TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013
|
|
- Susanna Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUULIVOIMAN YLEISSUUNNITTELUN LUONTOSELVITYKSET UUDESSAKAUPUNGISSA 2013 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUUNNITTELUALUE JA KÄYTETYT MENETELMÄT 3 3. TULOKSET 4 Raportti 1: RUONANPERÄN SUUNNITTELUALUE 4 Raportti 2: KYLÄHIISIN SUUNNITTELUALUE 8 Raportti 3: PETEKSEN SUUNNITTELUALUE 19 Raportti 4: KAHLOISTEN SUUNNITTELUALUE 27 Raportti 5: LOKALAHDEN SUUNNITTELUALUE 30 Raportti 6: VELLUAN SUUNNITTELUALUE 42 Raportti 7: PAULÄHTEEN SUUNNITTELUALUE LINTUJEN MUUTTOREITIT JA TÄRKEIMMÄT LEVÄHDYSALUEET UUDESSAKAUPUNGISSA TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS 62 Kansikuva: Tuulivoimala maisemassa Uudenkaupungin Hangonsaarella Pekka Alho 2
3 1. JOHDANTO Selvityksen tarkoituksena oli tuulivoimaan alustavasti soveltuvien alueiden luontoarvojen yleisluontoinen kartoittaminen Uudessakaupungissa. Tehdyn selvityksen myötä tarkentuu kuva mahdollisien tuulivoima-alueiden soveltuvuudesta ja voidaan tarvittaessa sulkea pois luontoarvojen näkökulmasta huonosti soveltuvia alueita jo suunnitteluvaiheessa. Mahdollisesti soveltuvien alueiden määrittely oli tehty jo aiemmin yhteistyönä kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Kriteereitä olivat mm. riittävä etäisyys asutuksesta/kesäasutuksesta, suojelualueista, merikotkan pesistä, sekä mm. kaavoitukseen liittyvät kriteerit. Saaristoalueet oli päätetty jättää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle, mikä oli myös linnustonäkökulmasta selvityksiä helpottava asia. Tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä mahdollisen rakentamisen luontoselvityksiksi. Tuolloin edellytetään useimmiten mm. linnuston muutonaikaista seurantaa ja lepakoiden selvittämistä. Selvityksessä saadut tulokset kuitenkin vähentävät joiltain osin luontoselvitysten tarvetta ja ennen kaikkea ohjaavat niitä oikeaan suuntaan. 2. SUUNNITTELUALUE JA KÄYTETYT MENETELMÄT Kartta 1: Suunnittelualue eli Uusikaupunki (punainen rajaus) ja selvitetyt mahdolliset tuulivoimakohteet (lilat ympyrät). Alustava luontoselvitys tehtiin maastokaudella Selvityksestä vastasivat professori Sakari Hinneri, biologi Tarja Marsh, luontokartoittajat Jouko Lunden ja Petteri Mäkelä, linnustokartoittaja Marko Dahlman, sekä ympäristöinsinööri Pekka Alho, joka vastasi hankkeen toteutuksesta ja raportoinnin koostamisesta kokonaisuutena. Sakari Hinnerilla ja Pekka Alholla on useiden vuosikymmenten mittainen käytännön maastotuntemus Uudenkaupungin alueelta. Tarkempi menetelmien kuvaus selviää suunnittelualuekohtaisista raporteista. 3
4 Myös linnuston osalta alue näyttäisi mahdollistavan tuulivoimarakentamisen, joskin linnusto tulee selvittää valmistelussa tarkemmin ja tiettyjä alustavassakin selvityksessä tavattuja lajeja silmällä pitäen. Eteläisessä Suomessa harvinaiseksi käyneen metson ja osin teerenkin osalta linjanvedon tulisi olla paitsi yksittäisiä suunnittelukohteita koskevaa, myös kokonaisvaltaisemmin koko tuulivoimarakentamista koskevaa. Alue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoväylällä, eikä sillä ole merkitys muutonaikaisena levähdysalueena (vertaa raportin osa Tärkeät lintualueet ja muuttoreitit Uudessakaupungissa ). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietokannan mukaan alueella tai sen välittömässä tuntumassa ei ole merikotkan tai kalasääsken tunnettuja asuttuja pesiä. Aikoinaan kalasääski on pesinyt mm. länsipuolella sijaitsevan Akkusjärven tuntumassa, sekä Vehmaan puolella sijaitsevalla kohteella. Suunnittelualueelta ei tunneta liito-oravareviirejä (ELY-keskuksen aineisto), ja habitaatti onkin yleisesti ottaen lajille melko heikkolaatuista. Sama koskee alustavasti arvioiden lepakoita. Mäyränaaras jota saman vuoden poikanen seuraa on rauhoitettu ajalla , joten pesäkolon välitön ympäristö on hyvä rauhoittaa pesimäaikana. 4. TÄRKEÄT MUUTTOREITIT JA LEVÄHDYSALUEET UUUDESSAKAUPUNGISSA 1. Johdanto Yleisesti ottaen Uudenkaupungin seutu sijaitsee lintujen muuttoreitillä. Keväällä suuri osa linnuista saapuu maahamme lounaasta, kun taas syksyllä muuttoa pakkaantuu lounaaseen lintujen jättäessä maamme päinvastaiseen suuntaan. Lounaisen rannikon rikkonaisuus hajottaa kuitenkin muuttoa, eikä vertaansa vailla olevaa muuttolinjaa siksi pääse syntymään esim. Ruotsin Falsterbon tapaan. Pohjanlahden ylemmissä osissa rannikko muuttuu suoraviivaisemmaksi ja keskittää muuttoa selkeämmin rannikkoa seuraavalle johtolinjalle. Keväällä osa muutosta ehtii pohjoisemmaksi mentäessä kuitenkin jäädä matkan varrelle, sillä keväällä linnut oikovat kiireellä varaamaan omaa tuttua reviiriä siellä on oltava ensimmäisenä. Syksyllä lounaaseen muuttavan linnun matka pesimäpaikalta yhtyy helposti, kenen missäkin vaiheessa, rannikkoa alas seuraavaan päämuuttovirtaan. Näin karkeasti ottaen, mutta eri lajiryhmien ja jopa lajin sisällä on erilaisia muuttostrategioita. Esim. kaikille tuttu kurki ei käytännössä lainkaan muuta lounaisen Ahvenanmaan kautta kulkevan reitin kautta, vaan kurkimassat ylittävät Suomenlahden Hankoniemen tienoilta. Tuulivoiman näkökulmasta lounaista reittä käyttävät isommista linnuista joutsenet, meri- ja metsähanhet, monet vesilintulajit, kahlaajat ja lokkilinnut, merikotka, varpushaukka, suohaukat, pienemmissä määrin myös monet muut petolintulajit (hiirihaukka, maakotka, muuttohaukka, tuulihaukka, kanahaukka), sekä varislinnut ja kyyhkyt. Myös suuri joukko pienempiä varpuslintuja käyttää tätä reittiä, niin päivä- kuin yömuuttajista. Suunnittelualueista Varanpää ja Petes ovat lintujen muuton ja levähdysalueiden suhteen huomionarvoisimmat. Seuraavassa on käsitelty karttoja hyväksi käyttäen eri lajiryhmien muuttoa ja levähdysalueita Uudenkaupungin alueella suhteessa suunniteltuihin voimala-alueisiin. Kartat perustuvat usean kymmen vuoden käytännön maastotyöhön Uudenkaupungin alueella: 51
5 A. Vesilinnut ja merilinnut Alustavat tuulivoima-alueet on haluttu lähtökohtaisesti sijoittaa pois saaristosta. Tämän myötä vältetään pitkälti ristiriidat tämän lajiryhmän kanssa. Hyviä vesilintujen levähdysalueita on Uudessakaupungissa enemmänkin, kartalla on esitetty vain oleellisimmat. Näistä tuulivoimasuunnittelun suhteen huomion arvoisin on Lautveden Natura-alue suhteessa Varanpään tuulivoimasuunnittelualueeseen. (vertaa osaraportti 5, sivu X). Muiden suunnittelualueiden osalta ei ole käytännössä edes teoreettisia ongelmia tämän lajiryhmän suhteen. Kartta 18: VESILINNUT B. Laulujoutsen ja hanhet Joutsenten ja hanhien kevätmuutto painottuu usein kahteen muuttoväylään, joista toinen tulee sisään Kustavin pohjoispuolta ja johtaa alueen parhaille levähdysalueille: Kytämäenrauma, Valkiameren pellot, Kalannin Kallelan pellot, sekä Laitilan puolella Valkojärven pellot. Toinen muuttoreitti kulkee pohjoisempaa Pyhämaan Pyhärannan yli, kohti Eurajoen hanhipeltoja (keltainen merkkinä kartan yläreunassa, joskin alue on todellisuudessa hiukan pohjoisempana). Aina jako ei toki 52
6 ole näin selvä ja lintuja voi säistä yms. riippuen muuttaa toisinaan tältä väliltäkin. Pitkäikäisinä lintuina nämä kuitenkin osaavat suunnistaa melko suoraan parhaille levähdyspaikoille. Arktisia sepel- ja valkoposkihanhia ei muuta normaalisti alueen kautta, joskin valkoposkihanhen Itämeren kantaa muuttaa pieniä määriä. Kylminä keväinä linnut levähtävät näillä alueilla useita viikkoja, lämpiminä ja lumettomina keväinä (tai vähien tulvien aikaan) joskus vain muutamia päiviä. Syysmuutto on hajanaisempaan ja varsinkin hanhien osalta vuosivaihtelut ovat suuria. Toisinaan hanhia nähdään syysmuutolla varsin vähän. Sen sijaan laulujoutsenia muuttaa ja levähtää säännöllisemmin. Muutto tapahtuu keskimäärin ulompana meren puolella kuin keväällä, mutta levähdysalueet ovat pitkälti samoja, yksilömäärien ollessa yleensä kevättä pienempiä. Kartta 19: LAULUJOUTSEN JA HANHET 53
7 C. Petolinnut Petolintujen muutto alueella tapahtuu kaksijakoisesti, niin keväällä, kuin syksylläkin. Osa lajeista muuttaa lounaista reittiä Ahvenanmaan kautta Ruotsiin ja edelleen, kun taas toiset merta karttavat lajit seuraavat näköetäisyydellä rannikkoa. Ylhäältä näkee kauas eli reitti ei kulje aivan rantaviivassa, jossa ei myöskään esiinny petolintuja poutapäivinä korkeuksiin auttavia nosteita eli termiikkejä. Kartta 20: PETOLINNUT, Kevät Keväällä muutto on lukumääräisesti selvästi vähäisempää, eikä kohdennu niin vahvasti tietyille alueille, vaan kulkee leveämpänä rintamana alueen läpi (kartta 20.). Uudenkaupungin edustan saariston osalta petolintujen muutto on merikotkaa lukuun ottamatta keväällä vähäistä, ja syksyyn verrattuna lähes olematonta. Kevään tuulivoiman suhteen merkittävin laji on selkeästi merikotka. Syksyllä petolintuja voi muuttaa parhaina päivinä kolminumeroinen luku. Muuttokausi on pitkä, ensimmäisten petolintujen muuttaessa jo elokuun alussa ja muuton jatkuessa varsinkin kotkien osalta aina joulukuulle saakka. Suurimmat yksilömäärät painottuvat kuitenkin elokuun lopun ja lokakuun alun väliselle ajanjaksolle. Petolintujen syysmuutto alueen yli tapahtuu periaatteessa kahta päästrategiaa mukaillen. Oleelliset muuttoreitit ovat kartalla 4. nuolien 1. ja 2 osoittamat. Kartalla itäinen reittinuoli 3. täydentää näitä kertomalla, että osa petolinnuista valitsee Laitilan laajan Valkojärven peltoaukeaa seuraavan reitin jatkamalla peltojatkumoa etelään. Tämän osalta valinta koskee oletettavasti enemmän niitä yksilöitä jotka vielä saalistavat samalla matkatessaan. Niin Uudenkaupungin kuin Laitilan pellot (kartta 4. keltainen rajaus) keräävät syksyllä saalistavia petolintuja etenkin silloin kuin myyräkannat ovat hyvät. Tarkoittaa käytännössä että vuosivaihtelut ovat suuria. Keväällä linnuilla ei ole aikaa jäädä pitkäksi aikaan saalistelemaan hyvillekään saalismaille ja toisaalta myös reviirillään jo olevat petolinnut ajavat muut pedot helposti pois. Saaristoreittiä (kartta 21., nuoli 1.) käyttävät erityisesti varpushaukat ja sinisuohaukat, sekä luonnollisesti merikotkat. Tätä reittiä käyttävät jonkin verran myös ruskosuohaukat, kanahaukat, maakotkat, sekä tuuli-, ampu- ja muuttohaukat. 54
8 Rannikkoreittiä (nuoli 2.) käyttää suurin määrä petolintuja: pääjoukot koostuvat edelleen varpushaukoista ja suohaukoista, mutta tällä reitillä muuttavat myös hiiri- ja mehiläishaukat, kalasääsket, kotkat, tuulihaukat, nuolihaukat ja muuttohaukat, sekä Suomessa harvinaiset petolinnut, kuten vaikkapa haarahaukat (joita tästä kulkee arviolta muutamia yksilöitä keväin syksyin). Päälinjalla 2. muuttavat petolinnut tulevat pian Uudenkaupungin jälkeen valintatilanteen eteen; osa jatkaa saaristovyötä Kustavin kautta lounaaseen (paljolti samat lajit jotka käyttävät myös väylää 1.), osa lajeista muuttaa selvästi kurssiaan kaakon suuntaan meren alkaessa tulla vastaan ja pieni osa jatkaa suoraan. Suoraan jatkavistakin osa kääntänee kurssiaan vielä kaakkoon saariston ylle jouduttuaan. Kartta 21: PETOLINNUT, Syksy D. Kahlaajat ja lokkilinnut Kahlaajien osalta pääjoukot ohittavat Uudenkaupungin kaukaa mereltä, keväin syksyin. Levähdyspaikkoja eli alavia rantoja tai rantaniittyjä on alueella enää nykyään kovin vähän. Saariston ulkoluodot sentään tarjoavat kahlaajille levähdys- ja ruokailualueita, mutta ainoa nykyään merkittävä alue mantereen puolella on Kytämäenrauman pohjoinen ranta lammaslaitumineen. Tätä täydentävät toisinaan tulvapellot, joita niitäkään ei enää salaojitusten jäljiltä paljoa ole. 55
9 Tiirojen osalta tilanne on paljolti kahlaajien tapainen, mutta lokkien osalta kokonaan oma maailmansa. Erityisesti pesimäajan ulkopuolella lokit viettävät päivänsä hyvin samalla tavoin. Ne kerääntyvät sataman alueelle (niin kuin monin paikoin muuallakin Euroopassa) ja käyvät ruokailemassa kaatopaikalla, sekä itse sataman ympäristössä. Illaksi ne lähtevät merelle yöpymään. Uudessakaupungissa tämä tapahtuu kahta päälinjaa, joista tärkeämpi kulkee Hangon saaren (ja tuulivoimaloiden!) eteläpuolitse ja toinen Hangon saaren pohjoispuolitse Putsaaren lähivesille yöpymään. Lokit eivät suhteessa suurehkoon määrään, poikkea kovin paljoa näiltä tutuilta reiteiltä, joten esim. Ruonanperän/Orivon suunnitelualue (alue 1.) ei ole mainittavasti niiden reitillä. Kartta 22: KAHLAAJAT JA LOKKILINNUT E. Kyyhkyt ja varislinnut Kyyhkyt ja varislinnut voivat näin erikseen käsiteltynä kuulosta äkikseltään roskalinnuilta, mutta Uudenkaupungin alue on näiden lajiryhmien suhteen erikoisasemassa koko muuhun Suomeen nähden, 56
10 ehkä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Syksyllä Uudenkaupungin ja hiukan Kustavinkin kautta muuttavat Manner-Suomen suurimmat määrät sepelkyyhkyjä, mustavariksia, naakkoja ja variksia. Kyseessä ei ole merkityksetön asia vaan puhutaan jopa sadoista tuhansista linnuista eli merkittävästä osasta näiden lintujen koko Suomen kantaa. Syksyllä näiden lajien päämuutto tapahtuu varsin kapealla sektorilla ja ulompana saaristossa ja merellä kuin keväällä. Keväällä alueen merkitys korostuu entisestään varsinkin varislintujen kohdalla, sillä silloin lähes ainoat merkittävät muuttomäärät voidaan laskea Uudenkaupungin seudulta. Tämän jälkeen linnut hajaantuvat ympäri Suomea pesimäpaikoilleen. Keväällä linnut saapuvat melko kapeaa kaistaa Ahvenanmaan ja Kustavin pohjoisosien kautta Uuteenkaupunkiin. Sepelkyyhkyn osalta paluu keväällä ei painotu yhtä selvästi Uudenkaupungin seudulle. Kartta 23: VARISLINNUT JA KYYHKYT 57
11 F. Varpuslinnut ( pikkulinnut ) Keväällä varpuslintujen näkyvä muutto tapahtuu pääosin (maalis-) huhtikuussa, hyönteissyöjien muuton tapahtuessa paljolti näkymättömissä ja yöaikaan (touko-kesäkuu). Keväällä muuttoa ei keskity yhtä voimakkaasti kuin syksyllä, mutta etenkin parhailla niemenkärjillä rantaviivassa on toisinaan hyviä muuttopäiviä. Peippojen ja rastaiden muuttoa voi hyvinä muuttopäivinä nähdä muuallakin. Toki monet lajit ruokailevat myös peltoalueilla, minne voi kertyä toisinaan suuriakin kertymiä. Varpuslintujen näkyvä muutto ja syksyinen vaellus kulminoituvat alueella merenrantaan ja niemenkärkiin. Tätä on yritetty kevätmuuton osalta kuvata esimerkinomaisesti kartalla 24. Pyhärannan Rihtniemessä muuttoa pakkautuu niemen kärkeen, Mannerveden melko suoraviivaisen rantalinjan kerätessä muuttoa jo pidemmältä matkalta kohti niemen kärkeä. Monet muut johtolinjat ovat laajasta saaristosta johtuen niin rikkonaisia, ettei lintuja kerry suuria määriä, mutta periaate pätee vähäisemmissäkin muuttoa ohjaavissa maisemarakenteissa. Kartta 24: Varpuslinnut 58
12 Syysmuutto voi olla toisinaan vilkasta lähes koko Uudenkaupungin rannikolla. Keväästä poiketen muuttosuunnatkin voivat poiketa päämuuttosuunnasta (syksyllä lounas ja etelä) kevättä enemmän. Mm. vaelluslintujen liike voi suuntautua esim. luoteeseen. Raporttiin liittyvät suunnittelualueet eivät yksikään sijaitse niin strategisella varpuslintujen muuttoreitillä, että siitä voisi katsoa olevan merkittävää vaaraa tuulivoimasuunnittelun näkökulmasta. Kuitenkin, mitä lähemmäs rannikkoa mennään sitä suuremmaksi kasvavat riskit varpuslinnuston suhteen. Syksyllä lintuja nähdään runsaasti ulkosaaristossa, missä osa vielä pysähtyy empiessään merenylitystä. G. Kurki Keväällä alueen läpi muuttaa vain vähän kurkia, muuton painottuessa alueen itäosiin. Loppukeväällä ja kesäaikaan tavataan lisäksi kierteleviä esiaikuisia pesimättömiä lintuja, joiden ainoa tunnettu kertymisalue seudulla, on Laitilan puolella Untamalassa (ks. kartta 25, sininen rajaus). Syksyinen kurkimuutto (oranssit nuolet) kohdentuu lähelle suunnittelualuetta käytännössä vain syksyn myöhäisimpien, ns. länsikurkien osalta. Nuolet kuvaavat juuri näiden kurkien muuttoa suunnittelualueella, muun kurkimuuton mennessä vielä paljon idempää. Kaikista kurjista suurin osa ajautuu lopulta Kemiönsaarelle ja Hankoon, josta suurin osa vasta ylittää meren (ilmeisesti itäisimmän Suomen kurkia lukuun ottamatta). Kuva havainnollistavat paksuuden mukaan keskiverto intensiteettiä suunnittelualueen suhteen, jota tuulet voivat siirtää joko lähemmäs tai kauemmas rannikosta. Muuton, tai paremminkin osan siitä, siirtyminen meren ylle on harvinaista ja mm. Vaasan seudun tunnetulta kerääntymisalueelta länsikurkien reitti kulkee usein noin Laitilan yli. Luoteistuulessa muutto siirtyy helposti vielä idemmäs. Syksyllä nämä kurjet muuttavat yleensä vain 1-3 eri päivänä syyskuun lopun ja lokakuun alun välillä. Syysmuutto käynnistyy käytännössä vain myötätuuleen ja hyvän näkyvyyden vallitessa, yleensä kylmenemisen yhteydessä pohjoisen suunnalta tulevan kuulaan vilpoisen virtauksen myötä. Tuulivoiman näkökulmasta muutto kulkee syksyllä yleensä hyvin korkealla ja hyvän näkyvyyden vallitessa, joten törmäysriski on käytännössä lähes olematon. Kevään vähien kurkien osalta riski lienee suhteessa suurempi, sillä ne vaikuttaisivat muuttavan astetta matalammalla ja joutilaat kurjet alueita kierrellen, tulevia elinpiirejään hakien. YHTEENVETO Tuulivoiman sijoittumisen suhteen selvityksessä esitetyt alueet soveltuvat lintujen muuton ja levähtämisen kannalta kaikkiaan melko hyvin tuulivoimarakentamiseen. Ottaen huomioon tuulipuistojen vähyyden seudulla ja lintujen kyvyn hyvissä olosuhteissa väistää voimalapuistoja muutollaan, eivät suunnitellut puistoalueet luultavasti aiheuta merkittäviä ristiriitoja muuttavan linnuston suhteen. Mikäli näiden voimala-alueiden väliin jääviä alueita joskus täydennetään uusilla puistoilla, alkaa yhteisvaikutus muodostua arveluttavammaksi. Huomioon tulee siten ottaa myös naapurikuntien mahdolliset hankkeet. Kullakin yksittäiselläkin kohteella on kuitenkin ominaispiirteensä, jotka yleensä edellyttävät tarkempia selvityksiä mahdollisen rakentamisen yhteydessä. 59
13 Kartta 25: Kurki 5. TULOSTEN TARKASTELU Tuloksia on tarkasteltu suunnittelualuekohtaisesti osaraporteissa 1-7. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta alueet ovat pitkälti samantyyppisiä, metsätalouskäytössä olevia männikkövaltaisia kallioalueita. Näissä tuulivoimarakentamista ohjaavia olivat lähinnä vain metsälain 10 mukaiset luonnontilaiset vähätuottoiset kallioalueet joita myös suunnittelualueilla esiintyi muutamia, mm. Kylähiisin ja Lokalahden suunnittelualueilla. Muita selkeästi suojeltavia luontotyyppejä ei yleisluontoisessa kartoituksessa tai alueiden taustatietojen selvittämisen yhteydessä tietokannoista löytynyt. Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava että toimeksianto ei sisältänyt alueiden määrittelyä tarkkoina karttarajauksina, vaan rajaukset olivat suurpiirteisiä. Myös luontoarvot muodostuvat usein kokonaisuuksista, jolloin muin perustein tehtyjen rajausten ulkopuolisiakin alueita tulee huomioida. Alustavan selvityksen perusteella alueet olivat Velluan kohdetta lukuun ottamatta tuulivoimarakentamiselle mahdollisia pesimälinnuston suhteen. Velluakin voi mahdollistaa ajateltua pienimuotoisemman rakentamisen, mutta merikotkan pesinnän vuoksi mahdollinen alue pieneni noin kolmannekseen alkuperäisestä. Toinen Varsinaissuomalaisittain merkittävä laji oli metso, jonka viimeiset elinpiirit sijaitset usein juuri tämäntyyppisillä, myös tuulivoimalle soveltuvilla kokonaisuuksilla. 60
14 Metso liikkuu matalalla, mutta ei ole selvää miten esim. voimalamelu reviirin ydinalueella vaikuttaa pitkällä aikavälillä. Positiivinen vaikutus tuskin on, vaikka toisaalta alue silloin yleensä säilyy muulta ihmistoiminnalta. Paikallisen ELY:n edustajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yksi oleellinen kriteeri voisi olla se, onko metsolla samalla aluekokonaisuudella korvaavia soidinpaikkoja. Muuttavan linnuston suhteen Uusikaupunki sijaitsee lähtökohtaisesti keväin syksyin lintujen muuttoreitillä ja alueella sijaitsee muutamia merkittäviäkin levähdysalueita. Mittavin muutto kulminoituu kuitenkin rannikkolinjaan ja saariston ylle, mikä vähentää oleellisesti mahdollista törmäyskurssia tässä tarkastellun tuulivoimasuunnittelun suhteen. Selvitettyjen alueiden osalta yhtäkään ei voi pitää erityisen ongelmallisena, mutta muutamien alueiden ja lajiryhmien osalta täydentävää tietoa on hyvä hankkia riittävästi, Uudenkaupungin tapauksessa erityisesti kolmen läntisimmän kohteen osalta (Lokalahti, Ruonanperä ja Petes). Kuva: jyrkänne Lokalahden Vuorttonvuoren pohjoisrinteellä mahdollinen metsälain kohde P. Alho Suunnittelualueilla tai niiden tuntumassa sijaitsee joitain muinaismuistolain mukaisesti huomioitavia kohteita, jotka kuuluvat tarkemmin muiden selvitysten piiriin. Tässä selvityksessä tehdyt suunnittelualueiden raportit eivät ota kantaa maisema-arvoihin. 61
15 6. KIRJALLISUUS Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No s. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. Manuela de Lucas, Guyonne F.E. Janss and Miguel Ferrer (Editors): Birds and Wind farms. Risk assessment and mitigation. Several authors. Quercus 2007 Mikkola-Roos, M., Niikkonen, T. 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat käytännöt kuudella Life-kohteella Suomessa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. Mitchell-Jones, A. & McLeish, A.P. (toim.) 2004: Bat worker s manual. 3rd edition. Joint Nature Conservation Committee. [online] Suomen lepakkotieteellinen yhdistys (SLTY ry) 2011: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luonto-kartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. URL: Heikkinen, Risto; Husa, Jukka: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallitus (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - Sarja A 210.) s. Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. 62
Liperin tuulivoimalat
Muuttolinnustoselvitys Aappo Luukkonen 1.0 5.6.2015 5.6.2015 1 (4) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Liperin tuulivoimahanke... 2 1.2 Muuttolintuseurannan menetelmät ja aineisto... 2 1.3 Törmäysmalli... 3 2
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite
Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...
LisätiedotLintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä.
Kemiönsaaren Misskärin tuulipuistoalueen ympäristöselvitykset. Selvitys alueen merkityksestä lintujen muuttoreittinä. Kalasääksi kuuluu alueen läpimuuttavaan petolintulajistoon Suomen Luontotieto Oy 17/2012
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista
LisätiedotLOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014
LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun aikana.
LisätiedotSALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO
SALO-YLIKOSKEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET: LINTUJEN SYYSMUUTTO 1 (11) Sisältö 1 Tehtävän sisältö... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 3.1 Muutto... 3 3.2 Levähdysalueet... 11 4 Vaikutusten
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotIlosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIHTIPUTAAN KUNTA Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24.3.2015 P20221 Ilosjoen syysmuutto 1 (13) Tuomo Pihlaja
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011.
Suomen Luontotieto Oy Voimavapriikki Oy:n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton seurantaselvitys 2011. Suokukkkoja havaittiin vain muutamia parvia. Kuvassa nuoria intuja
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2014 Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kahdeksana aamuna elo- lokakuun
LisätiedotKEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012.
KEMIÖNSAAREN NORDANÅ- LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOJEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. LINTUJEN KEVÄTMUUTON SELVITYS 2012. Suomen Luontotieto Oy Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTON- SELVITYS 2015 Alueen poikki muutti kaksi kalasääkseä Suomen Luontotieto Oy 22/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011.
Voimavapriikki Oy: n Forssan tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lintujen syysmuuton seurantaselvitys 2011. Rautiaisia muuttaa alueen poikki kevättä enemmän. Kuvan lintu rengastajan kädessä Suomen
LisätiedotNORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN. Lintujen syysmuuton selvitys 2011
NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN Lintujen syysmuuton selvitys 2011 29.5.2012 2 (14) 29.5.2012 NORDANÅ-LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LINTUJEN MUUTON YLEISPIIRTEISTÄ
LisätiedotTORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY TORNION KITKIÄISVAARAN TUULIVOIMAPUISTO LINNUSTON KEVÄTMUUTTOSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17736P001 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Linnuston kevätmuuttoselvitys
LisätiedotKeilaniemenrannan asemakaavamuutoksen linnustovaikutukset. FM biologi Aappo Luukkonen
Keilaniemenrannan asemakaavamuutoksen linnustovaikutukset FM biologi Aappo Luukkonen KAU44148 1/10 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Linnustoselvityksen tulokset ja johtopäätökset...
LisätiedotKemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012.
Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen ja Gräsbölen tuulipuistojen ympäristöselvitykset. Lintujen kevätmuuton selvitys 2012. Merikotka on tavallinen näky alueella Suomen Luontotieto Oy 18/2012 Jyrki Matikainen
Lisätiedotlinnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013
Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland linnuston muuttoreitit ja kerääntymisalueet kemiönsaarella yhteenveto tehdyistä linnustoselvityksistä 2013 Linnuston
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
LisätiedotPUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA
Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 15.01.2015 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA- PUISTON SYYSMUUTONSEURANTA PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA
LisätiedotMuhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela
Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.
LisätiedotTuulivoima, linnusto ja lepakot. Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y.
Tuulivoima, linnusto ja lepakot Mikael Nordström Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Lähteet Rodrigues et al. 2008: Guidelines for consideration of bats in wind farm projects. Eurobats guidelines No
LisätiedotKAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS
KAUHAJOEN SUOLAKANKAAN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN LINTUJEN SYYSMUUTON- SELVITYS 2015 Peippo oli runsaslukuisin läpimuuttava varpuslintu Suomen Luontotieto Oy 2/2016 Jyrki Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotKauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys Raportti 13.8.2013 Lintujen kevätmuuton seuranta maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Kauhajoki Mustaisneva ja Vöyrinkangas Raportti: Ismo Nousiainen, Jukka-Pekka Taivalmäki
LisätiedotVÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ
Vastaanottaja Triventus Wind Power AB Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKKEEN TÄYDENTÄVÄ SYYSMUUTONSEURANTA 2014 Päivämäärä 22.9.2015 Laatija Tarkastaja
LisätiedotKommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon
Kommentit Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyn ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kaukkorvenkankaan tuulivoimapuistoa koskevaan lausuntoon 1. Taustaa Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys
LisätiedotVihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS Vihisuon tuulivoimapuiston linnuston kevätmuuttoselvitys ja kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27043 Vihisuon lisäselvitykset
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotEteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009.
Oulunsalon- Hailuodon välisen kiinteän yhteyden ja tuulipuiston ympäristöselvitykset. syysmuuton selvitys 2009. Karikukko kuuluu alueen läpimuuttavaan lajistoon Suomen Luontotieto Oy 46/2009 Jyrki Oja,
LisätiedotPohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.
4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotFÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F.
Vastaanottaja Föreningen Konstamfundet r.f. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 11.11.213 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. OLOFSGÅRDIN MUUTTOLINNUSTOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET R.F. Päivämäärä
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotLUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011
LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU2011 Esa Lammi 21.5.2012 LUVIAN LEMLAHDEN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN SYYSMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SELVITYSALUEJAMENETELMÄT...3
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotLOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014
LOIMAAN ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Alastaron tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.
LisätiedotKarijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013
Karijoen Kakkorin ja Perkiön tuulivoimakohteiden linnustoselvitys 2013 Taikapolku 8/2013 Ismo Nousiainen 1. Johdanto O2 Vindkompaniet AB suunnittelee Karijoen kuntaan kahta tuulivoimahanketta. Yhdeksän
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotEtelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016
Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä
LisätiedotLausunto Mikonkeitaan tuulivoimapuiston Natura-arvioinnin tarveharkinnasta
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen LAUSUNTO 5.12.2014 Dnro EPOEL Y/37/07.04/2013 Kristiinankaupungin kaupunki PL13 64100 KRISTIINANKAUPUNKI Viite Asia: Mikonkeitaan
LisätiedotLUONTOSELVITYS. Sisällysluettelo TUULIVOIMASUUNNITELUN UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIVOIMASUUNNITELUN LUONTOSELVITYS UUSIKAUPUNKI, HYTTYSKARI HANGONSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Suunnittelualue 3 3. Tutkimusmenetelmät 7 4. Linnustoselvityksen tulokset 7 4.1. Pesimälinnusto
LisätiedotEURAN SUURKOLAKOSKEN LIITO-ORAVASELVITYS
EURAN SUURKOLAKOSKEN LIITO-ORAVASELVITYS VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPAVELUT 2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 3 2. Selvitysalue 4 3. Tulokset 4 4. Yhteenveto 6 5. Kirjallisuus 9 Kansikuva: Liito-oravalle
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI
LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kartoitusalue ja menetelmät 3. Tulokset 4. Johtopäätökset 5. Kirjallisuus 6. Kuvia kohdealueelta 7.
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo 18.1.2012 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotLINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA
LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA Esa Lammi 29.1.2013 LINTUJEN LENTOREITTISELVITYS FINNOON ALUEELLA SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1. MUUTONSEURANTA... 2 2.2. VESILINTUJEN
LisätiedotTLY:n retki Rönnskärin lintuasemalle
TLY:n retki Rönnskärin lintuasemalle 3.-5.10.2014 Roland Vösa Perjantai 3.10. Sää: +12, 3 m/s S, 8/8 Matkalla ulkosaaristoon. Roland Vösa Turun lintutieteellisen yhdistyksen retkue rantautui kuuden jälkeen
LisätiedotUlppaanmäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA GREENWATT OY JA VIITASAAREN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (8) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotMuistutus: Kymenlaakson energiamaakuntakaavaehdotus (23.1.2012)
BirdLife Suomi ry BirdLife Finland rf Annankatu 29 A 16, 00100 HELSINKI Puh. (09) 4135 3300, fax (09) 4135 3322 toimisto@birdlife.fi - www.birdlife.fi Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry c/o Jukka
LisätiedotPYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Marko Vauhkonen
PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Marko Vauhkonen 14.9.2011 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Muutontarkkailu toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella kolmena aamuna huhtikuun aikana.
LisätiedotLUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI
LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI Luonnonsuojeluselvitysten laatimisopas 1993 Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Ympäristöopas 109 Luonnon monimuotoisuus on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.
LisätiedotPUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy. Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys
Vastaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 4.11.214 PUNKALAITUMEN TUULIVOIMA OY PUNKALAITUMEN ISOSUON TUULIVOIMA- PUISTON KEVÄTMUUTON SELVITYS 214 PUNKALAITUMEN
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset
Tuulivoiman linnustovaikutukset Mitä tiedetään, mitä ei? Tero Toivanen, suojeluasiantuntija Tietoa kertyy koko ajan Tuulivoiman linnustovaikutuksia tutkittu paljon ja tutkitaan edelleen Tieto koskee pääosin
LisätiedotKairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
LisätiedotS U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston
LisätiedotLOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET
LOUNAIS-HÄMEEN MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT LINTUALUEET Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 2015 Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet MAALI-hankkeen loppuraportti Lounais-Hämeen Lintuharrastajat
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 11.3.2017 IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiselostus tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Pohjoinen
Merkittävin luontoympäristölle aiheutuva vaikutus on puiden hakkuu johtokatujen varrella. Tätä vaikutusta ei tule vaihtoehdossa 2, jossa käytetään maakaapelia. Myös vaihtoehdossa 1 uutta johtoaukeaa tehdään
LisätiedotNurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotCARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti
CARBO III Hankeraportti 29.05.2019 Jouni Kannonlahti Hankkeen toteutus: Jouni Kannonlahti projektipäällikkö Levón-instituutti Vaasan Yliopisto jouni.kannonlahti@uva.fi puh. 0294498365 Piirroskuvat: Kuvittaja
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotAsiantuntija-arvio Isonevan laajennusosan merkityksestä lintujen. muuttoreitin kannalta. FM biologi Aappo Luukkonen
Asiantuntija-arvio Isonevan laajennusosan merkityksestä lintujen muuttoreitin kannalta FM biologi Aappo Luukkonen YKK64291 1/7 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Isoneva II -tuulivoimahanke ja lintujen muuttoreitit...
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSelvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta
Vimpeli-Alajärvi-Soini-Karstula-Kyyjärvi Selvitys tuulivoima-alueiden syysmuuttolinnustosta Matti Aalto Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 31.10.2013 1. Tavoitteet ja menetelmät Kannen kuva:
LisätiedotLinnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin
Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto
Lisätiedot2. Talvikausi: arvokkaiksi koskikarakohteiksi nimetään virtavesiä, joissa tavataan talvisin kerrallaan vähintään 10 koskikaraa.
LAPIN MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT LINTUJEN KERÄÄNTYMISALUEET Kohteiden valintakriteerit: Maakunnallisesti tärkeitä muuttolintujen levähdysalueita ovat kohteet, joissa tavataan säännöllisesti jossakin vaiheessa
LisätiedotHolingonvuoren tuulivoimapuiston luontoselvitykset
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (27) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000
LisätiedotLIITE 1a. Lintujen päämuuttoreitit Suomessa
LIITE 1a Lintujen päämuuttoreitit Suomessa Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1.
LisätiedotLOVIISAN TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 10.4.2019 LOVIISAN TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEEN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA LOVIISAN TETOMIN KEVÄT- JA SYYSMUUTONSEURANTA Päivämäärä
LisätiedotLintujen päämuuttoreitit Suomessa
Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 4 2. Lintujen muutto Suomessa... 4 2.1. Lintujen muuttokäyttäytymisestä... 4 2.2. Muuttoreitteihin
LisätiedotSimon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y.
Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y. 12.10.2009 2 (13) Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 KEVÄTMUUTTOLASKENNAT 3 2.1
LisätiedotKANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012
PROKON Energiesysteme GmbH KANNUS-KALAJOKI TUULIVOIMALAHANKE MUUTTOLINNUSTOSEL- VITYS 2011 2012 Heikki Tuohimaa & Hannu Tikkanen 14.11.2013 Kokkola 1 Tarkastus Päivämäärä 19/11/2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotTURUN YLIOPISTO Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. ISOJEN LINTUJEN MUUTTOREITIT SATAKUNNASSA havaintokatsaus AHLMAN
TURUN YLIOPISTO Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ISOJEN LINTUJEN MUUTTOREITIT SATAKUNNASSA havaintokatsaus AHLMAN Konsultointi & suunnittelu 1 sisällysluettelo Johdanto... 4 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotKymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011
Kymenlaakson liitto Kymenlaakson tuulivoimasuunnitteluun liittyvä linnustoarviointi 2011 Petri Parkko 31.3.2011 Sisällys 1. Arvioinnin taustoja...3 2. Aineisto...4 3. Kymenlaakson IBA-kohteet...6 4. Kymenlaakson
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2015 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 2015 1. Johdanto
LisätiedotRAPORTTI 16X267156 12.04.2016. NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156 12.04.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimapuiston linnustoselvitys, Pieksämäki Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimapuiston luontoselvitys, Pieksämäki Sisällys
LisätiedotKoiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A GREENWATT OY JA KARSTULAN KUNTA Koiramäen tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 Koiramäen soidinselvitys
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X270705 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY
LUONTOSELVITYS 19.11.2015 WSP FINLAND OY / WINDA INVEST OY Tyrnävän Kivimaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset 2015 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
LisätiedotHallakankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KYYJÄRVEN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.1.2015 P20221 1 (23) Tuomo Pihlaja 19.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...
LisätiedotÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 Suomen Luontotieto Oy 25/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2.
LisätiedotPäijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry
Hartolan kunta Tekninen toimisto PL 16 19601 Hartola Hartolassa, 13.3.2015 Mielipide Jääsjärven rantayleiskaavaluonnoksesta Mielipiteen antajat: Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry. Päijät-Hämeen lintutieteellinen
LisätiedotPorin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY
Porin Jakkuvärkin tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 18/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät...
LisätiedotMERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS
Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN
Lisätiedot