määrin onnistumatta. Ainoastaan Karjalan kielen seura ja sen jäsenjärjestöt ovat onnistuneet luomaan asian suhteen muutokseen johtavaa ilmapiiriä. Eri toimijat eivät kuitenkaan tunnu pääsevän konsensukseen siitä, mitä pitäisi saada aikaiseksi ja miten. Kaikki kielen eteen tehtävä työ on kuitenkin arvokasta, oli se sitten pientä tai suurta tai vaikka se olisi osittain samaa jonkin toisen tahon tekemän työn kanssa. Karjalaisilta puuttuu kunnollinen edustus. Kysymys kuuluu, tarvitsevatko karjalaiset jonkinlaisen virallisen saamelaiskäräjien tai romanien neuvottelukunnan tapaisen virallisen elimen vai riittääkö nykyisten karjalaisten etua ajavien seurojen toiminta? Karjalan liitolta olisi moni toivonut aktiivisempaa otetta vaikka se edustaakin kaikkia karjalaisia, eikä vain karjalankielisiä. Perustuslaissa Suomen kansalliskieliksi on määritelty suomi ja ruotsi. Perustuslaissa sanotaan myös: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Karjalan kieli on siis jätetty tietoisesti mainitsematta erikseen perustuslaissa ja voidaan siis ajatella sen sisältyvän laissa mainittuihin muihin ryhmiin. Mielestäni ei ole väärin vertailla tässä kohtaa laissa mainittuja kieliä ja karjalan kieltä keskenään siinä suhteessa, mikä niiden merkitys on Suomelle ja jopa suomalaisuudelle. Suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli ja siis vielä karjala. Ruotsi ja romani ovat molemmat enemmän tai vähemmän tuoretta tuontitavaraa. Jäljelle jää siis suomi, saame ja karjala näillä kielellä on erityinen merkitys Suomelle ja suomalaisuudelle. Ne ovat kaikki sukulaiskieliä ja kaikki enemmän tai vähemmän alkuperäisen väestön kieliä alueella. Jonkin kielen aseman parantaminen ei kuitenkaan saa olla sidoksissa toisen ryhmän kielellisten olojen heikkentämiseen. Nämä ovat erillisiä kysymyksiä ja ne olisi täten myös erikseen ratkaistava. Perustuslaissa hallitus velvoitetaan tekemään kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä. Olennaista tässä kohtaa on sana ainakin. Laki ei velvoita tekemään tätä kertomusta karjalan kielen osalta, mutta olen kuitenkin ymmärtänyt, että se oltaisiin nyt lisäämässä kertomusta koskevien kielten listaan. Onneksi karjalaiset itse ovat vihdoinkin heränneet. Olemme lopettaneet tuntemasta alemmuuden tunnetta suhteessa valtaväestöön ja olemaan ylpeitä kielestämme ja kulttuuristamme. Kieltä on alettu elvyttämään omaehtoisesti perheissä ja kieli on alkanut elämään netissä mm. erilaisissa Facebook -ryhmissä. Suomen karjalaisia auttaa kielellisissä oloissa tälle hetkellä myös akateeminen aivovuoto venäjältä. Venäjältä on muuttanut ja muuttaa koko ajan Suomeen akateemisesti koulutettua karjalankielistä väestöä, jonka koulutus vielä usein liittyy omaan kieleen. Tietenkin tämä on huono asia Karjalan tasavallan kielioloja ajatellen. Suomen karjalaiset eivät voikaan yksin pelastaa kieli täällä, eivätkä karjalaiset yksin Venäjällä. Kaikkien karjalaisten on tehtävä tämä työ yhdessä. Viime aikoina on karjalankielisten kesken käyty paljon keskustelua yhteisen kirjakielen luomisesta karjalaisille Tveriä myöten. Tämä on tärkeä asia. Se ei ole mikään taikakeino, joka pelastaa kielen, mutta hyvä työkalu kielemme säilyttämisessä. Moni pelkää kirjakielen tappavan murteet. Näinhän ei kuitenkaan ole, vaan kyse on siitä miten ja mihin kirjakieltä käytetään. Murteilla kirjoittamisella on niin voimakas asema karjalaisten parissa, että en usko kirjakielen korvaavan niitä edes lehtien kielenä vaan sen saavan enemmänkin jonkinlaisen kielen aseman, jota tarvitaan kyltteihin, lomakkeisiin yms. viranomaiskäyttöön. Karjalan kielestä tehtiin erillisellä asetuksella kuitenkin virallinen vähemmistökieli vuonna Käytännössä aseman virallistaminen tarkoitti, että kielen elvyttämiseen voi hakea julkista rahoitusta. Nyt eletään kuitenkin vuotta 2014 eli on kulunut pian 5 vuotta ja mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut. Kyse on kokonaisten perheiden, sukujen ja sukukuntien kielellisten olojen hoitamisesta. Aika ei ole ehkä taloustilanteen kannalta sopivin, mutta voiko tällainen asia odottaa yleisen taloustilanteen paranemista? Anneli Sarhimaa kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynässä Karjalan kieli ansaitsee elvytysohjelman mm. seuraavasti: Suomalainen yhteiskunta ei pitkään ymmärtänyt karjalankielisten kielellistä ja kulttuurista erityislaatua. Valtaväestöön sulautumisen paine johti toisen maailmansodan jälkeen hyvin nopeasti siihen, että karjala lakkasi siirtymästä seuraaville sukupolville. Yhden ikiaikaisen väestönosan kielestä tuli vakavasti uhanalainen. ja on selvinnyt, että karjalan kielen suomalaisilla puhujilla ja heidän jälkeläisillään on monipuolista pedagogista ja muuta kielen elvyttämiseen tarvittavaa asiantuntemusta. Jotta se saadaan tehokkaaseen käyttöön, on tärkeää, että karjalan kielelle laaditaan pikimmiten samanlainen elvytysohjelma kuin saamen kielelle. Konkreettiset toimet karjalan kielen elvyttämiseksi ovat suomalaisen yhteiskunnan kunniavelka kotoperäiselle, kauan varjoon jätetylle karjalankieliselle vähemmistölleen. On velanmaksun aika! Ari Burtsoff Kirjoittaja on karjalaisaktiivi ja Karjalan Kielen Seura ry:n entinen sihteeri.

4 Suomalaisuuden Liiton jäsenistöä lähti 30. elokuuta Helsingin Aleksis Kiven patsaan lähistöltä linja-autolla kohti kirjailija Johannes Linnankosken ( ) lapsuuden- ja nuoruudenmaisemia Askolan kuntaan. Vierailu oli erityisen merkittävä siksi, että Suomalaisuuden Liitto perustettiin vuonna 1906 juuri Linnankosken aloitteesta. Hän toimi muutaman vuoden myös järjestön aatteellisena isänä ja organisaattorina. 4 Suomalaisuuden Liiton perustajan maisemissa Kansan tunteiden tulkki toimittajana ja kirjailijana Johannes Linnankoski syntyi nimellä Vihtori Peltonen talonpoikaissukuun Askolan pitäjän Vakkolan kylässä. Hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän seminaariin vuonna Seminaarin autoritäärinen kuri ei kuitenkaan sopinut nuorelle Linnankoskelle. Hän alkoi keskeytyneiden opintojen sijaan kirjoittaa suomenkieliseen Suometar-sanomalehteen. Hänen suosituimpia aiheitaan olivat maaseudun ja työväestön olot, naisten asema sekä suomenkielisten kansakoulujen perustamisen tärkeys. Linnankosken suuri mahdollisuus koitti, kun Werner Söderström halusi perustaa suomenkielisen sanomalehden Porvooseen. Vielä nimellä Vihtori Peltonen kulkeneesta Linnankoskesta tuli Uusimaa-lehden päätoimittaja. Tehtävässään Linnankoski ei tyytynyt jäämään toimistoonsa, vaan kierteli ahkerasti pitkin Itä-Uuttamaata hankkiakseen tilaajia ja kuulostellen kansalta tärkeitä kirjoitusaiheita. Johannes Linnankosken nuoruudenkoti (oik.) ja synnyinsauna (siirretty Linnankosken lapsuudenkodin tontilta) Suuri suomalaisuusasiamies Maineeseen Vihtori Peltonen nousi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän näytelmäkilpailun ansiosta. Hänen uusi nimensä Linnankoski tuli kilpailun voittajana ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle tutuksi. Menestyksensä rohkaisemana Linnankoski jätti päätoimittajan tehtävänsä ja keskittyi kirjailijan työhön. Häneltä ilmestyivät myöhemmin muun muassa menestysteokset Pakolaiset ja Laulu tulipunaisesta kukasta. Linnankosken suuruuden voidaan sanoa perustuvan enemmän hänen rooliinsa suomen aseman vakiinnuttajana kuin kirjailijana. Hänen tärkeimpiä saavutuksiaan oli nostaa esille suomen kielen huono asema. Tämän vuoksi Suo- Retken järjestäjä Kalle Sorainen Johannes Linnankosken lapsuudenkodin edessä malaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho ja järjestön hallituksen jäsen Antti Ahonen laskivat Askolan hautausmaalla sijaitsevalle Linnankosken haudalle kukkakimpun. Kimpun viestissä luki Johannes Linnankosken muistoa kunnioittaen, Suomalaisuuden Liitto Suomen Mieli -lehden lukijat Tervetuloa Japani sodassa -näyttelyyn Nurmijärven kunnan Käräjäsaliin osoitteeseen Keskustie Nurmijärvi Näyttely no 24 on avoinna la klo sekä su klo Vapaaehtoinen pääsymaksu sotaveteraanien hyväksi Lisätietoja Hannu Lakee Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho ja hallituksen jäsen Antti Ahonen laskivat muistokimpun Johannes Linnankosken haudalle Aktiivinen jäsenistö yhdistyksen voimavarana Jäsenmatkan järjestelyistä vastannut Kalle Sorainen oli kiitollinen Suomalaisuuden Liittoa kohtaan siitä, että sai jäsenenä ehdottaa ja käytännössä toteuttaa hankkeen. Ajatus jäsenmatkan järjestämisestä syntyi kirjailijan elämään tutustuessa: Vierailtuani Linnankosken viehättävissä lapsuudenmaisemissa syntyi heti tunne, että Suomalaisuuden Liiton tulisi tehdä ensimmäistä kertaa retki perustajajäsenensä elämän tärkeisiin kohteisiin. Matka keräsikin kiitosta jäsenistöltä. Tuusulassa asuvan Riitta Mattilan mukaan retki oli kiinnostava nimenomaan tarjotessaan mahdollisuuden nähdä, missä Liiton perustajajäsen eli. Mattila toivoi samanlaisia reissuja lisää. Puheenjohtaja Sampo Terho oli kiitollinen Kalle Soraisen aktiivisuudesta. Terhon mukaan Liitto on halukas järjestämään vastaavia jäsenmatkoja tulevaisuudessakin. Kannustan kaikkia yhdistyksemme jäseniä ideoimaan suomalaisuuteen liittyviä kulttuuritapahtumia. Jäsenet voivat olla yhteydessä Liiton toimistoon, jossa otetaan mielellään ehdotuksia vastaan tulevista tapahtumista ja matkoista. Kauniiden maaseutumaisemien, idyllisten rakennusten ja juhlallisen kimpunlaskun lisäksi suomalaisuusliike sai konkreettista vahvistusta matkan ansiosta. Retkueen opas ja Linnankosken synnyinkodin kahvilatyöntekijä saivat Liiton retken aikana ajatuksen järjestää arpajaiset ja kunnostaa sen tuottamilla rahoilla suurmiehemme hauta.

5 5 VANHA LORU Useimmat muistanevat lapsuusajalta lorun sormien nimistä: peukaloputti, suomensutti, tuomontutti, kultaralli, pikkurilli. Olen yli 40 vuotta tutkinut suomen etäisiä sukukieliä ja tullut siihen tulokseen, että uralilaisten kielten kehän ulkopuolella Intian dravidakielet, altailaiset kielet, japani-korea ja Andien ketšua ovat suomelle etäistä sukua. Kaikki nämä viisi kielikuntaa ovat rakenteeltaan agglunatiivisia. Morfologiassa ne käyttävät loppupäätteitä eli suffikseja. Näiden viiden kielikunnan yhdessä muodostamalle suurkielikunnalle olen alkukirjanlyhenteenä antanut nimen duraljan (dravida, ural, altai, japani-korea ja Andit). Iranilaisen Assadianin kanssa olemme myöhemmin lisänneet suurkielikuntaan myös sumerin. Metodina olen käyttänyt sanastojen vertailua ja olen löytänyt tuhatkunta sanasarjaa, joissa on verrokki vähintään kolmesta kielikunnasta. Mielestäni on mielenkiintoista selvittää, mitä kiinnekohtia tämän lorun sanat saavat duraljansanastosta. 1. Peukaloputti. Peukalo on SSA:n (Suomen sanojen alkuperä) mukaan ehkä permiläis-suomalainen, mutta kiinnittäisin huomiota yhdyssanan toiseen osaan. SSA ei anna putti- sanalle selitystä, mutta esittää sanan lilliputti, joka liittyy J. Swiftin kertomukseen Gulliverista lilliputtien maassa. Putti- sanalla on kuitenkin paljon vanhempi ja laajempi tausta. Italiassa putti on lapsi ja latinassa pūtos samoin poika. Vakuuttava todiste levikin laajuudesta ja vanhuudesta tulee dravidakielistä: putti merkitsee esim. kannadassa, gabdassa ja gondissa pienuutta ja lyhyyttä, ja sellainenhan peukalo on verrattuna kolmeen seuraavaan sormeen. 2. Suomensutti. Etusormi on myös hyvin mielenkiintoinen. Sekä Janhunen että unkarilainen Rédein työryhmä pitävät sanaa sud å uralilaisena merkityksessä sormi. Kannadassa suttumbe (Dravidian Etymological Dictionary) on juuri etusormi ja suttu osoittaa sormella eli sitä mitä juuri etusormella tehdään. On todella erikoista, että suomi on säilyttänyt tämän merkityksen lorussa, vaikka etusormi on muuten syrjäyttänyt sen yleiskielessä. Loru todistaa kuitenkin, että sutti on nimenomaan suomensutti. 3. Tuomontutti. Keskisormi. Väitän, etä tuomo ei tässä viittaa etunimeen, vaan sanaan tuma (pähkinän sydän), viron tumm (sydän, sydin). SSA:n mukaan sana olisi volgansuomalainen, turkissa tumarcuk on myös nuppu, silmu. Tuomo tässä yhdyssanassa tarkoittaisi siis pikkulasta ja tutti samaa kuin nyt yleiskielessä. Tuomontutti viittaa vauvojen tapan imeä joskus keskisormea peukalon sijasta. Aikuinenkin voi tarjota keskisormeaan tutiksi ja tästä saattaa olla seurauksena globaalinen herjausmerkki: keskisormen heristely. Ajatuksena on, että herjattava ei ole aivan täydestä otettava. Samaan sanapesueeseen kuulunee suomen tomppeli, jonka SSA katsoo lainaksi ruotsista. Kuitenkin myös Unkarissa tombe on blunt, dull, virossa dumb tyhmä, typerä, saksassa dumm tyhmä. Pikkulapsella ja tyhmällä on ymmärrettävä yhteys. 4. Kultaralli. Nimetön sormi. Suomen murteissa esiintyy vaihtelua ällän ja ärrän välillä. Jos muutetaan tilalle l-kirjain, saadaan mielenkiintoinen näkymä: kultalalli. Ketšuassa llalli tarkoitaa voittajaa. Pyhän Henrikin surmarunossa talonpoika Lalli oli kieltämättä myös voittaja. Virossa Lalli esiintyy etunimenä. SSA:n esittää merkityksen vetelys, nahjus ja liittää sanueeseen juoppolallin. En pidä mahdottomana, että juoppolallilla on tarkoitettu miestä, joka esiintyy sankarina vain juovuksissa. Kultaralli on siis sormista se, joka on voittanut kilvan kultasormuksen pitopaikasta. 5. Pikkurilli. Pikkusormi. Tässä meidän täytyy turvautua samaan konsonantinvaihdokseen kuten edellä ja otaksua taustaksi pikkulilli. SSA mainitseekin sanueessa pikkurillin. Lilli onkin sana, jota merkityksessä pieni ei tarvitse kaukaa hakea, esim. ruotsin lilla, unkari yhdistää liliputin Gulliverin matkoihin: liliputi on tiny, diminution. SSA määrittelee lorun onomatopoeettisen lorista verbin johdannaiseksi ja esittää merkitykseksi puhua joutavia. Samanlaisessa merkityksessä se esiintyy muissakin itämerensuomalaisissa kielissä. Englannin sanakirjani esittää kuitenkin kaksi merkitystä: nursery rhyme ja nonsense, rubbish. Vanhemmat, lapsen hoitaja ja isommat sisarukset ovat pikkulapselle opettaneet sormien nimet, jotka yhdyssanan toisen sanan loppusointua hyväksikäyttäen ovat tehneet siitä mnemoteknisesti niin mielessä pysyvän, että tämä loru tuo vieläkin viestiä vuosituhansien takaa. Mielestäni selityksistäni peukaloputti ja suomensutti ovat vakuuttavia, kolme muuta viitteellisiä. Vanha lastenloru on myös hyvä esimerkki siitä, minkälaisia helmiä rakkaaseen äidinkieleemme kätkeytyy. Ne löytyvät vain ennakkoluulottomasti tutkimalla. Ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana eikä lastenlorua hölynpölynä. (Lähdeluettelo viitteineen on saatavissa kirjoittajalta.) Panu Hakola, Kirjoittaja on Kuopiossa asuva emeritusprofessori Suomalaisuuden Liitto palasi sukukansatoimijaksi Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Sakari Linden tapasi heinäkuussa Karjalan tasavallan kansanedustajia Petroskoissa ja osallistui syyskuun alussa suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin välikonferenssiin järjestön edustajana. Liiton kannalta tämä merkitsee paluuta suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyön osapuoleksi pitkän tauon jälkeen. Liiton toiminnan oleellinen osa oli ja 1930-luvuilla heimotyö. Se kohdistui lähinnä yhteyksien vaalimiseen virolaisiin ja Latviassa asuviin liiviläisiin sekä Unkarin suuntaan. Sukukansapäivän idea esittelyssä Sakari Linden tapasi heinäkuussa Petroskoissa Karjalan tasavallan kulttuuriministerin, nuoriso- ja urheiluministerin sekä varatalousministerin. Tapaamisten tarkoituksena oli esitellä Suomalaisuuden Liittoa tulevaisuuden potentiaalisena yhteistyötoimijana. Lisäksi hän tapasi kustannusyhtiö Periodikan johtajan Aleksei Makarovin. Periodika on erikoistunut Karjalan tasavallan suomen sukukielillä julkaistavien lehtien julkaisuun. Esimerkkejä heidän julkaisuistaan ovat suomenkielinen sanomalehti Karjalan Sanomat, suomenkielinen aikakauslehti Carelia, karjalankielinen sanomalehti Oma Mua, karjalankielinen aikakauslehti Taival, vepsänkielinen sanomalehti Kodima sekä eri itämerensuomalaisilla kielillä julkaistava lastenlehti Kipinä. Heinäkuisen matkan varsinainen tarkoitus Lindenillä oli esitellä Karjalan tasavallan parlamentin ja nuorisoparlamentin jäsenille näkemyksiään siitä, miksi hänen mielestään Karjalassa tulisi viettää sukukansapäivää. Karjalan nuorisoparlamentti on esittänyt tasavallan lainsäädäntökokoukseen hankeluonnoksensa sukukansapäivän viettämisestä tasavallan kansallisena juhlana Kalevalan päivän ja kansainvälisen äidinkielen päivän tapaan. Sukukansapäivän vieton virallistaminen Karjalan tasavallassa olisi Lindenin mukaan kunnianosoitus niille kymmenille tuhansille Karjalan tasavallan asukkaille, jotka puhuvat äidinkielenään karjalaa, vepsää tai suomea. Sukukansapäivän pitäisi hänen mukaansa olla tarkoitettu kaikille Karjalan tasavallan asukkaille. Se voisi olla Karjalan tasavallalle yksi askel kohti itämerensuomalaisten kansojen nostamista alueen vahvuustekijäksi, esimerkiksi suomalaisten investointien ja matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle, Linden ajattelee. Sukukansapäivää on vietetty Virossa valtiollisena juhlana vuodesta 2011 ja Unkarissa vuodesta 2013 lähtien. Suomalaisuuden Liiton tavoitteena on saattaa sukukansapäivä Suomessakin vakiintuneeksi liputuspäiväksi. Sakari Linden (vas.) tapasi heinäkuisella matkallaan mm. Karjalan tasavallan nuorisoparlamentin puheenjohtajan Anton Petroskoin konferenssi Syyskuun ensimmäisellä viikolla Linden osallistui Suomalaisuuden Liiton edustajana suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin välikonferenssiin. Välikonferenssi järjestetään aina kaksi vuotta ennen joka neljäs vuosi järjestettävää maailmankongressia. Seuraa- Tšivinin. Kuva: Polina Pašuk. va maailmankongressi järjestetään Lahdessa syyskuussa Linden puhui konferenssissa sen puolesta, että maailmankongressin tulisi antaa julistus minimistandardeista, jotka jokaisen alueen tulisi pyrkiä täyttämään liittyen varhaiskasvatukseen ja muuhun koulutukseen suomalais-ugrilaisilla kielillä ja kielten statukseen julkishallinnossa. Hän toi ilmi, että koska maailmankongressi ei voi säätää kovaa lakia, tulee sen pyrkiä julistusten avulla vaikuttamaan kansalliseen ja alueelliseen lainsäädäntöön. Konferenssi antoi Suomalaisuuden Liitolle mahdollisuuden luoda suhteita järjestön suomalaisuusaatteen kannalta tärkeisiin kalevalaisten kansojen edustajiin. Linden tapasikin konferenssin yhteydessä muun muassa inkerinsuomalaisten ja Pohjois-Norjan kveenien edustajia. Lisäksi Karjalan Suomalaisten Inkeri-Liiton kanssa oli puhetta tulevaisuuden yhteistyöstä.

6 6 Inkerinsuomalaiset elävät taas kohtalokkaita vuosia Inkerinsuomalaisten esivanhemmat muuttivat Suomesta historialliseen Inkeriin 1600-luvulla, kun Inkerinmaa oli yksi kultakauttansa eläneen Ruotsin maakunnista. Melkein saamaan aikaan niin sanotut metsäsuomalaiset pääsivät Etelä-Norjan raja-alueelle, jota myöhemmin kutsuttiin Finskogeniksi, ja Suomi-Ruotsin siirtolaiset rantautuivat Delawareen. Finskogenin ja Delawaren suomalaisväestöstä voi lukea vain kirjoista. Jollakin ihmeellisellä tavalla inkerinsuomalaiset ovat säilyneet nykypäiviin vanhimpana ulkosuomalaisyhteisönä. Inkerinsuomalaisten lukumäärä nousi korkeimmilleen 1920-luvulla 120 tuhanteen. Inkerissä heidät yhdisti yli 30 luterilaista seurakuntaa luvusta saattoi kuitenkin muodostua inkerinsuomalaisille viimeinen vuosisata, mihin syynä ovat Stalinin ajan vainot. Kovin ottein inkerinsuomalaisia karkotettiin pois kotimaastaan, vangittiin ja teloitettiin. Suomen kieli joutui myös käytännössä kieltoon Inkerissä. Inkerinsuomalaisten piti kotiutua Venäjän Karjalaan, Viroon tai Ruotsiin, jotkut jäivät asumaan karkotusalueille Siperiassa, Pohjois-Venäjällä tai jopa Keski-Aasiassa. Vain kolmasosa maamiehistämme onnistui palaamaan Stalinin kuoleman jälkeen Inkerin kotikyliin. Hrushtshevin innostavina ja Brezhnevin tyyninä aikoina NL:n viranomaiset eivät tehneet mitään suomenkielisten oppilaitosverkoston uudelleenrakentamiseksi tai suomalaisen kulttuurin säilymiseksi Inkerissä. Inkerinsuomalaisten kotimaassaan piti ilmeisesti viranomaisten mielestä venäläistyä hiljakseen luvun alussa Inkerissä ei ollut yhtään koulua, jossa opetettiin suomea. Pushkinin kaupungissa oli Viron luterilaiseen kirkkoon kuulunut ja KGB:n tiukassa valvonnassa toiminut inkerinsuomalainen seurakunta sekä Toksovan Rappulassa harjoitteli ainoa inkerinsuomalainen musiikkiperinneyhtye nimeltä Röntyskä. Historiallinen suomalaiskulttuurin ikkuna Venäjälle oli käytännössä kiinni. Inkerin suomalaisilla ei ollut mitään yhteyttä emokulttuuriin Suomeen. Inkerinsuomalaisia ei ollut tapana muistella Neuvostoliiton ja Suomen rajan kummallakaan puolella. Perestroika antoi meille kuitenkin mahdollisuuden jäädä suomalaisiksi omassa kotimaassamme Inkerissä. Juuri tämän tavoitteen julisti päämääräksi perustamiskokouksessaan vasta syntynyt Inkerin Liitto (IL). Juhannusjuhlat Skuoritsassa v Kuva Wladimir Kokko. Wladimir Kokko puhuu Kolppanan opettajaseminaarin 150. vuosijuhlan näyttelyn avajaisissa Hatsinassa lokakuussa Vasemmalla Ruotsin Inkeri-liiton ex-puheenjohtaja Inkeri Peterson. Kuva Katerina Zajika. Inkerinsuomalaisten kansanliikkeen nousun aika Inkerinsuomalaisten etujärjestö aloitti toimintansa suomen aikuiskurssien perustamisella. Ne täyttyivät aina yllättävän nopeasti eikä päteviä kielenopettajia riittänyt tarpeeksi. IL:n Pietarin osastossa 1990-luvun puolivälissä kieliryhmien määrä nousi yli kahteenkymmeneen. Usean suomalaisen oppilaitoksen ja tahon tuella kieliopetustoiminta on jatkunut meillä tähän asti. Samaan aikaan alkoi Liiton kulttuuritoiminta, juhannuspäivinä 1989 Pohjois-Inkerin Keltossa pidettiin kauniit juhlat, joihin saimme paikalle vajaa kolmetuhatta juhlijaa. Spontaanisti eri puolilta Inkeriä, Karjalasta ja Virosta tulleet esiintyjät jonottivat lavalle. Inkeriläisten kesäjuhlien perinteen alullepanijana oli säveltäjä Mooses Putro. IL:n 25 vuoden historian aikana olemme kehittäneet kulttuuritoiminnan monia muotoja, meillä luennoidaan, järjestetään esimerkiksi pääsiäisja joulutyöpajoja, kulttuurimatkoja sekä yhteisiä kansanjuhlien viettoja. IL:n yhteydessä toimii 5 musiikkiyhtyettä. Yhdistyksen alkuvaiheissa erikoishuomio kiinnittyi oikeusasioihin. Vähemmistökansallemme samoin kuin yksittäisille maanmiehillemme oli saatava maineenpalautus. Inkerin Liitossa palveli vapaaehtoinen juristi, mutta perusteellisempaa poliittista työtä tehtiin yhteistyössä muiden inkeriläisliittojen kanssa. Päätös maineen palauttamisesta hyväksyttiin Venäjän federaation korkeimmassa neuvostossa kesäkuussa Valtiovalta näin virallisesti pyysi anteeksi entisen Neuvostoliiton suomalaisilta Stalinin vainoja. Valitettavasti päätöksen pykälät, jotka koskivat valtion tukea Inkeriin palaaville suomalaisille ja suomalaiskulttuurin elvyttämisohjelmaa, ovat jääneet vain paperille. Halukkaita Inkeriin palaajia ei löytynyt pariakymmentä perhettä enempää. IL:n ehdotuksia kulttuurin elvyttämisohjelmaan ei myöhemmin edes käsitelty tarvittavalla tasolla. Perestroika avasi ovet myös uskontokuntien kehitykselle. Inkerissä vanhat inkerinsuomalaisten luterilaiset seurakunnat perustettiin uudestaan ja raunioituja kirkkoja yritettiin saada takaisin ja kunnostaa. Kirkkomme elpymisen innokkaana johtajana oli karismaattinen nuori pappi Arvo Survo. Koko Neuvostoliiton talouden ollessa kaaoksessa, pystyttiin Survon ansiosta keräämään varoja vanhan Kupanitsan kivikirkon kunnostamiseen. Mahtavan näköinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna Inkerin kirkko julistautui virallisesti itsenäiseksi uskontokunnaksi Saman vuoden syksyllä Kelttossa vihittiin käyttöön ensimmäinen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen rakennettu suomalainen luterilainen kirkko. Siitä ajasta Inkerin evankelis-luterilainen kirkko on kehittynyt ja kasvanut sellaisiin mittoihin, mitä olisi 1990-luvun alussa ollut vaikea uskoa. Nykyiseen piispa Aarre Kuukaupin johtamaan Inkerin kirkkoon kuuluu yli 80 seurakuntaa eri puolilla Venäjää. Eniten seurakuntia on tietenkin Inkerissä ja Karjalassa. Historiallisella Inkerinmaalla on yli 10 seurakuntaa, jossa jumalanpalvelukset pidetään suomen kielellä. Niissä suurimmissa on muutama sata jäsentä. Ahkeran lähetystyön tuloksena ovat Inkerin kirkon seurakunnat levinneet Venäjän Volgan suomalais-ugrilaisiin tasavaltoihin. Näissä luterilaisissa seurakunnissa käytetään paikallisia kieliä (mordvaa, udmurttia, maria). Monet kirkkoon kuuluvat seurakunnat ovat täysin venäjänkielisiä. Tärkeää roolia suorittava Inkerin kirkko olekaan enää yhtä kansallinen (suomalainen) kuin se oli 1900-luvun alussa.

7 7 Nykyisin inkerinsuomalaiset ovat päässeet vaikuttamaan kansainväliselle tasolle. Olemme mukana suomalais-ugrilaisten kansojen liikkeessä ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa. Inkerin kirkko on Luterilaisen maailmanliiton jäsen luvulla kansanliikkeemme eli oikeata euforista nousuaikaa, suomalaistyötä tehtiin pääosin vapaaehtoisesti. Inkerinsuomalaisten elämä muuttui nopeasti paremmaksi ja kaikki tuntui mahdolliselta. Varsinkin silloin, kun Suomen rajakin meille aukeni. Paluumuutto ja sen vaikutus Huhtikuussa 1990 presidentti Mauno Koivisto lausui yllättäen, että suomalaisia Neuvostoliiton alueelta voidaan pitää paluumuuttajina Suomessa. Inkerinsuomalaisten paluumuutto on alkanut. Alussa se vain ilahdutti IL:n johtoa, olimmehan taistelleet inkerinsuomalaisten oikeuksista, joihin kuuluu myös oikeus valita asuinpaikkansa. Yhtäkkiä olemme saaneet toisen kotimaan. Tuhansia inkerinsuomalaisia pidettiin kuitenkin pakolaisina heidän joutuessaan Kannaksella Suomen puolelle rajaa Venäjän kansalaissodan aikana ( ). Yli inkerinsuomalaista puolestaan kohdeltiin vuosina Suomessa siirtoväkenä. Koivisto on ensimmäisenä kutsunut inkerinsuomalaisia paluumuuttajiksi. Jo 1990-luvun lopulla kävi ilmi, että muutto Suomeen inkeriläisten kannalta tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin taistelu inkerinsuomalaisten säilymisestä entisenä yhteisönä koti-inkerissä luvuilla Suomeen muutti Venäjältä ja Virosta inkerinsuomalaista vuodessa. Kadonneen Inkerin muistoristi Hatsinan Rahkolan kylässä. Kuva Lilja-Liisa Aleksandrova. Taloudellinen ja poliittinen epävakaisuus Venäjällä on johtanut siihen, että monet inkerinsuomalaiset päättivät muuttaa Suomeen. Tähän asti paluumuutto-oikeutensa on käyttänyt noin inkerinsuomalaista. Suomeen on lähtenyt mm. useita IL:n toimijoita. Uusia haasteita 2010-luvulla inkerinsuomalaisten asema on muuttunut huomattavasti. Venäjällä ja Virossa heidän lukumääränsä väheni luontevan assimilaation (esimerkiksi Inkerissä kuuden miljoonan alueella asuu vain suomalaista) ja Suomeen muuton takia. Vastaavasti Venäjän Karjalassa ja Inkerinmaalla suomen kielen käyttö väheni ja suomalaisen kulttuurin tarjonta supistui. Suomalaiskulttuurin häviäminen Inkeristä ja Karjalasta tuntuukin pitemmällä ajanjaksolla mahdolliselta. Venäjän viime väestönlaskun virallisen tiedon mukaan vuonna 2010 koko maassa oli vähän yli suomalaista. Suomi on ollut viimeisen 20 vuoden aikana ainoa maa, jossa inkerinsuomalaisten lukumäärä kasvoi. Heidän tarkkaa lukumääräänsä ei voi tietää, koska Suomessa ihmisiltä ei kysytä heidän etnistä taustaansa. Arvioiden mukaan Suomeen on kuitenkin tullut noin inkerinsuomalaista. Ennen paluumuuttoa maassa asui kolmisen tuhatta aikaisemmin muuttanutta inkerinsuomalaista tai heidän jälkeläistään. Yhteensä inkerinsuomalaisten lukumäärän Suomessa arvioidaan vuoden 2014 alussa olevan siis noin Suomesta on tullut inkerinsuomalaisten pääasuinmaa. Suomessa asuu nyt enemmän inkerinsuomalaisia kuin on suomalaisia koko Venäjällä. Joidenkin tutkimusten perusteella voidaan todeta, että puolet Suomessa olevista inkerinsuomalaisista asuu pääkaupunkiseudulla. Inkeriläispaluumuuttajien kohtalo uudessa kotimaassaan vaihtelee. Joukossa on päteviä lääkäreitä, lahjakkaita insinöörejä, tohtoriksi väitelleitä tutkijoita, menestyviä liikemiehiä, mutta samoin paljon avuttomia syrjäytyneitä. Inkerinsuomalaisten työttömyys on 40 prosentin tasolla. Monille nuorille inkerinsuomalaisille muutto Suomeen on joka tapauksessa avannut laajoja koulutusmahdollisuuksia ja taannut vanhuksille ihmisarvoista hoitoa. Inkeriläisyys ei ole sama, kuin suomalaisuus vaikka onkin sitä lähellä. Inkeriläisidentiteettiin kuuluu esim. Venäjällä vahvistunut kollektivismi. Heitä myös yhdistää vanhempien ja isovanhempien traaginen kokemus vainovuosilta ja tietenkin he puhuvat omaa suomen murretta. Inkeriläisyys elää siellä, missä inkerinsuomalaiset asuvat. Vastuu inkerinsuomalaisten tulevaisuudesta ja inkeriläisyyden säilymisestä on siirtynyt käytännössä Suomeen. Suomessa toimivat inkeriläisjärjestöt ovat uusien haasteiden edessä. Niiden on löydettävä sellaiset toimintamuodot, jotka houkuttelisivat vanhoja ja nuoria, Venäjältä ja Virosta tulleita, kielitaitoisia ja inkeriläisyyden tuntevia sekä ummikkoja, akateemisesti koulutettuja ja lähes lukutaidottomia. Tehtävä tuntuu erittäin vaikealta varsinkin tilanteessa, kun Suomeen muuttaneita huolestuttavat kurssille pääseminen, työnhaku ja muut kotoutumiseen liittyvät arkiongelmat. Historia on armoton vähemmistökansojen suhteen. Inkerinsuomalaisten säilyminen etnisenä vähemmistönä on nykyäänkin yhtä ongelmallinen niin koti-inkerissä kuin Suomessa. Wladimir Kokko Kirjoittaja on Pietarissa asuva taloustieteiden lisensiaatti, joka toimii ulkosuomalaisparlamentin varapuhemiehenä. Kokko toimi aikaisemmin pitkään Pietarin Inkerin Liiton puheenjohtajana. Ohituskaistalta opiskelemaan Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmällä voi olla mitään etuoikeuksia, totesi entinen opetusministeri Jukka Gustafsson vuonna Gustafsson on sittemmin menettänyt ministerinpostinsa, kuten moni suomenkielinen opiskelija menettää mahdollisuutensa korkeakoulutukseen joka vuosi. Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ohjaavat kiintiöt ja epätasa-arvo. Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen koulutukseen hakevat suomenkieliset ja ruotsinkieliset eivät ole samalla viivalla. Ruotsinkielisestä kiintiöstä pääsee opiskelemaan huomattavasti heikommilla tuloksilla ja moni lahjakkaampi oppilas jää kielipolitiikan uhriksi ja ilman opiskelupaikkaa. Epäterve tilanne on johtanut siihen, että yhteiskuntamme parhaiten palkatuissa ammattiryhmissä, kuten juristeissa ja lääkäreissä on ruotsinkielisillä moninkertainen yliedustus väestön suhteelliseen osuuteen verrattuna. Pisa-tuloksia ja korkeakoulujen pääsykoetuloksia tarkastellessa pitäisi tilanteen olla päinvastainen. Kiintiöt koskettavat eniten hallintoa eli koulutusta kauppa-, oikeus- ja lääketieteen johtotehtäviin. Eivät siis palveluammatteja, joiden suhteen yleensä ilmaistaan huoli ruotsinkielen asemasta. Perustuslaissa sanotaan, että julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisestä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Nyt tämä ei toteudu. Oppilasvalintojen ohituskaista pitäisi lakkauttaa, antaa koetulosten ratkaista ja valita pätevimmät. Vilhelm Junnila Kirjoittaja on Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Åbo Akademi on vuonna 1918 perustettu pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto.

8 8 KOKOUSKUTSU SUOMALAISUUDEN LIITTO RY:N SYYSKOKOUS KESKIVIIKKONA Suomalaisuuden Liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous on keskiviikkona 29. lokakuuta 2014 kello Ostrobotnian juhlakerroksen baarikabinetissa osoitteessa: Museokatu 10, Helsinki. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat: toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 jäsenmaksujen suuruus liiton puheenjohtajan valinta hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle tilintarkastajat ja varamiehet vuodelle 2015 Hallitus JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Etunimi: AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI! Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Syntymävuosi: Puhelin: Sähköposti: Suomalaisuuden Liitto ry Tilinumero IBAN FI Suomalaisuuden Liitossa oli 1269 jäsentä Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 22 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 2/2014 Syksy Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Sampo Terho Vt. päätoimittaja Sakari Linden Toimitussihteeri: Saila Ampuja Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Sata-Pirkan Painotalo, 2014 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Kurssin tarkoitus Suomen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Suomalaisten puolesta. Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma 2015

Suomalaisten puolesta. Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma 2015 Suomalaisten puolesta Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma 2015 Monipuolinen ja vahva kielitaito Perussuomalaiset edellyttävät, että suomen kieltä tuetaan ja vaalitaan suomalaista yhteiskuntaa ja

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet

1 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Nimi, kotipaikka ja kieli 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu 3 Jäsenet 3 Jäsenet Uudet säännöt Vanhat säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Partiolippukunta Susiveikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki, ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä

Lisätiedot

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi

ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaiset - voimavara Suomelle Maailmalla asuu arviolta 600 000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisia.

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan.

Esitys: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Esityksen mukaan. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1(5) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2010 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 9.11.2010 kello 19.15. Läsnä: Luettelo liitteenä 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma

Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma 2015 Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma Perussuomalaiset rp Kielipoliittinen ohjelmatyöryhmä 1.1.2015 2 Sisällysluettelo Monipuolinen ja vahva kielitaito... 3 Kohti järkevämpää kielipolitiikkaa...

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT POHJOIS-KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KANSANLÄHETYKSEN S Ä Ä N N Ö T Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Evankelisluterilainen

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä.

Yhdistys toimii Suomen Musiikinopettajien liitto ry:n alaisena valtakunnallisena jäsenyhdistyksenä. VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAT ry SMÅBARNS MUSIKLÄRARE rf SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Varhaisiän musiikinopettajat ry, Småbarns Musiklärare rf. Yhdistyksen nimistä

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa

www.vaasanteknillinenseura.fi jsa www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk.

Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. PÖYTÄKIRJA. Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Vakkasuomalaista sotaveteraanitietoa 1/3 talteen ry. Yhdistyksen ylimääräinen kokous PÖYTÄKIRJA Aika: maanantai 30.12.2013 kello 14.00...14.40 Paikka: Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt Kytäjä Golf ry Toimintasäännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Kytäjä Golf ry ja sen kotipaikka on Hyvinkää. Yhdistyksen kieli on suomi. Yhdistys on Suomen Golfliitto ry:n jäsen. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot