Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (UUDISTETTU 2011)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (UUDISTETTU 2011)"

Transkriptio

1 Tuusniemen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (UUDISTETTU 2011) Heinäkuu 2011 Hyväksytty klk..2011

2 Käyn peruskoulua Tuusniemellä, tulen aamulla kouluun iloisella mielellä. Opin viisautta vanhaa ja tietoa uutta, olen tärkeä osa tulevaisuutta. Minä luen ja lasken ja kirjoitan, koulussa ahkerasti uurastan. Tehtävistäni vastuun kannan, työrauhan myös toisille annan. Monet tiedot ja taidot mieleeni painan, toiset ihmiset otan huomioon aina. Tutkin, toimin ja käytän järkeä. Ymmärrän, että jokainen on tärkeä. Osaan hyviä tapoja noudattaa, kiittää ja huomenta toivottaa. Kaikkia reilusti kohtelen, ketään milloinkaan kiusaa en. Koti ja koulu yhdessä minua kasvattaa. Saan juuret, joista on hyvä ponnistaa ja siivet, jotka mua kannattaa halki Euroopan, ympäri maailmaa. (E.J.)

3 SISÄLLYSLUETTELO: 1. OPETUSSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISKÄSITYS OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKULTTUURI OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KIELIOHJELMA TUNTIJAKO B) VAIHTOEHTOINEN TUNTIJAKO YHDYSLUOKILLE (TUUSJÄRVEN KOULU) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS ERITYISOPETUS OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ROMANIOPETUS OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 74

4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO YHTENÄ OPPIAINEENA LUOKILLA BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA YHTENÄ OPPIAINEENA LUOKILLA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO MUUT USKONNOT ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE OPPILAAN ARVIOINTI ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA PÄÄTTÖARVIOINTI TODISTUKSET Liitteet: 1. Koulujen järjestyssäännöt 2. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 3. Käytettävät todistukset 4. Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta 5. Tuusniemen kunnan peruskoulujen kriisisuunnitelma 6. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittely oppilashuoltoryhmässä 7. Oppilastietolomake

5

6

7 1. OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Tämä opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Oph 2004). Sittemmin siihen on tehty muutoksia ja lisäyksiä oph:n antamien ohjeiden mukaisesti. V opetussuunnitelmaa on uudistettu OPH:n antaman määräyksen mukaisesti. Opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisissa perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen ja kasvatukseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, vanhempien sekä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Tähän opetussuunnitelmaan sisältyvien seikkojen lisäksi noudatetaan seuraavia valtakunnallisia päätöksiä: Perusopetuslaki (628 / sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset, mm. 1288/1999, 453/2002, 477/2003, 1139/2003, 1707/2009, 642/2010) Perusopetusasetus (852 / sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset, mm. 1768/2009, 893/2010) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (1/011/2004, Opetushallitus ) Todistusmerkintöjä koskeva muutos, Opetushallituksen päätös 7/011/2007, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 (50/011/2010, Opetushallitus ) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen: Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Oph 41/011/2010, ) Tämä opetussuunnitelma ei ole valmis. Sen laatiminen ja täydentäminen on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelman kehittämisen välineinä ovat suunnitelman toteutumisen jatkuva seuraaminen, vuosittainen päivittäminen, tarkentaminen PoA 9. :n mukaisessa vuosittaisessa suunnitelmassa. 1

8 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perheelämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on objektiivista, poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Tuusniemen kunnan perusopetuksen arvopohjana ovat: ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen, koulukiusaamisen estäminen, sosiaalisuus, toisten kunnioittaminen ja huomioonottaminen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus rehellisyys, kohteliaisuus, hyvät tavat, yhteistyökyky, vastuullisuus, yritteliäisyys terveet elämäntavat: liikkuminen, lepo, ravinto, päihteettömyys terve itsetunto: itseluottamus, realistinen minäkuva luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä kestävän kehityksen periaate suomalainen kulttuuri: paikallinen ja kansallinen kulttuuri kulttuurin monipuolistuminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen kansainvälisyyteen kasvattaminen perinteiset perusarvot 2

9 Tältä arvopohjalta määritellään koulun toiminta-ajatus: TUUSNIEMEN KUNNAN PERUSKOULUISSA teemme TÄNÄÄN työtä: * oppilaiden persoonallisuuden kaikinpuolinen kehittäminen * tiedot, taidot ym. valmiudet myöhempää opiskelua ja elämää varten * sosiaalinen kasvu ja yhteistyössä toimiminen * yksilöllisten kykyjen ja edellytysten huomioiminen * fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi HUOMISTA varten: * tulevaisuuden haasteet ja niihin vastaaminen * kestävä kehitys * kansainvälistyvä maailma: suomalaisuus - eurooppalaisuus - kansainvälisyys * kulttuurin monipuolistuminen EILISESTÄ ponnistaen: * suomalaisuus: kansallinen kulttuuri, kieli, perinteet, historia * kotiseutu, isänmaa 3

10 2.2. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 4

11 Vuosiluokkiin sitomaton opetus Asetuksen 11 3 momentin mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Rehtori päättää vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta kunkin oppilaan kohdalla erikseen. Kullekin oman opinto-ohjelman mukaan etenevälle oppilaalle laaditaan tällöin oppimissuunnitelma oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin sitomattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla oppilaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. Siinä kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja siihen sisältyvät opintokokonaisuudet, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, voidaan tarvittavat asiat kuvata hänelle laaditussa HOJKS:issa. Opintokokonaisuudet voidaan muodostaa niin, että ne on tarkoitus opiskella lukuvuotta lyhyemmässä tai pidemmässä ajassa. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas luetaan asianomaisen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan kuin hän saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta. Oppilas saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä eri oppiaineissa on hyväksytysti suoritettu. Mahdollisuudesta suorittaa opinnoissa etenemisen esteenä oleva opintokokonaisuus erillisessä kokeessa sekä vuosiluokalle jäämisestä yleisen koulumenestyksen vuoksi on voimassa, mitä Perusopetusasetuksen 11 1 ja 2 momentissa säädetään. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. OPPIMISKÄSITYS Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 5

12 3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Tuusniemellä toimii kaksi alakoulua: Tuusniemen alakoulu koulukeskuksessa kirkonkylällä sekä Tuusjärven koulu Tuusjärvellä. Näissä kouluissa ovat vuosiluokat 0-6. Esikouluryhmä toimii Tuusjärvellä oppilasmäärästä riippuen joko 1-2 luokkien yhteydessä tai erillisryhmänä, kirkonkylällä erillisenä ryhmänä. Perusopetuksen luokat 7-9 eli Tuusniemen yläkoulu toimii kirkonkylässä koulukeskuksessa. Opiskelutiloja ja -välineitä voidaan käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaiden käytettävissä niin, että he voivat opiskella aktiivisesti ja itsenäisesti. Koulujen ATK-välineet antavat oppilaille tilaisuuksia mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttämiseen, ja näin tukevat oppilaiden kehittymistä tietoyhteiskunnan jäseniksi. Koulun oppimisympäristö on viihtyisä ja rauhallinen ja sellainen, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä kiusatuksi tulemista. Oppimisympäristön on oltava turvallinen. Turvallisuutta luovat oppilaalle tuttu ympäristö sekä tutut aikuiset ja lapset. Turvallisuutta sekä kasvatus- ja opetustyön sisällöllistä yhdenmukaisuutta ja tavoitteellisuutta lisäävät eri luokka-asteiden välinen tiivis yhteistyö ja yhdessä laaditut kasvatus- ja opetustavoitteet. Oppimisympäristön tulee olla virikkeellinen ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tilaisuuksia pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuun. Se kannustaa oppilasta tekemään kysymyksiä ja keskustelemaan. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta sekä itsearviointia. 6

13 Kasvatus ja opetus tukevat oppilaan uteliaisuutta, aktiivisuutta, luovuutta ja halua opiskella. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä kuuluu vastuu opettajille, koulun muulle henkilökunnalle ja oppilaille. Koulurakennusten ja liikennejärjestelyjen tulee edistää oppilaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Koulun toimintakulttuuri muodostuu koulun arjesta, juhlasta ja ulkopuolisesta toiminnasta. Koulutyön laatu perustuu opettajien väliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön, työhön sitoutumiseen, keskinäiseen kunnioittamiseen ja yhteistyöhön vanhempien sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Siihen vaikuttaa myös opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden välinen rakentava vuorovaikutus. Toimintakulttuuri perustuu opetussuunnitelman arvopohjan painotuksiin ja aihekokonaisuuksien teemoihin. Tärkeänä osana toimintakulttuuria ovat myös osallistuminen erilaisiin koulujen yhteisiin tapahtumiin, kuten näyttelyihin sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Lisäksi yksittäiset koulut tarkentavat omaa toimintakulttuuriaan järjestyssäännöillä, toimintaohjeilla sekä vuosittain tehtävällä vuosisuunnitelmalla, josta ilmenevät mm. juhlat, teemapäivät ja retket. Koulun yleinen ilmapiiri pyritään luomaan lapselle myönteiseksi ja turvalliseksi. Opettajien ja oppilaiden välille pyritään rakentamaan luottava, avoin, toistaan arvostava suhde, jotta oppilas uskaltaa ja haluaa kääntyä opettajien puoleen ongelmatilanteissa. Koululle on laadittu yhteiset järjestyssäännöt, joita tarkennetaan ja päivitetään tarvittaessa. Niiden lisäksi koulussa voi olla muita yhteisesti sovittuja sääntöjä ja käytänteitä. Kaikista yhteisistä säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni ja niiden noudattamista valvotaan. Oppilaita tuetaan sääntöjen noudattamisessa ja nuhteettomassa käytöksessä, mutta myös rangaistaan, mikäli rikkomuksia ilmenee. 7

14 Opettajien ja muun henkilökunnan yhteisiä palavereita pidetään koko kouluyhteisön aikuisten yhteishengen vahvistamiseksi. Koulun juhlat, retket, teemapäivät ym. erilaiset koulupäivät virkistävät ja luovat yhteishenkeä. Ilmeneviin ongelmiin puututaan heti ja yleensäkin puuttumiskynnys pidetään matalana. Koulu tukee oppilaskunnan toimintaa ja tekee yhteistyötä koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa, jolloin myös nämä voivat omalta osaltaan vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin. Koulujen järjestyssäännöt ovat liitteenä 1 a-c kouluittain: Tuusniemen alakoulu, Tuusjärven koulu, Tuusniemen yläkoulu. Koulukeskuksessa vuosiluokilla 7 9 toimii yläkoulun oppilaskunta, joka edustaa koulun kaikkia oppilaita. Sitä neuvoo ja opastaa oppilaskunnan ohjaajaksi valittu opettaja yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Oppilaskunnan tehtävänä on järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä pyrkiä erilaisin aloittein ja käytännön toimin lisäämään kouluviihtyvyyttä. Se pyrkii kehittämään oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan välistä yhteistyötä ja voi vaikuttaa esimerkiksi koulun järjestyssääntöihin. Lisäksi oppilaskunta osallistuu teemapäivien järjestelyihin ja jakaa vuosittaisen oppilaskunnan stipendin. Oppilaskunta valitsee syyslukukauden alkupuolella keskuudestaan hallituksen, jossa on puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi neljä muuta jäsentä. Hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa valmistelemalla asioita ja toimeenpanemalla päätöksiä. Oppilaskunta on vastuussa toiminnastaan rehtorille OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa 8

15 Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. Opettajan tehtävänä on valitsemiaan työtapoja käyttäen opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Oppilasryhmien koon ja oppimisympäristön tulee olla sellaisia, että vaihtelevia työtapoja on mahdollista käyttää oppilaiden turvallisuuden tai työrauhan kärsimättä. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaan ikään, sukupuoleen ja kehitykseen liittyvät erot sekä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan tukitoimia ja eriyttämistä. Oppilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus oppimiseen myös koulurakennuksen ulkopuolella, esimerkiksi tutustumiskäynneillä tai leirikoulussa. 9

16 3.5. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 1) MYÖNTEINEN MINÄKUVA 2) TYÖRAUHA 3) TIEDOT JA TAIDOT 4) MUUT TAVOITTEET Kyky nähdä itsensä ja toiset tärkeinä osasina kouluyhteisöä Toisten huomioiminen ja arvostaminen Itsensä arvostaminen Oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, tasa-arvo, kannustaminen Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja kansainvälisyyteen kasvaminen Hyvät tavat: kohteliaisuus: kielenkäyttö, tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen, pöytätavat vanhempien ihmisten kunnioittaminen, luonteva käytös rehellisyyteen kasvattaminen Turvallinen ympäristö ja ilmapiiri rajat ja pelisäännöt luovat turvallisuutta Viihtyvyys koulussa Vastuu omasta työstä ja yhteisestä työrauhasta työrauha, järjestyksen säilyminen, sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen Vastuuntunto itsestä ja muista, erityisesti heikommista koulukiusaaminen; siihen puuttuminen on jokaisen aikuisen ja lapsen velvollisuus Kyky selvittää ristiriitatilanteita rakentavasti Kyky opiskella monipuolisia työtapoja hyväksi käyttäen yksin, pareittain, ryhmässä tieto- ja viestintävälineiden käyttö ym. Tiedon hankinta- ja jäsentelytaidot kriittinen tiedonhankinta, informaation valikointi tieto erilaisista oppimistekniikoista oman oppimistavan kehittäminen itsenäinen tiedonhankinta, vastuu omasta oppimisesta Kyky nähdä ja etsiä esteettisiä arvoja ilo, elämänvoima, myönteinen elämänasenne luovuuden kehittäminen eri taidemuotoihin tutustuminen paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin tutustuminen kauneuden merkitys ja arvostus Oppilaan yksilölliset vahvuudet ja erityisosaaminen esim. kädentaidot, musiikki, matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus ATK:n perustaidot jokainen voisi kokea osaavansa ja olevansa hyvä jossakin. Ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta Ihmisen oman toiminnan vaikutus luontoon Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen (terveet elämäntavat; riittävä uni, liikunta, ruokailu, pukeutuminen, tupakoimattomuus, päihteettömyys ) TASAPAINOINEN ITSEÄÄN JA TOISTA IHMISTÄ KUNNIOITTAVA, SUVAITSEVAINEN YRITTELIÄS JA AHKERA TUTKIVA, INNOSTUNUT, ITSEÄÄN KEHITTÄVÄ TULEVAISUUTEEN LUOTTAVA 10 ITSENÄINEN JA OMA-ALOITTEINEN HYVÄTAPAINEN (rehellinen, kohtelias, auttavainen) YMPÄRISTÖSTÄÄN VASTUUNTUNTOINEN, LUONTOA JA YMPÄRISTÖÄ ARVOSTAVA TAITAVA, TIETÄVÄ JA ONNELLINEN OPPIJA, JOKA SÄILYTTÄÄ * OPPIMISEN ILON, * TIEDONJANON SEKÄ * ROHKEUTTA JA LUOVUUTTA UUSIEN OPPIMISHAASTEIDEN KOHTAAMISEEN LÄPI ELÄMÄN (=elinikäisen oppimisen periaate)

17 3.6. KIELIOHJELMA A1 kielenä opetetaan englantia kolmannelta luokalta alkaen. Englanninopetukseen käytetään perusopetuksessa pakollisena 16 vuosiviikkotuntia (8 h luokilla 3-6 ja 8 h luokilla 7-9), lisäksi valinnaisena 2 viikkotuntia. Lukiossa englantia opetetaan 6 pakollista, 2 syventävää ja 1 soveltava kurssi. B1 kielenä opetetaan ruotsin kieltä 7. luokalta alkaen. Perusopetuksen aikana (lk 7-9) sitä opetetaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia, lisäksi valinnaisena 2 h. Lukiossa ruotsin opetukseen käytetään 5 pakollista ja 2 syventävää kurssia, mahdollisesti lisäksi 2 soveltavaa kurssia. B2 kielenä opetetaan saksaa ja/tai ranskaa valinnaisena kahdeksannelta luokalta alkaen. Perusopetuksessa (8.-9. luokilla) B2 kieltä opetetaan 4 viikkotuntia ja lukiossa saksaa 7 syventävää kurssia, ranskaa 6 syventävää kurssia. B3 kielen opetus alkaa lukiossa. B3-kielenä opetetaan saksaa 9 ja ranskaa 8 syventävää kurssia. Luokka A1 kieli (kaikille yhteinen) B1 kieli (kaikille yhteinen) B2 kieli (valinnainen) ENGLA NTI RUOTS I ruotsi saksa ranska Perusopetus vuosiviikkotunnit VALINN. Lukio (p=pakolliset kurssit syv. = syventävä t kurssit sov. = soveltavat kurssit) 6 p + 2 syv. + 1 sov p + 2 syv. + 2 sov. VALINN. 4 valinn. 7 syv. 4 valinn. 6 syv. B3 -kieli saksa ranska 9 syv. 8 syv. 11

18 3.7. TUNTIJAKO Ops-perusteissa määrätyt minimituntimäärät varjostetuilla alueilla Ko. oppiaineen vähimmäistuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä (Tämä pitää vähintään olla) Oppiaine Vuosiluokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (2 5-6 ( A-kieli (englanti) B-kieli (ruotsi) Matematiikka yht. 31 Ympäristöoppi Ympäristö- & luonnontieto Biologia ja maantieto (1 2-3 ( Fysiikka Kemia , , Terveystieto 1,4 1, Uskonto/elämänkatsomustieto (1 1-2 ( = Historia = 10 yht = 56 Yhteiskuntaoppi Musiikki (2 1-2 ( Kuvataide Käsityö Liikunta (2 2-3 ( Kotitalous Oppilaanohjaus ,6 0, Valinnaiset aineet Oppilaan kokonaistuntimäärä ( ( ( ( Tunteja yht (26 32) + 18 ( = 56-62

19 (Hyväksytty koulutusltk ja ) (Kaikille perusopetuksen kouluille; sivukouluilla voidaan käyttää myös vaihtoehtoista tuntijakoa, jossa yhdysluokat huomioitu) 1) BG-tuntimäärä 3. ja 4. luokilla voi olla 2, 2½ tai 3, kuitenkin yhteensä 5 h. Samoin uskontoa voi luokilla olla 1, 1½ tai 2 tuntia, kuitenkin yhteensä 3 h. Puolikastunnit voidaan järjestää esim. vuoroviikoin BG 2 h + uskonto 2 h - BG 3 h + uskonto 1 h tai siten, että syyslukukaudella on BG 3 h + uskonto 1 h ja kevätlukukaudella BG 2 h, uskonto 2 h. 2) luokalla AI-, MU- ja LI- tuntimääristä vähintään yksi kummallakin vuosiluokalla on otettava välyksen ylärajan mukaisesti, jotta oppilaan kokonaistuntimäärän minimi 23 h täyttyy. 3) Vuosiluokilla 1-4 oppilaan kokonaistuntimäärä on syytä määritellä yllä olevan välyksen rajoissa koulukyyditysten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. (= siten, ettei oppilaille tulisi kyydin odotustunteja eikä koko koulun kyyditystarpeeseen nähden tarvittaisi ylimääräisiä koulukuljetuksia.) 4) Vuosiluokilla 5-6 taito- ja taideaineita (MU, KU, KS, LI) tulee olla yhteensä vähintään 18 h 13

20 3.7. b) VAIHTOEHTOINEN TUNTIJAKO YHDYSLUOKILLE (Tuusjärven koulu) (Poikkeaa varsinaisesta tuntijaosta luokilla vuorokurssiaineiden BG ja HI sekä jonkin verran taito- ja taideaineiden osalta) Ops-perusteissa määrätyt minimituntimäärät varjostetuilla alueilla Ko. oppiaineen vähimmäistuntimäärä Oppilaan vähimmäistuntimäärä (Tämä pitää vähintään olla) Oppiaine Vuosiluokka Yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus (2 5-6 ( A-kieli (englanti) B-kieli (ruotsi) Matematiikka yht. 31 Ympäristöoppi Ympäristö- & luonnontieto Biologia ja maantieto (1 2-3 (1 1½ 1½ Fysiikka Kemia , , Terveystieto 1,4 1, Uskonto/elämänkatsomustieto (1 1-2 ( Historia ja yhteiskuntaoppi ½ 1½ yht = Musiikki (2 1-2 ( Kuvataide Käsityö Liikunta (2 2-3 ( Kotitalous Oppilaanohjaus ,6 0, Valinnaiset aineet Oppilaan kokonaistuntimäärä ( ( ( ( Tunteja yht (26 32) + 18 ( = 56-62

21 1) BG-tuntimäärä 3. ja 4. luokilla voi olla 2, 2½ tai 3, kuitenkin yhteensä 5 h. Samoin uskontoa voi luokilla olla 1, 1½ tai 2 tuntia, kuitenkin yhteensä 3 h. Puolikastunnit voidaan järjestää esim. vuoroviikoin BG 2 h + uskonto 2 h - BG 3 h + uskonto 1 h tai siten, että syyslukukaudella on BG 3 h + uskonto 1 h ja kevätlukukaudella BG 2 h, uskonto 2 h. 2) luokalla AI-, MU- ja LI- tuntimääristä vähintään yksi kummallakin vuosiluokalla on otettava välyksen ylärajan mukaisesti, jotta oppilaan kokonaistuntimäärän minimi 23 h täyttyy. 3) Vuosiluokilla 1-4 oppilaan kokonaistuntimäärä on syytä määritellä yllä olevan välyksen rajoissa koulukyyditysten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. (= siten, ettei oppilaille tulisi kyydin odotustunteja eikä koko koulun kyyditystarpeeseen nähden tarvittaisi ylimääräisiä koulukuljetuksia.) 4) BG ja HI -tuntimäärä 5. ja 6. luokilla 1½. Puolikastunnit voidaan järjestää esim. vuoroviikoin BG 2 h + HI 1 h - BG 1 h + HI 2 h tai siten, että syyslukukaudella on BG 2 h + HI 1 h ja kevätlukukaudella päinvastoin. 4) Vuosiluokilla 5-6 taito- ja taideaineita (MU, KU, KS, LI) tulee olla yhteensä vähintään 18 h 15

22 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. 16

23 Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös opetussuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 17

24 4.2. TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion, jonka valmistelusta vastaa erityisopettaja. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen 18

25 perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamisesta tehdään kirjallinen hallintopäätös (= erityisen tuen päätös), jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan edistymisestä oppilashuoltoryhmässä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. 19

26 Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuusniemellä Hyvä koulu kaikille Oppimisen ja koulunkäynnin tuen perustana on laadukas perusopetus, joka tukee oppilaan oppimista ja tervettä psyykkistä kasvua ja kehitystä. Tämä edellyttää, että yleisen tuen keinot kuten tukiopetus ja opetuksen eriyttäminen ovat tehokkaasti käytössä kaikissa opetusryhmissä. Koulun tukitoimet huomioidaan myös koulun opetusjärjestelyjä suunniteltaessa. Lukujärjestysten laadinnassa on esimerkiksi mahdollista huomioida erilaiset oppituntien sijoittelut, jotka mahdollistavat joustavat ryhmittelyt ja tuen järjestämisen sekä mm. avustajaresurssin mahdollisimman tehokkaan käytön. Opetusta ja kasvatusta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetussuunnitelman toteuttamista leimaavat suunnitelmallisuus, sitoutuminen yhteisiin käytänteisiin ja pelisääntöihin, avoin ja rakentava vuorovaikutus sekä jatkuva seuranta. 20

27 Lisätään opettajien valmiuksia ohjata erilaisia oppijoita ja kohdata tuen tarpeita (täydennyskoulutus, työnohjaus). Yhtenäistetään ja kehitetään oppilashuollon käytänteitä sekä moniammatillista yhteistyötä. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsittää oppilaan hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuutena. Olennaista on havaita tuen tarve varhain ja järjestää tarvittavat tukitoimet ajoissa. Hyvin organisoidut oppilashuollon palvelut ja muut tukipalvelut varmistavat osaltaan oppilaiden hyvinvoinnin. Oppilashuolto toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Kaikille Tuusniemen kunnan kouluille pyritään luomaan yhtenäiset oppilashuollon käytännöt sekä moniammatillista yhteistyötä koskevat yhteistyömallit. Koulun yhteistyötahoja ovat muun muassa Tuusniemen kunnan sosiaalitoimi, koulupsykologi, perheneuvola, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä kunnan nuorisotoimi. Joustavat nivelvaiheet Erityistä huomiota kiinnitetään opinpolun nivelvaiheiden tehostamiseen ja sen myötä tuen jatkumon varmistamiseen. Lapsen ja nuoren opinpolun siirtymävaiheissa toimitaan yhteistyössä lähettävän ja vastaanottavan tahon kanssa, ja kiinnitetään erityistä huomiota opetuksen ja ohjauksen kannalta välttämättömien tietojen siirtämiseen uudelle opetuksen järjestäjälle. Kaikessa nivelvaiheen työssä toimitaan moniammatillisesti sekä yhteistyössä kotien kanssa. Tuusniemellä lapsi voi siirtyä joustavasti esiopetuksesta alkuopetukseen. Jos oppivelvollisuusikää ei sidota tiukasti syntymävuoteen, voidaan erilaisten lasten kypsyys ja valmiudet ottaa paremmin huomioon. Esiopetus sekä ensimmäinen ja toinen luokka voivat muodostaa kokonaisuuden, jossa lapsi voi opiskella eripituisen ajan (2-4 vuotta) tarpeidensa mukaan. Esi- ja alkuopettajat muodostavat opettajatiimin, joka yhdessä huolehtii opetuksesta. Joustavaa esi- ja alkuopetusta voidaan käyttää paitsi lykkäämään varsinaista kouluun menoa, myös lahjakkaan lapsen koulupolkuna. Erityisopetusta järjestetään osa-aikaisena erityisopetuksena sekä pienryhmäopetuksena. Oppilas voi opiskella joko osittain tai kokonaan pienryhmässä. Tuusniemen alakoululla toimii erityisopetuksen pienluokka. Ratkaisut tuen järjestämiseksi tehdään yksilöllisesti. Yleinen oppivelvollisuus voidaan suorittaa kahdella tavalla: I vaihtoehto II vaihtoehto Yleinen oppivelvollisuus 6 v. 7v. 8v. 17v Oppivelvollisuutta edeltävä vapaaehtoinen esiopetusvuosi Oppivelvollisuutta edeltävä vapaaehtoinen esiopetusvuosi Perusopetus Esiopetusvuosi Perusopetus Hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä (Sivistystoimenjohtaja) Kuvio: yleinen oppivelvollisuus 21

28 Tuen tarpeen arviointi Tuen tarpeiden varhainen havaitseminen ehkäisee ennalta vaikeuksien kasautumista. Oppilaiden tuen tarvetta pyritään arvioimaan ja seuraamaan säännöllisesti. Kaikilla tuen tasoilla keskeisenä tavoitteena on tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarkoituksenmukaisten tukimuotojen oikea-aikainen järjestäminen oppilaan huoltajan, oppilaan opettajan, erityisopettajan ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä. Arviointi on oppilaan oppimista positiivisesti tukevaa. Arviointi sisältää oppiaineisiin liittyviä kokeita, tehtäviä ja itsearviointeja. Tuen tarvetta arvioivat tarvittaessa myös erityisopettajat, oppilashuollon henkilöstö (terveydenhoitaja, koulupsykologi) sekä koulun ulkopuoliset asiantuntijat. Perusopetuksessa erityisopettajan käyttämiä testejä ovat esim. Allu (alakoulut) ja Makeko (ala- ja yläkoulut), joiden avulla saadaan lisätietoa oppilaiden edistymisestä ja tuen tarpeesta. Oppilaiden yksilöllisten tuen tarpeiden havaitseminen ja niihin reagoiminen perustuu lapsesta tai nuoresta saataviin taustatietoihin ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisätietoa saadaan esikoulun-, luokan- ja aineenopettajien hyvän oppilaantuntemuksen avulla, opettajien tekemistä havainnoista ja arvioinneista sekä toimivasta tiedonsiirrosta eri nivelvaiheissa. Koulunkäyntiavustajien merkitys oppilastuntemuksessa on tärkeä; toimivathan he oppilaiden kanssa suuren osan koulupäivästä. Tuen varhainen havaitseminen johtaa välittömiin toimenpiteisiin ja tarkoituksenmukaisten tukitoimien suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Olennaista tuen tarpeeseen reagoinnissa on avoin ja ajankohtainen tiedonsiirto (salassapitovelvollisuudet huomioiden), jolloin lapsen ja nuoren yksilöllisiin tarpeisiin voidaan järjestää joustavasti tukea yhteistyössä eri opettajien ja avustajien kanssa. Huolen herättyä oppilaan koulunkäyntiin tai muuhun hyvinvointiin liittyen, huolen havaitsija ryhtyy toimiin asian eteenpäin viemiseksi oppilashuoltoryhmän kautta. Oppilashuoltoryhmä koordinoi tuen järjestämiseen liittyviä asioita. Kouluille turvataan riittävät ja laadukkaat tukitoimet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit Henkilöstön ammatillisen osaamisen tukeminen Varhainen puuttuminen edellyttää valmiuksia havaita, tunnistaa ja havainnoida oppilaan kehityksessä tapahtuvia muutoksia ja mahdollisia kehitysriskejä sekä kohdentaa tarpeenmukaisia tukitoimia. Täydennyskoulutuksella lisätään opettajien ja avustajien valmiuksia oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin lisäämiseen. Tuen rakenne ja järjestäminen Tuusniemellä kasvun ja oppimisen tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan lähikoulussa ja yleisopetuksen ryhmässä. LÄHIKOULUPERIAATE: Opetus järjestetään turvallisessa oppimisympäristössä siten, että oppilaan etu toteutuu. Oppilailla on tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallisuus lähikoulun palveluihin fyysisesti, toiminnallisesti ja sosiaalisesti, huolimatta heidän erilaisista pedagogisista tarpeistaan. Pienryhmässä opiskelevalle erityistä tukea saavalle oppilaalle on koulussa nimetty oma yleisopetuksen kotiluokka. Oppilas integroituu mahdollisuuksiensa mukaan tähän kotiluokkaan. Kouluille turvataan riittävät mahdollisuudet joustaviin pedagogisiin ratkaisuihin ja tarkoituksenmukaiset osa-aikaisen erityisopetuksen ja oppilashuollon resurssit. 22

29 Oppilaan tarpeet huomioiden opetus voidaan järjestää yleisopetuksena taikka osittain tai kokonaan erityisopetuksena lähikoulussa tai naapurikuntien erityisluokissa. Poikkeustapauksissa (vaikeimmin vammaisten oppilaiden kohdalla) erityisopetus voidaan järjestää myös oppilaan kotona. Pienluokkaopetusta Tuusniemellä järjestetään tällä hetkellä ainoastaan Tuusniemen alakoululla. Muu erityisopetus järjestetään laaja-alaisena osa-aikaisena erityisopetuksena tai jonkin yksittäisen oppiaineen pienryhmäopetuksena. Tuen järjestämisen yleiset tavoitteet Kasvun ja oppimisen tuki järjestetään oppilaan tarpeiden ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti yleisopetuksen ryhmässä, osittain pienryhmässä tai kokonaan pienluokassa (tai vaihtoehtoisesti naapurikuntien erityiskouluissa/erityisluokilla). Pääpaino tuen järjestämisessä on yleisen ja tehostetun tuen keinojen käyttämisessä. Laadukas perusopetus on ennaltaehkäisevää tukea. Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät ole oppilaan kohdalla riittäviä, järjestetään opetus erityisen tuen keinoin. Eri tukimuotojen käytännön toteutus Kun oppilaan tuen tarve on havaittu, ryhdytään toimiin tukitoimien järjestämiseksi. Oppilashuoltoryhmä on tärkeä toimija aina tukitoimia mietittäessä. Oppilashuoltoryhmä koordinoi tukitoimien järjestämistä, tarvittavia jatkotoimenpiteitä sekä yhteydenottoja tarvittaviin koulun ulkopuolisiin tahoihin. Pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Luokan-/aineenopettajan työparina tukitoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa toimii laaja-alainen erityisopettaja. Tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa Tuen järjestämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa tehdään aina yhteistyötä huoltajien kanssa. Huoltajille annetaan tietoa koulun tuen järjestämisen toimintatavoista ja menettelyistä. Huoltajilla on oikeus tulla kuulluksi tukitoimia suunniteltaessa. Huoltajat ja oppilas voivat osallistua tukitoimien suunnitteluun sekä yksilöllisten suunnitelmien (oppimissuunnitelma, HOJKS) laatimiseen. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö Tuen järjestämiseen osallistuvat oppilaskohtaisesti kulloinkin tarvittavat henkilöt. Pääasiallinen vastuu tukitoimien toteuttamisesta on alakoulussa luokanopettajilla ja yläkoulussa luokanvalvojilla ja aineenopettajilla yhteistyössä erityisopettajan, avustajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Pienluokkaopetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Yhteistyöstä ja vastuualueista yksittäisen oppilaan kohdalla voidaan tarkemmin määritellä oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa Oppilashuoltoryhmän rooli on olennainen tukitoimia suunniteltaessa ja koordinoitaessa. Oppilashuoltoryhmä ohjaa tarvittaessa opettajaa tukitoimien käytännön järjestelyissä. Erityisopettaja toimii konsultoivana työparina luokan-/aineenopettajalle. Yhdessä erityisopettajan kanssa suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavia tukitoimia. Myös koulunkäyntiavustajan on oltava riittävästi tietoinen oppilaan tukemiseen liittyvistä asioista. Opettaja ohjaa koulunkäyntiavustajaa oppilaan tukemiseen liittyen. Usein oppilaan opetuksen järjestämistä varten tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kesken. Opettaja voi konsultoida sovittujen käytäntöjen mukaisesti esimerkiksi koulupsykologia, koululääkäriä tai sosiaalityöntekijää. 23

30 Yleinen tuki: Kaikkien oppilasta opettavien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa, auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan sekä ehkäisemään ennakolta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Yleisen tuen toteutuminen merkitsee opetusta tukevaa toimintakulttuuria, joka rakentuu suunnitelmallisuudelle, tavoitteellisuudelle ja rakentavalle yhteistyölle. Koulu toimii aloitteellisena toimijana kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Oppilaan oppimisen tukeminen aloitetaan pääsääntöisesti yleisopetusryhmässä. Laadukkaalla opetuksella pyritään tarjoamaan oppilaalle hyvät perustaidot. Ryhmässä tehtävien säännöllisten arviointien tarkoituksena on tunnistaa mahdollisimman varhain ne oppilaat, joiden taitojen kehitystä on syytä seurata ryhmässä tarkemmin tai jotka tarvitsevat tukitoimia. Opettaja voi tukea oppilaan taitoja osana yleistä tukea lyhytaikaisesti ja apuna voi olla myös erityisopettaja. Lyhytaikainen tuki voi olla tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai pienemmässä ryhmässä toteutettavaa opetusta. Opetusta voidaan tällöin eriyttää esim. käyttämällä eriyttäviä oppimateriaaleja tai erilaisia työtapoja. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille perusopetuksen oppilaille myös yleisen tuen aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa ovat mukana tarvittavat opettajat, oppilas itse ja huoltajat. Huoltajat ja oppilas sitoutuvat allekirjoituksellaan oppimissuunnitelmassa sovittuihin toimiin. Luki-opetusta toteutetaan pääasiassa luokilla 1-4. Kohdennettu tuki koulun aloitusvaiheessa vähentää erityisopetuksen tarvetta ylemmillä luokilla. Lukivaikeuksiset oppilaat tarvitsevat tukea myös vieraan kielen opetuksen alkaessa 3. luokalla ja seurantaa sujuvan ja ymmärtävän lukemisen, oikeinkirjoituksen sekä tuottavan kirjoittamisen taitojen vahvistamiseksi. Luokkien 5. ja 6. lukivaikeuksisille oppilaille tukea pyritään järjestämään säännöllisesti, muut oppilaat käyvät erityisopetuksessa jaksoittain tarpeen mukaan. Vielä yläkoulullakin lukivaikeudet vaikuttavat huomattavasti kielten ja lukuaineiden opiskeluun. Tukimuotoina lukivaikeuksien vaikutuksen lieventämisessä ovat oppiaineiden eriytetyt materiaalit, koulunkäyntiavustajan tuki, tukiopetus sekä joustava rinnakkais- tai samanaikaisopetus. Yleisen tuen toteutuminen merkitsee opetusta tukevaa toimintakulttuuria, joka rakentuu suunnitelmallisuudelle, tavoitteellisuudelle ja rakentavalle yhteistyölle. Koulun koko henkilökunnan tehtävänä on yhdessä oppilaan huoltajien kanssa tukea oppilaan koulunkäyntiä, oppimista ja myönteistä kasvua sekä kehitystä. Kiinnittämällä huomio koulun toimintakulttuuriin ja tehostamalla yleisen tuen toteutustapoja ja käytänteitä opiskelun tuen painopiste siirtyy enemmän kaikkien oppilaiden parhaaksi. Samalla ehkäistään ennakolta vaikeuksien kumuloitumista ja vähennetään erityisen tuen painottumista opetuksen yksipuolisena tukimuotona. Jo yleisen tuen aikana oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Yleisellä tuella tarkoitetaan esim. seuraavia toimia opettajan toteuttama opetuksen eriyttäminen ja tukiopetus osa-aikainen erityisopetus opetusryhmässä on käytössä koulunkäyntiavustajan/kouluavustajan tuki ryhmän opetuksessa käytetään samanaikaisopetus-, pari- tai tiimimalleja opetuksessa käytetään pedagogisina ratkaisuina joustavia ryhmiä opettajalla on käytettävissä osa-aikaisen erityisopettajan konsultaatio- ja ohjauspalvelut. Tehostettu tuki: Jos yleisen tuen keinot eivät ole riittäviä ja oppilas tarvitsee useita tukimuotoja tai pitkäaikaista tukea oppimisessaan, aloitetaan toimenpiteet tehostetun tuen toteuttamiseksi. Tehostettu tuki merkitsee määrällisesti ja laadullisesti jotakin enemmän kuin yleisen tuen aikana 24

31 kohdennetut tukitoimet. Tehostettu tuki on jatkuvampaa tukea, jonka avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kehitykseen tai oppimiseen liittyvien ongelmien kasvamista tai kasautumista. Tehostettua tukea annetaan, kun - opetusta on eriytetty - oppilas on saanut tukiopetusta - oppimisen tilannetta on pohdittu yhdessä huoltajien kanssa - opetusta on järjestetty joustavasti ryhmitellen, samanaikaisopetuksena - osa-aikainen erityisopettaja ja luokan- / aineenopettaja ovat arvioineet oppilaan oppimisen tilannetta ja erityisopettaja on antanut oppilaan opettajalle ohjausta oppimisvaikeuden huomioonottamiseksi esim. menetelmä- tai materiaalivalinnoilla - oppilas tarvitsee jatkuvaa tai säännöllistä osa-aikaisen erityisopettajan apua Tuen suunnitelmallista ja tuloksellista toteuttamista varten erityisopettaja yhteistyössä luokan- tai aineenopettajan kanssa laatii pedagogisen arvion, jonka perusteella moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä päätetään tehostetun tuen aloittamisesta oppilaalle. Oppimisen ja koulunkäynnin tilanteeseen sekä tarvittaviin toimenpiteisiin perustuvan pedagogisen arvion perusteella oppilaalle laaditaan erityisopettajan valmistelema oppimissuunnitelma. Myös tehostettuun tukeen sisältyvät opetuksen eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt, jotka toteutetaan tiimi- ja samanaikaisopetuksena, tukiopetuksena ja/tai osa-aikaisena erityisopetuksena. Tehostetun tuen vaiheessa ei oppiaineiden oppimääriä yksilöllistetä. Tehostetun tuen alkamisen ajankohta kirjataan oppilashuoltoryhmän muistioon ja koulun oppilashallinto-ohjelmaan. Huoltajille ilmoitetaan tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostetun tuen toteutumista seurataan. Tehostetun tuen tarve ja riittävyys arvioidaan vähintään puolen vuoden välein oppilaan oppimissuunnitelmaa päivitettäessä. Jos oppilas ei pedagogisen arvion mukaan enää tarvitse tehostetun tuen muotoja, oppilas siirtyy yleisen tuen piiriin. Tehostetun tuen päättyminen kirjataan oppilashuollon pöytäkirjaan ja koulun hallintoohjelmaan. Huoltajat ja oppilas voivat olla mukana oppilashuollon kokouksessa ja/tai heille tiedotetaan asiasta. Jos tehostettu tuki tarkistuksen yhteydessä edelleen katsotaan tarpeelliseksi, tehostetun tuen antamista jatketaan. Erityinen tuki: Jos yleinen ja tehostettu tuki eivät riitä, siirrytään seuraavaan opinpolun tukivaiheeseen eli erityisen tuen antamiseen. On huomattava, että erityisen tuen käsite on laajempi ja erityisopetuksen antaminen on yksi osa sitä. Erityisen tuen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisen tuen päätöstä edeltävän pedagogisen selvityksen laatimista varten tarvittavat selvitykset hankkii erityisopettaja, joka myös muutoin valmistelee pedagogisen selvityksen oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Pedagogisesta selvityksestä ilmenee arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun ja koulunkäynnin tueksi. Pedagogiseen selvitykseen kirjataan oppilaan vahvuudet, taidot ja suoriutuminen sekä keskeiset tukitarpeet. Selvityksestä tulee myös käydä 25

32 ilmi oppilaan saaman tehostetun tuen muodot ja sen tulokset. Erityisen tuen päätös tarvitaan aina, jos oppilas siirretään erityisluokalle tai yksikin hänen oppiaineistaan yksilöllistetään Pedagogisen selvityksen laatimisessa käytetään apuna arviointia oppilaan oppimisen taidoista. Oppimistaitojen arviointi ohjaa erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKSia. Oppilashuoltoryhmässä arvioidaan, tarvitaanko erityisen tuen päätöstä varten psykologin tai lääkärin lausunto oppimisedellytyksistä tai sosiaalinen selvitys oppilaan tilanteesta. Erityisopetuksen antamisen perusteista, suoritettavista arvioinneista ja tukitoimien toteuttamisesta neuvotellaan aina huoltajan kanssa ennen päätöksen tekemistä. Huoltajaa tulee siis aina kuulla. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista myös oppilaille, jotka tarvitsevat psykologin tai lääkärin tekemän arvion mukaan jatkuvaa ja monialaista erityistä tukea eikä heidän voida katsoa hyötyvän yleisestä eikä tehostetusta tuesta. Tällöin voidaan siis edetä tuen portaissa ilman yleisen ja tehostetun tuen vaiheita. Vastaavasti em. psykologin tai lääkärin lausunto on välttämätön liite erityisen tuen päätökseen. Erityisen tuen päätöksen Tuusniemellä tekee sivistystoimenjohtaja silloin, kun päätös tehdään - ennen perusopetuksen alkua - lääkärin, psykologin tai muun asiantuntijalausunnon perusteella, ilman päätöstä edeltävää yleistä ja tehostettua tukea - oppilaan pidennetystä oppivelvollisuudesta tehtävän päätöksen yhteydessä ao. koulun rehtori silloin, kun päätös tehdään - perusopetuksen aikana - kolmiportaisen tuen tehostetun tuen vaiheen jälkeen tehdyn pedagogisen selvityksen perusteella - kun on kyseessä aikaisemmin tehdyn määräaikaisen päätöksen jatkopäätös (esim. 3. ja 7. luokalle siirryttäessä tai kun yksilöllistettävissä oppimäärissä tapahtuu muutoksia) Kun päätös erityisestä tuesta on tehty, laaditaan oppilaalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, joka tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. Suunnitelma, jonka erityisopettaja valmistelee, laaditaan ja päätetään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä. tuki lisääntyy tarpeen mukaan OHR päätös erityisen tuen päätös rehtori yleinen tuki tehostettu tuki erityinen tuki pedagoginen selvitys mahdollinen oppimissuunnitelma pedagoginen arvio oppimissuunnitelma OHR HOJKS tuki vähenee tarpeen mukaan Kuva: Kolmiportainen tuki Tuusniemellä 26

33 Kolmiportaisen tuen vastuunjako Prosessi etenee molempiin suuntiin lo= luokanopettaja, ao= aineenopettaja, lv= luokanvalvoja, eo= erityisopettaja/erityisluokanopettaja Tehtävä Asiakirja/päätös Vastuuhenkilö Muuta tuen tarpeen kirjatut havainnot lo/ao/lv yhteys huoltajaan havaitseminen kokeet, seulat eriyttäminen, tukiopetus, muu yleinen tuki tukitoimien kirjaaminen lo/ao/lv yhteistyö huoltajan kanssa tukitoimien riittävyyden arviointi erityisopettajan konsultaatio pedagogisen arvion laatiminen jatkotoimenpiteistä päättäminen oppimissuunnitelman laatiminen tukitoimien järjestäminen oppimissuunnitelman seuranta/arviointi jatkotoimenpiteistä päättäminen päätös jatkaa yleisessä tuessa / päätös edetä tukitoimissa päätös jatkaa yleisessä tuessa tukitoimia tehostamalla/ päätös edetä tukitoimissa pedagoginen arviolomake päätös jatkaa yleisen tuen piirissä oppilasasian kirjaaminen- lomake päätös tehostetusta tuesta oppilasasian kirjaaminen- lomake oppimissuunnitelmalomake tukitoimien kirjaaminen oppimissuunnitelmalomakkeen seurantaosuus päätös jatkaa tehostetun tuen piirissä/ päätös edetä tukitoimissa oppilashuoltoryhmässä oppilasasian kirjaaminen- lomake lo/ao/lv lo/ao/lv/eo oppilasta opettavat opettajat, ja muut asiantuntijat esim. terapeutit valmisteluvastuu eo lo/ao/lv/eo moniammatillinen oppilashuoltoryhmä lo/ao/lv valmisteluvastuu eo lo/ao/lv/eo lo/ao/lv/eo moniammatillinen oppilashuoltoryhmä/ lo/ao/lv valmisteluvastuu eo huoltajaa kuullaan yhteistyö huoltajan kanssa huoltajaa kuullaan yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö huoltajan kanssa huoltajaa kuullaan 27

34 pedagoginen selvitys pedagoginen selvityslomake jatkotoimenpiteistä päätös jatkaa päättäminen tehostetun tuen piirissä/ päätös edetä tukitoimissa oppilasasian kirjaaminen- lomake erityisen tuen päätös päätösasiakirja (määräaikainen) valitusosoituksineen HOJKSin laatiminen HOJKS- lomake HOJKSin mukainen opetus ja kuntoutus HOJKSin arviointi ja seuranta jatkotoimenpiteistä päättäminen tukitoimenpiteiden kirjaaminen HOJKS- lomake päätös erityisen tuen jatkamisesta/ päätös siirtyä tehostettuun tukeen pedagoginen selvitys lo/ao/lv/eo valmisteluvastuu eo moniammatillinen oppilashuoltoryhmä rehtori moniammatillinen oppilashuoltoryhmä/ lo/ao/lv valmisteluvastuu eo lo/ao/lv/ero/kuntouttajat lo/ao/lv/ero/kuntouttajat valmisteluvastuu eo moniammatillinen oppilashuoltoryhmä/ lo/ao/lv valmisteluvastuu eo Huoltajaa kuullaan huoltajaa kuullaan yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö huoltajan kanssa yhteistyö huoltajan kanssa 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelmassa kaikki osapuolet sitoutuvat oppilaan oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 28

35 oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelma laaditaan Opetushallituksen mallin mukaiselle lomakkeelle tai sitä vastaavalle lomakkeelle, joka arkistoidaan koulun oppilasrekisteriin. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Tämän opetussuunnitelman luvussa 2.3. on määritelty, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä rehtori tekee hallintopäätöksen, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. 29

36 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma siirretään oppilaan mukana hänen siirtyessään esiopetuksesta perusopetukseen ja alakoulusta yläkouluun. Peruskoulusta jatko-opintoihin siirryttäessä oppimissuunnitelma siirretään oppilaan ja huoltajan suostumuksella uuteen oppilaitokseen HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelman valmistelemisesta vastaa erityisopettaja. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. Rehtori vastaa siitä, että kaikille erityisen tuen oppilaille laaditaan HOJKS ja että se päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilas-huollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä 30

37 - kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan HOJKS-lomakkeena käytetään Opetushallituksen mallin mukaista tai sen pohjalta laadittua lomaketta. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. 31

38 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1. OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Koulun lukuvuosisuunnitelmaan varataan tarvittava resurssi tukiopetuksen järjestämiseksi. Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Laadukas tukiopetus (suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, jatkuvuus, arviointi) tukee ja helpottaa oppimista ja ehkäisee vaikeuksien kumuloitumista. Yleisen tuen aikana annettavan tukiopetuksen tavoitteena on oppilaan eteneminen opinnoissaan vuosiluokkansa oppimäärän mukaisesti silloin, kun oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä. Yleisen tuen aikana tukiopetusta antaa ensisijaisesti luokanopettaja tai aineenopettaja. Tukiopetusta voi antaa myös työjärjestyksen salliessa muu kuin oppilaan oma luokan- tai aineenopettaja. Tällöin tukiopetus voidaan sijoittaa joustavasti oppilaan työjärjestykseen. Tukiopetusta voidaan antaa myös ennakoivasti. Aloitteen tukiopetukseen tekee pääsääntöisesti opettaja. Myös oppilas tai huoltaja voi toivoa tukiopetusta. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja 32

39 järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tehostetun tuen aikana tukiopetusta antavat ensisijaisesti luokan-/aineenopettajat, mutta sitä voi antaa myös erityisopettaja. Tehostetun tuen aikana annettavan tukiopetuksen tavoitteena on oppilaan eteneminen opinnoissaan vuosiluokkansa oppimäärän mukaisesti silloin, kun oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan tukea tehostetun tuen aikana. Tukiopetuksen tavoitteet ja järjestämisen periaatteet kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Erityisen tuen aikana annettavan tukiopetuksen tavoitteena on oppilaan eteneminen opinnoissaan joko vuosiluokkansa oppimäärän tai HOJKSin tavoitteiden mukaisesti silloin, kun oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan tukea. Tukiopetuksen tavoitteet ja järjestämisen periaatteet kirjataan oppilaalle laadittavaan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS:iin). Oppilaan huoltajalle tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetuksesta erityisen tuen aikana vastaavat luokan- ja aineenopettajien lisäksi myös erityisopettajat OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääosin koulutuntien aikana joustavin järjestelyin joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisena oppilaan omassa luokassa samanaikaisopetuksena, erillisessä tilassa tai pienluokassa. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osaaikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille syyslukukauden alussa ja muulloinkin tarvittaessa. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti erityisesti koulunkäynnin alkuvaiheessa pyritään kasvun ja oppimisen riskitekijöiden tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilasta selviytymään opiskelusta mahdollisimman pitkälle tavallisessa luokka- ja kouluympäristössä ja osa-aikaisen erityisopetuksen sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. 33

40 Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja oppilaalle järjestetään tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta edellä kuvatuin tavoin. Yleisen tuen aikana osa-aikaisen erityisopettajan roolissa painottuvat luokanopettajien / aineenopettajien konsultointi ja ohjaus sekä samanaikais- tai tiimiopettajana toimiminen. Erityisopettaja toimii jäsenenä kouluyhteisössä, jonka toimintakulttuuria leimaavat pedagogisten oppimista, kasvua ja kehitystä tukevien menetelmien ja työtapojen jatkuva etsiminen yhteistyössä opettajien kanssa eikä niinkään erillisen opetuksen järjestäminen diagnoosien mukaan tai tukiopetuksen antajana toimiminen. Erityisopettaja toimii oppimisvaikeuksien ehkäisemisen ja lievempien oppimisvaikeuksien korjaamisen konsulttina, kokoaa luokan-/aineenopettajat oppilashuolto- ym. kokouksiin, välittää lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan oppimista tukevia erityismateriaaleja oppilasryhmälle tai yksittäiselle oppilaalle. Työskentelyn painopiste siirtyy oppiaineesta oppilaiden kasvun ja kehityksen kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen: mitä oppilas jo osaa, mistä hän selviytyy, mitä ja miten asioita tulee harjoitella. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista laadittavassa pedagogisessa arviossa opettajat yhteistyössä arvioivat oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyyttä ja vaikutusta sekä tarvetta osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa laaditaan opettajien ja luokanvalvojan yhteistyönä erityisopettajan valmistelema oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopettajan toimenkuvassa painottuvat ohjauksen, konsultoinnin ja joustavien opetusratkaisujen lisäksi oppilaan oppimisvaikeuksien kuntouttaminen ja emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen ohjaaminen. Osa-aikaisen erityisopetuksen käytänteiden yhtenäistämiseksi tiivistetään yhteistyötä sekä tehostetaan tarpeen mukaan opettajien täydennyskoulutusta. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana opettajien yhteistyössä laatimaa, erityisopettajan valmistelemaa pedagogista selvitystä.. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Oppilas voi saada yksilöllisesti suunniteltua osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä vai pienryhmässä. Oppilaan tarvitsema osaaikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Erityisen tuen päätöksen perusteena ovat oppilaan vakavat oppimisvaikeudet ja yksilöllisen tuen tarve. Osa-aikaisen erityisopettajan resurssi kohdennetaan tällöin oppilaan HOJKS:ssa selvitettyyn spesifin oppimisen esteen poistamiseen tai kuntouttamiseen ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. 34

41 HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa on ohjeistettu. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa. Erityisen tuen päätöksen tekee koulun rehtori oppilashuoltoryhmän tekemän pedagogisen selvityksen ja asiantuntijalausunnon perusteella sen jälkeen kun huoltajaa on kuultu. Erityisopettaja huolehtii yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa erityisen tuen päätökseen liittyvistä valmisteluista. Perustana ovat opetushenkilöstön ja tarvittavien asiantuntijoiden näkemykset oppilaan erityisen tuen tarpeesta, joihin liittyvät myös oppilaalle soveltuva oppimisympäristö ja muut perusopetuslaissa määritellyt tukimuodot. Erityinen tuki pyritään järjestämään lähikoulussa, mikäli se on mahdollista. Erityinen tuki yleisopetuksessa Mikäli erityisen tuen piirissä oleva oppilas opiskelee yleisopetuksessa, täytyy opetusryhmän rakenne ja toimintaedellytykset suunnitella etukäteen tarkoin. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi tilaratkaisuja, joustavia opetusryhmittelyjä, avustajapalveluja sekä erityisopettajan tukea. Erityinen tuki erityisryhmässä Oppilaan opetus järjestetään osin tai kokonaan erityisryhmässä mikäli erityisen tuen tarve sitä edellyttää. Jos oppilaan opetusta ei voida järjestää muun opetuksen osana, oppilas ohjataan moniammatillisena yhteistyönä toteutetun arvioinnin tuloksena erityisryhmään. Erityisryhmä voi olla pienluokka tai muu vastaava erityisryhmä omassa kunnassa tai naapurikuntien erityiskouluissa OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Opetusta järjestettäessä otetaan huomioon oppilaan edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä oppilaan omien edellytysten mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. 35

42 Ennen erityisen tuen päätöstä opettajat tekevät yhteistyössä erityisopettajan valmisteleman pedagogisen selvityksen, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja / opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, - välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen todistuksen arvosana tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppiaineesta vapauttaminen vaatii aina erityisen painavan syyn ja se perustuu asiantuntijalausuntoon. Vapauttamisesta rehtori tekee hallintopäätöksen. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, järjestetään vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vammaisoppilaat. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen oppilaan pidennetystä oppivelvollisuudesta ja ko. oppilaalle annettavasta erityisestä tuesta kuultuaan oppilaan huoltajaa. Päätöksen perusteeksi tarvitaan asiantuntijalausunto (psykologinen tai lääketieteellinen selvitys). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista, jotta oikeus siihen voi toteutua. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus varhennettuun esiopetukseen voi toteutua. 36

43 Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään varhennettuun esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Pidennetty oppivelvollisuus 5v. 6 v. 7v. 8v. 17v. I vaihtoehto Oppivelvollisuutta edeltävä vapaaehtoinen esiopetus Esiopetus Perusopetus II vaihtoehto Esiopetus Perusopetus III vaihtoehto Esiopetus Esiopetus Perusopetus Hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta sivistystoimenjohtaja tekee erillisen hallintopäätöksen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan valmistelema henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Ennen perusopetuksen alkamista moniammatillinen oppilashuoltoryhmä arvioi, kuuluuko oppilas edelleen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Tämän arvion perusteella sivistystoimenjohtaja päättää pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkamisesta. Erityisen tuen päätös voidaan jättää voimaan, vaikka tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan koulun aloittaminen suunnitellaan tarkasti yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen, koulun ja asiantuntijoiden kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, ja oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi tai jakaa osa-alueisiin. Kunkin pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan osalta ratkaisut toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen opiskelusta vapauttamisesta 37

44 tehdään yksilöllisesti. Samoin rehtori tekee päätökset oppiaineiden yhdistämisestä oppiainekokonaisuuksiksi ja osa-alueisiin jakamisesta ja ne kirjataan HOJKS:iin. Yleistavoitteena on se, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat voisivat saada perusopetuksen oppimäärän mahdollisimman laajasti suoritettua, jotta jatko-opintoihin siirryttäessä oppilas olisi samassa asemassa muiden oppilaiden kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat suorittavat esiopetuksen pääasiassa koulujen esiopetusryhmissä. Poikkeustapauksissa esiopetus voidaan järjestää myös joko kokonaan tai osittain lapsen kotona. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas opiskelee pienluokassa, on pienluokan oppilasmäärä enintään 8 oppilasta, mikäli ko. ryhmässä on 5 tai useampia pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia oppilaita. Vaikeammin kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla ryhmäkoko on asetuksen mukaisesti 6 oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä, ryhmän koko on 20 oppilasta. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, sivistystoimenjohtaja tekee hallintopäätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättymisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Erityisen tuen päätös voidaan tarvittaessa jättää voimaan. Koulunkäynnin poikkeava aloittaminen Koulun aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin tai vuoden säädettyä myöhemmin on mahdollista psykologisen tai lääketieteellisen selvityksen perusteella. Sivistystoimenjohtaja tekee asiasta hallintopäätöksen TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vammaisoppilaiden koulunkäynti järjestetään mahdollisimman kauan omassa kunnassa lähikouluperiaatteen mukaisesti. Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetus toteutetaan tarvittaessa kotona; sosiaalitoimen ja koulutoimen yhdessä palkkaama omahoitaja huolehtii sekä aamu- päivä- ja iltahoidosta. Erityisluokanopettaja/erityisopettaja käy kotona opettamassa ja konsultoimassa. Yhteistyötä ja konsultaatiota tapahtuu myös Vaalijalan kuntayhtymän / Sateenkaaren erityiskoulun kanssa. Muiden vammaisoppilaiden opetus toteutetaan yleisopetuksen ryhmissä esiopetuksen ja mahdollisesti koko peruskoulun ajan. Alakoulussa on pienluokka, josta oppilas integroituu osittain yleisopetuksen ryhmiin. Vaihtoehtona on lapsen ja nuoren opiskelu erityiskouluissa Juankoskella ja Kuopiossa. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. 38

45 Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen tuntijakoa ja opiskellaan soveltaen samoja oppiaineita kuin yleisopetuksessa. Opetus on strukturoitua, konkreettista ja havainnollista ja se sisältää runsaasti saman asian kertausta eri yhteyksissä. Oppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa vieraan kielen opiskelusta (ensisijaisesti toinen kotimainen kieli) Opetusta annetaan toiminta-alueittain tai aihekokonaisuuksina. Opetus ja oppimäärät yksilöllistetään oppilaan edellytyksiä vastaaviksi. Opinnoissa jokainen oppilas etenee omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Esi- ja alkuopetuksessa vahvistetaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen oppilaan perusvalmiuksia ja harjoitellaan itsenäistä työskentelyä käsitellen omaan elämään liittyviä oppiaiheita. Luokilla 1-6 varmennetaan itsenäisen työskentelyn valmiuksia oppimisympäristöä laajentaen. Luokilla 7-9 ja opetellaan suurempia kokonaisuuksia, tuetaan nuoren kasvua kohti aikuisuutta, mahdollisuuksia kodista irtautumiseen ja työelämään siirtymiseen. Oppilaiden edistymistä seurataan jatkuvasti ja arvioidaan sekä HOJKSpalavereissa että lukuvuositodistuksen yhteydessä. Taitoalueiden kehittämistä käsitellään opetuksessa päivittäin useiden oppiaineiden opetuksessa. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. TOIMINTA-ALUE TAVOITTEET vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta Motoriset taidot edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä Kieli ja kommunikaatio orientoitumisreaktion muodostuminen erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen 39 OSA-ALUEET motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen tasapainon koordinaation rytmin kestävyyden sekä lihasvoiman kehittäminen kielellisen tietoisuuden ilmaisun käsite- ja sanavaraston viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamisen ja käytön sekä ajattelun kehittäminen Sosiaaliset taidot vuorovaikutustaitojen kehittyminen vuorovaikutustaidot itsehallinnan taidot Päivittäisten lisätä oppilaan aktiivista osallistumista terveys ja turvallisuus

46 toimintojen taidot Kognitiiviset taidot elinympäristön toimintoihin edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistymistä oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen arkipäivän elämäntaidot asuminen ympäristössä liikkuminen vapaa-ajan vietto aistien stimulointi ja harjoittaminen valinnan oppiminen luokittelun oppiminen ongelmanratkaisun oppiminen syy-seuraussuhteen oppiminen Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonaisja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osaalueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syyseuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. 40

47 5.2. OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksessa, etenee esiopetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa. Päiväkotien ja koulujen tulee panostaa kodin kanssa tehtävään yhteistyöhön erityisesti oppimispolun siirtymä- ja muutosvaiheisiin: esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen eri nivelkohdat esim. luokkien uudelleen muodostumiset, opettajan vaihdokset ja siirryttäessä kuudennelta luokalta seitsemännelle, 41

48 perusopetuksesta siirryttäessä jatko-opintoihin tai koulun kokonaan vaihtuessa. Yhteistyön merkitys korostuu erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Siirtymävaihe esikoulusta kouluun: Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki 4-vuotisarvio siirtyy neuvolasta päiväkotiin ja sieltä kouluun. Kontrolloitu piirrostarkkailu tehdään kaikille esikoululaisille. Yleisen tuen lisäksi Oppimissuunnitelma laaditaan moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä Lasta koskevat tutkimustulokset siirtyvät koululle. Edellisten lisäksi Jäljennökset pedagogisesta selvityksestä, oppimissuunnitelmasta tai HOJKSista siirtyvät koululle. Kouluvalmiustestit tehdään kaikille esikoululaisille vanhempien suostumuksella. Esikoululaisilla on kouluun tutustumispäivä. Erityisopettaja/ erityisluokanopettaja ja luokanopettaja käyvät tutustumassa tulevaan oppilaaseen esikoulussa. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä laatii HOJKSin. Tuusniemellä turvallista ja saumatonta siirtymää varhaiskasvatuksesta perusopetukseen varmistetaan varhaisella ja ennaltaehkäisevällä tuella, josta huolehtivat päivähoidon henkilöstö yhteistyössä erityislastentarhaopettajan kanssa. Yhteistyössä on mukana myös terveydenhoidon henkilöstöä sekä tarvittaessa muita yhteistyökumppaneita. Tiivis moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa varhaisen ja ennaltaehkäisevän tuen järjestämisen olemassa olevien resurssien puitteissa nivelvaiheen molemmin puolin sekä tiedon siirron nivelvaiheessa. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on olennainen osa lasten tukemista ja monesti vanhempien oma aktiivisuus vaikuttaa tukimuotojen toteutumiseen (mm. puheterapiapalvelujen järjestäminen alle esikouluikäisille). Tuusniemen esikoulu toimii Tuusniemen koulukeskuksessa ja Tuusjärven esikoulu koulun tiloissa. 42

49 Siirtymävaihe alakoulusta yläkouluun: Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yläkouluun tutustumispäivä Yläkoulun rehtorin, opintoohjaajan ja erityisopettajan info 6. luokkalaisille Vanhempainiltainfo Yleisen tuen lisäksi Oppimissuunnitelma laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle tehdään koulupsykologin tutkimus. Oppilasta koskevat tutkimustulokset siirtyvät yläkoululle. Edellisten lisäksi Jäljennökset pedagogisesta selvityksestä, oppimissuunnitelmasta tai HOJKSista siirtyvät yläkoululle. HOJKS laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa oma tutustumispäivä yläkoululle Oppilaalle järjestetään tarvittaessa oma tutustumispäivä yläkoululle. Huhti-toukokuussa yläkoulun rehtori, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja järjestävät infon tuleville 7. luokkalaisille yläkoulusta ja opiskelusta siellä. Luokanopettajat antavat tuolloin perustietoa kaikista yläkouluun siirtyvistä oppilaista sekä havaituista tehostetun ja/tai erityisen tuen tarpeista yläkoulun opiskelun järjestämistä varten. Alakoulun laaja-alainen erityisopettaja ja erityisluokanopettaja välittävät oppilaiden vanhempien luvalla yläkoulun erityisopettajalle huhti-toukokuun aikana 6. luokan oppilaiden HOJKS- ja oppimissuunnitelmatiedot. Yläkoulun rehtori ja erityisopettaja osallistuvat tarvittaessa 6. luokan oppilaiden kevätlukukauden palavereihin alakoululla, jolloin heillä on myös mahdollisuus tavata oppilaiden vanhempia ja keskustella yhdessä opiskelun tuesta siirryttäessä yläkoululle. Yläkoulun erityisopettaja ottaa toukokuun aikana yhteyttä erityistä tukea tarvitsevien tulevien 7. luokkalaisten vanhempiin, ja sopii mahdollisesti palaveriajan, jossa keskustellaan oppilaan tarvittavista tukimuodoista, oppilaan ja vanhempien toiveista ja mahdollisesti laaditaan alustava HOJKS / oppimissuunnitelma tulevaa lukuvuotta varten. Varsinaiset HOJKSit laaditaan yleensä syyslukukauden alussa, kun aineenopettajien tiedot ovat varmistuneet. Vammaisoppilaiden vaihtoehtoisina yläkoulupaikkoina lähikoulun lisäksi ovat erityiskoulut Kuopiossa ja Juankoskella. Näihin kouluihin erityisopettaja tai erityisluokanopettaja järjestää siirtopalaverit ja oppilaiden tutustumispäivät. 43

50 Siirtymävaihe yläkoulusta toisen asteen oppilaitokseen: huoltajan suostumuksella Oppilasta tuetaan kouluasteiden rajat ylittävällä yhteistyöllä siirtymisessä toisen asteen oppilaitoksiin. Tärkein toimija koulun puolelta siirtymävaiheessa on opinto-ohjaaja. Opinto-ohjaaja huolehtii tarvittaessa tietojen siirrosta vastaanottavaan oppilaitokseen (tiedonsiirtopalaverit). Tiedonsiirtopalavereja toteutuu nykyisin harvoin oppilaan siirtyessä oman paikkakunnan ulkopuolelle. Tiedonsiirto oppilaan jatkaessa opintoja oman paikkakunnan lukiossa toteutuu luontevasti. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat lähimmät toisen asteen oppilaitokset (Tuusniemen lukio, Kuopion lukiot, Savon ammatti-aikuisopiston Kuopion, Muuruveden, Siilinjärven ja Toivalan yksiköt, Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outokummun yksikkö), Itä-Suomen lääninhallituksen yhteishakutoimisto, Kuopion työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaus ja ammattiopisto Luovi Kuopio. Oman paikkakunnan lukiossa kaikille 1. luokan opiskelijoille tehdään lukivaikeuksia seulova ryhmätesti, jonka perusteella on mahdollista tehdä lisäselvityksiä. Erityisopetusta ei sinänsä ole saatavilla lukiossa tällä hetkellä. Ylioppilaskirjoituksiin tarvittavat lausunnot (erityisjärjestelyjen saaminen) hankitaan koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja lukion opettajat laativat koulun puolelta annettavan lausunnon yhteistyössä rehtorin ja yläasteen erityisopettajan kanssa. Koulut toimivat yhteistyössä kotien kanssa järjestämällä keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia erilaisista ajankohtaisista opetukseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Koulut kysyvät oppilaiden ja huoltajien mielipiteitä kyselyjen avulla. Tuloksista tiedotetaan ja niitä käytetään koulun kehittämistyössä. Tavoitteena on lisätä perheiden osallisuutta kasvatus-/opetustyössä ja koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Huoltajille annetaan tietoa kouluittain opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Kouluissa oppilaiden poissaoloja seurataan käytössä olevan poissaolo-järjestelmän avulla (esim. Wilma). Jokaisella huoltajalla on mahdollisuus saada oppilaskohtaiset tunnukset oppilaan omalta koululta. Huoltajan tulee ilmoittaa kouluun oppilaan poissaolosta mahdollisimman pian. Jos huoltajan ilmoitusta ei ole tehty kolmen päivän kuluessa, opettajan tulee selvittää poissaolon syy. Luvattomista poissaoloista ilmoitetaan aina oppilaan huoltajalle. 44

51 Muusta kuin sairastumisesta aiheutuviin poissaoloihin huoltajan tulee pyytää lupa. Luokanopettaja/ - valvoja voi myöntää huoltajan pyynnöstä oppilaalle enintään kolme päivää vapaata koulunkäynnistä. Pidemmät vapautukset myöntää koulun rehtori huoltajan kirjallisen anomuksen perusteella. Koulut tarjoavat mahdollisuudet vanhempien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Koulujen tulee yhdessä vanhempien kanssa aktiivisesti pohtia erilaisia yhteistyömuotoja, jotta huoltajilla on riittävät mahdollisuudet osallistua koulutyön suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja voivat olla: keskustelut koulunkäyntiin, jatko-opintoihin ym. liittyvistä asioista arviointikeskustelut tai vanhempainvartit sähköinen viestintä (esim. Wilma, sähköposti) puhelinkeskustelut, tekstiviestit reissuvihko oppimissuunnitelman laatiminen HOJKS-neuvottelut muu oppilashuollollinen neuvottelu vanhempainillat vanhempainyhdistykset, luokkatoimikunnat avoin ja aktiivinen tiedottaminen koulun nettisivut vanhempien mahdollisuus osallistua mm. teema- ja liikuntapäiviin, retkiin, leirikouluihin, juhliin vanhempien kontaktit muihin yhteistyötahoihin, heidän harrastuksensa ja erityisosaamisensa pyritään hyödyntämään koulutyössä OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet eri vuosiluokilla täsmennetään luvussa Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on vuosiluokilla 1-6 luokanopettajalla ja vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaajalla, yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Luokkamuotoisen erityisopetuksen oppilaiden ohjauksesta vastaa pääsääntöisesti erityisluokanopettaja. 45

52 Luokanvalvojan tehtävät Seuraa oppilaiden opintojen edistymistä kokonaisuutena ja ottaa välittömästi yhteyttä kotiin, jos oppilaan edistymisessä tai opinnossa on vaikeuksia tai jos oppilaalla on muita ongelmia koulussa. Jos yhteydenpito ei tuota toivottua tulosta, luokanvalvoja/luokanopettaja ottaa yhteyttä rehtoriin/erityisopettajaa/oppilashuoltoryhmään, joka sopii jatkotoimista. Osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin luokkansa oppilasta koskevassa asiassa. Osallistuu oppilasta koskevien pedagogisten asiakirjojen laadintaan. Pitää vanhempainvartteja koostaa muiden opettajien palautteet oppilaan osaamisesta sekä kehittämistarpeista. Seuraa poissaoloja ja reagoi pikaisesti ottamalla yhteyttä huoltajaan, jos poissaolojen määrä huolestuttaa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Työ- ja elinkeinoelämään tutustumisen tarkoituksena on kasvattaa lapset kunnioittamaan ja arvostamaan jokaisen työpanosta, mutta myös jo orastavasti ymmärtämään, että kaikilla ei perustuslain suomasta oikeudesta huolimatta olekaan ehkä työtä. Työ- ja elinkeinoelämään tutustuminen aloitetaan oppilaan lähiympäristöstä. Tutustutaan oman kouluyhteisön eri työntekijöiden työtehtäviin. Tavoitteena on oppia kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöä. Lisäksi näin pyritään lisäämään kouluviihtyvyyttä ja luomaan yhteishenkeä. Keinoina ovat tarkkailutehtävät, haastattelut sekä myös mahdolliset pienet työtehtävät. Alkuopetuksessa paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään tutustuminen tapahtuu eri oppiaineisiin integroiden (erityisesti ympäristö- ja luonnontieteeseen, äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä kuvataiteeseen). Vuosiluokilla 1-6 tutustutaan omien perheenjäsenten työhön sekä mahdollisesti myös omien isovanhempien työhistoriaan. Keinoina ovat haastattelut sekä mahdolliset vierailut. Mahdollisuuksien mukaan käydään tutustumassa paikallisiin yrityksiin: lähinnä kauppoihin ja pankkiin erilaisten oppimistehtävien myötä. Työtehtäviin tutustumisen raportointitapoina voivat olla suulliset esitykset, pienet kirjoitelmat tai kuvan tekeminen. Lisäksi pyritään hyödyntämään erilaiset vierailijat sekä tarkkaillaan opintoretkillä myös paikkakunnan ulkopuolisia työelämän piirteitä. Vuosiluokilla 7-9 järjestetään työelämään tutustumispäiviä aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen tarkoitus on työn arvostuksen lisääminen. Tutustumisjaksojen (TET) kautta saatu työelämätietous tukee henkilökohtaisessa ja luokkamuotoisessa ohjauksessa tapahtuvaa koulutus- ja ammattiuran suunnittelua. Työelämään tutustumista ovat myös työpaikka- ja asiantuntijavierailut, yrittäjyyteen perehtyminen sekä eri ammattialojen tiedotusmateriaaleihin tutustuminen. Seitsemäsluokkalaiset tutustuvat koulun työpaikkoihin (kiinteistönhuolto, siivous, keittiö) yhden päivän ajan lukuvuoden aikana. 46

53 Kahdeksasluokkalaiset hankkivat itse kiinnostustensa mukaisen TET-paikan. Tutustumisjakson pituus on neljä päivää. Oppilaat laativat työpaikkaan tutustumisestaan oppitunneilla annettujen ohjeiden mukaisen raportin tai päiväkirjan. Yhdeksännellä luokalla tutustutaan itse hankittuihin työpaikkoihin kahdessa viiden päivän TETjaksossa. Tutustumisjaksoista oppilaat kirjoittavat raportin tai päiväkirjan. Opinto-ohjaaja avustaa tarvittaessa monipuolisten työharjoittelupaikkojen hankinnassa ja valvoo harjoittelujaksojen toteutumista sekä on yhteydessä työnantajiin. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Oppilaan ohjaamista ja valmentamista tarvitaan koko opinpolun aikana (oppimistaitojen harjaannuttaminen, erilaisten oppimisstrategioiden opettaminen ja huomioon ottaminen). Ohjauksen tarve korostuu erityisesti opinpolun nivelvaiheissa. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Tehostetun tuen aikana oppilaalle annetaan oppilaan kehitystasosta ja tarpeista lähtevää toiminnallista ryhmä- ja/tai yksilöohjausta sekä oppilaan oppimisvalmiuksien tietoista ja suunnitelmallista tukemista. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. 47

54 Erityisen tuen aikana oppilaalle annetaan oppilaan kehitystasosta ja tarpeista lähtevää toiminnallista ryhmä- ja/tai yksilöohjausta sekä oppilaan oppimisvalmiuksien tietoista ja suunnitelmallista tukemista oppilaan HOJKS:ssa esitetyllä tavalla TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muut tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemisja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisen tavoitteena on tukea oppilasta siten, että hänen olisi mahdollista osallistua opetukseen ja saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Tulkitsemispalveluita voidaan järjestää joko erillisinä tulkkipalveluina tai siten, että kouluun palkataan avustajaksi kyseiset kommunikointimenetelmät (esim. tukiviittomat) hallitseva henkilö. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä 48

55 tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa erityisopettajan valmistelemaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. Oppilaalle laaditaan rehtorin tekemän erityisen tuen päätöksen jälkeen erityisopettajan valmistelema HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. Tulkitseminen ja avustaminen yleisen, tehostetun tai erityisen tuen aikana: Seuraavan lukuvuoden tulkitsemis- ja avustajatarpeet kartoitetaan oppilaskohtaisesti/luokittain/kouluittain etukäteen jo edellisen lukuvuoden keväällä. Luokanopettajat / luokanvalvojat valmistelevat asian oman luokkansa oppilaiden osalta. Sivistystoimenjohtaja päättää avustajaresursseista ja avustajien rekrytoinnista kunkin koulun rehtorin esityksen perusteella PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Työsuunnitelman yhteydessä nimetään kerhotoiminnan organisoinnista vastaava opettaja. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. 49

56 Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Oppilaiden avustaja- ym. erityisen tuen tarpeet huomioidaan kerhotoimintaa järjestettäessä. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Koulun kerhotoimintaa järjestetään tarvittaessa myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana etenkin erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet: Kerhotoiminnan tulee perustua koulun arvopohjalle ja kasvatukselle asetettuihin tavoitteisiin. Kerhotyö ilmoitetaan ennalta lukuvuosisuunnitelmassa, jossa tulee ilmetä kerhonohjaajan nimi, kerhon nimi, kerholle varattu viikoittainen tuntimäärä ja lyhyt kuvaus kerhon toiminnasta. Kerhonohjaajana voi toimia opettaja tai koulun ulkopuolinen vastuullinen henkilö. Kerhotoiminta on oppilaalle vapaaehtoista. Oppilaan kasvua ja kehitystä tukeva kerhotoiminta - kerhojen lajit, sisällöt - kerhoista tiedottaminen - osallistujien seuranta - kerhoista hyötyvien rekrytointi - myös erityistä tukea tarvitsevat, syrjäytymisvaarassa olevat ym. oppilaat pyritään saamaan kerhotoiminnan piiriin. Kerhojen tarjonnasta päättävät koulut lukuvuosittain kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Tuusniemellä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää kunnan sosiaalitoimi valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. 50

57 Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa ohjausryhmä. Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Otettaessa oppilaita toimintaan heihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita. Rehtori tekee oppilasvalinnasta hallintopäätöksen opinto-ohjaajan esityksen perusteella. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvittavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäristöissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulu sopii kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jaksojen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten 51

58 tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee perehdyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin. Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä. Joustavan perusopetuksen (JOPO) toiminta Tuusniemellä: Joustavan perusopetuksen toimintaa järjestetään tarvittaessa. Toiminnan tavoitteena on tukea nuoria saamaan peruskoulunsa päätökseen ja ehkäistä koulutuksesta pois jäämistä peruskoulun jälkeen. JOPO-toimintaan hakeudutaan oppilaan oman tai hänen huoltajiensa hakemuksen perusteella tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta. Kaikki hakijat haastatellaan. Haastattelussa on mukana rehtorin, opinto-ohjaajan ja luokanvalvojan lisäksi oppilas, hänen huoltajansa sekä tarvittaessa oppilashuollon edustus. Oppilasvalinnassa huomioidaan oppilaan tarve ja halukkuus sitoutua JOPO -opiskeluun ja sen opetusjärjestelyihin. Lisäksi otetaan huomioon alisuoriutuminen, heikko opiskelumotivaatio ja syrjäytymisuhka. Tuusniemellä joustava perusopetus toteutetaan yläkoulun muun ryhmän yhteydessä, yleisopetuksen tavoittein ja sisällöin kuitenkin niin, että opetuksessa otetaan huomion kunkin oppilaan yksilölliset tarpeet ja tilanteet. Oppilaille tehdään aina oma oppimissuunnitelma. Opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta, esim. oppimistehtäviä. Opetuksen osana käytetään myös opiskelua erilaisissa oppimisympäristöissä, mm. työpaikoilla. Työssäoppimisjaksot sovitetaan tukemaan kokonaisvaltaisesti oppilaan oppimista. Laaja-alainen erityisopettaja, opinto-ohjaaja tai muu rehtorin määräämä opettaja vastaa opetuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista, oppilaan ohjauksesta sekä luokanvalvojan tehtävistä. Joustava perusopetus voidaan toteuttaa myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa pienryhmämuotoisesti erillisessä opetusryhmässä. Tällöin vastuuopettaja nimetään yhteistyökuntien opettajien keskuudesta. JOPO-toiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken: erityisopettaja / aineenopettajat, koulun oppilashuolto, sosiaalitoimi ja kunnan nuorisotoimi. Kodin ja koulun tiivis yhteistyö on olennainen osa joustavan perusopetuksen toimintaa OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN OPPILASHUOLTO Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä 52

59 oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa, jonka käsittely kuvataan luvussa Kouluruokailu Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen 53

60 merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella 54

61 tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opintoohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja 55

62 kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaalija terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. 56

63 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulun käyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuollon toiminnan tukena on koulukohtainen toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalle Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Oppilashuollon palveluiden järjestäminen Tuusniemellä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Oppilashuollon palvelut järjestetään moniammatillisesti koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen sekä kunnan keskushallinnon sekä tarvittaessa kunnan nuorisotoimen ja poliisin kanssa. Koulutoimi: - opetukseen ja kasvatukseen liittyvät asiat (mm. tukiopetus, erityisopetus, avustajapalvelut, opiskelussa mahdollisesti tarvittavat apuvälineet yms.) - oppilashuollon suunnittelu ja yksittäistä oppilasta koskevan oppilashuoltotyön käynnistäminen silloin, kun huoli herää. - sairaalakoulun palveluiden maksuvelvollisuus tarvittaessa. - osallistuminen yhteistyöhön mm. terveydenhuollon henkilöstön, terapeuttien, kuntoutusohjaajan, sairaalakoulun henkilöstön ym. tahojen kanssa. - koulukuljetusten järjestäminen ja kuljetusten odotusten valvonta. Sosiaali- ja terveystoimi: - kouluterveydenhuollon palvelut (kouluterveydenhoitaja, koululääkäri) - koulupsykologipalvelut - kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palvelut - perheelle annettava tuki (tukihenkilöt, -perheet yms.) - lastensuojeluasiat - mahdollisesti tarvittava erikoissairaanhoito, kuntoutukset ja terapiat (puhe-, toimintaym. terapiapalvelut) Kunnan keskushallinto (keskuskeittiö): - ravitsemuspalvelut (kouluruokailu, maksulliset välipalat, retkieväät sekä diabeetikkooppilaiden välipalat) Nuorisotoimi: - oppilaiden virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden tuottaminen yhdessä koulun kerhotoiminnan, seurakunnan ja paikkakunnan eri järjestöjen ja yhteisöjen (mm. 4H, urheiluseurat) kanssa. Tekninen toimi: - fyysisen kouluympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Poliisi: - koulupoliisi - valistustyö ja ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö - tarvittaessa poliisi osallistuu oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin, myös yksittäistä oppilasta koskevan asioiden käsittelyssä 57

64 Kuvio Perusopetuksen oppilashuolto Tuusniemellä Oppilashuoltotyön organisointi Oppilashuoltotyön käynnistäjänä ja keskeisenä toimijana on koulu. Rehtori vastaa oppilashuollon yleisistä järjestelyistä. Oppilashuoltoryhmän toiminnan vetovastuu kuuluu erityisopettajalle, mutta tarvittaessa se voidaan sopia myös jonkun muun opettajan tai rehtorin tehtäväksi. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti läpi lukuvuoden, yksittäistä oppilasta koskevat palaverit järjestetään tarvittaessa. OHR:n kokouksista laaditaan muistiot. Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä ohr:n kokouksiin osallistuvat oppilaan (hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden) ja hänen huoltajansa lisäksi vain ne henkilöt, joiden työhön ko. oppilaan asiat liittyvät. Tällaisista kokouksista laaditaan muistio, johon kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Yksittäisen oppilaan osalta täytetään oppilaskohtaisen asian käsittelyä koskeva lomake, jota säilytetään oppilaan oppivelvollisuuden ajan ja 10v. sen jälkeen. Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistaminen Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Huolen herätessä asiasta keskustellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan itsensä ja hänen huoltajansa kanssa. Apuna käytetään THL:n huolen vyöhykkeistöä, joka on kehitetty lasten, nuorten, perheiden ja heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden yhteistyön välineeksi. 58

65 HUOLI OPPILAAN TILANTEESTA -yhteistyön käynnistyminen huoltajan ja opettajan kanssa Yhteistyö erityisopettajan kanssa Kutsutaan koulun omaa oppilashuoltohenkilöstöä (OHR) mukaan yhteistyöhön: rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja/tai lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ym. Kahdenkeskinen yhteistyö huoltajan ja opettajan välillä jatkuu Sovitaan jatkotoimenpiteistä Ei uusia jatkotoimia tilanteen seuranta Koulun oma oppilashuoltohenkilöstö työskentelee sovitusti oppilaan asioissa Ohjataan koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen piiriin: perheneuvola, KYS /Alava, lastensuojelu, erilaiset terapiat jne. Yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa Oppilashuoltotyö perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, johon vanhemmat kutsutaan alusta alkaen mukaan. Oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt (opettajat, avustajat, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ym. henkilöstö) pitävät yhteyttä toisiinsa tarpeen mukaan keskusteluin, puhelimitse, sähköpostitse ym. Oppilasta koskevat lausunnot, testitulokset ym. tiedotetaan niille tahoille, joille se opetuksen järjestämiseksi on tarpeen. Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua Koulu järjestää tarvittavia poikkeusjärjestelyitä, joilla tuetaan oppilaan selviytymistä kriisitilanteen yli. Oppilas ohjataan ammattiavun piiriin (kouluterveydenhoitaja, psykologi, koululääkäri). Oppilashuoltoryhmä tai yksittäinen opettaja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaiselle tai rikosilmoituksen poliisille. Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössä Fyysisen kouluympäristön turvallisuutta tarkkaillaan jatkuvasti (mm. rakennusten ja koulualueen sekä leikkivälineiden ja telineiden kunnossapito, sisäilmamittaukset), ja havaitut turvallisuusriskit ja puutteet korjataan mahdollisimman pian / välittömästi (koulun kiinteistötyöntekijöiden tai kunnan teknisen toimen toimesta). Yhteistyö terveystarkastajan kanssa mm. sisäilma-asioissa, koulurakennuksen kuntoon liittyvissä asioissa sekä välituntialueen turvallisuusseikoissa. 59

66 Koulun turvallisuussuunnitelma pidetään ajan tasalla, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Turvallisuusnäkökulma korostuu myös koulun järjestyssäännöissä. Vaaralliset leikit ovat kiellettyjä, kiellon noudattamista valvotaan ja rikkeisiin puututaan heti. Myös koulumatkojen turvallisuus otetaan huomioon, mm. liikennekasvatus, ohjeistus liikennekäyttäytymisestä, (pyöräilykypärä yms. ohjeet). Kouluyhteisön psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia seurataan myös jatkuvasti, Kiva-koulun toimintamallin mukaisesti. Arviointi: Koulun hyvinvointiprofiili tai muu kouluyhteisön hyvinvointia kuvaava mittaus toteutetaan vähintään joka kolmas lukuvuosi. Oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt, yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely Oppilashuollon kokouksesta tehdään muistio. Yleisessä osiossa kirjataan kokouksen osallistujat ja aika sekä kokouksessa käsitellyt asiat oppilaskohtaiseen asian käsittelyä koskevaan lomakkeeseen, johon kirjataan asian vireillepanija, aihe sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Yksittäisen oppilaan asiat merkitään erilleen oppilaan omaan muistioon, jota täydennetään aina kun oppilaan asioita käsitellään uudelleen. Muistioita säilytetään erillään perusopetuksen ajan ja 10v. sen jälkeen. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Yksittäisen oppilaan kohdalla oppilashuollollinen asia tulee vireille, kun oppilashuoltotoiminnassa tai yhteistyötahon kautta nousee huoli oppilaan kasvusta, oppimisesta tai hyvinvoinnista. Huoltajalle tiedotetaan oppilashuollollisen asian vireilletulosta. Työryhmässä sovitaan, kuka tiedottaa päätetyistä toimenpiteistä huoltajalle. Oppilashallinnon tietokantaohjelmassa Primuksessa on mahdollista kirjata esim. oppilaan saamia tukitoimia ja www-liittymä Wilman avulla opettaja voi ilmoittaa esim. oppilaan poissaoloja huoltajalle, samoin huoltaja voi selvittää oppilaan poissaoloja reaaliajassa. Oppilashuollollinen tuki koulunkäynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemisessa Tavoitteena on tukea ja edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuolto tukee ja kehittää oppilaan tasapainoista kasvua ja kouluyhteisön turvallista arkea yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on auttaa oppilasta riittävän ajoissa. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Ennaltaehkäisevää terveystyötä tekevät kouluterveydenhoitaja sekä koululääkäri, pääasiallisesti oppimisedellytysten, mielenterveyden ja tunne-elämän asiantuntijana toimii koulupsykologi. Oppilashuollollinen tuki tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan sekä joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukemisessa Tehostettua tukea saaville oppilaille laaditaan aina pedagogiseen arvioon perustuva oppimissuunnitelma, joka toimii osaltaan työvälineenä niihin tukimuotoihin jotka ko. 60

67 tapauksessa tulisivat kysymykseen. Tehostetun tuen välineenä on mm. moniammatillinen yhteistyö. Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sen jälkeen kun pedagoginen selvitys ja päätös erityisestä tuesta on tehty. Tässä suunnitelmassa sovitaan myös tarvittavista tukitoimista jotka voivat olla koulunkäynnin yleisiä tukimuotoja tai esim. avustaja. Joustavan perusopetuksen mahdollisuus on käytössä ja koulun yleisiä tukimuotoja käytetään myös Jopossa. Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa Toimintasuunnitelma laaditaan aina yhteisessä keskustelussa lapsen/nuoren ja huoltajien kanssa. Perhe voidaan ohjata perheneuvolaan tai oppilas koulupsykologille. Tarvittaessa voidaan koululääkärin kautta saada lähete lasten- tai nuorisopsykiatrian palveluihin. Jos lapsi/nuori on jo hoidettavana psyykkisten ongelmien vuoksi, järjestetään yhteinen tapaaminen perheen, oppilashuollon ja hoitopaikan kesken. Tapaamisessa laaditaan hoitosuunnitelma. Jos tulee esille tai epäillään, että lapsi/nuori on kotonaan tai lähipiirissä altistunut väkivallalle tai jos huolenpito on puutteellista, tehdään aina lastensuojeluilmoitus. Yläkoululla tukioppilastoiminta osaltaan tukee oppilaan sopeutumista kouluyhteisöön. Tuki oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa esim. perheväkivalta, päihde- tai mielenterveysongelmat - koulu toimii yhteistyössä kouluterveydenhoidon, sosiaalitoimen ja perheneuvolan kanssa yksittäisen oppilaan tukemiseksi vakavissa elämään liittyvissä vaikeuksissa - lastensuojeluilmoitus huolen herätessä - koulussa oppilaalle järjestetään tarvittaessa tukea koulupäivän aikana Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Kouluilla on käytössä Kasvatuskeskustelu käytäntö, jolla pyritään vähentämään oppilaiden epätoivottua käytöstä ja kasvattamaan oppilaiden omaa vastuuta itsestä ja muista. Kasvatuskeskustelun avulla tavoitteenamme on myös jälki-istuntomäärien vähentäminen ja yhteistyön lisääminen oppilaiden huoltajien kanssa. Oppilaan neljäs kasvatuskeskustelu toteutuu yläkoululla oppilashuoltoryhmässä, jolloin oppilaan ja hänen huoltajiensa tukena ovat tarvittaessa esim. terveydenhoitaja ja psykologi. Oppilaalle voidaan tarvittaessa määrätä kurinpitotoimenpiteeksi jälki-istunto. Jälki-istuntoa käytetään heti, mikäli oppilaan toiminnassa on havaittu väkivaltaista käytöstä tai epärehellisyyttä (esim. lunttaaminen koetilanteessa). Rehtori voi antaa oppilaalle kirjallisia varoituksia, ja toistuvien kirjallisten varoitusten jälkeen oppilas voidaan erottaa määräajaksi koulusta. Koulu ohjeistaa ja seuraa oppilaan opiskelun edistymistä määräaikaisen erottamisen aikana. Oppilashuollon yhteistyö koulutuksen eri siirtymävaiheissa Siirtymävaihe alakoululta yläkoululle: - alakoulun erityisopettaja ja luokanvalvojat antavat seitsemännelle luokalle siirtyvien oppilaiden alakouluun liittyvät perustiedot yläkoulun rehtorille ja opinto-ohjaajalle (sekä erityisopettajalle) kevätlukukaudella pidettävässä palaverissa - kevätlukukaudella pidetään 6. luokan oppilaiden osalta tarvittaessa HOJKS -palavereja, joissa on mukana mm. yläkoulun erityisopettaja ja rehtori - Yläkoululla uusien 7. luokan oppilaiden lukuvuoden alkamista valmistellaan oppilashuoltotyöryhmässä (esim. luokkajako) Siirtymävaihe yläkoululta toisen asteen koulutukseen: 61

68 - opinto-ohjaaja ja erityisopettaja käyvät yhteistyössä läpi 9. luokan oppilaiden tuen tarpeet ja niihin liittyvät pedagogiset asiakirjat - joustavaan hakuun oikeuttavat lausunnot - siirto-hojks oppilaan ja huoltajan kirjallisella luvalla Yhteistyö oppilaan ohjauksen sekä jatko-opintojen suunnittelussa - oppilaiden tutustuminen Tuusniemen lukioon ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin - TET - tuusniemeläisten ja muiden lähipaikkakuntien yrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen Kouluterveydenhoidon palvelut lääkinnällinen hoito: Tavoitteena on, että jos koulussa on lääkehoitoa tarvitseva oppilas (esim. diabeetikko. epilepsiaa sairastava tms pitkäaikaissairas), niin vastuu hänen lääkinnällisestä hoidostaan olisi hoitoalan koulutuksen saaneella avustajalla (esim. lähihoitaja). Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon sekä muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtävät voidaan jakaa seuraavasti: osallistuminen koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri Kouluterveydenhoitajan vastaanotto on koulukeskuksella kolmena päivänä viikossa, sivukoululla sopimuksen mukaan. Koululääkäri Kouluterveydenhoitaja Hammashoitaja Perheneuvola lääkärin vastaanotto tarvittaessa terveystarkastukset kerran vuodessa kaikille oppilaille tarkastukset kerran vuodessa psykologi osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin lääkärintarkastus 1,5,8. luokilla lähetteet KYS:n poliklinikalle osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin sosiaalityöntekijä Määräaikaistarkastukset: kouluterveydenhoitajan tarkastukset jokaisella vuosiluokalla laaja terveystarkastus ja 8.vuosiluokilla: terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat, huoltajan suostumuksella tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa, lapsen tai nuoren 62

69 terveyden lisäksi koko perheen hyvinvointia -> huoltajien haastattelu, opettajan arvio (huoltajan suostumuksella) rokotukset annetaan voimassa olevan rokotusohjelman mukaisesti Tarkastuksen sisältö: paino, pituus, näkö, kuulo, ryhti, verenpaine, tarvittaessa hemoglobiini oppilaan kanssa keskustellaan mm. ruokailuun liittyvistä asioista, aamu- ja välipalan merkityksestä, riittävän levon ja unen määrästä, harrastuksista ja läksyjen teosta, murrosiässä siihen liittyvistä asioista Hammashuolto Oppilaat kutsutaan hammashoitolaan tarkastukseen vuosittain. Valistushammashoitaja vierailee koululla vuosittain opastamassa oppilaita hampaiden huollossa. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta Kouluympäristö (rakennus ja välituntialue) pyritään pitämään turvallisena. Välituntivalvonta on tehokasta ja riittävää. Huolehditaan turvallisuusohjeiden asianmukaisuudesta ja niiden noudattamisesta erityisesti siirtymätilanteissa ja tietyissä oppiaineissa (liikunta, käsityö, fysiikka ja kemia laborointitunnit, kotitalous) Huolehditaan henkilöstön ensiapukoulutuksesta ja ensiaputaitojen ylläpitämisestä. Huolehditaan ensiapuvälineiden saatavuudesta ja asianmukaisuudesta; ea-kaappien sisältö tarkistetaan ja täydennetään vähintään kerran lukuvuodessa 63

70 Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen EDU.fi sivuston Koulumiete-projektin mallin mukaisesti poissaoloja ehkäistään ja seurataan seuraavasti: Huoltaja ilmoittaa kouluun 1. poissaolopäivänä Runsaat sairaspoissaolot Ei ilmoitusta Merkintä Wilmaan Luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan samana päivänä Luvaton poissaolo Luokanvalvoja ottaa yhteyttä kotiin Ohjaa terveydenhoitajalle Ilmoitus oppilashuoltoryhmään Luokanvalvoja keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa. Päätetään rangaistuksesta. Ilmoitus OPOlle/rehtorille/oppilashuolto ryhmälle. Jos edelliset toimenpiteet eivät auta Jos lo/lv keskustelu ei auta, rehtori/opo keskustelee huoltajan ja oppilaan kanssa. Käsittely oppilashuoltoryhmässä. Toimenpiteiden suunnittelu. Toimenpiteitä Palaveri vanhempien ja oppilaan kanssa.kokoonpano tarpeen mukaan (luokanvalvoja/opo/rehtori/terveydenhoitaja) Keskustelu oppilaan kanssa (rehtori/luokanvalvoja/opo/terveydenhoitaja) Yhteistyötahot mukaan perhe/terveyskeskus/perheneuvola/perusturva/lastensuojelu/poliisi/kys 64

71 Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Kouluyhteisössä on tärkeää käydä jatkuvaa arvokeskustelua siitä, mikä on koulun välittämä viesti nuorten tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden edistämisessä. Koulun päihdetyön tavoitteena tulisi olla tupakoinnin ja päihteiden käytön aloittamisen ehkäiseminen, sen tulisi tarjota terveyden edistämiseen liittyviä taitoja ja tietoja. Tämä työn avulla pyritään tukemaan lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Koulun keskeinen tavoite päihteiden käytön ehkäisyssä on ongelmien varhainen tunnistaminen ja puuttuminen niihin. Tämä tapahtuu yhteistyössä kotien, terveydenhuollon, oppilashuollon ja muiden tukiverkkojen kanssa. Koulu on oppimisympäristönä merkittävä terveyden edistämisessä ja tukemisessa, koska koko ikäluokka on helposti tavoitettavissa. Terveystieto oppiaineena, oppilashuollon ja muiden tukiverkkojen kanssa yhteistyössä tehtävä ennaltaehkäisevä työ ovat osa terveyden edistämistä. Monipuolisen yhteistyön edellytyksenä on moniammatillisuus, jonka avulla koulu voi tarvittaessa reagoida nopeastikin toimintaympäristön muutoksiin. Koulussa tupakointi on kielletty, ja koulun aikuisten on aina puututtava siihen. Rikkomusten ilmetessä asiasta ilmoitetaan oppilaan vanhemmille. Koulutyö ja välitunnit pyritään järjestämään siten, että tilaisuuksia tupakointiin ei olisi. Riskitilanteita ovat mm. koulualueelta poistumiset, liikuntapaikoille siirtymiset, retket ja koulumatkat. Myös koulumatkoilla tapahtuvaan tupakointiin puututaan - onhan koulumatka osa oppilaan koulutyötä. Tupakonnista luokanvalvoja ottaa ensimmäisellä kerralla yhteyden kotiin. Toisella kerralla asia siirretään oppilashuoltoryhmän käsittelyyn. Päihdeongelmat ovat hyvin erilaisia ja vaativat yksilöllisen käsittelyn, mutta niihin on aina puututtava. Vanhempien ja työntekijöiden välinen luottamus on tärkeää. Salassapitosäädökset on otettava huomioon, mutta yhteistyön tulisi silti olla mahdollisimman avointa. Toimiminen eri tilanteissa: 1. Joku aikuinen ottaa yhteyttä koulun henkilökuntaan päihde-epäilystapauksessa: luottamuksellinen keskustelu, jonka jälkeen asia viedään rehtorille ja edelleen oppilashuoltoryhmälle. 2. Joku koulun henkilökunnasta on huolissaan oppilaan käytöksestä ja epäilee päihteiden käyttöä: yhteydenotto rehtoriin, oppilashuoltoryhmän jäseneen sekä luokanopettajaan / - valvojaan 3. Oppilas kertoo toisen oppilaan päihteiden käytöstä: kertojan nimeä ei anneta eteenpäin keskustelu asian esille ottaneen oppilaan/oppilaiden kanssa asia viedään eteenpäin rehtorille tai oppilashuoltoryhmän jäsenelle 4. Oppilaalla havaitaan päihteiden käytön oireita päivän aikana oppilas tuodaan rehtorille huoltajiin otetaan välittömästi yhteys, keskustelu jatkotoimista yhteys terveydenhoitajaan tarvittaessa yhteys sosiaaliviranomaisiin asia viedään aina tiedoksi oppilashuoltoryhmälle ja luokanopettajalle/luokanvalvojalle 5. Oppilas ilmoittaa vapaaehtoisesti päihteiden käytöstään: luottamuksellinen keskustelu oppilaan kanssa, minkä jälkeen sovitaan asian viemisestä eteenpäin. Oppilaalle ei voi luvata olla kertomatta asiaa eteenpäin, 65

72 koska silloin aikuinen asettaa itsensä tilanteeseen, jossa joutuu pettämään oppilaan luottamuksen! mennään yhdessä oppilaan kanssa esim. terveydenhoitajan luokse asia viedään tiedoksi oppilashuoltoryhmälle ja luokanopettajalle/luokanvalvojalle 6. Oppilaalla on hallussaan päihteitä koulun alueella: oppilas tuodaan rehtorille huoltajiin otetaan yhteys välittömästi, keskustelu jatkotoimenpiteistä yhteys kouluterveydenhoitajaan tarvittaessa yhteys sosiaaliviranomaisiin päihteiden takavarikointi, jolloin paikalla on oltava kaksi aikuista keskustelu oppilaan kanssa asia viedään tiedoksi oppilashuoltoryhmälle ja luokanopettajalle/valvojalle Kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Kouluruoka ostetaan keskuskeittiöltä, josta se kuljetetaan lämpimänä Tuusjärven koululle ja koulukeskukselle. Erityisruokavaliot on huomioitu oppilaskohtaisesti. Ruokailua valvovien opettajien lisäksi valvojina toimivat kouluavustajat niillä oppilailla, jotka tarvitsevat avustajan apua ruokailutilanteessa. Ruokailut ovat myös kasvatustilanteita, joissa ohjataan oppilaita hyviin ruokatapoihin ja käyttäytymiseen. Välipalat: Koulukeskuksen oppilaille voidaan järjestää mahdollisuus osallistua pitkinä koulupäivinä maksulliseen ja välipalaan, jota tarjotaan koulun ruokalassa. Välipalan hinta määritellään lukuvuosittain. Välipalaruokailun valvonta järjestetään kouluavustajavoimin. Mikäli oppilas ei halua ostaa maksullista välipalaa, hän voi tuoda kotoa omat eväät, jotka on mahdollista syödä ruokalassa avustajan valvonnassa. Tuusjärven koululla tarjotaan pitkinä päivinä oppilaille voileipää, tai oppilaat voivat tuoda kotoa omat eväät. Koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet Koulukuljetusten turvallisuusohjeet on kirjattu v laadittuun Tuusniemen koulukuljetusoppaaseen, ja niistä tiedotetaan vuosittain oppilaille ja heidän huoltajilleen (tiedote, vanhempainilta, www-sivut). Aamuisin kouluavustaja tai joku opettajista ottaa esi- ja alkuopetusluokkien kuljetusoppilaat vastaan koululaisautoista ja saattaa heidät turvallisesti pysäkiltä koululle. Iltapäivisin klo 13 alimpien luokkien oppilaat saatetaan linja-autoihin ja taksiin (kouluavustajat). Odotustuntien ajaksi kuljetusoppilaille järjestetään tarvittaessa valvonta ja ohjattua toimintaa (kotitehtävien tekemistä. pelejä ja leikkejä tms). Huoltajan kirjallisella luvalla oppilas voi poistua odotuksen aikana kirjastoon tai kylälle, jolloin hän on huoltajan vastuulla. Koulun järjestyssäännöt ym. turvallisuusohjeet ovat voimassa myös koulumatkoilla. Tieliikennelain ym. säädökset koskevat luonnollisesti myös koulumatkoja (liikennesäännöt, turvavyöt, pyöräilykypärä, heijastimen käyttö ym.), ja oppilaita muistutellaan niiden noudattamista. Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan Oppilashuollon toimintaa suunnitellaan opettajien kokouksessa kunkin lukuvuoden alkaessa. Syystiedotteessa tiedotetaan koteihin oppilashuollon keskeiset toimintaperiaatteet ko. lukuvuonna. Opetussuunnitelma (johon myös oppilashuollon järjestämistä koskeva suunnitelma sisältyy), on luettavissa kunnan www-sivulta. Myös kirjastossa on opetussuunnitelma paperiversiona kuntalaisten lainattavissa. 66

73 Toimintaohjeiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi Toimintaohjeet tarkistetaan lukuvuosittain laadittavassa työsuunnitelmassa (opetussuunnitelmaan liittyvä suunnitelma, lukuvuosisuunnitelma), ja tarpeen mukaan useamminkin Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (PoL 29 ). Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjän huolehtimaan siitä, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi koulussa. Kouluilla on erillinen kriisisuunnitelma, jonka tavoitteena on kriisien ennaltaehkäiseminen ja torjunta, ja siinä määritellään myös koulussa noudatettavat käytänteet ja toimintaohjeet kriisitilanteiden varalle. Koulun pelastussuunnitelma on laadittu yhdessä Tuusniemen kunnan pelastustoimen kanssa. Koulun järjestyssäännöt tukevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta Kiinnitetään jatkuvasti huomiota mm. seuraaviin uhkatekijöihin: fysikaaliset altisteet (esim. kylmyys/kuumuus, vetoisuus, haju, melu) biologiset altisteet (esim. home) tapaturma- ja terveysuhat * sisätiloissa: portaiden turvallisuus, pulpettien ergonomisuus, sähkölaitteiden turvallisuus, liikuntasalin välineet ja niiden käyttö * ulkona: putoamisen / kaatumisen vaara, liukkaus, peli- ja leikkivälineiden turvallisuus ulkopuolelta tulevat uhat (liikenne, väkivalta, rikokset) Kriisisuunnitelma ja pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain tai tarpeen mukaan ja henkilökunta perehdytetään niihin. Eri tilanteisiin liittyviä toimintavalmiusharjoituksia pidetään säännöllisesti. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Kriisi- ja pelastussuunnitelmat sisältävät yksityiskohtaiset ohjeet eri kriisi- ja vaaratilanteiden ehkäisemistä ja niihin varautumista varten. Koululle valitaan turvallisuusvastaava. Yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa Kriisitilanteissa tehdään yhteistyötä kunnan kriisityöryhmän kanssa ja tarvittaessa järjestetään kriisipalavereja. Rehtori kutsuu koolle kriisityöryhmän. Opettajat ja luokanvalvojat osallistuvat tarpeen mukaan kriisipalavereihin. Oppilaille tarjottava kriisituki on vapaaehtoista. Toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa Toimintaohjeet äkillisiä kriisi- ja vaaratilanteita varten päivitetään opetussuunnitelman liitteenä olevaan kriisisuunnitelmaan. Johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä Rehtori vastaa koulun osalta kriisijohtamisesta sekä sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta yhteistyössä pelastustoimen ja poliisin kanssa pelastussuunnitelmassa mainitulla tavalla. Opettajat ja avustajat vastaavat kriisin sattuessa oman opetusryhmänsä oppilaiden turvallisuudesta. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Psykososiaalisen tuki ja jälkihoito järjestetään yhteistyössä kouluterveydenhoidon ja sosiaalitoimen kanssa. Tarvittaessa otetaan mukaan psykologi ja muu erityisterveydenhuolto. 67

74 Kriisisuunnitelman arviointi Kriisisuunnitelman päivityksen ja toimintavalmiusharjoitusten yhteydessä järjestetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat koulun henkilökunta ja yhteistyötahot Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä voivat olla sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, jotka voivat ilmetä suorana tai epäsuorana toimintana. Väkivaltaan, kiusaamiseen ja häirintään puuttuminen ja niiden ehkäisy kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Kiusaamista on se, kun yksi ja sama henkilö joutuu toistuvasti tahallisen kielteisen toiminnan kohteeksi. Kun tämä tapahtuu koulussa, puhutaan koulukiusaamisesta, jota voi olla sanallista: nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista fyysistä: lyömistä, tönimistä, potkimista ja estämistä epäsuoraa kiusaamista tai syrjintää: joku jätetään toistuvasti porukan ulkopuolelle, puhutaan pahaa toisesta selän takana ja yritetään saada toisetkin välttämään häntä, suhtaudutaan toiseen kielteisesti Häirintä voi ilmetä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka sisältää vihjailevia ilmeitä, eleitä tai eitoivottua fyysistä kosketusta. Kiusaamisen ja häirinnän vastaisessa työssä pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita: syyttelyn sijasta keskitytään ratkaisujen löytämiseen oppilaita rohkaistaan kiusaamisen/häirinnän vastaisilla asenteilla asiaan puututaan kaikilla koulun tasoilla (yksilö, luokka, koko koulu) yhteistyötä tehdään mm. vanhempien kanssa Huomattavaa on, että kiusatuksi tai häirityksi joutuvan oma kokemus on tärkein. Mitättömältäkin näyttävä kiusaaminen tai häirintä voi jatkuessaan kasvaa uhrin kannalta ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Lukuvuoden aikana luokanopettajien/luokanvalvojien on käsiteltävä luokissaan aihetta Miten kiusaamista ja häirintää voidaan ehkäistä koulussa. Lisäksi oppilaiden kanssa käydään läpi koulun järjestyssäännöt sekä annetaan tietoa kiusaamisen ja häirinnän eri muodoista ja sen seurauksista. Tarvittaessa oppilaille järjestetään kysely koulukiusaamisesta ja häirinnästä. Kun kiusaamista tai häirintää esiintyy: - puututaan heti tilanteeseen ja lopetetaan se - selvitetään tapahtumien kulku kuullen eri osapuolia ja silminnäkijöitä - kirjataan tapahtumat - sovitaan kiusaamisen lopettamisesta ja mahdollisista seurauksista (rangaistukset ym.) - sovitaan, miten tilannetta seurataan Lisäksi otetaan yhteys kotiin puhelimitse tai tapaamalla huoltajia. Luokassa voidaan keskustella tapahtumasta, ja jos kiusaaminen jatkuu, neuvotellaan huoltajien kanssa tukitoimista. Toimintatapoja koulun tasolla: - koulun järjestyssäännöt - asennekasvatus jokapäiväisissä tilanteissa 68

75 - vanhempainillat, valistustoiminta - kyselyt kiusaamisen kartoittamiseksi - kummiluokka- ja tukioppilastoiminta - tehokas välituntivalvonta - koulun oma toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja seurannaksi osana opetussuunnitelmaa - tiedottaminen oppilaille ja koteihin Koulun ja kodin välinen yhteistyö on tärkeää kiusaamisen vastaisessa toiminnassa. Jos huoltaja epäilee kiusaamista, hänen tulee ottaa yhteyttä oppilaan luokanopettajaan tai -valvojaan. Toimintatapoja luokan tasolla: - yhteisesti sovitut luokan säännöt, joiden noudattamista seurataan ja rikkomuksiin puututaan - kyselyt kiusaamistilanteiden kartoittamiseksi - kiusaamisen muotojen ja seurausten käsittely luokissa, esim. rooliharjoitukset tai KiVa Koulu -ohjelmaan liittyvät oppitunnit - tukioppilastoiminta - oppilaiden oman osallistumisen lisääminen, esim. vastuualueet, teemapäivät Toimintatapoja yksilötasolla: - keskustelut kiusaajien ja kiusattujen kanssa - tukitoimet eri osapuolille; myös muiden oppilaiden tuki - keskustelut asianosaisten huoltajien kanssa - kannustus kiusaamiseen puuttumiseen - sopiminen seurannasta; seuranta eri aikaväleillä Kun kiusaamista, häirintää tai väkivaltaista käyttäytymistä dokumentoidaan, kirjataan ylös tapahtuman päivämäärä, osallisena olleet henkilöt, tapahtuman mahdollisen tarkka kuvaus, toimenpiteet ja seuranta. väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Kouluyhteisössä voi esiintyä myös kiusaamisen lisäksi muuta aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä, joka on tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä. Uhkaava väkivaltatilanne koulussa: Opettaja / henkilökunta pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen pyytää tarvittaessa apua poliisilta tiedottaa asiasta rehtorille Koulun rehtori kutsuu paikalle tarvittaessa kriisiryhmän ottaa yhteyttä vanhempiin hoitaa asian tiedottamisen tarpeelliseksi katsomilleen tahoille, aina kuitenkin osallisten omille luokanopettajille/luokanvalvojille Luokanopettaja/valvoja osallistuu tarvittaessa kriisiryhmän työskentelyyn 69

76 Väkivaltatilanteista tulee aina tehdä myös kirjallinen selonteko kaikkia osapuolia kuullen! Selonteon tekevät asiaa hoitaneet opettajat rehtorin avustuksella. asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta Kiusaamisen luonteesta riippuen ongelmia selvittävät valvova opettaja, luokanopettaja, rehtori ja/tai oppilashuoltoryhmä. Vakavat kiusaamiset ja niiden ratkaisut kirjataan muistiin mahdollista myöhempää tarvetta varten (kirjallinen muistiokaavake kriisisuunnitelman liitteissä). Väkivaltatapauksissa ja jatkuvassa/usein toistuvassa kiusaamisessa voidaan harkita myös poliisin mukaantuloa. Kiusaaja on velvollinen korvaamaan rikkomansa tai tärvelemänsä omaisuuden. Toimenpiteitä kiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi ovat anteeksipyyntö, keskustelu, sovittelu tai kurinpidolliset rangaistukset, esimerkiksi jälki-istunto ja kirjallinen varoitus. Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti ja seurannasta tehdään suunnitelma, jonka luokanopettaja tai luokanvalvoja kirjaa. Koko kiusaamisprosessi (kiusaamisen käsittely, toimenpiteet ja seuranta) kirjataan ja käsitellään tarvittaessa oppilashuollossa. Samoin tapaukset, joissa huoltaja ja kouluyhteisön edustaja tapaavat, kirjataan muistiin. Kaikki kirjaukset säilytetään oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä. Kotiin ollaan yhteydessä esimerkiksi puhelimitse ja tarvittaessa kiusaaja(t), kiusattu sekä molempien vanhemmat kutsutaan koululle yhteiseen kokoukseen. Vakavammissa kiusaamis-, häirintä- tai väkivaltatilanteissa yhteyttä voidaan ottaa myös viranomaisiin, kuten poliisiin, sosiaalitoimistoon tai psykologiin. Yhteistyössä arvioidaan tarve kiusaajan tai kiusatun ohjaamisesta jatkohoitoon, terapiaan tms. ammattiavun piiriin. Koulun toimintamalli kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa esitellään huoltajille esimerkiksi koulun vanhempainillassa. Kouluyhteisön työntekijät perehdytetään tarpeellisin väliajoin koulun järjestyssääntöihin ja yhteisiin toimintamalleihin kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi: Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Vuosittain tehdään Kiva koulu- tms. kysely oppilaille. Kyselyissä ilmenneisiin epäkohtiin puututaan ja ne pyritään korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1. ROMANIOPETUS Romanit ovat suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluva etninen vähemmistöryhmä, jolla on oma kieli, omaleimainen tapaperinne ja kulttuuri. Romanit ovat Suomen kansalaisia, ja heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin valtaväestöllä. Romanilasten opetuksessa käytetään ensisijaisesti yleisopetusta ja sen mahdollisia tukitoimia. Erityisopetusta käytettäessä järjestetään riittävä seuranta ja mahdollisuus palata yleisopetukseen. Monet romanivanhemmat eivät pidä lastensa koulunkäyntiä tärkeänä eivätkä siten pysty tukemaan heitä koulutyössä. Jos perustaitojen (luku-, kirjoitus-, ja laskutaidot) oppiminen jää heikoksi, se vaikuttaa oppilaan kaikkeen myöhempään koulumenestykseen. 70

77 Mikäli vanhemmat eivät pysty ohjaamaan oppilaita läksyjen teossa, järjestetään oppilaille koulun jälkeen läksyparkki. Siellä oppilaat saavat ohjausta kotitehtävien teossa joko koulunkäyntiavustajan tai opettajan ohjauksessa. Menestyäkseen suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa romanin tulee hyväksyä ja omaksua sen säännöt, arvostukset ja odotukset. Romanikulttuuriin on kuulunut, että jos esim. läheinen sairastuu, häntä lähdetään auttamaan pitkienkin matkojen takaa. Sama koskee tietysti myös hautajaisia. Oppilas saattaa olla poissa hautajaisten takia viikon ja jää opetuksessa jälkeen. Poissaolo ilman hyväksyttävää syytä ei kuulu romanikulttuuriin ja poissaoloihin puuttumisessa saman käytännön on koskettava kaikkia oppilaita kulttuuritaustasta huolimatta, koska kaikilla lapsilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet koulunkäyntiin. Mikäli poissaoloihin ei puututa, romanitaustaisten oppilaiden syrjäytymisriski kasvaa ja tulevaisuudennäkymät heikkenevät. Poissaoloja koskevat käytänteet ovat samat niin valtaväestöön kuuluville kuin romanitaustaisillekin oppilaille. Huoltajilla on velvollisuus ilmoittaa lapsen poissaoloista viipymättä kouluun sekä koululla on velvollisuus ilmoittaa luvattomista poissaoloista välittömästi huoltajalle. Kun oppilas on pitempään poissa koulusta, huoltajien kanssa tulee sopia, miten oppilas suorittaa tekemättä jääneet tehtävät. Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville annetaan perusopetuslain mukaisesti tukiopetusta. Osalla romanioppilaita on takanaan useita koulunvaihtoja, koulunvaihtojen yhteyteen liittyviä pitkiä poissaoloja ja mahdollista ulkomailla asumista. Poissaoloihin, muuttoihin ja koulunvaihtoihin liittyy luokalle jäämisen riski. Kun oppilaan oppivelvollisuusikä täyttyy hänen vielä suorittaessaan peruskoulua, on olemassa riski, että peruskoulun päättötodistus jää saamatta. Oppilaalle tarjotaan tarvittaessa vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, jolloin peruskoulu tulisi suoritettua oppivelvollisuusiän puitteissa. 7. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 7.1. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuuksien kuvausten lisäksi tässä luvussa annetaan esimerkkejä pedagogisista käytänteistä eli siitä, miten aihekokonaisuudet voitaisiin huomioida eri oppiaineissa yli oppiainerajojen. Keinoja oppiaineiden rajojen ylittämiseen ovat esim. erilaiset projektit ja teemat. Vuosittaisessa suunnitelmassa määritellään, miten aihekokonaisuudet kulloinkin näkyvät koulun toiminnassa. 71

78 IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Ihmisenä kasvaminen kuuluu mitä suurimmassa määrin opettajan kasvatustehtävään. Sitä tulee toteuttaa koulun kaikessa toiminnassa kaikilla luokka-asteilla niin oppituntien aikana kuin oppituntien ulkopuolellakin. Oppilaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä tuetaan erityisesti tuomalla esille hänen onnistumisiaan ja edistymistään. Hyvän itsetunnon eteen kannattaa ponnistella, jotta oppilaalle muodostuisi kuva itsestään kykenevänä ja selviytyvänä olentona. Hyvän itsetunnon omaava oppilas pystyy hyväksymään omat puutteensa, näkemään virheensä ja oppimaan niistä. Hyvä itsetunto on pohja myös yhteisöllisyyden kehittymiselle. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Arvioinnissa tuetaan oppilaan terveen minäkuvan kehittymistä ja tuodaan positiivisesti esille oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä tuetaan oppilasta ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä, jotta erilaisilla oppijoilla on mahdollisuus tuoda oma osaamisensa esille käyttäen omaa oppimistyyliään. Vaihtelevilla opetusmenetelmillä kuten yhteistoiminnallinen oppiminen, ryhmä- ja parityöskentely tuetaan oppilaita toimimaan ryhmän ja yhteisön jäseninä. Koulun yhteiset tilaisuudet kuten juhlat, retket ja leirikoulut ovat tapa välittää oppilaille esteettisiä ja yhteisöllisiä kokemuksia. Ihmisenä kasvamisen tulee näkyä niin, että jokainen oppilas voi toteuttaa omia vahvuuksiaan ja saada onnistumisen elämyksiä kaikissa oppiaineissa taitotasostaan huolimatta. Jokaisella oppilaalla voi olla esimerkiksi seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle oma opintokirja, johon hän kirjaa omia ajatuksia oppimisestaan. Kasvun tukena voi olla Minä -vihko, jota käytetään arviointikeskusteluissa. 72

79 Oppilaanohjauksessa painotetaan oman oppimistyylin löytämistä ja kehittämistä sekä opiskelutaitojen pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistä. Terveystieto tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja oman ainutkertaisuuden ymmärtämistä. Uskonto ja elämänkatsomustieto korostavat toisten huomioon ottamista sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Ne myös tukevat kasvua oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Taito- ja taideaineissa korostuvat esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden perustana on oman kulttuurin ja juurien tunteminen ja arvostaminen. Tarkoituksena on oppia tuntemaan ja arvostamaan omaa kotiseutuaan osana Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa ja muuta maailmaa. Oman kulttuuri-identiteetin pohjalta opetuksessa kehitetään oppilaiden valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja arviointiin, toisten arvostamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Eri aineiden oppitunneilla käsitellään aiheita, jotka liittyvät paikallistuntemukseen kuten paikalliseen elinkeinohistoriaan ja nykypäivään, perinnekäsitöihin, -ruokiin, -musiikkiin, murteeseen, paikallisten taiteilijoiden musiikkiin, kirjallisuuteen ja muihin taiteisiin. Paikalliset uskonnolliset piirteet puolestaan voidaan huomioida opetuksessa ja koulujen juhlissa. Oppitunneilla laajennetaan paikallistuntemusta käsittämään koko Suomen historia maantieteen, kulttuurin, harrastusten ja elinkeinojen alueella. Suomen tuntemuksen lisäksi hankitaan tietoja eri maiden maantieteestä, historiasta, kielistä sekä kulttuurista mukaan lukien myös tapakulttuuri. Käydään lyhyillä tutustumiskäynneillä lähiympäristön kohteissa, jotka liittyvät paikallishistoriaan, luontoon ja nykypäivän elinkeinoihin. Oppitunneille pyydetään paikallisia vierailijoita, jotka kertovat paikkakunnan asioista eri näkökulmista. Luodaan mahdollisuuksien mukaan yhteyksiä ja vuorovaikutusta eri maiden oppilaiden sekä opettajien välillä Internetin, kirjeenvaihdon, kansainvälisyysprojektien ja vierailujen avulla. Tällöin vuorovaikutuksessa ja tiedonhankinnassa käytetään ja kartutetaan kielitaitoa. 73

80 Tutustutaan erilaisiin ihmisiin lähialueilla ja vieraillaan naapuriluokissa ja -kouluissa sekä käydään esimerkiksi esiintymässä vanhainkodissa. Luokkaan tai kouluun tulevat vieraat otetaan vastaan ystävällisesti ja heidät huomioidaan samalla korostaen tapakulttuuria. Hankitaan tietoja Suomessa asuvista etnisistä tms. vähemmistöistä ja otetaan heidät huomioon järjestämällä vierailuja, kulttuuritapahtumia tai juhlia. Hankitaan tietoja ulkomailla tunnetuista suomalaisista henkilöistä. Luokkaretkiä voidaan tehdä joko paikallisiin tai kaukaisempiin kohteisiin oppilaiden ikätason mukaan VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhankintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Omissa esitelmissään oppilaat käyttävät tiedonhankinnassaan erilaisia lähteitä kuten painettuja ja sähköisiä lähteitä, taulukoita ja karttoja. He myös tutustuvat erilaisiin tekstilajeihin ja oppivat mediakritiikkiä vertailemalla tietolähteitä ja kyseenalaistamalla valmista tietoa. Viestintä ja mediataidolla on omia teemapäiviä kuten sanomalehtiviikko ja aikakauslehtipäivä. Oppilaat tutustuvat kirjaston käyttöön. Oppitunneilla ja erilaisissa tilaisuuksissa harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestintätaitoja. Kuvallista viestintää analysoidaan ja tuotetaan videoimalla ja äänittämällä. Oppilaat julkaisevat omaa kirjallista materiaalia kuten koululehteä ja omia kotisivuja. Paikallistietoutta korostetaan yhteistyöllä paikallislehden kanssa. 74

81 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Yrittäjyyteen kasvaminen lähtee koulun arvopohjasta, ja sisäiseen yrittäjyyteen kuuluu se, että oppilas ponnistelee onnistuakseen eri oppiaineissa eikä lannistu mahdollisista vastoinkäymisistä. Luokassa oppilas toimii ryhmän osana omien ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilas tutustuu eri ammatteihin ja järjestöjen toimintaan esimerkiksi vierailujen, haastattelujen, esitelmien, retkien ja leikkien kautta. Työelämään tutustumisen jakso ylemmillä vuosiluokilla syventää oppilaan ymmärrystä työelämästä. Kyselyt, omien ehdotusten tekeminen, projektit, esitykset ja yhteinen suunnittelutyö harjaannuttavat yhteisöllisyyteen Oppilaskunnan vaalit, nuorisovaltuusto ja luokkatoimikunnat ovat ensiaskeleita osallistuvaan kansalaisuuteen. Oppilaiden oma varainhankinta antaa taloudellista vastuuta myös oppilaille. Oppilaat osallistuvat yhteisten sääntöjen laatimiseen ja samalla myös sitoutuvat niiden noudattamiseen. 75

82 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta kestävän kehityksen periaatteiden oppiminen yksittäinen kansalainen vaikuttaa valinnoillaan ympäristöön vastuu omasta ja yhteisestä omaisuudesta eri ammattialojen vaikutus ympäristöön pyritään ohjaamaan järkeviin valintoihin PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Oppilaiden projektityönä voi olla erilaisten tuotteiden elinkaaren tutkiminen. Tavaroita kierrätetään ja ideoidaan keinoja, joilla vanhasta tavarasta saadaan käyttökelpoista korjaamalla ja uudelleen suunnittelemalla. Kouluissa pyritään yhdessä oppilaiden kanssa vähentämään jätteen määrää ja tehostamaan lajittelua TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 76

83 TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Oppilaille korostetaan terveitä elämäntapoja kuten monipuolista ravintoa, riittävää lepoa, liikuntaa ja päihteettömyyttä. Häneltä edellytetään sopivaa käytöstä ja hyviä tapoja samoin kuin sään mukaista pukeutumista. Liikennesäännöt tulevat tutuiksi ja oppilaat tutustuvat erilaisiin liikkumisvälineisiin ja osaavat huolehtia niiden kunnosta, säilytyksestä sekä käyttävät tarvittavia suojavarusteita kuten kypärää ja heijastinta. Vuosisuunnitelmassa sovitaan opettajien yhteistyöstä ja asiantuntijoiden hyödyntämisestä sekä kotien tuesta teemakokonaisuuksien toteuttamisessa. Taitoja opetellaan mahdollisuuksien mukaan todellisissa tilanteissa esimerkiksi tutustumiskäynneillä työpaikoille, opintoretkillä ja leirikouluissa. Sisätiloissa liikuttaessa kiinnitetään huomiota kulkusääntöihin. Järjestyssäännöissä korostetaan henkilökohtaista koskemattomuutta, toisen omaisuuden kunnioittamista, vastuullisuutta, huolellisuutta ja täsmällisyyttä. Oppilaat tietävät, kuinka kriisitilanteissa tulee toimia turvallisuussuunnitelman ja kriisikansion ohjeiden mukaan. Harjoitellaan avun hälyttämistä, ensiapua, suojautumista, poistumista ja lisävahingon estämistä pelastautumisharjoituksissa Opetetaan tuntemaan sähkölaitteita ja huolehtimaan niiden kunnosta. Koulu tekee yhteistyötä poliisin kanssa, ja oppilaat oppivat suojautumaan rikollisuudelta ja ymmärtämään myös korvausvelvollisuuden käsitteen. Koulussa korostetaan väkivallattomuutta, kiusaamisen estämistä ja yleensä rauhan edistämistä. Totutaan oikeisiin työtapoihin ja suojainten käyttöön sekä tutustutaan erilaisiin laitteisiin ja niiden käyttöohjeisiin IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Oppilaan tulee ymmärtää, että suomalainenkin elämäntapa ja taloudellinen hyvinvointi ovat hyvin pitkälti riippuvaisia teknologiasta. Teknologia ei tarkoita vain tietotekniikkaa, vaan kaikenlaisia muitakin teknisiä 77

84 välineitä. Teknologian ja elämänhallinnan suhdetta pitäisi pohtia kriittisesti: hallitseeko elämää helpottamaan tarkoitettu teknologia ihmistä? Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. On tiedostettava, että teknologian epätasainen jakautuminen Suomessa ja maailmanlaajuisesti on tasa-arvokysymys. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Koulujen laitteistot ja opettajien koulutus niiden käyttöön pyritään pitämään ajanmukaisena. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. PEDAGOGISIA KÄYTÄNTEITÄ Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuus liittyy läheisesti viestintä- ja mediataitoihin, tasa-arvoon, ympäristöön ja suomalaiseen kulttuuri-identiteettiin. Kaikissa oppiaineissa oppilaalle korostetaan kriittistä suhtautumista sähköisten medioiden tuottamaan sisältöön. Tiedon haussa esimerkiksi Internetistä käytetään myös vieraskielisiä lähteitä. Oppilaat oppivat käyttämään teknisiä välineitä oppitunneilla ja taltioivat esimerkiksi koulun yhteisiä tapahtumia audiovisuaalisilla laitteilla. Tasa-arvon edistämiseksi koulu tarjoaa kaikille mahdollisuuden käyttää teknisiä apuvälineitä oppimisen ja kasvun tukena. Ymmärtääkseen teknologia-käsitteen laajuutta ja vaikutuksia oppilaat tutustuvat mahdollisuuksien mukaan mm. lähialueiden teollisuus- ja tuotantolaitoksiin. Oppilastyön aiheena voi olla teknologian vaikutus ihmiseen ja ympäristöön esimerkiksi psykologian, historian tai luonnontieteiden näkökulmasta. 78

85 7.2. ÄIDINKIELTEN JA TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPISKELU Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty yksitoista eri oppimäärää, jotka ovat suomi, ruotsi, saame, romani ja viittomakieli äidinkielenä, muu oppilaan äidinkieli, suomi ja ruotsi toisena kielenä, suomi saamenkielisille sekä suomi ja ruotsi viittomakielisille. Toisessa kotimaisessa kielessä on ruotsin ja suomen kielessä määritelty A- ja B-oppimäärät sekä kaksikielisille oppilaille tarkoitetut äidinkielenomaiset oppimäärät. Lisäksi perusteiden liitteenä on Opetushallituksen suositus maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen opetuksen perusteiksi. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa ja toisessa kotimaisessa kielessä seuraavassa taulukossa mainittuja oppimääriä sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä tarjoaa ja oppilaan huoltaja valitsee. Taulukossa oppilaan äidinkielellä tarkoitetaan koulun opetuskieltä (suomi, ruotsi tai saame) tai muuta huoltajan ilmoittamaa kieltä. Oppilaan Äidinkielen ja kirjallisuuden Toinen kotimainen kieli äidinkieli oppimäärä yhteinen erillis- yhteinen valinnainen rahoitettu suomi suomi --- ruotsi --- äidinkielenä ruotsi ruotsi --- suomi --- äidinkielenä saame saame ruotsi äidinkielenä ja suomi saamenkielisille romani suomi tai romani ruotsi tai --- ruotsi suomi äidinkielenä viittomakieli viittomakieli ruotsi tai äidinkielenä ja suomi suomi tai ruotsi viittomakielisille muu äidinkieli muu oppilaan ruotsi tai äidinkieli ja suomi suomi tai ruotsi toisena kielenä muu äidinkieli suomi tai ruotsi maahanmuuttaja- ruotsi tai --- toisena kielenä tai oppilaan suomi suomi tai ruotsi äidinkieli äidinkielenä 79

86 7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. ÄIDINKIELEN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuutta käsitellään yhteydessä oppilaan omiin tavoitteisiin sekä mahdollistetaan asian käsittely ainekirjoituksissa aihevalintoja suuntaamalla - opiskelutaidot koulutaipaleen alusta alkaen; vastuu tehtävistä, tavoitteellisuus - oman oppimisen arvostaminen, edistymisestä nauttiminen - ryhmätyötaidot - ei lannistu vastoinkäymisistä, hyväksyy itsensä omanlaisenaan oppijana Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuutta käsitellään suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin piirteisiin tutustumalla ja vertaamalla niitä muiden kieliryhmien kirjallisuuteen ja kulttuuriin - monipuolisia, eri kulttuuriperästä kertovia kuuntelu- ja lukutehtäviä - paikallinen ja suomalainen kielellinen kulttuuri, kertomukset, sadut, lorut, sananlaskut, historia - erilaiset työtavat tukemaan hyvää tapakulttuuria ja suvaitsevaisuutta - erilaiset esiintymiskokemukset - kirjallisuudesta esimerkiksi osia Kalevalasta ja Seitsemästä veljeksestä Viestintä ja mediataito aihekokonaisuus kuuluu äidinkielen opetuksen sisältöihin eri vuosiluokilla - itsensä monipuolinen ilmaiseminen * kirjoitelmat, erilaiset dramatisoinnit, pantomiimi, näytelmät 80

87 * kuvakerrontaa ja kuvitusta (kuva-sana-lause, sarjakuva viestimenä tekstin kera, elokuva viestimenä) - tiedon hankinta, vertailu, valikointi, hyödyntäminen - mediaviestien muoto ja sisältö ja mediavälineiden käyttö eri tilanteissa ja ympäristöissä * sarjakuva: asian kertominen sarjakuvana, kuva ja teksti; oleellinen asia * kuvasta kertominen, sarjakuvan viestin ymmärtäminen * elokuva: piirretyn lastenelokuvan tarkastelu, (miten asiat kerrotaan liikkein, elein, ilmein, värein), luontokuvat (sanat, kuvakulmat, musiikki), oikeat elokuvat (katsotaan, analysoidaan, työstetään oman tulkinnan keinoin) * TV: lapsille sopiva ohjelma, dokumentit, TV tiedon lähteenä, TV tulvii ohjelmaa (valinta, kriittisyys) * mediakriittisyys * tietokonepelit: oppimispelit ajanvietepelit, todellinen epätodellinen, kriittisyys, peliaika - viestien tuotto, välittäminen, käyttö - mahdollisesti sanomalehtiviikko, aikakauslehtipäivä - esiintyminen, ryhmäviestintä - kuvallinen viestintä, videot, äänitteet - luokkalehti, koululehti, kotisivut - paikallislehti - sähköposti ja sen käyttö Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuutta käsitellään sisäisen yrittäjyyden ja omien tavoitteiden ja tilinpäätösten näkökulmasta, keskustelemalla tai kirjoittamalla yritteliäisyydestä ja yrittäjyydestä yhteiskunnassa sekä opettelemalla osallistuvalle kansalaiselle tarvittavia taitoja (esim. kokousja neuvottelutaito, mielipiteen ilmaisu mediassa) - oman mielipiteen muodostaminen ja julki tuominen - toisten mielipiteen huomioon ottaminen - oman vastuun ymmärtäminen esim. ryhmätyötilanteissa - erilaisiin tehtäviin, projekteihin, ryhmätöihin yms. osallistuminen omien edellytystensä mukaisesti - tekee esitelmän ikätasolleen sopivalla tavalla Turvallisuus ja liikenne aihealuetta käsitellään ilmaisutaitotehtävissä (esim. improvisaatiot liikenteen ongelmakohdista), kirjoitelmien aiheissa ja mediataitojen opettamisessa (esim. sanomalehden liikennesivun suunnitteleminen) - huomioi turvallisuusasiat erilaisissa työskentelytilanteissa - harjoittelee avun hankintaa, esim. hätänumeroon soitettaessa viestintä, ohjeiden mukainen toiminta, paikan selostaminen jne. Ihminen ja teknologia aihealuetta käsitellään pohtien sekä kirjoitetun että puhutun kielen tehtävissä sekä ohjaamalla oppilasta kriittiseen tiedonhakuun - tietotekniikan hyödyntäminen oppimisessa, esim. oppimisohjelmat - teknisten viestimien tietotulva, esim. TV, videot, Internet 81

88 VUOSILUOKAT 1-2 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetus on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee yksilöllistä kielen oppimista. Opetuksessa otetaan huomioon se, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuosiluokilla 1-2 on siirrytty uusiin kirjainmalleihin. Tyyppikirjainten avulla oppilasta ohjataan saavuttamaan selkeä peruskirjoitustaito, jonka pohjalta henkilökohtainen käsiala kehittyy sujuvaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Kirjoituskirjaimilla kirjoittamisen opettelu ja niillä sujuva kirjoittaminen painottuvat toiselle luokalle. Alkuopetuksessa omaksuttu vahva kirjoituskirjainten käyttötaito mahdollistaa käsin kirjoittamisen aktiivisen käytön myös ylemmillä luokka-asteilla. Äidinkielen alkuopetuksen keskeisiä opetusmenetelmiä ovat ääneen lukeminen, vuoroluku, rooliluku ja ääneti lukeminen sanelut, kuvasta kirjoittaminen, omasta elämästä ja sen tapahtumista kirjoittaminen sekä mielikuvituskertomukset ja muistitehtävät (ulkoa esim. pienet runot, lorut ja laulut) prosessikirjoittaminen (oman kirjoituksen työstämisen jatkaminen, uudelleen lukeminen ja tekstin muokkaaminen esim. tekstinkäsittelyohjelmassa) leikki (roolileikki, vapaa leikki) ja draama suulliset keskustelut; asioiden kertominen, arviointi ja tarinointi itsenäisesti, ryhmässä, parin kanssa sekä kyseleminen oppimista tukevat liikeharjoitteet (kehon hahmottaminen, rytmiharjoitteet ja kehosoittimet) 1. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen - oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ja ajatuksiaan suullisesti ja kirjallisesti - keskittyy kuuntelemiseen eläytyen - osallistuu vuorollaan yhteiseen keskusteluun kuunnellen toisia ja ilmaisten omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen - oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perusvalmiuksia ja - tekniikan käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana, lause, teksti, aakkoset ymmärtää säännöllisen harjoituksen merkityksen luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa - kiinnostuu lukemisesta ja kirjoittamisesta Suhde kirjallisuuteen ja kieleen - oppilas tutustuu kielen ilmiöihin ja tarkastelee kielen merkitystä - tutustuu medialukemiseen esim. mainokset, lasten lehdet - tutustuu tietotekniseen oppimisympäristöön esim. oppimispelit - kirjoittaa mielellään omaa tekstiä tarkkaillen oikeinkirjoitusta, tärkeintä kuitenkin tuottaminen - kiinnostuu kirjallisuudesta - kuuntelee ja vähitellen myös itse lukee kirjallisuutta - opettelee valitsemaan mieleistään lukutaitoaan vastaavaa lukemista 82

89 KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen, kuunteleminen ja vuorovaikutustaidot - puhetilanteisiin osallistuminen pareittain, pienryhmissä ja luokkatilanteessa - omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien ja tarinoiden kertominen parille ja pienryhmälle - kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä kertoen, leikkien, improvisoiden ja dramatisoiden pienimuotoisesti - kuuntelee keskittyen ja osaa päätellä kuulemansa perusteella asioita - kokonaisilmaisun vahvistaminen (esim. sormi- ja vartalolorut), mielikuvien käyttö (esim. runojen improvisointi), esiintymiskokemukset (pienet esitykset luetusta, kuullusta, tapahtuneesta jne. omalle ryhmälle tai luokalle) - myös pienet lorut, runot tms. ulkoa opetellen - opettajan luennan ja kerronnan kuuntelu ja siten kirjoitettuun ja puhekieleen tutustuminen Lukeminen ja kirjoittaminen - lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen päivittäinen harjoittelu - äänne kirjain - vastaavuuden runsasta harjoittelua - edetään tavu sana hahmoihin, runsasta harjoittelua - visuaalisesti lyhyiden sanojen tunnistamista, lukemista, ja edetään kohti outojen, pidempien sanojen tunnistamiseen, lukemiseen ensin ääneen ja vähitellen hiljaa mumisten ja lukien - puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteeksi, myös kirjoitusharjoittelua - myös toisin päin; äänne, tavu, sana kirjoitusharjoittelua - kirjainmuotojen harjoittelua (isot ja pienet tekstauskirjaimet), opetellaan kirjoitusrytmiä - oikea kynäote, hyvä asento, silmä käsi koordinaatio, hiiren hallinnan harjoittelua - oikein kirjoituksen harjoittelua sanatasolla, alustavasti myös lyhyitä lauseita sanavälit sanan jatkaminen eri riville - omien tekstien tuottaminen (käsin kirjoittaen ja mahdollisuuksien mukaan myös tietokoneella), pääpaino sisällössä ja tuottamisen ilossa - tekstin ymmärtämisen strategiat: sisällön ennakointi otsikon ja kuvien perusteella tekstin liittäminen omiin kokemuksiin ja havaintoihin - painettuihin ja sähköisiin teksteihin tutustumista ja avaamista keskustellen Kirjallisuus ja kieli - monipuolisen kirjallisuuteen tutustuminen (sadut, kertomukset, runot, näytelmät, sarjakuvat, asiateksti) opettajan lukemisen kuuntelu kuvien katselu itse lukeminen videot, elokuvat, kuunnelmat, teatteri - kirjojen lukemista ja käsittelyä: elämyksellisyys, lukukokemusten jakaminen sekä siten, että lukeminen antaa virikkeitä luovaan toimintaan - kirjallista keskustelua ja käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika, -paikka, juoni - luetun liittäminen omaan aikaisempaan kokemusmaailmaan - luokassa on saatavilla oppilaille sopivaa kirjallisuutta - kirjaston käytön harjoittelua - käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallista tai vierailevaa kulttuuritarjontaa 83

90 2. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen - oppilas kehittyy suullisessa ja kirjallisessa itsensä ilmaisemisessa - kuuntelee keskittyneesti ja eläytyen - osallistuu keskusteluun vuorollaan kysyen, vastaten ja kertoen, ilmaisee omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään Luku- ja kirjoitustaidon kehittyminen - kehittyy lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikassa käsitteet lause, teksti, juoni, kertomus - tarkkailee lukemaansa ja ymmärtää lukemansa - kehittyy luku- ja kirjoitustaidossa laajemmin, myös media (erilaisia lehtiä lapsen lähiympäristöstä) ja tietotekniikka (oppimispelejä, osaa kirjoittaa pienen kertomuksen tietokoneella) - oppii kirjoittamaan omaa tekstiä mahdollisimman oikein sääntöjen ja sopimusten mukaisesti, tärkeintä edelleen tuottamisen ilo Suhde kirjallisuuteen ja kieleen - tutustuu kielen ilmiöihin lukiessaan, kirjoittaessaan ja tottuu tarkastelemaan kielen merkitystä ja muotoa - kuuntelee ja lukee kirjallisuutta laajentaen sanavarastoaan (passiivinen ja aktiivinen) ja löytää kirjallisuuden kiehtovan maailman - osaa valita mieleistään lukemista KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - ilmaisee itseään suullisesti erilaisissa puhe- ja vietintätilanteissa pareittain, ryhmässä ja luokkatilanteessa - työstää kuulemaansa, näkemäänsä, kokemaansa, lukemaansa ryhmässä improvisoiden, dramatisoiden, leikkien ja kertoen (esim. tarinakerä, jossa yksi aloittaa solmuun asti, toinen jatkaa tarinaa seuraavaan solmuun asti jne.) - keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelun harjoittelua - omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien, tarinoiden kertominen ja selostaminen pienryhmälle - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen, mielikuvien käyttöä ja esiintymiskokemuksen kartuttamista muihin aineisiin integroiden - pienimuotoiset ulkoa opeteltavat esitykset - opettajan luennan ja kerronnan kuuntelu ja siten kirjoitettuun ja puhuttuun kieleen tutustuminen, mikä ero kirjoitetulla ja puhekielellä - opettaja lukee luokalle ääneen pari kokonaista kirjaa lukuvuodessa ja kertoo satuja ja tarinoita Lukeminen ja kirjoittaminen - päivittäistä ääneen lukemista parille, ryhmälle ja luokalle - päivittäistä kirjoittamisen harjoittelua - painettujen ja sähköisten tekstien avaamista keskustellen siten, että tekstin ymmärtäminen syvenee - tekstin ymmärtämisen strategiat: sisällön ennakointi otsikon ja kuvan avulla lukiessa pysähtyminen järkevissä kohdissa keskeisten asioiden löytäminen, päätelmien tekeminen 84

91 tekstin liittäminen omiin kokemuksiin ja havaintoihin * tarkkailee, milloin ei ymmärrä yksittäistä sanaa, lauseen tai jakson merkitystä, osaa etsiä ratkaisua ympäröivästä tekstistä ja hiljentää lukuvauhtia tarvittaessa - ääneen lukemisesta äänettömään eteneminen - kirjainmuotojen harjoittelua kerraten pienet ja isot tekstauskirjaimet ja uutena tyyppikirjaimet - huomiota edelleen kynäotteeseen, kirjoitusasentoon, koordinaatioon, hiiren hallintaa harjoitellaan - oikeinkirjoituksen harjoittelua: sanavälit sanan jatkaminen eri riville ison alkukirjaimen käyttö lauseen päättövälimerkit pilkun käyttö luettelossa - omien tekstien tuottaminen ja luomisen iloa Kirjallisuus ja kieli - monipuolista kirjallisuuteen ja muihin teksteihin tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen ja itse lukien - kirjojen lukemista ja keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, juoni liittäminen omaan kokemusmaailmaan elämykset lukukokemuksen jakaminen virikkeet muuhun toimintaan esim. liikuntaan, kuvikseen, musiikkiin - luokassa on saatavilla oppilaille sopivaa kirjallisuutta - kirjastonkäytön harjoittelua - kielestä tiedostuminen: * kielellä leikkiminen (sadut, lorut, riimit) * huomio kielen merkityksestä sen muotoon * äänteiden, tavujen ja sanojen oikein kirjoittaminen * aakkoset ja aakkosjärjestys * yhdyssanat * ala- ja yläkäsitteitä, sanojen luokittelua KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan 85

92 osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen ja käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Siirryttäessä toiselta kolmannelle vuosiluokalle oppilaan tulee hallita seuraavat perustiedot ja - taidot: Oppilas pystyy ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tekee kysymyksiä omaa melko sujuvan lukutaidon ymmärtää äänne- ja tavutusperiaatteen ymmärtää lausekäsitteen sekä kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä. 86

93 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. 3. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen Oppilas - oppii viestinnän perustaitoja (aktiivinen kuunteleminen ja vastaanottajan huomioiminen omassa viestinnässä) - rohkaistuu erilaisissa tilanteissa ilmaisemaan itseään osallistumalla keskusteluun - harjoittelee itsensä monipuolista ilmaisemista suullisesti ja kirjallisesti Erilaisten tekstien tulkitsemis- ja hyödyntämistaitojen kehittyminen Oppilas - opettelee etsimään tietoja ikäkaudelleen sopivasta lähteestä - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin Tekstien tuottamisen taito ja kyky niiden hyödyntämiseen kehittyy Oppilas - kirjoittaa sujuvasti käsin - opettelee sanojen ryhmittelyä ja harjoittelee lauseen muodostamista Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas - oppii käyttämään kirjastoa lukuelämysten lähteenä - lukee paljon monipuolista lastenkirjallisuutta - osoittaa positiivista asennetta lukemisharrastusta kohtaan - laajentaa sanavarastoaan KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: omien kokemusten, havaintojen, tapahtumien ja tarinoiden kertominen ja selostaminen toisille erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (pari, ryhmä, luokka, aikuinen) kuunteleminen ja vastaanottavaisuus vuorovaikutustilanteessa omien esitysten keksiminen ja esittäminen (näytellen, nukketeatterilla ym.) Tekstinymmärtäminen: keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua sana- ja asiatarkkaa lukemista ajatuskartan laatimista 87

94 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen: Puhe-esitykset kerrotaan tutusta asiasta toisille (esim. kirjaesittely) harjoitellaan äänenkäyttöä esiintymisissä Kirjoittaminen varmennetaan ja tuetaan kirjoituskirjainten käyttöä suunnitellaan ja kirjoitetaan omia tekstejä ajatuskartan avulla harjoitellaan oikeinkirjoituksen tarkistamista kirjoitetaan juonellisia kertomuksia, satuja ja runoja harjoitellaan otsikointia kasvatetaan sanavarastoa kirjoitetaan pienimuotoisia tietotekstejä kirjoitetaan erilaisia viestejä (esim. sähköpostiviesti) Kielenhuolto Päättövälimerkit: piste, huutomerkki, kysymysmerkki ja niiden käyttö eri lausetyypeissä vuorosanaviiva lauseiden yhdistäminen opetellaan yhdyssanoja ison alkukirjaimen käyttö vokaalit ja konsonantit, geminaatta, pitkä vokaali ja diftongi synonyymit ja vastakohdat Tiedonhallintataidot: opetellaan kirjaston / kirjastoauton käyttöä harjoitellaan itsenäistä työskentelyä erilaisissa oppimisympäristöissä Kielen tehtävät ja rakenne: tarkastellaan kielen tehtäviä opitaan ymmärtämään äänteiden ja kirjainten ero luokitellaan sanoja sanaluokista substantiivit, adjektiivit ja verbit tarkastellaan sanojen muotoja, yksikkö ja monikko tarkastellaan lauseopin alkeita Kirjallisuus ja muu kulttuuri: tutustutaan kirjallisuuden lajeihin esim. satu, kertomus, runo esitellään lastenkirjoja innostetaan lukemaan (esim. lukupassi) luetaan ja kuunnellaan kokonaisteoksia tutustutaan lasten- ja nuortenkirjailijoihin 4. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen Oppilas - oppii keskustelemaan erilaisissa tilanteissa ja ottaa huomioon viestinsä vastaanottajan - kykenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti ja rakentaa pieniä puhetekstejä - osaa kuunnella toisia 88

95 Erilaisten tekstien tulkitsemis- ja hyödyntämistaitojen kehittyminen - harjaantuu ymmärtämään lukemaansa - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista tietoa erilaisista lähteistä - kykenee erottamaan pääasiat kokonaisuudesta Tekstien tuottamisen taito ja kyky niiden hyödyntämiseen kehittyy - tutustuu sanojen semantiikkaan ja virkkeen käsitteeseen Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - harjoittelee teosten tarkastelua, osaa valita itselleen sopivaa luettavaa ja osaa kertoa lukemastaan KESKEISET SISÄLLÖT: Vuorovaikutustaidot: oman mielipiteen esittäminen keskustelussa ja toistenkin mielipiteen hyväksyminen aktiivisen kuuntelun kehittäminen omien näytelmien rakentelua tarinoiden ja satujen näytteleminen alkuperäistä juonta ja henkilöhahmoja seuraillen näytelmien esittäminen sähköpostin, tekstiviestien ja Chat-kanavien turvallinen ja asiallinen käyttö Tekstinymmärtäminen silmäilevää ja etsivää lukemista keskittyvää ja ymmärtävää kuuntelua tekstin pääasioiden etsimistä ja niiden erottelemista sivuasioista ajatuskartan laajentamista käsitekartaksi Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Puhe-esitykset: kerrotaan juonellinen kertomus käytetään kuvailua ja tukisanalistoja yleisön edessä esiintyessä harjoitellaan ottamaan kontaktia yleisöön Kirjoittaminen: harjoitellaan selkeää käsialaa harjoitellaan juonellisen kertomuksen rakennetta kasvatetaan sanavarastoa kirjoitetaan tietotekstiä muokataan omaa tekstiä kappalejako Kielenhuolto: harjoitellaan virkkeen muodostamista lause ja yhdyslause harjoitellaan välimerkkien käyttöä vuorosanaviivan käytön varmentaminen verbin taivuttaminen persoonamuodoissa Tiedonhallintataidot: käytetään erilaisia tietokirjoja tietotekstien avaamisen harjoittelua: ennakointia, pääasioiden erottamista, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, päättelemistä, arviointia tukisanat käsitekartta etsitään tietoa erilaisista lähteistä (tietokirjat, tietoverkko jne.) 89

96 Kielen tehtävät ja rakenne: sanavaraston laajentaminen puhekielen ja yleiskielen erottaminen tarkastellaan sanastoa (esim. synonyymit, homonyymit, yhdyssanat) laajennetaan sanojen luokittelua kaikki sanaluokat opetellaan verbin persoona-, myöntö- ja kieltomuotoja tarkastellaan verbin aikamuotoja opetellaan adjektiivien vertailuasteet tutustutaan pronominilajeihin Kirjallisuus ja muu kulttuuri: monipuolista lukemista: sadut, runot, lasten- ja nuortenkirjat, uusi kirjallisuus ja klassikot erottaa faktan ja fiktion tarkastellaan kirjallisuuskäsitteitä: päähenkilö, sivu- ja taustahenkilö, tarkastellaan teoksen kuvaamaa aikaa ja paikkaa, miljöötä, syvennetään juonenkerrontataitoa käsitellään luokan yhteisiä kokonaisteoksia tehdään kirjaesitelmiä, kirjavinkkausta käsitellään sarjakuvia 5. luokka TAVOITTEET Vuorovaikutustaitojen karttuminen Oppilas - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan - toimii aktiivisesti eri tekstiympäristöissä ja käyttää sanaa, kuvaa ja ääntä vuorovaikutuksessa vastaanottajan kanssa Erilaisten tekstien tulkitsemis- ja hyödyntämistaitojen kehittyminen - tarkkailee ja arvioi itseään lukijana - kehittää luetun ymmärtämisen taitoa - osaa avata tekstiä eri tapoja käyttäen Tekstien tuottamisen taito ja kyky niiden hyödyntämiseen kehittyy - osaa ilmaista omia mielipiteitään - hallitsee juonellisen kertomisen - osaa kirjoittaa pieniä tietotekstejä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - hallitsee sanaluokat pääpiirteittäin - tutustuu lauseoppiin - kykenee vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä - syventää lukukokemustaan - osaa hyödyntää lukemaansa - oppii tarkastelemaan kriittisesti ja vertailemaan löytämäänsä tietoa - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti 90

97 KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot: aktiivisuus kuuntelijana ja viestijänä asiointitaito kysymysten laatimista ja keskustelupuheenvuoroja dramatisointia elokuvaan tutustumista kuunnelman tai pienimuotoisen videoesityksen laatiminen verkkoympäristössä työskentely Tekstinymmärtäminen: päättelevä lukeminen luetun ja kuullun arviointia päätelmien tekoa tekstin ajatuksien pohdintaa; pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, muistiinpanojen tekemistä erityyppisten tekstien vertailua tietotekstien käsittelyä kuvan tulkintaa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen: mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista erilaisia esitelmiä esitysten jaksottamista ja havainnollistamista hankittujen tietojen koontia sujuvan käsialan harjoittamista kertomuksen lajeihin tutustumista kuvauksen kirjoittamista tietojen hakemista ja tietotekstien kirjoittamista mielipiteen kirjoittamista oman tekstin viimeistelyä palautteen pohjalta yleiskielen käyttöä Kielenhuolto: virkkeen käyttöä otsikointia ja kappalejakoa lainausmerkkien käyttöä oikeinkirjoituksen vahvistamista Tiedonhallintataidot: tietotekstin käsittelyä ja tulkintaa luetun ja kuullun arviointia asiatekstin tiivistämistä Kielen tehtävä ja rakenne: sanaluokkien varmentaminen sanojen eri muotojen opettelua sanojen taivutuksen merkitys lauseiden muodostuksessa verbien käytön varmentaminen; persoona- ja aikamuodot lauseenjäsennys: subjekti, predikaatti, objekti puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailu 91

98 Kirjallisuus ja muu kulttuuri: lasten ja nuorten kirjallisuuden lukeminen kirjallisuuden lajien tuntemus faktan ja fiktion eron ymmärtäminen tietokirjallisuuden monipuolinen käyttö kirjallisuuden ja muun kulttuurin välisten yhteyksien etsiminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa 92

99 - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. TAVOITTEET Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja 93

100 saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista pääsee teatteriin vähintään kerran luokilla saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT Äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueita pyritään käsittelemään kokonaisuutena, niin että esim. kirjallisuuden käsittelyn yhteydessä tarkastellaan kieltä, kirjoitetaan ja puhutaan. Aihevalinnoissa pyritään autenttisuuteen, jolloin julkinen tiedonvälitys niveltyy luontevasti aihealueisiin. Tehdään ajankohtaisia projektitöitä, myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. 6. luokka Vuorovaikutustaidot: viestintävalmiuksien, -taitojen, -rohkeuden ja ilmaisun vahvistaminen kohteliaan puhujan taitojen harjoitteleminen haastattelut, väittelyt harjoitellaan puhelimessa ja kokouksessa käyttäytymistä puhetaidon harjoitteleminen (esim. esitelmät, juhlapuheet): äänenkäyttö eri tilanteissa, huomion kiinnittäminen ulkonaiseen esiintymiseen oppilas arvioi omia luku-, viestintä- ja mediatottumuksiaan tutustumalla TV-ohjelmiin, sanomalehteen, teatteriin ja elokuvaan sekä valmistamalla esityksiä koulun juhliin ja oppitunneille Tekstinymmärtäminen: tutustutaan erilaisiin tekstityyppeihin ja sisältöihin lukemistoista, sanomalehdistä ja kirjallisuudesta tarkastellaan lauserakenteen, kieliopillisten luokitusten, sananmuodostuksen, päätteiden ja tunnusten käyttöä teksteissä kuuntelemisen taidon syventäminen olennaisten asiasisältöjen erottaminen tekstistä, silmäilevä lukeminen päätelmien tekeminen tekstistä lukustrategioiden harjoitteleminen, kirjojen, taulukoiden ja diagrammien analysoiminen mediakriittisyys, median ym. tiedon valikointiin ja kriittiseen tarkasteluun harjaantuminen erilaisten asia- ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelu (esim. kuvailevat, kertovat ja selostavat tekstit) Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen: yleispuhekielen sekä kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan puhe- ja viestintätavan harjoittelu erilaiset ilmaisukeinot erilaiset esitelmät tekstin jäsentely: aloitus, käsittely, lopetus erilaisten tekstien kirjoittaminen: mielipide, uutinen, kuunnelma, käsikirjoitus käsialakirjoituksen huolto tekstinkäsittely tietokoneella sanojen merkityksen tarkastelu tilanteen mukaisen kielenkäytön harjoittelu, kuten kielellä vaikuttaminen, kohtelias kielenkäyttö 94

101 Tiedonhallintataidot: tiedonhankintaa erilaisissa oppimisympäristöissä, eri lähteistä (kirjoista, tietokone, internet) muistiinpanojen tekemistä sisällysluettelon laatimista ja lähdemerkintöjen opettelua oman projektityön tekoa; lähdemateriaalin muokkaus oman esityksen muotoon Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin: äidinkielen merkityksen ymmärtäminen; suomen kielen vaiheisiin ja sen perusrakenteisiin tutustuminen murteisiin ja sukulaiskieliin tutustuminen sanojen synnyn ja puhekielen piirteiden tarkasteleminen sanaluokat sanojen taipuminen (sijamuodot, persoona- ja aikamuodot) oikeinkirjoituksen vahvistaminen (iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, väli- ja päätösmerkit, lause ja virke) realismiin ja fantasiaan perehtyminen kirjallisuusvalikoiman laajentaminen klassikoihin ja nykykirjallisuuteen runouden käsitteleminen kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden analysointi opittujen peruskäsitteiden avulla, joihin liitetään teema ja sanoma mediakriittisyyden harjoittelu sanoma- ja aikakauslehtien tarkastelu ja kriittisen lukutavan harjoittelu teatteri- ja/tai elokuvakokemuksien jakaminen 7. luokka (3 viikkotuntia) Kielitieto kerrataan aiemmin opittu kielioppi ja varmistetaan käsitteiden hallinta. - sanaluokat - sijamuodot - verbien persoona- ja aikamuodot. Tekstin rakentuminen ja analyysi faktan ja fiktion erojen selventäminen. tekstin rakentuminen virke ja lause Kielenhuolto ja oikeinkirjoitus kerrataan läpäisyperiaatteella perusasioita: iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, välimerkit Kirjoittaminen kirjoitetaan runsaasti fiktiivisiä tekstejä referaatti Vuorovaikutus ja suullinen ilmaisu esitellään omia tuotoksia oppilasryhmälle mahdollisimman usein. käydään läpi ilmaisutaidon perusasioita: paljon pieniä harjoituksia. Kirjallisuus ja muu kulttuuri luetaan useita kokonaisia teoksia. kirjaesittelyjä sekä teosten sisältöön liittyviä tehtäviä nuortenkirjallisuus sekä muuta kaunokirjallisuutta kaunokirjallisuuden luokittelu: epiikka, draama ja lyriikka 95

102 kirjallisuuden peruskäsitteitä lyhyitä tekstejä (kertomus, novelli) tietoteksteihin tutustumista kulttuurin ja kielen yhteyden tiedostaminen: jaetaan kokemuksia kulttuuritilaisuuksista (mm. teatteri) Mediakasvatus omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia sanoma- ja aikakauslehdet, sarjakuvat uutinen 8. luokka (3 viikkotuntia) Kielitieto verbitaivutus, verbien modusten käyttö ja modaalisuus lauseen rakenne, lauseenjäsennys Tekstin rakentuminen ja analyysi vaikuttavat tekstit sanoma- ja aikakauslehtien tekstilajit: esim. uutinen, artikkeli, reportaasi, yleisönosastokirjoitus, mainos asiatekstien rakentumistavat harjoitellaan tiedonhankintataitoja Kielenhuolto ja oikeinkirjoitus syvennetään ja vahvistetaan oikeinkirjoituksen hallintaa kirjakielen ja puhekielen erot Kirjoittaminen kirjoitetaan monentyyppisiä tekstejä: asiatekstejä ja fiktiivisiä tekstejä mielipidekirjoittaminen ja perusteleminen proosan keinojen käytön harjoittelua (jännitys-, sci fi- tai fantasiakertomuksia) asiakirjoja (esim. kokousasiakirjat) Vuorovaikutus ja suullinen ilmaisu suullinen esitelmä eri mieltä olemisen taidot, oman mielipiteen perusteleminen ja perustelutavat esitellään omia tuotoksia oppilasryhmälle mahdollisimman usein Kirjallisuus ja muu kulttuuri luetaan useita kokonaisia teoksia kirjaesitelmiä ja teosten analysointitehtäviä syvennetään kaunokirjallisuuden peruskäsitteitä ja tuntemusta novelli lyriikka kaunokirjallisuuden tyylisuunnat: romantiikka ja realismi käydään teatterissa mahdollisuuksien mukaan Mediakasvatus eri mediamuotojen tarkastelua ja vertailua mainonta 96

103 9. luokka (3 viikkotuntia) Kielitieto Mitä kieli on? suomen kielen ominaispiirteitä suomi ja maailman kielet, kielisukulaisuus, suomen sukukielet suomen kirjakielen vaiheita sanaston muuttuminen: lainasanat, uudissanat, vierassanat puhekielen variaatiot: murteet ja slangi nimistö lauseenvastikkeita ja verbin nominaalimuotoja kerrataan peruskoulun aikana opittuja kielioppiasioita tarpeen mukaan Tekstien rakentuminen ja analyysi tekstit toistensa osina tekijänoikeudet, tietolähteiden käyttö Kielenhuolto ja oikeinkirjoitus kielenhuollon kertausta tarpeen mukaan Kirjoittaminen harjoitellaan yleiskielen käyttöä ja normeja pohtivia tekstejä prosessikirjoittaminen aineistopohjainen kirjoitelma tutkielma asiakirjoja (esim. hakemus, ansioluettelo) Vuorovaikutus ja suullinen ilmaisu pidetään tilannepuhe oman tutkielman esittely kirjallisuuskeskustelut Kirjallisuus ja muu kulttuuri Suomen kirjallisuuden historia pääpiirteissään suomalaisia klassikkoja ja nykykirjoja suomalainen kansanrunous Kalevala luetaan useita kokonaisia teoksia käydään teatterissa mahdollisuuksien mukaan Mediakasvatus eri medioiden aktiivista seuraamista ÄIDINKIELEN VALINNAISAINEET ILMAISUTAITO (lyhyt valinta, 1 viikkotunti) 97

104 Ilmaisutaidon tavoitteena on kehittää oppilaan ilmaisukykyä monipuolisesti, rohkaista itseilmaisuun, kehittää itseluottamusta, mielikuvitusta ja ongelmanratkaisutaitoja, opettaa erilaisia ilmaisukeinoja (liike, ääni, sana), ohjata ryhmätoimintaan ja yhteistyöhön sekä tutustuttaa oppilaita teatteriin ja näyttämötyöhön. Ilmaisutaidon tunnit sisältävät aisti-, keho- ja liikeharjoituksia. Opettelemme keskittymistä, hengitystekniikkaa ja äänenkäyttöä. Harjoittelemme rentoutumista. Teemme erilaisia improvisaatiotehtäviä, joissa esim. harjoittelemme erilaisten tunnetilojen esiintuomista. Opettelemme mimiikkaa ja pantomiimia. Teemme pieniä näytelmiä ja sketsejä. Ilmaisutaitoa ei arvioida numerolla, vaan osallistumisesta saa suoritusmerkinnän. LUOVA KIRJOITTAMINEN (lyhyt valinta, 1 viikkotunti) Kirjoittamiskurssin tavoitteena on kehittää oppilaan kirjallista ilmaisukykyä ja tekstin tuottamistaitoja. Luovan kirjoittamisen tunneilla harjoitellaan kaikentyyppistä kirjoittamista. Siellä kirjoitetaan mahdollisimman paljon esim. tarinoita, runoja, pohtivia tekstejä ja asiatekstejä. Kurssi sopii niille oppilaille, jotka ovat innokkaita kirjoittajia, tai niille, jotka haluavat kehittyä kirjallisessa ilmaisussaan. Kirjoitelmista annetaan runsaasti ohjaavaa palautetta. Voidaan harjoitella myös prosessikirjoittamista. Luovan kirjoittamisen kurssia ei arvioida numerolla, vaan osallistumisesta saa suoritusmerkinnän. LUKUPIIRI (lyhyt valinta, 1 viikkotunti) Lukupiirin tavoitteena on, että oppilaan kirjallisuuden analysointitaidot kehittyvät ja kaunokirjallisuuden tuntemus syvenee. Tarkoituksena on herättää oppilaan kiinnostus kaunokirjallisuuteen ja rohkaista lukemaan monenlaista kirjallisuutta. Lukupiirissä luetaan paljon kaikentyyppisiä tekstejä, mutta keskitytään enimmäkseen kaunokirjallisuuteen. Luettavasta kirjallisuudesta keskustellaan ja tehdään monentyyppisiä analysoivia tehtäviä. Lukupiiri tarjoaa innokkaille lukijoille mahdollisuuden jakaa oma lukukokemus toisten lukijoiden kanssa. Lukupiiri-kurssia ei arvioida numerolla, vaan osallistumisesta saa suoritusmerkinnän. ARVIOINTI ÄIDINKIELESSÄ Oppilas saa ohjaavaa, korjaavaa ja kannustavaa palautetta kaikista kirjallisista tuotoksistaan ja suullisista esityksistään. Osa tuotoksista arvioidaan numerolla, osa sanallisesti. Kielitietoudesta ja muistakin äidinkielen osa-alueista voidaan pitää numerolla arvioitavia kokeita. Oppilaan arvosanassa otetaan huomioon kaikki äidinkielen osa-alueet: vuorovaikutustaitojen karttuminen, suullinen ilmaisu, kirjallinen ilmaisu, tekstin analyysitaidot, kielitietous, kirjallisuustuntemus ja harrastuneisuus sekä aktiivinen osallistuminen. Yhdeksännellä vuosiluokalla koko arviointi suhteutuu päättöarvioinnin kriteereihin. 98

105 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Viestintä Oppilas haluaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti sekä yksin että ryhmässä ja pyrkii luomaan kontaktin yleisöön osaa kuunnella keskittyneesti ja osallistuu ongelmalähtöiseen keskusteluun; kykenee osallistuvaan ja analyyttiseen vuoropuheluun arvostaa muita puhujia, hyväksyy erilaisia mielipiteitä ja kykenee osallistumaan keskusteluun rakentavasti, esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, tekemällä ehdotuksia ja perustelemalla näkemyksiään tietää puhe- ja kirjakielen keskeisimmät erot, on tietoinen yksilöllisen kielen mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä kykenee mukauttamaan kielenkäyttöään tilanteen ja viestintävälineen edellyttämällä tavalla ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; osaa myös antaa rakentavaa palautetta muille ja kykenee työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä. Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminen Oppilas osaa käydä vuoropuhelua sekä fiktiivisten että asiatekstien kanssa: esittää kysymyksiä tekstistä, kommentoi, perustelee, tulkitsee ja analysoi tekstejä osaa ilmaista lukemansa fiktiivisen tekstin herättämiä ajatuksia ja tunteita, pohtia tekstin teemaa, juonta ja henkilökuvaa sekä sen sisältöä ja suhdetta omiin ajatuksiin ja kokemuksiin osaa käyttää joitakin keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja tekstianalyyttisiä käsitteitä osaa lukea lyriikkaa ja ilmaista ajatuksia ja tunteita, joita runo herättää osaa toimia ja hankkia tietoa erilaisissa tekstiympäristöissä ja tuntee eri tekstilajeja ja niiden tehtävän ymmärtää, että tekstillä on jokin tarkoitus ja lähettäjä, jolla on ratkaiseva merkitys tekstin kielelliselle ulkoasulle, muodolle ja sisällölle lukee ja ymmärtää erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, sekä käyttää toimivia lukustrategioita osaa pohtia tekstien kuvallista ja auditiivista ilmaisua tunnistaa tavallisia fiktiivisiä tekstilajeja sekä erityylisiä fakta- ja mediatekstejä, erityisesti uutisia, mainoksia ja erilaisia artikkeleita sekä kykenee suhtautumaan niihin analyyttisesti ja kriittisesti osaa erottaa tekstistä oleellisen, tulkita tekstejä, tunnistaa arvoväittämiä, tiivistää sisältöä sekä verrata erilaisia tekstejä osaa käyttää kirjastoa, hakuteoksia ja tietokantoja sekä fiktiivisiä tekstejä, asiatekstejä ja suullisesti välitettyä tietoa lähteinään osaa poimia oleellisen tiedon eri lähteistä ja pohtia lähteiden luotettavuutta. Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminen Oppilas tuntee suullisten ja kirjallisten tekstien laatimisen prosessin sekä osaa soveltaa kielitaitoaan tekstin tuottamisessa osaa kerätä riittävästi materiaalia esitystään varten sekä jäsennellä ja analysoida sitä osaa jäsentää suullisen esityksensä niin, että sen keskeinen aines välittyy kuulijoille ja että tekstin ajatuksenkulkua on helppo seurata pystyy tuottamaan monenlaisia fiktiivisiä tekstejä ja asiatekstejä, esimerkiksi kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, referaatteja, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosaston kirjoituksia ja muita argumentoivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä 99

106 osaa kirjoittaa suhteellisen virheettömästi, ymmärtää kielen sääntöjen merkityksen ja osaa soveltaa sääntöjä niin, että kielen rakenteet, välimerkkien käyttö ja oikeinkirjoitussäännöt ovat pääkohdittain oikein hallitsee riittävän suuren ja käyttökelpoisen sanaston, mutta puhekielenomaisia, murteellisia tai suomen kielestä välittyneitä ilmauksia saattaa esiintyä tekee havaintoja itsestään lukijana, puhujana ja kirjoittajana osaa soveltaa tietojaan kielestä ja puhutun ja kirjoitetun kielen eroista niin, että omien tekstien sanavalinnat, tyyli ja rakenteet ovat tarkoituksenmukaisia. Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri Oppilas on saavuttanut sellaisen lukutaidon, että kykenee lukemaan kokonaisteoksia löytää itseään kiinnostavaa kirjallisuutta ja saa tietoa kauno- ja/tai tietokirjallisuudesta sekä eri viestintävälineiden välityksellä tuntee ruotsin kielen tärkeimmät erityispiirteet ja pystyy tietyissä määrin vertailemaan ruotsin kieltä muihin kieliin, erityisesti suomen kieleen, pohjoismaisiin kieliin ja niihin vieraisiin kieliin, joita hän opiskelee tuntee sanaluokkajaon, taivutusjärjestelmän ja lauseenjäsennyksen sekä sanajärjestyksen periaatteet sekä osaa tehdä kielellisiä kokeiluja osaa kuvata itseään lukijana ja perustella kirjallisuusvalintojaan; on lukenut ainakin ne kokonaisteokset, jotka luokka on valinnut yhteisesti luettaviksi on lukenut suomalaista, ruotsalaista, pohjoismaista ja muuta ulkomaista kaunokirjallisuutta kuten runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, sarjajulkaisuja, otteita näytelmistä, pohjoismaisia myyttejä ja satuja sekä suomenruotsalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia tuntee kaunokirjallisuuden päälajit, muutamia keskeisiä tyylisuuntauksia, jonkin verran klassisia teoksia ja muutamia keskeisiä kotimaisen, pohjoismaisen ja maailmankirjallisuuden perusteoksia osaa pohtia kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa koskevia asioita ja jakaa kokemuksensa muiden kanssa osaa tulkita ja tarkastella eri viestimien välittämää tietoa tuntee jonkin verran ruotsin kielen vaihtelua ja kehitystä; tietää kielen olevan jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä kulttuuri-ilmiö, joka on riippuvainen kielenkäyttäjistä ja maantieteellisistä, sosiaalisista, poliittisista ja historiallisista tekijöistä kykenee oppimansa perusteella ymmärtämään ja pohtimaan äidinkielen tehtävää ja merkitystä muihin kieliin verrattuna monikulttuurisessa kieliyhteisössä näkee Suomessa puhuttavan ruotsin osana pohjoismaista kieliyhteisöä ja pohtii sitä myös maailmanlaajuisesta näkökulmasta; ymmärtää kielen ja äidinkielen merkityksen ihmiselle. Koska Tuusniemen kunnassa ei ole ruotsia, saamea eikä romania äidinkielenään puhuvia oppilaita, ei tähän opetussuunnitelmaan ole laadittu lukua näistä kielistä äidinkielenä. Mikäli tällaisia oppilaita tulee kouluun, heidän opetuksessaan noudatetaan Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, ) määräyksiä, ja tarvittaessa laaditaan myös paikallinen opetussuunnitelma näitä kieliä varten. 100

107 7.4. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSIN KIELI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine. RUOTSI B1-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. RUOTSIN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen viestintätilanteiden harjoittelu pari- ja pienryhmissä pitkäjänteisen työn omaksuminen kielenopiskelussa tutustuminen vieraisiin ja vähemmistökulttuureihin omasta elämänpiiristä kertominen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomen kaksikielisyyden merkitys suomenruotsalaisen vähemmistökulttuurin juuriin ja nykyisyyteen tutustuminen Pohjoismaiden käsitteen tarkentuminen kulttuurisesti kulttuurierojen ymmärtäminen ja hyväksyminen Viestintä ja mediataito kielen osaamisen merkitys kommunikaation välineenä Internetin käyttö tiedonlähteenä Hufvudstadsbladet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yhteistoiminnallinen ja itsenäinen opiskelu omat opiskelutavoitteet mielipiteiden ilmaisu Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan käsitteen ymmärtäminen Pohjoismainen luonto ja yhteistyö sen säilyttämiseksi Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen matkustaminen ja liikennekäyttäytyminen eri maissa Teknologia ja ihminen kieliohjelmien käyttö tiedonhaku Internetistä Pohjoismainen tietoyhteiskunnan käsitteen ymmärtäminen 101

108 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajan vietto matkustaminen koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet kaikkein keskeisin verbioppi substantiivien ja adjektiivien taivutus keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 102

109 LUOKKA AIHEPIIRIT RAKENTEET OPISKELUTAIDOT 7. Pohjoismaiden maantietoa, Lukusanat, Sanojen tunnistaminen tutustuminen ja tervehdykset, persoonapronominit, suomen ja englannin kellonajat ja viikonpäivät, itsestä, perheestä ja kotieläimistä kertominen, harrastukset ja musiikki, ostosten tekeminen, ruokailu kotona, värejä ja huonekaluja, puhelinfraaseja ja tapaaminen, elokuvat ja vaatteet, nuorten elämää, suomenruotsalaisuuden s-genetiivi ja omistuspronominit, persoonapronominien objektimuodot, den, det, de/dom, infinitiivi ja preesens, apuverbit, deklinaatiot sekä määräisen ja epämääräisen muodon käyttö, adjektiivien taivutus, paikan prepositioita, avulla sekä asiayhteyksistä, ääntämisen pääperiaatteiden omaksuminen, puhutun suomenruotsin ja riikinruotsin erottaminen, pienimuotoisten dialogien tuottaminen suullisesti, omien lauseiden käsite ja kysymyssanat ja kysymyksen tuottaminen kirjallisesti, vähemmistökulttuureja yleensä. muodostaminen, päälauseen sanajärjestys ja alustava tutustuminen imperfektiin. yksinkertaisista arjen tilanteista selviäminen, ruotsin kielen taidon merkityksen ymmärtäminen, 8. Matkan suunnittelu, matkalippujen osto, matkustaminen, kuukaudet, tapaaminen ja esitteleminen, säästä kertominen, tien kysyminen ja neuvominen, luvan kysyminen ja suostuttelu, sukulaisista kertominen, hotellissa asiointi, ravintolassa asiointi, lääkärissä käynti, sairaudet ja ruumiinosat. Kertauksena preesens, apuverbit, substantiivien ja adjektiivien taivutus, prepositioita, persoonapronomineja, päälauseen sanajärjestys. Vahvistetaan imperfektiä. Uutena järjestysluvut ja päiväys, det finns ilmaus, t-päätteiset adverbit, adjektiivien vertailu, imperatiivi, perfekti, refleksiiviverbit, den här ja den där pronominit, man-rakenne, lyhyet vastaukset, sivulauseen ja jälkilauseen sanajärjestys. kieliohjelmien käyttö, kertauksen merkityksen ymmärtäminen, äidinkielessä opitun soveltaminen vieraan kielen opiskeluun, yksinkertaisista asiointitilanteista selviäminen, tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoittelu, suulliset paritehtävät, omat kirjalliset tuotokset, itsearviointi ja omien tavoitteiden asettelu, vastuullisuus omasta työskentelystä, oman kielitaidon vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, sanakirjan käyttö. 103

110 9. Itsestä ja harrastuksista kertominen, ulkonäön kuvailu, tietokoneharrastus, ihastuminen, koulu, asuminen maalla ja kaupungissa, mielipiteen ilmaiseminen, työharjoittelusta kertominen ja ammattia ilmaisevat sanat. Kertauksena verbien ja substantiivien taivutus, adjektiivien taivutus ja vertailu, sanajärjestys, refleksiiviverbit, prepositioita. Uutena pluskvamperfekti, sinpronomini, konditionaali, adjektiivi + substantiivi, att + infinitiivi, adverbien vertailu ja futuuri. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. RUOTSIN VALINNAINEN Ruotsin syventävä valinnaiskurssi (pitkä valinta, 2 viikkotuntia 8/9-luokilla) ROLIGT OCH NYTTIGT 8. luokka Ruotsin kurssi, jonka aikana kartutetaan sanavarastoa, syvennetään rakenteiden tuntemusta ja harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan keskustelemaan mm. asumiseen, perheeseen, harrastuksiin, kotipaikkakuntaan, ostoksilla käymiseen ja matkustamiseen liittyvistä asioista. Rohkaistutaan käyttämään kieltä oma-aloitteisesti. 9. luokka Peruskoulun oppimäärän kertaaminen ja lukion ruotsin opintoihin valmentaminen. Monipuolisten harjoitusten avulla harjoitellaan ruotsin kielen kuuntelua ja ääntämistä. Käydään läpi tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan kirjoitelman tekoa. Opitaan arkielämän sanoja ja sanontoja ja laajennetaan näin sanavarastoa. 104

111 7.5. VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. ENGLANTI A1-KIELENÄ Englantia opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen ensimmäisen vieraan kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. Englannin opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. ENGLANNIN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen oman oppimistyylin tunnistaminen ja kehittäminen itsearvioinnin avulla toisten huomioon ottaminen pari- ja ryhmätyöskentelyssä monipuolisten kielenopiskelutaitojen kartuttaminen pitkäjänteisyyden korostuminen kielenoppimisessa tutustuminen muihin kulttuureihin tunteiden ilmaiseminen ja niistä keskusteleminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oman kulttuuri-identiteetin kehittyminen suhteessa vieraisiin kulttuureihin kulttuurierojen ymmärtäminen ja toimiminen vieraassa kulttuurissa suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen kulttuurivaihto ja kansainvälisen yhteistyön tekeminen vieraan kielen avulla erilaisiin tapakulttuureihin ja kielivariantteihin tutustuminen Viestintä ja mediataito kielen merkitys kommunikaation välineenä ja itsensä ilmaiseminen vieraalla kielellä erilaisiin tekstityyppeihin tutustuminen vieraskielisiin medioihin tutustuminen tiedonhankintataidot erilaisista ja erikielisistä lähteistä ja kriittinen suhtautuminen niihin tekstinkäsittelyohjelmien ja Internetin käyttö lähteiden vastuullisen käyttö Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yhteistoiminnallinen ja itsenäinen opiskelu omien tavoitteiden asettaminen suunnitelmallisuus tulosten saavuttamiseksi omien mielipiteiden ilmaiseminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta eri maiden kulutustottumusten ja asenteiden vertailu jokaisen ihmisen valintojen vaikutusten ymmärtäminen 105

112 Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen oman lähiympäristön tuntemus matkustaminen ja liikennekäyttäytyminen eri maissa laitteiden vieraskieliset käyttöohjeet Teknologia ja ihminen kieliohjelmien käyttö tiedonhaku Internetistä viestintä- ja tietotekniikan merkitys ja vaikutus eri kulttuureissa 106

113 VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa tilanteissa perustietoja omasta ja kohdekulttuurista Rakenteet viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueiden normin mukaan Viestintästrategiat puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta omien viestien suunnittelu puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa 107

114 LUOKKA AIHEPIIRIT RAKENTEET OPISKELUTAIDOT 3. tervehtiminen ja esittäytyminen, be-, can- ja have-verbit sanaston omaksumisen itsestä ja perheestä kertominen, koulusta kertominen, mielipiteen ilmaiseminen, kohtelias kielenkäyttö, lukusanat tasatunnit, viikonpäivät ja värit, kaupunkiympäristö, säätilat, ruokailutilanteita, kehonosia, harrastuksia ja eläimiä tavallisimpia verbejä ja adjektiiveja, käskeminen ja kieltäminen, monikko s-genetiivi, persoonapronomineja, prepositioita harjoitteleminen, sanojen tunnistaminen kirjoitetusta ja kuullusta, tavallisimmat äännemerkit, sanojen painotus, nouseva intonaatio, itsearviointia 4. kysymyksien esittäminen, kulkuneuvoja ja tien neuvominen, lääkärissä käynti, ostosten tekeminen, koulupäivästä, harrastuksista ja vapaa-ajasta kertominen, aakkoset ja kellonajat, kuukaudet ja vuodenajat, maita, kieliä ja paikkoja, ammatteja ja vaatteita, omasta poikkeavaa tapakulttuuria 5. matkustaminen ja nähtävyydet, henkilötietojen kysyminen ja antaminen, ohjeiden antaminen ja noudattaminen, kuvaileminen ja vertailu, sairaudet, asuminen, harrastuksia ja vapaa-ajan viettotapoja, lukusanat ja järjestysluvut kirjeen ja lyhyen viestin kirjoittaminen 6. Suomesta kertominen, lomailu ja matkustaminen ulkomailla, luonto ja kestävä kehitys, uutiset ja historia, juhlat ja erilaiset kulttuurit, uusi teknologia ja kansainvälisyys, amerikkalainen kulttuuri ja amerikanenglanti edellisten vahvistaminen, päälauseiden muodostaminen, kysymyslauseet, yleis- ja kestopreesens, do-apuverbi, persoonapronominit, epämääräinen artikkeli, adjektiivien vertailua, epäsäännöllisiä monikkoja, lisää prepositioita preesensin vahvistaminen, there is/are -rakenne, komparatiivi ja superlatiivi, persoonapronominien possessiivi- ja objektimuodot, järjestysluvut ja päiväykset, tutustuminen imperfektiin, määräinen artikkeli imperfekti of-genetiivi sanaston elaborointia, yksinkertaisen tekstin ja kuullun ymmärtäminen, reagointia ohjatuissa tilanteissa, sanelu, itsearviointia ja pienimuotoista tavoitteiden asettelua itsenäistä tuottamista, syvempää kielioppiin tutustumista ja sen soveltamista, itsearvioiontia ja tavoitteiden asettelua luovat kielenkäyttötilanteet, kielen eri rekistereiden tunnistamista, tavoitteellista kielenopiskelua ja itsearviointia, oppikirjan lisäksi muiden lähteiden käyttöä opiskelun tukena 108

115 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito - pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä - pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa - yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. - osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilantilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. - kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. - ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. -osaa rajallisen joukon lyhyitä ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. - alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito - ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikkuuutisia, arkisimpia käyttöohjeita) - ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. - lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. - selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutummissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. - osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). - osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. - alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. 109

116 VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tehtävänä on laajentaa oppilaan kielitaitoa vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kohdekulttuureja ja ymmärtämään niitä omaa kulttuuritaustaansa vasten viestimään ja toimimaan kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta Luokilla 3 6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 110

117 oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö LUOKKA AIHEPIIRIT RAKENTEET OPISKELUTAIDOT 7. lähiympäristö ja asuminen, lemmikkieläimet, koulunkäynti, ystävyys, vaatteet, ruoka ja ruokailu, yleisimpiä englannin kielen variantteja, Britannia ja muita englantia puhuvien kielialueiden kulttuuri- ja tapatietoutta 8. nuorten ja aikuisten väliset suhteet, koulukiusaaminen, terveet elämäntavat, harrastukset ja urheilu, vapaa-aika ja matkustaminen, maita ja kansallisuuksia, brittienglannin ja amerikanenglannin keskeisimmät erot, lisää englannin kielen variantteja, Yhdysvaltojen ja muiden englantia puhuvien kielialueiden kulttuuri- ja tapatietoutta 9. suomalainen kulttuuri, erilaiset kulttuuritaustat ja arvot, ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, opiskelu, julkiset palvelut, työelämä, yleisaikamuodot, epäsäännölliset verbit, kestopreesens ja imperfekti, futuuri ja sivulause, be- ja have-verbit, yksikkö ja monikko, artikkelit, adjektiivien vertailu, omistuspronominit, persoonapronominien objektimuodot, sanajärjestys, epämääräistä aikaa ilmaisevat adverbit, muodolliset subjektit it ja there, genetiivi, paikan ja ajan prepositiot, foneettiset merkit epäsuora kysymyslause, 1. konditionaali ja if-lause, relatiivipronominit, indefiniittipronominit ja -adverbit, refleksiivipronominit, paljoussanat, vaillinaisten apuverbien korvaavat rakenteet, adverbit ja niiden vertailu, liitekysymykset passiivi, 2. konditionaali ja if-lause, epäsuora esitys, infinitiivi ja ing-muoto, yksikölliset substantiivit, artikkelien käyttö maantieteellisten nimien yhteydessä, lauseiden sitominen ja tekstin 111 vastuullisuus omasta työskentelystä, omien tavoitteiden asettaminen, oman työskentelyn ja saavutusten arviointi, kertauksen merkityksen ymmärtäminen, sanavaraston laajentaminen, kieliopin käytön harjoittelu, äidinkielessä opitun soveltaminen vieraan kielen opiskeluun, suulliset paritehtävät, ryhmätyöskentely, omat kirjalliset tuotokset, kieliohjelmien käyttö oman opiskelun suunnitteleminen, puutteellisen kielitaidon kompensointi, uusien sanojen merkityksen päättely asiayhteydestä, tiedonhankinta eri lähteistä, tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoittelu, kirjoitelmat itseopiskelu, oman kielitaidon vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, opitun soveltaminen muissa yhteyksissä, kielen eri varianttien

118 viestintä ja mainonta, teknologia, taiteet ja viihde, lisää englannin kielen variantteja, englantia puhuvien kielialueiden kulttuuri- ja tapatietoutta laajemmin yhtenäisyys, aiemmin opitun syventäminen ja rekistereiden tunnistaminen, kielen ja kulttuurin yhteyden ymmärtäminen, erilaisten sanakirjojen käyttö opiskelun tukena, lähteiden kriittinen tarkastelu, erityyppiset kirjalliset tuotokset, kielikokeiden eri tehtävätyyppien harjoittelu PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Englanti Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueiden elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. ENGLANNIN VALINNAINEN A-englannin syventävä valinnainen (pitkä valinta, 2 viikkotuntia 8/9-luokilla) ENGLISH WORKSHOP & DISCUSSION Peruskoulun syventävä englannin kielen kurssi soveltuu parhaiten oppilaille, jotka haluavat syventää ja laajentaa englannin kielen osaamistaan. Hyvät perusvalmiudet ovat kurssille osallistumisen edellytyksenä. Kurssilla hyödynnetään eri viestintästrategioita käyttäen mm. tiedotusvälineiden antamia mahdollisuuksia ja internettiä sekä opettajan valinnan mukaan muitakin lähteitä (esim. kirjat, elokuvat, lehtiartikkelit ym.). Kurssin arvioinnissa huomioidaan oppilaan aktiivisuus ja harrastuneisuus. 112

119 SAKSAN VALINNAINEN SAKSAN KIELI (B2) Opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT 9. Ruokailu, pukeutuminen ja vaateostokset, matkustaminen, kotiseudusta kertominen, perhejuhlat, elokuvissakäynti, asuminen, ympäristö ja sen ongelmat, musiikki ja harrastukset, maat, kielet ja kansallisuudet, terveys ja sairastaminen, ristiriitatilanteet perheessä, Saksa ja saksalaiset ulkomaalaisten silmin, koulutusvaihtoehdot ja ammatit. Luokka Aihepiirit Rakenteet 8. Itsestä ja perheestä kertominen, kahvilassa asioiminen, koulunkäynti, ruoka ja ruokailu, ostoksilla, julkiset paikat ja rakennukset, harrastukset ja vapaa-aika, asuminen, matkustaminen, juhlat. Säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien taivutusta, kysymyslauseita, artikkelin käyttö, kieltosanat, omistuspronomineja, lukusanat , modaaliverbejä, päälauseen sanajärjestys, substantiivien monikko, akkusatiivi, keskeisiä prepositioita, manrakenne, imperatiivi. Uusina rakenteina opitaan monikon omistuspronominit, haben- ja sein-verbien imperfekti, akkusatiiviprepositiot, sivulauseen sanajärjestys, perfekti, datiivi, datiiviprepositiot, rektioverbejä, prepositioilmauksia, ammatin ilmaiseminen. 113

120 Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIONTI Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa vaikuttavat oppilaan aktiivisuus ja yleinen suhtautuminen kielten opiskeluun oppitunneilla. Myönteisyys ja aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn sekä tunnollinen tehtävien suorittaminen painottuvat erityisesti. Oma-aloitteinen kielten harrastuneisuus otetaan huomioon arvioinnissa. RANSKAN VALINNAINEN RANSKAN KIELI (B2) Opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 114

121 KESKEISET SISÄLLÖT Luokka Aihepiirit Rakenteet 8. Itsestä ja perheestä kertominen, kahvilassa asioiminen, koulunkäynti, ruoka ja ruokailu, matkalipun ostaminen, viikonpäivät, kuukaudet, kellonajat, harrastukset ja vapaa-aika, sairastaminen, juhlat. 9. Ruokailu, ravintolassa käynti, pukeutuminen ja vaateostokset, värit, matkustaminen, retkeilymajaan majoittuminen, nähtävyyksistä kertominen, elokuvissakäynti, asuminen, säästä kertominen, kortin ja kirjeen kirjoittaminen, musiikki ja harrastukset, maat, kielet ja kansallisuudet. Viestintästrategiat puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta omien viestien suunnittelu oman kielenkäytön tarkkailu puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa ARVIONTI Säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien taivutusta, kysymyslauseita, (est-ce que) artikkelin käyttö, kieltosanat, lähifutuuri, omistuspronomineja, lukusanat 0-60, substantiivien monikko, keskeisiä prepositioita, adjektiivien taipuminen. Lisää säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien preesenstaivutusta, keskeisimmät perfektimuodot, apuverbit, refleksiiviverbit, partitiivi, suorat ja epäsuorat objektipronominit, lukusanat , järjestysluvut. Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa vaikuttavat oppilaan aktiivisuus ja yleinen suhtautuminen kielten opiskeluun oppitunneilla. Myönteisyys ja aktiivinen osallistuminen tuntityöskentelyyn sekä tunnollinen tehtävien suorittaminen painottuvat erityisesti. Oma-aloitteinen kielten harrastuneisuus otetaan huomioon arvioinnissa. 115

122 7.6. MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Matematiikka on kokonaisuus. Sisältöjä ja tavoitteita on siksi hankalaa pirstoa tarkasti eri vuosiluokille. Uuden oppiminen perustuu suurelta osin aikaisemmin opittuun (konstruktivistinen oppimiskäsitys). Siksi aikaisemmin opitut asiat on hallittava koko ajan uutta opiskeltaessa. Viimeisillä vuosiluokilla pienetkin puutteet, esim. huono kertotaulun hallinta, estävät uusien asioiden oppimisen. Oppilailla tulisi olla koko ajan mahdollisuus korjata näitä puutteita. Tämä voidaan toteuttaa erityisopettajan tuella, antamalla tukiopetusta ja jakamalla opetusryhmiä pienempiin osiin. Matematiikan opetuksessa tulee edetä riittävän hitaasti, sen mukaan miten asioita ehditään omaksua. Entisen oppiminen tulee varmistaa ennen uuteen asiakokonaisuuteen etenemistä Oikeanlainen opiskeluympäristö tukee ja edistää oppimista. Myös matematiikan opiskelu tarvitsee riittävästi havainto- ja demonstraatiomateriaalia toiminnalliseen opiskeluun. Luokkiin tarvitaan myös tietokoneita, jotta tarjolla olevia verkko-oppimisympäristöjä ja materiaaleja päästään hyödyntämään. Matematiikan oppimisessa tärkeimpänä tavoitteena on pidettävä ajattelun taitoja ja ymmärtämistä. Tehtävien mekaaninen ratkaiseminen ( oikea vastaus ) ei ole päätarkoitus, vaan keskeisempiä ovat ne ajatteluprosessit, joilla ratkaisua matemaattisiin ongelmiin haetaan. Työtavoista Opetuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisia työtapoja. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon ops:n perusteiden tavoitteet sekä ajattelun taitojen ja menetelmien keskeiset sisällöt, oppilaat (esim. kehitysvaihe, erilaisuus, luokkayhteisö), oppilaskeskeisyys ja toiminnallisuus sekä tarkoituksenmukaisuus opiskeltavan asian kannalta. Myös oppimateriaalin tarjoamat mahdollisuudet vaikuttavat työtapojen valintaan. Arvioinnista Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat 1-2 sekä 3-5-vuosiluokilla opetussuunnitelman perusteiden hyvän osaamisen kriteerit ja vuosiluokilla 6-9 opetussuunnitelman perusteiden päättöarvioinnin kriteerit. Arviointi on jatkuvaa: oppiminen vaatii riittävän usein saatua palautetta, myös aikaisemmin opittujen asioiden hallinta varmistetaan riittävän usein. Oppimista arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla: Eksakti arviointi: summatiiviset sekä formatiiviset kokeet ja testit, projektit, tutkimustehtävät, opinnäytetyöt Vapaamuotoinen arviointi: tuntityöskentely, kotitehtävien seuranta, yms. Itsearviointi Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan käyttäytyminen ja asenne opiskeluun sekä harrastuneisuus. Oppilaalle annetaan kirjallisen sanallisen/numeroarvioinnin lisäksi suullista palautetta. 116

123 MATEMATIIKAN YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Matematiikka tarjoaa työvälineen sekä keinoja kaikkien aihekokonaisuuksien käsittelyyn. Aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä voidaan matematiikan opetuksessa toteuttaa eri vuosiluokilla esim. seuraavissa yhteyksissä: Ihmisenä kasvaminen opiskelutaidot, oman oppimistyylin tunnistaminen, tavoitteellisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä yhteistoiminta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys matematiikan historia; suomalaisia matemaatikkoja matematiikan merkitys, matematiikan kielen kansainvälisyys kansainvälistä matematiikkaa ; laskutehtäviä erimaalaisista oppikirjoista tilastotulkintoja erilaisten maiden elinoloista laskutehtäviä eri maihin liittyvistä aiheista: pisimmät joet, korkeimmat vuoret, asukasluvut ym. kreikkalaiset aakkoset eri maiden mittajärjestelmät (jalka, tuuma, maili) valuuttamuunnoksia Viestintä- ja mediataito sanallisesta ilmaisusta matemaattiseen lausekkeeseen kymmenjärjestelmämalleja kertolaskumalleja viestintätekniset välineet ja niiden käyttö tietokone oppimisen tukena (tehtävät, pelit, animaatiot) matemaattisen tiedon etsiminen eri tyyppisistä viesteistä (teksteistä, kuvista, kaavioista, tilastoista, taulukoista) diagrammit, kaaviot ja taulukot (lukeminen ja tulkinta) tiedon esittäminen diagrammeina, kaavioina yms. diagrammien laatimista (piirtäen tai esim. taulukkolaskennalla) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys kaupankäyntiin, postiin ja matkustamiseen liittyvä laskenta ja/tai projektityöt kaupankäyntiin liittyvä prosenttilaskenta korkolaskenta ja laina-asiat geometrian soveltaminen arkielämään leirikoulun / retken rahoituksen suunnittelua, seurantaa ja diagrammien laadintaa esim. taulukkolaskentaohjelmalla vaalitulokset verotus, palkka säästäminen, sijoittaminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen luonnonvarojen käyttö, pitkäikäiset tuotteet tilastojen tulkintaa ja keräämistä ympäristöön liittyvistä aiheista energian kulutus ja säästäminen väestön muutoksia Turvallisuus ja liikenne tietojen keräämistä, taulukoiden ja diagrammien laadintaa liikenneasioista 117

124 aikataulut, välimatkataulukot nopeus-, aika- ja matkalaskut hahmottaminen, arviointi ja päättelytaito Ihminen ja teknologia laskimen käyttö taulukkolaskentaohjelman käyttö luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus matematiikan merkitys teknologian kehittämisessä matematiikan opetusta tukevia tietokoneohjelmia VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1 2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Matematiikan opetuksella pyritään kehittämään oppilaan ajattelua ja luomaan kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden sekä yleisimpien ratkaisumenetelmien omaksumiselle. Matematiikan oppiminen on opittavien asioiden liittämistä aiempiin tietoihin, niiden uudelleenrakentamista ja täydentämistä. Tärkeää on, että lapsi saa mahdollisuuksia matemaattisten oivallusten löytämiseen, hän pystyy näkemään matematiikan täsmällisenä, loogisena järjestelmänä ja tutustuu matematiikan täsmälliseen kieleen. Etenkin alkuopetuksessa on tärkeää luoda myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Matematiikan oppiminen tulisi kokea mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Lähtökohtia: lapselle tutuissa arkielämän tilanteissa eteen tulevien ongelmien ratkominen matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla havainnollisuus, konkreettisuus, leikinomaisuus systemaattinen eteneminen keskustelun ja kielen keskeinen merkitys o käsitteiden ja ajattelumallien siirtämisessä aikuiselta lapselle o käsitteiden muodostamien rakenteiden oppimisessa (ylä- ja alakäsitteet) o ratkaisujen perustelemisessa (suullisesti/kirjallisesti) o päätelmien tekemisessä o ilmiöiden yhtäläisyyksien ja erojen, säännönmukaisuuksien sekä syyseuraussuhteiden löytämisessä tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisprosessin tukena mahdollisuuksien mukaan Keskeisiä tavoitteita luokilla: Oppilas oppii keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saa monipuolisia kokemuksia matemaattisten käsitteiden esittämisestä eri tavoilla; puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja 118

125 oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään sekä löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita harjaantuu tekemään havaintoja itselleen merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. 1. luokka 2. luokka ymmärtää lukukäsitteen ja osaa käyttää ymmärtää lukukäsitteen ja osaa käyttää monipuolisesti lukujonotaitoja lukualueella monipuolisesti lukujonotaitoja lukualueella osaa lukea ja kirjoittaa luvut osaa lukea ja kirjoittaa luvut ymmärtää kymmenjärjestelmän hallitsee lukualueen 1-20 yhteen- ja rakentumisperiaatteen vähennyslaskut automaation tasolla osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja osaa laskea yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0-20 päässälaskuna lukualueella (allekkainlaskut, muistinumero ja lainaaminen) osaa perustella ja sanallistaa ratkaisunsa hallitsee kertotaulut 0-5 ja osaa käyttää konkreetteja malleja osaa käyttää konkreetteja malleja ja välineitä osaa ratkaista sanallisia tehtäviä ja ratkaisuissaan yksinkertaisia ongelmia, kykenee perustelemaan ratkaisunsa 119

126 Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys Lukualue (0-20 keskeisenä) lukumäärän, lukusanan ja numerosymbolin yhteys Yksinkertaisten lukujonojen jatkamista ja täydentämistä Avaruudelliset suhteet: vasemmalla, oikealla, ylä- /alapuolella, sisä- Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen esim. palikkapylväänä viisi 5 säännönmukaisuuksien, /ulkopuolella, eri suunnilta Yksinkertaisten taulukoiden, lukujen suuruusvertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein ja lukumerkinnöin Lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen (kuvista) Erilaisten kuvien, kuvioiden ja pylväsdiagrammien tulkintaa katsottuna Geometrisia peruskäsitteitä, niiden etsimistä, tunnistamista, nimeämistä ja kuvailemista * piste, viiva, jana, kulma * Geom. tasokuviot: ympyrä, kolmio, hinnastojen ja pylväsdiagrammien lukeminen ja tulkitseminen Koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina värittämällä (tai palikoilla) Kymmenjärjestelmän rakentuminen, paikkakaavio (S K Y) * Geom. kappaleet: pallo, nelikulmio Yhteen- ja vähennyslasku ja niiden kuutio välinen yhteys Yksinkertaisia peilauksia yhteenlaskun vaihdannaisuus (symmetria) vähennyslaskun tarkistaminen Mittaamisen periaate: kuinka yhteenlaskulla monta kertaa mittayksikkö puuttuva tekijä yhteen- ja sisältyy mitattavaan vähennyslaskussa Mittavälineiden käytön laskutoimituksen kirjoittaminen harjoittelua (viivain, kello) kuvasta Mittayksiköiden käyttö ja päässälaskua muuntaminen Pituus: m, cm Eri välineiden käyttö: palikat, laskuhelmet, lukusuora, satataulu Massa: kg Tilavuus: l Yksinkertaista kombinatoriikkaa: Aika: tasa- ja puolitunnit erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän Raha: e, snt tutkimista piirtämällä ja värittämällä Mittaustulosten arviointia vertaamalla 1. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt 120

127 Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys Lukualue (keskeinen 0-100) ks. 1. luokan sisällöt, nyt syventäen ja laajemmalla lukualueella Kymmenjärjestelmän ja paikkajärjestelmän ominaisuudet (ykköset kymmenet sadat tuhat) Yhteen- ja vähennyslaskua Yksinkertaisten lukujonojen jatkamista ja täydentämistä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen (kuvista) Esineitä eri suunnilta; havainnointi ja kuvailu Geometrisia peruskäsitteitä, niiden etsimistä, tunnistamista, nimeämistä ja kuvailemista *piste, suora, jana, kulma, puolisuora ja murtoviiva Tietojen etsiminen tekstistä, taulukoista, kuvista kerääminen esim. havainnoimalla ja laskemalla tallentaminen esim. tukkimiehen kirjanpidolla päässälaskuna ja allekkain; ks. 1. Erilaisten kuvien, kuvioiden *tasokuviot: neliö, suorakulmio, luokan oppisisällöt (lukualue ja pylväsdiagrammien tulkintaa monikulmio laajempi) *kappaleet: pallo, kuutio, kartio, Yksinkertaisten taulukoiden, allekkainlaskut: muistinumero, särmiö, lieriö kaavioiden ja diagrammien lukeminen lainaaminen Kertolaskun käsite Kertotaulut 1-5 Kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon tai pisteverkkoon, omien kuvioiden tuottaminen Koottujen tietojen esittäminen Yksinkertaisia jakolaskuja Yksinkert. peilauksia ja pylväsdiagrammina piirtämällä konkreetein välinein suurennoksia Murtolukukäsitteen pohjustaminen symmetria-akselin etsiminen välineillä ja suullisesti Mittaamisen periaatteen Yksinkertaisia murtolukuja varmentaminen (½, ⅓, ¼) viivain, mitta-astiat (l ja dl), päässälaskua vaaka ja kello Välineiden käyttö: palikat, Mittayksiköt ja niiden helpot kymmenjärjestelmävälineet, muunnokset lukusuora, satataulu, tuhattaulu Pituus: m, cm, mm Yksinkertaista kombinatoriikkaa: Massa: kg, g erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän Tilavuus: l, dl tutkimista piirtämällä ja värittämällä Aika: h, min, yli, vaille, (myös digitaaliajat) Raha: e, snt Tuloksen suuruusluokan ja sopivan mittayksikön arviointia 2. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt 121

128 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas * osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle * pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. * osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas * tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen * hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen * tuntee parilliset ja parittomat luvut * tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä * ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa *osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa * tuntee ja osaa esittää yksinkertaisia murtolukuja (½, ⅓, ¼) konkreettisilla välineillä Geometria Oppilas * tuntee perusmuodot tasokuvioista (mm. kolmio, nelikulmio, ympyrä) ja kappaleista (mm. pallo, kuutio) * tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma sekä niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin * osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen Oppilas * osaa mitata yksinkertaisilla mittausvälineillä sekä tuntee keskeisimmät suureet (pituus, massa, tilavuus, aika) * osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. 122

129 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Matematiikan opetus etenee systemaattisesti ja lujittaa alkuopetuksessa luotua pohjaa matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan kokemukset ja ajattelumallit. Oppilaan omaa lähiympäristöä ja kokemuksia tutkien ja havainnoiden edetään matematiikan käsitteiden muodostamiseen, ymmärtämiseen ja käyttämiseen. Virikkeellisestä opiskeluympäristöstä havainnoidaan ilmiöitä, joista opitaan löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Samalla opitaan esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös se, että oppilas oppii perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille. Hyvä peruslaskutaito on edellytys matematiikan opiskelulle ja matemaattisten ongelmien ratkaisulle. Oppilasta ohjataan työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti. KESKEISET TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 3-5 Oppilas saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa Oppilas oppii * tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä * käyttämään matemaattisia käsitteitä * peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia * löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita * perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille * esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta * käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita * keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä 123

130 3. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys Lukualue Kymmenjärjestelmän varmentaminen Kellonajan pistemerkintä; tutustuminen 60-järjestelmään Lukujen luokittelua, vertailua ja järjestämistä Yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla: algoritmit, muistinumerot, nollan yli lainaaminen Kertolaskut: kertotaulut 0 10, kertolasku allekkain (yksinumeroinen kertoja) Jakolaskun käsite: sisältöjako ja ositusjako Jakolaskua päässä (kertolaskun avulla) Laskujärjestys, sulkeet Murtoluvun käsite, samannimisten murtolukujen suuruusvertailua Lukusuora Tulosten arviointi, vastauksen tarkistaminen Lukujen / vastauksen pyöristäminen (kymmeniksi, sadoiksi) Yksinkertaisten lukujonojen tulkitsemista ja jatkamista Helppojen säännönmukaisuuksien etsimistä ja tulkitsemista Suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun./pienennetyn ruudukon avulla Peilaus suoran suhteen, symmetria, yhtenevyys Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat Erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu. Nelikulmioiden luokittelua. Monikulmion piiri Kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Mittayksiköitä: Pituus: mm, cm, m, km Massa: g, kg Tilavuus: dl, l Aika: min, h,d,vk,kk,a Mittayksiköiden käyttöä ja vertailua Helppoja yksikkömuunnoksia Mittaustuloksen arviointiharjoittelua Tietojen etsimistä tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista Tietojen keräämistä, tallentamista ja esittämistä Pylväsdiagrammien piirtämistä ja tulkitsemista Yksinkertaisten taulukoiden (esim. välimatkataulukko) tulkitseminen ja diagrammien lukeminen Yksinkertaista kombinatoriikkaa: erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen esim. piirtämällä 124

131 4. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, Lukualue Kymmenjärjestelmän varmentaminen Lukujen luokittelua, vertailua, järjestämistä Kellonaikojen osaamisen varmentaminen, 60-järjestelmä Yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässä ja allekkain sovellutusten yhteydessä Kertolasku allekkain; kaksinumeroinen kertoja Jakolaskualgoritmi: jakokulma, yksinumeroinen jakaja Laskujärjestys Murtoluvut: samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua Desimaaliluvun käsite ja niiden yhteys murtolukuihin, kymmenes- ja sadasosat desimaalilukujen suuruusvertailua desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain Lämpömittari: negatiivisen kokonaisluvun käsite Tutustuminen koordinaatistoon Tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen tuhansiksi / kymmentuhansiksi Säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia käytännön esimerkein Lukujonojen tulkitsemista, täydentämistä ja jatkamista Lausekkeen käsite Yksinkertaisten lausekkeiden kirjoittaminen, tulkinta ja laskeminen Sulkeiden käyttö Lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain Helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsimistä päättelemällä Suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla peilaus suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys Tasokuvioiden tunnistus, piirtäminen, nimitykset Nelikulmioiden luokittelua (nelikulmio, suunnikas, puolisuunnikas, suorakulmio, neliö) Kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja tylppäkulmainen) Ympyrä ja sen osat. Kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan (terävä, tylppä, oikokulma, täysi kulma) Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Mittayksiköiden muuntamista Massan yksiköt: tonni Ajan yksiköt: sekunti Arviointiharjoittelua tilastot ja todennäköisyys Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista Tietojen kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen Pylväs- ja viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen Lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen Koordinaatistoon tutustuminen Kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista eri vaihtoehdoista 125

132 5. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys Lukualue Kymmenjärjestelmän varmentam. Lukujen luokittelua, vertailua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässä ja allekkain (sovell. yht.) Kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yht. Jakolasku: 2-numeroinen jakaja. Jaollisuus (luvun jakam. tuloksi) Lukujen luokittelua, järjestämistä, Säännönmukaisuuksia Murtoluvut: laventaminen ja supistaminen murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla Desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla Tuhannesosat Prosenttiluvun käsite ja yhteys murto- ja desimaalilukuun yksinkertaisia prosenttilaskuja Tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi, miljooniksi Desimaaliluvun pyöristäminen Koordinaatisto (negat. kok.luvut) Säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ( funktio) ja tulkitsemista Lukujonojen tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen Lukujonojen kirjoittaminen Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsimistä päättelemällä / kokeilemalla Harjoittelua lausekkeiden käytöstä Lausekkeiden kirjoittamista Yhdenmuotoisuus, suurennokset ja pienennökset Mittakaava Ympyrä ja sen osat Ympyrän piirtäminen harpilla Kulman yksikkö, aste. Kulman mittaaminen Kulmien luokittelu asteluvun perusteella Kolmion ja nelikulmion kulmien summa Nelikulmion pinta-ala Kolmion pinta-ala Mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Yksikköjärjestelmät Pituus: myös dm, dam, hm Massa: myös mg, cg, dg, dag, hg Tilavuus; myös ml, cl Pinta-ala: myös mm 2, cm 2, dm 2, m 2, a, ha ja km 2 Mittaustulosten arviointiharjoittelua Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen Koordinaatiston käyttöä (kaikki neljännekset; positiiviset ja negatiiviset luvut) Yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen Tietojen luokittelu ja järjestäminen Keskiarvon käsite ja laskeminen tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen Kokemuksia ja esimerkkejä klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta, varmaa) 126

133 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. 127

134 VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Tavoitteena on herättää ja säilyttää myönteinen asenne ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan. Yhteiskunnassa ja jatko-opinnoissa tarvittavien perustaitojen lisäksi oppilas osaa käyttää ja ymmärtää matematiikan käsitteitä, sääntöjä ja menetelmiä loogisesti ja luovasti erilaisten ongelmien ja tehtävien ratkaisuun. Opetuksessa käytetään sellaisia menetelmiä ja työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista siten, että oppilas harjaantuu esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella sekä näkemään säännönmukaisuuksia. Opiskeluympäristö rakennetaan sellaiseksi, että se motivoi työskentelemään keskittyneesti, mahdollistaa monipuolisen tiedonhankinnan, kannustaa soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Opettaja valitsee menetelmät ja työtavat, jotka antavat mahdollisuuden ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Oppimisprosessiin kuuluu se, että oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja sen arvioinnista sekä harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yksilölliset erot. TAVOITTEET Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. 128

135 6. vuosiluokka: Matematiikan opetuksen keskeiset sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät Luvut ja laskutoimitukset Algebra ja funktiot Geometria ja mittaaminen Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys looginen ajattelu: luokittelu, vertailu, järjestäminen, Lausekkeen sieventäminen Moninkertaiset sulkeet Keskiarvon määrittäminen Puuttuva arvo, kun mittaaminen, sääntöjen Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen Tyyppiarvo ja mediaani keskiarvo tunnetaan ja riippuvuuksien etsiminen päättelemällä Diagrammien tulkinta todistaminen: perustellut Lukujonon tulkitseminen (sektoridiagrammit) arvaukset ja ja kirjoittaminen Tietojen kerääminen, kokeilut Säännönmukaisuuksia, muuntaminen ja esittäminen kombinatoristen ongelmien suhteita ja riippuvuuksia. käyttökelpoisessa muodossa ratkaiseminen Klassisen todennäköi- piirtäen, taulukon tai syyden käsite ja laskeminen. luettelon avulla ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö ongelman ratkaisussa Kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueen laajentaminen miljardeihin lukujen luokittelua ja järjestämistä Peruslaskutoimitusten varmentaminen, laskulausekkeiden kirjoittaminen Suhde Jaollisuussääntöjä. Luvun jakaminen (alku)tekijöihin Murtolukulaskujen varmentaminen Erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua Murtoluvun kertominen ja jakaminen murtoluvulla Desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla Prosenttilaskut: prosenttiarvon, perusarvon, prosenttiluvun ja muutosprosentin laskeminen Potenssin käsite. Pyöristäminen ja arviointi Laskimen käyttö Kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä Säännölliset monikulmiot Tasokuvioiden piirin ja monikulmioiden pinta-alan laskeminen Suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus ja pinta-ala Yksinkertaisia geometrisia konstruointeja Mittaamisen periaatteen vahvistaminen Mittayksiköt ja niiden muunnokset Yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys (Kartan) mittakaava. Mittakaavan laskeminen Tilavuuden yksiköt: mm 3, cm 3, dm 3, m 3 Litran ja kuutiodesimetrin yhteys Ajan yksiköiden koonti Aikalaskut, pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen Mittaustuloksen arviointia Tuloksen pyöristäminen. 129

136 7. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten varmentaminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla lausekkeiden sieventäminen pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina luonnollinen luku Algebra lauseke ja sen sieventäminen muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen lukujonojen tutkimista ja muodostamista Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla lukuparin esittäminen koordinaatistossa yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon Geometria kulmien välisiä yhteyksiä. kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen geometrista konstruointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkinta keskiarvon määrittäminen 130

137 8. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset reaaliluvut suhde ja verrannollisuus prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilaskenta pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina kokonaisluku juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella Algebra potenssilauseke ja sen sieventäminen samankantaisten potenssien tulo ja osamäärä potenssin potenssi polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku polynomin jakaminen luvulla yhtälön ratkaiseminen verranto Geometria yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys Pythagoraan lause kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkinta 131

138 9. luokka KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset aikalaskuja prosenttilaskentaa pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra polynomien yhteen, vähennys- ja kertolasku binomin neliö murtolauseke epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria kappaleiden nimeäminen, luokittelu ja piirtäminen kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa 132

139 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. 133

140 Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 134

141 7.7. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Oppilaan ympäristö- ja luontosuhde vahvistuu ja hän oppii iloitsemaan ympäristöstä ja luonnosta kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen kautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa huomioidaan oppilaan omat kokemukset ja aikaisemmin hankittu tieto. Monipuolisten toimintatapojen ja virikkeellisen ympäristön havainnoinnin avulla oppilas hankkii uusia omakohtaisia kokemuksia ja ennen kaikkea elämyksiä luonnossa liikkumisesta ja olemisesta. Oppilaan uteliaisuus luonnon ilmiöitä ja vuorovaikutussuhteita kohtaan säilyy ja kasvaa, kun hän saa mahdollisuuksia tutkia lähiympäristöään ikäkaudelleen sopivilla menetelmillä. Oppilasta ohjataan käytännön esimerkein ymmärtämään kestävän kehityksen merkitystä sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Oppimista tukee oppisisältöjen integroituminen muihin oppiaineisiin (musiikki ja kuvataide, käsityö, äidinkieli, matematiikka ja liikunta). Oppilaalla on mahdollisuus hankkia myös tietotekniikkaan liittyviä oppimiskokemuksia (Internet, erilaiset luontoon ja ympäristöön liittyvät dvd:t). Osana opetusta ovat myös koulun yhteistyökumppaneiden järjestämät tapahtumat ja vierailut (mm. 4H, Metsäkeskus, metsästysseurat, poliisi). AIHEKOKONAISUUKSIEN YHTEYDET YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOON Ihmisenä kasvaminen Ympäristö- ja luonnontieto tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista, kykyä arvostaa itseään sekä muita. Monipuolisten työskentelymuotojen kautta oppilas oppii sosiaalisia taitoja. Työskennellessään ryhmässä oppilas antaa ja saa palautetta ja kehittyy näin myös opiskelutaidoissaan. Tutkiessaan luonnon monimuotoisuutta oppilas havainnoi esteettisesti ympäristöään. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukee oman kotimaan ja kulttuuri-identiteetin arvostusta. Oppisisällöissä tutustutaan Suomeen ja sen monimuotoisuuteen, mutta myös Pohjoismaihin. Oppilasta ohjataan ymmärtämään itseään osana suomalaisuutta, pohjoismaalaisuutta ja eurooppalaisuutta. 135

142 Viestintä ja mediataito Ympäristö- ja luonnontiedossa oppilas tulkitsee erilaisia tiedonlähteitä (esim. ikäkaudelle soveltuvia tilastoja ja taulukoita) sekä laatii itse hankkimansa tiedon perusteella esim. pylväsdiagrammeja. Media (sanomalehdet, uutiset, internet) tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia tiedonhankintaan sekä tiedon arviointiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ympäristö- ja luonnontiedossa tutustutaan demokratiaan käsitteenä Pohjoismaiden ja muiden lähialueiden (esim. Venäjän) hallintomuotojen vertailun yhteydessä. Erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja oppilas oppii osallistuessaan ja vaikuttaessaan tutussa sosiaalisessa ympäristössä eli omassa luokassa. Oppilasta ohjataan ilmaisemaan mielipiteitään sekä osallistumaan oman luokan toimintaan ja päätöksiin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ympäristö- ja luonnontiedossa oppilasta ohjataan miettimään tapoja suojella luontoa ja tehdä ekologisesti kestäviä valintoja lähiympäristössä eli omassa luokassa sekä kotona Turvallisuus ja liikenne Ympäristö- ja luonnontiedossa edistetään oppilaiden tietoisuutta erilaisista kotiin, kouluun sekä vapaa-aikaan liittyvistä turvallisuusriskeistä. Oppilaita ohjataan tunnistamaan terveellisiä elämäntapoja ja myös toimimaan niiden mukaisesti. Ensiapuharjoitteet sekä liikkuminen lähiympäristössä esim. opintoretkillä tukevat oppilaiden omatoimista osaamista. Ihminen ja teknologia Ympäristö- ja luonnontiedossa tutustutaan yksinkertaisiin teknisiin tutkimusvälineisiin ja niiden toimintaan. Opetuksessa hyödynnetään teknisiä apuvälineitä televisiota, erilaisia kameroita sekä tietokonetta ja internetiä. Oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön esim. tiedon etsinnässä internetin kautta. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja tekemään terveyttä edistäviä valintoja. psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. 136

143 KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 1-2 Aihepiirejä voidaan opiskella esim. seuraavan jaottelun mukaan (1.ja 2.luokalle omat oppisisällöt) tai siten, että ne tulevat opiskelluiksi 1-2-luokkien aikana. 1. luokan oppisisällöt 2. luokan oppisisällöt Eliöt ja elinympäristö Eliöt ja elinympäristöt lähiympäristön tavallisimpia kasvi- ja eläinlajeja erilaiset elinympäristöt (metsä) ja eliöt luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana luonnonympäristö, ihmisen muovaama ympäristö ja ympäristön muutokset kotikunta ja Suomi ajan käsitteitä Ympäristön ilmiöitä ja aineita ilma, vesi ja veden olomuodot ääni, valo ja varjo kuulon ja näön suojeleminen lämpöilmiöt ja lämmittäminen esineiden ja aineiden säästävä käyttö Ihminen ja terveys ihmisen keho, kasvu ja kehitys oma terveys ja arjen terveystottumukset ja käytöstavat hätätilanteet ja ensiapu perhe ja ystävyys erilaisia ihmisiä oman koulun turvallisuus turvallinen liikennekäyttäytyminen Elämää entisaikaan eloton ja elollinen lähiympäristön kasvi-, sieni- ja eläinlajeja erilaiset elinympäristöt (piha, puisto, niitty ja pelto) ja niiden eliöt luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina ruuan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana oman lähiympäristön luonnonilmiöt kartta Suomi ja naapurimaat vuorokausi, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, vuosi aurinko, kuu, planeetat Ympäristön ilmiöitä ja aineita lämpötila lasi, muovi, puu, paperi palaminen ja paloturvallisuus sähkö ja sähköturvallisuus kierrätys Ihminen ja terveys sairastaminen ja allergiat erilaisuus ja vammaisuus hyvät tavat kiusaamisen ehkäisy ja fyysinen koskemattomuus ihmisiä eri maista oman koulun turvallisuus turvallinen liikennekäyttäytyminen Elämää entisaikaan 137

144 KESKEISET OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA luokan oppisisällöt 4. luokan oppisisällöt Eliöt ja elinympäristöt Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteitä - erilaiset elinympäristöt ja eliöiden - lähiympäristön sekä vesistöjen sopeutuminen niihin tavallisimpia kasvi- ja eläinlajeja - metsät ja metsien tyypillisimmät kasvi-, - luonto eri vuodenaikoina sieni- ja eläinlajit - ruoan alkuperä ja tuottaminen - kasvien ja eläinten elämänvaiheita Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - lähiympäristö, kotiseutu ja oma maakunta - niiden luonnonolot ja maisemat - maaston keskeiset piirteet - kartta ja karttamerkit - vuorokauden- ja vuodenajat - Suomi, sen kaupunkeja ja läänejä Ympäristön ilmiöitä - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita - erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen Ympäristön aineita - materiaalien säästävä käyttö ja kierrätys - vesi ja sen ominaisuudet, olomuodon muutokset, säästävä käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys - ihmisen keho, kasvu ja kehitys - toimiminen hätätilanteissa - yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuus - turvallisuus koulussa ja liikenteessä - vaaratilanteiden välttäminen - yhteiset sopimukset ja säännöt - hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - rakennettu ympäristö - ihmisen toiminta ja sen vaikutus luontoon - Suomi ja Suomen luonnonmaantieteelliset alueet - Pohjoismaat ja muut lähialueet - maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä - ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä - kuulon ja näön suojelu - magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä Ympäristön aineita - ilma ja sen ominaisuudet - palaminen - paloturvallisuus Ihminen ja terveys - oma terveys ja arkipäivän terveystottumukset - sairastaminen ja tavallisimmat lastensairaudet - perhe ja ystävyys - tunteiden tunnistaminen - sosiaalisenvuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus - turvallisuus kotona ja vapaa-aikana - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy - fyysinen koskemattomuus ja sen kunnioittaminen - toisen omaisuuden kunnioittaminen - rahan käyttö Aihepiirit voidaan opiskella edellä mainitun jaottelun mukaan (3. ja 4. luokalle omat oppisisällöt) tai siten, että ne tulevat opiskelluksi 3-4 luokkien aikana. 138

145 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt Oppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana. Ympäristön aineita ja ilmiöitä Oppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti 139

146 osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys Oppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus Oppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 140

147 7.8. BIOLOGIA JA MAANTIETO YHTENÄ OPPIAINEENA LUOKILLA 5-6 VUOSILUOKAT 5 6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5 6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. BIOLOGIAN JA MAANTIEDON YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Ihmisenä kasvaminen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun sekä oman ainutkertaisuuden ymmärtäminen tavoitteellinen ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen sekä opiskelutaidot oikeudenmukainen käyttäytyminen, toisten huomioon ottaminen vastuullinen toiminta ryhmässä esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus muiden maiden kulttuureihin tutustuminen ja arvostaminen monikulttuurisuuden ja tapakulttuurien merkitys kansainvälisen yhteistyön arvostaminen eri elämänalueilla Viestintä ja mediataito osallistuva ja vuorovaikutuksellinen viestintä itsensä ilmaiseminen monipuolisesti ja vastuullisesti monipuolinen ja tarkoituksenmukainen median käyttö ja mediakriittisyys tiedon vertailu, valikointi ja hyödyntäminen 141

148 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ympäristöasioihin vaikuttaminen sisäinen yrittäjyys: tavoitteiden asettaminen, toteutus ja arviointi Turvallisuus ja liikenne terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukainen toiminta vaaratilanteiden ennaltaehkäisy ja välttäminen liikenteessä ja maastotyöskentelyssä oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen Ihminen ja teknologia biologiassa käytettävien tutkimusvälineiden ja laitteiden oikean käytön ja toimintaperiaatteiden opettelu monipuolisten ja tarkoituksenmukaisten välineiden käyttö tiedonhankinnassa ja tietojenkäsittelyssä teknologiaan tutustuminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä jokamiehenoikeudet ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset ja niiden syyt ja seuraukset oma ympäristökäyttäytyminen elinympäristön hyväksi kestävä elämäntapa ympäristönsuojelun välttämättömyys ja ympäristöarvot 5. luokka: Biologia TAVOITTEET Oppilas oppii liikkumaan luonnossa havainnoimaan ja tutkimaan luontoa ymmärtämään ihmisen riippuvuuden luonnosta ravinnontuotannossaan toimimaan ympäristön huomioon ottaen, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä tietämään ihmisen rakenteen ja elintoimintojen perusasiat arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liit tyviä kysymyksiä ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt luontoretket lähiympäristöön (pellot, niityt, metsät, suot) - luonnossa liikkuminen - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - luonnonsuojelu eliölajiston tunnistus ja luokittelu - eliökunnan pääryhmät 142

149 - yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat - eri selkärankaisryhmät - yleisimmät kasvilajit - kasvien ohjattu kerääminen ja kasvikokoelmien laadinta eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä luonnon monimuotoisuuden merkitys ja hyötykäyttö ravintoketjut oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen Ihminen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät ihmissuhteet ja tunteiden säätely murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu, oman kehon arvostaminen ja suojeleminen lisääntyminen ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut ensiaputaidot 5. luokka: Maantieto TAVOITTEET Oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maa pallolla Euroopan maantietoa sekä muista maanosista Afrikka arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin KESKEISET SISÄLLÖT Eurooppa maailmankartalla ja karttakuvana valtiot ja niiden pääkaupungit luonnonolojen vaihtelut ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet eläimistö ja kasvisto erilaisten karttojen käyttö, maantieteellisten tietolähteiden käyttö (tilastot, diagrammit, kuvat ja sähköisten viestinten välittämä tieto) tiedon havainnollistaminen Afrikka keskeisimmät valtiot ja pääkaupungit vuoristot ja vesialueet sademetsät, savannit, aavikot ja talvisateiden alueet ihmisen elinympäristöinä ihmisen monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä eläimistö ja kasvisto 143

150 6. luokka: Biologia TAVOITTEET Oppilas oppii hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa kehittämään ympäristönlukutaitoaan ja huolehtimaan lähiympäristöstään toimimaan ympäristöystävällisesti luontoa suojellen ottamaan vastuuta omista teoistaan KESKEISET SISÄLLÖT kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen yhteyttäminen kasvien ja eläinten lisääntyminen eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen puutarhan antimet 6. luokka: Maantieto TAVOITTEET Oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy Aasian, Australian ja Oseanian maantietoon oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin KESKEISET SISÄLLÖT maailmankartan keskeinen nimistö - maanosat - suurimmat vuoristot, savannit ja arot - sademetsä- ja aavikkoalueet maanosista lähemmin tarkastellaan Aasia, Australia ja Oseania - keskeiset valtiot ja pääkaupungit - talvisateiden alueet - lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä Yhdysluokissa luokkien oppisisällöt käsitellään vuorovuosin, kuitenkin siten, että ne tulevat käsitellyiksi 6. luokan päättymiseen mennessä. 144

151 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti Eliöt ja elinympäristöt Oppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa Karttataidot Oppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja Eurooppa osana maailmaa Oppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa Ihmisten elämä ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Oppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä 145

152 osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian avulla tutustutaan elämään, sen ilmiöihin ja edellytyksiin. Opetuksella kehitetään oppilaan luonnontuntemusta ja ymmärrystä luonnon perusilmiöistä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Opetuksessa tuodaan esille ihmisen ja muun luonnon välinen vuorovaikutussuhde ja vastuu luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää tutkivan oppimisen menetelmiä ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetuksessa pyritään luomaan oppilaille myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta. Tavoitteena on, että oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. SISÄLLÖT 7. luokka Kotiseudun vesiekosysteemi Järviekosysteemin avulla oppilas perehtyy biologisiin havainnointi ja tutkimusmenetelmiin. Oppilas: - osaa kerätä maastosta aineistoa ja tehdä mittauksia. - osaa jaotella järven eliöt pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa paikallisia ja maallemme tyypillisiä järvi luonnon eliölajeja. - osaa kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan - osaa nimetä ja kuvata järvityyppejä ja vertailla niitä. 146

153 - arvostaa vesiluonnon monimuotoisuutta - ymmärtää luonnossa vallitsevia syy- ja seuraussuhteita - oppii veden moninaisen merkityksen ihmiselle - mahdollisesti pienimuotoisia tutkimuksia kotiseudun vesiekosysteemistä - keväällä ja kesällä kerätään kasvit 8. luokka Metsien ja soiden ekologia metsä- ja suoekologia metsä- ja suoekosysteemit erilaisiin metsä- ja suotyypeihin tutustuminen fotosynteesi ja sen merkitys eliökunnalle luonnon monimuotoisuus pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntyminen jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. 9. LUOKKA Ihminen ihmisen rakenne solu-, kudos-, elin- ja elimistötasolla eliökunnan synty, evoluutio ja eliöiden lisääntymistavat ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet keskeisten elinten toiminta ja säätely sekä niihin liittyviä sairauksia ihmisen seksuaalisuus, hedelmöitys, raskauden kulku, synnytys ja ehkäisy perinnöllisyyden peruskäsitteet ja lainalaisuudet ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Yhteinen ympäristö maailmanlaajuiset ja paikalliset ympäristömuutokset; ilmastonmuutos, happamoituminen, rehevöityminen, otsonikerroksen oheneminen ja elinympäristön kemikalisoituminen muutokset luonnon monimuotoisuudessa uhanalaiset lajit ja niiden suojelu oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman elinympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arvioiminen ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa, tuotteen elinkaari ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet ARVIOINTI BIOLOGIASSA Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. 147

154 Arvioinnin kohteena ovat oppilaan saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö 148

155 Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti MAANTIETO VUOSILUOKAT 7 9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Tavoitteena on, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Opetuksella pyritään lisäämään myönteistä suhtautumista eri kulttuureihin ja erilaisiin tapoihin. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristöja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. tuntemaan Euroopan karttakuvan hahmottamaan Euroopan luonnonolojen vaikutuksia ihmisen toimintaan ja toisaalta havaitsemaan ihmisen toiminnan vaikutuksia luontoon ja maisemaan tuntemaan ja arvostamaan Euroopan maita ja kansoja, näiden elinkeinoja, tapoja ja kulttuuria miten hän voi vaikuttaa Euroopan valtioiden ja kansalaisten elämään sekä tulevaisuuteen 149

156 hahmottamaan Eurooppa osana maailmaa havaitsemaan Euroopan ja muiden maanosien vuorovaikutuksen ja riippuvuuden tuntemaan Suomen ja kotiseudun karttakuvan Suomen geologisen historian ja jääkauden vaikutuksen nykyiseen luonnonympäristöön ja maisemaan tunnistamaan ympäristöstä jääkauden aiheuttamia jälkiä ymmärtämään ihmisten toiminnan vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön ymmärtämään ilmaston ja luonnonolojen vaikutuksen ihmisen elämään ja elinkeinoihin Suomen eri osissa tiedostamaan yksilön vaikutusmahdollisuudet lähiympäristön suunnittelussa havainnoimaan rakennetussa ja luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia hankkimaan Suomesta ja kotiseudusta tietoja, tulkitsemaan niitä sekä tekemään niistä pieniä tutkimuksia ymmärtämään oman kulttuurin merkityksen alueellisen identiteetin muovaajana ymmärtämään Suomen osana kansainvälistyvää maailmaa SISÄLLÖT 7. luokka Maa ihmisen kotiplaneetta - Maapallon sisä- ja ulkosyntyiset tapahtumat - Maapallon liikkeet - Maailman luonnonmaantieteellinen ja kulttuurimaantieteellinen karttakuva - Syventää aiemmin hankittua tietämystä kartoista, diagrammeista ja muista maantieteellisistä tietolähteistä. - Karttojen laatiminen - Määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - Tutustuminen Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä, jonkun muun kuin Euroopan, maanosan, luonnonoloihin, väestöön ja kulttuuriin. - Globalisaation alkeet. 8. luokka - Eurooppa Euroopan karttakuva, ilmasto, kasvillisuus ja elinkeinot Euroopan väestö ja sen sijoittumiseen vaikuttavat seikat Euroopan kulttuurien mosaiikki Kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus Eurooppa muuttuvana maanosana ja EU Euroopan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 9. luokka - Suomi Suomen geologinen kehitys Suomen sijainti maapallolla ja sen vaikutukset ilmastoon ja luonnonoloihin jääkauden vaikutus luonnonmaiseman muokkaajana Fennoskandiassa Suomen väestö, muuttoliike, siirtolaisuus ja pakolaisuus elinkeinoelämän mahdollisuudet eri puolilla Suomea rakennettu ympäristö, kulttuuri ja perinnemaisemat Pohjoismaat, Pohjois-Savo, Baltian maat ja Itämeri mahdollisia vierailukohteita: jääkauden jälkien tutkiminen lähiympäristössä 150

157 ARVIOINTI MAANTIEDOSSA Arviointia ovat jatkuva arviointi, tuotosten arviointi, itsearviointi ja kokeet. Sisällöt ja painotukset vaikuttavat kunkin opiskelujakson arviointiin. Jatkuva arviointi perustuu opettajan havaintoihin ja muistiinpanoihin oppilaan suoriutumisesta eri opiskelutehtävissä ja -tilanteissa. Tuotoksina arvioidaan esimerkiksi yksin tai ryhmissä tehtyjä projektitöitä, vihkotyötä, esitelmiä ja malleja. Oppilaat tekevät itsearviointeja samoista asioista kuin mitä opettaja arvioi. Eri laajuisia kokeita pidetään opiskelujaksojen aikana tai niiden päättyessä. Arvioinnin kohteena ovat oppilaat saavuttamat tiedot opiskelluista asiakokonaisuuksista, luonnontieteisiin liittyvät taidot, yleiset opiskelutaidot ja työskentelymenetelmät. Työskentelytaitoihin kuuluvat seuraavat arvioitavat osa-alueet: työskentelyn toteutus ja säätely: kuinka oppilas kykenee ottamaan vastaan ja noudattamaan toimintaohjeita, noudattamaan laatimaansa tai annettua työskentelyn suunnitelmaa ja olemaan pitkäjänteinen suunnittelu: kuinka oppilas kykenee laatimaan suunnitelman työskentelylleen opettajan ohjeiden mukaan ja kuinka hän osaa valita työhön sopivat välineet ja materiaalit sekä lähteet vastuullisuus: kuinka oppilas ottaa vastuun työskentelystään yksin ja ryhmässä, omista ja yhteisistä välineistä sekä aikataulun noudattamisesta yhteistyö: kuinka oppilas kykenee työskentelemään tutkimusryhmissä, kuinka hän osallistuu ryhmien tuotosten laatimiseen ja esittämiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa 151

158 Suomen jäsentäminen Oppilas osaa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. 152

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011

KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 KEURUUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET (4) 19.5.2011 2011 Opetussuunnitelman perusteiden teksti on kirjoitettu Times New Roman fontilla. Paikallisen opetussuunnitelman teksti on

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki Sivistyslautakunta 26.5.2011 44 Sivistyslautakunta 20.11.2014 87 ww.nurmijarvi.fi www.nurmijarvi.fi ww.nurmijarvi.fi Sisällys: JOHDANTO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9

VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 1 VIEREMÄN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1 9 Perusopetuksen opetussuunnitelma hyväksytty/sivistyslautakunta 31.5.2005 39 Hyväksytty päivitykset/sivistyslautakunta 14.9.2010 45 14.12.2010 69 14.2.2011

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...4 2.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ...4

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

1.8.2011 voimaan tuleva ops

1.8.2011 voimaan tuleva ops 1.8.2011 voimaan tuleva ops Täydennetty 1.8.2010 ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suunnitelma perustuu Opetushallituksen 16.1.2004 antamiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita on velvoittavalla

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KAUHAVA OPETUSHALLITUS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Opetussuunnitelma............................. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5

1. luku Opetussuunnitelma 4. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5. 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 5 PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Vesilahden kunta 1. luku Opetussuunnitelma 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 5 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Haminan kaupungin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 1. Opetussuunnitelma 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SOTKAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Sivistystoimen lautakunta 14.6.2004 86 Voimassa 3. - 7. luokilla 1.8.2004 alkaen 8. luokilla

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö RUOVEDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Liite 3/Kola 15.6.2011 46 Luku 5.4 ja 8 (s. 47-72): Liite 2/Kola 26.8.2014 60 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset Opetushallitus 2011:20 MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio

SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 SIILINJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Yleinen osio 1 Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. vuosiluokat 1-9 KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA vuosiluokat 1-9 01.08.2012 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 2. Opetuksen

Lisätiedot

KARVIAN KUNNAN 1-9-LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA

KARVIAN KUNNAN 1-9-LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA 1 KARVIAN KUNNAN 1-9-LUOKKIEN OPETUSSUUNNITELMA 2003 / 2004 Uudistettu 2011 2 Sisällysluettelo 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2 OPETUKSEN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA

PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA PÖYTYÄN PERUSOPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Hyväksytty lautakunnassa 28.5.2008 Muutokset hyväksytty 28.10.2009 Elisenvaaran koulun osalta päivitetty syyskuussa 2011 (muutokset/lisäykset punaisella) 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 1.8.2011 Hämeenkyrön kunnan opetussuunnitelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi

Lisätiedot

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Sivistystoimi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Turvassa Pirkko Mäkelä-Haapalinna 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 1 NOUSIAISTEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Opetussuunnitelma hyväksytty koulutuslautakunnassa 29.8.2011 80 Liitteet hyväksytty koulutuslautakunnassa 20.9.2011 97 2 NOUSIAISTEN

Lisätiedot

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Päivitetty 20.5.2014. Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Päivitetty 20.5.2014 Liedon kunnan perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Opetussuunnitelma... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Liedossa... 1 1.2 Opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9

Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Lapinlahden kunta Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 Kaikille kouluille yhteinen osuus Alapitkän koulun, Martikkalan koulun, Matin ja Liisan koulun ja Nerkoon koulun osalta Aihekokonaisuudet

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Köyliön kunnan PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA päivitetty 26.9.2012 1 Sisällys 1. Opetussuunnitelma... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2. Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PAIKALLISET KIRJAUKSET KURSIIVILLA Tehostetun- ja erityisen tuen osuus täydennetty 2011 SISÄLTÖ 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄVIRRAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 4 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Perusopetuksen. opetussuunnitelma HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Perusopetuksen. opetussuunnitelma HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Perusopetuksen opetussuunnitelma HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI Sisältö 1. luku Opetussuunnitelma... 1 1. 1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1. 2 Opetussuunnitelman sisältö... 1 2. luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA REISJÄRVEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 2. PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 3 3. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 4 4. PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 5 5. PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

VESANNON KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

VESANNON KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA VESANNON KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Pohjautuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksiin ja täydennyksiin MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 MÄÄRÄYS 16.6.2014 DNRO

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA AKAAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sisällys 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 5 1.2 Esiopetus... 5 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma hyväksytty: Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 13.6.2012 14 Sisällysluettelo: 1 OPETUSSUUNNITELMA...4 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...4

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNTA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNTA PERUSOPETUS OPETUSSUUNNITELMA VERSIO 16.6.2011 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA...3 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen...3 1.2. Opetussuunnitelman sisältö...3 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN

Lisätiedot

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon perusopetuksen yhtenäisyys. Opetussuunnitelman perustana ovat perusopetuslaki ja

Lisätiedot