Asenteet maaseutua kohtaan ja maaseudulle muutto Suomessa Kirjallisuuskatsaus uusimpiin tutkimustuloksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asenteet maaseutua kohtaan ja maaseudulle muutto Suomessa Kirjallisuuskatsaus uusimpiin tutkimustuloksiin"

Transkriptio

1 Asenteet maaseutua kohtaan ja maaseudulle muutto Suomessa Kirjallisuuskatsaus uusimpiin tutkimustuloksiin YRJÖ PALTTILA Tilastokeskus Seuraavassa artikkelissa on pyritty selvittämään, miten kansalaiset suhtautuvat maaseutuun, ja miten merkittävä ilmiö maallemuutto on Suomessa. Maallemuuttoon kytkeytyvistä ilmiöistä on tarkasteltu lähemmin pendelöintiä, etätyötä ja kakkosasumista. Suomessa väestön muuttovirtojen pääsuunta on ollut kohti suurimpia keskuksia, ja muutto maaseudulle on ollut marginaalista. Muuttoliike aiheuttaa ongelmia sekä väestötappio- että muuttovoittoalueilla. Useilla muuttotappiosta kärsineillä paikkakunnilla tyhjät aravavuokra-asunnot koetaan ongelmaksi (Lehtinen 2001, 5). Kuntien ja valtion viranomaisten mielipiteitä kartoittavassa Sosiaalibarometrissä vastaajat arvioivat muuttoliikkeen vaikutukset sitä kielteisemmiksi mitä suurempi kunnan muuttotappio tai -voitto oli. Muuttotappiollisissa kunnissa palvelujen tarve painottuu vanhushuoltoon, ja samanaikaisesti taloudelliset mahdollisuudet tuottaa palveluja kaventuvat maksukykyisen väestön poismuuton myötä (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2001, 59). Muuttotappioalueilla kouluja joudutaan sulkemaan ja muukin rakennettu infrastruktuuri jää käyttämättömäksi. Kasvukeskuksissa puolestaan vuokra-asuntojonot ovat pidentyneet (Lehtinen 2001, 4). Sosiaalibarometrin vastaajien mukaan muuttovoitollisissa kunnissa lapsiperheiden palvelujen tarve kasvaa nopeasti (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2001, 59). Uusien koulutilojen tarve, liikenneruuhkat, saasteet, melu ja rikollisuus ovat myös kasvukeskuksien ongelmia. Kaupunkilaisten haaveena onkin usein omistaa kesämökki maaseudulla. Suomen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän järjestyksessään kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteena on maaseudun vetovoimaisuuden vahvistaminen asumisen ja yrittämisen sijaintipaikkana. Maaltamuuton hillitsemisen keinoja olisivat maatilojen monitoimisuuden lisäämisen ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamisen lisäksi muun muassa etätyötä käyttävien yrityksien tukeminen ja tiedonsiirtoverkkojen rakentaminen koko maahan, pendelöinnin ja kakkosasumisen edistäminen sekä kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen lisääminen (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2000b, 12-13, 32-36, 57-58, 105, , ja 158). Nämä periaatteet on kirjattu myös valtioneuvoston periaatepäätökseen (Valtioneuvosto 2001) ja kansalliseen aluepoliittiseen tavoiteohjelmaan (Valtioneuvosto 2000). Kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien asettaman Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän mukaan pendelöinnin kasvu hidastaisi maaseutualueiden tyhjentymistä ja helpottaisi kaupunkien infrastruktuurin rakentamispaineita. Pendelöinnin lisääntymisen kielteisinä vaikutuksina pidetään yhdyskuntarakenteen hajautumista ja lisääntynyttä liikennesuoritetta taajamissa. Etätyöllä voitaisiin vuorovaikutustyöryhmän mukaan vähentää kaupunkien liikenneruuhkia ja purkaa kaupunkien asunto-ongelmia. Mökeillä vietetään yhä suurempi osa vuodesta, ja monet vapaa-ajan asunnot ovat käytännössä muuttuneet kakkosasunnoiksi (Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä 2001, ja 33-36). Maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteensovittamisen tulisi perustua maaseudun ja kaupunkien vahvuuksien hyödyntämiseen. Maaseutu tarjoaa kaupunkilaisille muun muassa mahdollisuuden vapaa-aikatoimintoihin, ja toisaalta kaupungeille tyypillistä osaamispääomaa voitaisiin pyrkiä siirtämään maaseudulle. Tärkeä vuorovaikutuksen perusta on koko maan kattava toimiva liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri (Aronen & Fagerlund 1999, 8-9; Aulaskari 1999, 42). Kaupunkikeskusten vaikutusten ulottamiseksi ympäröiville alueille voitaisiin siirtää esimerkiksi teknologiaa ja osaamista sekä työtä ja toimintoja (esim. etätyö) maaseutualueille (Malinen 2001, 289). Pohjois-Norjassa väestön poismuuttoa on pyritty hillitsemään muun muassa alueellisilla verohelpotuksilla. Itä- ja Pohjois-Suomen toimijat tekivät Suomen hallitukselle kesällä 2000 asiasta virallisen esityksen vastaavien tukien käyttöön otosta eniten poismuutosta kärsineissä Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa (Palttila 2001, ja 32). Suomen harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuusongelman ratkaisuksi on

2 esitetty syrjäseutuvähennystä, jota sovellettaisiin pahiten väestökadosta kärsineissä 90 kunnassa eri puolilla maata (Kuhmonen 2000). Ainakaan toistaiseksi alueellisten verohelpotusten käyttö ei ole Suomessa saanut laajempaa kannatusta. Myös EU:ssa ja OECD:ssä on kiinnitetty huomiota harvaan asuttujen alueiden ongelmiin. EU:n aluepolitiikan yhdeksi elementiksi on tullut harvaan asuttujen alueiden kehitys (EU 2001, 29-34). EU:n Leaderyhteisöaloiteohjelman hallinnon marraskuussa 1999 Ranskassa järjestämän seminaarin aiheena oli erityisesti maaseudulle muutto (Legrand 2000, 1-5). OECD:ssä perinteisen maatalouskeskeisen ajattelun rinnalle on tullut maaseutualueiden kulttuuristen ja luontoon liittyvien vetovoimatekijöiden tarkastelu osana politiikan kenttää (OECD 1999, 5-6). Toisaalta ratkaisuja vaativat myös kaupunkiseutujen ongelmat (OECD 1998, 11-12). Muuttovirrat maaseudulle Yhdysvaltojen lisäksi myös Euroopassa on kasvukeskuksiin muuton rinnalla tapahtunut ns. vastakaupungistumista, jossa taloudellinen toiminta ja asutus siirtyvät keskuksista maaseutumaisille alueille. Skotlantilaisten tutkijoiden mukaan tähän on osaltaan vaikuttanut EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa omaksuttu maaseutuelinkeinojen monipuolistamisen tukeminen sekä maiden hallituksien panostukset maaseutualueiden asuinolojen, liikenneverkoston ja tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Myös maaseutumaisen elämäntyylin arvostuksen kasvulla on ollut vaikutusta (Stockdale & al. 2000, ). Tarkasteltaessa Suomen väestönkehitystä vuoden 1990 lopusta vuoden 1999 loppuun tilastollisen kuntaryhmityksen1) puitteissa menettivät maaseutumaiset kunnat väestöstään henkilöä eli 5 prosenttia. Kaupunkimaisten kuntien lisäksi myös taajaan asutut kunnat lisäsivät tänä aikana väkilukuaan, tosin vain vuoden 1993 loppuun saakka, minkä jälkeen taajaan asuttujen kuntien väkiluku kääntyi laskuun (Tilastokeskus 2000b, 56). Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (syntyneisyyden ja kuolleisuuden sekä muuttoliikkeen sisältävä laskelma) toteutuminen merkitsisi, että maaseutumaiset kunnat menettäisivät väestömääräänsä vuoteen 2010 mennessä henkilöä eli 6 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä henkilöä eli 14 prosenttia. Ennusteen mukaan myös taajaan asuttujen kuntien väkiluvun aleneminen jatkuisi. Näin keskittymiskehitys näyttäisi edelleen jatkuvan (Tilastokeskus 2001d). Muuttoliikkeen tarkasteluja, joissa olisi selvitetty maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien välisiä muuttovirtoja siten, että sekä lähtö- ja tulokunnan tyyppi olisi huomioitu ei ole juurikaan tehty. Yleensä tarkastellaan vain nettomuuttoa eli alueelle muuttaneiden ja sieltä poismuuttaneiden määrien erotusta. Suomen Kuntaliiton vuodelta 1997 peräisin olevaan tutkimukseen sisältyy kuitenkin vuosien 1995 ja 1996 tilanteiden tarkastelu, jossa sekä muuton lähtökunta että tulokunta on luokiteltu tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Vuonna 1995 kotikuntaansa vaihtoi Suomessa kaikkiaan henkilöä ja vuonna henkilöä. Suurin osa muutoista suuntautui kaupunkimaisiin tai taajaan asuttuihin kuntiin. Kaupunkimaisista kunnista tai taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiin kuntiin muuttaneita oli kuitenkin kumpanakin vuonna noin henkilöä. (Suomen Kuntaliitto 1997, 16 ja liitetaulu 1). Vuoden 1994 kotikuntalain muutos kasvatti opiskelijoiden tilastoitujen muuttojen määrää vuosina vuosittain noin :lla (Tilastokeskus 2000a, 1). Maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden määriin tällä ei liene vuosina 1995 ja 1996 ollut suurta merkitystä. Kauppisen tutkimuksessa on tarkasteltu Suomen muuttoliikettä vuosina paikkatietoaineiston avulla käyttäen neliökilometrin karttaruutuja, ja ottaen huomioon muuttojen lähtö- ja tuloruutujen tyyppi ja 1990-lukujen taitteessa muuttovirrat suuntautuivat pääasiallisesti taajamoituneisiin ruutuihin (yli 100 asukasta per neliökilometri). Vuonna 1994 taajamoituneista ruuduista maaseutumaisiin ruutuihin (korkeintaan 100 asukasta per neliökilometri) muuttaneita oli runsaat henkilöä, kun kaikkiaan muuttaneita oli tällöin noin henkilöä (kuntien välinen ja kunnan sisäinen muutto yhteensä). Tutkimuksessa kunnat on luokiteltu suurimman muuttovirran mukaan kunnan sisäisessä muutossa. Vastakaupungistumisen kunniksi on luettu ne, joissa suurin muuttovirta kunnan sisäisessä muutossa on kaikkein tiheimmin asutuista ruuduista (yli asukasta per neliökilometri) harvemman asutuksen ruutuihin tai taajamoituneista ruuduista ( asukasta per neliökilometri) maaseutumaisiin ruutuihin. Vastakaupungistumista tapahtui tutkimuksen mukaan vuonna kunnassa ja vuonna kunnassa. Kumpanakin vuonna suurimmassa osassa kuntia kunnan sisäisen muuton päämuuttovirrat olivat kohti taajamoituneita ruutuja (Kauppinen 2000, 73-82).

3 Ruotsin "Haja-asutusvirasto" on selvittänyt maan muuttovirtoja vuosina Tarkastelut on tehty pendelöintiaikaan perustuvaa kuntajakoa tiheämpää aluejakoa käyttäen. Maa on jaettu taajamiin (yli asukasta ja pendelöintiaika korkeintaan 5 minuuttia), taajamien läheiseen maaseutuun (5-45 minuutin pendelöintiaika taajamaan) ja harvaan asuttuun alueeseen (yli 45 minuutin pendelöintiaika taajamaan). Vuonna 2000 Ruotsin yli asukkaan taajamissa asui asukasta, taajamien läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla alueella asukasta (Glesbygdsverket 2000, del 1, 13). Vuosina valtaosa Ruotsin muuttovirroista suuntautui taajamasta taajamaan ( muuttoa). Taajamista taajamien läheiselle maaseudulle muuttoja ( ) oli jonkin verran enemmän kuin taajamien läheiseltä maaseudulta taajamiin muuttoja ( ). Taajamista tai taajamien läheiseltä maaseudulta muutti harvaan asutulle alueelle henkilöä näiden viiden vuoden aikana (Glesbygdsverket 2000, del 3, 36). Ruotsin "Haja-asutusvirasto" on kartoittanut myös maaseutualueita ja harvaan asuttuja alueita yli asukkaan taajamien ulkopuolella, joiden suhteellinen muuttovoitto vuotiaiden ikäryhmässä oli vuosina korkea. Alueet rajattiin kuntarajoista riippumatta GIS-järjestelmällä käyttäen neliökilometrin karttaruutuja. Alueita, joiden muuttovoitto johtui taajamista läheiselle maaseudulle pendelöimään siirtyneistä, ei otettu mukaan. Tukholman, Göteborgin ja Malmön paikalliset työmarkkina-alueet rajattiin kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näin pyrittiin etsimään nimenomaan väestömäärältään pienempiä muuttovoitollisia maaseudun tai harvan asutuksen alueita vuotiaiden ikäryhmä valittiin, koska siihen kuuluvien katsottiin olevan eniten kiinnostuneita maallemuutosta. Eri puolilta Ruotsia suurten taajamien ulkopuolelta löytyi kaikkiaan 184 muuttovoitollista maaseutualuetta. Näillä alueilla asui yhteensä noin henkilöä ja muuttovoittoa kertyi niille viidessä vuodessa kaikkiaan 450 henkilöä. (Glesbygdsverket 2001, ). Kuudella tällaisella maaseudun muuttovoittoalueella suoritettiin lisäksi haastattelut, joiden perusteella maalle muuton motiiveiksi osoittautuivat rauhallisen elämänlaadun ja turvallisuuden etsintä, kaipuu kotiseudulle sekä väljä asuinympäristö ja suhteellisen halpa asuminen (Glesbygdsverket 2001, 118). Maaseudun nuorten muuttopäätökset Maaseudulta poismuuttavat ovat usein nuoria. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maaseutualueilla asuvien nuorten mielipiteitä kartoittaneessa tutkimuksessa vastaajat pitivät maalla asumisen huonoina puolina heikkoja kulkuyhteyksiä, kauppa- ja vapaa-ajanviettopalvelujen vähäisyyttä sekä työmarkkinoiden suppeutta ja kaupunkeja alhaisempaa palkkatasoa. Positiivisinta oli luonnon läheisyys, oma rauha ja turvallisuus. Tulevan asuinpaikan valinnassa painoivat eniten mahdollisuudet uralla etenemiseen. Myös kohtuuhintaisen asunnon saamisella sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksilla oli merkitystä (Paunikallio 1997, ). Kaupunkilaisten kiinnostus maallemuuttoon Haliseva-Soilan 1990-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin kaupunkilaisten asenteita ja odotuksia maalle muutosta. Kaupungeissa olevaa maallemuuttopotentiaalia pidettiin tutkimuksessa yhtenä aluerakenteen muutostekijänä ja maaseudun kehittämisen mahdollisuutena vuotiaille kaupunkilaisille suunnatussa kyselyssä vastauksia saatiin reilut Vastaajista 5 prosenttia ilmoitti olevansa suunnittelemassa muuttoa maalaiskuntaan ja heistä puolet haja-asutusalueelle. Erityisesti nuoret ja kaupungista alunperin kotoisin olevat kokivat keskuksen läheisyyden tärkeäksi. Mitä korkeampi koulutus, sitä rajallisempina työllistymismahdollisuuksia maaseudulla pidettiin (Haliseva-Soila 1993, 33, 47-48, ja 110). Vuonna 1997 valmistuneessa tutkimuksessa haastateltiin Hämeenlinnan seudun haja-asutusalueille ja kaupungista irrallisille kyläalueille muuttaneita kaupunkilaisia, jotka olivat rakentaneet talon tai ostaneet vanhan talon. Laajat tontit ja luonnonympäristö maaseudulla tarjoavat tutkimuksessa haastateltujen mukaan paremmat mahdollisuudet yksilölliseen, yksityisyyteen ja virikkeiseen ympäristöön kuin taajamien tiiviisti kaavoitetut omakotialueet (Pekkanen & al. 1997, ja ). Myös toisessa kaupunkien läheistä maaseutua tarkastelevassa tutkimuksessa on maallemuuton syiksi saatu hyvä sijainti suhteessa kaupunkiin ja työpaikkoihin, sopiva ja suhteellisen edullinen tontti sekä luonnonläheinen ympäristö (Viinikainen & Puustinen 2000, 111). Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen teettämä kyselytutkimus kohdistettiin 14:ään yli asukkaan kaupunkiin, ja siinä selvitettiin näiden kaupunkien vuotiaiden asukkaiden kiinnostusta muuttaa maalle joko yrittäjiksi tai muuhun työhön. Tutkimuksen mukaan viidesosa vastanneista noin kaupunkilaisesta

4 olisi kiinnostunut maaseudulla työskentelystä tai yrittämisestä. Tämä merkitsisi isoissa kaupungeissa asuvaa, joista tutkimuksen mukaan olisi todennäköisesti siirtymässä maaseudulle taloudellisten ja sosiaalisten esteiden poistuessa. Merkittävimmät esteet olivat työpaikan sijaitseminen kaupungissa, huoli toimeentulosta, sopivan työpaikan saaminen, lasten koulutilanne ja puolison työpaikka. Eniten maalle muutosta kiinnostuneita oli korkean koulutustason omaavien kaupunkilaisten joukossa, mutta he kokivat myös muuton esteet suurimmiksi (Heinonen 2000, 33-38). Valmistumassa olevassa Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipisteen tekemässä tutkimuksessa on selvitetty suurten ikäluokkien, vuosina syntyneiden vuotiaiden kaupunkilaisten kiinnostusta maallemuuttoon. Vastanneista vajaasta henkilöstä 16 prosenttia suunnitteli eläkkeelle jäätyään muuttoa maaseudulle. Em. ikäluokkiin kuuluvista kaupungeissa asuu noin henkilöä, mistä 16 prosenttia on noin Muuttohalukkaat eivät välttämättä halunneet muuttaa synnyinseudulleen, vaan keskusten lähialueet koettiin houkuttelevimmiksi (Hunnakko 2001). Myös paluumuutosta kiinnostuneita löytyy. Parikkalan seudulta vuosina poismuuttaneista oli Kantasen kyselytutkimuksessa mukana kaikkiaan noin henkilöä. Näistä 230 eli yksi kymmenestä oli muuttanut vuoden 1965 jälkeen takaisin kotiseudulleen. Ratkaisevimmiksi paluunsa syiksi paluumuuttajat ilmoittivat työpaikan, asuinympäristön ja perhesyyt. Näin ollen taloudelliset syyt eivät olleet ainoita paluumuuton syitä (Kantanen 1991, 11 ja 112). Kainuusta 1980-luvulla poismuuttaneiden vuotiaiden paluumuuttohalukkuutta selvittäneessä tutkimuksessa vastanneista yli puolet oli kiinnostunut paluumuutosta. Suurin osa tosin suunnitteli muuttoa Kainuun keskuksiin (Korhonen 1994, ja 80). Maaseudun asukkaiden suhtautuminen tulomuuttajiin Maaseudun asukkaat sekä kuntien ja kylien vaikuttajat kokevat usein uusien asukkaiden tulon paikkakunnalle positiivisena ilmiönä. Uudet asukkaat merkitsevät oppilaita kyläkouluille ja asiakkaita kyläkaupoille. Osa kyläläisistä voi kuitenkin suhtautua maallemuuttajiin myös kielteisesti. Vuodelta 1997 peräisin olevan tutkimuksen mukaan maaseudun kylien asukkaat saattavat kokea kaupungista maalle muuttajat uhkana sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja turvallisuuden tunteelle. Maaseudulla myyntiin tulevat tontit ja talot lienevätkin tutkimuksen mukaan maanomistajille tuotannon kannalta hyödyttömiä ja omista asuinsijoista mahdollisimman etäällä olevia kiinteistöjä. Tämä ei tutkimuksen mukaan tue muuttajien kannalta vetovoimaisten rakennuspaikkojen syntyä (Pekkanen & al. 1997, 105). Myös skotlantilaiset tutkijat ovat arvioineet, että maaseudun tulomuuttajien asuntomarkkinoille aiheuttama kilpailutilanne johtui pääasiassa asuntojen tarjonnan niukkuudesta (Stockdale & al. 2000, 254). Susiluoma, joka perusti Etelä-Pohjanmaan maaseudulle yhdistetyn baarin ja kyläläisten kokoontumistilan, on omiin kokemuksiinsa ja tekemiinsä haastatteluihin perustuen päätellyt, että mitä perinteikkäämmästä kylästä on kyse ja mitä vanhemmilla sukujuurilla kyläläiset asuvat, sitä vaikeampi tulokkaan on päästä sisään kyläyhteisöön. Kehitystä etsivät kylät pyrkivät taas uusien asukkaiden houkuttelemiseen (Susiluoma 1998, 84-87). Suomen itärajan pinnassa sijaitsevaan Ilomantsin kuntaan muuttaneiden naisten kokemuksia tarkastelevan tutkimuksen mukaan muuttajien ja kantaväestön väliset kulttuuriset erot saattavat hankaloittaa muuttajien sopeutumista. Toisaalta luonnonympäristöä ja asuinympäristön rauhallisuutta sekä maaseutumaista elämäntapaa arvostavat naiset ovat viihtyneet maaseudulla hyvin (Turunen 2000). Kantasen tutkimuksen mukaan kuntien tavoitteiden ja potentiaalisten paluumuuttajien odotuksien välillä vallitsee ristiriita. Juurilleen kaipaavat paluumuuttajat eivät niinkään halua kunnan odotusten mukaisesti yrittäjiksi tai työvoimaksi, vaan he pikemminkin hakevat maaseudun rauhaa ja puhdasta luontoa. Usein tämä ristiriita on ratkennut siten, että työpaikka säilyy kaupungissa ja lomat vietetään synnyinseuduilla (Kantanen 1991, 112). Pendelöinti Pendelöinti voidaan määritellä jonkin alueen rajojen yli suuntautuvaksi työssäkäynniksi (Sipola1989). Vuoden 1993 lopussa maaseudulta (haja-asutusalue ja asukkaan taajamat) taaja-asutusalueilla (yli 500 asukaan taajamat) työssäkäyviä oli Suomessa henkilöä eli 40 prosenttia maaseudulla asuvista työssäkäyvistä. Kolme vuotta myöhemmin, vuoden 1996 lopussa, tällaisia pendelöijiä oli jo henkilöä eli 45 prosenttia maaseudulla asuvista työssäkäyvästä. Eniten pendelöintiä esiintyi suurten keskusten ympäristössä (Palttila & Niemi 2000, 85-88).

5 Pendelöinti liittyy läheisesti muuttoon keskuksista läheisille maaseutualueille. Pääkaupunkiseudun pendelöintiä selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin kuntien välistä työssäkäyntiä. Tutkimuksessa haastatelluista pääkaupunkiseudulle pendelöivistä vastaajista yli puolet oli pääkaupunkiseudulta muuttaneita, joiden työpaikka oli edelleen pääkaupunkiseudulla. Heidän muuttonsa syy oli useimmiten vapaaehtoinen asunnonvaihto. Asuinpaikan valinnan perusteina olivat asuinympäristö ja asumisen hinta (Lehtonen & al. 1996, 26). Etätyö ja kakkosasuminen Etätyö mahdollistaisi vakinaisen asumisen kauempana keskuksista. Etätyöhön soveltuvat parhaiten tietoammatit (esim. tutkimus, ohjelmointi, rahoitus jne.). Suomalaisen etätyöpotentiaalin määräksi on arvioitu työntekijää eli prosenttia työssäkäyvistä. Eniten etätyöhön soveltuvia ihmisiä asuu suurilla kaupunkiseuduilla (Heinonen 1998, 51 ja 66-67). Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan vuonna 1997 etätyöntekijöitä, kun etätyö käsitetään laajasti, arvioitiin olleen noin (Hanhike & al. 1998, 7). Haliseva-Soilan tutkimuksen kaupunkilaisista vastaajista 60 prosenttia oli kiinnostunut etätyöstä (Haliseva- Soila 1993, 113). Vuoden 1997 työolotutkimuksessa joka kolmas palkansaaja ilmoitti olevansa kiinnostunut etätyöstä. Tosin vain 4 prosenttia ilmoitti tekevänsä etätyötä (Lehto & Sutela 1998, 53). Etätyön tekeminen koetaankin etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikeaksi toteuttaa. Kuitenkin ne joilla on mahdollisuus etätyön tekemiseen, ovat siitä myös kiinnostuneita (Nurmela & al. 2000, 54). Maanviljelijöistä ja heidän puolisoistaan vajaa neljäsosa olisi kiinnostunut etätyöstä (Tietovarsta Oy 2000). Etätyön laajempi käyttöönotto edellyttäisi etä- ja tiimityötä tukevia muutoksia organisaatiokulttuurissa. Vanhat hierarkiset rakenteet eivät tue etätyön käyttöönottoa. Uusien työmuotojen soveltamisen lisäksi olisi kehitettävä laatujärjestelmiä ja selvitettävä palkkausjärjestelmän ja etätyön suhde. Etätyö edellyttää jatkuvaan oppimiseen panostavia organisaatioita (Hanhike & al. 1998: 102ja 119). Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen tutkimuksessa etätyön lisäämistä pidetään mahdollisena keinona helpottaa suuryritysten rekrytointiongelmia (Heinonen 2000, 74). Riittävien tiedonsiirtoverkkojen puute voi kuitenkin asettaa maaseutualueet taajamia huonompaan asemaan etätyön suhteen (Heinonen 1998, 76). Vuoden 1995 lopussa kesämökkejä oli Suomessa ja kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuuluvia henkilöitä oli noin Vuoden 2000 lopussa kesämökkejä oli ja kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuuluvia henkilöitä lähes Viidessä vuodessa kesämökkien määrä kasvoi mökillä ja kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden määrä henkilöllä. Vuoden 2000 lopussa kaksi kolmesta mökinomistajasta omisti kesämökin asuinkuntansa ulkopuolelta (Tilastokeskus 1996, 7 ja 11; Tilastokeskus 2001c, 7-8). Vuonna 1995 arviolta joka kymmenes eli noin kesämökkiä soveltui kokonsa (vähintään 60 neliömetriä) ja varustetasonsa puolesta ympärivuotiseen käyttöön, ja vuonna 2010 määrä olisi eli 16 prosenttia kesämökeistä. Erityisesti yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden työssäkäynti vapaa-ajan asunnolta on yleistynyt (Mäntylä & al. 1998, 68 ja ). Tarkasteltaessa pelkästään varustetasoa talviasuttavia mökkejä oli vuoden 1995 lopussa eli yli puolet (Tilastokeskus 1996, 10). Kesämökkiläisten oleskeluaikaa kakkosasunnollaan mökkipaikkakunnilla on pyritty pidentämään myös etätyön avulla (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2000a, 9). Harjoitettu politiikka ja muuttoliike Muuttoliikkeen valtavirta on Suomessa ollut kohti kasvukeskuksia. Erityisesti nuoret ja koulutetut ovat muuttaneet kasvukeskuksiin opiskelu- tai työpaikan perässä. Sekä kuntatasolla että sitä tarkemmalla aluetasolla tarkasteltuna muuttovirrat ovat kulkeneet kohti taajaan asuttuja alueita. Ruotsissa väestön keskittyminen suurempiin keskuksiin on ollut vielä Suomeakin voimakkaampaa. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa tapahtuneesta vastakaupungistumisesta on alkanut näkyä merkkejä myös Suomessa. Vaikka maallemuuton volyymit ovat olleet pieniä, voi muuton kohteena oleville maaseutukunnille ja -kylille olla kyse merkittävästä asiasta. Tulomuuttajat saattaisivat paikallisesti tukea esimerkiksi kyläkoulujen tai kyläkauppojen toiminnan jatkumista. Paikallisella tasolla kylien vaikuttajien asennoituminen tulomuuttajiin voi olla eräs merkittävä tekijä kylän kehitykselle.

6 Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on mitannut 1980-luvulta lähtien suomalaisten yleisiä asenteita joka toinen vuosi. Verrattuna vuoden 1995 asennemittaukseen on viimeisessä vuoden 2001 asennemittauksessa kansalaisten huoli kaupunki- ja maaseutualueiden suhteesta kasvanut. Vuoden 2001 asennemittauksen mukaan eniten suomalaisia huolestuttavia asioita ovat aluepolitiikka ja muuttoliike. Yhä suurempi osa pitää kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttovirran hillitsemistä tärkeänä (EVA 1995, 13; EVA 2001, 13). Kuntien virka- ja luottamushenkilöiden tulevaisuuden odotukset ovat synkimmät maaseutukunnissa ja valoisimmat keskuksissa sekä maaseudun pendelikunnissa (Tilastokeskus 2001a, 3). Kansalaiset ja yritykset päättävät viimekädessä itse asuin- ja sijoittumispaikkansa valinnasta. Politiikan ja elinkeinoelämän päättäjillä on kuitenkin välillinen mahdollisuus vaikuttaa muuttopäätöksiin. Menneinä vuosikymmeninä synnytettiin kehitysaluepolitiikalla yrityksiä valtion tuella maaseutualueille ja tuettiin maaseudun vähittäiskauppatoimintaa. Yritykset tarvitsivat toimitiloja ja työntekijät asuntoja. Tämän päivän aluepolitiikassa painottuu enemmän kaupunkiseutujen kehittäminen, ja maaseutua pyritään kehittämään kaupunkikeskeisten verkostojen osana. Monet aiemmin maaseudulle rakennetut teollisuushallit ja asunnot ovat jääneet tyhjilleen. Tekijöistä, jotka voisivat houkutella kansalaisia valitsemaan kasvukeskuksen sijasta asuinpaikakseen maaseudun, ollaan eri tutkimuksissa melko yksimielisiä. Työpaikan sijaintia vähintään kohtuullisen työssäkäyntietäisyyden päässä asuinpaikasta pidetään usein edellytyksenä maalle muutolle. Mieluisin asuinpaikka löytyykin usein pendelöintietäisyydeltä keskuksesta, ja suurten kaupunkien ympäryskunnat ovat siksi usein muuttovoittokuntia. Lapsiperheet asettavat usein maaseudun edullisemmat asuntojen hinnat sekä turvallisen ja väljän asuinympäristön etusijalle. Verotuksen työmatkavähennyksiä on esitetty keinoiksi pendelöinnin ja maallemuuton edistämiseen. Kasvukeskuksissa on toisaalta oltu huolissaan lisääntyvän pendelöinnin aiheuttamista liikenneruuhkista. Kireä kilpailutilanne ja ammattitaitoisen työvoiman saanti ovat olleet pk-yrittäjien päällimmäisiä huolenaiheita (Suomen Yrittäjät 2000, 22-23). Yritysten sijoittumista maaseudulle rajoittavat lisäksi pitkät etäisyydet keskuksiin ja palvelujen heikompi saatavuus. Esimerkiksi IT-alan uudet yritykset ovat Salon seutua lukuun ottamatta syntyneet pääasiassa suuriin kasvukeskuksiin. Etätyö mahdollistaisi periaatteessa asumisen kauempanakin keskuksista. Etätyö vähentäisi myös kaupunkien liikenneruuhkia. Käytännössä etätyöntekijöiden määrät ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi jääneet Suomessa verraten vähäisiksi. Etätyön käyttöönotto edellyttäisi laajoja muutoksia organisaatiokulttuureihin. Maaseutualueilla myös tiedonsiirtoverkkojen kapasiteetin riittämättömyys voi asettaa esteitä etätyön käyttöön otolle. Yritysten kiinnostusta etätyön teettämiseen voitaisiin pyrkiä lisäämään esim. verotuksellisin keinoin. Etätyö voitaisiin myös nähdä yritysten rekrytointiongelmia helpottavana tekijänä. Vuosittain vapaa-ajan asunnolla vietetty keskimääräinen aika on pidentynyt ja työssäkäynti vapaa-ajan asunnolta lisääntynyt. Näin on pyritty yhdistämään maaseudun luonnonläheinen asuinympäristö ja kaupunkien tarjoama työympäristö. Joka kymmenes kesämökki soveltuisi jo nyt kakkosasunnoksi kokovuotiseen käyttöön. Kakkosasumisen edistämiskeinoksi on esitetty mm. kesämökkien korjausrakentamisen edistämistä (Saaristoasiain neuvottelukunta 2001, 17). Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin (Tilastokeskus 2001b) mukaan lokakuussa 2001 rahankäyttöä vapaa-ajan asuntoon seuraavien 6 kuukauden aikana suunnitteli koko maassa kotitaloutta. Osa näistä kotitalouksista suunnitellee myös vapaa-ajanasunnon hankintaa tai sen varustetason nostamista. Suuret ikäluokat on potentiaalinen maallemuuttajien ryhmä. Eläkeläisille maaseudun turvallinen ja rauhallinen elinympäristö voi olla mieluisampi kuin kaupunkien stressaava elämäntyyli. Myös maaseutumaista elämäntapaa sinänsä arvostavat saattaisivat valita asuinpaikakseen mieluummin maaseudun. Toistaiseksi elämäntapamuuttajien määrät ovat Suomessa olleet vähäisiä. Artikkeli perustuu kirjoittajan elokuussa 2001 Rovaniemellä järjestetyssä Kohti pohjoista - valtakunnallisessa maaseutututkijatapaamisessa pitämään esitelmään. 1) Kaupunkimaisissa kunnissa väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asutuissa kunnissa väestöstä % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on Maaseutumaisissa kunnissa alle 60 % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle tai % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000.

7 Lähteet: Aronen, Kauko & Markku Fagerlund (1999). Maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteensovitus. Taustaraportti Suomen Kuntaliiton hallituksen maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteensovituksen periaatteita käsittelevälle päätökselle Suomen Kuntaliitto. 59 s. Helsinki. Aulaskari, Olli (1999). Eri tyyppisten kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun välinen vuorovaikutus. Politiikkatarkastelu. Suomen Aluetutkimus FAR, Selvityksiä s. Sonkajärvi. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (1995). Epävarmuuden aika. Matkalla uuteen. Raportti suomalaisten asenteista s. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (2001). Erilaisuuksien Suomi. Raportti suomalaisten asenteista s. EU (2001). Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus. Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus. 156 s. Glesbygdsverket (2000). Årsbok Glesbygdsverket (2001). Årsbok Haliseva-Soila, Merja (1993). Maaseudun uudet asukkaat. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus Seinäjoki. Julkaisusarja A: s. Seinäjoki. Hanhike, Tiina, Jouni Immonen, Leena Kanerva & Ari Luukinen (1998). Etätyö muutoksen välineenä. Euroopan sosiaalirahasto, Suomen tavoite 4 ohjelma. ESR-julkaisut 29/ s. Helsinki. Heinonen, Jarna (2000). Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheenvuoro maaseutuyrittäjyydestä. Turun kauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, tutkimusraportteja B 12 / s. Heinonen, Sirkka (1998). Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Toteutumisen edellytyksiä ja vaikutuksia. Euroopan sosiaalirahasto, Suomen tavoite 4 ohjelma. ESR-julkaisu 34/ s. Helsinki. Hunnakko, Pekka (2001). Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali. Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipiste. (valmistumassa oleva tutkimus; lähteet: Ilkka , Maaseudun Tulevaisuus ja Verkkouutiset ) Kantanen, Keijo (1991). Takaisin kotiseudulle. Tutkimus paluumuuton merkityksestä ja mahdollisuuksista maaseudun erilaistumisprosessissa. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o s. Joensuu. Kauppinen, Jarkko (2000). Muuttoliike Suomessa vuosina koordinaattipohjaisten paikkatietojen perusteella. Siirtolaisinstituutin tutkimuksia A s. Turku. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä (2001). Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Raportti, syksy s. Saarijärvi. Korhonen, Sirpa (1994). Paluumuuttohalukkuus Kainuuseen. Tutkimus Kainuusta muuttaneista henkilöistä. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, tutkimusraportteja s. Oulu. Kuhmonen, Tuomas (2000). Syrjäseutuvähennys: tutkimus verotuksen käyttömahdollisuuksista syrjäisen maaseudun työllisyyden ja asutuksen ylläpitämisessä. Fin-Auguuri. Legrand, Corinne (2000). New inhabitants in rural areas: Helping people make to move. Leader Magazine nr Spring, The (re)population of rural areas. Lehtinen, Olavi (2001). Asuntomarkkinoiden eriytyminen tuo haasteita asuntotuotannolle ja asuntopolitiikalle. Kuntapuntari 2/2001. ss Lehto, Anna-Maija & Hanna Sutela (1998). Tehokas, tehokkaampi, uupunut. Työolotutkimusten tuloksia Tilastokeskus. Työmarkkinat 1998: s. Helsinki. Lehtonen, Hilkka, Jukka Hirvonen & Esko Eerola (1996). Asumisen ja työn kytkennät II. Pendelöinti ja sen ohjauskeinot. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus, julkaisu B s. Espoo. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2000a). Mökkiläisten etätyökampanja. Loppuraportti. Saaristoasiain neuvottelukunta, Etätyön teemaryhmä, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/ s. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2000b). Ihmisten maaseutu - tahdon maaseutupolitiikka. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 8/ s. + liitteet. Malinen, Pentti (2001). Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus - uusi mahdollisuus? Teoksessa: Heikkilä, Elli (toim.). Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa - halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesymposium Siirtolaisinstituutti. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. ss Turku.

8 Mäntylä, Kaj, Johanna Pekkanen & Timo Sneck (1998). Haja- ja loma-asumisen uudet muodot. Tulevaisuuden näkymiä ja kehittämismahdollisuuksia. TKK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK, VTT Rakennustekniikka. YTK julkaisu B s. Espoo. Nurmela, Juha, Risto Heinonen, Pauli Ollila & Vesa Virtanen (2000). Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa. Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta -tutkimushanke, vaihe II raportti I. Tilastokeskus, Katsauksia 2000/2. 95 s. Helsinki. OECD (1998). Integrating Distressed Urban Areas. Organisation for Economic Co-operation and Development. Territorial Development. 169 s. OECD (1999). Cultivating rural amenities. An Economic Development Perspective. Organisation for Economic Co-operation and Development. Territorial Development. 113 s. Palttila, Yrjö & Erkki Niemi (2000). Suomen maaseutu EU-kauden alussa - Maaseutuindikaattorit. Tilastokeskus, Katsauksia 1999/ s. Helsinki. Palttila, Yrjö (2001). Norjan mallin soveltamisesta Suomessa. Maaseudun uusi aika - Maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti 1/2001. ss Paunikallio, Merja (1997). Kuka jää maaseudulle? Maaseudun nuorten näkemyksiä maaseudusta asuin-, työ- ja elinympäristönä. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki, sarja B: s. Pekkanen, Johanna, Olli Maijala, Esa Piispanen & Hilkka Lehtonen (1997). Maaseudun kilpailukykyisyys asuinympäristönä. Esimerkkinä Hämeenlinnan seutu. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Rakennetun ympäristön tutkimuslaitos. 204 s. Espoo. Saaristoasiain neuvottelukunta (2001). Mökkien korjaus- ja rakentamiskampanja. Loppuraportti. Sisäasiainministeriön aluekehitysosaston julkaisu 1/ s. Sipola, Hannu (1989). Työpaikkojen sijainti ja työssäkäynnin suuntautuminen Suomessa vuoden 1970 jälkeen. Oulun yliopisto, tutkimusraportteja 91. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (2001). Sosiaalibarometri Hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista. Anne Eronen, Liisa Hokkanen, Petri Kinnunen, Leif Rönnberg. 116 s. Helsinki. Stockdale, Aileen, Allan Findlay & David Short (2000). The repopulation of rural Scotland: opportunity and threat. Journal of Rural Studies 16, pp Suomen Kuntaliitto (1997). Suomi keskittyy ja autioituu. Muuttoliike alueittain s. + liitteet. Helsinki. Suomen Yrittäjät (2000). PK-yritysbarometri:suhdanne 1/2000. Suomen Yrittäjät sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. 25 s. Susiluoma, Heikki (1998). Yrittäjäksi maalle - Maaseudun näyttämöt kaupungista muuttaneiden kokemina. Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutin tutkimuksia 2/ s. Kokkola. Tietovarsta Oy (2000). Maaseutubarometri 1/2000. Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen TE-keskukset. Kesäkuu Tilastokeskus (1996). Kesämökit SVT. Väestölaskenta Asuminen 1996:4. 58 s. Helsinki. Tilastokeskus (2000a). Kotikuntalain vaikutus muuttoliikkeeseen. Työryhmäraportti s. Tilastokeskus (2000b). Väestönmuutokset SVT. Väestö 2000: s. Helsinki. Tilastokeskus (2001a). Aluebarometri 1/2001. Tulot ja kulutus 2001:12. Helsinki s. Tilastokeskus (2001b). Kuluttajabarometri: taulukot. 2001, lokakuu. Tulot ja kulutus 2001:31. Helsinki s. Tilastokeskus (2001c). Kesämökit SVT. Väestölaskenta Asuminen 2001:5. 46 s. Helsinki. Tilastokeskus (2001d). Väestöennuste kunnittain SVT. Väestö 2001:10. Turunen, Minna (2000). Maallemuuttajat ja kantaväestö kohtaavat. Maaseudun uusi aika - Maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti 1/ Valtioneuvosto (2000). Kansallinen alueiden kehittäminen. Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisesta tavoiteohjelmasta. Valtioneuvoston päätös s. Valtioneuvosto (2001). Valtioneuvoston periaatepäätös maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille s. Viinikainen, Tytti & Sari Puustinen (2000). Kylä kaupungin kyljessä. Tutkimus maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 82. Teknillinen korkeakoulu. 122 s. Espoo.

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Empiirinen analyysi ja tulokset

Empiirinen analyysi ja tulokset Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Hankkeen nimi (kesto)

Hankkeen nimi (kesto) Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2003 rahoittamat valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet Hankkeen nimi (kesto) Hakija JATKOHANKKEET Maaseutuvaihdon laajentaminen peruskoulujen

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja

Lisätiedot

Paikallisesti eriytyvä maaseutu

Paikallisesti eriytyvä maaseutu 27.8.2015 Maaseutututkijatapaaminen, Säkylä Paikallisesti eriytyvä maaseutu Olli Lehtonen FT, Tutkija Maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimus Luonnonvarakeskus Maaseutupolitiikka ja maaseudun tutkimus

Lisätiedot

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla BALANCE Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla Toivo Muilu 1, Raine Mäntysalo 2, Hilkka Vihinen 3, Niina Kotavaara

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot