ILMO2045: PALVELU-Suomi 2045 Viisaan liikkumisen verkoston MaaS webinaari

Transkriptio

1 ILMO2045: PALVELU-Suomi 2045 Viisaan liikkumisen verkoston MaaS webinaari Saara

2 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Väliraportissa kuvattiin kolme toisistaan selvästi erottuvaa skenaariota tai muutospolkua, jotka toivat esille eri tekijöiden vaikutuksen päästöjen määrään. Loppuraportissa esitellään toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelmaehdotus kotimaan liikenteen päästöjen poistamiseksi. Raporttiin on koottu kustakin väliraportin polusta vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat toimet, joilla liikenteestä voidaan tehdä hiiletöntä vuoteen 2045 mennessä.

3 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Liikenteen khkpäästöjen osuus taakanjakosektorin* päästöistä noin 40 % Tieliikenteen osuus liikenteen khkpäästöistä yli 90 % Tieliikenteen khkpäästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä noin 60 % *Lentoliikenteen ja kansainvälisen meriliikenteen khk-päästöt eivät sisälly taakanjakosektorin soveltamisalaan.

4 Liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää voidaan vähentää kolmella tavalla

5 Tavoitteet liikennesuoritteelle Henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvu taittuu ja kääntyy hienoiseen laskuun vuonna Raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite kaksinkertaistuu vuoteen 2045 mennessä. Tavaraliikenteessä paketti- ja kuorma-autojen suorite eli ajoneuvokilometrit kasvavat vuoteen 2045 mennessä vain vähän. Kotimaan vesi- ja raideliikenteen osalta tavoitteena on suoritteen pysyminen lähellä nykytasoa tai mahdollisesti lievä kasvu, mikäli osa kuljetuksista siirtyy vesiteille ja raiteille.

6 Kestävään liikkumiseen tähtäävät toimenpiteet

7 Tavoite: Henkilöautojen suoritteen (=ajoneuvokilometrit) kasvu taittuu vuoden 2025 jälkeen. Vaikutukset kotitalouksille tai Toimet Vaikutusmekanismi Päästövähennys Kustannusvaikutus valtiolle tai kunnille elinkeinoelämälle Kestävien liikkumispalvelujen tarjonnan kehittäminen Polttoaineveron nosto Tiemaksut kaupunkiseuduilla Kestävät liikenneinfrainvestoinnit Pysäköintipolitiikalla vaikuttaminen Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kannustaminen kestäviin liikkumisvalintoihin Liikkumispalvelujen tarjonnan kehittäminen on välttämätöntä, jotta kapasiteetti riittää palvelemaan muilla keinoin henkilöautoilusta saatavaa siirtymää. 3 snt/l/v. korotus polttoaineveroon -> 0,6 % vähenemä liikennesuoritteeseen/v. (hintajoustolla -0,3) Tiemaksut vähentävät henkilöautomatkojen määrää alueella noin 6 % Raideliikenteen, linja-autoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettu matkustussuorite kaksinkertaistuu vuoden 2017 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kestävien kulkutapojen kapasiteetti mahdollistaa matkojen siirtymisen henkilöautoilusta. Työpaikkojen ilmaisesta autopysäköinnistä luopumisen ja maltillisen hinnoittelun on huomattu vähentävän muutamalla prosentilla henkilöautosuoritetta. Kannustaa autottomaan elämäntapaan ja uusien liikkumispalvelujen nopeampaan käyttöönottoon. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa useaa eri kautta mahdollistamalla kestävän liikennejärjestelmän ja liikkumisen. Vähentää liikennesuoritetta edistämällä siirtymää henkilöautoilusta kestävämpiin kulkutapoihin. Vahvistaa muiden toimenpiteiden vaikutusta. Päästövähennys syntyy liikkumisen siirtymästä, johon ohjataan muilla keinoilla (mm. tiemaksut, polttoainevero) Päästövähennys on suoraan verrannollinen kulutetun fossiilisen polttoaineen määrään. Päästövähennys pelkästään Helsingin seudulla 0,06 Mt /vuosi Henkilöautoliikenteen päästövähennys n. 11 %, yht. 0,5 Mt/vuosi Julkisen rahoituksen vuosittaista tasoa tulisi nostaa nykytasosta jopa 460 M vuodessa M /v, jos fossiilisen polttoaineen veronkorotus 3 snt/l/v. Tiemaksujen nettotuloarvio Helsingin seudulla +150 M /v. Investointikustannukset voivat nousta jopa 17 mrd euroon. Tähän voidaan merkittävästi vaikuttaa sillä, mihin investoinnit kohdennetaan. Valtakunnallisen kävely- ja pyöräilyohjelman toimenpiteet n. 30 milj.euroa ~ 0,1 Mt Investoinnit liityntäpysäköintiin. Toisaalta pysäköintimaksut lisäävät vähän kuntien tuloja, mutta eivät kata investointikustannuksia. 0,2-0,4 Mt/v. Mahdollistaa joukkoliikenneyhteyksien ja matkaketjujen järjestämisen entistä kustannustehokkaammin ja sujuvammin. ~1,5 M /vuosi Merkittävät liiketoimintamahdollisuudet uusissa liikkumisen palveluissa. Kestävän liikkumisen palvelutaso paranee. Bensiinin ja dieselin hinnan nousu esimerkiksi 3, 6 tai 9 snt/l/v. Kaupungeissa liikenne nopeutuu ja ruuhkaajan viiveet vähenevät. Autoilun kustannusten nousu ja kohdentuminen riippuu toteutusmallista. Rataverkon kehittämishankkeiden yhteiskuntataloudelliset hyödyt koostuvat pääosin muista tekijöistä kuin CO 2 -päästöjen vähentämisestä (esim. vaikutukset työmarkkinoihin ja maankäyttöön). Pysäköinti muuttuu maksulliseksi, pysäköintipaikkojen määrä vähenee ja sitä keskitetään etenkin kaupungeissa. Vapauttaa kaupunkitilaa muuhun, tuottavampaan käyttöön. Mahdollistaa autottoman elämäntavan ja luo edellytyksiä kestävään liikkumiseen.

8 Tehokkaisiin tavarakuljetuksiin tähtäävät toimenpiteet

9 Toimet Polttoaineveron nosto. Logistiikan tehostaminen Raskaan liikenteen kilometripohjainen tiemaksu Rautatie- ja vesikuljetusten edistäminen Tavoite: Ajoneuvokilometrit tieliikenteessä (kuorma-autot ja pakettiautot) kasvaisivat vuoteen 2045 mennessä vain vähän. Raideliikenteen ja vesiliikenteen osalta varaudutaan maltilliseen kasvuun. Vaikutusmekanismi Päästövähennys valtiolle tai kunnille Kustannusvaikutus Vaikutukset kotitalouksille tai elinkeinoelämälle Päästövähennys tulisi pääosin sitä kautta, että kustannustason nousu ohjaisi kuljetusten ja logistiikan tehostamiseen sekä siirtymään pidemmällä aikavälillä puhtaampiin kalustoihin. Kuljetusten ja koko logistisen ketjun tehostamista voidaan tehdä monin eri keinoin, millä saadaan vähennettyä polttoaineen kulutusta ja siten samassa suhteessa khk-päästöjä. Vaikutusmekanismi samankaltainen kuin polttoaineveron nostossa, mutta mahdollisuudet säätää järjestelmää ovat monipuolisemmat. Nykyisellään rautatie- ja vesiliikenteessä päästöt tonnia kohden ovat hyvin pienet verrattuna tieliikenteeseen. Tämän vuoksi kuljetusten siirtyminen tieliikenteestä rautateille ja vesiliikenteeseen vähentää päästöjä. Päästövähennys on suoraan verrannollinen kulutetun fossiilisen polttoaineen määrään. Kokonaisarvio %. Kaupunkien yhteisjakelun kehittäminen 0,04 Mt. Mittojen ja massojen kasvattaminen 0,08-0,15 Mt. Letkassa ajavien päästöistä jopa -10 %. Päästövähenemä ei välttämättä kovin suuri, koska nykyisessä infrastruktuurissa ja nykyisellä kalustolla potentiaalisten siirtyvien kuljetusten määrät eivät ole suuria Lisäisi valtion verotuottoja (määrä riippuu korotuksen tasosta ja vaikutuksesta polttoaineen kulutukseen). Kustannuksia infrainvestoinneista ja jakelukeskuksista Mikäli vaatii kapasiteetin kasvattamista ja siten infra- ja kalustoinvestointeja, kustannukset voivat olla merkittäviä. Lisää elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia (rasitus riippuu korotuksen määrästä). Muutamien senttien vuosittaiset korotukset olisivat joitakin promilleja kuljetetun tavaran arvosta. Vaatii jonkin verran investointeja kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiltä, mutta toisaalta säästöjä syntyy logistiikan tehostuessa. Lähipäästöt vähenevät, jos kaupunkilogistiikassa sähköiset ajoneuvot yleistyvät. Yrityksillä käytössä laajempi valikoima kuljetusvaihtoehtoja. Kuljetustuen kehittäminen Jos päästöohjaavuus on mahdollista sisällyttää alueelliseen kuljetustukeen, voisi ohjata mm. kalustovalintoja.

10 Liikenteen päästövähennysten alueellinen näkökulma Kulkutapaosuuksien jakautuminen (%) suurimmilla kaupunkiseuduilla ja muilla valituilla alueilla vuonna 2016 (Henkilöliikennetutkimus 2016).

11 Toimenpiteiden valinnan perusteet Liikenteen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen. Toimenpiteet ovat kustannustehokkaita, vaikuttavia ja toteutettavia tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Toimijoita ohjataan ennakoitavasti ja pitkäjänteisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja lopulta poistamiseen. Ensisijaisesti saastuttaja maksaa periaate. Päästöjä vähentävät toimenpiteet kustannetaan nostamalla eniten päästöjä tuottavien toimintojen verotusta ja maksuja. Päästöttömiin teknologioihin ja kestäviin liikkumistapoihin siirtymistä tuetaan. Liikenteen verorasitus ei kokonaisuutena kasva.

12 Mobility as a Service and Greener Transportation Systems in a Nordic Context Taustaa Tekijä Gaia Consulting + EA Energy Analyses Tilaaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto The following digitalized mobility services were selected for assessment, and included both in the desk study and in the calculations of the potential to reduce both vehicle kilometers travelled and GHG and other emissions: car sharing ride sharing bike sharing grocery home deliveries multimodal mobility services (Mobility as a Service, MaaS) Vaikutuksia According to the desk study results, Nordic households that replace using a private car with car sharing can reduce their VKT by approximately %, and their greenhouse gas emissions by kg CO2e per year. If 5 % of households changed from car ownership to car sharing, we estimate this would have the potential to reduce greenhouse gas emissions by between 0,7 5,3% from the current baseline. Passenger vehicle fleet will still be dominated by fossil-fuel based vehicles well into the 2030s, and therefore it is from now until then that it is most important to activate MaaS.

13 Incentives and policy instruments to substitute car ownership with mobility services What can companies do to reduce commuting by car? Give financial incentives to their employees for choosing other forms of transportation Charging daily for parking at company premises Make it easier to work from long distance, either home or a close-by co-working hub Stop subsidizing commuting to work by car, and give benefits for walking or biking to work What can MaaS operators do? Set up services that are risk free for consumers and easy to use Prove to PT providers and other MaaS ecosystem practitioners, that their business models are complementary and not competing Also include long-distance trains, to increase their service area Develop joint offerings and combine solutions with PT What can Nordic countries do together? Create a more harmonized regulatory environment for shared mobility solutions Share best practices, and produce more data on the impacts of shared services Look into the option of creating a common datapoint regarding the new EU regulation Mobility as a Service and Greener Transportation Systems in a Nordic Context Introduce incentives and tax benefits to support wider and faster adoption of MaaS and smart mobility services Design car-free communities and stimulate the demand for new multimodal mobility services Make employee commuting greener Introduce comprehensive transport pricing across Nordic countries Educate and build awareness for smarter and greener transport choices Fast track implementation of MaaS Build a better and more comprehensive Nordic data bank.

14 Kiitos!