toinen EurosEtElisarja (Europa-sarja) Tiedotuspaketti
|
|
- Hannele Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 toinen EurosEtElisarja (Europa-sarja) Tiedotuspaketti
2
3 Johdanto Sisällys 2 Eurosetelit: lyhyt historia 3 Toinen eurosetelisarja (Europa-sarja) 4 Europa-neito 5 Uuden 5 euron setelin turvatekijät 6 Tuotanto ja jakelu 7 Tiesitkö tämän? 8 Tutkimus, kehittäminen ja väärennösten torjunta 9 Eurojärjestelmän yhteystiedot Tässä tiedotuspaketissa kerrotaan toisesta eurosetelisarjasta (ns. Europa-sarja), jonka käyttöönotosta Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti Frankfurt am Mainissa. Uudesta sarjasta otetaan ensimmäisenä käyttöön 5 euron seteli: uusia 5 euron seteleitä aletaan laskea liikkeeseen koko euroalueella toukokuussa EKP on luonut verkkosivut ( joilla esitellään uutta eurosetelisarjaa ja sen huipputeknisiä turvatekijöitä. Sivuilla on tietoa ja ladattavaa aineistoa uusista turvatekijöistä, kuvia ensimmäisen eurosetelisarjan seteleistä ja niiden käytöstä maksutilanteissa sekä videokuvaa eurosetelien tuotannosta. Materiaalia voi käyttää julkaisutarkoituksiin, mutta käytössä on noudatettava eurosetelien jäljentämistä koskevia sääntöjä 1. Uuden 5 euron setelin ulkoasu julkistetaan Julkistamistilaisuus pidetään Frankfurt am Mainin arkeologisessa museossa. Tiedotusvälineet ja suuri yleisö saavat käyttöönsä kuvia uuden 5 euron setelin lopullisesta ulkoasusta vasta julkistamispäivänä. Lisätietoja saa EKP:stä ja eurojärjestelmän kansallisista keskuspankeista. 1 Jäljentämistä koskevat säännöt ovat luettavissa osoitteessa 1
4 Eurosetelit: lyhyt historia Ensimmäinen ja toinen eurosetelisarja Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön kahdessatoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa Käyttöönotto oli yksi Euroopan lähihistorian suurimmista logistisista operaatioista, ja sitä alettiin valmistella jo 1990-luvun alkupuolella. Tätä nykyä maailmalla liikkeessä olevien eurosetelien yhteisarvo on lähes yhtä suuri kuin Yhdysvaltain dollarin määräisten setelien. Euroseteleitä käyttää jo 332 miljoonaa ihmistä seitsemässätoista EU:n jäsenvaltiossa: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Kyproksessa, Luxemburgissa, Maltassa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Suomessa ja Virossa. Ensimmäiset uuden sarjan eurosetelit otetaan käyttöön vuonna Uusia euroseteleitä kehitetään, jotta niistä voidaan tehdä entistä turvallisempia. Kehitystyö jatkuu koko ajan, sillä EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla on velvollisuus varmistaa eurosetelien turvallisuus uudistamalla ja parantamalla säännöllisesti niiden turvatekijöitä. Uuden eurosetelisarjan valmistelu alkoi pian ensimmäisen setelisarjan käyttöönoton jälkeen, sillä uusien setelien kehittämiseen tarvitaan paljon aikaa ja resursseja. Euroalue Euroopan unioni Tärkeitä päivämääriä: : EKP ilmoittaa uuden 5 euron setelin käyttöönotosta ensimmäisenä toisen eurosetelisarjan setelinä ja julkistaa kolme sen turvatekijää : Uuden 5 euron setelin ulkoasu julkistetaan. Toukokuu 2013: Uudet 5 euron setelit otetaan käyttöön kaikissa euroalueen maissa (tarkka liikkeeseenlaskupäivä ilmoitetaan ). Ainutlaatuinen keskuspankkijärjestelmä EKP vastaa rahapolitiikan harjoittamisesta euroalueella ja muista euroon liittyvistä keskuspankkitehtävistä. Se hoitaa tehtävät yhteistyössä euron käyttöön ottaneiden EU:n jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kanssa. EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit muodostavat yhdessä eurojärjestelmän. Toisin kuin kansalliset keskuspankit ja rahayksiköt, EKP ja euro ovat ylikansallisia. EKP:n neuvosto määrittelee koko euroalueen rahapolitiikan, ja EKP:llä on yksinoikeus antaa lupa eurosetelien liikkeeseenlaskuun euroalueella. 2
5 Toinen eurosetelisarja (Europa-sarja) Uuden eurosetelisarjan käyttöönotto lyhyesti Uuden setelisarjan tunnusomainen piirre on Europaneidon kasvokuva: osassa uusista turvatekijöistä on kreikkalaisesta mytologiasta tutun Europan kasvot. Tämän vuoksi setelisarjaa kutsutaan myös Europa-sarjaksi. Uuden sarjan eurosetelit lasketaan liikkeeseen vähitellen usean vuoden aikana. Ensin otetaan käyttöön 5 euron seteli, ja siitä edetään järjestyksessä yhä suurempiin seteleihin. Uudessa sarjassa on samat seteliarvot kuin vanhassa: 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa. Uuden sarjan muiden setelien tarkka liikkeeseenlaskuajankohta päätetään ja ilmoitetaan myöhemmin. Setelinkäsittelylaitteiden valmistajat on otettu mukaan uuden eurosetelisarjan kehittämisprosessiin, jotta ne pystyisivät valmistautumaan uusien setelien käyttöönottoon mahdollisimman hyvin. Uuden sarjan seteleissä on uudenlaisia, aiempaa kehittyneempiä turvatekijöitä, joiden ansiosta seteleitä on entistä hankalampi väärentää. Uuden eurosetelisarjan ulkoasu pohjautuu ensimmäiseen sarjaan. Aihepiirinä säilyy aikakaudet ja tyylisuunnat, ja myös hallitsevat värit pysyvät ennallaan. Ulkoasua on kuitenkin hieman muutettu uusia turvatekijöitä varten. Näin uudet eurosetelit on myös helppo erottaa ensimmäisen sarjan seteleistä. Eurosetelien ulkoasun uudistajaksi valittiin Berliinissä toimiva setelisuunnittelija Reinhold Gerstetter. Näkövammaisten edustajia kuultiin toisen eurosetelisarjan suunnitteluvaiheessa, ja näkövammaisten tarpeet on otettu huomioon setelien lopullisessa ulkoasussa. Näin tehtiin myös ensimmäistä eurosetelisarjaa suunniteltaessa. Uusiin 5 euron seteleihin on lisätty pinnoitus kestävyyden parantamiseksi, sillä pienet setelit ovat erityisen alttiita kulumiselle. Uusien 5 euron setelien rinnalla lasketaan vielä liikkeeseen ensimmäisen sarjan 5 euron seteleitä usean kuukauden ajan, kunnes varastot on käytetty loppuun. Kierrossa olevat eurosetelit ovat laillisia maksuvälineitä riippumatta siitä, kumpaan sarjaan ne kuuluvat. Ajankohta, jolloin ensimmäisen sarjan eurosetelit lakkaavat olemasta laillisia maksuvälineitä, ilmoitetaan hyvissä ajoin. Ensimmäisen sarjan eurosetelit eivät silloinkaan menetä arvoaan, vaan eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit vaihtavat niitä uusiin seteleihin rajoittamattoman ajan. 3
6 Europa-neito Kasvokuva uusissa euroseteleissä Eurojärjestelmä on päättänyt sisällyttää uuden eurosetelisarjan vesileimaan ja hologrammiin kreikkalaisesta mytologiasta tutun Europa-neidon kasvot. Kasvokuva on otettu Louvren kokoelmissa olevasta yli vuotta vanhasta maljakosta, joka on löydetty Etelä-Italiasta. Europaneidolla on selkeä yhteys Eurooppaan maanosana, minkä vuoksi Europan kasvokuva sopii uusiin euroseteleihin erityisen hyvin. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisillä on luontainen kyky tunnistaa kasvoja. Kasvokuvia onkin perinteisesti käytetty setelien kuva-aiheina eri puolilla maailmaa. Kreikkalaisessa mytologiassa Europa oli foinikialainen prinsessa. Taruston mukaan härän muodon ottanut Zeusjumala ryösti hänet ja vei Kreetan saarelle. Tarun myötä Europa-neidon nimeä alettiin käyttää myös maantieteessä: maanosamme Eurooppa on nimetty tarun neidon mukaan. Tiedotuskampanja Uudet turvatekijät ovat toimivia vain, jos suuri yleisö tunnistaa ne helposti. Tämän varmistamiseksi EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit järjestävät uudesta eurosetelisarjasta koko euroalueen laajuisen tiedotuskampanjan vuonna Valmisteilla olevassa tiedotuskampanjassa uudesta eurosetelisarjasta ja uuden 5 euron setelin käyttöönotosta kerrotaan useiden viestintäkanavien välityksellä. Kampanjan toteutuksessa avustavat Havas-viestintäkonserniin kuuluvat Havas Worldwide ja MPG Media Planning Group, jotka valittiin julkisen tarjouskilpailun kautta. 4
7 UUdEn 5 EUron SEtELin turvatekijät Helppo tunnistaa, vaikea väärentää Uusissa euroseteleissä on entistä kehittyneempiä turvatekijöitä, joissa on otettu huomioon setelien valmistusja suojaustekniikan kehitys. Uudet turvatekijät on helppo löytää seteleistä. Lisäksi niissä on otettu huomioon kuvankäsittelytekniikan tuorein kehitys, ja niiden ansiosta euroseteleitä on jatkossakin hankala väärentää. EKP julkisti kolme helposti tunnistettavaa uuden 5 euron setelin turvatekijää (ks. alla). Uudenkin eurosetelisarjan turvatekijät on helppo tarkastaa ilman apuvälineitä tunnustele katso kallistele-testin avulla. tunnustelemalla havaittavat turvatekijät paljastetaan , jolloin uuden 5 euron setelin ulkoasu julkistetaan. Kasvokuvahologrammi kallistele seteliä. hopeanhohtoisessa nauhassa on Europa-neidon kasvokuva, kuten vesileimassakin. nauhassa näkyvät myös ikkuna ja setelin arvo. Kasvokuvavesileima katso seteliä valoa vasten. Vesileimassa on haamukuva, jossa näkyvät Europa-neidon kasvot, setelin arvo ja ikkuna. Hohtavanvihreä numero kallistele seteliä. hohtava numero setelin alakulmassa vaihtaa väriä smaragdinvihreästä tummansiniseen. Vaikutelmaa tehostaa värien rajakohdassa näkyvä valojuova, joka seteliä kallisteltaessa siirtyy ylös ja alas. 5
8 tuotanto ja jakelu Hajautettu tuotanto Eurojärjestelmä määrittää vuosittain eurosetelien tuotantotarpeen sekä kansallisten keskuspankkien osalle tulevat tuotantovolyymit. Kunkin kansallisen keskuspankin vastuulla on tietty osuus yhden tai useamman seteliarvon tuotannosta. Ne voivat huolehtia tuotannosta joko itse tai valtuutettujen setelipainojen välityksellä. Eurosetelien tuotanto Kuten alkuperäisen eurosetelisarjan setelit, myös uuden sarjan setelit painetaan puuvillapaperille, minkä ansiosta setelit kahisevat ja tuntuvat lujilta. Turvatekijöistä mm. vesileima ja turvalanka syntyvät jo paperin valmistusprosessin aikana, eli ne ovat osa setelipaperia. Setelipaperi toimitetaan euroseteleitä painaviin tarkoin valikoituihin setelipainoihin eri puolilla Eurooppaa. Tuotannossa käytetään erilaisia painolaattoja ja erikoismusteita sekä useita painatusprosesseja, kuten offsetpainatusta, kaiverruspainatusta ja väriä vaihtavassa numerossa myös silkkipainatusta. Lisäksi seteleihin kiinnitetään hologrammi. Yhteisellä laadunhallintajärjestelmällä varmistetaan, että kaikki eurosetelit ovat täysin yhdenmukaisia. Tuotantoprosessiin kuuluu satoja käsin suoritettavia ja automaattisia testejä. Kun setelien laatu on tarkastettu ja kaikkien vaatimusten täyttyminen on varmistettu, setelit pakataan nimellisarvoittain ja varastoidaan tiukkojen turvallisuusvaatimusten mukaisesti odottamaan jakelua. Setelipainosta kuluttajien kukkaroihin Setelipainoista eurosetelit kuljetetaan kansallisten keskuspankkien seteliholveihin. Toukokuussa 2013 pankit ja muut vastaavat laitokset alkavat saattaa kiertoon uusia 5 euron seteleitä tavanomaisten kanavien eli asiakaskassojen ja käteisautomaattien välityksellä. Odotuksena on, että syksyllä 2013 valtaosa liikkeessä olevista 5 euron seteleistä on jo uuden sarjan seteleitä. 6
9 Tiesitkö tämän? Jokainen euroalueen asukas suorittaa vuosittain Vuonna 2012 liikkeessä olleet 5 euron setelit yltäisivät peräkkäin asetettuina keskimäärin käteismaksua 1 4,6 kertaa maapallon ympäri 2 Vuonna 2012 painetut 5 euron setelit yltäisivät peräkkäin asetettuina melkein Maasta Kuuhun 3 1 Tiedot peräisin EKP:n seteliosastolta. 2 Ks cm x viiden euron seteliä (syyskuu 2012) = km. Maan säde on km (lähde: Encyclopedia Britannica) ja ympärysmitta siis noin km, joten liikkeessä olevat 5 euron setelit yltäisivät 4,6 kertaa maapallon ympäri. 3 Ks cm x viiden euron seteliä (tuotanto vuonna 2012) = km. Etäisyys Maasta Kuuhun: km (Lähde: Encyclopedia Britannica). 7
10 tutkimus, KEhittÄMinEn Ja VäärEnnöstEn torjunta Uusinta tekniikkaa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tutkimus- ja kehittämisohjelmien tarkoituksena on pysytellä väärentäjien edellä ja varmistaa siten eurosetelien turvallisuus. Keskuspankit eivät anna yksityiskohtaisia tietoja ohjelmistaan, mutta uuden seteliteknologian kehittämiseksi työskennellään herkeämättä. Eurojärjestelmän tutkimus- ja kehittämisstrategian mukaan eurosetelien on tarjottava riittävä suoja väärentämistä vastaan. tutkimus- ja kehittämistyöllä pyritään siis ennen kaikkea tekemään seteleistä mahdollisimman hankalia väärentää. Tehokasta väärennösten torjuntaa Eurojärjestelmä tekee paljon työtä varmistaakseen, että suuri yleisö ja rahaa ammatissaan käsittelevät osaavat erottaa aidot setelit väärennöksistä. Se myös varmistaa, että setelinkäsittelylaitteet tunnistavat väärennökset luotettavasti ja poistavat ne kierrosta. Vuoden 2012 alkupuoliskolla kierrosta poistettiin kaikkiaan euroseteliväärennöstä. Liikkeessä olevien aitojen eurosetelien määrään verrattuna (vuoden 2012 alkupuoliskolla keskimäärin 14,6 miljardia seteliä) väärennösten määrä on edelleen hyvin pieni. Väärennösten määrä ei tällä hetkellä aiheuta huolta, mutta kaikkien muiden keskuspankkien tavoin EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien on oltava jatkuvasti valppaina ja tehtävä setelien väärentämisestä mahdollisimman hankalaa. EKP tekee myös tiivistä yhteistyötä Euroopan komission (jonka vastuulla on tiedottaminen eurokolikkoväärennöksistä) sekä kansallisten poliisiviranomaisten, Europolin ja interpolin kanssa. Lisäksi pyritään varmistamaan, että suuri yleisö tuntee setelien turvatekijät mahdollisimman hyvin. Esitestaus EKP kartoitti erilaisten mahdollisten turvatekijöiden soveltuvuutta käytettäväksi toisessa eurosetelisarjassa testiryhmien avulla. näitä testejä tehtiin euroalueen eri maissa. testiryhmien mieltymykset vaikuttivat lopullisten turvatekijöiden valintaan Kierrosta poistettujen euroseteliväärennösten määrä puolivuosittain vuodesta 2002 alkaen 1 1/2002 2/2002 1/2003 2/2003 1/2004 2/2004 1/2005 2/2005 1/2006 2/2006 1/2007 2/2007 1/2008 2/2008 1/2009 2/2009 1/2010 2/2010 1/2011 2/2011 1/ Ekp:n puolivuosittainen tiedote euroseteliväärennöksistä. 8
11 Eurojärjestelmän yhteystiedot Directorate Communications Press and Information Division Kaiserstraße Frankfurt am Main Germany Tel.: Fax: Internet: or Kristin Bosman Porte-parole / Woordvoerster Bld de Berlaimont Bruxelles / Brussel Belgique / België Tél / Tel. : Télécopie / Fax : Courriel / pressoffice@nbb.be Internet : Zentralbereich Kommunikation Pressestelle Wilhelm-Epstein-Straße Frankfurt am Main Deutschland Tel.: Fax: presse@bundesbank.de Internet: Avalike suhete allosakond Estonia pst Tallinn Eesti Tel: , Faks: E-post: press@eestipank.ee Press office PO Box 559 Dame Street Dublin 2 Ireland Tel.: press@centralbank.ie Internet: Υπηρεσία Τύπου Ελ. Βενιζέλου Αθήνα Ελλάδα Tηλ.: Φαξ: press@bankofgreece.gr Internet: Ricardo Fernández Jefe de la División de Relaciones con los Medios y Documentación Alcalá, 48 E Madrid España Tel.: Fax: Correo electrónico: comunicacion@bde.es Internet: Olivier Aubry Chef du service de presse 48 rue Croix-des-Petits-Champs Paris France Tél. : Télécopie : Courriel : Olivier.AUBRY@banque-france.fr Internet : Paola Ansuini Titolare della Divisione Stampa e relazioni esterne Via Nazionale Roma Italia Tel.: Fax: stampabi@bancaditalia.it Sito Internet: Γραφείο Τύπου Κεντρική Τράπεζα της Κύπρου Λεωφόρος Κένεντυ Λευκωσία Κύπρος Τηλ.: , Φαξ: pressoffice@centralbank.gov.cy Internet: Marc Konsbruck Chef de la section Relations externes et communication/leiter Außenbeziehungen und Kommunikation 2, boulevard Royal 2983, Luxembourg Luxembourg Tél./Tel.: Télécopie/Fax: Courriel / info@bcl.lu Internet: Clive Bartolo Senior PR Officer / Kap Uffiċjal għar-rp Pjazza Kastilja Valletta VLT 1060 Malta Tel.: / 5 Fax: publicrelations@centralbankmalta.org Internet: Herman Lutke Schipholt Persvoorlichter Westeinde ZN Amsterdam Nederland Tel.: Mobiel: h.j.lutke.schipholt@dnb.nl Internet: Christian Gutlederer Pressesprecher Otto-Wagner-Platz Wien Österreich Tel.: Fax: christian.gutlederer@oenb.at Internet: Gabinete de Comunicação Institucional Rua do Comércio, Lisboa Portugal Tel.: Fax: Correio eletrónico: press@bportugal.pt Internet: Tlačové a edičné oddelenie Imricha Karvaša Bratislava Slovenská republika Tel.: Fax: press@nbs.sk Internet: Sekretariat in mednarodni odnosi Slovenska Ljubljana Slovenija Tel.: , Faks: E-pošta: pr@bsi.si Internet: Richard Brander Tiedottaja Snellmaninaukio PL Helsinki Suomi Puhelin: Sähköposti: Richard.Brander@bof.fi Internet: 9
12
UUSI 5 EURon SEtELI. www.euronuudetkasvot.eu www.euro.ecb.europa.eu
UUSI 5 EURon SEtELI www.euronuudetkasvot.eu www.euro.ecb.europa.eu Johdanto Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön kahdessatoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa 1.1.2002. Käyttöönottoa kuitenkin alettiin
LisätiedotUUSI 20 EURON SETELI. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu
UUSI EURON SETELI www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu UUDISTETUT EUROSETELIT ENTISTÄ TURVALLISEMPIA Uusi euron seteli otetaan käyttöön kolmantena toisen eurosetelisarjan setelinä. Se edustaa
LisätiedotKATSO TARKEMMIN www.bnb.bg
Bld de Berlaimont 000 Bruxelles / Brussel Tél. / Tel. : + 8 Télécopie / Fax : + 0 пл. Княз Александър І 000 София Тел.: (+9) 99 Факс: (+9) 980-- Havnegade 09 København K Tlf.: Fax: 7 0 Wilhelm-Epstein-Straße
LisätiedotOPAS RAHAA AMMATISSAAN KÄSITTELEVILLE
: TURVATEKIJÄT Seteleissä on turvatekijöitä paitsi etusivulla myös takasivulla. n turvatekijät liikkeeseen vähitellen usean vuoden aikana. Ensin otettiin käyttöön euron seteli vuonna 01, ja seuraavaksi
LisätiedotUUDET 100 JA 200 EURON SETELIT
UUSIEN 100 JA 200 EURON SETELIEN KÄYTTÖÖNOTTO Uusi setelisarja on otettu käyttöön euroalueella vaiheittain muutaman viime vuoden aikana nousevassa järjestyksessä ja seteliarvo kerrallaan. Uudet 100 ja
LisätiedotUUSI 10 EURON SETELI. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu
UUSI EURON SETELI www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu JOHDANTO Uudet euron setelit otetaan käyttöön kaikkialla euroalueella 23.9.. Toisesta eurosetelisarjasta on jo aiemmin otettu käyttöön
LisätiedotTOINEN EUROSETELISARJA
TOINEN EUROSETELISARJA KOKO TOINEN EUROSETELISARJA 153 x 77 mm 147 x 77 mm 140 x 77 mm 133 x 72 mm 127 x 67 mm 120 x 62 mm JOHDANTO Miksi tarvitaan uusi setelisarja? Euroseteleitä on aika ajoin uudistettava,
LisätiedotEURON UUSI ILME. Uusi 10 euron seteli. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu
EURON UUSI ILME Uusi 10 euron seteli TOINEN EUROSETELISARJA: TURVATEKIJÄT Helppo tarkastaa mutta vaikea väärentää Paranneltujen turvatekijöiden ansiosta uudet 5 ja 10 euron setelit ovat entistäkin vaikeampia
LisätiedotUUSI 50 EURON SETELI. Miksi tarvitaan uusi setelisarja? Setelinkäsittelylaitteiden päivittäminen
Tutustu myös verkkosivuihin osoitteessa /Eurosetelit/, 2016 Tutustu myös verkkosivuihin osoitteessa /Eurosetelit/, 2016 UUSI JA VANHA 50 EURON SETELI Miten setelit eroavat toisistaan? TOISEN SARJAN 50
LisätiedotPIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät
PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät Ekp-FI Euroopan keskuspankki, 2010 ISBN 978-92-899-0150-5 www.euro.ecb.eu JOHDANTO Tunnetko eurosetelien turvatekijät? Tähän oppaaseen on kerätty tär keimmät turvatekijät.
LisätiedotPIKAOPAS. Eurosetelien turvatekijät. www.euro.ecb.int YHTEINEN
YHTEINEN PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät www.euro.ecb.int JOHDANTO Tunnetko eurosetelien turvatekijät? YHTEINEN Tähän oppaaseen on kerätty tär keimmät turvatekijät. Kaikki euro setelit käydään läpi
LisätiedotKUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu
KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden 50 euron setelin käyttöönotossa www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma ja mitä etuja se tarjoaa? MUKAAN TIEDOTUSYHTEISTYÖHÖN
LisätiedotUUSI 50 EURON SETELI. www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu
UUSI EURON SETELI www.uudet-eurosetelit.eu www.euro.ecb.europa.eu UUSI EURON SETELI Uusi euron seteli otetaan käyttöön kaikkialla euroalueella 4.4.2017. Uusia euroseteleitä kehitetään, jotta niistä voidaan
LisätiedotKUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa
KUMPPANUUSOHJELMA Tiedotusyhteistyö uuden eurosetelisarjan käyttöönotossa SISÄLLYS I. Mikä on kumppanuusohjelma? Mukaan tiedotusyhteistyöhön 03 Miten kumppanuusohjelma toimii 04 Ketkä voivat liittyä 05
LisätiedotAlkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5. Käyttöönotto maittain 6
XXX Sisällys Alkusanat 3 Johdanto 4 Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna 2002 5 Käyttöönotto maittain 6 Eurosetelit ja -kolikot Suomessa 8 Setelien tuotanto ja kierto, seteliväärennökset
LisätiedotTiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä!
Tiedotuspaketti Euro-opintie alkaa tästä! Euroopan keskuspankki (EKP) panostaa entistä voimakkaammin oppimateriaaliin. Tämän vuoksi se on valmistanut Euro-opintien monipuolisen ja helppokäyttöisen oppivälinekokonaisuuden,
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2010/29) (2011/67/EU)
L 35/26 Euroopan unionin virallinen lehti 9.2.2011 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 13 päivänä joulukuuta 2010, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (uudelleenlaadittu) (EKP/2010/29) (2011/67/EU) EUROOPAN
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotEuron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014. Julkinen
Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki 23.9.2014 Julkinen Esityksen runko 1. Mitä raha on? 2. Setelisarjan uusiminen 3. Eurosetelit taiteena 4. Setelitekniikkaa:
Lisätiedot(EYVL L 337, , s. 52)
2001D0913 FI 01.01.2009 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden
LisätiedotKOULUTTAJAN OPAS. www.euro.ecb.int. Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista YHTEINEN
YHTEINEN KOULUTTAJAN OPAS Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista www.euro.ecb.int SISÄLLYS sivu JOHDANTO................................................................... 3 EUROSETELIT Yleiset ominaisuudet...........................................................
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
21.1.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 16/55 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä elokuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 28.5 artiklan,
11.1. L 9/183 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) /45, annettu 29 päivänä marraskuuta, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja ja maksetun pääoman tarkistamista
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
6.7.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 187/17 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2013, kansallisten keskuspankkien keskinäisiä Euroopan keskuspankin pääoman osuuksien siirtoja
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
Lisätiedot1. Rahanväärennösten tunnistamista koskevat vaatimukset
TALLETUS JA -OTTOAUTOMAATTIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT EUROJÄRJESTELMÄN OHJEET LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE EUROALUEELLA SIJAITSEVILLE LAITOKSILLE, JOIDEN TOIMINTAAN KUULUU SETELEIDEN LAJITTELU JA JAKELU SUURELLE
LisätiedotKuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?
Markat vaihtuvat euroiksi Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot? SUOMEN PANKIN EURO-OPAS Ota talteen! Markat euroiksi Suomi ja yksitoista muuta Euroopan maata ottavat eurosetelit ja -kolikot käyttöön
LisätiedotRuotsi uudistaa setelit ja kolikot
Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot TARKISTA RAHASI! S V E R I G E S R I K S B A N K 1 kruunu 2 kruunua 5 kruunua 10 kruunua Ruotsi uudistaa setelit ja kolikot Ruotsissa otetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 257 lopullinen 2007/0091 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.5.2007 KOM(2007) 260 lopullinen 2007/0093 (CNB) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Maltan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi (komission
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotAnna ja Aleksi rahanväärentäjien jäljillä
Anna ja Aleksi rahanväärentäjien jäljillä Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja hyviä ystäviä. Ystävykset joutuvat usein seikkailuihin, ja heille on tapahtunut jo kaikkea jännittävää. He eivät enää vähästä
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08. Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. toukokuuta 2008 (22.05) (OR. en) 9192/08 Toimielinten välinen asia: 2008/0096 (CNB) UEM 110 ECOFIN 166 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001
LisätiedotEKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut
EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
L 148/56 Euroopan unionin virallinen lehti 2.6.2006 EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä toukokuuta 2006, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien
LisätiedotEurokäteinen säilyttänyt suosionsa
Eurokäteinen säilyttänyt suosionsa 4.5.29 Eurokäteisen liikkeeseenlaskusta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Sujuvan rahanvaihdon jälkeen liikkeessä olevan eurokäteisen määrä on kasvanut ennakoitua
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
30.4.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 118/37 EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2013, euroseteleiden nimellisarvoista, selitelmistä, vaihtamisesta, käytöstä poistamisesta
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
9.7.2003 Euroopan unionin virallinen lehti C 160/7 EUROOPAN KESKUSPANKKI MALLI EUROOPAN KESKUSPANKIN JA [liittyvän valtion kansallisen keskuspankin] ( 1 ) VÄLINEN SOPIMUS TÄMÄN SOPIMUKSEN ovat tehneet
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
17.4.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 123/1 II (Tiedonannot) TOIMIELINTENVÄLISET SOPIMUKSET EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN POLIISIVIRASTON (EUROPOL) JA EUROOPAN KESKUSPANKIN (EKP) VÄLINEN SOPIMUS
LisätiedotSuomen Pankki osana eurojärjestelmää
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen
LisätiedotTaide-elämyksiä Berliinissä
Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma
LisätiedotSuomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista
LisätiedotEuro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.
Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta
LisätiedotKomission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi
IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden
Lisätiedot1.1 PERUSTELUT YHTEISELLE TOIMINTAMALLILLE SETELIEN KIERTOON PALAUTTAMISTA VARTEN
EUROSETELIEN PALAUTTAMINEN KIERTOON TOIMINTAMALLI VÄÄRENNÖSTEN HAVAITSEMISTA JA SETELIEN LAATUUN PERUSTUVAA LAJITTELUA VARTEN LUOTTOLAITOKSILLE JA MUILLE RAHAA AMMATTIMAISESTI KÄSITTELEVILLE LAITOKSILLE
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS,
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 19.2.2004 SEK(2004) 204 lopullinen 2004/0046 (CNB) Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS, yhteisön kannasta, joka koskee valuuttasuhteista Andorran ruhtinaskunnan kanssa tehtävää
LisätiedotSeteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu
Seteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu TARKISTA RAHASI! S V E R I G E S R I K S B A N K Ruotsin setelit ja kolikot Seteleiden ja kolikoiden uudistaminen jatkuu Riksbank aloitti uusien 20, 50, 200
LisätiedotKonsolidoitu TEKSTI CONSLEG: 2001O /10/2001. tuotettu CONSLEG-järjestelmällä. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.
FI Konsolidoitu TEKSTI tuotettu CONSLEG-järjestelmällä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistossa CONSLEG: 2001O0008 01/10/2001 Sivumäärä: 6 < Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
C 213/16 Euroopan unionin virallinen lehti 20.7.2011 III (Valmistavat säädökset) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2011, suosituksesta
LisätiedotPääjohtajan tervehdys
Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.6.2006 KOM(2006) 320 lopullinen 2006/0109 (CNS) 2006/0110 (CNB) KOMISSION TIEDONANTOEUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE euroon ja Sloveniaan
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
Lisätiedot13060/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotEUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO
SYYSKUU 2002/FI EURO Euroalueen rahan nimi, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan Madridissa 15. ja 16.12.1995. EUROALUE Euroalue käsittää ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
12.5.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 137/7 III (Valmistavat säädökset) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2012, ehdotuksesta
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä päivänä 12 maaliskuuta /2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 200/2014) Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä päivänä 12 maaliskuuta 2014 23/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 200/2014) Valtioneuvoston asetus Latvian liittymisestä Euroopan vakausmekanismin
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotMiksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas
Miksi hintavakaus on tärkeää? Oppilaan opas Mitä kymmenellä eurolla voi ostaa? Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaksi cd-singleä tai jokin hyvä lehti joka viikko kuukauden ajan? Oletko koskaan tullut ajatelleeksi,
Lisätiedotottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,
17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta
Lisätiedot404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer
LisätiedotSisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys
Vuosikertomus 2012 Vuosikertomus 2012 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2012 Sisällys 3 Esipuhe Mario Draghi EJRK:n puheenjohtaja Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK)
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotC 284/6 Euroopan unionin virallinen lehti
C 284/6 Euroopan unionin virallinen lehti 25.11.2009 EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, ehdotuksesta neuvoston asetukseksi eurokolikoiden aitouden tarkistamisesta ja kiertoon
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotBryssel 7. tammikuuta 2002
Bryssel 7. tammikuuta 2002 "Euroopalla oli edessään historiallisesti merkittävä haaste, johon se on osoittanut olleensa valmis. Euro on otettu käyttöön ja nyt on alkamassa uusi aikakausi. Kaikkia euron
LisätiedotYLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN
YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKKI
25.6.2013 Euroopan unionin virallinen lehti C 179/9 III (Valmistavat säädökset) EUROOPAN KESKUSPANKKI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 28 päivänä toukokuuta 2013, ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotSuomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
Lisätiedot196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA.
196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 2 von 10 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte
LisätiedotEUROSETELIEN JA -KOLIKOIDEN HISTORIIKKI NÄIN EUROSTA TULI YHTEINEN RAHA
EUROSETELIEN JA -KOLIKOIDEN HISTORIIKKI NÄIN EUROSTA TULI YHTEINEN RAHA NÄIN EUROSTA TULI YHTEINEN RAHA EUROSETELIEN JA -KOLIKOIDEN HISTORIIKKI 2/3 ALKUSANAT 7 LUKU 1 VALMISTELUJEN VUOSIKYMMEN 9 Eurosetelien
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto. Aitojen henkilö- ja matkustusasiakirjojen julkinen online hakemisto
Euroopan unionin neuvosto PRADO Aitojen henkilö- ja matkustusasiakirjojen julkinen online hakemisto KUULUUKO TYÖHÖSI HENKILÖASIAKIRJOJEN TARKASTAMINEN? PRADO sisältää yleisimpien matkustus- ja henkilöasiakirjojen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
LisätiedotAF/CE/CH/FRAUDE/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA, HELLEENIEN TASAVALTAA,
Lisätiedot(Vaikeat) Eurosetelit
(Vaikeat) Eurosetelit Oulun Numismaattinen Kerho Tero Kontiokari 26.5.2008 (muokattu viimeksi 4.10.2008) inland (L) Portugal (M) Austria (N) Netherlands (P) Lxb (R) Italy (S) Ireland (T) rance (U) Spain
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE
LisätiedotKuinka rahapolitiikasta päätetään?
Kuinka rahapolitiikasta päätetään? EKP:n neuvoston kokous Helsingissä 5.5.2011 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankki Studia Monetaria luento Rahamuseo, Helsinki 26.4.2011 Mihin rahapolitiikalla pyritään?
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.5.2014 COM(2014) 277 final KOMISSION KERTOMUS TALOUS- JA RAHOITUSKOMITEALLE, annettu eurometallirahojen aitouden tarkistamisesta ja kiertoon kelpaamattomien eurometallirahojen
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,
20.9.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 253/19 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 7 päivänä syyskuuta 2012, eurosetelien aitouden ja kunnon tarkastamisesta sekä kiertoon palauttamisesta
Lisätiedot