Asenteet maaseutua kohtaan ja maaseudulle muutto Suomessa Kirjallisuuskatsaus uusimpiin tutkimustuloksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asenteet maaseutua kohtaan ja maaseudulle muutto Suomessa Kirjallisuuskatsaus uusimpiin tutkimustuloksiin"

Transkriptio

1 Asenteet maaseutua kohtaan ja maaseudulle muutto Suomessa Kirjallisuuskatsaus uusimpiin tutkimustuloksiin YRJÖ PALTTILA Tilastokeskus Seuraavassa artikkelissa on pyritty selvittämään, miten kansalaiset suhtautuvat maaseutuun, ja miten merkittävä ilmiö maallemuutto on Suomessa. Maallemuuttoon kytkeytyvistä ilmiöistä on tarkasteltu lähemmin pendelöintiä, etätyötä ja kakkosasumista. Suomessa väestön muuttovirtojen pääsuunta on ollut kohti suurimpia keskuksia, ja muutto maaseudulle on ollut marginaalista. Muuttoliike aiheuttaa ongelmia sekä väestötappio- että muuttovoittoalueilla. Useilla muuttotappiosta kärsineillä paikkakunnilla tyhjät aravavuokra-asunnot koetaan ongelmaksi (Lehtinen 2001, 5). Kuntien ja valtion viranomaisten mielipiteitä kartoittavassa Sosiaalibarometrissä vastaajat arvioivat muuttoliikkeen vaikutukset sitä kielteisemmiksi mitä suurempi kunnan muuttotappio tai -voitto oli. Muuttotappiollisissa kunnissa palvelujen tarve painottuu vanhushuoltoon, ja samanaikaisesti taloudelliset mahdollisuudet tuottaa palveluja kaventuvat maksukykyisen väestön poismuuton myötä (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2001, 59). Muuttotappioalueilla kouluja joudutaan sulkemaan ja muukin rakennettu infrastruktuuri jää käyttämättömäksi. Kasvukeskuksissa puolestaan vuokra-asuntojonot ovat pidentyneet (Lehtinen 2001, 4). Sosiaalibarometrin vastaajien mukaan muuttovoitollisissa kunnissa lapsiperheiden palvelujen tarve kasvaa nopeasti (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 2001, 59). Uusien koulutilojen tarve, liikenneruuhkat, saasteet, melu ja rikollisuus ovat myös kasvukeskuksien ongelmia. Kaupunkilaisten haaveena onkin usein omistaa kesämökki maaseudulla. Suomen Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän järjestyksessään kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteena on maaseudun vetovoimaisuuden vahvistaminen asumisen ja yrittämisen sijaintipaikkana. Maaltamuuton hillitsemisen keinoja olisivat maatilojen monitoimisuuden lisäämisen ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamisen lisäksi muun muassa etätyötä käyttävien yrityksien tukeminen ja tiedonsiirtoverkkojen rakentaminen koko maahan, pendelöinnin ja kakkosasumisen edistäminen sekä kaupungin ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen lisääminen (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2000b, 12-13, 32-36, 57-58, 105, , ja 158). Nämä periaatteet on kirjattu myös valtioneuvoston periaatepäätökseen (Valtioneuvosto 2001) ja kansalliseen aluepoliittiseen tavoiteohjelmaan (Valtioneuvosto 2000). Kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien asettaman Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmän mukaan pendelöinnin kasvu hidastaisi maaseutualueiden tyhjentymistä ja helpottaisi kaupunkien infrastruktuurin rakentamispaineita. Pendelöinnin lisääntymisen kielteisinä vaikutuksina pidetään yhdyskuntarakenteen hajautumista ja lisääntynyttä liikennesuoritetta taajamissa. Etätyöllä voitaisiin vuorovaikutustyöryhmän mukaan vähentää kaupunkien liikenneruuhkia ja purkaa kaupunkien asunto-ongelmia. Mökeillä vietetään yhä suurempi osa vuodesta, ja monet vapaa-ajan asunnot ovat käytännössä muuttuneet kakkosasunnoiksi (Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä 2001, ja 33-36). Maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteensovittamisen tulisi perustua maaseudun ja kaupunkien vahvuuksien hyödyntämiseen. Maaseutu tarjoaa kaupunkilaisille muun muassa mahdollisuuden vapaa-aikatoimintoihin, ja toisaalta kaupungeille tyypillistä osaamispääomaa voitaisiin pyrkiä siirtämään maaseudulle. Tärkeä vuorovaikutuksen perusta on koko maan kattava toimiva liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuuri (Aronen & Fagerlund 1999, 8-9; Aulaskari 1999, 42). Kaupunkikeskusten vaikutusten ulottamiseksi ympäröiville alueille voitaisiin siirtää esimerkiksi teknologiaa ja osaamista sekä työtä ja toimintoja (esim. etätyö) maaseutualueille (Malinen 2001, 289). Pohjois-Norjassa väestön poismuuttoa on pyritty hillitsemään muun muassa alueellisilla verohelpotuksilla. Itä- ja Pohjois-Suomen toimijat tekivät Suomen hallitukselle kesällä 2000 asiasta virallisen esityksen vastaavien tukien käyttöön otosta eniten poismuutosta kärsineissä Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa (Palttila 2001, ja 32). Suomen harvaan asutun maaseudun elinvoimaisuusongelman ratkaisuksi on

2 esitetty syrjäseutuvähennystä, jota sovellettaisiin pahiten väestökadosta kärsineissä 90 kunnassa eri puolilla maata (Kuhmonen 2000). Ainakaan toistaiseksi alueellisten verohelpotusten käyttö ei ole Suomessa saanut laajempaa kannatusta. Myös EU:ssa ja OECD:ssä on kiinnitetty huomiota harvaan asuttujen alueiden ongelmiin. EU:n aluepolitiikan yhdeksi elementiksi on tullut harvaan asuttujen alueiden kehitys (EU 2001, 29-34). EU:n Leaderyhteisöaloiteohjelman hallinnon marraskuussa 1999 Ranskassa järjestämän seminaarin aiheena oli erityisesti maaseudulle muutto (Legrand 2000, 1-5). OECD:ssä perinteisen maatalouskeskeisen ajattelun rinnalle on tullut maaseutualueiden kulttuuristen ja luontoon liittyvien vetovoimatekijöiden tarkastelu osana politiikan kenttää (OECD 1999, 5-6). Toisaalta ratkaisuja vaativat myös kaupunkiseutujen ongelmat (OECD 1998, 11-12). Muuttovirrat maaseudulle Yhdysvaltojen lisäksi myös Euroopassa on kasvukeskuksiin muuton rinnalla tapahtunut ns. vastakaupungistumista, jossa taloudellinen toiminta ja asutus siirtyvät keskuksista maaseutumaisille alueille. Skotlantilaisten tutkijoiden mukaan tähän on osaltaan vaikuttanut EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa omaksuttu maaseutuelinkeinojen monipuolistamisen tukeminen sekä maiden hallituksien panostukset maaseutualueiden asuinolojen, liikenneverkoston ja tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Myös maaseutumaisen elämäntyylin arvostuksen kasvulla on ollut vaikutusta (Stockdale & al. 2000, ). Tarkasteltaessa Suomen väestönkehitystä vuoden 1990 lopusta vuoden 1999 loppuun tilastollisen kuntaryhmityksen1) puitteissa menettivät maaseutumaiset kunnat väestöstään henkilöä eli 5 prosenttia. Kaupunkimaisten kuntien lisäksi myös taajaan asutut kunnat lisäsivät tänä aikana väkilukuaan, tosin vain vuoden 1993 loppuun saakka, minkä jälkeen taajaan asuttujen kuntien väkiluku kääntyi laskuun (Tilastokeskus 2000b, 56). Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (syntyneisyyden ja kuolleisuuden sekä muuttoliikkeen sisältävä laskelma) toteutuminen merkitsisi, että maaseutumaiset kunnat menettäisivät väestömääräänsä vuoteen 2010 mennessä henkilöä eli 6 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä henkilöä eli 14 prosenttia. Ennusteen mukaan myös taajaan asuttujen kuntien väkiluvun aleneminen jatkuisi. Näin keskittymiskehitys näyttäisi edelleen jatkuvan (Tilastokeskus 2001d). Muuttoliikkeen tarkasteluja, joissa olisi selvitetty maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien välisiä muuttovirtoja siten, että sekä lähtö- ja tulokunnan tyyppi olisi huomioitu ei ole juurikaan tehty. Yleensä tarkastellaan vain nettomuuttoa eli alueelle muuttaneiden ja sieltä poismuuttaneiden määrien erotusta. Suomen Kuntaliiton vuodelta 1997 peräisin olevaan tutkimukseen sisältyy kuitenkin vuosien 1995 ja 1996 tilanteiden tarkastelu, jossa sekä muuton lähtökunta että tulokunta on luokiteltu tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan. Vuonna 1995 kotikuntaansa vaihtoi Suomessa kaikkiaan henkilöä ja vuonna henkilöä. Suurin osa muutoista suuntautui kaupunkimaisiin tai taajaan asuttuihin kuntiin. Kaupunkimaisista kunnista tai taajaan asutuista kunnista maaseutumaisiin kuntiin muuttaneita oli kuitenkin kumpanakin vuonna noin henkilöä. (Suomen Kuntaliitto 1997, 16 ja liitetaulu 1). Vuoden 1994 kotikuntalain muutos kasvatti opiskelijoiden tilastoitujen muuttojen määrää vuosina vuosittain noin :lla (Tilastokeskus 2000a, 1). Maaseutumaisiin kuntiin muuttaneiden määriin tällä ei liene vuosina 1995 ja 1996 ollut suurta merkitystä. Kauppisen tutkimuksessa on tarkasteltu Suomen muuttoliikettä vuosina paikkatietoaineiston avulla käyttäen neliökilometrin karttaruutuja, ja ottaen huomioon muuttojen lähtö- ja tuloruutujen tyyppi ja 1990-lukujen taitteessa muuttovirrat suuntautuivat pääasiallisesti taajamoituneisiin ruutuihin (yli 100 asukasta per neliökilometri). Vuonna 1994 taajamoituneista ruuduista maaseutumaisiin ruutuihin (korkeintaan 100 asukasta per neliökilometri) muuttaneita oli runsaat henkilöä, kun kaikkiaan muuttaneita oli tällöin noin henkilöä (kuntien välinen ja kunnan sisäinen muutto yhteensä). Tutkimuksessa kunnat on luokiteltu suurimman muuttovirran mukaan kunnan sisäisessä muutossa. Vastakaupungistumisen kunniksi on luettu ne, joissa suurin muuttovirta kunnan sisäisessä muutossa on kaikkein tiheimmin asutuista ruuduista (yli asukasta per neliökilometri) harvemman asutuksen ruutuihin tai taajamoituneista ruuduista ( asukasta per neliökilometri) maaseutumaisiin ruutuihin. Vastakaupungistumista tapahtui tutkimuksen mukaan vuonna kunnassa ja vuonna kunnassa. Kumpanakin vuonna suurimmassa osassa kuntia kunnan sisäisen muuton päämuuttovirrat olivat kohti taajamoituneita ruutuja (Kauppinen 2000, 73-82).

3 Ruotsin "Haja-asutusvirasto" on selvittänyt maan muuttovirtoja vuosina Tarkastelut on tehty pendelöintiaikaan perustuvaa kuntajakoa tiheämpää aluejakoa käyttäen. Maa on jaettu taajamiin (yli asukasta ja pendelöintiaika korkeintaan 5 minuuttia), taajamien läheiseen maaseutuun (5-45 minuutin pendelöintiaika taajamaan) ja harvaan asuttuun alueeseen (yli 45 minuutin pendelöintiaika taajamaan). Vuonna 2000 Ruotsin yli asukkaan taajamissa asui asukasta, taajamien läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla alueella asukasta (Glesbygdsverket 2000, del 1, 13). Vuosina valtaosa Ruotsin muuttovirroista suuntautui taajamasta taajamaan ( muuttoa). Taajamista taajamien läheiselle maaseudulle muuttoja ( ) oli jonkin verran enemmän kuin taajamien läheiseltä maaseudulta taajamiin muuttoja ( ). Taajamista tai taajamien läheiseltä maaseudulta muutti harvaan asutulle alueelle henkilöä näiden viiden vuoden aikana (Glesbygdsverket 2000, del 3, 36). Ruotsin "Haja-asutusvirasto" on kartoittanut myös maaseutualueita ja harvaan asuttuja alueita yli asukkaan taajamien ulkopuolella, joiden suhteellinen muuttovoitto vuotiaiden ikäryhmässä oli vuosina korkea. Alueet rajattiin kuntarajoista riippumatta GIS-järjestelmällä käyttäen neliökilometrin karttaruutuja. Alueita, joiden muuttovoitto johtui taajamista läheiselle maaseudulle pendelöimään siirtyneistä, ei otettu mukaan. Tukholman, Göteborgin ja Malmön paikalliset työmarkkina-alueet rajattiin kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Näin pyrittiin etsimään nimenomaan väestömäärältään pienempiä muuttovoitollisia maaseudun tai harvan asutuksen alueita vuotiaiden ikäryhmä valittiin, koska siihen kuuluvien katsottiin olevan eniten kiinnostuneita maallemuutosta. Eri puolilta Ruotsia suurten taajamien ulkopuolelta löytyi kaikkiaan 184 muuttovoitollista maaseutualuetta. Näillä alueilla asui yhteensä noin henkilöä ja muuttovoittoa kertyi niille viidessä vuodessa kaikkiaan 450 henkilöä. (Glesbygdsverket 2001, ). Kuudella tällaisella maaseudun muuttovoittoalueella suoritettiin lisäksi haastattelut, joiden perusteella maalle muuton motiiveiksi osoittautuivat rauhallisen elämänlaadun ja turvallisuuden etsintä, kaipuu kotiseudulle sekä väljä asuinympäristö ja suhteellisen halpa asuminen (Glesbygdsverket 2001, 118). Maaseudun nuorten muuttopäätökset Maaseudulta poismuuttavat ovat usein nuoria. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maaseutualueilla asuvien nuorten mielipiteitä kartoittaneessa tutkimuksessa vastaajat pitivät maalla asumisen huonoina puolina heikkoja kulkuyhteyksiä, kauppa- ja vapaa-ajanviettopalvelujen vähäisyyttä sekä työmarkkinoiden suppeutta ja kaupunkeja alhaisempaa palkkatasoa. Positiivisinta oli luonnon läheisyys, oma rauha ja turvallisuus. Tulevan asuinpaikan valinnassa painoivat eniten mahdollisuudet uralla etenemiseen. Myös kohtuuhintaisen asunnon saamisella sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksilla oli merkitystä (Paunikallio 1997, ). Kaupunkilaisten kiinnostus maallemuuttoon Haliseva-Soilan 1990-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin kaupunkilaisten asenteita ja odotuksia maalle muutosta. Kaupungeissa olevaa maallemuuttopotentiaalia pidettiin tutkimuksessa yhtenä aluerakenteen muutostekijänä ja maaseudun kehittämisen mahdollisuutena vuotiaille kaupunkilaisille suunnatussa kyselyssä vastauksia saatiin reilut Vastaajista 5 prosenttia ilmoitti olevansa suunnittelemassa muuttoa maalaiskuntaan ja heistä puolet haja-asutusalueelle. Erityisesti nuoret ja kaupungista alunperin kotoisin olevat kokivat keskuksen läheisyyden tärkeäksi. Mitä korkeampi koulutus, sitä rajallisempina työllistymismahdollisuuksia maaseudulla pidettiin (Haliseva-Soila 1993, 33, 47-48, ja 110). Vuonna 1997 valmistuneessa tutkimuksessa haastateltiin Hämeenlinnan seudun haja-asutusalueille ja kaupungista irrallisille kyläalueille muuttaneita kaupunkilaisia, jotka olivat rakentaneet talon tai ostaneet vanhan talon. Laajat tontit ja luonnonympäristö maaseudulla tarjoavat tutkimuksessa haastateltujen mukaan paremmat mahdollisuudet yksilölliseen, yksityisyyteen ja virikkeiseen ympäristöön kuin taajamien tiiviisti kaavoitetut omakotialueet (Pekkanen & al. 1997, ja ). Myös toisessa kaupunkien läheistä maaseutua tarkastelevassa tutkimuksessa on maallemuuton syiksi saatu hyvä sijainti suhteessa kaupunkiin ja työpaikkoihin, sopiva ja suhteellisen edullinen tontti sekä luonnonläheinen ympäristö (Viinikainen & Puustinen 2000, 111). Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen teettämä kyselytutkimus kohdistettiin 14:ään yli asukkaan kaupunkiin, ja siinä selvitettiin näiden kaupunkien vuotiaiden asukkaiden kiinnostusta muuttaa maalle joko yrittäjiksi tai muuhun työhön. Tutkimuksen mukaan viidesosa vastanneista noin kaupunkilaisesta

4 olisi kiinnostunut maaseudulla työskentelystä tai yrittämisestä. Tämä merkitsisi isoissa kaupungeissa asuvaa, joista tutkimuksen mukaan olisi todennäköisesti siirtymässä maaseudulle taloudellisten ja sosiaalisten esteiden poistuessa. Merkittävimmät esteet olivat työpaikan sijaitseminen kaupungissa, huoli toimeentulosta, sopivan työpaikan saaminen, lasten koulutilanne ja puolison työpaikka. Eniten maalle muutosta kiinnostuneita oli korkean koulutustason omaavien kaupunkilaisten joukossa, mutta he kokivat myös muuton esteet suurimmiksi (Heinonen 2000, 33-38). Valmistumassa olevassa Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipisteen tekemässä tutkimuksessa on selvitetty suurten ikäluokkien, vuosina syntyneiden vuotiaiden kaupunkilaisten kiinnostusta maallemuuttoon. Vastanneista vajaasta henkilöstä 16 prosenttia suunnitteli eläkkeelle jäätyään muuttoa maaseudulle. Em. ikäluokkiin kuuluvista kaupungeissa asuu noin henkilöä, mistä 16 prosenttia on noin Muuttohalukkaat eivät välttämättä halunneet muuttaa synnyinseudulleen, vaan keskusten lähialueet koettiin houkuttelevimmiksi (Hunnakko 2001). Myös paluumuutosta kiinnostuneita löytyy. Parikkalan seudulta vuosina poismuuttaneista oli Kantasen kyselytutkimuksessa mukana kaikkiaan noin henkilöä. Näistä 230 eli yksi kymmenestä oli muuttanut vuoden 1965 jälkeen takaisin kotiseudulleen. Ratkaisevimmiksi paluunsa syiksi paluumuuttajat ilmoittivat työpaikan, asuinympäristön ja perhesyyt. Näin ollen taloudelliset syyt eivät olleet ainoita paluumuuton syitä (Kantanen 1991, 11 ja 112). Kainuusta 1980-luvulla poismuuttaneiden vuotiaiden paluumuuttohalukkuutta selvittäneessä tutkimuksessa vastanneista yli puolet oli kiinnostunut paluumuutosta. Suurin osa tosin suunnitteli muuttoa Kainuun keskuksiin (Korhonen 1994, ja 80). Maaseudun asukkaiden suhtautuminen tulomuuttajiin Maaseudun asukkaat sekä kuntien ja kylien vaikuttajat kokevat usein uusien asukkaiden tulon paikkakunnalle positiivisena ilmiönä. Uudet asukkaat merkitsevät oppilaita kyläkouluille ja asiakkaita kyläkaupoille. Osa kyläläisistä voi kuitenkin suhtautua maallemuuttajiin myös kielteisesti. Vuodelta 1997 peräisin olevan tutkimuksen mukaan maaseudun kylien asukkaat saattavat kokea kaupungista maalle muuttajat uhkana sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja turvallisuuden tunteelle. Maaseudulla myyntiin tulevat tontit ja talot lienevätkin tutkimuksen mukaan maanomistajille tuotannon kannalta hyödyttömiä ja omista asuinsijoista mahdollisimman etäällä olevia kiinteistöjä. Tämä ei tutkimuksen mukaan tue muuttajien kannalta vetovoimaisten rakennuspaikkojen syntyä (Pekkanen & al. 1997, 105). Myös skotlantilaiset tutkijat ovat arvioineet, että maaseudun tulomuuttajien asuntomarkkinoille aiheuttama kilpailutilanne johtui pääasiassa asuntojen tarjonnan niukkuudesta (Stockdale & al. 2000, 254). Susiluoma, joka perusti Etelä-Pohjanmaan maaseudulle yhdistetyn baarin ja kyläläisten kokoontumistilan, on omiin kokemuksiinsa ja tekemiinsä haastatteluihin perustuen päätellyt, että mitä perinteikkäämmästä kylästä on kyse ja mitä vanhemmilla sukujuurilla kyläläiset asuvat, sitä vaikeampi tulokkaan on päästä sisään kyläyhteisöön. Kehitystä etsivät kylät pyrkivät taas uusien asukkaiden houkuttelemiseen (Susiluoma 1998, 84-87). Suomen itärajan pinnassa sijaitsevaan Ilomantsin kuntaan muuttaneiden naisten kokemuksia tarkastelevan tutkimuksen mukaan muuttajien ja kantaväestön väliset kulttuuriset erot saattavat hankaloittaa muuttajien sopeutumista. Toisaalta luonnonympäristöä ja asuinympäristön rauhallisuutta sekä maaseutumaista elämäntapaa arvostavat naiset ovat viihtyneet maaseudulla hyvin (Turunen 2000). Kantasen tutkimuksen mukaan kuntien tavoitteiden ja potentiaalisten paluumuuttajien odotuksien välillä vallitsee ristiriita. Juurilleen kaipaavat paluumuuttajat eivät niinkään halua kunnan odotusten mukaisesti yrittäjiksi tai työvoimaksi, vaan he pikemminkin hakevat maaseudun rauhaa ja puhdasta luontoa. Usein tämä ristiriita on ratkennut siten, että työpaikka säilyy kaupungissa ja lomat vietetään synnyinseuduilla (Kantanen 1991, 112). Pendelöinti Pendelöinti voidaan määritellä jonkin alueen rajojen yli suuntautuvaksi työssäkäynniksi (Sipola1989). Vuoden 1993 lopussa maaseudulta (haja-asutusalue ja asukkaan taajamat) taaja-asutusalueilla (yli 500 asukaan taajamat) työssäkäyviä oli Suomessa henkilöä eli 40 prosenttia maaseudulla asuvista työssäkäyvistä. Kolme vuotta myöhemmin, vuoden 1996 lopussa, tällaisia pendelöijiä oli jo henkilöä eli 45 prosenttia maaseudulla asuvista työssäkäyvästä. Eniten pendelöintiä esiintyi suurten keskusten ympäristössä (Palttila & Niemi 2000, 85-88).

5 Pendelöinti liittyy läheisesti muuttoon keskuksista läheisille maaseutualueille. Pääkaupunkiseudun pendelöintiä selvittäneessä tutkimuksessa tarkasteltiin kuntien välistä työssäkäyntiä. Tutkimuksessa haastatelluista pääkaupunkiseudulle pendelöivistä vastaajista yli puolet oli pääkaupunkiseudulta muuttaneita, joiden työpaikka oli edelleen pääkaupunkiseudulla. Heidän muuttonsa syy oli useimmiten vapaaehtoinen asunnonvaihto. Asuinpaikan valinnan perusteina olivat asuinympäristö ja asumisen hinta (Lehtonen & al. 1996, 26). Etätyö ja kakkosasuminen Etätyö mahdollistaisi vakinaisen asumisen kauempana keskuksista. Etätyöhön soveltuvat parhaiten tietoammatit (esim. tutkimus, ohjelmointi, rahoitus jne.). Suomalaisen etätyöpotentiaalin määräksi on arvioitu työntekijää eli prosenttia työssäkäyvistä. Eniten etätyöhön soveltuvia ihmisiä asuu suurilla kaupunkiseuduilla (Heinonen 1998, 51 ja 66-67). Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan vuonna 1997 etätyöntekijöitä, kun etätyö käsitetään laajasti, arvioitiin olleen noin (Hanhike & al. 1998, 7). Haliseva-Soilan tutkimuksen kaupunkilaisista vastaajista 60 prosenttia oli kiinnostunut etätyöstä (Haliseva- Soila 1993, 113). Vuoden 1997 työolotutkimuksessa joka kolmas palkansaaja ilmoitti olevansa kiinnostunut etätyöstä. Tosin vain 4 prosenttia ilmoitti tekevänsä etätyötä (Lehto & Sutela 1998, 53). Etätyön tekeminen koetaankin etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaikeaksi toteuttaa. Kuitenkin ne joilla on mahdollisuus etätyön tekemiseen, ovat siitä myös kiinnostuneita (Nurmela & al. 2000, 54). Maanviljelijöistä ja heidän puolisoistaan vajaa neljäsosa olisi kiinnostunut etätyöstä (Tietovarsta Oy 2000). Etätyön laajempi käyttöönotto edellyttäisi etä- ja tiimityötä tukevia muutoksia organisaatiokulttuurissa. Vanhat hierarkiset rakenteet eivät tue etätyön käyttöönottoa. Uusien työmuotojen soveltamisen lisäksi olisi kehitettävä laatujärjestelmiä ja selvitettävä palkkausjärjestelmän ja etätyön suhde. Etätyö edellyttää jatkuvaan oppimiseen panostavia organisaatioita (Hanhike & al. 1998: 102ja 119). Maaseutuyrittäjyyden edistämiskeskuksen tutkimuksessa etätyön lisäämistä pidetään mahdollisena keinona helpottaa suuryritysten rekrytointiongelmia (Heinonen 2000, 74). Riittävien tiedonsiirtoverkkojen puute voi kuitenkin asettaa maaseutualueet taajamia huonompaan asemaan etätyön suhteen (Heinonen 1998, 76). Vuoden 1995 lopussa kesämökkejä oli Suomessa ja kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuuluvia henkilöitä oli noin Vuoden 2000 lopussa kesämökkejä oli ja kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuuluvia henkilöitä lähes Viidessä vuodessa kesämökkien määrä kasvoi mökillä ja kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden määrä henkilöllä. Vuoden 2000 lopussa kaksi kolmesta mökinomistajasta omisti kesämökin asuinkuntansa ulkopuolelta (Tilastokeskus 1996, 7 ja 11; Tilastokeskus 2001c, 7-8). Vuonna 1995 arviolta joka kymmenes eli noin kesämökkiä soveltui kokonsa (vähintään 60 neliömetriä) ja varustetasonsa puolesta ympärivuotiseen käyttöön, ja vuonna 2010 määrä olisi eli 16 prosenttia kesämökeistä. Erityisesti yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden työssäkäynti vapaa-ajan asunnolta on yleistynyt (Mäntylä & al. 1998, 68 ja ). Tarkasteltaessa pelkästään varustetasoa talviasuttavia mökkejä oli vuoden 1995 lopussa eli yli puolet (Tilastokeskus 1996, 10). Kesämökkiläisten oleskeluaikaa kakkosasunnollaan mökkipaikkakunnilla on pyritty pidentämään myös etätyön avulla (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2000a, 9). Harjoitettu politiikka ja muuttoliike Muuttoliikkeen valtavirta on Suomessa ollut kohti kasvukeskuksia. Erityisesti nuoret ja koulutetut ovat muuttaneet kasvukeskuksiin opiskelu- tai työpaikan perässä. Sekä kuntatasolla että sitä tarkemmalla aluetasolla tarkasteltuna muuttovirrat ovat kulkeneet kohti taajaan asuttuja alueita. Ruotsissa väestön keskittyminen suurempiin keskuksiin on ollut vielä Suomeakin voimakkaampaa. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa tapahtuneesta vastakaupungistumisesta on alkanut näkyä merkkejä myös Suomessa. Vaikka maallemuuton volyymit ovat olleet pieniä, voi muuton kohteena oleville maaseutukunnille ja -kylille olla kyse merkittävästä asiasta. Tulomuuttajat saattaisivat paikallisesti tukea esimerkiksi kyläkoulujen tai kyläkauppojen toiminnan jatkumista. Paikallisella tasolla kylien vaikuttajien asennoituminen tulomuuttajiin voi olla eräs merkittävä tekijä kylän kehitykselle.

6 Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on mitannut 1980-luvulta lähtien suomalaisten yleisiä asenteita joka toinen vuosi. Verrattuna vuoden 1995 asennemittaukseen on viimeisessä vuoden 2001 asennemittauksessa kansalaisten huoli kaupunki- ja maaseutualueiden suhteesta kasvanut. Vuoden 2001 asennemittauksen mukaan eniten suomalaisia huolestuttavia asioita ovat aluepolitiikka ja muuttoliike. Yhä suurempi osa pitää kasvukeskuksiin suuntautuvan muuttovirran hillitsemistä tärkeänä (EVA 1995, 13; EVA 2001, 13). Kuntien virka- ja luottamushenkilöiden tulevaisuuden odotukset ovat synkimmät maaseutukunnissa ja valoisimmat keskuksissa sekä maaseudun pendelikunnissa (Tilastokeskus 2001a, 3). Kansalaiset ja yritykset päättävät viimekädessä itse asuin- ja sijoittumispaikkansa valinnasta. Politiikan ja elinkeinoelämän päättäjillä on kuitenkin välillinen mahdollisuus vaikuttaa muuttopäätöksiin. Menneinä vuosikymmeninä synnytettiin kehitysaluepolitiikalla yrityksiä valtion tuella maaseutualueille ja tuettiin maaseudun vähittäiskauppatoimintaa. Yritykset tarvitsivat toimitiloja ja työntekijät asuntoja. Tämän päivän aluepolitiikassa painottuu enemmän kaupunkiseutujen kehittäminen, ja maaseutua pyritään kehittämään kaupunkikeskeisten verkostojen osana. Monet aiemmin maaseudulle rakennetut teollisuushallit ja asunnot ovat jääneet tyhjilleen. Tekijöistä, jotka voisivat houkutella kansalaisia valitsemaan kasvukeskuksen sijasta asuinpaikakseen maaseudun, ollaan eri tutkimuksissa melko yksimielisiä. Työpaikan sijaintia vähintään kohtuullisen työssäkäyntietäisyyden päässä asuinpaikasta pidetään usein edellytyksenä maalle muutolle. Mieluisin asuinpaikka löytyykin usein pendelöintietäisyydeltä keskuksesta, ja suurten kaupunkien ympäryskunnat ovat siksi usein muuttovoittokuntia. Lapsiperheet asettavat usein maaseudun edullisemmat asuntojen hinnat sekä turvallisen ja väljän asuinympäristön etusijalle. Verotuksen työmatkavähennyksiä on esitetty keinoiksi pendelöinnin ja maallemuuton edistämiseen. Kasvukeskuksissa on toisaalta oltu huolissaan lisääntyvän pendelöinnin aiheuttamista liikenneruuhkista. Kireä kilpailutilanne ja ammattitaitoisen työvoiman saanti ovat olleet pk-yrittäjien päällimmäisiä huolenaiheita (Suomen Yrittäjät 2000, 22-23). Yritysten sijoittumista maaseudulle rajoittavat lisäksi pitkät etäisyydet keskuksiin ja palvelujen heikompi saatavuus. Esimerkiksi IT-alan uudet yritykset ovat Salon seutua lukuun ottamatta syntyneet pääasiassa suuriin kasvukeskuksiin. Etätyö mahdollistaisi periaatteessa asumisen kauempanakin keskuksista. Etätyö vähentäisi myös kaupunkien liikenneruuhkia. Käytännössä etätyöntekijöiden määrät ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi jääneet Suomessa verraten vähäisiksi. Etätyön käyttöönotto edellyttäisi laajoja muutoksia organisaatiokulttuureihin. Maaseutualueilla myös tiedonsiirtoverkkojen kapasiteetin riittämättömyys voi asettaa esteitä etätyön käyttöön otolle. Yritysten kiinnostusta etätyön teettämiseen voitaisiin pyrkiä lisäämään esim. verotuksellisin keinoin. Etätyö voitaisiin myös nähdä yritysten rekrytointiongelmia helpottavana tekijänä. Vuosittain vapaa-ajan asunnolla vietetty keskimääräinen aika on pidentynyt ja työssäkäynti vapaa-ajan asunnolta lisääntynyt. Näin on pyritty yhdistämään maaseudun luonnonläheinen asuinympäristö ja kaupunkien tarjoama työympäristö. Joka kymmenes kesämökki soveltuisi jo nyt kakkosasunnoksi kokovuotiseen käyttöön. Kakkosasumisen edistämiskeinoksi on esitetty mm. kesämökkien korjausrakentamisen edistämistä (Saaristoasiain neuvottelukunta 2001, 17). Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin (Tilastokeskus 2001b) mukaan lokakuussa 2001 rahankäyttöä vapaa-ajan asuntoon seuraavien 6 kuukauden aikana suunnitteli koko maassa kotitaloutta. Osa näistä kotitalouksista suunnitellee myös vapaa-ajanasunnon hankintaa tai sen varustetason nostamista. Suuret ikäluokat on potentiaalinen maallemuuttajien ryhmä. Eläkeläisille maaseudun turvallinen ja rauhallinen elinympäristö voi olla mieluisampi kuin kaupunkien stressaava elämäntyyli. Myös maaseutumaista elämäntapaa sinänsä arvostavat saattaisivat valita asuinpaikakseen mieluummin maaseudun. Toistaiseksi elämäntapamuuttajien määrät ovat Suomessa olleet vähäisiä. Artikkeli perustuu kirjoittajan elokuussa 2001 Rovaniemellä järjestetyssä Kohti pohjoista - valtakunnallisessa maaseutututkijatapaamisessa pitämään esitelmään. 1) Kaupunkimaisissa kunnissa väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asutuissa kunnissa väestöstä % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on Maaseutumaisissa kunnissa alle 60 % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle tai % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4000.

7 Lähteet: Aronen, Kauko & Markku Fagerlund (1999). Maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteensovitus. Taustaraportti Suomen Kuntaliiton hallituksen maaseutu- ja kaupunkipolitiikan yhteensovituksen periaatteita käsittelevälle päätökselle Suomen Kuntaliitto. 59 s. Helsinki. Aulaskari, Olli (1999). Eri tyyppisten kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun välinen vuorovaikutus. Politiikkatarkastelu. Suomen Aluetutkimus FAR, Selvityksiä s. Sonkajärvi. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (1995). Epävarmuuden aika. Matkalla uuteen. Raportti suomalaisten asenteista s. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA (2001). Erilaisuuksien Suomi. Raportti suomalaisten asenteista s. EU (2001). Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus. Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus. 156 s. Glesbygdsverket (2000). Årsbok Glesbygdsverket (2001). Årsbok Haliseva-Soila, Merja (1993). Maaseudun uudet asukkaat. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus Seinäjoki. Julkaisusarja A: s. Seinäjoki. Hanhike, Tiina, Jouni Immonen, Leena Kanerva & Ari Luukinen (1998). Etätyö muutoksen välineenä. Euroopan sosiaalirahasto, Suomen tavoite 4 ohjelma. ESR-julkaisut 29/ s. Helsinki. Heinonen, Jarna (2000). Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheenvuoro maaseutuyrittäjyydestä. Turun kauppakorkeakoulu. Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus, tutkimusraportteja B 12 / s. Heinonen, Sirkka (1998). Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Toteutumisen edellytyksiä ja vaikutuksia. Euroopan sosiaalirahasto, Suomen tavoite 4 ohjelma. ESR-julkaisu 34/ s. Helsinki. Hunnakko, Pekka (2001). Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali. Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipiste. (valmistumassa oleva tutkimus; lähteet: Ilkka , Maaseudun Tulevaisuus ja Verkkouutiset ) Kantanen, Keijo (1991). Takaisin kotiseudulle. Tutkimus paluumuuton merkityksestä ja mahdollisuuksista maaseudun erilaistumisprosessissa. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o s. Joensuu. Kauppinen, Jarkko (2000). Muuttoliike Suomessa vuosina koordinaattipohjaisten paikkatietojen perusteella. Siirtolaisinstituutin tutkimuksia A s. Turku. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutustyöryhmä (2001). Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Raportti, syksy s. Saarijärvi. Korhonen, Sirpa (1994). Paluumuuttohalukkuus Kainuuseen. Tutkimus Kainuusta muuttaneista henkilöistä. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, tutkimusraportteja s. Oulu. Kuhmonen, Tuomas (2000). Syrjäseutuvähennys: tutkimus verotuksen käyttömahdollisuuksista syrjäisen maaseudun työllisyyden ja asutuksen ylläpitämisessä. Fin-Auguuri. Legrand, Corinne (2000). New inhabitants in rural areas: Helping people make to move. Leader Magazine nr Spring, The (re)population of rural areas. Lehtinen, Olavi (2001). Asuntomarkkinoiden eriytyminen tuo haasteita asuntotuotannolle ja asuntopolitiikalle. Kuntapuntari 2/2001. ss Lehto, Anna-Maija & Hanna Sutela (1998). Tehokas, tehokkaampi, uupunut. Työolotutkimusten tuloksia Tilastokeskus. Työmarkkinat 1998: s. Helsinki. Lehtonen, Hilkka, Jukka Hirvonen & Esko Eerola (1996). Asumisen ja työn kytkennät II. Pendelöinti ja sen ohjauskeinot. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus, julkaisu B s. Espoo. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2000a). Mökkiläisten etätyökampanja. Loppuraportti. Saaristoasiain neuvottelukunta, Etätyön teemaryhmä, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/ s. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2000b). Ihmisten maaseutu - tahdon maaseutupolitiikka. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 8/ s. + liitteet. Malinen, Pentti (2001). Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus - uusi mahdollisuus? Teoksessa: Heikkilä, Elli (toim.). Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa - halutaanko niitä ohjata? Muuttoliikesymposium Siirtolaisinstituutti. Siirtolaisuustutkimuksia A 24. ss Turku.

8 Mäntylä, Kaj, Johanna Pekkanen & Timo Sneck (1998). Haja- ja loma-asumisen uudet muodot. Tulevaisuuden näkymiä ja kehittämismahdollisuuksia. TKK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK, VTT Rakennustekniikka. YTK julkaisu B s. Espoo. Nurmela, Juha, Risto Heinonen, Pauli Ollila & Vesa Virtanen (2000). Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa. Suomalaiset ja tuleva tietoyhteiskunta -tutkimushanke, vaihe II raportti I. Tilastokeskus, Katsauksia 2000/2. 95 s. Helsinki. OECD (1998). Integrating Distressed Urban Areas. Organisation for Economic Co-operation and Development. Territorial Development. 169 s. OECD (1999). Cultivating rural amenities. An Economic Development Perspective. Organisation for Economic Co-operation and Development. Territorial Development. 113 s. Palttila, Yrjö & Erkki Niemi (2000). Suomen maaseutu EU-kauden alussa - Maaseutuindikaattorit. Tilastokeskus, Katsauksia 1999/ s. Helsinki. Palttila, Yrjö (2001). Norjan mallin soveltamisesta Suomessa. Maaseudun uusi aika - Maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti 1/2001. ss Paunikallio, Merja (1997). Kuka jää maaseudulle? Maaseudun nuorten näkemyksiä maaseudusta asuin-, työ- ja elinympäristönä. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Seinäjoki, sarja B: s. Pekkanen, Johanna, Olli Maijala, Esa Piispanen & Hilkka Lehtonen (1997). Maaseudun kilpailukykyisyys asuinympäristönä. Esimerkkinä Hämeenlinnan seutu. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Rakennetun ympäristön tutkimuslaitos. 204 s. Espoo. Saaristoasiain neuvottelukunta (2001). Mökkien korjaus- ja rakentamiskampanja. Loppuraportti. Sisäasiainministeriön aluekehitysosaston julkaisu 1/ s. Sipola, Hannu (1989). Työpaikkojen sijainti ja työssäkäynnin suuntautuminen Suomessa vuoden 1970 jälkeen. Oulun yliopisto, tutkimusraportteja 91. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (2001). Sosiaalibarometri Hyvinvointipalvelujen tuottajien ajankohtainen tilanne ja näkemys kansalaisten hyvinvoinnista. Anne Eronen, Liisa Hokkanen, Petri Kinnunen, Leif Rönnberg. 116 s. Helsinki. Stockdale, Aileen, Allan Findlay & David Short (2000). The repopulation of rural Scotland: opportunity and threat. Journal of Rural Studies 16, pp Suomen Kuntaliitto (1997). Suomi keskittyy ja autioituu. Muuttoliike alueittain s. + liitteet. Helsinki. Suomen Yrittäjät (2000). PK-yritysbarometri:suhdanne 1/2000. Suomen Yrittäjät sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. 25 s. Susiluoma, Heikki (1998). Yrittäjäksi maalle - Maaseudun näyttämöt kaupungista muuttaneiden kokemina. Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutin tutkimuksia 2/ s. Kokkola. Tietovarsta Oy (2000). Maaseutubarometri 1/2000. Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen TE-keskukset. Kesäkuu Tilastokeskus (1996). Kesämökit SVT. Väestölaskenta Asuminen 1996:4. 58 s. Helsinki. Tilastokeskus (2000a). Kotikuntalain vaikutus muuttoliikkeeseen. Työryhmäraportti s. Tilastokeskus (2000b). Väestönmuutokset SVT. Väestö 2000: s. Helsinki. Tilastokeskus (2001a). Aluebarometri 1/2001. Tulot ja kulutus 2001:12. Helsinki s. Tilastokeskus (2001b). Kuluttajabarometri: taulukot. 2001, lokakuu. Tulot ja kulutus 2001:31. Helsinki s. Tilastokeskus (2001c). Kesämökit SVT. Väestölaskenta Asuminen 2001:5. 46 s. Helsinki. Tilastokeskus (2001d). Väestöennuste kunnittain SVT. Väestö 2001:10. Turunen, Minna (2000). Maallemuuttajat ja kantaväestö kohtaavat. Maaseudun uusi aika - Maaseutututkimuksen ja -politiikan aikakauslehti 1/ Valtioneuvosto (2000). Kansallinen alueiden kehittäminen. Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisesta tavoiteohjelmasta. Valtioneuvoston päätös s. Valtioneuvosto (2001). Valtioneuvoston periaatepäätös maaseutupoliittisiksi linjauksiksi vuosille s. Viinikainen, Tytti & Sari Puustinen (2000). Kylä kaupungin kyljessä. Tutkimus maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksesta. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 82. Teknillinen korkeakoulu. 122 s. Espoo.

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari 26. 28.10.2016 Mauri Posio Esityksen sisältö Esitys koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta:

Lisätiedot

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.

Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina. Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2. Vapaa-ajan asukkaat mökkikuntansa vaikuttajina Valtakunnalliset kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen päivät 14.2.2013 Manu Rantanen 18.2.2013 1 Näkökulmat Vaikuttaminen - (vapaa-ajan)asukasosallistuminen

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa Ikääntyneiden sijainti ja asuinolot Petra Reimi, Satu Vesala, Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Alue- ja yhdyskuntarakenne ryhmä Elokuu 2016 Taustaa Viidennes Suomen

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA) Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus Ympäristöpolitiikkakeskus 24.6.2015 Sisältö 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys

Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys Nordia Tiedonantoja Numero 1/2010 Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja Osoite:

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot