TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013"

Transkriptio

1 TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUALUE JA KÄYTETYT MENETELMÄT 3 3. TULOKSET 4 Raportti 1: RUONANPERÄN SUUNNITTELUALUE 4 Raportti 2: KYLÄHIISIN SUUNNITTELUALUE 8 Raportti 3: PETEKSEN SUUNNITTELUALUE 19 Raportti 4: KAHLOISTEN SUUNNITTELUALUE 27 Raportti 5: LOKALAHDEN SUUNNITTELUALUE 30 Raportti 6: VELLUAN SUUNNITTELUALUE 42 Raportti 7: PAULÄHTEEN SUUNNITTELUALUE LINTUJEN MUUTTOREITIT JA TÄRKEIMMÄT LEVÄHDYSALUEET UUDESSAKAUPUNGISSA TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS 62 Kansikuva: Tuulivoimala maisemassa Uudenkaupungin Hangonsaarella Pekka Alho 2

3 1. JOHDANTO Selvityksen tarkoituksena oli tuulivoimaan alustavasti soveltuvien alueiden luontoarvojen yleisluontoinen kartoittaminen Uudessakaupungissa. Tehdyn selvityksen myötä tarkentuu kuva mahdollisien tuulivoima-alueiden soveltuvuudesta ja voidaan tarvittaessa sulkea pois luontoarvojen näkökulmasta huonosti soveltuvia alueita jo suunnitteluvaiheessa. Mahdollisesti soveltuvien alueiden määrittely oli tehty jo aiemmin yhteistyönä kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Kriteereitä olivat mm. riittävä etäisyys asutuksesta/kesäasutuksesta, suojelualueista, merikotkan pesistä, sekä mm. kaavoitukseen liittyvät kriteerit. Saaristoalueet oli päätetty jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, mikä oli myös linnustonäkökulmasta selvityksiä helpottava asia. Tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä mahdollisen rakentamisen luontoselvityksiksi. Tuolloin edellytetään useimmiten mm. linnuston muutonaikaista seurantaa ja lepakoiden selvittämistä. Selvityksessä saadut tulokset kuitenkin vähentävät joiltain osin luontoselvitysten tarvetta ja ennen kaikkea ohjaavat niitä oikeaan suuntaan. 2. SUUNNITTELUALUE JA KÄYTETYT MENETELMÄT Kartta 1: Suunnittelualue eli Uusikaupunki (punainen rajaus) ja selvitetyt mahdolliset tuulivoimakohteet (lilat ympyrät). Alustava luontoselvitys tehtiin maastokaudella Selvityksestä vastasivat professori Sakari Hinneri, biologi Tarja Marsh, luontokartoittajat Jouko Lunden ja Petteri Mäkelä, linnustokartoittaja Marko Dahlman, sekä ympäristöinsinööri Pekka Alho, joka vastasi hankkeen toteutuksesta ja raportoinnin koostamisesta kokonaisuutena. Sakari Hinnerilla ja Pekka Alholla on useiden vuosikymmenten mittainen käytännön maastotuntemus Uudenkaupungin alueelta. Tarkempi menetelmien kuvaus selviää suunnittelualuekohtaisista raporteista. 3

4 Myös linnuston osalta alue näyttäisi mahdollistavan tuulivoimarakentamisen, joskin linnusto tulee selvittää valmistelussa tarkemmin ja tiettyjä alustavassakin selvityksessä tavattuja lajeja silmällä pitäen. Eteläisessä Suomessa harvinaiseksi käyneen metson ja osin teerenkin osalta linjanvedon tulisi olla paitsi yksittäisiä suunnittelukohteita koskevaa, myös kokonaisvaltaisemmin koko tuulivoimarakentamista koskevaa. Alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoväylällä, eikä sillä ole merkitys muutonaikaisena levähdysalueena (vertaa raportin osa Tärkeät lintualueet ja muuttoreitit Uudessakaupungissa ). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietokannan mukaan alueella tai sen välittömässä tuntumassa ei ole merikotkan tai kalasääsken tunnettuja asuttuja pesiä. Aikoinaan kalasääski on pesinyt mm. länsipuolella sijaitsevan Akkusjärven tuntumassa, sekä Vehmaan puolella sijaitsevalla kohteella. Suunnittelualueelta ei tunneta liito-oravareviirejä (ELY-keskuksen aineisto), ja habitaatti onkin yleisesti ottaen lajille melko heikkolaatuista. Sama koskee alustavasti arvioiden lepakoita. Mäyränaaras jota saman vuoden poikanen seuraa on rauhoitettu ajalla , joten pesäkolon välitön ympäristö on hyvä rauhoittaa pesimäaikana. 4. TÄRKEÄT MUUTTOREITIT JA LEVÄHDYSALUEET UUUDESSAKAUPUNGISSA 1. Johdanto Yleisesti ottaen Uudenkaupungin seutu sijaitsee lintujen muuttoreitillä. Keväällä suuri osa linnuista saapuu maahamme lounaasta, kun taas syksyllä muuttoa pakkaantuu lounaaseen lintujen jättäessä maamme päinvastaiseen suuntaan. Lounaisen rannikon rikkonaisuus hajottaa kuitenkin muuttoa, eikä vertaansa vailla olevaa muuttolinjaa siksi pääse syntymään esim. Ruotsin Falsterbon tapaan. Pohjanlahden ylemmissä osissa rannikko muuttuu suoraviivaisemmaksi ja keskittää muuttoa selkeämmin rannikkoa seuraavalle johtolinjalle. Keväällä osa muutosta ehtii pohjoisemmaksi mentäessä kuitenkin jäädä matkan varrelle, sillä keväällä linnut oikovat kiireellä varaamaan omaa tuttua reviiriä siellä on oltava ensimmäisenä. Syksyllä lounaaseen muuttavan linnun matka pesimäpaikalta yhtyy helposti, kenen missäkin vaiheessa, rannikkoa alas seuraavaan päämuuttovirtaan. Näin karkeasti ottaen, mutta eri lajiryhmien ja jopa lajin sisällä on erilaisia muuttostrategioita. Esim. kaikille tuttu kurki ei käytännössä lainkaan muuta lounaisen Ahvenanmaan kautta kulkevan reitin kautta, vaan kurkimassat ylittävät Suomenlahden Hankoniemen tienoilta. Tuulivoiman näkökulmasta lounaista reittä käyttävät isommista linnuista joutsenet, meri- ja metsähanhet, monet vesilintulajit, kahlaajat ja lokkilinnut, merikotka, varpushaukka, suohaukat, pienemmissä määrin myös monet muut petolintulajit (hiirihaukka, maakotka, muuttohaukka, tuulihaukka, kanahaukka), sekä varislinnut ja kyyhkyt. Myös suuri joukko pienempiä varpuslintuja käyttää tätä reittiä, niin päivä- kuin yömuuttajista. Suunnittelualueista Varanpää ja Petes ovat lintujen muuton ja levähdysalueiden suhteen huomionarvoisimmat. Seuraavassa on käsitelty karttoja hyväksi käyttäen eri lajiryhmien muuttoa ja levähdysalueita Uudenkaupungin alueella suhteessa suunniteltuihin voimala-alueisiin. Kartat perustuvat usean kymmen vuoden käytännön maastotyöhön Uudenkaupungin alueella: 51

5 A. Vesilinnut ja merilinnut Alustavat tuulivoima-alueet on haluttu lähtökohtaisesti sijoittaa pois saaristosta. Tämän myötä vältetään pitkälti ristiriidat tämän lajiryhmän kanssa. Hyviä vesilintujen levähdysalueita on Uudessakaupungissa enemmänkin, kartalla on esitetty vain oleellisimmat. Näistä tuulivoimasuunnittelun suhteen huomion arvoisin on Lautveden Natura-alue suhteessa Varanpään tuulivoimasuunnittelualueeseen. (vertaa osaraportti 5, sivu X). Muiden suunnittelualueiden osalta ei ole käytännössä edes teoreettisia ongelmia tämän lajiryhmän suhteen. Kartta 18: VESILINNUT B. Laulujoutsen ja hanhet Joutsenten ja hanhien kevätmuutto painottuu usein kahteen muuttoväylään, joista toinen tulee sisään Kustavin pohjoispuolta ja johtaa alueen parhaille levähdysalueille: Kytämäenrauma, Valkiameren pellot, Kalannin Kallelan pellot, sekä Laitilan puolella Valkojärven pellot. Toinen muuttoreitti kulkee pohjoisempaa Pyhämaan Pyhärannan yli, kohti Eurajoen hanhipeltoja (keltainen merkkinä kartan yläreunassa, joskin alue on todellisuudessa hiukan pohjoisempana). Aina jako ei toki 52

6 ole näin selvä ja lintuja voi säistä yms. riippuen muuttaa toisinaan tältä väliltäkin. Pitkäikäisinä lintuina nämä kuitenkin osaavat suunnistaa melko suoraan parhaille levähdyspaikoille. Arktisia sepel- ja valkoposkihanhia ei muuta normaalisti alueen kautta, joskin valkoposkihanhen Itämeren kantaa muuttaa pieniä määriä. Kylminä keväinä linnut levähtävät näillä alueilla useita viikkoja, lämpiminä ja lumettomina keväinä (tai vähien tulvien aikaan) joskus vain muutamia päiviä. Syysmuutto on hajanaisempaan ja varsinkin hanhien osalta vuosivaihtelut ovat suuria. Toisinaan hanhia nähdään syysmuutolla varsin vähän. Sen sijaan laulujoutsenia muuttaa ja levähtää säännöllisemmin. Muutto tapahtuu keskimäärin ulompana meren puolella kuin keväällä, mutta levähdysalueet ovat pitkälti samoja, yksilömäärien ollessa yleensä kevättä pienempiä. Kartta 19: LAULUJOUTSEN JA HANHET 53

7 C. Petolinnut Petolintujen muutto alueella tapahtuu kaksijakoisesti, niin keväällä, kuin syksylläkin. Osa lajeista muuttaa lounaista reittiä Ahvenanmaan kautta Ruotsiin ja edelleen, kun taas toiset merta karttavat lajit seuraavat näköetäisyydellä rannikkoa. Ylhäältä näkee kauas eli reitti ei kulje aivan rantaviivassa, jossa ei myöskään esiinny petolintuja poutapäivinä korkeuksiin auttavia nosteita eli termiikkejä. Kartta 20: PETOLINNUT, Kevät Keväällä muutto on lukumääräisesti selvästi vähäisempää, eikä kohdennu niin vahvasti tietyille alueille, vaan kulkee leveämpänä rintamana alueen läpi (kartta 20.). Uudenkaupungin edustan saariston osalta petolintujen muutto on merikotkaa lukuun ottamatta keväällä vähäistä, ja syksyyn verrattuna lähes olematonta. Kevään tuulivoiman suhteen merkittävin laji on selkeästi merikotka. Syksyllä petolintuja voi muuttaa parhaina päivinä kolminumeroinen luku. Muuttokausi on pitkä, ensimmäisten petolintujen muuttaessa jo elokuun alussa ja muuton jatkuessa varsinkin kotkien osalta aina joulukuulle saakka. Suurimmat yksilömäärät painottuvat kuitenkin elokuun lopun ja lokakuun alun väliselle ajanjaksolle. Petolintujen syysmuutto alueen yli tapahtuu periaatteessa kahta päästrategiaa mukaillen. Oleelliset muuttoreitit ovat kartalla 4. nuolien 1. ja 2 osoittamat. Kartalla itäinen reittinuoli 3. täydentää näitä kertomalla, että osa petolinnuista valitsee Laitilan laajan Valkojärven peltoaukeaa seuraavan reitin jatkamalla peltojatkumoa etelään. Tämän osalta valinta koskee oletettavasti enemmän niitä yksilöitä jotka vielä saalistavat samalla matkatessaan. Niin Uudenkaupungin kuin Laitilan pellot (kartta 4. keltainen rajaus) keräävät syksyllä saalistavia petolintuja etenkin silloin kuin myyräkannat ovat hyvät. Tarkoittaa käytännössä että vuosivaihtelut ovat suuria. Keväällä linnuilla ei ole aikaa jäädä pitkäksi aikaan saalistelemaan hyvillekään saalismaille ja toisaalta myös reviirillään jo olevat petolinnut ajavat muut pedot helposti pois. Saaristoreittiä (kartta 21., nuoli 1.) käyttävät erityisesti varpushaukat ja sinisuohaukat, sekä luonnollisesti merikotkat. Tätä reittiä käyttävät jonkin verran myös ruskosuohaukat, kanahaukat, maakotkat, sekä tuuli-, ampu- ja muuttohaukat. 54

8 Rannikkoreittiä (nuoli 2.) käyttää suurin määrä petolintuja: pääjoukot koostuvat edelleen varpushaukoista ja suohaukoista, mutta tällä reitillä muuttavat myös hiiri- ja mehiläishaukat, kalasääsket, kotkat, tuulihaukat, nuolihaukat ja muuttohaukat, sekä Suomessa harvinaiset petolinnut, kuten vaikkapa haarahaukat (joita tästä kulkee arviolta muutamia yksilöitä keväin syksyin). Päälinjalla 2. muuttavat petolinnut tulevat pian Uudenkaupungin jälkeen valintatilanteen eteen; osa jatkaa saaristovyötä Kustavin kautta lounaaseen (paljolti samat lajit jotka käyttävät myös väylää 1.), osa lajeista muuttaa selvästi kurssiaan kaakon suuntaan meren alkaessa tulla vastaan ja pieni osa jatkaa suoraan. Suoraan jatkavistakin osa kääntänee kurssiaan vielä kaakkoon saariston ylle jouduttuaan. Kartta 21: PETOLINNUT, Syksy D. Kahlaajat ja lokkilinnut Kahlaajien osalta pääjoukot ohittavat Uudenkaupungin kaukaa mereltä, keväin syksyin. Levähdyspaikkoja eli alavia rantoja tai rantaniittyjä on alueella enää nykyään kovin vähän. Saariston ulkoluodot sentään tarjoavat kahlaajille levähdys- ja ruokailualueita, mutta ainoa nykyään merkittävä alue mantereen puolella on Kytämäenrauman pohjoinen ranta lammaslaitumineen. Tätä täydentävät toisinaan tulvapellot, joita niitäkään ei enää salaojitusten jäljiltä paljoa ole. 55

9 Tiirojen osalta tilanne on paljolti kahlaajien tapainen, mutta lokkien osalta kokonaan oma maailmansa. Erityisesti pesimäajan ulkopuolella lokit viettävät päivänsä hyvin samalla tavoin. Ne kerääntyvät sataman alueelle (niin kuin monin paikoin muuallakin Euroopassa) ja käyvät ruokailemassa kaatopaikalla, sekä itse sataman ympäristössä. Illaksi ne lähtevät merelle yöpymään. Uudessakaupungissa tämä tapahtuu kahta päälinjaa, joista tärkeämpi kulkee Hangon saaren (ja tuulivoimaloiden!) eteläpuolitse ja toinen Hangon saaren pohjoispuolitse Putsaaren lähivesille yöpymään. Lokit eivät suhteessa suurehkoon määrään, poikkea kovin paljoa näiltä tutuilta reiteiltä, joten esim. Ruonanperän/Orivon suunnitelualue (alue 1.) ei ole mainittavasti niiden reitillä. Kartta 22: KAHLAAJAT JA LOKKILINNUT E. Kyyhkyt ja varislinnut Kyyhkyt ja varislinnut voivat näin erikseen käsiteltynä kuulosta äkikseltään roskalinnuilta, mutta Uudenkaupungin alue on näiden lajiryhmien suhteen erikoisasemassa koko muuhun Suomeen nähden, 56

10 ehkä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Syksyllä Uudenkaupungin ja hiukan Kustavinkin kautta muuttavat Manner-Suomen suurimmat määrät sepelkyyhkyjä, mustavariksia, naakkoja ja variksia. Kyseessä ei ole merkityksetön asia vaan puhutaan jopa sadoista tuhansista linnuista eli merkittävästä osasta näiden lintujen koko Suomen kantaa. Syksyllä näiden lajien päämuutto tapahtuu varsin kapealla sektorilla ja ulompana saaristossa ja merellä kuin keväällä. Keväällä alueen merkitys korostuu entisestään varsinkin varislintujen kohdalla, sillä silloin lähes ainoat merkittävät muuttomäärät voidaan laskea Uudenkaupungin seudulta. Tämän jälkeen linnut hajaantuvat ympäri Suomea pesimäpaikoilleen. Keväällä linnut saapuvat melko kapeaa kaistaa Ahvenanmaan ja Kustavin pohjoisosien kautta Uuteenkaupunkiin. Sepelkyyhkyn osalta paluu keväällä ei painotu yhtä selvästi Uudenkaupungin seudulle. Kartta 23: VARISLINNUT JA KYYHKYT 57

11 F. Varpuslinnut ( pikkulinnut ) Keväällä varpuslintujen näkyvä muutto tapahtuu pääosin (maalis-) huhtikuussa, hyönteissyöjien muuton tapahtuessa paljolti näkymättömissä ja yöaikaan (touko-kesäkuu). Keväällä muuttoa ei keskity yhtä voimakkaasti kuin syksyllä, mutta etenkin parhailla niemenkärjillä rantaviivassa on toisinaan hyviä muuttopäiviä. Peippojen ja rastaiden muuttoa voi hyvinä muuttopäivinä nähdä muuallakin. Toki monet lajit ruokailevat myös peltoalueilla, minne voi kertyä toisinaan suuriakin kertymiä. Varpuslintujen näkyvä muutto ja syksyinen vaellus kulminoituvat alueella merenrantaan ja niemenkärkiin. Tätä on yritetty kevätmuuton osalta kuvata esimerkinomaisesti kartalla 24. Pyhärannan Rihtniemessä muuttoa pakkautuu niemen kärkeen, Mannerveden melko suoraviivaisen rantalinjan kerätessä muuttoa jo pidemmältä matkalta kohti niemen kärkeä. Monet muut johtolinjat ovat laajasta saaristosta johtuen niin rikkonaisia, ettei lintuja kerry suuria määriä, mutta periaate pätee vähäisemmissäkin muuttoa ohjaavissa maisemarakenteissa. Kartta 24: Varpuslinnut 58

12 Syysmuutto voi olla toisinaan vilkasta lähes koko Uudenkaupungin rannikolla. Keväästä poiketen muuttosuunnatkin voivat poiketa päämuuttosuunnasta (syksyllä lounas ja etelä) kevättä enemmän. Mm. vaelluslintujen liike voi suuntautua esim. luoteeseen. Raporttiin liittyvät suunnittelualueet eivät yksikään sijaitse niin strategisella varpuslintujen muuttoreitillä, että siitä voisi katsoa olevan merkittävää vaaraa tuulivoimasuunnittelun näkökulmasta. Kuitenkin, mitä lähemmäs rannikkoa mennään sitä suuremmaksi kasvavat riskit varpuslinnuston suhteen. Syksyllä lintuja nähdään runsaasti ulkosaaristossa, missä osa vielä pysähtyy empiessään merenylitystä. G. Kurki Keväällä alueen läpi muuttaa vain vähän kurkia, muuton painottuessa alueen itäosiin. Loppukeväällä ja kesäaikaan tavataan lisäksi kierteleviä esiaikuisia pesimättömiä lintuja, joiden ainoa tunnettu kertymisalue seudulla, on Laitilan puolella Untamalassa (ks. kartta 25, sininen rajaus). Syksyinen kurkimuutto (oranssit nuolet) kohdentuu lähelle suunnittelualuetta käytännössä vain syksyn myöhäisimpien, ns. länsikurkien osalta. Nuolet kuvaavat juuri näiden kurkien muuttoa suunnittelualueella, muun kurkimuuton mennessä vielä paljon idempää. Kaikista kurjista suurin osa ajautuu lopulta Kemiönsaarelle ja Hankoon, josta suurin osa vasta ylittää meren (ilmeisesti itäisimmän Suomen kurkia lukuun ottamatta). Kuva havainnollistavat paksuuden mukaan keskiverto intensiteettiä suunnittelualueen suhteen, jota tuulet voivat siirtää joko lähemmäs tai kauemmas rannikosta. Muuton, tai paremminkin osan siitä, siirtyminen meren ylle on harvinaista ja mm. Vaasan seudun tunnetulta kerääntymisalueelta länsikurkien reitti kulkee usein noin Laitilan yli. Luoteistuulessa muutto siirtyy helposti vielä idemmäs. Syksyllä nämä kurjet muuttavat yleensä vain 1-3 eri päivänä syyskuun lopun ja lokakuun alun välillä. Syysmuutto käynnistyy käytännössä vain myötätuuleen ja hyvän näkyvyyden vallitessa, yleensä kylmenemisen yhteydessä pohjoisen suunnalta tulevan kuulaan vilpoisen virtauksen myötä. Tuulivoiman näkökulmasta muutto kulkee syksyllä yleensä hyvin korkealla ja hyvän näkyvyyden vallitessa, joten törmäysriski on käytännössä lähes olematon. Kevään vähien kurkien osalta riski lienee suhteessa suurempi, sillä ne vaikuttaisivat muuttavan astetta matalammalla ja joutilaat kurjet alueita kierrellen, tulevia elinpiirejään hakien. YHTEENVETO Tuulivoiman sijoittumisen suhteen selvityksessä esitetyt alueet soveltuvat lintujen muuton ja levähtämisen kannalta kaikkiaan melko hyvin tuulivoimarakentamiseen. Ottaen huomioon tuulipuistojen vähyyden seudulla ja lintujen kyvyn hyvissä olosuhteissa väistää voimalapuistoja muutollaan, eivät suunnitellut puistoalueet luultavasti aiheuta merkittäviä ristiriitoja muuttavan linnuston suhteen. Mikäli näiden voimala-alueiden väliin jääviä alueita joskus täydennetään uusilla puistoilla, alkaa yhteisvaikutus muodostua arveluttavammaksi. Huomioon tulee siten ottaa myös naapurikuntien mahdolliset hankkeet. Kullakin yksittäiselläkin kohteella on kuitenkin ominaispiirteensä, jotka yleensä edellyttävät tarkempia selvityksiä mahdollisen rakentamisen yhteydessä. 59

13 Kartta 25: Kurki 5. TULOSTEN TARKASTELU Tuloksia on tarkasteltu suunnittelualuekohtaisesti osaraporteissa 1-7. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta alueet ovat pitkälti samantyyppisiä, metsätalouskäytössä olevia männikkövaltaisia kallioalueita. Näissä tuulivoimarakentamista ohjaavia olivat lähinnä vain metsälain 10 mukaiset luonnontilaiset vähätuottoiset kallioalueet joita myös suunnittelualueilla esiintyi muutamia, mm. Kylähiisin ja Lokalahden suunnittelualueilla. Muita selkeästi suojeltavia luontotyyppejä ei yleisluontoisessa kartoituksessa tai alueiden taustatietojen selvittämisen yhteydessä tietokannoista löytynyt. Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava että toimeksianto ei sisältänyt alueiden määrittelyä tarkkoina karttarajauksina, vaan rajaukset olivat suurpiirteisiä. Myös luontoarvot muodostuvat usein kokonaisuuksista, jolloin muin perustein tehtyjen rajausten ulkopuolisiakin alueita tulee huomioida. Alustavan selvityksen perusteella alueet olivat Velluan kohdetta lukuun ottamatta tuulivoimarakentamiselle mahdollisia pesimälinnuston suhteen. Velluakin voi mahdollistaa ajateltua pienimuotoisemman rakentamisen, mutta merikotkan pesinnän vuoksi mahdollinen alue pieneni noin kolmannekseen alkuperäisestä. Toinen Varsinaissuomalaisittain merkittävä laji oli metso, jonka viimeiset elinpiirit sijaitset usein juuri tämäntyyppisillä, myös tuulivoimalle soveltuvilla kokonaisuuksilla. 60

14 Metso liikkuu matalalla, mutta ei ole selvää miten esim. voimalamelu reviirin ydinalueella vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Positiivinen vaikutus tuskin on, vaikka toisaalta alue silloin yleensä säilyy muulta ihmistoiminnalta. Paikallisen ELY:n edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yksi oleellinen kriteeri voisi olla se, onko metsolla samalla aluekokonaisuudella korvaavia soidinpaikkoja. Muuttavan linnuston suhteen Uusikaupunki sijaitsee lähtökohtaisesti keväin syksyin lintujen muuttoreitillä ja alueella sijaitsee muutamia merkittäviäkin levähdysalueita. Mittavin muutto kulminoituu kuitenkin rannikkolinjaan ja saariston ylle, mikä vähentää oleellisesti mahdollista törmäyskurssia tässä tarkastellun tuulivoimasuunnittelun suhteen. Selvitettyjen alueiden osalta yhtäkään ei voi pitää erityisen ongelmallisena, mutta muutamien alueiden ja lajiryhmien osalta täydentävää tietoa on hyvä hankkia riittävästi, Uudenkaupungin tapauksessa erityisesti kolmen läntisimmän kohteen osalta (Lokalahti, Ruonanperä ja Petes). Kuva: jyrkänne Lokalahden Vuorttonvuoren pohjoisrinteellä mahdollinen metsälain kohde P. Alho Suunnittelualueilla tai niiden tuntumassa sijaitsee joitain muinaismuistolain mukaisesti huomioitavia kohteita, jotka kuuluvat tarkemmin muiden selvitysten piiriin. Tässä selvityksessä tehdyt suunnittelualueiden raportit eivät ota kantaa maisema-arvoihin. 61

15 6. KIRJALLISUUS Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No s. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. Manuela de Lucas, Guyonne F.E. Janss and Miguel Ferrer (Editors): Birds and Wind farms. Risk assessment and mitigation. Several authors. Quercus 2007 Mikkola-Roos, M., Niikkonen, T. 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat käytännöt kuudella Life-kohteella Suomessa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. Mitchell-Jones, A. & McLeish, A.P. (toim.) 2004: Bat worker s manual. 3rd edition. Joint Nature Conservation Committee. [online] Suomen lepakkotieteellinen yhdistys (SLTY ry) 2011: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luonto-kartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. URL: Heikkinen, Risto; Husa, Jukka: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallitus (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - Sarja A 210.) s. Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 62

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO

SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten

Lisätiedot

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014

Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS

KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI

LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kartoitusalue ja menetelmät 3. Tulokset 4. Johtopäätökset 5. Kirjallisuus 6. Kuvia kohdealueelta 7.

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Sisällysluettelo TUULIVOIMASUUNNITELUN UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

LUONTOSELVITYS. Sisällysluettelo TUULIVOIMASUUNNITELUN UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualue 3 3. Tutkimusmenetelmät 7 4. Linnustoselvityksen tulokset 7 4.1. Pesimälinnusto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014

Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009

Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 2009 Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 27.10.2009 Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA...

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Hartolan kunta Tekninen toimisto PL 16 19601 Hartola Hartolassa, 13.3.2015 Mielipide Jääsjärven rantayleiskaavaluonnoksesta Mielipiteen antajat: Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. Päijät-Hämeen lintutieteellinen

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA

LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytön suunnittelu Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto

Lisätiedot

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa

LIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.

Lisätiedot

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Holingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (27) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000

Lisätiedot

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta

Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY

LUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY LUONTOSELVITYS 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY Tyrnävän Kivimaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2015 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Hallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki

RAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 Liitetaulukko 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIITETAULUKKO Tuulivoima-alueittaiset arviot voimalarakentamisen vaikutuksista linnustoon ja luonnonympäristöön Pohjois-Savossa Vaikutukset kohdistuvat

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Päivämäärä TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS

Päivämäärä TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS Päivämäärä 13.9.2012 TRIVENTUS WIND POWER AB NÄRPIÖN PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS Päivämäärä 13/09/2012 Laatija Sami Ylistö, Ville Yli-Teevahainen Tarkastaja Kuvaus Kannen kuva Timo

Lisätiedot

Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KARSTULAN KUNTA Vihisuon tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.1.2015 P20221 Vihisuon luontoselvitys 1 (26) Tuomo Pihlaja 9.1.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011.

Suomen Luontotieto Oy. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Savonlinnan Laukunkankaan tuulivoimalapuiston ympäristöselvitykset. Pesimälinnustoselvitys 2011. Huuhkaja saattaa pesiä alueella Suomen Luontotieto Oy 35/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN TUULIVOIMAYLEISKAAVA

UUDENKAUPUNGIN TUULIVOIMAYLEISKAAVA Uudenkaupungin kaupunki Yk 89516 Maankäyttöpalvelut 3.6.2014/ lisätty 6.6.2014 UUDENKAUPUNGIN TUULIVOIMAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Uudenkaupungin kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET:

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENTÄVÄT LINNUSTOSELVITYKSET: - TÖRMÄYSMALLINNUS - MERIKOTKIEN PESIMÄTILANTEEN

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö

Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö Luontoselvitysten tilaaminen Luonnonsuojeluyksikkö Ylitarkastaja Iiro Ikonen (+ luontokartoitusseminaari Hki 16.12. Nironen, Kallio, Jutila, Yrjölä) 22.12.2016 ELY-keskuksen rooli Ohjaa ja konsultoi kuntia

Lisätiedot

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset

Ulppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (28) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU

UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU UUSI VALTAKUNNALLINEN TUULIVOIMAN NEUVONTAPALVELU Tarjoaa asiantuntija-apua ja neuvontaa tuulivoimaloiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvissä menettely- ja sisältökysymyksissä. Valtakunnallinen

Lisätiedot

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo

TERVETULOA. Steningen Tuulipuiston osayleiskaava. Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo TERVETULOA Steningen Tuulipuiston osayleiskaava Yleisötilaisuus 21.11.2013 Sauvo OHJELMA 18.00 Kahvitarjoilu TILAISUUDEN AVAUS Seppo Allen, Sauvon kunnanjohtaja KAAVAHANKKEEN ESITTELY Anne Karlsson, kaavan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016

Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, Oulu 2016 RAPORTTI TEEREN, KURJEN, SUOPÖLLÖN JA KELTAVÄSTÄRÄKIN ESIINTYMISESTÄ HEINISUON HARAVASUON NATURA ALUEELLA OULUSSA SEKÄ MUHOKSEN PEURASUOLLA JA VESISUOLLA. Ari Pekka Auvinen Finventia, Pori & Pohjois Pohjanmaan

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Vastaanottaja Suomen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 29.5.2016 LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 LOVIISAN VANHAKYLÄN KEVÄTMUUTONSEURANTA 2015 Päivämäärä

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot