LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA s. 8"

Transkriptio

1 1/2005 LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA s. 8 GLS FINLAND OY:N PERIAATE: LOGISTIIKASSA TÄSMÄLLISYYS ON HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA s. 6 EDUNVALVONTAA, TIEDOTTAMISTA JA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ BRYSSELISSÄ s. 16

2 LUOTTAVAISIN MIELIN UUSIIN HAASTEISIIN Aloitin Pilot Turku Oy:n toimitusjohtajana tammikuun 17. päivä luottavaisin mielin ja tartun mielelläni toimen tarjoamiin haasteisiin. Työskentelin 15 vuotta kansainvälisen pikakuljetusyritys TNT:n palveluksessa useissa eri tehtävissä, jotka liittyivät asiakasrajapintaan logistiikan sektorilla. Viimeisin tehtäväni oli aluejohtajana Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomen alueella. Tehtävässäni olen käynyt neuvotteluja useiden asiakkaiden kanssa logistiikan toimitusketjujen hallinnasta sekä logistiikkaan liittyvistä lisäarvotekijöistä, kuten myös yritysten logistiikkaan liittyvien toimintojen sijoittautumisvaihtoehdoista. Nämä useat asiakaskontaktit ja -neuvottelut ovat olleet mielenkiintoisia ja tuoneet hyvin esille logistiikan lainalaisuuksia ja lisäarvotekijöitä. Ne ovat vahvistaneet omaa käsitystäni siitä, että Turku todellakin voisi olla tulevaisuudessa merkittävä logistinen keskus. Uskon myös, että Varsinais- Suomi ja Turun seutu on maantieteellisen sijaintinsa ansiosta sijoittautumismielessä kilpailukykyinen alue jopa Eurooppaan verrattuna. Tämä on ollut yksi niistä syistä, joiden vuoksi haluan mielelläni tarttua tähän uuteen haasteeseen. Turun seudulla on kansainvälisesti hyvä liikenteellinen asema itä-länsisuunnassa Venäjää ja Skandinaviaa yhdistävänä maa-, meri- ja ilmatienä sekä pohjois-eteläsuunnassa Suomea ja Keski-Eurooppaa yhdistävänä meri- ja ilmatienä. Turun etuna logistisia palveluja tarvitsevien ja tarjoavien yritysten kannalta on monipuolinen ja toimiva liikenteellinen infrastruktuuri. Alueella on kaksi merkittävää satamaa Turussa ja Naantalissa. Suomen ainoasta junalauttasatamasta, Turusta, kulkee junalauttaliikenne Tukholmaan ja Travemündeen. Turun etuna ovat myös nopeat maantiekuljetusyhteydet Skandinaviaan ja Manner-Eurooppaan, kuten myös kehittyvä lentorahtiliikenne. Logistiikan infrastruktuuri mahdollistaa yritysten toimitusketjuille joustavat ja kilpailukykyiset aikaikkunat. Näistä hyötyvät yritykset, joiden toimialana on korkean jalostusasteen tuotannot, kuten elektroniikka ja bioala, after sales -toiminnot, nopeaa kiertoa vaativat jakeluvarastot sekä logistiikkapalvelujen tarjoajat. 2 Varsinais-Suomen ja Turun seudun vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää huolehtia jatkokehityskohteista. Maantieverkoston osalta näitä ovat E18-tiehankkeen loppuun saattaminen, jotta yhteys Helsinkiin ja edelleen Pietariin saakka saadaan toimivaksi ja nopeaksi, välin Turku-Tampere-Jyväskylä yhdistävän valtatie 9:n/E63 kunnostus sekä välin Turku-Rauma-Pori-Vaasa-Oulu yhdistävän valtatie 8:n/E8 kunnostus. Rautatieliikenteen osalta kiireisimmät kehityskohteet ovat Turku - Helsinki-rantarata sekä Turku - Toijala-rata. Laivaliikenteen kehittämisen osalta on varmistettava Turun ja Naantalin satama-alueiden väyläsyvyydet. Myös lentorahtiliikenteen kehittämistä on nyt hyvä jatkaa, kun Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Turun lentokentän eteläpuolen asemakaava on mahdollista toteuttaa Pomponrahkan Natura alueen luonnonarvoja vaarantamatta. Myös pohjoispuolen luontoselvitykset on saatu valmiiksi. Lentokentän alue tulee olemaan keskeisessä roolissa, kun kasvatetaan korkean jalostusasteen tuotannon logistiikan kilpailukykyä ja toimitusketjujen lisäarvoa. Ari Niemelä Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja

3 PÄÄKIRJOITUS 2 E18-TIE ON PAIMION VOIMAVARA 13 Turun uusi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: TURUN KAUPUNGILLA ON VAHVA TAHTOTILA KEHITTÄÄ ALUEEN LOGISTISTA LIIKETOIMINTAA 4 Raisio Malt panostaa verkostoihin MALLASOHRAN ARVOKETJU ON VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUS 14 GLS Finland Oy:n periaate: LOGISTIIKASSA TÄSMÄLLISYYS ON HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA 6 8 TURUN KAUPUNGIN JA VARSINAIS-SUOMEN LIITON EUROOPPA-TOIMISTO - EDUNVALVONTAA, TIEDOTTAMISTA JA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ BRYSSELISSÄ 16 LENNOKKIHARRASTUKSESTA ALKUNSA SAANUT STICK TECH LUOTTAA JÄRJESTELMÄLLISEEN POHJATYÖHÖN Salon Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Rikumatti Levomäki: SEUTUYHTEISTYÖ TARJOAA KILPAILUETUJA ELÄMÄÄ EUROOPAN SYDÄMESSÄ TURUN LENTOKENTÄN ETELÄPUOLEN ASEMAKAAVA ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA POMPONRAHKAN NATURA ALUEEN LUONNONARVOJA VAARANTAMATTA SÄHKEET PILOT PRESS 1/2005 Sidosryhmälehti Pilot Turku Oy, WTC Building, Veistämönaukio 1-3, Turku Päätoimittaja: Ari Niemelä Toimitusneuvosto: Hannele Kiehelä, Tuomas Mikkola Toimitus ja taitto: Mainostoimisto ID Kuvat: Markku Koivumäki, Matti Salmisen kuvat Nina Nordin Paino: Finepress Oy Painosmäärä: 3000 kpl

4 Turun uusi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: TURUN KAUPUNGILLA ON VAHVA TAHTOTILA KEHITTÄÄ ALUEEN LOGISTISTA LIIKETOIMINTAA Turku-strategiaan vuonna 2001 yhdeksi painopistealueeksi kirjattu logistiikka on neljässä vuodessa kehittynyt suunnitelmista konkretiaksi. Päämäärätietoinen työ ja eri toimijoiden välinen yhteistyö yhdessä Turun hyvän maantieteellisen sijainnin kanssa ovat merkittävästi vahvistaneet talousalueen logistista asemaa. 4 "Meillä on jo Turun alueelle keskittynyt kriittinen massa logistiikkayrityksiä, jotka luovat synergiaa ja poikivat uutta toimintaa", Jarkko Virtanen toteaa. Hänen vastuualueisiinsa ympäristötoimen johtajana kuuluvat mm. kaavoitus, ympäristönsuojelu, liikenne, satamatoimi sekä kiinteistö- ja rakennustoimi. Jarkko Virtanen on aloittanut uransa palomiehenä Jyväskylässä. Kumpi häntä veti alalle enemmän, halu auttaa ihmisiä vai jännitys? "Toiminta", Virtanen vastaa silmänräpäyksessä ja kertoo olevansa toiminnan mies. Turkulainen hänestä tuli puolivahingossa vuonna "Olin ulkomailla töissä, kun vaimo ilmoitti uuden osoitteemme. Hän päätti sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen jatkaa opintoja Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, ja niin minustakin sitten tuli turkulainen", Virtanen toteaa pilke silmäkulmassa. Hän on nopea sopeutumaan muutoksiin, sillä hän ei noudata perinteistä "turkulaiseksi viidessäkymmenessä vuodessa" - kehityskaarta, vaan on kotiutunut tänne ja viihtyy erinomaisesti. "Tämä on ehdottomasti minun kotikaupunkini", hän toteaa iloisesti, tammikuiselle päivälle osuneesta vesisateesta huolimatta. TURKU-STRATEGIAN LOGISTISET TAVOITTEET TOTEUTUNEET TÄHÄN MENNESSÄ KIITETTÄVÄSTI Vuonna 2001 julkaistu Turku-strategia perustuu visioon Turusta vuonna "Strategian painopistealueista logistiikkaan liittyvät visiot ovat toteutuneet varsin voimakkaasti. Turun satama on jatkuvasti kehittynyt ja Pilot Turku Oy on vakiinnuttanut asemansa. Viisi vuotta sitten täällä ei ollut satamaa lukuun ottamatta selkeää kaupungin omaa elinkeinopoliittista logistiikkatoimijaa", Virtanen muistuttaa. Turku-strategia on edelleen voimassa ja uuden valtuustokauden myötä sitä päästään päivittämään. Visio siirtyy taas muutamalla vuodella eteenpäin, mutta mitään radikaaleja strategiamuutoksia on tuskin luvassa, sillä nyt ollaan oikeilla jäljillä. "Edessä ei ole mitään repäiseviä yksittäisiä kysymyksiä, vaan tärkeintä on johdonmukainen jatkumo", Virtanen perustelee. Virtanen peräänkuuluttaa rohkeutta päätöksentekoon myös julkishallinnossa. "Lähtökohtana on aina, että asiat valmistellaan hyvin. Valmistelu ei kuitenkaan saa olla mikään loppumaton prosessi, vaan päätöksiäkin pitää saada aikaan. Toisinaan joukkoon eksyvä yksittäinen huonokin päätös on parempi kuin se, ettei tehdä lainkaan päätöksiä. Hallittu riskinotto on välttämätöntä myös julkishallinnossa", Virtanen toteaa. Virtasen mielestä usein törmätään harhakuvaan, että logistinen tehokkuus ja ympäristöstä välittäminen olisivat ristiriidassa keskenään. "Liikennettä on joka tapauksessa, ja silloin tehokas logistiikka on ilman muuta ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto kuin tehoton. Logististen toimintojen keskittäminen tehostaa liikennevirtoja. Usein ajatellaan myös, että yritysten on pakko huomioida ympäristö vain lainsäädännöllisistä syistä. Tämä ei pidä yksiselitteisesti paikkaansa, sillä lähtökohta tänä päivänä on se, että markkinat velvoittavat yritykset huomioimaan ympäristöasiat kaikessa toiminnassaan", Virtanen sanoo.

5 JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖ VÄLTTÄMÄTÖN Erityisesti logistiikan alalla Virtanen näkee yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin välillä välttämättömänä. "Logistiikan alalla on pääsääntöisesti kyse julkinen - yksityinen-hankkeista. Kaupungin omien toimintojen tehtävä on julkisyhteisönä luoda mahdollisuuksia elinkeinoelämälle mm. kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. Työnjaossa julkinen puoli luo toimintaedellytykset, mutta ei satamaa lukuun ottamatta niinkään itse harjoita varsinaista logistista liiketoimintaa, joka on yritysten tehtävä", hän toteaa. Virtanen uskoo uuden kaupunginjohtajamallin tehostavan yhteistyötä myös julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä, kun yhden apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa toimivien elinkeinopoliittisten yksiköiden koordinaatio selkiytyy, ja kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja ottaa lisäksi selkeän vetovastuun vireillä olevien hankkeiden poliittisista prosesseista. TURUN ALUE VUONNA 2010 "Viiden vuoden päästä lentokentän alueen kehityksessä on päästy hyvään vauhtiin, ja satama kehittyy edelleen yhteistyössä alueen muiden satamien kanssa. E18 on saatu kuntoon, ja lentomatkustajaliikenne vilkastunut." Nämä visiot näkyvät Jarkko Virtasen näköpiirissä vuonna Risteilyliikenteen suhteen hän pohtii hetken, ennen kuin tuumaa: "Nykyinen risteilyliikenne pysynee ennallaan, mutta uusien risteilijöiden saaminen Turkuun edellyttää yhä neuvotteluja väylämaksupolitiikasta valtiovallan kanssa. Tämä on meille haaste, mutta myös selkeä tavoite, josta ei kannata luopua." Ulkomaille Virtanen tähyilee joka suuntaan. "Tukholma on jo sijaintinsa vuoksi meille läheisin. Yhteistyötä pitää kuitenkin tehdä niin Itämeren alueella, EU:ssa kuin globaalistikin. Tavoitteena tulee olla, että Pohjolan kolmio -liikennereitissä Turku on selkeä idän sillanpää. E18-käytävä tulee saada kuntoon aina Pietariin asti ja Turku - Toijala-väli raiteilleen", hän suuntaa toiveensa valtakunnan päättäjille. Toiminnan miehenä Virtanen haluaa vielä lopuksi korostaa dynamiikkaa. "Kaupungilla on vahva tahtotila kehittää logistista liiketoimintaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin koko ajan tehtävä kovasti töitä. Aivan keskeistä on, että kykenemme reagoimaan nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Vanhasta hallintovirkamiesajattelusta täytyy siirtyä lähemmäs asiakaslähtöistä markkina-ajattelua." 5

6 6 GLS Finlandin toimitusjohtaja Peter Ervasalo esittelee tyytyväisenä uutta lajittelulinjastoa, joka lisää yrityksen kapasiteettia huomattavasti.

7 GLS Finland Oy:n periaate: LOGISTIIKASSA TÄSMÄLLISYYS ON HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA Viime vuosien kuljetus- ja jakelualan kasvu Turun seudulla jatkuu vahvana. Tuoreimpiin investoijiin kuuluu brittiomistuksessa oleva logistiikka-alan yritys General Logistics Systems Finland (GLS), joka perusti uuden lajittelukeskuksensa Turun Urusvuoreen lentokentän läheisyyteen. GLS Finland Oy on perustettu Suomessa kaksi vuotta sitten, ja se toimii itsenäisenä tulosyksikkönä osana eurooppalaista GLS-verkostoa. Yrityksen päätoimialaa ovat paketti- ja pikalähetyspalvelut Euroopassa sekä paikalliset logistiikkapalvelut. "Roolimme GLS-verkostossa on muuttunut jakelijasta aktiiviseksi markkinoijaksi. Kapasiteettia ja automatisointia lisäämällä pystymme vastaamaan yhtiön laatuvaatimuksiin", kertoo GLS Finlandin toimitusjohtaja Peter Ervasalo. TEHOKKUUS ON VIIMEISTELTYJEN TOIMINTOJEN PALAPELI Koko GLS-verkoston yhteisenä tavoitteena on olla laatujohtaja Euroopan markkinoilla. "Toiminnan laatu koostuu useasta tekijästä, joista eräs merkittävimpiä on tietysti palvelun täsmällisyys. Toimitusten tulee olla luvattuna ajankohtana perillä, ja tämä vaatii toimivaa tavaran kuljetus- ja käsittelyjärjestelmää. Myös lähetysten seurattavuus on asiakkaille tärkeää. Tieto lähetyksen kulkeutumisesta tulee olla helposti saatavilla reaaliaikaisena. Päivittäistä jakelua hoitaa yli 200 autoa alihankkijamme toimesta, ja uuden automatisoidun kuljetus- ja lajittelulinjan ansiosta pystymme käsittelemään tehokkaasti suuren määrän lähetyksiä", Ervasalo kuvailee. GLS Finlandin uusi lajittelulinjasto on suunniteltu varta vasten yrityksen tarpeiden mukaan. "Linja on muunneltavissa, ja sen myötä toiminta on nopeutunut huomattavasti. Olemme saaneet hiottua prosessia nopeammaksi hyvin pienilläkin muutoksilla. Esimerkiksi jo pelkkä monitorien optimaalinen sijoittaminen tehostaa lajittelua ja nopeuttaa samalla pakettien läpivirtausta", Ervasalo selventää. Eräs merkittävä kehitysaskel on ollut yrityksen siirtyminen elektronisiin lukijoihin, joiden avulla lähetysten määränpää saadaan kirjattua nopeasti tiedostoihin. Näin eliminoidaan toimitusvirheet minimiin, sillä ohjelmisto pystyy jopa korjaamaan lähetyksen tietoja kuten esimerkiksi postinumeroja oikeiksi. TUKENA LAAJA VERKOSTO Vuoden 2005 alussa GLS Finlandilla tullaan siirtymään toimimaan kahdessa vuorossa. "Lisäämme kapasiteettiamme, jotta pystymme palvelemaan paremmin asiakkaitamme. Tällä hetkellä voimme toimittaa 1-5 päivän toimitusajoilla paketteja eri kohdemaihimme. Verkostossa on mukana 34 maata", Ervasalo kertoo. Pääpaino kuljetuksissa on Euroopan alueilla, mutta esimerkiksi Baltian suuntaan on viime aikoina saatu partnereita. Suurin liikenne GLS Finlandilla tapahtuu Suomen ja Ruotsin välillä. Ervasalon mukaan tämänhetkinen toiminta Suomessa on tuontipainotteista. "Vientiasiakkaitamme ovat erityisesti tekstiili- ja urheiluvarusteteollisuuden yritykset. Toisaalta tyypillisiä GLS:n asiakkaita ovat yritykset, jotka tarvitsevat tarkasti aikataulutetun kuljetuksen suoraan tuotteita myyvään liikkeeseen. Heille kuljetusten ulkoiset tunnusmerkit ovat myös merkityksellisiä. Tapa miten yrityksen tuotteita kuljetetaan on sovittava imagoon ja tuettava yrityskuvaa", Ervasalo kertoo. YHDENMUKAISTA ASIAKASPALVELUA "Olennainen osa yrityksemme tavoittelemaa korkeaa laatua on mahdollisimman hyvin hoidettu asiakaspalvelu. Haluamme erottua miellyttävänä ja asiallisena palvelun ammattilaisena, ja vastaamme samalla myös GLSverkoston palvelun laatuvaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa monien pientenkin osatekijöiden hienosäätöä. Hyvä asiakaspalvelu rakentuu ystävällisestä ja asiantuntevasta kohtelusta, ja myös visuaalisilla tekijöillä on merkitystä. Siistit puitteet ja yhdenmukainen tapa toimia kuljetuksissa viimeistelevät laadukkaan palvelukonseptin", Ervasalo listaa. PIKALÄHETYKSIÄ TURUN LENTOKENTÄN KAUTTA Keväällä yrityksessä on odotettavissa merkittävä lisäys palveluihin. "Aloitamme huhtikuussa expresslähetysten kuljettamisen. Lähetykset toimitetaan aina seuraavana päivänä kohteisiinsa. Käytännössä expresslähetykset kuljetetaan Turun lentokentän kautta, josta ne lähtevät laajan kansainvälisen verkostomme mukana eri kohteisiin", Ervasalo kertoo. Hänen mukaansa expresslähetysten aloittamiseen kohdistuu suuria odotuksia, sillä vuodenvaihteessa toteutetut ns. pilotkuljetukset ovat osoittaneet palvelun tehokkaaksi. "Jatkossa odotammekin Turun lentokentän lentoyhteyksien ja kentän oheispalvelujen kehittyvän vauhdilla tarpeidemme tahdissa. Erityisesti käsittelyaikojen ja lähtöaikojen synkronointi vaatii vielä lisää joustavuutta", Ervasalo lisää. Sijoittumisemme Turkuun oli helppo ratkaisu. Alueella on toimivat yhteydet etenkin Ruotsin suuntaan ja lentokentällä palvelu on joustavaa. Toisaalta myös yhteistyökumppanien löytäminen on ollut helppoa. Turussa panostus logistiikkaan näkyy selvästi", Ervasalo huomauttaa. Ervasalon mukaan GLS Finlandin tulevaisuuden haasteina ovat ennen kaikkea oman markkina-aseman vahvistaminen ja tunnettuuden rakentaminen. "Olemme tulleet markkinoille myöhemmin kuin kilpailijamme, ja haemme nyt paikkaamme joustavalla ja tehokkaalla toiminnalla. Kuljetuspalvelualalla toiminta on jatkuvaa tasapainoilua, sillä hintakilpailu on tiukkaa. Mielestäni tavoitteiden tulee olla realistisia, ja pääasia toiminnassa on kannattavuus. Hinnoittelu tulee olla läpinäkyvää ja asiakkaidemme tulkittavissa", hän muistuttaa. 7

8 LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA Wagner, Suomen Joutsen ja Salminen. Siinä kova kolmikko, jolle ei taida löytyä haastajia, kun nimetään Turun ensi kesän ykköstapahtumaa. Elokuussa 2005 ensi-iltansa saavan Lentävä Hollantilainen -oopperan kahden esityksen liput ovat jo lähes loppuunmyydyt. Katsomoon Forum Marinumin laiturille mahtuu katsojia runsaat Ainutlaatuisen ulkoilmaproduktion näyttämönä ja kulisseina toimivat Aurajoki, fregatti Suomen Joutsen ja kolmimastoparkki Sigyn. Zürichistä tavoitettu suurproduktion taiteellinen johtaja ja oopperassa Suomen Joutsenta kipparoivan kapteeni Dalandin osaa esittävä Matti Salminen tulee kertomansa mukaan aina mielellään kotikaupunkiinsa Turkuun ja ensi kesänä aivan erityisen innoissaan." Meillä on kasassa aivan fantastinen tiimi niin esiintyjien kuin tuottajien ja taustavoimien osalta. Yhteishenki on aivan mahtava!" Salminen hehkuttaa. LENNOKAS IDEA JOSTA TULI TOTTA 8 Ajatus Lentävän Hollantilaisen esittämisestä syntyi helteisenä heinäkuun päivänä Salminen esiintyi oopperassa naispääosaa esittävän Päivi Nisulan kanssa tuolloin ensimmäistä kertaa yhdessä Turun filharmonikkojen kanssa Suomen Joutsenen 100-vuotisjuhlakonsertissa. Filharmonikkojen intendentti Tero-Pekka Henell ja Salminen katsastivat paikkoja Aurajokirannassa. Konsertissa oli laulettu osia Lentävä Hollantilainen - oopperasta, ja Henell heitti ilmaan ajatuksen koko teoksen esittämisestä: "Miksemme esitä sitä tässä!" Salminen oli heti mukana ja lupautui paitsi yhteen päärooliin myös esityksen taiteelliseksi johtajaksi. Esityksen harjoitukset ovat jo käynnistyneet, ja Salmisen kännykkä soi ahkeraan. Kevään ja kesän tultua varmasti vielä tiuhemmin. Salmisen ja sopraano Päivi Nisulan lisäksi päärooleissa nähdään baritoni Juha Uusitalo, tenori Jorma Silvasti, altto Tiina Penttinen ja tenori Dan Karlström. Musiikillisesta johdosta vastaa Turun filharmonikkojen ylikapellimestari Pertti Pekkanen ja ohjaajana toimii Erik Söderblom. Suurkuoro kootaan Chorus Cathedralis Aboensiksen ja Turun Oopperakuoron laulajista.

9 TEEMANA MERI, MYRSKY JA RAKKAUS Lentävä Hollantilainen sai ensi-iltansa säveltäjänsä Richard Wagnerin johdolla Dresdenissä Heinrich Heinen tarinaan perustuva ooppera kertoo haaksirikkoutuneesta ja paholaisen kiroamasta kapteenista, joka on tuomittu seilaamaan maailman meriä tuomiopäivään asti. Vain kuolemaan saakka uskollinen rakkaus voisi hänet ja miehistön vapauttaa. Itse Wagner joutui pakenemaan velkojiaan merille kirjoittaessaan oopperaa. Laiva joutui myrskyn takia purjehtimaan hätäsatamaan norjalaiseen vuonoon. Omakohtaisista kokemuksistaan hurmioitunut Wagner vangitsi oopperan musiikkiin merimiesten laulut, myrskyävän meren ja haaksirikkoutumisen pelkonsa niin koskettavasti, että maailman menestys oli taattu. Vaikka myrsky liittyy Lentävän Hollantilaisen juoneen, musiikkiin ja syntyhistoriaan, ei myrskyä toivota vieraaksi oopperan Turun ensi-iltaan. Salminen myöntää, että sää on ulkoilmaesityksissä jännityksen aihe aina viime hetkeen asti. "Akustiikka, tekniikka ja olosuhteet tulivat testatuiksi viime kesänä Verdin Requiemissa aivan ääriolosuhteissa ja tiedämme, että voimme luottaa nykyajan tekniikkaan ja ammattilaisiin." PÄÄROOLISSA TURUN OMA MAAILMANBASSO "Tiesitkö muuten että aloitin iskelmälaulajana", Salminen kertoo. "Turussa kierreltiin monet tanssipaikat, ennen kuin vuonna 1966 muutin Helsinkiin saatuani kiinnityksen Suomen Kansallisoopperaan, ja niin nuotit vaihtuivat." Lentävän Hollantilaisen esityspaikka on Salmiselle nostalginen. Paitsi että lähellä sijaitsevat sekä hänen että Päivi Nisulan kotikatu Stålarminkatu, niin vastapäisen rannan telakan verstaalla Salminen ehti nuorena miehenä tehdä töitä ennen kuin veri veti musiikin pariin: "Taisi työnjohtajakin panna merkille, että ajatukset olivat muualla." Muualle ne ajatukset häntä ovat kuljettaneetkin. Tutuiksi ovat tulleet musiikkimaailman nimekkäimmät estradit. Maailmaa kohta viidettä vuosikymmenettä kiertävä Salminen naurahtaa hyväntahtoisesti "Turun oma maailmanbasso" -nimelleen, mutta myöntää, ettei paluu kotikaupunkiin tulevaisuudessa ole ollenkaan mahdoton. "Voisin joskus ajatella asuvani mukavasti Aurajoen rannalla", kertoo Salminen, "Ainakin osan vuotta", hän lisää. Intohimoisena golffarina hän viihtyy myös Turun seudun monilla viheriöillä, ja aikoo ensi kesänä ehtiä testaamaan Naantalin uuden rangen. Ensi kesänä Salminen juhlii myös 60-vuotispäiviään. Heinäkuussa Savonlinnassa "Matin ystävät" -juhlakonsertissa lavalle nousee suomalaisten solistien ykkösketju laulamaan sekä Salmisen lempimusiikkia että otteita uran tärkeimmistä rooleista. Oman uransa alkuvaiheista Salminen saa kiittää opettajiaan, jotka uskoivat häneen ja näkivät hänen mahdollisuutensa. Samalla tavalla Salminen on selvästi halunnut tukea nuoria suomalaisia laulajia. Oopperalaulaja Matti Salmisen säätiön stipendeillä tukemia lupauksia edustaa myös Lentävän Hollantilaisen roolissa nähtävä baritoni Juha Uusitalo, jossa Salminen näkee uuden suomalaisen kiintotähden. Nuorien lahjakkuuksien joukosta Salminen etsii kuitenkin yhä jatkajaa kunniakkaalle suomalaiselle bassolaulajien perinteelle. Toistaiseksi meillä on ilo kuulla häntä - Akustista ilmiötä, Ääntä ja Kuningasbassoa - itseään. Ja toivottavasti yhä useammin Suomen Turus. 9

10 LENNOKKIHARRASTUKSESTA ALKUNSA SAANUT STICK TECH LUOTTAA JÄRJESTELMÄLLISEEN POHJATYÖHÖN 10 Sanna Lindén ja Maarit Pelkonen uskovat kuitulujitteiden menestykseen Suomessa ja muualla maailmassa.

11 Nopeassa tahdissa kansainvälistäkin menestystä saavuttanut Stick Tech panostaa vahvasti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Hyvään menestykseen ovat vaikuttaneet järjestelmällisyys liiketoiminnan perusrungon rakentamisessa sekä tiivis yhteistyö yliopistojen ja alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Turkulainen hammaslääketieteen kuitulujiteteknologiaan erikoistunut Stick Tech Oy perustettiin vuonna 1997 kaupallistamaan professori Pekka Vallitun kuitulujitekeksintö. Vallittu sai idean lennokkiharrastuksestaan, kun hän kokeili radio-ohjattavien lennokkien vahvistamista kuitulujitteisella yhdistelmämuovilla. VAUHDILLA MAAILMAN MARKKINOILLE "Alunperin Stick Techin toiminta pyörähti pienimuotoisena käyntiin yliopiston tiloissa, ja tasaisen kasvun myötä toimintaa laajennettiin vähitellen. Tuotteiden vienti ulkomaille aloitettiin hyvin varhaisessa vaiheessa", kertoo Stick Techin viestintäpäällikkö Maarit Pelkonen. Nykyisin tuotevalikoima pitää sisällään kahden eri sukupolven kuitulujitteita. Ensimmäisen sukupolven Stick -kuitulujitteet on kohdistettu erityisesti hammaslaboratorioille ja toisen sukupolven everstick -kuitulujitteet hammaslääkärien käyttöön vastaanotolle. Stick Tech Oy palkittiin everstick -tuoteperheen kehitystyöstä Tasavallan presidentin Innosuomi-palkinnolla vuonna "Stick Techin kasvu on ollut 2000-luvun vaihteesta saakka nopeaa, ja tällä hetkellä meillä on jo 20 tuotteiden jakeluun ja koulutukseen keskittyvää partneria ympäri maailmaa. Myynnistä kolme neljäsosaa tulee tänä päivänä viennistä. Markkinat eri maissa ovat hyvin erilaisia, ja tuotteen tunnetuksi tekeminen vaatii runsaasti panostusta tiedotukseen ja koulutukseen ennen kuin varsinaiseen markkinointiin ja myyntiin kannattaa ryhtyä", Pelkonen kuvailee. MONIPUOLISET KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Kuitulujitteinen ratkaisu on paitsi vahva ja kestävä, myös esteettinen ja ihmisen omaa, tervettä hammaskudosta säästävä. Erinomaisten ominaisuuksiensa ja edullisuutensa ansiosta kuitulujitteita käytetään hammaslääketieteessä yhä useammin. Kuitulujitteita voidaan käyttää esimerkiksi siltojen ja kruunujen tekoon, kiskotuksiin, juurikanavarestauraatioihin sekä proteesien vahvistamiseen ja korjauksiin. everstick on lasikuitulujitteista yhdistelmämuovia, jota on saatavilla kahdessa eri muodossa: joko yhdensuuntaisista kuiduista koostuvana rakenteena tai verkkomaisena kuiturakenteena. everstick on tuotteena ainutlaatuinen, sillä toista täysin vastaavaa kuitulujitemateriaalia ei ole tarjolla suoraan hammaslääkärien käyttöön. KATTAVA KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON OSA MARKKINOINTIA Pelkosen mukaan yrityksen periaatteena on huolehtia tuotekoulutuksesta aina myynnin yhteydessä. "Stick Tech kouluttaa itse kaikki omat partnerinsa, ja jopa heidän tärkeimmät kouluttajansa. Tämän jälkeen jakelijan vastuulla on järjestää oman maansa hammaslääkäreille kuitukoulutusta. Koulutuksella varmistetaan, että hammaslääkärit osaavat käyttää tuotteitamme oikein ja mahdollisimman monipuolisesti", hän selventää. "Suomessa kuitulujitteet tunnetaan hyvin, sillä jo noin puolet maamme hammaslääkäreistä on osallistunut Stick Techin kuitulujitekoulutukseen. Suurin työsarka kotimaan markkinoilla on käyttökohteiden laajentamisessa. Käytännössä kuitulujitetta voi käyttää potilastyössä hyvin moneen indikaatioon, useimmiten vain oma mielikuvitus on rajana. Rohkeimmat ovatkin keksineet omassa potilastyössään paljon uusia käyttökohteita kuitulujitteille", Pelkonen kertoo. " Jatkossa tulemme markkinoinnissa keskittymään kotimarkkinan lisäksi entistä enemmän avainmaihimme ja tärkeimpiin partnereihimme. Etenkin Italiassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Iso-Britanniassa sekä Tanskassa olemme onnistuneet luomaan toimivat kumppanuussuhteet, ja partnerimme ovat motivoituneita ja asiansa osaavia", hän lisää. YLIOPISTOT OSANA KETJUA Stick Tech valmistaa kaikki kuitulujitetuotteensa Turussa sijaitsevissa tuotantotiloissaan. Tuotekehitystä ja tutkimusta tehdään maailmanlaajuisesti eri yliopistojen kanssa yhteistyössä. "Kansainvälinen tutkimusyhteistyö vaatii yritykseltämme paljon työtä, mutta toisaalta se on tulevaisuuden kannalta merkittävä kasvutekijä. Tutkimusyhteistyöllä löydetään tärkeää uutta tietoa kuitulujitteiden ja -teknologioiden kehittämismahdollisuuksista. "Stick Techin toimintaa ohjaa vahvasti ketjuajattelu. Ketjun alkupää muodostuu tiiviistä yliopistoyhteistyöstä ja suuresta joukosta alan asiantuntijoita. Tärkeänä lenkkinä toimii myös hyvin toimiva koulutusverkostomme. Ketjun loppupäässä tehdään puolestaan aktiivista myynti- ja markkinointityötä yhdessä partneriverkoston kanssa. Menestys on mahdollista, kun koko ketju on toimiva ja ehjä, ja ennen kaikkea perusrakenteet ovat kunnossa", Pelkonen painottaa. TURUN KAUTTA LENTÄEN EUROOPPAAN Valmiit vientiin menevät kuitulujitteet kuljetetaan lentoteitse Turusta. "Tuotteet ovat kevyitä ja vievät vain vähän tilaa, mutta asettavat joitakin vaatimuksia kuljetuslämpötilalle. Liian lämpimässä kuitulujitteen koostumus saattaa muuttua, jolloin sen täydellistä käyttökelpoisuutta ei voi enää taata asiakkaalle. everstick -tuotteet tulee säilyttää jääkaappilämpötilassa, ja pitkissä kuljetuksissa lämpötila ei saisi kohota yli 35 asteen. Käytännössä kuljetuksissa ei ole ollut ongelmia, sillä lentoteitse pakkaukset saadaan nopeasti perille eri puolille maailmaa. Tuotteiden laadun varmistamiseen kuljetusten yhteydessä käytämme myös lähetyksiin liitettäviä datalockereita, joihin kirjautuu tieto lämpötilamuutoksista kuljetuksen aikana. Erityisesti lämpimänä vuodenaikana tämä seuranta tuo arvokasta lisätietoa", kertoo koulutus- ja myyntiassistentti Sanna Lindén. Turussa toimiminen on ollut alusta lähtien luonteva valinta Stick Techille. "Yliopiston läheisyys ja toimivat yhteydet maailmalle ovat tärkeitä syitä tänne sijoittumiseemme. Yhteistyö kuljetuspalveluyritysten kanssa on ollut varsin toimivaa, ja palvelu on erityisesti viime vuosien aikana tullut entistä joustavammaksi. Toki toivomme Turun lentoaseman lentovuorojen lisääntymistä. Tavaran lisäksi myös ihmiset liikkuvat meillä runsaasti eri puolille Eurooppaa. Hyvät lentoyhteydet suoraan Turusta kohteeseensa helpottavat työtämme kiireisissä aikatauluissa", Lindén kuvailee. 11

12 Rikumatti Levomäki näkee Turun ja Salon seuduilla runsaasti yhteistä potentiaalia. 12 Salon Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Rikumatti Levomäki: SEUTUYHTEISTYÖ TARJOAA KILPAILUETUJA Viime vuosien aikana seutuyhteistyön eteen on tehty kasvavassa määrin töitä. Salon ja Turun seudut ovat yhdessä rakentamassa alueesta kilpailukykyistä. Etenkin logistiikassa ja ICT-sektorilla on käynnissä runsaasti yhteisiä kehityshankkeita.

13 Yhdentoista kunnan muodostama Salon Seudun Kehittämiskeskus kuntayhtymä edistää alueellista kehitystä ja yhteistyötä. Se myös vastaa osaltaan seutukunnan yrityspalveluista ja tuottaa palveluja jäsenkuntien tarpeisiin. Tavoitteena on säilyttää Salon seudun korkea palvelutaso ja edistää alueellista hyvinvointia. MONIPUOLINEN ERI TOIMIALOJEN KOKONAISUUS "Salon seudun vahvoja aloja ovat ennen kaikkea metalli- ja muoviteollisuus sekä suurimpana ICT-sektori, jossa arvonlisäys asukasta kohden on kokonaan eri tasolla kuin muualla Suomessa", kertoo Salon Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Rikumatti Levomäki. "Kuluvien vuosien aikana ICT on toimialana vahvistunut ja laajentunut, ja tänä päivänä puhutaankin usean eri alan muodostamasta kokonaisuudesta. Esimerkiksi telematiikka-ala on kehittynyt nopeassa tahdissa", hän lisää. "Toisaalta korkean teknologian ja teollisuuden rinnalla Salon seudulla on edelleen hyvin elinvoimainen maaseutu. Alkutuotannon, teollisuuden ja teknologian yhdistelmä tekee seudusta monipuolisen. Lisäksi alueen vehreä luonto ja järvet antavat matkailualalle hyvät mahdollisuudet kehittyä vielä lisää", Levomäki huomauttaa. HANKKEIDEN TAUSTALLA SELKEÄT TAVOITTEET "Salon Seudun Kehittämiskeskus haluaa keskittyä olennaiseen välttäen turhaa byrokratiaa ja keskittyen ennen kaikkea toiminnan tehokkuuteen. Erilaiset hankkeet tukevat tavoitteitamme kehittää Salon elinvoimaisuutta ja kasvua", Levomäki toteaa tyynesti. Viime vuonna Salon seutu liittyi mm. Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelmaan painopisteinään ICT sekä metalliteollisuus. Myös Turun ja Salon seutujen väliseen yhteistyöhön panostetaan runsaasti, sillä alueet ovat yhteistä työssäkäyntialuetta, jonka osana on E18-moottoritie. Turun ja Salon seudun aluekeskusohjelmilla onkin yhteinen ohjausryhmä, joka koordinoi alueiden välistä yhteistyötä. Etenkin ICT-alalla yhteistoiminta Turun kanssa on aktiivista. Yliopistoja korkeakouluyhteistyöllä on suuri merkitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Omaa yliopistoyksikköä ei Salossa vielä nähdä tarpeellisena, vaikka ensimmäinen professori saatiinkin Saloon kuluneen vuoden syksynä. LOGISTINEN KÄYTÄVÄ TURUN KAUTTA MAAILMALLE Toinen Turun ja Salon välinen yhteistoiminnan kärkipiste on logistiikan kehittäminen ja siinä erityisesti E18-väylän kehitystyö. "Seuduille laaditaan parhaillaan maankäyttösuunnitelmaa moottoritien mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja tarpeisiin liittyen. Tavoitteet maankäytön suhteen ovat elinkeinopoliittisia ja strategisia, ja niiden vaikutuspiiriin kuuluvat myös moottoritien läheisyydessä sijaitsevat kunnat", Levomäki kertoo. E18 kehityskäytävä Turun - Salon seudulla -hanke on tarkoitus saada valmiiksi 2005 syksyyn mennessä. Moottoritiehen liittyvät maankäytölliset suunnitelmat vaativat pitkäjänteistä työtä, ja päätöksiä tien lähialueiden rakentumisesta tehdään yhä. Etenkin ICT-sektorille tehokas ja nopea logistinen käytävä on Levomäen mukaan tärkeä. "E18-tie on nyt hyvässä kunnossa Turun suuntaan, ja tästä syystä olisikin tärkeää saada ehjä ja vetovoimainen kuljetusputki Turun kautta maailmalle. Tämä vaatii ennen kaikkea lentovuorojen lisäämistä ja riittävien oheispalvelujen saamista sekä lentoaseman että sataman läheisyyteen. Salosta on lyhyt matka Turkuun, ja jos reitti tehdään toimivaksi, on luonnollista valita kuljetuskäytäväksi tämä suunta", hän huomauttaa. RAJAPINTOJEN SYNNYTTÄMINEN ANTAA MAHDOLLISUUKSIA VUOROVAIKUTUKSEEN Salon seutua markkinoidaan ulkomaisille investoijille jatkuvasti. Alueita pyritään markkinoimaan ennen kaikkea kysyntälähtöisesti. "Markkinoinnissa ei ole kyse kilpailuasetelmasta, sillä on kaikkien etu, jos alue kasvaa ja on kehittymiskelpoinen. Aluetoiminnan merkitys on kasvanut myös muualla Euroopassa, ja tästä syystä on tärkeää panostaa Turun ja Salon seutujen väliseen yhteistoimintaan. Näin kilpailukyky suuremmilla markkinoilla säilyy", Levomäki muistuttaa. Hän korostaa myös julkis-yksityisten hankkeiden merkitystä eri toimialoilla. "On tärkeää synnyttää rajapintoja yritysten ja muiden yhteisöjen välillä", Levomäki lisää. E18-tie on Paimion voimavara Tammikuussa Paimion kaupunginjohtajan tehtävässä aloittanut Jari Jussinmäki näkee seutuyhteistyön varsin kannattavana tapana kehittää kuntien toimintaa. Paimion tulevaisuuden hän näkee positiivisin silmin. Erityisen painoarvon hän asettaa vilkkaalle ja kehittyvälle elinkeinoelämälle. Paimion kaupunki on alusta lähtien ollut vahvasti mukana seutuyhteistyössä ja on edelleenkin aktiivinen tekijä Turun seudun kuntien yhteistyössä. Alunperin Lapualta Turun seudulle muuttanut Jari Jussinmäki aloitti uudessa tehtävässään Paimion kaupunginjohtajana tammikuun alkupuolella, ja on nyt lyhyen ajan ehtinyt tarkastella kaupungin toimintaa myös sisältä päin. Toisaalta Paimio on ehtinyt tulla Jussinmäelle tutuksi jo hänen aiempien työtehtäviensä kautta. "Sekä Sauvon kunnanjohtajana että seutukehityspäällikkönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa minulla on ollut erinomainen tilaisuus seurata ulkopuolisin silmin Paimion kaupungin tavoitteita ja toimenpiteitä", Jussinmäki mainitsee. VILKKAAN ELINKEINOELÄMÄN KAUPUNKI "Paimio on kehittynyt ja kehittyvä kaupunki, jonka peruspalveluvarustus on hyvä, ja harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat monipuoliset. Ennen kaikkea Paimiossa on vilkas elinkeinoelämä laajemmassakin mittakaavassa tarkasteltuna. Kaiken kaikkiaan tiiviisti voitaneen sanoa, että kaupunki on panostanut niin asukkaiden kuin yritystenkin hyvinvointiin", Jussinmäki pohtii. "Tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoaa ennen kaikkea Paimion sijainti E18-tien välittömässä läheisyydessä. Tien ympäristöön onkin rakentunut selkeitä palvelukeskittymiä, joista Tammisillan alueen palvelut ovat tällä hetkellä kaikkein tutuimpia. Toinen keskittymä Paimiossa on syntymässä Vistan eritasoliittymän tietämille", Jussinmäki kertoo. Hänen mukaansa jatko E18-tien kehittymisen kannalta näyttää lupaavalta. "Kaupunki on kaavoittanut E18-tien lähialueita teollisuusalueiksi, jotka tarjoavat sijaintimahdollisuuksia yrityksille. Myös aluekeskusohjelman osarahoituksella laadittu kuntakohtainen pilotsuunnitelma E18-tien vaikutusalueen maankäytöstä ja markkinoinnista on Paimion osalta valmistunut", Jussinmäki kertoo. KAHDEN SEUTUKUNNAN YHDISTÄJÄ Kaupungin sijainti seutukuntien keskusten puolivälissä tekee Paimiosta erityisen. Paimiosta on lyhyt matka niin Turkuun kuin Saloonkin, ja tämä ominaisuus kiinnostaa uutta asuinpaikkaa etsiviä ihmisiä. "Teemme runsaasti yhteistyötä Turun seudulla, mutta myös Salon seutu on Paimiolle tärkeä. Yhteisiä hankkeita on mm. koulutuksen ja jätehuollon sektoreilla", Jussinmäki kuvailee. Hän painottaa seutuyhteistyön merkitystä ja näkee kuntien aktiivisuuden hankkeissa tärkeänä. YHTEISTYÖ TUKEE KANSAINVÄLISTYMISTÄ "Seutuyhteistyö on Turun seutukunnalle välttämätöntä. Alue on varsin tiivis, ja lyhyellä säteellä sijaitsevat kaikki seutukunnan kunnat. Toiminnallisesti Turun alueella onkin tapahtunut seutuistumista jo ennen, kuin kunnat liittyivät mukaan seutuyhteistyöhön. Ihmiset ovat liikkuneet alueiden välillä, ja liikuttajina ovat jo pitkään toimineet asuminen, palvelut sekä elinkeinoelämä. Kunnat ovat liittyneet tähän mukaan, sillä yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet", Jussinmäki toteaa. "Suomessa mittasuhteet ovat pieniä, ja kuntien kannattaa tehdä yhteisiä ponnistuksia kansainvälistymisen eteen. Etenkin liikenneyhteyksien toimivuus nousee merkittävään asemaan haluttaessa houkutella ulkomaisia toimijoita seudulle", Jussinmäki painottaa. Hän näkee tärkeänä panostaa E18-tien kehitykseen. "E18-tie vaatii vielä runsaasti työtä, jotta se on logistisesti ihanteellinen liikenneväylä. Tämä tarkoittaa käytännössä lähialueiden palvelujen sekä infrastruktuurin kehittymistä", Jussinmäki muistuttaa. 13

14 Hannu Maunula Veikeä Bonk-taideteos tervehtii Raisio Maltiin saapuvia vierailijoita. 14 Raisio Malt panostaa verkostoihin MALLASOHRAN ARVO- KETJU ON VARSINAIS- SUOMEN VAHVUUS Vuosikymmenien huolellinen kehitystyö mallasohran parissa on tuottanut tulosta. Raisio Malt valmistaa tänä päivänä huippulaatuista mallasta niin kotimaan kuin ulkomaidenkin tarpeisiin. Hyvän menestyksen salaisuus piilee vahvassa ketjussa, joka ulottuu varsinaissuomalaisilta pelloilta suuriin panimoihin saakka. Raisio Malt on Raisio Yhtymän vanhimpia liiketoimintoja, joka on alunperin rakentunut myllyn ympärille. Maltaan tuotanto aloitettiin Raisiossa vuonna 1950, ja alusta alkaen Raisio Malt on jalostanut ohraa panimoteollisuuden käyttöön. Tuotanto laajeni 1960 ja 1970 lukujen kuluessa kansainvälisiin mittoihin, ja EU:hun liittyminen kasvatti Raisio Maltista merkittävän maltaanvalmistajan. Nykyisin Raisio Malt on Pohjois-Euroopan suurimpia maltaantuotantoyksiköitä, jonka kapasiteetti on n tonnia mallasta vuodessa. Raisio Maltin päämarkkina-alue on yhä nykyisinkin panimoteollisuus. Suurin vientimaa on tällä hetkellä Venäjä, jonne menee koko tuotannosta jopa yli 60 prosenttia. Kotimaan markkinoilla Raisio Maltin osuus on noin 50 prosenttia. "Tulevaisuudessa Venäjän oma kapasiteetti maltaantuotannossa tulee kasvamaan, mutta valmistamalla korkealaatuista mallasta voidaan Venäjän markkinoilla jatkossakin menestyä", toteaa Raisio Maltin johtaja Hannu Maunula. KULJETUKSET VENÄJÄLLE MURROSVAIHEESSA "Maltaan kuljetuksessa Venäjälle on ongelmia johtuen pääasiassa maan kaksoistariffipolitiikasta. Venäjä noudattaa rautatiekuljetuksissa tariffipolitiikkaa, jonka avulla tavaraliikennettä ohjataan Venäjän omiin satamiin käyttämällä tuontirahdeille korkeampia hintoja kuin sisämaan rahdeille. Tällä hetkellä suuri osa maltaista kuljetetaan Naantalin satamasta laivalla Venäjälle jokia pitkin sisämaahan saakka, jossa mallas siirretään laivasta junaan. Tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa saada Venäjä luopumaan kaksoistariffeista. Tällöin vältettäisiin ylimääräiset purku- ja lastaustoimenpiteet", Maunula kertoo. Kotimaassa ohran kuljetuksessa tähdätään yhden kosketuksen periaatteeseen jo pelkästään kustannussyistä. Viljan valtavirta tuleekin Raisioon suoraan viljelijöiltä. Valmiin maltaan logistiikka Suomessa hoituu yhteis-

15 Raisio Malt tuottaa vuodessa jopa tonnia mallasta. Maltaan valmistusprosessi vaatii huippuunsa hiottua teknistä osaamista. työssä panimoiden kanssa. "Raisio Maltilla ja suurimmilla suomalaisilla panimoilla on myös paljon yhteisiä hankkeita mm. kotimaisen mallasohran kehittämiseen liittyen", Maunula toteaa. VERKOSTOITUMINEN LUO EDELLYTYKSIÄ MENESTYKSEEN Mallasohralla on Suomen maataloudelle suuri merkitys, sillä neljännes koko Suomen vilja-alasta on mallasohraa. "Etenkin Varsinais-Suomen alueelle mallasohran viljely tarjoaa merkittävän mahdollisuuden käyttää peltoja osana arvoketjua. Mallasohran viljelyn ja oluenvalmistuksen yhtenevä ketju pitää maaseudun elävänä. Jatkossa onkin tärkeää säilyttää tämänkaltaiset arvoketjut ehjinä. Suomella voi tulevaisuudessa olla edellytyksiä jopa mallasohran vientiin", Maunula visioi. "On muistettava että pienen maan etu on vahva yhteistyöverkosto, ja siihen onkin syytä panostaa", hän jatkaa. EU:n vaikutus mallasohran tuotantoon on tuntunut etenkin hintakehityksessä. "Hintakilpailu on ankaraa, ja se heijastuu myös tuottajiin saakka. Raisio Maltin vahvuuksia yhä kovenevilla markkinoilla ovat huippuosaaminen sekä järjestelmällinen ja ennakoiva toiminta. Olemme taistelleet vaikeissakin olosuhteissa ja menestyneet pitkäjänteisen työn ansiosta. Oppiva organisaatiomme on perehtynyt mallasprosessiin syvällisesti, ja kykenemme tuottamaan korkealaatuista mallasta yhteistyössä sopimusviljelijöidemme kanssa", Maunula pohtii. SOPIMUSVILJELIJÄT TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA Viljelijöiden merkitys tuotantoketjussa on suuri. Erityisen merkityksellisenä Maunula pitää toimivaa tiedonkulkua ja jatkuvaa yhteydenpitoa viljelijöiden ja mallastamon välillä. Sopimusviljelijöille tarjotaankin säännöllisesti neuvontaa, oppaita ja koulutustilaisuuksia. "Hyvä yhteistyö kannustaa onnistumaan puolin ja toisin", hän huomauttaa. "Käytössämme ovat parhaat ohralajikkeet, ja ne on jalostettu menestymään juuri Suomen olosuhteissa. Raaka-aineen tutkimustyötä tehdään jatkuvasti valtakunnallisella tasolla. Esimerkiksi lannoituksella, kosteusolosuhteilla, kylvötiheyksillä sekä kasvinsuojelulla on suuri merkitys ohran laatuun", Maunula kuvailee. Avainsanana Maunula mainitsee laadun tasaisuuden. "Viljan ominaisuuksien tulee täyttää laatuvaatimukset vaihtelevissakin olosuhteissa", hän lisää. AKTIIVISTA YHTEISTYÖTÄ VENÄJÄLLÄ Jatkuva vuorovaikutus venäläisten panimoteollisuuden edustajien kanssa on tärkeää hyvien kumppanuussuhteiden ylläpitämiseksi. Raisio Maltin suurimpia ponnistuksia vuosittain on Moskovassa järjestettävän teknistieteellisen symposiumin järjestäminen. "Kyseessä on huomattava panimoteollisuuden tapahtuma, jossa vierailijoita on useista Euroopan maista, ja yhteistyökumppanina järjestelyissä on Moskovan panimoinstituutti", Maunula kertoo. Hänen mukaansa vuonna 2005 tullaan järjestämään 10. juhlasymposium, jossa kolmen päivän ajan käsitellään ajankohtaisia alkoholipolitiikkaan sekä oluen valmistamiseen ja laatuun liittyviä aihepiirejä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään joka vuosi olutkilpailu, jossa Venäjän parhaimmat oluet asetetaan arvojärjestykseen. "Tuomaristoon kuuluu myös kaksi suomalaisedustajaa", Maunula huomauttaa. Tulevaisuuden näkymät Maunulan mielestä ovat mielenkiintoiset. "Jatkossa on syytä tarkasti pohtia mihin suuntaan olemme markkinoilla menossa. Olemme onnistuneet hyvin pääsemään sisälle Venäjän panimoteollisuuteen, ja lisäksi kuljetusketjussa venäläinen kumppanimme tuo sujuvuutta logistiikkaan. Tulevien vuosien aikana on syytä vahvasti vaikuttaa Venäjän tariffipolitiikkaan. Se vaatii paljon työtä ja neuvotteluja hyvässä hengessä, sillä raideliikenne on maassa merkittävässä asemassa. Kaksoistariffien poistaminen tekisi kustannukset läpinäkyviksi ja samalla saataisiin kuljetusketjut optimoitua tehokkaammiksi", Maunula pohtii. 15

16 TURUN KAUPUNGIN JA VARSINAIS-SUOMEN LIITON EUROOPPA- TOIMISTO - EDUNVALVONTAA, TIEDOTTAMISTA JA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ BRYSSELISSÄ Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ja Varsinais- Suomen liiton ylläpitämä edunvalvonta-, markkinointi- ja tiedotustoimisto Brysselissä. Eurooppatoimisto on toiminut vuodesta 2002, jolloin Krista Taipale-Salminen aloitti toimessaan Eurooppatoimiston päällikkönä. Suomessa hän käy noin viiden viikon välein, sillä henkilökohtaiset tapaamiset yhteistyökumppanien kanssa ovat Brysselin tavoin Suomessakin hyvin tärkeitä. 16 Eurooppa-toimiston tehtävänä on edistää Turun seudun ja Varsinais- Suomen suhteita Euroopan unioniin ja eurooppalaisiin järjestöihin, edistää Turun ja Varsinais-Suomen intressejä EU:n päätöksenteossa sekä tukea alueen toimijoita eurooppalaisessa yhteistyössä ja Euroopan unioniin suuntautuvassa toiminnassa. Eurooppa-toimiston tehtävänä on myös edistää Turun ja Varsinais-Suomen alueellista tunnettuutta ja näkyvyyttä Brysselissä. Eurooppa-toimiston painopistealueita ovat muun muassa EU:n rakennerahastopolitiikka ja kaupunkipolitiikka, liikennepolitiikka, tutkimus ja innovaatiot, osaamislähtöinen yhteiskunta, elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys, eurooppalainen hallintotapa ja Itämeren alueen yhteistyökysymykset. "Eurooppa-toimiston tärkeitä avaintoiminta-alueita ovat alueellinen edunvalvonta, EU-politiikkaseuranta, erilaisiin toimeksiantoihin perustuvat palvelut sekä yleiset tiedotuspalvelut. Eurooppa-toimiston kautta saatava merkittävin lisäarvo syntyy fyysisestä läsnäolosta Brysselissä - pyrimmekin määrittämään tehtävämme ja roolimme juuri tämän asian kautta. Edunvalvontaan liittyy olennaisesti ns. heikkojen signaalien ja kehitystendenssien määritys sekä EU-ympäristön tapahtumien seuraaminen, jotta pystymme tuottamaan taustatahoille ennakoivaa tietoa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, mikä edellyttää henkilökohtaista paikallaoloa ja jatkuvaa tiedon keräämistä ja tiedon analysointia. Tiedotamme lainsäädännöstä ja politiikka-aloitteista hyvissä ajoin, sillä on tärkeää päästä mukaan meidän kannaltamme tärkeiden asioiden valmisteluprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Bryssel on hyvin verkostomainen toimintaympäristö, missä asiat perustuvat usein henkilökohtaisille kontakteille", Taipale- Salminen painottaa. TUKENA EU-HANKETOIMINNASSA Toiseen tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat erilaiset toimeksiantopalvelut ja alueellisen näkyvyyden edistäminen. Näitä ovat esimerkiksi EU:n erillisohjelmiin ja -hankkeisiin liittyvät tukipalvelut, asiantuntija- ja koulutuspalvelut, hankekumppanien ja kontaktien välittäminen, vierailuryhmille tarjottavat tukipalvelut sekä erilliset toimeksiannot. "Tuemme alueellisten toimijoiden pyrkimyksiä EU-projekteissa", kertoo Taipale-Salminen. "Olemme tukena EU:n hanketoiminnassa niiltä osin kuin se on perusteltua, toimimme osana tiimiä. Pyrimme osaltamme varmistamaan, että hanke hyväksyttäisiin rahoitettavaksi. Alueellista näkyvyyttä edistämme järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja, käymme puhumassa pyydettäessä vaikkapa Euroopan parlamentissa tai konferensseissa ja välitämme puhujia ja asiantuntijoita Turun ja Varsinais- Suomen alueelta myös muiden eurooppalaisten tahojen järjestämiin tilaisuuksiin." Toimistossa vastataan myös erilaisiin Turun alueen yrityksiltä tuleviin kysymyksiin. "Meiltä kysellään esimerkiksi direktiivitason asioita, kuten onko tietyllä sektorilla odotettavissa EU-lainsäädäntöä ja millä tavoin se vaikuttaisi yrityksen toimintaan", Taipale-Salminen kuvailee. EUROOPPA-TOIMISTON KONFERENSSIT KERÄÄVÄT TÄYSIÄ SALEJA Hyvänä esimerkkinä Eurooppa-toimiston toiminnasta on vuosittain järjestettävä markkinointi- ja edunvalvontakonferenssi, jonka tarkoituksena on edistää Turun seudun näkyvyyttä Brysselissä. Kaikki toimiston järjestämät konferenssit ovat herättäneet paljon kiinnostusta. "Konferenssin teema on aina valittu Turun seudulle tärkeästä, EU:ssa ajankohtaisesta aiheesta. Vuonna 2004 konferenssi järjestettiin järjestyksessään kolmannen kerran. Marraskuussa teemana oli merilogistiikka ja merten moottoritiet. Seminaariin osallistui noin ihmistä eri puolelta Eurooppaa, satamien edustajia sekä virkamiehiä kaikista EU-instituutioista. Turun alueelta tilaisuuteen osallistui muun muassa Turun Sataman, Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin ja Pilot Turku Oy:n edustajia. Puhujina oli Euroopan

17 Brysselin "sydän", raatihuoneentori (Grande Place) ELÄMÄÄ EUROOPAN SYDÄMESSÄ Bryssel on kaupunkina Taipale-Salmiselle tuttu jo entuudestaan. Äiti ja lapset muuttivat EU-virkamiehenä työskentelevän isän perässä kaupunkiin jo vuonna Perheen tyttäret, 7-vuotias Emilia ja 8-vuotias Tove, ovat vanhempiensa tavoin sopeutuneet hyvin kansainväliseen kaupunkiin. "Brysseliin on helppo sopeutua, sillä brysseliläiset ovat tottuneet ulkomaalaisiin. Suomalaisia asuu Brysselissä noin Hyvin aktiivinen Suomi-klubi järjestää yhteisiä tapahtumia, mikä on hyvin tärkeää ulkosuomalaisille", Taipale- Salminen kiittelee. komission avainhenkilöitä. Tilaisuus onnistui oikein hyvin, ja nyt keskusteluja jatketaan komission kanssa. Nämä seminaarit luovat pohjaa myöhemmille suorille edunvalvontayhteyksille", Taipale-Salminen kertoo. EU:ssa on seuraavan puolentoista, kahden vuoden ajan valmistelussa monta Turulle ja Varsinais-Suomelle erittäin tärkeää asiaa. "Tällä hetkellä luodaan rakenteita jo seuraavalle budjettikaudelle liikenteen, logistiikan, tieteen ja tutkimuksen sekä EU:n rakennerahastopolitiikan osalta." TYÖVÄLINEINÄ MYÖS VERKOSTOITUMINEN JA KONTAKTOINTI Eurooppa-toimisto pyrkii olemaan aktiivinen sekä eurooppalaisten alueiden tasolla että EU-tason järjestöissä. "Jo Eurooppa-toimiston nimikin kertoo, että meillä on laajempi näkökulma asioihin. Tuemme alueemme kontaktien lisääntymistä muihin eurooppalaisiin toimijoihin, teemme yhteistyötä eurooppalaisten etujärjestöjen ja kollegojemme kanssa. Meitä aluetoimistoihmisiä on Brysselissä 300 eri aluetoimistosta, mikä luo valtavan verkoston taustatahojen käyttöön." Eurooppa-toimiston tehtäväkenttä on laaja ja äärimmäisen haastava. "Taustatietojen ja taustaverkoston on tässä työssä oltava aktiivinen ja laaja. Työhön tiiviisti liittyvä verkostuminen luo oman mausteensa tähän työhön ja tekee iltapäiväpainotteisesta työpäivästä pitkän suomalaisittain katsottuna. Edustaminen ja verkostoituminen eivät oikeastaan ole vain osa tätä työtä vaan pikemminkin työväline. Kaiken kaikkiaan kansainvälinen kenttä on hyvin haastava ja erittäin mielenkiintoinen", tiivistää Taipale- Salminen. Perheen elämä kulkee, kuten niin monen muunkin, arjen pyörteissä, kodin, koulun ja työn väliä. Suomalainen au-pair auttaa arjen pyörittämisessä. "Iltapäivähoito on Belgiassa hyvin järjestetty, sillä jo laki määrää, ettei alle 12-vuotias saa olla yksin kotona. Brysselissä onkin paljon au-paireja. Tosin työssäkäyvien vanhempien tavoin lastenkin päivä painottuu iltapäivään ja iltaan, sillä koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa, puoli yhdeksästä puoli neljään, välissä tunnin tauko ruokailun jälkeen. Tytöt käyvät Brysselin Eurooppa-koulua, jossa kaikilla EU-mailla on oma osastonsa. Tyttöjen suomenkielisellä osastolla suomen kieli pysyy mukana lukion loppuun asti, vaikka opetuskieli muuttuukin ranskaksi joidenkin oppiaineiden kohdalla. Esikouluun mennään 4-vuotiaana ja kouluun 6-vuotiaana. Koulussa pidettäviin Eurooppa-tunteihin osallistuvat kaikki osastot, joten lapsista kasvaa hyvin kansainvälisiä. Vaikka kaikilla ei olekaan yhteistä kieltä, kommunikoivat lapset keskenään muilla tavoin. "Koulu tukee tyttöjen suomalaisuutta, sillä suomalaista kulttuuria tuetaan läpi kouluajan. Koulu on lisäksi kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan", iloitsee Taipale-Salminen. GRILLI KUUMENEE JO MAALISKUUSSA Iltapainotteisen työn vuoksi sosiaalinen elämä painottuu viikonloppuihin, jolloin Taipale-Salmisen perhe tapaa lasten kautta tutuksi tulleita suomalaisia ja ulkomaisia ystäviään. Saksalaisen tuttavaperheen luoksekin on helppo poiketa Brysselistä käsin. Suomessa lomaillaan lasten kesäloman aikana. Brysselissä asumisen parhaimpia puolia on aikainen kevät. "Sitä odotan. Ensimmäiset yksittäiset lämpimät päivät ovat jo maaliskuun puolivälissä, jolloin kirsikkapuut alkavat kukkia ja grillikausi voidaan aloittaa. Lämmin kausi kestää pitkään. Uusi vuodenaika tulee hiipien, kesä kestää noin 6 viikkoa pidempään kuin Suomessa. Loistava asia on myös Brysselin maantieteellinen sijainti. Jos vaikkapa Amsterdamissa tapahtuu jotain mielenkiintoista, on helppoa lähteä junalla Hollantiin. Junamatka Pariisiin kestää vain 1,5 tuntia, Lontooseen noin 3 tuntia", kuvailee Taipale-Salminen. 17

18 Lentokentän pohjoispuolen kaavoitukselle ollaan vasta hakemassa muotoa. Keskustelujen pohjaksi on laadittu kaksi alustavaa kaavoitusvaihtoehtoa. Vihreällä merkityillä alueilla on erityistä luonnonarvoa, ja näitä alueita väistetään kaavoituksessa. Ruskealla merkityt alueet ovat korttelialueita. Suunnittelualuetta rajaavat Turun puolella lentokenttä, Moisiontie ja Moision asuinalue, Ruskon kunnan puolella Vähäjoen laakso, Munittulan asuinalue, Vahdontie sekä Lähteenmäen teollisuusalue. TURUN LENTOKENTÄN ETELÄPUOLEN ASEMAKAAVA ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA POMPONRAHKAN NATURA ALUEEN LUONNONARVOJA VAARANTAMATTA 18 Turun lentokentän ympäristön kaavoitusasiat ovat edenneet siten, että sekä Vahdontien logistiikka-alueen että eteläpuolen asemakaavojen valmistelut on saatu päätökseen. Vahdontien kaava odottaa nyt Turun kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyä. Eteläpuolen asemakaava- ja kaavamuutosehdotus hyväksyttiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa. Pohjoispuolen kaava on aluillaan, alueesta on tehty keskustelujen pohjaksi kaksi alustavaa vaihtoehtoa.

19 Paula Keskikastari kaavoittaa lentokentän ympäristöä. Vahdontien logistiikka-alueen asemakaava on valmistelutöiden osalta saatu valmiiksi. Kaavaehdotus on laadittu alueelle, jota rajaavat etelässä Ohitustie, lännessä Vahdontie, pohjoisessa Raision kaupungin raja sekä idässä lentokentän kaava-alue. Alueen koko on noin 18 ha. Alueen kokonaispinta-alasta noin 10 ha osoitetaan terminaali- ja varastotoimintojen tarpeisiin ja 7 ha virkistys- ja suojaviheralueiksi. Toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja teknisen huollon osalta kaavan mukainen maankäyttö täydentää suunniteltua ja kaavoitettua logististen toimintojen aluetta Raision kaupungin alueella, johon kyseinen Vahdontien logistiikka-alue rajautuu. Kaava-alueen metsäiset osat ja suojavyöhykkeet Pomponrahkan luonnonsuojelualueelle sekä Vahdontien varteen jäävät rakentamattomiksi suojaviheralueiksi maakunta- ja yleiskaavan sekä luontoselvityksen tavoitteiden mukaisesti. Pomponrahkan alueen pohjaveden korkeuden pysyttämiseksi nykyisellään on kaavaan sisällytetty tätä tukevat määräykset. ETELÄPUOLEN ASEMAKAAVA-ALUE ON VALMIS PÄÄTÖKSENTEOLLE Lentokentän eteläpuolen asemakaava-alue on 275 hehtaarin kokoinen. Alueelle on kaavoitettu rakennusmaata yhteensä 49 ha. Lentoasemantien varteen tulee pääasiassa toimistotiloja, ja tien eteläpuolelle toimitilarakennusten korttelialueita. Kaavaehdotuksen lausuntovaiheessa syksyllä 2003 ympäristökeskus totesi, että alueen vesiasiat kaipaavat lisäselvitystä. "Perusteellinen vesitaseselvitys kesti lähes vuoden. Vuoden 2003 loppupuolella valmistuneen selvityksen perusteella Natura-arviota tarkistettiin ja täydennettiin. Kesäkuussa 2004 Lounais-Suomen ympäristökeskukseen lähetettiin uusi lausuntopyyntö kaavaehdotuksesta, jonka tavoitteena on Pomponrahkan Natura alueen suojelu sekä kaava-alueen itäosassa toimisto- ja toimitilarakentaminen logistiikka-alan yrityksille", taustoittaa kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari. Lausunto saapui Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastoon Lausunto luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta arviosta koskee lentokentän eteläpuolen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (26/2001) vaikutuksia Pomponrahkan Natura alueeseen. Kaavamääräysten mukaan pohjavedenmuodostumisalueelle kaavoitettu toimitilarakentaminen (KTY-1) ei saa heikentää suoalueen vesitaloutta. Kaavamääräysten mukaan rakennukset ja pihat on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen tai laatuun. Katoilta kertyvät sadevedet tulee johtaa ympäröivään maastoon. Lausunnossaan ympäristökeskus toteaa seuraavasti: "Kun otetaan huomioon tehdyt selvitykset, korttelin 10 jättäminen rakentamisen ulkopuolelle sekä KTY-1 korttelialuetta koskeva suon vesitalouteen vaikuttava määräys, on tullut selvitetyksi, että asemakaava on mahdollista toteuttaa Pomponrahkan Natura alueen luonnonarvoja vaarantamatta." "Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi vuoden alussa eteläpuolen asemakaava- ja kaavamuutosehdotuksen. Seuraava vaihe on nähtävilläolo, jonka jälkeen kaava etenee Turun kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Kaavan vahvistuminen saattaa toteutua maaliskuussa 2005", pohtii Keskikastari. POHJOISPUOLEN LUONTOARVOT HUOMION KOHTEENA Lentokentän pohjoispuolelle suunnitellaan lentokentän kehittämistarpeet huomioon ottavaa logistiikkapainotteista työpaikka-aluetta Turun ja Ruskon alueille. Alueelle pyritään erityisesti osoittamaan sellaista toimintaa, jolle lentokentän läheisyys tuottaa lisäarvoa. Tavoitteena on alueen kaavoittaminen siten, että alueelle voidaan sijoittaa työpaikka-alueita metsäluonnon keskelle. Rakentamisen kokonaismäärä määräytyy suunnittelun edetessä. Kuntaraja ei ole suunnittelua rajoittava lähtökohta. Lähtökohtana on, että alueelle jää rakentamattomia luontoalueita, jotka mahdollistavat luontoarvojen säilymisen ja virkistysreittien jatkuvuuden. Alueen koko on noin 440 ha, josta 170 ha on Ruskon kuntaan ja 270 ha Turun kaupunkiin kuuluvaa aluetta. Kaavanmuutosta valmisteltaessa arvioidaan muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia luonnonoloihin ja pohjavesiolosuhteisiin, maisemaan ja liikenteen järjestämiseen, kunnallistekniikkaan, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä virkistystoimintaan. "Pohjoispuolen kaavamuutos on luonnosvaiheessa. Tulevalle kaavalle ollaan vasta hakemassa muotoa. Alueesta on tehty keskustelujen pohjaksi alustavasti kaksi eri vaihtoehtoa. Alueella tehdyissä luontoselvityksissä ilmeni, että alueella on muutama liito-orava -reviiri. Näitä alueita väistetään jo kaavasuunnitteluvaiheessa. Alueelle on linjattu maakaasuputki, joka myös huomioidaan kaavoituksessa", kertoo Keskikastari. Kolmantena kaavoitusvaiheena on kentän ja terminaalialueiden asemakaava, joka tulee etenemään limittäin pohjoispuolen kaavan kanssa. Tässä asemakaavassa varaudutaan kiitotien pidentämiseen. 19

20 sähkeet VASTAA, VAIKUTA JA VOITA Osallistu Pilot-gallupiin osoitteessa LOGISTIIKKASEMINAARI helmikuuta Logistiikkaseminaari on jo 20 vuoden ajan tarjonnut seminaarivieraille viimeisimmän tiedon alan kehitystrendeistä. Seminaarista on kehittynyt merkittävä kansainvälinen tapahtuma, jossa alan vaikuttajat voivat tavata toisiaan. Nyt toteutettavassa juhlaseminaarissa keskitytään mm. globalisaation ja EU:n laajenemisen mukanaan tuomiin haasteisiin sekä logistiikka-alan verkottumiseen. Logistiikkaseminaarin ensimmäinen osa järjestetään Finlandia-talolla ja toinen osa sekä Kontaktiforum Silja Serenadella. Pilot Turku Oy esittelee Turun seudun logistista vahvuutta Kontaktiforumissa omalla osastollaan. CORESMA TAPAHTUMA 9. helmikuuta Coresma tapahtumapäivä 9. helmikuuta on kiinteistösijoittamiseen ja toimitilaratkaisuihin keskittyvä messutapahtuma. Wanhassa Satamassa järjestettävän tapahtumapäivän sisällön muodostavat laadukas seminaari, näytteilleasettajien tietoiskut sekä kattava näyttely. Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Ari Niemelä pitää tietoiskuesitelmän ja Pilot Turku Oy on yksi näytteilleasettajista mm. sijoittautumispalveluista kertovalla Turun seudun yhteisosastolla. MIPIM-MESSUT CANNESISSA maaliskuuta Ranskan Cannesissa järjestetään maaliskuuta maailman suurin kiinteistöalan messutapahtuma. MIPIM-messut keräävät vuosittain yhteen kiinteistöalan keskeisimmät vaikuttajat, sijoittajat ja yritykset. Pilot Turku Oy yhdessä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, Turun kaupungin Kiinteistölaitoksen ja Turku Science Parkin kanssa edustaa Turun seutua Helsingin ja Tampereen kanssa yhteisellä Suomiosastolla. - kerro mielipiteesi ja anna näkemyksesi. Kaikkien vastaajien kesken arvomme liput kahdelle elokuussa Aurajoen rannalla esitettävään Lentävä Hollantilainen -oopperaan, jonka pääroolissa nähdään mm. Matti Salminen (lisää aiheesta sivulla 8). YHTEYSTIEDOT Pilot Turku Oy WTC Building Veistämönaukio Turku vaihde (02) faksi (02) Hannele Kiehelä Markkinointipäällikkö Puh. (02) GSM Ari Niemelä Toimitusjohtaja Puh. (02) GSM Tuomas Mikkola Yhteyspäällikkö Puh. (02) GSM

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

- tili- ja tilintarkastustoimisto - henkilöstö 15-1 HTM ja 6 KLT - asiakkaita n 300 kpl joista n. 80 kpl ulkomaalaisia

- tili- ja tilintarkastustoimisto - henkilöstö 15-1 HTM ja 6 KLT - asiakkaita n 300 kpl joista n. 80 kpl ulkomaalaisia - - tili- ja tilintarkastustoimisto - henkilöstö 15-1 HTM ja 6 KLT - asiakkaita n 300 kpl joista n. 80 kpl ulkomaalaisia Talco Knowhow Oy 1 Venäläinen asiakkaana - Vuodesta 1996 - Paluumuuttajat lännestä

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet

MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MARKKINAT MUUTTUVAT - hallitsetko haasteet MYYNNILLÄ MENESTYKSEEN BN Advisors Finland Oy Ilkka Ruuska Menestys - perustuu kasvuun? Kasvu - perustuu myyntiin? MENESTYVÄN LIIKETOIMINNAN VIITEKEHYS Kasvu

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016

Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016 Finlandia-talo 11.2.2016 m/s Baltic Queen 11.-12.2.2016 Tarjoamme sinulle arvokkaimmat kontaktit LOGY Conference on johtava logistiikka- ja hankinta-alan kohtaamispaikka Pohjois-Euroopassa. Kontaktifoorumi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu

Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa. Kotkan-Haminan seutu Yritysvuorovaikutus kaupunkiseutujen suunnittelussa Kotkan-Haminan seutu Ohjelma 10.12. 12.00 Salaattilounas 12.30 Avaussanat Pauli Korkiakoski, Cursor Oy 12.40 Kotkan-Haminan seudun suunnittelu muutoksessa

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot