Maahanmuutto on pitkään käsitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuutto on pitkään käsitetty"

Transkriptio

1 Työperäinen maahanmuutto maaseudulle Kirjallisuusselvitys Ulla Partanen MTT Taloustutkimus Maahanmuutto on pitkään käsitetty ainoastaan kaupunkialueita koskevaksi ilmiöksi. Toisaalta esimerkiksi Yhdysvalloissa maatalouden käyttämä ulkomainen kausityövoima on ollut todellisuutta jo pitkään (Brox 2006). Kansainvälinen muuttoliike maaseudulle on melko uusi asia Euroopassa, mutta sillä on jo ollut vaikutusta Euroopan maaseutualueiden kehitykseen. Maaseudulle suuntautuvalle työperäiselle muuttoliikkeelle on useita syitä. Maaseudun väestön poismuutto ja ikääntyminen ovat synnyttäneet suuria työvoiman tarpeita, joita ei voida kattaa omin voimin. On myös esitetty, ettei paikallisväestöllä olisi tarvittavaa motivaatiota työskennellä suhteellisen huonoilla palkoilla vaativissa työolosuhteissa. Lisäksi maatalous ei ole Euroopan maaseutualueiden ainoa elinkeino. Erilaiset tuotantoprosessit, turismi, rakennusala sekä virkistäytymiseen ja vapaa-ajan käyttöön liittyvät toimialat ovat Euroopan maaseutualueiden uusia työllistäjiä (Kasimis 2008). Maaseutualueille suuntautuvasta työperäisestä maahanmuutosta ei ole vielä saatavilla paljoa tutkimustietoa. Aihetta sivuavaa tietoa on kuitenkin saatavilla Euroopan demografista kehitystä ja siirtolaisuutta koskevista tutkimuksista. Ilmiön tutkimisessa yleinen ongelma ovat maahanmuuttotilastot ja niiden luotettavuus ja vertailukelpoisuus eri Euroopan maiden välillä, sillä tilastointitavat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tilapäinen maahanmuutto ja ennen kaikkea sen kesto ei näy niissä välttämättä ollenkaan. Etenkin maataloudessa kausityöntekijöiden määrä on merkittävä alan sesonkiluonteisuudesta johtuen. Viime aikoina useat Euroopan maat ovat olleet tiukentamassa maahanmuuttopolitiikkaansa kasvavan työttömyyden pelossa. Osa Euroopan maista suunnittelee rajoituksia työperäiseen maahantuloon ja osa pakolaisten vastaanottamiseen, mikä tuo uusia näkökulmia myös maaseudun ulkomaalaistyövoimaa koskevaan tutkimukseen. Tiukennuksia on myös jo toteutettu joissakin maissa. Tutkijat ovat uskoneet tulevaisuuden työvoimapulan vaativan suuria maahanmuuttajamääriä, mutta viimeaikainen maailman talouskehitys on johtanut suunnitelmiin maahanmuuton tiukentamisesta. Tämän analyysin tarkoituksena on kartoittaa maaseudun ulkomaalaistyövoimatilannetta Euroopan unionissa ja esitellä tutkimuksessa esiin tulleita näkökohtia, jotka liittyvät ilmiön nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä sen vaikutuksiin eri Euroopan alueilla. Analyysi perustuu kirjallisuusselvitykseen, jossa on käytetty kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja. 42 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

2 Euroopan demogrfinen rakenne ja siirtolaisuus Ulkomaalaistyövoimailmiön taustalla on Euroopan demografisen rakenteen muuttuminen tulevien vuosikymmenien kuluessa. Sotien jälkeiset suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, kun taas nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat huomattavasti edeltäviä sukupolvia pienempiä matalan syntyvyyden vuoksi. Kun lisäksi keskimääräinen elinikä nousee jatkuvasti, tulee iäkkäiden ihmisten lukumäärä kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Vastatakseen demografisiin haasteisiin Euroopan Komissio on lokakuussa 2006 määritellyt avainaloja, joiden avulla se pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen politiikan toimenpitein. Näitä ovat syntyvyyden ja työllisyyden edistäminen, pyrkimys saavuttaa tuottavampi ja dynaamisempi Eurooppa, julkisen talouden turvaaminen sekä siirtolaisten saaminen ja integroiminen eurooppalaisiin yhteiskuntiin (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Huolimatta siitä, että kansainvälinen siirtolaisuus voi auttaa ratkaisemaan tulevaisuuden työmarkkinoiden ongelmia, sen merkitystä väestön ikääntymisen hidastajana pidetään pienenä. YK:n arvion mukaan väestön ikääntymisen pysäyttäminen tai edes hidastaminen vaatisi suuria määriä nuoria siirtolaisia Eurooppaan. Siirtolaisuus ei siis pysty estämään vanhenemista, mutta sen voidaan realistisesti olettaa helpottavan työmarkkinoiden pullonkauloja (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Elli Heikkilän ja Maria Pikkaraisen (2008) mukaan ikääntyvissä yhteiskunnissa maahanmuutto on kuitenkin nostettu esiin yhtenä väestön uusintamista edistävänä tekijänä (Heikkilä ja Pikkarainen 2008: 131). Euroopan unionin sisäinen muuttoliike ei tietenkään vaikuta EU:n demografiseen rakenteeseen kokonaisuutena, mutta se parantaa mahdollisuuksia korkeampaan työllisyyteen (Literature Study on Migrant Labour). Tämä pitää paikkansa erityisesti, jos maahanmuuttajat ovat keskimäärin kohdemaan syntyperäistä väestöä nuorempia kuten Suomessa, Etelä- Euroopan jäsenmaissa ja Iso-Britanniassa tilanne on ollut. Suomeen muuttavista siirtolaisista noin 75 prosenttia on työikäisiä (Kohonen 2007: 8). Suomessa sekä syntyvyys että eliniän ennuste ovat lähellä EU:n keskiarvoa, minkä odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin. Siirtolaisten syntyvyys on korkeampi kuin syntyperäisellä väestöllä. Vanhusten huoltosuhde on myös lähellä Euroopan unionin keskiarvoa, mutta ikääntyneiden määrä kasvaa tulevaisuudessa, kun taas lasten määrä vähenee. Tällä hetkellä Suomen julkinen velka ei ole kovinkaan suuri, mutta väestön ikääntyminen vaikuttaa siihen kielteisesti tulevaisuudessa. Tämän kehityksen uskotaan olevan jopa nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Työllisyysaste saattaa kuitenkin nousta, kun ulkomaiden kansalaiset ja vähemmistöt saavat paremman pääsyn työmarkkinoille ja koulutuksen piiriin. Väestö ja työpaikat ovat keskittyneet voimakkaasti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Ahvenanmaalla ja Koillis- Suomella on suurimmat vaikeudet kompensoida eläkkeelle siirtyvä väestöänsä omin työntekijöin (Heikkilä ja Pikkarainen 2008). Nettomuutto Euroopan unioniin saavutti huippunsa vuosina , jolloin se oli lähes kaksi miljoonaa henkeä. Tästä määrästä kaksi kolmasosaa on kuitenkin selitettävissä Italian ja Espanjan päätöksellä rekisteröidä suuri määrä laittomia siirtolaisia. Mikäli siirtolaisuus pysyisi näin korkealla tasolla, Euroopan unionin työikäisen väestön määrä kasvaisi aina vuoteen 2030 saakka. Noin 3,7 prosenttia Euroopan unionin (EU-27) väestöstä on jonkin muun kuin EU-maan kansalaisia (5,1 % EU-15). YK:n arvion mukaan Euroopan unionissa oli noin 40 miljoonaa maahanmuuttajaa vuonna 2005, mikä tarkoittaa 8,8 prosenttia koko väestöstä. (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007) Suomeen suurin osa maahanmuuttajista tulee naapurialueilta, mutta elintasokuilun kavetessa Maaseudun uusi aika 3/

3 siirtolaisten määrän oletetaan vähenevän. Samalla tilapäinen maahanmuutto ja lyhytaikaiset työsuhteet yleistyvät. Työvoiman tarpeen uskotaan olevan vuositasolla noin henkilöä (Heikkilä ja Pikkarainen 2008). Euroopan unionin laajentuminen on lisännyt muuttoliikettä uusista jäsenmaista etenkin Iso-Britanniaan ja Irlantiin. Iso-Britannia, Irlanti ja Ruotsi sallivat uusien EU-maiden kansalaisten maahanmuuton heti näiden liityttyä Euroopan unioniin. Kaikkia sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksia Euroopan unionissa ei vielä tunneta, sillä eri EU-maissa yhä käytössä olevat työvoiman liikkuvuuden siirtymäajat hankaloittavat uusien EU-maiden kansalaisten siirtymistä maasta toiseen Euroopan unionin alueella (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Suomi, Portugali ja Espanja poistivat työvoiman liikkumista koskevat rajoitukset toukokuussa Tällä hetkellä suuri osa EU-maista on siirtymävaiheessa, joka rajoittaa EU-kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Vuoteen 2011 mennessä rajoitukset on tarkoitus poistaa kaikista jäsenmaista (Literature Study on Migrant Workers). Vuonna 2006 noin 1,5 prosenttia EU-kansalaisista asui ja työskenteli eri jäsenmaassa kuin missä on syntynyt. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut viimeisten 30 vuoden aikana, mutta muuttoliikkeen suunta on erilainen kuin ennen. Esimerkiksi 1960-luvulla espanjalaiset muuttivat työn perässä Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan. Nykyään puolalaiset ja tshekit muuttavat Espanjaan (Literature Study on Migrant Workers). Siirtolaismäärät vaihtelevat eri jäsenmaiden välillä. Välimeren alueen jäsenvaltioihin muuttaa absoluuttisesti mitattuna enemmän siirtolaisia kuin muualle Euroopan unioniin. Laiton siirtolaisuus on erityisen suuri ongelma kyseisellä alueella (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Euroopan työturvallisuus- ja työterveysjärjestö on arvioinut laittomien siirtolaisten määräksi EU-25:ssa 6 8 miljoonaa henkeä. Ilmiö on yleinen Etelä- Euroopassa ja harvinaisempi pohjoisessa. Vuonna 2004 Euroopan unionin alueella asui noin 25 miljoonaa (5,5 %) muiden kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaista. Suurin osa heistä oleskeli Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa. Suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenvaltiosta muiden kuin Euroopan unionin maiden kansalaisten osuus oli 2 8 prosenttia (Literature Study on Migrant Workers). Maaseudun väestökehitys Maaseudun ulkomaisen työvoiman tarpeen taustalla on sama demografisen rakenteen muuttuminen kuin Euroopan yleisemminkin. Aluetasolla on jo nähtävissä väestön ikääntymisen ja poismuutosta johtuvan väestön vähenemisen vaikutus. Väestön ikääntyminen on selkeintä Euroopan unionin maaseutualueilla etenkin Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa, Italiassa, Saksassa ja Ranskassa. Lisäksi Saksassa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa sekä Etelä- Euroopassa on nähtävissä voimakasta naisten maalta kaupunkiin suuntautuvaa muuttoa, mikä johtaa maaseudun väestön muuttumiseen miesvoittoiseksi (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Euroopan maaseutualueet eivät ole homogeenisia, mutta joitakin demografisia malleja voidaan erottaa. Ensimmäinen niistä on ikärakenne. Näyttää siltä, että Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä on tässä suhteessa suuri ero. Etelä-Euroopan jäsenvaltiot tulevat kokemaan suurimman väestön ikääntymisen maaseutualueillaan ja näin ollen myös heikomman huoltosuhteen kuin Pohjois-Eurooppa. Toisaalta harvaan asutut pohjoiseurooppalaiset alueet sekä vähemmän kehittyneet eteläeurooppalaiset ja itäeurooppalaiset maaseutualueet menettävät poismuuton myötä etenkin nuoria naisia. Jotkut näistä kehityskuluista on saatu pysäytettyä kahden erillisen ilmiön myötä, jotka ovat kaupungeista maalle suuntautuva muutto sekä kansainvälinen muuttoliike maaseutualueille (Kasimis 44 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

4 2008). Maallemuutto on erityisen relevantti ilmiö kaupungin läheisellä maaseudulla, eikä sen vaikutus ulotu niinkään harvaan asutuille seuduille. Kaupungin läheinen maaseutu on onnistunut houkuttelemaan uusia asukkaita ja samalla uusia työpaikkoja (Gareth 1998). Monilla Euroopan unionin itäisen Keski- Euroopan alueilla on ollut negatiivista väestökehitystä vuosikymmenen alusta alkaen. Joillakin alueilla Länsi-, Keski- ja Etelä- Euroopassa väestön luonnollinen väheneminen on kuitenkin kompensoitunut positiivisella muuttoliikkeellä. Pohjois-Puolassa puolestaan positiivinen luonnollinen kasvu on korvautunut muuttotappiolla. Tästä syystä alueellisten ja paikallistason julkishallinnon merkitys politiikan tekijöinä ja palvelujen tarjoajina on kasvussa (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Ulkomaalainen työvoima Euroopan unionissa Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat onnistuneet eriasteisesti pyrkimyksissään kotouttaa maahanmuuttajat ja saada heidät työmarkkinoille. Siirtolaisten keskimääräinen koulutustaso on yleensä heikompi kuin kantaväestöllä. Useissa maissa siirtolaiset myös päätyvät heikompaa osaamista vaativiin töihin kuin heidän koulutuksensa edellyttäisi. Tuloksena on se, että väestöään menettävät maat menettävät korkeasti koulutettua väkeä, jonka taidot jäävät hyödyntämättä Euroopan unionissa. Perinteisesti noin kaksi kolmasosaa siirtolaisista on ollut miehiä, mutta naissiirtolaisten määrä on kasvanut viime aikoina. Maahanmuuttajanaiset kohtaavat suuria ongelmia työmarkkinoilla ja erot kantaväestön ja maahanmuuttajien työllistymisasteessa ovat useissa maissa huomattavat (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Maahanmuuttajien työllisyysaste on yleisesti ottaen kasvanut 1990-luvun alusta Euroopan unionin maissa, etenkin Etelä-Euroopassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa, mutta joissakin Keski-Euroopan maissa kasvu on ollut vähäistä tai jopa negatiivista. Ero syntyperäisen väestön työllisyysasteeseen on huomattava etenkin Pohjoismaissa (Kohonen 2007: 22 25). Euroopan unionin toukokuun 2004 laajentumisen jälkeen Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin on tullut runsaasti työvoimaa uusista jäsenvaltioista. Pohjoismaihin suuntautunut työperäinen maahanmuutto on tullut etenkin Baltian maista ja Puolasta. Pohjoismaat ovat yhteensä myöntäneet uutta työlupaa ja uusineet työlupaa uusien jäsenvaltioiden kansalaisille. Eri Pohjoismaiden välillä on suuria eroja työlupien määrissä. Erot eivät korreloi voimakkaasti siirtymäaikojen kanssa: Norja ja Islanti sekä jossain määrin Tanska ovat lisänneet työlupien määrää voimakkaasti. Ruotsilla ei ole ollut rajoituksia työperäiselle maahanmuutolle uusista jäsenvaltioista missään vaiheessa. Suomi ja Islanti poistivat rajoitukset vuonna Norja ja Tanska poistavat ne vuonna 2009 (Doelvik ja Eldring Line 2008). Suomi oli maastamuuttoaluetta aina 1990-luvun alkuun saakka. Käänne tapahtui kun somalialaiset turvapaikanhakijat ja muut siirtolaiset alkoivat tulla maahamme Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Tuolloin Suomeen tuli myös inkeriläisiä paluumuuttajia. Nykyään suurin osa siirtolaisista tulee Venäjältä, Virosta ja Ruotsista sekä entisestä Jugoslaviasta ja Irakista. Tutkimus, joka tehtiin Suomessa asuvien venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten keskuudessa osoitti, että virolaisten työllisyysaste on samaa luokkaa suomalaisten kanssa. Somalialaisten työttömyysaste on kaikkein suurin. Ulkomaalaisten työmarkkinatilanne on kahtalainen siinä mielessä, että heidän työnsä edellyttää joko korkeaa osaamista tai on hyvin vähän erityistaitoja vaativalta alalta (Literature Study on Migrant Workers). Suomen osalta ulkomaalaisten työllistymistilanne on keskimääräistä huonompi. Tilanteen uskotaan johtuvan ennen kaikkea kieliongelmista, sosiaalisten verkostojen puutteesta sekä Maaseudun uusi aika 3/

5 suoritettujen tutkintojen vertailuongelmista (Kohonen 2007: 25). Tosin tutkimuksen mukaan siirtolaiset eivät aina itse näe kielitaidon puutetta suurena ongelmana (Literature Study on Migrant Workers). Työperäisen maahanmuuton alueelliset erot Suomen hallitus otti käyttöön uuden siirtolaisuuspolitiikkaohjelman lokakuussa Sen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kompensoida näin työvoiman tarjonnan puutteita Suomen työvoimamarkkinoilla (Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006). On arvioitu, että vuosina noin miljoona ihmistä poistuu työelämästä. Siirtolaisten määrä Suomessa vuonna 2006 oli henkeä, mikä tekee 2,3 prosenttia koko väestöstä ja 1,6 prosenttia työvoimasta (jälkimmäinen luku vuodelta 2000). Työperäisen maahanmuuton osuus koko maahanmuutosta on 5 10 prosenttia. Alueelliset erot ovat huomattavia Suomessa ja kilpailu työvoimasta on epätasaista. Suurin osa siirtolaisista asuu kaupungeissa, eteläisillä ja läntisillä rannikkoalueilla sekä Itä-Suomessa Venäjän rajan läheisyydessä. Korkeasti koulutetut, länsimaalaiset maahanmuuttajat työllistyvät parhaiten. Tulevaisuudessa talouskasvu ja lähtömaiden väestön väheneminen vaikuttavat tilanteeseen myös Suomessa (Heikkilä ja Pikkarainen 2008). Charalambos Kasimiksen (2008) mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa työperäisen maahanmuuton myötä saapuneista siirtolaisista on asettunut nimenomaan maaseutualueille perinteisten siirtolaisten kohdealueiden eli kaupunkien sijaan Euroopan unionin vuoden 2004 laajentumisen jälkeisenä aikana. Maaseudulle suuntautuva muuttoliike on järjestetty laillisemmalle perustalle ja on kausiluontoisempaa kuin kaupunkialueilla. Maaseudulle muuttaneet siirtolaiset ovat keskittyneet tietyille maantieteellisille alueille, joissa heidän osuutensa kokonaistyövoimasta on merkittävä. He ovat myös työllistyneet tietyille aloille kuten maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja palvelualalle. Pohjois- ja Etelä- Euroopan välillä on suuria eroja myös maaseudulle suuntautuvan maahanmuuton suhteen. Pohjoismaihin suuntautuva työperäinen maahanmuutto kasvoi EU:n vuoden 2004 laajentumisen myötä. Viime aikoihin asti se on ollut etupäässä laillisesti järjestettyä ja kausittaista mukaan lukien työllistyminen maatalouteen ja elintarviketalouteen. Palkat ovat olleet matalia ja työskentelyolosuhteet vaatimattomia. Etelä-Euroopan maaseutualueilla maaseudulle suuntautuva maahanmuutto kasvoi jo ja 1990-luvuilla. Siirtolaisuus on ollut pääasiassa laitonta ja lähettäjämaat ovat sijainneet etenkin Afrikassa ja Balkanin alueella. Viime aikoina, Euroopan unionin vuoden 2007 laajentumisen myötä romanialaiset ja bulgarialaiset maahanmuuttajat ovat kasvattaneet osuuttaan kokonaisluvuissa. Ulkomaalaistyövoima on työllistynyt kausittaisesti sekä perheviljelmille että suurempiin maatalousyrityksiin, mutta he vaihtavat työpaikkaa usein maatalouden, turismin ja rakennusalan välillä sekä esimerkiksi vanhustenhoitoon (Kasimis 2008). Maatalouden ulkomaista työvoimaa koskevat viralliset tilastot näyttävät laillisen ja pysyvän maahanmuuton lukuja. Kuten jo aiemmin mainittua kausittainen ja laiton maahanmuutto on Euroopan tasolla yleinen ilmiö maataloustyötä tekevien ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Tällaisia tietoja on kuitenkin vaikea löytää tilastoista niiden merkittävyydestä huolimatta (Literature Study on Migrant Workers). Uusi tilastoista vaikeasti löydettävissä oleva ilmiö koskien ulkomaista työvoimaa on luonnonmarjojen poiminta Pohjois- Suomesta. Työntekijät saapuvat Suomeen loppukesästä ja alkusyksystä turistiviisumilla, eivätkä virallisesti ole marjat ostavan yhtiön työntekijöitä. Luonnonmarjojen poiminta on jokamiehenoikeus, ja tästä syystä sille ei ole olemassa minkäänlaista sääntelyä. Ruotsi muutti säädöksiään vuonna 2006 niin, että poimijoiden tulee maksaa tuloveroa myymiensä marjojen tuotosta. Järjestelmässä on kuitenkin edelleen porsaanreikiä, eikä tilanne ole käytännös- 46 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

6 sä parantunut. Suomessa marjojenpoiminnasta ja myynnistä saatua tuloa ei edelleenkään veroteta (Valkonen ja Rantanen 2006). Työperäisen siirtolaisuuden seuraukset Työperäisellä muuttoliikkeellä on seurauksia sekä vastaanottavissa että työvoimaa lähettävissä maissa. Vastaanottavissa maissa työperäinen maahanmuutto on pohjoismaisen tutkimuksen mukaan lisännyt talouskasvua ja hidastanut inflaatiota sekä poistanut pullonkauloja. Toisaalta siirtolaisuus on jyrkentänyt eroja osassa työmarkkinoita ja lisännyt matalapalkka-alojen kasvua. Paljon pelätystä sosiaaliturismista ei ole ollut näyttöä, tosin Norjassa tilastot näyttävät siirtolaisten käyttävän sosiaalietuuksia yhä enenevissä määrin. Vastaanottavat maat ovat myös joutuneet kokemaan matalapalkkakilpailua sekä sääntöjen kiertoa. Välittäjäorganisaatioihin liittyvät ongelmat ovat olleet yhteisiä haasteita Euroopan unionin alueella, niiden hankalan kontrolloinnin vuoksi. Toinen haaste liittyy rekisteröintitoimenpiteiden kehittämiseen Euroopan unionin säädöksiä mukaileviksi, mutta tehokkaan sääntelyn mahdollistaviksi. EU-säädökset vapaasta liikkuvuudesta sisältävät tiukkoja rajoja käytettävissä oleville toimenpiteille. Lisäksi sääntelyyn ja kontrollointiin liittyvät toimenpiteet ovat usein poliittisesti kiistanalaisia. Pohjoismaat ovat valinneet erilaisia strategioita sopeutuakseen uuteen tilanteeseen. Suomi, Islanti ja yhä enenevissä määrin Norja perustavat politiikkansa yhteisten palkkasopimusten yleispätevyyteen ja tiukkaan kontrolliin. Tanska ja Ruotsi puolestaan luottavat ammattiyhdistystoimintaan ja sen mahdollisuuksiin boikotoida ja käyttää työtaistelutoimenpiteitä varmistaakseen yhteisten palkkaratkaisujen ulottuvuuden myös ulkomaalaisiin työntekijöihin ja yrityksiin (Doelvik ja Eldring Line 2008). Lähtömaissa maastamuuton vaikutukset ovat olleet saman tutkimuksen mukaan pääosin kielteisiä. Osaavasta työvoimasta on ollut pulaa Puolassa ja Baltian maissa, mikä on osoittautunut suureksi esteeksi taloudellisen kehityksen ja kasvun tiellä. Maastamuutto ja osaavan työvoiman puute saattavat johtaa tiukempaan talouspolitiikkaan, työmarkkinoiden esteisiin, inflaatioon ja palkkojen nostamiseen, mikä hidastaa talouskasvua näissä maissa. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa heikentää EUmaiden välisten elintasoerojen tasoittumista (Doelvik ja Eldring Line 2008). Maaseudulle suuntautuvalla maahanmuutolla on kuitenkin erilaisia vaikutuksia myös lähettäjämaissa. Siirtolaiset jotka lähtevät maaseutualueilta aiheuttavat luonnollisesti työvoiman vähenemistä lähtöalueillaan. He saattavat kuitenkin lähettää rahaa maaseutualueille, joista ovat lähtöisin ja tällä tavoin vaikuttaa positiivisesti lähtömaiden ja -alueiden taloustilanteeseen (Knerr 2006). Vuonna 2004 rahalähetysten arvoksi laskettiin globaalilla tasolla 126 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi siirtolaiset voivat tehdä investointeja kotimaihinsa, käyttää uusia taitojaan ja lisätä näin kasvua paikallistasolla. Ottar Broxin (2006) arvion mukaan kyseiset myönteiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole todellisuudessa yhtä merkittäviä kuin teoriassa (Brox 2006). Kansainvälinen maastamuutto koskee etenkin rakenteellisesti heikkoja alueita. Usein korkeasti koulutettu työvoima muuttaa pois ja alueelle tulevat ovat heikommin koulutettua työvoimaa (Knerr 2006). Ennen Euroopan unionin vuoden 2004 laajentumista maataloudessa työskenteli 4,5 miljoonaa kausityöntekijää, joista puoli miljoonaa oli muita kuin EU-kansalaisia. Suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenvaltioita, lukuun ottamatta Pohjoismaita, maatalouden kausityöntekijöiden määrä jopa ylitti kokoaikaista työtä tekevien määrän (Renaut 2003). Suomen maataloudessa uusi ulkomaalaisten työvoima-aalto alkoi 2000-luvun alussa, kun virolaiset kiinnostuivat työnteosta Suomessa ja lyhytaikaiset työsuhteet tulivat tavallisemmiksi nuorilla. Euroopan unionin vuoden 2004 laajentumisen jälkeen virolaisten marjanpoimijoiden määrä on vähentynyt ja kausityöntekijät Suomen maatalous- ja Maaseudun uusi aika 3/

7 puutarhasektorilla tulevat nykyään pääasiassa Venäjältä ja muista Euroopan unioniin kuulumattomista maista. Kokonaisuudessaan maataloussektorin työntekijöiden mediaani-ikä on melko korkea ja maatalouden työvoimatarpeen on ennakoitu vähenevän tulevaisuudessa (Heikkilä ja Pikkarinen 2008). On myös viitteitä siitä, että maatalous toimisi maahantuloväylänä uuteen maahan ja siirtolaiset eivät edes aikoisi jäädä työskentelemään maaseutualueille saati maataloussektorille (Knerr 2006). Ulkomaalaistyövoiman kannalta ongelmallisiksi ovat osoittautuneet kysymykset koskien palkkoja, työturvallisuutta ja työterveyttä, työtunteja sekä työsopimuksia, jotka ovat usein suullisia. Monissa tapauksissa sopimuksia ei ole ollenkaan ja ammattiyhdistykset ovat olleet melko voimattomia tehdäkseen mitään parannuksia tilanteeseen. Maatalouden työvoima on usein palkattu välittäjäorganisaation kautta, yksin Isossa-Britanniassa noin seitsemänkymmentä prosenttia työntekijöistä on palkattu niiden välityksellä. Eurooppalaiset maataloussektorin työmarkkinaosapuolet GEOPA/COPA (työnantajat) ja EFA/EAY (ammattiliitot) ovat pyrkineet työstämään kehyssopimusta, jolla säädellä enimmäistyötunteja ja vähimmäispalkkaa (Renaut 2003). Pohjoisamerikkalaisen tutkimuksen mukaan kieliongelmat ovat suurin este maatalouden ulkomaalaistyövoiman työterveydenhuollon piirin pääsemiselle. Muita esteitä ovat kulttuuriset näkemykset, liikkuva elämäntapa, sairausvakuutusten puute ja matalat palkat, työluvan puute ja työterveyspalvelujen puute. Syyt voivat toisin sanoen olla kulttuurisia, rakenteellisia, laillisia, taloudellisia tai maantieteellisiä (Arcury ja Quandt 2007: ). Suomalaisen tutkimuksen mukaan siirtolaiset pitävät työtään monotonisena ja fyysisesti raskaana suomalaisia useammin. Tästä huolimatta he olivat tyytyväisempiä työhönsä. Pohjoismaalaisessa tutkimuksessa selvisi, että työtapaturmat eivät ole siirtolaisilla kantaväestöä yleisempiä, mutta muissa maissa tehdyt tutkimukset eivät tue tätä tulosta. Useat eri tekijät selittävät siirtolaisten huonoa asemaa työmarkkinoilla. Pula heikosti palkattujen ja epämiellyttäviksi koettujen alojen työntekijöistä tekee näistä helposti siirtolaisten töitä. Tämä on erityisen relevanttia ei-länsimaalaisten siirtolaisten osalta, joiden työt ovat vähemmän taitoa vaativia ja epävarmempia. Rekisteröimättömät siirtolaiset tekevät töitä, jotka edellyttävät vain vähän erityistaitoja. Huono kielitaito ja työmarkkinoiden heikko tuntemus pahentavat useassa tapauksessa tilannetta. Nämä tekijät yhdessä aiheuttavat sen, että siirtolaisilla on vähemmän tehokkaat strategiat työnhaussa kuin kantaväestöllä. Toinen yleinen ilmiö on se, että siirtolaiset ovat heikosti koulutettuja tai eivät saa alkuperäisiä koulutustodistuksiaan käyttöön uudessa asuinmaassaan (Literature Study on Migrant Workers). Maatalouden ulkomaalaistyövoimailmiö on herättänyt myös kokonaisuudessaan kritiikkiä joidenkin tutkijoiden keskuudessa. Maataloustuotanto on työvoimaa vaativaa, ja koska paikalliset työntekijät eivät ole kiinnostuneet työskentelemään maataloussektorilla, työvoima tulee köyhistä maista ja on usein laitonta. Laittomalla työvoimalla on vähemmän kansalaisoikeuksia ja ongelmat matalien palkkojen ja huonojen työolosuhteiden kanssa tekevät maataloussektorista entistä vähemmän houkuttelevan paikallisten työntekijöiden keskuudessa. Tästä syystä maataloustyö saattaa saada päälleen ikuisen siirtolaistyön leiman. Tässä mielessä voidaan kyseenalaistaa, ratkaiseeko ulkomaalaistyövoima työvoimapulaa vai pahentaako se vain ongelmaa. Kysymys kuuluukin, auttaako halvan työvoiman siirtyminen köyhistä rikkaisiin maihin pitämään yllä globaalia köyhyyttä (Brox 2006). Huolimatta siitä, että maiden väliset tuloerot on merkittävä kansainväliseen muuttoliikkeeseen vaikuttava tekijä, tutkimusten mukaan maastamuutto hyvin köyhistä maista on kuitenkin vähäisempää kuin maastamuutto kehittyneemmistä ja vauraammista maista (Kohonen 2007: 14). Maatalouden kausityönteko on joka tapauksessa merkittävä tulonlähde suhteellisesti köyhemmistä maista tuleval- 48 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

8 le työvoimalle ja kotimaan taloustilanne vaikuttaa siirtolaisten määrään. Suomalaisen tapaustutkimuksen mukaan Puolan ja Viron parantunut elintaso johti siihen, että työntekijöiden määrä Suomeen näistä maista putosi peräti seitsemänkymmentä prosenttia lyhyessä ajassa. Samalla työntekijöiden määrä Venäjältä ja Ukrainasta kasvoi suuresti ja kompensoi virolaisten ja puolalaisten työntekijöiden vähentynyttä määrää (AlijoŠiute 2005). Ulkomaalaistyövoiman tulevaisuudesta Euroopan unionin uskotaan tarvitsevan sekä korkeasti koulutettua että heikosti koulutettua työvoimaa tulevaisuudessa. Suurin haaste siirtolaisten työvoimapotentiaalin käyttöönotossa liittyy heidän kotouttamiseensa eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Siirtolaisväestön kotouttaminen on nähty ongelmallisena useassa Euroopan unionin jäsenmaassa, ja tästä syystä suuret odotettavissa olevat siirtolaismäärät herättävät huolta siirtolaisten integroimismahdollisuuksista eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Eurobarometrin tulosten mukaan keskimäärin vain neljäkymmentä prosenttia EU-kansalaisista uskoo, että siirtolaisuus on hyväksi heidän maalleen, kun taas 52 prosenttia on tämän väittämän kanssa eri mieltä (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Työpaikan ja ympäröivän yhteiskunnan ilmapiiri saattaa toisinaan aiheuttaa ongelmia, ja ei-valkoiset ovat kokeneet rasismia muita useammin. Toinen kielteinen seuraus siirtolaisuudesta voi olla sosiaalinen syrjäytyminen (Literature Study on Migrant Workers). EU:n lähialueiden väestönkasvu etenkin Afrikassa yhdistettynä Euroopan vaurauteen ja poliittiseen stabiiliuteen varmistavat sen, että Eurooppa on jatkossakin houkutteleva kohde siirtolaisille. Lisäksi globalisaatio ja transnationaalisuus, esimerkiksi Espanjan ja Latinalaisen Amerikan yhteys, lisäävät potentiaalisten siirtolaisten liikkuvuutta (Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities 2007). Siirtolaisuus on itseään kasvattava prosessi, johon vaikuttavat useat tekijät. Kasvavat siirtolaisten verkostot, välitystoimistot, oppiminen, tiedonkulku ja parempi työmarkkinoiden ja elinolosuhteiden tuntemus sekä lähtömaiden työmarkkinatilanne, epätasapaino, työvoiman liiallinen tarjonta, matalammat palkat ja työllistymismahdollisuudet vaikuttavat muuttohalukkuuteen (Doelvik ja Eldring Line 2008). Nuorten aikuisten suuri osuus lähtömaiden väestöstä sekä maantieteellinen läheisyys ovat muita maahanmuuttoon vaikuttavia tekijöitä (Kohonen 2007: 14). Pohjoismaiden uskotaan tarvitsevan siirtolaistyövoimaa, eikä heistä tällä hetkellä ole pulaa. Erot palkoissa, elinolosuhteissa ja uramahdollisuuksissa yhdessä kumulatiivisten verkostojen vaikutusten ja oppimisen kanssa todennäköisesti vain lisäävät ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuttoa. Kuitenkin kilpailun tarvittavasta työvoimasta uskotaan kovenevan kun useat EU-maat ja etenkin Saksa avaavat ovet työmarkkinoilleen. Pohjoismailla uskotaan olevan kaksi suurta etua puolellaan, nimittäin suotuisat työvoimaolosuhteet ja melko korkeat palkat matalapalkka-alan työntekijöille. Jon Erik Doelvikin ja Fafo Elring Linen (2008) mukaan Pohjoismailla on myös korkeat standardit sekä tehokkaat toimenpiteet käytettävissään epätasa-arvoisen kohtelun, kilpailun vinoumien sekä alemman työntekijäluokan syntymisen ehkäisemiseen (Doelvik ja Eldring Line 2008). On myös esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Suomella saattaa olla tulevaisuudessa hankaluuksia löytää sopivaa työvoimaa maataloussektorilleen useasta eri syystä. Maatalouden ulkomaalaisia työntekijöitä tutkineen suomalaisen tapaustutkimuksen mukaan työntekijät pitivät kaikkein kielteisimpänä asiana Suomessa työskentelynsä kannalta maan tiukkaa ulkomaalaislakia sekä korkeaa verotusta. He kokivat, että suomen veroaste, jopa 35 prosenttia, vähentää ulkomaalaisten työntekijöiden määrää. Tilanteen uskottiin olevan helpompi nuorille, kokopäiväisille opiskelijoille. Venäläisiä, ukrainalaisia ja kiinalaisia lukuun ottamatta työnantaja pidätti Maaseudun uusi aika 3/

9 sosiaaliturvamaksun (1,5 %), työttömyysturvamaksun (0,25 %) ja eläketurvamaksun (4,6 %) palkasta. Kokonaisveroprosentti oli näin laskettuna 39,85 prosenttia, kun se kyseisen tutkimuksen mukaan monissa muissa maissa oli ollut noin 20 prosenttia. Paikallisväestön ja ulkomaalaisten työntekijöiden välillä oli myös esiintynyt negatiivista jännitettä kulttuurisista eroista johtuen. Tapaustutkimuksessa todettiin, että kantaväestön on huomattavasti helpompaa löytää töitä kuin ulkomaalaisten työnhakijoiden (AlijoŠiute 2005). Maatalous- ja metsäsektori ovat voimakkaasti supistuvia aloja tulevaisuudessa. Ensin mainitun osalta puhutaan 28 prosentin ja jälkimmäisen kahdenkymmenen prosentin vähennyksestä. Noin kolme prosenttia työvoimasta työllistyi maatalouteen vuonna 1994 ja kaksi prosenttia vuonna Siirtolaisten määrä maatalous- ja metsäsektorilla oli 0,6 prosenttia tai hieman alle 700 henkeä vuonna On arvioitu, että luku olisi 2,2 prosenttia vuonna Maatalous työllisti 1,9 prosenttia siirtolaisista ja sen on arvioitu työllistävän 2,3 prosenttia siirtolaisista Suomessa vuonna 2015 (Heikkilä ja Pikkarainen 2008). Maatalouden ulkomaalaistyövoiman tarve voi kuitenkin säilyä tulevaisuudessa useista eri seikoista johtuen. Maataloussektorin palkat ovat matalat, mutta elintaso ja elinkustannukset nousevat. Nuoria työntekijöitä uskotaan tarvittavan myös muilla sektoreilla. Suomen työvoimapolitiikalla on puolestaan omat rajoitteensa: esimerkiksi työttömän ei kannata välttämättä ottaa vastaan kausityötä, sillä se vähentää sosiaalietuuksia. Lisäksi maataloustyön arvostus yhteiskunnassa on matala. Nämä seikat johtavat siihen, että ulkomaiselle työvoimalle on edelleen kysyntää maataloudessa (AlijoŠiute 2005). Yhteenveto Euroopan väestö vanhenee lähivuosikymmeninä ja yksi sen aiheuttamien haasteiden vähentämiseksi tarkoitettu toimenpide on työperäinen maahanmuutto. Sen uskotaan voivan helpottaa työmarkkinoiden pullonkauloja, mutta väestön ikääntymisen pysäyttäminen vaatisi suuria määriä työikäisiä maahanmuuttajia, eikä sitä pidetä realistisena. Euroopan unionin sisäinen siirtolaisuus ei luonnollisestikaan ratkaise väestön ikääntymisen ongelmia kokonaisuutena. Euroopan unionin laajentuminen on lisännyt muuttoliikettä unionin uusista jäsenmaista vanhoihin jäsenmaihin, mutta sen kokonaismerkitystä ei vielä tunneta, sillä siirtymäajat rajoittavat uusien jäsenmaiden työvoiman vapaata liikkuvuutta. Euroopan unionin vauraus ja poliittinen stabiilius puolestaan johtavat siihen, että alue on jatkossakin houkutteleva kohde muualta saapuville siirtolaisille. Siirtolaismäärät vaihtelevat eri jäsenmaiden välillä ja samoin heidän työmarkkinoille sijoittumisasteensa. Suomen osalta tilanne on keskimääräistä huonompi huolimatta siitä, että Suomeen tulevissa siirtolaisissa on paljon työikäisiä. Yhtenä syynä tähän pidetään kieliongelmia. Työmarkkinatilanne on usein kahtalainen: siirtolaiset työskentelevät joko korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä tai vähän koulutusta vaativissa tehtävissä. Työtehtävät eivät aina vastaa koulutusta. Työvoiman sääntelyyn ja työolosuhteisiin liittyy useita ongelmia, joiden ratkaisu on edelleen kesken. Tilanteen keskeneräisyydestä johtuen myös tutkimuksen tarve on suurta. Ulkomaiseen työvoimaan liittyy kokonaisuudessaan lukuisia haasteita. Tällä hetkellä Euroopan unionin maat ovat siirtymävaiheessa ulkomaalaisen työvoiman vastaanottamiseen liittyvissä kysymyksissä. Jotkut Euroopan unionin maat suunnittelevat tiukentavansa siirtolaisten maahanpääsyä. Tutkijat ovat kuitenkin ennakoineet kilpailun työntekijöistä kovenevan tulevaisuudessa, kun elintasoerot kapenevat ja useammat valtiot avaavat työmarkkinansa työperäiselle maahanmuutolle. Laiton siirtolaisuus on ollut lisäksi suuri ongelma etenkin Etelä-Euroopan maissa. Maaseudulle suuntautuva työperäinen maahanmuutto on uusi ilmiö Euroopassa ja etenkin sen pohjoisosissa. Aiheesta ei ole vielä saatavilla paljoa tutkimustietoa sen merkit- 50 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

10 tävyydestä huolimatta. Euroopan maaseutualueilla on nähtävissä kahdenlaista kehitystä muuttoliikkeen seurauksena. Jotkut alueet tyhjentyvät työikäisestä väestöstä ja muuttoliike saattaa jopa syödä muuten positiivisen väestönkasvun. Toisilla alueilla taas muuttoliike kompensoi väestön ikääntymistä ja sen jäämistä eläkkeelle. Muuttoliike on myös aaltoilevaa: useilla alueilla tilanne on se, että korkeasti koulutettu väestö muuttaa pois ja tilalle muuttaa vähemmän koulutettua työvoimaa. Maatalous- ja metsätaloussektorin uskotaan olevan voimakkaasti väheneviä aloja tulevaisuudessa, mutta maatalouden kausittaisluonteen uskotaan merkitsevän sitä, että ulkomaisen työvoiman tarve jatkuu. Toisaalta maaseudulla on myös paljon muita työllistäviä aloja kuin maa- ja metsätalous. On myös viitteitä siitä, että työpaikka maaseudulta ja etenkin maataloussektorilta olisi tuloväylä uuteen maahan ja sen työmarkkinoille, eikä sen olisi tarkoituskaan olla pysyvä toimeentulon lähde. Tämä lisää maaseudulle suuntautuvan työperäisen maahanmuuton merkittävyyttä koko ilmiön ymmärtämisessä. Lähteet AlijoŠiute, Ingrida 2005: Majority and Seasonal Labourers in the Agricultural Sector. Case Study of Sauvo, Finland. University of Turku. Arcury, Thomas A. Quandt, Sara A. 2007: Delivery of Health Services to Migrant and Seasonal Farmworkers. Annu. Rev. Public Health. 28, University of Iowa. Brox, Ottar 2006: The Political Economy of Rural Development: Modernization without Centralization? University of Chicago. Doelvik, Jon Erik Eldring Line, Fafo 2008: Arbeidsmobilitet fra de nye EU-landene til Norden utvicklingstrekk og konsekvenser. TemaNord:502. Europe s Demographic Future: Facts and Figures on Challenges and Opportunities European Commission. Gareth, Lewis 1998: Rural Migration and Demographic Change. In: Brian Ilbery (ed.): The Geography of Rural Change. Prentice Hall. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma Työhallinnon julkaisu. Heikkilä, Elli Pikkarainen, Maria 2008: Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisuusinstituutti Turku. Kasimis, Charalambos 2008: Demographic changes and the multifunctional role of migrant labour in rural Europe. Reviewing Rural Developments in Europe. University of Helsinki May Knerr, Béatrice (Hrsg.). 2006: Vorweggenommene Erweiterungen: Wanderungsbewegungen aus Grenzgebieten in die EU. University of Kassel. Kohonen, Anssi. 2007: Työperäinen maahanmuutto Euroopan unionissa. Suomen Pankki. Rahapolitiikka- ja tutkimusoasasto. BoF Online. No. 13. Literature Study on Migrant Workers European Agency for Safety and Health at Work. European Risk Observatory. Renaut, Anne 2003: Migrants in European Agriculture the new mercenaries. Decent work in agriculture. Labour Education 2 3. No Valkonen, Jarno Rantanen, Pekka 2006: The Question of Seasonal migration and the Practice of Wild Berry Picking in Lapland. In: Östen Wahlbeck (red.): Ny Migration och Etniciteten i Norden 23. sociologkongressen i Åbo augusti Maaseudun uusi aika 3/

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA?

ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? ONKO SOSIAALITURVAN YHTEENSOVITTAMINEN TOSIAAN TARPEEN EUROOPASSA? Miltä näyttää työeläkkeidemme tulevaisuus EU:ssa? TELA:n asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Essi Rentola 12.2.2016 EU:n vaikutus sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus 25.1.2016 Turku Maailmantalouden kasvu kohtalaista Kasvun painopiste on kaukana Suomesta Kiinan kasvunäkymät heikkenevät EU:ssa

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet

CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet http://sockom.helsinki.fi/ceren Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka Helsingin seudulla VTT Annika Forsander Maahanmuuttopolitiikka On osa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Närpiö - Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist

Närpiö - Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist Närpiö - Kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist Närpiö - puutarhakaupunki Asukasluku (31.12.2015) 9.387 Ruotsinkieliset 82,5 % Suomenkieliset 5,6 % Muut 11,9 % Ikärakenne: 0-14 v. 14,3 % 15-64 v. 57,8 %

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot