LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA s. 8"

Transkriptio

1 1/2005 LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA s. 8 GLS FINLAND OY:N PERIAATE: LOGISTIIKASSA TÄSMÄLLISYYS ON HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA s. 6 EDUNVALVONTAA, TIEDOTTAMISTA JA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ BRYSSELISSÄ s. 16

2 LUOTTAVAISIN MIELIN UUSIIN HAASTEISIIN Aloitin Pilot Turku Oy:n toimitusjohtajana tammikuun 17. päivä luottavaisin mielin ja tartun mielelläni toimen tarjoamiin haasteisiin. Työskentelin 15 vuotta kansainvälisen pikakuljetusyritys TNT:n palveluksessa useissa eri tehtävissä, jotka liittyivät asiakasrajapintaan logistiikan sektorilla. Viimeisin tehtäväni oli aluejohtajana Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomen alueella. Tehtävässäni olen käynyt neuvotteluja useiden asiakkaiden kanssa logistiikan toimitusketjujen hallinnasta sekä logistiikkaan liittyvistä lisäarvotekijöistä, kuten myös yritysten logistiikkaan liittyvien toimintojen sijoittautumisvaihtoehdoista. Nämä useat asiakaskontaktit ja -neuvottelut ovat olleet mielenkiintoisia ja tuoneet hyvin esille logistiikan lainalaisuuksia ja lisäarvotekijöitä. Ne ovat vahvistaneet omaa käsitystäni siitä, että Turku todellakin voisi olla tulevaisuudessa merkittävä logistinen keskus. Uskon myös, että Varsinais- Suomi ja Turun seutu on maantieteellisen sijaintinsa ansiosta sijoittautumismielessä kilpailukykyinen alue jopa Eurooppaan verrattuna. Tämä on ollut yksi niistä syistä, joiden vuoksi haluan mielelläni tarttua tähän uuteen haasteeseen. Turun seudulla on kansainvälisesti hyvä liikenteellinen asema itä-länsisuunnassa Venäjää ja Skandinaviaa yhdistävänä maa-, meri- ja ilmatienä sekä pohjois-eteläsuunnassa Suomea ja Keski-Eurooppaa yhdistävänä meri- ja ilmatienä. Turun etuna logistisia palveluja tarvitsevien ja tarjoavien yritysten kannalta on monipuolinen ja toimiva liikenteellinen infrastruktuuri. Alueella on kaksi merkittävää satamaa Turussa ja Naantalissa. Suomen ainoasta junalauttasatamasta, Turusta, kulkee junalauttaliikenne Tukholmaan ja Travemündeen. Turun etuna ovat myös nopeat maantiekuljetusyhteydet Skandinaviaan ja Manner-Eurooppaan, kuten myös kehittyvä lentorahtiliikenne. Logistiikan infrastruktuuri mahdollistaa yritysten toimitusketjuille joustavat ja kilpailukykyiset aikaikkunat. Näistä hyötyvät yritykset, joiden toimialana on korkean jalostusasteen tuotannot, kuten elektroniikka ja bioala, after sales -toiminnot, nopeaa kiertoa vaativat jakeluvarastot sekä logistiikkapalvelujen tarjoajat. 2 Varsinais-Suomen ja Turun seudun vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää huolehtia jatkokehityskohteista. Maantieverkoston osalta näitä ovat E18-tiehankkeen loppuun saattaminen, jotta yhteys Helsinkiin ja edelleen Pietariin saakka saadaan toimivaksi ja nopeaksi, välin Turku-Tampere-Jyväskylä yhdistävän valtatie 9:n/E63 kunnostus sekä välin Turku-Rauma-Pori-Vaasa-Oulu yhdistävän valtatie 8:n/E8 kunnostus. Rautatieliikenteen osalta kiireisimmät kehityskohteet ovat Turku - Helsinki-rantarata sekä Turku - Toijala-rata. Laivaliikenteen kehittämisen osalta on varmistettava Turun ja Naantalin satama-alueiden väyläsyvyydet. Myös lentorahtiliikenteen kehittämistä on nyt hyvä jatkaa, kun Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Turun lentokentän eteläpuolen asemakaava on mahdollista toteuttaa Pomponrahkan Natura alueen luonnonarvoja vaarantamatta. Myös pohjoispuolen luontoselvitykset on saatu valmiiksi. Lentokentän alue tulee olemaan keskeisessä roolissa, kun kasvatetaan korkean jalostusasteen tuotannon logistiikan kilpailukykyä ja toimitusketjujen lisäarvoa. Ari Niemelä Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja

3 PÄÄKIRJOITUS 2 E18-TIE ON PAIMION VOIMAVARA 13 Turun uusi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: TURUN KAUPUNGILLA ON VAHVA TAHTOTILA KEHITTÄÄ ALUEEN LOGISTISTA LIIKETOIMINTAA 4 Raisio Malt panostaa verkostoihin MALLASOHRAN ARVOKETJU ON VARSINAIS-SUOMEN VAHVUUS 14 GLS Finland Oy:n periaate: LOGISTIIKASSA TÄSMÄLLISYYS ON HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA 6 8 TURUN KAUPUNGIN JA VARSINAIS-SUOMEN LIITON EUROOPPA-TOIMISTO - EDUNVALVONTAA, TIEDOTTAMISTA JA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ BRYSSELISSÄ 16 LENNOKKIHARRASTUKSESTA ALKUNSA SAANUT STICK TECH LUOTTAA JÄRJESTELMÄLLISEEN POHJATYÖHÖN Salon Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Rikumatti Levomäki: SEUTUYHTEISTYÖ TARJOAA KILPAILUETUJA ELÄMÄÄ EUROOPAN SYDÄMESSÄ TURUN LENTOKENTÄN ETELÄPUOLEN ASEMAKAAVA ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA POMPONRAHKAN NATURA ALUEEN LUONNONARVOJA VAARANTAMATTA SÄHKEET PILOT PRESS 1/2005 Sidosryhmälehti Pilot Turku Oy, WTC Building, Veistämönaukio 1-3, Turku Päätoimittaja: Ari Niemelä Toimitusneuvosto: Hannele Kiehelä, Tuomas Mikkola Toimitus ja taitto: Mainostoimisto ID Kuvat: Markku Koivumäki, Matti Salmisen kuvat Nina Nordin Paino: Finepress Oy Painosmäärä: 3000 kpl

4 Turun uusi apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: TURUN KAUPUNGILLA ON VAHVA TAHTOTILA KEHITTÄÄ ALUEEN LOGISTISTA LIIKETOIMINTAA Turku-strategiaan vuonna 2001 yhdeksi painopistealueeksi kirjattu logistiikka on neljässä vuodessa kehittynyt suunnitelmista konkretiaksi. Päämäärätietoinen työ ja eri toimijoiden välinen yhteistyö yhdessä Turun hyvän maantieteellisen sijainnin kanssa ovat merkittävästi vahvistaneet talousalueen logistista asemaa. 4 "Meillä on jo Turun alueelle keskittynyt kriittinen massa logistiikkayrityksiä, jotka luovat synergiaa ja poikivat uutta toimintaa", Jarkko Virtanen toteaa. Hänen vastuualueisiinsa ympäristötoimen johtajana kuuluvat mm. kaavoitus, ympäristönsuojelu, liikenne, satamatoimi sekä kiinteistö- ja rakennustoimi. Jarkko Virtanen on aloittanut uransa palomiehenä Jyväskylässä. Kumpi häntä veti alalle enemmän, halu auttaa ihmisiä vai jännitys? "Toiminta", Virtanen vastaa silmänräpäyksessä ja kertoo olevansa toiminnan mies. Turkulainen hänestä tuli puolivahingossa vuonna "Olin ulkomailla töissä, kun vaimo ilmoitti uuden osoitteemme. Hän päätti sairaanhoitajaksi valmistumisen jälkeen jatkaa opintoja Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, ja niin minustakin sitten tuli turkulainen", Virtanen toteaa pilke silmäkulmassa. Hän on nopea sopeutumaan muutoksiin, sillä hän ei noudata perinteistä "turkulaiseksi viidessäkymmenessä vuodessa" - kehityskaarta, vaan on kotiutunut tänne ja viihtyy erinomaisesti. "Tämä on ehdottomasti minun kotikaupunkini", hän toteaa iloisesti, tammikuiselle päivälle osuneesta vesisateesta huolimatta. TURKU-STRATEGIAN LOGISTISET TAVOITTEET TOTEUTUNEET TÄHÄN MENNESSÄ KIITETTÄVÄSTI Vuonna 2001 julkaistu Turku-strategia perustuu visioon Turusta vuonna "Strategian painopistealueista logistiikkaan liittyvät visiot ovat toteutuneet varsin voimakkaasti. Turun satama on jatkuvasti kehittynyt ja Pilot Turku Oy on vakiinnuttanut asemansa. Viisi vuotta sitten täällä ei ollut satamaa lukuun ottamatta selkeää kaupungin omaa elinkeinopoliittista logistiikkatoimijaa", Virtanen muistuttaa. Turku-strategia on edelleen voimassa ja uuden valtuustokauden myötä sitä päästään päivittämään. Visio siirtyy taas muutamalla vuodella eteenpäin, mutta mitään radikaaleja strategiamuutoksia on tuskin luvassa, sillä nyt ollaan oikeilla jäljillä. "Edessä ei ole mitään repäiseviä yksittäisiä kysymyksiä, vaan tärkeintä on johdonmukainen jatkumo", Virtanen perustelee. Virtanen peräänkuuluttaa rohkeutta päätöksentekoon myös julkishallinnossa. "Lähtökohtana on aina, että asiat valmistellaan hyvin. Valmistelu ei kuitenkaan saa olla mikään loppumaton prosessi, vaan päätöksiäkin pitää saada aikaan. Toisinaan joukkoon eksyvä yksittäinen huonokin päätös on parempi kuin se, ettei tehdä lainkaan päätöksiä. Hallittu riskinotto on välttämätöntä myös julkishallinnossa", Virtanen toteaa. Virtasen mielestä usein törmätään harhakuvaan, että logistinen tehokkuus ja ympäristöstä välittäminen olisivat ristiriidassa keskenään. "Liikennettä on joka tapauksessa, ja silloin tehokas logistiikka on ilman muuta ympäristölle ystävällisempi vaihtoehto kuin tehoton. Logististen toimintojen keskittäminen tehostaa liikennevirtoja. Usein ajatellaan myös, että yritysten on pakko huomioida ympäristö vain lainsäädännöllisistä syistä. Tämä ei pidä yksiselitteisesti paikkaansa, sillä lähtökohta tänä päivänä on se, että markkinat velvoittavat yritykset huomioimaan ympäristöasiat kaikessa toiminnassaan", Virtanen sanoo.

5 JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖ VÄLTTÄMÄTÖN Erityisesti logistiikan alalla Virtanen näkee yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin välillä välttämättömänä. "Logistiikan alalla on pääsääntöisesti kyse julkinen - yksityinen-hankkeista. Kaupungin omien toimintojen tehtävä on julkisyhteisönä luoda mahdollisuuksia elinkeinoelämälle mm. kaavoituksen ja tonttipolitiikan kautta. Työnjaossa julkinen puoli luo toimintaedellytykset, mutta ei satamaa lukuun ottamatta niinkään itse harjoita varsinaista logistista liiketoimintaa, joka on yritysten tehtävä", hän toteaa. Virtanen uskoo uuden kaupunginjohtajamallin tehostavan yhteistyötä myös julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä, kun yhden apulaiskaupunginjohtajan alaisuudessa toimivien elinkeinopoliittisten yksiköiden koordinaatio selkiytyy, ja kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja ottaa lisäksi selkeän vetovastuun vireillä olevien hankkeiden poliittisista prosesseista. TURUN ALUE VUONNA 2010 "Viiden vuoden päästä lentokentän alueen kehityksessä on päästy hyvään vauhtiin, ja satama kehittyy edelleen yhteistyössä alueen muiden satamien kanssa. E18 on saatu kuntoon, ja lentomatkustajaliikenne vilkastunut." Nämä visiot näkyvät Jarkko Virtasen näköpiirissä vuonna Risteilyliikenteen suhteen hän pohtii hetken, ennen kuin tuumaa: "Nykyinen risteilyliikenne pysynee ennallaan, mutta uusien risteilijöiden saaminen Turkuun edellyttää yhä neuvotteluja väylämaksupolitiikasta valtiovallan kanssa. Tämä on meille haaste, mutta myös selkeä tavoite, josta ei kannata luopua." Ulkomaille Virtanen tähyilee joka suuntaan. "Tukholma on jo sijaintinsa vuoksi meille läheisin. Yhteistyötä pitää kuitenkin tehdä niin Itämeren alueella, EU:ssa kuin globaalistikin. Tavoitteena tulee olla, että Pohjolan kolmio -liikennereitissä Turku on selkeä idän sillanpää. E18-käytävä tulee saada kuntoon aina Pietariin asti ja Turku - Toijala-väli raiteilleen", hän suuntaa toiveensa valtakunnan päättäjille. Toiminnan miehenä Virtanen haluaa vielä lopuksi korostaa dynamiikkaa. "Kaupungilla on vahva tahtotila kehittää logistista liiketoimintaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin koko ajan tehtävä kovasti töitä. Aivan keskeistä on, että kykenemme reagoimaan nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Vanhasta hallintovirkamiesajattelusta täytyy siirtyä lähemmäs asiakaslähtöistä markkina-ajattelua." 5

6 6 GLS Finlandin toimitusjohtaja Peter Ervasalo esittelee tyytyväisenä uutta lajittelulinjastoa, joka lisää yrityksen kapasiteettia huomattavasti.

7 GLS Finland Oy:n periaate: LOGISTIIKASSA TÄSMÄLLISYYS ON HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA Viime vuosien kuljetus- ja jakelualan kasvu Turun seudulla jatkuu vahvana. Tuoreimpiin investoijiin kuuluu brittiomistuksessa oleva logistiikka-alan yritys General Logistics Systems Finland (GLS), joka perusti uuden lajittelukeskuksensa Turun Urusvuoreen lentokentän läheisyyteen. GLS Finland Oy on perustettu Suomessa kaksi vuotta sitten, ja se toimii itsenäisenä tulosyksikkönä osana eurooppalaista GLS-verkostoa. Yrityksen päätoimialaa ovat paketti- ja pikalähetyspalvelut Euroopassa sekä paikalliset logistiikkapalvelut. "Roolimme GLS-verkostossa on muuttunut jakelijasta aktiiviseksi markkinoijaksi. Kapasiteettia ja automatisointia lisäämällä pystymme vastaamaan yhtiön laatuvaatimuksiin", kertoo GLS Finlandin toimitusjohtaja Peter Ervasalo. TEHOKKUUS ON VIIMEISTELTYJEN TOIMINTOJEN PALAPELI Koko GLS-verkoston yhteisenä tavoitteena on olla laatujohtaja Euroopan markkinoilla. "Toiminnan laatu koostuu useasta tekijästä, joista eräs merkittävimpiä on tietysti palvelun täsmällisyys. Toimitusten tulee olla luvattuna ajankohtana perillä, ja tämä vaatii toimivaa tavaran kuljetus- ja käsittelyjärjestelmää. Myös lähetysten seurattavuus on asiakkaille tärkeää. Tieto lähetyksen kulkeutumisesta tulee olla helposti saatavilla reaaliaikaisena. Päivittäistä jakelua hoitaa yli 200 autoa alihankkijamme toimesta, ja uuden automatisoidun kuljetus- ja lajittelulinjan ansiosta pystymme käsittelemään tehokkaasti suuren määrän lähetyksiä", Ervasalo kuvailee. GLS Finlandin uusi lajittelulinjasto on suunniteltu varta vasten yrityksen tarpeiden mukaan. "Linja on muunneltavissa, ja sen myötä toiminta on nopeutunut huomattavasti. Olemme saaneet hiottua prosessia nopeammaksi hyvin pienilläkin muutoksilla. Esimerkiksi jo pelkkä monitorien optimaalinen sijoittaminen tehostaa lajittelua ja nopeuttaa samalla pakettien läpivirtausta", Ervasalo selventää. Eräs merkittävä kehitysaskel on ollut yrityksen siirtyminen elektronisiin lukijoihin, joiden avulla lähetysten määränpää saadaan kirjattua nopeasti tiedostoihin. Näin eliminoidaan toimitusvirheet minimiin, sillä ohjelmisto pystyy jopa korjaamaan lähetyksen tietoja kuten esimerkiksi postinumeroja oikeiksi. TUKENA LAAJA VERKOSTO Vuoden 2005 alussa GLS Finlandilla tullaan siirtymään toimimaan kahdessa vuorossa. "Lisäämme kapasiteettiamme, jotta pystymme palvelemaan paremmin asiakkaitamme. Tällä hetkellä voimme toimittaa 1-5 päivän toimitusajoilla paketteja eri kohdemaihimme. Verkostossa on mukana 34 maata", Ervasalo kertoo. Pääpaino kuljetuksissa on Euroopan alueilla, mutta esimerkiksi Baltian suuntaan on viime aikoina saatu partnereita. Suurin liikenne GLS Finlandilla tapahtuu Suomen ja Ruotsin välillä. Ervasalon mukaan tämänhetkinen toiminta Suomessa on tuontipainotteista. "Vientiasiakkaitamme ovat erityisesti tekstiili- ja urheiluvarusteteollisuuden yritykset. Toisaalta tyypillisiä GLS:n asiakkaita ovat yritykset, jotka tarvitsevat tarkasti aikataulutetun kuljetuksen suoraan tuotteita myyvään liikkeeseen. Heille kuljetusten ulkoiset tunnusmerkit ovat myös merkityksellisiä. Tapa miten yrityksen tuotteita kuljetetaan on sovittava imagoon ja tuettava yrityskuvaa", Ervasalo kertoo. YHDENMUKAISTA ASIAKASPALVELUA "Olennainen osa yrityksemme tavoittelemaa korkeaa laatua on mahdollisimman hyvin hoidettu asiakaspalvelu. Haluamme erottua miellyttävänä ja asiallisena palvelun ammattilaisena, ja vastaamme samalla myös GLSverkoston palvelun laatuvaatimuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa monien pientenkin osatekijöiden hienosäätöä. Hyvä asiakaspalvelu rakentuu ystävällisestä ja asiantuntevasta kohtelusta, ja myös visuaalisilla tekijöillä on merkitystä. Siistit puitteet ja yhdenmukainen tapa toimia kuljetuksissa viimeistelevät laadukkaan palvelukonseptin", Ervasalo listaa. PIKALÄHETYKSIÄ TURUN LENTOKENTÄN KAUTTA Keväällä yrityksessä on odotettavissa merkittävä lisäys palveluihin. "Aloitamme huhtikuussa expresslähetysten kuljettamisen. Lähetykset toimitetaan aina seuraavana päivänä kohteisiinsa. Käytännössä expresslähetykset kuljetetaan Turun lentokentän kautta, josta ne lähtevät laajan kansainvälisen verkostomme mukana eri kohteisiin", Ervasalo kertoo. Hänen mukaansa expresslähetysten aloittamiseen kohdistuu suuria odotuksia, sillä vuodenvaihteessa toteutetut ns. pilotkuljetukset ovat osoittaneet palvelun tehokkaaksi. "Jatkossa odotammekin Turun lentokentän lentoyhteyksien ja kentän oheispalvelujen kehittyvän vauhdilla tarpeidemme tahdissa. Erityisesti käsittelyaikojen ja lähtöaikojen synkronointi vaatii vielä lisää joustavuutta", Ervasalo lisää. Sijoittumisemme Turkuun oli helppo ratkaisu. Alueella on toimivat yhteydet etenkin Ruotsin suuntaan ja lentokentällä palvelu on joustavaa. Toisaalta myös yhteistyökumppanien löytäminen on ollut helppoa. Turussa panostus logistiikkaan näkyy selvästi", Ervasalo huomauttaa. Ervasalon mukaan GLS Finlandin tulevaisuuden haasteina ovat ennen kaikkea oman markkina-aseman vahvistaminen ja tunnettuuden rakentaminen. "Olemme tulleet markkinoille myöhemmin kuin kilpailijamme, ja haemme nyt paikkaamme joustavalla ja tehokkaalla toiminnalla. Kuljetuspalvelualalla toiminta on jatkuvaa tasapainoilua, sillä hintakilpailu on tiukkaa. Mielestäni tavoitteiden tulee olla realistisia, ja pääasia toiminnassa on kannattavuus. Hinnoittelu tulee olla läpinäkyvää ja asiakkaidemme tulkittavissa", hän muistuttaa. 7

8 LEGENDAT KOHTAAVAT AURAJOELLA Wagner, Suomen Joutsen ja Salminen. Siinä kova kolmikko, jolle ei taida löytyä haastajia, kun nimetään Turun ensi kesän ykköstapahtumaa. Elokuussa 2005 ensi-iltansa saavan Lentävä Hollantilainen -oopperan kahden esityksen liput ovat jo lähes loppuunmyydyt. Katsomoon Forum Marinumin laiturille mahtuu katsojia runsaat Ainutlaatuisen ulkoilmaproduktion näyttämönä ja kulisseina toimivat Aurajoki, fregatti Suomen Joutsen ja kolmimastoparkki Sigyn. Zürichistä tavoitettu suurproduktion taiteellinen johtaja ja oopperassa Suomen Joutsenta kipparoivan kapteeni Dalandin osaa esittävä Matti Salminen tulee kertomansa mukaan aina mielellään kotikaupunkiinsa Turkuun ja ensi kesänä aivan erityisen innoissaan." Meillä on kasassa aivan fantastinen tiimi niin esiintyjien kuin tuottajien ja taustavoimien osalta. Yhteishenki on aivan mahtava!" Salminen hehkuttaa. LENNOKAS IDEA JOSTA TULI TOTTA 8 Ajatus Lentävän Hollantilaisen esittämisestä syntyi helteisenä heinäkuun päivänä Salminen esiintyi oopperassa naispääosaa esittävän Päivi Nisulan kanssa tuolloin ensimmäistä kertaa yhdessä Turun filharmonikkojen kanssa Suomen Joutsenen 100-vuotisjuhlakonsertissa. Filharmonikkojen intendentti Tero-Pekka Henell ja Salminen katsastivat paikkoja Aurajokirannassa. Konsertissa oli laulettu osia Lentävä Hollantilainen - oopperasta, ja Henell heitti ilmaan ajatuksen koko teoksen esittämisestä: "Miksemme esitä sitä tässä!" Salminen oli heti mukana ja lupautui paitsi yhteen päärooliin myös esityksen taiteelliseksi johtajaksi. Esityksen harjoitukset ovat jo käynnistyneet, ja Salmisen kännykkä soi ahkeraan. Kevään ja kesän tultua varmasti vielä tiuhemmin. Salmisen ja sopraano Päivi Nisulan lisäksi päärooleissa nähdään baritoni Juha Uusitalo, tenori Jorma Silvasti, altto Tiina Penttinen ja tenori Dan Karlström. Musiikillisesta johdosta vastaa Turun filharmonikkojen ylikapellimestari Pertti Pekkanen ja ohjaajana toimii Erik Söderblom. Suurkuoro kootaan Chorus Cathedralis Aboensiksen ja Turun Oopperakuoron laulajista.

9 TEEMANA MERI, MYRSKY JA RAKKAUS Lentävä Hollantilainen sai ensi-iltansa säveltäjänsä Richard Wagnerin johdolla Dresdenissä Heinrich Heinen tarinaan perustuva ooppera kertoo haaksirikkoutuneesta ja paholaisen kiroamasta kapteenista, joka on tuomittu seilaamaan maailman meriä tuomiopäivään asti. Vain kuolemaan saakka uskollinen rakkaus voisi hänet ja miehistön vapauttaa. Itse Wagner joutui pakenemaan velkojiaan merille kirjoittaessaan oopperaa. Laiva joutui myrskyn takia purjehtimaan hätäsatamaan norjalaiseen vuonoon. Omakohtaisista kokemuksistaan hurmioitunut Wagner vangitsi oopperan musiikkiin merimiesten laulut, myrskyävän meren ja haaksirikkoutumisen pelkonsa niin koskettavasti, että maailman menestys oli taattu. Vaikka myrsky liittyy Lentävän Hollantilaisen juoneen, musiikkiin ja syntyhistoriaan, ei myrskyä toivota vieraaksi oopperan Turun ensi-iltaan. Salminen myöntää, että sää on ulkoilmaesityksissä jännityksen aihe aina viime hetkeen asti. "Akustiikka, tekniikka ja olosuhteet tulivat testatuiksi viime kesänä Verdin Requiemissa aivan ääriolosuhteissa ja tiedämme, että voimme luottaa nykyajan tekniikkaan ja ammattilaisiin." PÄÄROOLISSA TURUN OMA MAAILMANBASSO "Tiesitkö muuten että aloitin iskelmälaulajana", Salminen kertoo. "Turussa kierreltiin monet tanssipaikat, ennen kuin vuonna 1966 muutin Helsinkiin saatuani kiinnityksen Suomen Kansallisoopperaan, ja niin nuotit vaihtuivat." Lentävän Hollantilaisen esityspaikka on Salmiselle nostalginen. Paitsi että lähellä sijaitsevat sekä hänen että Päivi Nisulan kotikatu Stålarminkatu, niin vastapäisen rannan telakan verstaalla Salminen ehti nuorena miehenä tehdä töitä ennen kuin veri veti musiikin pariin: "Taisi työnjohtajakin panna merkille, että ajatukset olivat muualla." Muualle ne ajatukset häntä ovat kuljettaneetkin. Tutuiksi ovat tulleet musiikkimaailman nimekkäimmät estradit. Maailmaa kohta viidettä vuosikymmenettä kiertävä Salminen naurahtaa hyväntahtoisesti "Turun oma maailmanbasso" -nimelleen, mutta myöntää, ettei paluu kotikaupunkiin tulevaisuudessa ole ollenkaan mahdoton. "Voisin joskus ajatella asuvani mukavasti Aurajoen rannalla", kertoo Salminen, "Ainakin osan vuotta", hän lisää. Intohimoisena golffarina hän viihtyy myös Turun seudun monilla viheriöillä, ja aikoo ensi kesänä ehtiä testaamaan Naantalin uuden rangen. Ensi kesänä Salminen juhlii myös 60-vuotispäiviään. Heinäkuussa Savonlinnassa "Matin ystävät" -juhlakonsertissa lavalle nousee suomalaisten solistien ykkösketju laulamaan sekä Salmisen lempimusiikkia että otteita uran tärkeimmistä rooleista. Oman uransa alkuvaiheista Salminen saa kiittää opettajiaan, jotka uskoivat häneen ja näkivät hänen mahdollisuutensa. Samalla tavalla Salminen on selvästi halunnut tukea nuoria suomalaisia laulajia. Oopperalaulaja Matti Salmisen säätiön stipendeillä tukemia lupauksia edustaa myös Lentävän Hollantilaisen roolissa nähtävä baritoni Juha Uusitalo, jossa Salminen näkee uuden suomalaisen kiintotähden. Nuorien lahjakkuuksien joukosta Salminen etsii kuitenkin yhä jatkajaa kunniakkaalle suomalaiselle bassolaulajien perinteelle. Toistaiseksi meillä on ilo kuulla häntä - Akustista ilmiötä, Ääntä ja Kuningasbassoa - itseään. Ja toivottavasti yhä useammin Suomen Turus. 9

10 LENNOKKIHARRASTUKSESTA ALKUNSA SAANUT STICK TECH LUOTTAA JÄRJESTELMÄLLISEEN POHJATYÖHÖN 10 Sanna Lindén ja Maarit Pelkonen uskovat kuitulujitteiden menestykseen Suomessa ja muualla maailmassa.

11 Nopeassa tahdissa kansainvälistäkin menestystä saavuttanut Stick Tech panostaa vahvasti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Hyvään menestykseen ovat vaikuttaneet järjestelmällisyys liiketoiminnan perusrungon rakentamisessa sekä tiivis yhteistyö yliopistojen ja alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Turkulainen hammaslääketieteen kuitulujiteteknologiaan erikoistunut Stick Tech Oy perustettiin vuonna 1997 kaupallistamaan professori Pekka Vallitun kuitulujitekeksintö. Vallittu sai idean lennokkiharrastuksestaan, kun hän kokeili radio-ohjattavien lennokkien vahvistamista kuitulujitteisella yhdistelmämuovilla. VAUHDILLA MAAILMAN MARKKINOILLE "Alunperin Stick Techin toiminta pyörähti pienimuotoisena käyntiin yliopiston tiloissa, ja tasaisen kasvun myötä toimintaa laajennettiin vähitellen. Tuotteiden vienti ulkomaille aloitettiin hyvin varhaisessa vaiheessa", kertoo Stick Techin viestintäpäällikkö Maarit Pelkonen. Nykyisin tuotevalikoima pitää sisällään kahden eri sukupolven kuitulujitteita. Ensimmäisen sukupolven Stick -kuitulujitteet on kohdistettu erityisesti hammaslaboratorioille ja toisen sukupolven everstick -kuitulujitteet hammaslääkärien käyttöön vastaanotolle. Stick Tech Oy palkittiin everstick -tuoteperheen kehitystyöstä Tasavallan presidentin Innosuomi-palkinnolla vuonna "Stick Techin kasvu on ollut 2000-luvun vaihteesta saakka nopeaa, ja tällä hetkellä meillä on jo 20 tuotteiden jakeluun ja koulutukseen keskittyvää partneria ympäri maailmaa. Myynnistä kolme neljäsosaa tulee tänä päivänä viennistä. Markkinat eri maissa ovat hyvin erilaisia, ja tuotteen tunnetuksi tekeminen vaatii runsaasti panostusta tiedotukseen ja koulutukseen ennen kuin varsinaiseen markkinointiin ja myyntiin kannattaa ryhtyä", Pelkonen kuvailee. MONIPUOLISET KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Kuitulujitteinen ratkaisu on paitsi vahva ja kestävä, myös esteettinen ja ihmisen omaa, tervettä hammaskudosta säästävä. Erinomaisten ominaisuuksiensa ja edullisuutensa ansiosta kuitulujitteita käytetään hammaslääketieteessä yhä useammin. Kuitulujitteita voidaan käyttää esimerkiksi siltojen ja kruunujen tekoon, kiskotuksiin, juurikanavarestauraatioihin sekä proteesien vahvistamiseen ja korjauksiin. everstick on lasikuitulujitteista yhdistelmämuovia, jota on saatavilla kahdessa eri muodossa: joko yhdensuuntaisista kuiduista koostuvana rakenteena tai verkkomaisena kuiturakenteena. everstick on tuotteena ainutlaatuinen, sillä toista täysin vastaavaa kuitulujitemateriaalia ei ole tarjolla suoraan hammaslääkärien käyttöön. KATTAVA KOULUTUSJÄRJESTELMÄ ON OSA MARKKINOINTIA Pelkosen mukaan yrityksen periaatteena on huolehtia tuotekoulutuksesta aina myynnin yhteydessä. "Stick Tech kouluttaa itse kaikki omat partnerinsa, ja jopa heidän tärkeimmät kouluttajansa. Tämän jälkeen jakelijan vastuulla on järjestää oman maansa hammaslääkäreille kuitukoulutusta. Koulutuksella varmistetaan, että hammaslääkärit osaavat käyttää tuotteitamme oikein ja mahdollisimman monipuolisesti", hän selventää. "Suomessa kuitulujitteet tunnetaan hyvin, sillä jo noin puolet maamme hammaslääkäreistä on osallistunut Stick Techin kuitulujitekoulutukseen. Suurin työsarka kotimaan markkinoilla on käyttökohteiden laajentamisessa. Käytännössä kuitulujitetta voi käyttää potilastyössä hyvin moneen indikaatioon, useimmiten vain oma mielikuvitus on rajana. Rohkeimmat ovatkin keksineet omassa potilastyössään paljon uusia käyttökohteita kuitulujitteille", Pelkonen kertoo. " Jatkossa tulemme markkinoinnissa keskittymään kotimarkkinan lisäksi entistä enemmän avainmaihimme ja tärkeimpiin partnereihimme. Etenkin Italiassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Iso-Britanniassa sekä Tanskassa olemme onnistuneet luomaan toimivat kumppanuussuhteet, ja partnerimme ovat motivoituneita ja asiansa osaavia", hän lisää. YLIOPISTOT OSANA KETJUA Stick Tech valmistaa kaikki kuitulujitetuotteensa Turussa sijaitsevissa tuotantotiloissaan. Tuotekehitystä ja tutkimusta tehdään maailmanlaajuisesti eri yliopistojen kanssa yhteistyössä. "Kansainvälinen tutkimusyhteistyö vaatii yritykseltämme paljon työtä, mutta toisaalta se on tulevaisuuden kannalta merkittävä kasvutekijä. Tutkimusyhteistyöllä löydetään tärkeää uutta tietoa kuitulujitteiden ja -teknologioiden kehittämismahdollisuuksista. "Stick Techin toimintaa ohjaa vahvasti ketjuajattelu. Ketjun alkupää muodostuu tiiviistä yliopistoyhteistyöstä ja suuresta joukosta alan asiantuntijoita. Tärkeänä lenkkinä toimii myös hyvin toimiva koulutusverkostomme. Ketjun loppupäässä tehdään puolestaan aktiivista myynti- ja markkinointityötä yhdessä partneriverkoston kanssa. Menestys on mahdollista, kun koko ketju on toimiva ja ehjä, ja ennen kaikkea perusrakenteet ovat kunnossa", Pelkonen painottaa. TURUN KAUTTA LENTÄEN EUROOPPAAN Valmiit vientiin menevät kuitulujitteet kuljetetaan lentoteitse Turusta. "Tuotteet ovat kevyitä ja vievät vain vähän tilaa, mutta asettavat joitakin vaatimuksia kuljetuslämpötilalle. Liian lämpimässä kuitulujitteen koostumus saattaa muuttua, jolloin sen täydellistä käyttökelpoisuutta ei voi enää taata asiakkaalle. everstick -tuotteet tulee säilyttää jääkaappilämpötilassa, ja pitkissä kuljetuksissa lämpötila ei saisi kohota yli 35 asteen. Käytännössä kuljetuksissa ei ole ollut ongelmia, sillä lentoteitse pakkaukset saadaan nopeasti perille eri puolille maailmaa. Tuotteiden laadun varmistamiseen kuljetusten yhteydessä käytämme myös lähetyksiin liitettäviä datalockereita, joihin kirjautuu tieto lämpötilamuutoksista kuljetuksen aikana. Erityisesti lämpimänä vuodenaikana tämä seuranta tuo arvokasta lisätietoa", kertoo koulutus- ja myyntiassistentti Sanna Lindén. Turussa toimiminen on ollut alusta lähtien luonteva valinta Stick Techille. "Yliopiston läheisyys ja toimivat yhteydet maailmalle ovat tärkeitä syitä tänne sijoittumiseemme. Yhteistyö kuljetuspalveluyritysten kanssa on ollut varsin toimivaa, ja palvelu on erityisesti viime vuosien aikana tullut entistä joustavammaksi. Toki toivomme Turun lentoaseman lentovuorojen lisääntymistä. Tavaran lisäksi myös ihmiset liikkuvat meillä runsaasti eri puolille Eurooppaa. Hyvät lentoyhteydet suoraan Turusta kohteeseensa helpottavat työtämme kiireisissä aikatauluissa", Lindén kuvailee. 11

12 Rikumatti Levomäki näkee Turun ja Salon seuduilla runsaasti yhteistä potentiaalia. 12 Salon Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Rikumatti Levomäki: SEUTUYHTEISTYÖ TARJOAA KILPAILUETUJA Viime vuosien aikana seutuyhteistyön eteen on tehty kasvavassa määrin töitä. Salon ja Turun seudut ovat yhdessä rakentamassa alueesta kilpailukykyistä. Etenkin logistiikassa ja ICT-sektorilla on käynnissä runsaasti yhteisiä kehityshankkeita.

13 Yhdentoista kunnan muodostama Salon Seudun Kehittämiskeskus kuntayhtymä edistää alueellista kehitystä ja yhteistyötä. Se myös vastaa osaltaan seutukunnan yrityspalveluista ja tuottaa palveluja jäsenkuntien tarpeisiin. Tavoitteena on säilyttää Salon seudun korkea palvelutaso ja edistää alueellista hyvinvointia. MONIPUOLINEN ERI TOIMIALOJEN KOKONAISUUS "Salon seudun vahvoja aloja ovat ennen kaikkea metalli- ja muoviteollisuus sekä suurimpana ICT-sektori, jossa arvonlisäys asukasta kohden on kokonaan eri tasolla kuin muualla Suomessa", kertoo Salon Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja Rikumatti Levomäki. "Kuluvien vuosien aikana ICT on toimialana vahvistunut ja laajentunut, ja tänä päivänä puhutaankin usean eri alan muodostamasta kokonaisuudesta. Esimerkiksi telematiikka-ala on kehittynyt nopeassa tahdissa", hän lisää. "Toisaalta korkean teknologian ja teollisuuden rinnalla Salon seudulla on edelleen hyvin elinvoimainen maaseutu. Alkutuotannon, teollisuuden ja teknologian yhdistelmä tekee seudusta monipuolisen. Lisäksi alueen vehreä luonto ja järvet antavat matkailualalle hyvät mahdollisuudet kehittyä vielä lisää", Levomäki huomauttaa. HANKKEIDEN TAUSTALLA SELKEÄT TAVOITTEET "Salon Seudun Kehittämiskeskus haluaa keskittyä olennaiseen välttäen turhaa byrokratiaa ja keskittyen ennen kaikkea toiminnan tehokkuuteen. Erilaiset hankkeet tukevat tavoitteitamme kehittää Salon elinvoimaisuutta ja kasvua", Levomäki toteaa tyynesti. Viime vuonna Salon seutu liittyi mm. Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelmaan painopisteinään ICT sekä metalliteollisuus. Myös Turun ja Salon seutujen väliseen yhteistyöhön panostetaan runsaasti, sillä alueet ovat yhteistä työssäkäyntialuetta, jonka osana on E18-moottoritie. Turun ja Salon seudun aluekeskusohjelmilla onkin yhteinen ohjausryhmä, joka koordinoi alueiden välistä yhteistyötä. Etenkin ICT-alalla yhteistoiminta Turun kanssa on aktiivista. Yliopistoja korkeakouluyhteistyöllä on suuri merkitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Omaa yliopistoyksikköä ei Salossa vielä nähdä tarpeellisena, vaikka ensimmäinen professori saatiinkin Saloon kuluneen vuoden syksynä. LOGISTINEN KÄYTÄVÄ TURUN KAUTTA MAAILMALLE Toinen Turun ja Salon välinen yhteistoiminnan kärkipiste on logistiikan kehittäminen ja siinä erityisesti E18-väylän kehitystyö. "Seuduille laaditaan parhaillaan maankäyttösuunnitelmaa moottoritien mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja tarpeisiin liittyen. Tavoitteet maankäytön suhteen ovat elinkeinopoliittisia ja strategisia, ja niiden vaikutuspiiriin kuuluvat myös moottoritien läheisyydessä sijaitsevat kunnat", Levomäki kertoo. E18 kehityskäytävä Turun - Salon seudulla -hanke on tarkoitus saada valmiiksi 2005 syksyyn mennessä. Moottoritiehen liittyvät maankäytölliset suunnitelmat vaativat pitkäjänteistä työtä, ja päätöksiä tien lähialueiden rakentumisesta tehdään yhä. Etenkin ICT-sektorille tehokas ja nopea logistinen käytävä on Levomäen mukaan tärkeä. "E18-tie on nyt hyvässä kunnossa Turun suuntaan, ja tästä syystä olisikin tärkeää saada ehjä ja vetovoimainen kuljetusputki Turun kautta maailmalle. Tämä vaatii ennen kaikkea lentovuorojen lisäämistä ja riittävien oheispalvelujen saamista sekä lentoaseman että sataman läheisyyteen. Salosta on lyhyt matka Turkuun, ja jos reitti tehdään toimivaksi, on luonnollista valita kuljetuskäytäväksi tämä suunta", hän huomauttaa. RAJAPINTOJEN SYNNYTTÄMINEN ANTAA MAHDOLLISUUKSIA VUOROVAIKUTUKSEEN Salon seutua markkinoidaan ulkomaisille investoijille jatkuvasti. Alueita pyritään markkinoimaan ennen kaikkea kysyntälähtöisesti. "Markkinoinnissa ei ole kyse kilpailuasetelmasta, sillä on kaikkien etu, jos alue kasvaa ja on kehittymiskelpoinen. Aluetoiminnan merkitys on kasvanut myös muualla Euroopassa, ja tästä syystä on tärkeää panostaa Turun ja Salon seutujen väliseen yhteistoimintaan. Näin kilpailukyky suuremmilla markkinoilla säilyy", Levomäki muistuttaa. Hän korostaa myös julkis-yksityisten hankkeiden merkitystä eri toimialoilla. "On tärkeää synnyttää rajapintoja yritysten ja muiden yhteisöjen välillä", Levomäki lisää. E18-tie on Paimion voimavara Tammikuussa Paimion kaupunginjohtajan tehtävässä aloittanut Jari Jussinmäki näkee seutuyhteistyön varsin kannattavana tapana kehittää kuntien toimintaa. Paimion tulevaisuuden hän näkee positiivisin silmin. Erityisen painoarvon hän asettaa vilkkaalle ja kehittyvälle elinkeinoelämälle. Paimion kaupunki on alusta lähtien ollut vahvasti mukana seutuyhteistyössä ja on edelleenkin aktiivinen tekijä Turun seudun kuntien yhteistyössä. Alunperin Lapualta Turun seudulle muuttanut Jari Jussinmäki aloitti uudessa tehtävässään Paimion kaupunginjohtajana tammikuun alkupuolella, ja on nyt lyhyen ajan ehtinyt tarkastella kaupungin toimintaa myös sisältä päin. Toisaalta Paimio on ehtinyt tulla Jussinmäelle tutuksi jo hänen aiempien työtehtäviensä kautta. "Sekä Sauvon kunnanjohtajana että seutukehityspäällikkönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa minulla on ollut erinomainen tilaisuus seurata ulkopuolisin silmin Paimion kaupungin tavoitteita ja toimenpiteitä", Jussinmäki mainitsee. VILKKAAN ELINKEINOELÄMÄN KAUPUNKI "Paimio on kehittynyt ja kehittyvä kaupunki, jonka peruspalveluvarustus on hyvä, ja harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat monipuoliset. Ennen kaikkea Paimiossa on vilkas elinkeinoelämä laajemmassakin mittakaavassa tarkasteltuna. Kaiken kaikkiaan tiiviisti voitaneen sanoa, että kaupunki on panostanut niin asukkaiden kuin yritystenkin hyvinvointiin", Jussinmäki pohtii. "Tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjoaa ennen kaikkea Paimion sijainti E18-tien välittömässä läheisyydessä. Tien ympäristöön onkin rakentunut selkeitä palvelukeskittymiä, joista Tammisillan alueen palvelut ovat tällä hetkellä kaikkein tutuimpia. Toinen keskittymä Paimiossa on syntymässä Vistan eritasoliittymän tietämille", Jussinmäki kertoo. Hänen mukaansa jatko E18-tien kehittymisen kannalta näyttää lupaavalta. "Kaupunki on kaavoittanut E18-tien lähialueita teollisuusalueiksi, jotka tarjoavat sijaintimahdollisuuksia yrityksille. Myös aluekeskusohjelman osarahoituksella laadittu kuntakohtainen pilotsuunnitelma E18-tien vaikutusalueen maankäytöstä ja markkinoinnista on Paimion osalta valmistunut", Jussinmäki kertoo. KAHDEN SEUTUKUNNAN YHDISTÄJÄ Kaupungin sijainti seutukuntien keskusten puolivälissä tekee Paimiosta erityisen. Paimiosta on lyhyt matka niin Turkuun kuin Saloonkin, ja tämä ominaisuus kiinnostaa uutta asuinpaikkaa etsiviä ihmisiä. "Teemme runsaasti yhteistyötä Turun seudulla, mutta myös Salon seutu on Paimiolle tärkeä. Yhteisiä hankkeita on mm. koulutuksen ja jätehuollon sektoreilla", Jussinmäki kuvailee. Hän painottaa seutuyhteistyön merkitystä ja näkee kuntien aktiivisuuden hankkeissa tärkeänä. YHTEISTYÖ TUKEE KANSAINVÄLISTYMISTÄ "Seutuyhteistyö on Turun seutukunnalle välttämätöntä. Alue on varsin tiivis, ja lyhyellä säteellä sijaitsevat kaikki seutukunnan kunnat. Toiminnallisesti Turun alueella onkin tapahtunut seutuistumista jo ennen, kuin kunnat liittyivät mukaan seutuyhteistyöhön. Ihmiset ovat liikkuneet alueiden välillä, ja liikuttajina ovat jo pitkään toimineet asuminen, palvelut sekä elinkeinoelämä. Kunnat ovat liittyneet tähän mukaan, sillä yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet", Jussinmäki toteaa. "Suomessa mittasuhteet ovat pieniä, ja kuntien kannattaa tehdä yhteisiä ponnistuksia kansainvälistymisen eteen. Etenkin liikenneyhteyksien toimivuus nousee merkittävään asemaan haluttaessa houkutella ulkomaisia toimijoita seudulle", Jussinmäki painottaa. Hän näkee tärkeänä panostaa E18-tien kehitykseen. "E18-tie vaatii vielä runsaasti työtä, jotta se on logistisesti ihanteellinen liikenneväylä. Tämä tarkoittaa käytännössä lähialueiden palvelujen sekä infrastruktuurin kehittymistä", Jussinmäki muistuttaa. 13

14 Hannu Maunula Veikeä Bonk-taideteos tervehtii Raisio Maltiin saapuvia vierailijoita. 14 Raisio Malt panostaa verkostoihin MALLASOHRAN ARVO- KETJU ON VARSINAIS- SUOMEN VAHVUUS Vuosikymmenien huolellinen kehitystyö mallasohran parissa on tuottanut tulosta. Raisio Malt valmistaa tänä päivänä huippulaatuista mallasta niin kotimaan kuin ulkomaidenkin tarpeisiin. Hyvän menestyksen salaisuus piilee vahvassa ketjussa, joka ulottuu varsinaissuomalaisilta pelloilta suuriin panimoihin saakka. Raisio Malt on Raisio Yhtymän vanhimpia liiketoimintoja, joka on alunperin rakentunut myllyn ympärille. Maltaan tuotanto aloitettiin Raisiossa vuonna 1950, ja alusta alkaen Raisio Malt on jalostanut ohraa panimoteollisuuden käyttöön. Tuotanto laajeni 1960 ja 1970 lukujen kuluessa kansainvälisiin mittoihin, ja EU:hun liittyminen kasvatti Raisio Maltista merkittävän maltaanvalmistajan. Nykyisin Raisio Malt on Pohjois-Euroopan suurimpia maltaantuotantoyksiköitä, jonka kapasiteetti on n tonnia mallasta vuodessa. Raisio Maltin päämarkkina-alue on yhä nykyisinkin panimoteollisuus. Suurin vientimaa on tällä hetkellä Venäjä, jonne menee koko tuotannosta jopa yli 60 prosenttia. Kotimaan markkinoilla Raisio Maltin osuus on noin 50 prosenttia. "Tulevaisuudessa Venäjän oma kapasiteetti maltaantuotannossa tulee kasvamaan, mutta valmistamalla korkealaatuista mallasta voidaan Venäjän markkinoilla jatkossakin menestyä", toteaa Raisio Maltin johtaja Hannu Maunula. KULJETUKSET VENÄJÄLLE MURROSVAIHEESSA "Maltaan kuljetuksessa Venäjälle on ongelmia johtuen pääasiassa maan kaksoistariffipolitiikasta. Venäjä noudattaa rautatiekuljetuksissa tariffipolitiikkaa, jonka avulla tavaraliikennettä ohjataan Venäjän omiin satamiin käyttämällä tuontirahdeille korkeampia hintoja kuin sisämaan rahdeille. Tällä hetkellä suuri osa maltaista kuljetetaan Naantalin satamasta laivalla Venäjälle jokia pitkin sisämaahan saakka, jossa mallas siirretään laivasta junaan. Tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa saada Venäjä luopumaan kaksoistariffeista. Tällöin vältettäisiin ylimääräiset purku- ja lastaustoimenpiteet", Maunula kertoo. Kotimaassa ohran kuljetuksessa tähdätään yhden kosketuksen periaatteeseen jo pelkästään kustannussyistä. Viljan valtavirta tuleekin Raisioon suoraan viljelijöiltä. Valmiin maltaan logistiikka Suomessa hoituu yhteis-

15 Raisio Malt tuottaa vuodessa jopa tonnia mallasta. Maltaan valmistusprosessi vaatii huippuunsa hiottua teknistä osaamista. työssä panimoiden kanssa. "Raisio Maltilla ja suurimmilla suomalaisilla panimoilla on myös paljon yhteisiä hankkeita mm. kotimaisen mallasohran kehittämiseen liittyen", Maunula toteaa. VERKOSTOITUMINEN LUO EDELLYTYKSIÄ MENESTYKSEEN Mallasohralla on Suomen maataloudelle suuri merkitys, sillä neljännes koko Suomen vilja-alasta on mallasohraa. "Etenkin Varsinais-Suomen alueelle mallasohran viljely tarjoaa merkittävän mahdollisuuden käyttää peltoja osana arvoketjua. Mallasohran viljelyn ja oluenvalmistuksen yhtenevä ketju pitää maaseudun elävänä. Jatkossa onkin tärkeää säilyttää tämänkaltaiset arvoketjut ehjinä. Suomella voi tulevaisuudessa olla edellytyksiä jopa mallasohran vientiin", Maunula visioi. "On muistettava että pienen maan etu on vahva yhteistyöverkosto, ja siihen onkin syytä panostaa", hän jatkaa. EU:n vaikutus mallasohran tuotantoon on tuntunut etenkin hintakehityksessä. "Hintakilpailu on ankaraa, ja se heijastuu myös tuottajiin saakka. Raisio Maltin vahvuuksia yhä kovenevilla markkinoilla ovat huippuosaaminen sekä järjestelmällinen ja ennakoiva toiminta. Olemme taistelleet vaikeissakin olosuhteissa ja menestyneet pitkäjänteisen työn ansiosta. Oppiva organisaatiomme on perehtynyt mallasprosessiin syvällisesti, ja kykenemme tuottamaan korkealaatuista mallasta yhteistyössä sopimusviljelijöidemme kanssa", Maunula pohtii. SOPIMUSVILJELIJÄT TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA Viljelijöiden merkitys tuotantoketjussa on suuri. Erityisen merkityksellisenä Maunula pitää toimivaa tiedonkulkua ja jatkuvaa yhteydenpitoa viljelijöiden ja mallastamon välillä. Sopimusviljelijöille tarjotaankin säännöllisesti neuvontaa, oppaita ja koulutustilaisuuksia. "Hyvä yhteistyö kannustaa onnistumaan puolin ja toisin", hän huomauttaa. "Käytössämme ovat parhaat ohralajikkeet, ja ne on jalostettu menestymään juuri Suomen olosuhteissa. Raaka-aineen tutkimustyötä tehdään jatkuvasti valtakunnallisella tasolla. Esimerkiksi lannoituksella, kosteusolosuhteilla, kylvötiheyksillä sekä kasvinsuojelulla on suuri merkitys ohran laatuun", Maunula kuvailee. Avainsanana Maunula mainitsee laadun tasaisuuden. "Viljan ominaisuuksien tulee täyttää laatuvaatimukset vaihtelevissakin olosuhteissa", hän lisää. AKTIIVISTA YHTEISTYÖTÄ VENÄJÄLLÄ Jatkuva vuorovaikutus venäläisten panimoteollisuuden edustajien kanssa on tärkeää hyvien kumppanuussuhteiden ylläpitämiseksi. Raisio Maltin suurimpia ponnistuksia vuosittain on Moskovassa järjestettävän teknistieteellisen symposiumin järjestäminen. "Kyseessä on huomattava panimoteollisuuden tapahtuma, jossa vierailijoita on useista Euroopan maista, ja yhteistyökumppanina järjestelyissä on Moskovan panimoinstituutti", Maunula kertoo. Hänen mukaansa vuonna 2005 tullaan järjestämään 10. juhlasymposium, jossa kolmen päivän ajan käsitellään ajankohtaisia alkoholipolitiikkaan sekä oluen valmistamiseen ja laatuun liittyviä aihepiirejä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään joka vuosi olutkilpailu, jossa Venäjän parhaimmat oluet asetetaan arvojärjestykseen. "Tuomaristoon kuuluu myös kaksi suomalaisedustajaa", Maunula huomauttaa. Tulevaisuuden näkymät Maunulan mielestä ovat mielenkiintoiset. "Jatkossa on syytä tarkasti pohtia mihin suuntaan olemme markkinoilla menossa. Olemme onnistuneet hyvin pääsemään sisälle Venäjän panimoteollisuuteen, ja lisäksi kuljetusketjussa venäläinen kumppanimme tuo sujuvuutta logistiikkaan. Tulevien vuosien aikana on syytä vahvasti vaikuttaa Venäjän tariffipolitiikkaan. Se vaatii paljon työtä ja neuvotteluja hyvässä hengessä, sillä raideliikenne on maassa merkittävässä asemassa. Kaksoistariffien poistaminen tekisi kustannukset läpinäkyviksi ja samalla saataisiin kuljetusketjut optimoitua tehokkaammiksi", Maunula pohtii. 15

16 TURUN KAUPUNGIN JA VARSINAIS-SUOMEN LIITON EUROOPPA- TOIMISTO - EDUNVALVONTAA, TIEDOTTAMISTA JA MARKKINOINTIVIESTINTÄÄ BRYSSELISSÄ Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ja Varsinais- Suomen liiton ylläpitämä edunvalvonta-, markkinointi- ja tiedotustoimisto Brysselissä. Eurooppatoimisto on toiminut vuodesta 2002, jolloin Krista Taipale-Salminen aloitti toimessaan Eurooppatoimiston päällikkönä. Suomessa hän käy noin viiden viikon välein, sillä henkilökohtaiset tapaamiset yhteistyökumppanien kanssa ovat Brysselin tavoin Suomessakin hyvin tärkeitä. 16 Eurooppa-toimiston tehtävänä on edistää Turun seudun ja Varsinais- Suomen suhteita Euroopan unioniin ja eurooppalaisiin järjestöihin, edistää Turun ja Varsinais-Suomen intressejä EU:n päätöksenteossa sekä tukea alueen toimijoita eurooppalaisessa yhteistyössä ja Euroopan unioniin suuntautuvassa toiminnassa. Eurooppa-toimiston tehtävänä on myös edistää Turun ja Varsinais-Suomen alueellista tunnettuutta ja näkyvyyttä Brysselissä. Eurooppa-toimiston painopistealueita ovat muun muassa EU:n rakennerahastopolitiikka ja kaupunkipolitiikka, liikennepolitiikka, tutkimus ja innovaatiot, osaamislähtöinen yhteiskunta, elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys, eurooppalainen hallintotapa ja Itämeren alueen yhteistyökysymykset. "Eurooppa-toimiston tärkeitä avaintoiminta-alueita ovat alueellinen edunvalvonta, EU-politiikkaseuranta, erilaisiin toimeksiantoihin perustuvat palvelut sekä yleiset tiedotuspalvelut. Eurooppa-toimiston kautta saatava merkittävin lisäarvo syntyy fyysisestä läsnäolosta Brysselissä - pyrimmekin määrittämään tehtävämme ja roolimme juuri tämän asian kautta. Edunvalvontaan liittyy olennaisesti ns. heikkojen signaalien ja kehitystendenssien määritys sekä EU-ympäristön tapahtumien seuraaminen, jotta pystymme tuottamaan taustatahoille ennakoivaa tietoa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, mikä edellyttää henkilökohtaista paikallaoloa ja jatkuvaa tiedon keräämistä ja tiedon analysointia. Tiedotamme lainsäädännöstä ja politiikka-aloitteista hyvissä ajoin, sillä on tärkeää päästä mukaan meidän kannaltamme tärkeiden asioiden valmisteluprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Bryssel on hyvin verkostomainen toimintaympäristö, missä asiat perustuvat usein henkilökohtaisille kontakteille", Taipale- Salminen painottaa. TUKENA EU-HANKETOIMINNASSA Toiseen tehtäväkokonaisuuteen kuuluvat erilaiset toimeksiantopalvelut ja alueellisen näkyvyyden edistäminen. Näitä ovat esimerkiksi EU:n erillisohjelmiin ja -hankkeisiin liittyvät tukipalvelut, asiantuntija- ja koulutuspalvelut, hankekumppanien ja kontaktien välittäminen, vierailuryhmille tarjottavat tukipalvelut sekä erilliset toimeksiannot. "Tuemme alueellisten toimijoiden pyrkimyksiä EU-projekteissa", kertoo Taipale-Salminen. "Olemme tukena EU:n hanketoiminnassa niiltä osin kuin se on perusteltua, toimimme osana tiimiä. Pyrimme osaltamme varmistamaan, että hanke hyväksyttäisiin rahoitettavaksi. Alueellista näkyvyyttä edistämme järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja, käymme puhumassa pyydettäessä vaikkapa Euroopan parlamentissa tai konferensseissa ja välitämme puhujia ja asiantuntijoita Turun ja Varsinais- Suomen alueelta myös muiden eurooppalaisten tahojen järjestämiin tilaisuuksiin." Toimistossa vastataan myös erilaisiin Turun alueen yrityksiltä tuleviin kysymyksiin. "Meiltä kysellään esimerkiksi direktiivitason asioita, kuten onko tietyllä sektorilla odotettavissa EU-lainsäädäntöä ja millä tavoin se vaikuttaisi yrityksen toimintaan", Taipale-Salminen kuvailee. EUROOPPA-TOIMISTON KONFERENSSIT KERÄÄVÄT TÄYSIÄ SALEJA Hyvänä esimerkkinä Eurooppa-toimiston toiminnasta on vuosittain järjestettävä markkinointi- ja edunvalvontakonferenssi, jonka tarkoituksena on edistää Turun seudun näkyvyyttä Brysselissä. Kaikki toimiston järjestämät konferenssit ovat herättäneet paljon kiinnostusta. "Konferenssin teema on aina valittu Turun seudulle tärkeästä, EU:ssa ajankohtaisesta aiheesta. Vuonna 2004 konferenssi järjestettiin järjestyksessään kolmannen kerran. Marraskuussa teemana oli merilogistiikka ja merten moottoritiet. Seminaariin osallistui noin ihmistä eri puolelta Eurooppaa, satamien edustajia sekä virkamiehiä kaikista EU-instituutioista. Turun alueelta tilaisuuteen osallistui muun muassa Turun Sataman, Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin ja Pilot Turku Oy:n edustajia. Puhujina oli Euroopan

17 Brysselin "sydän", raatihuoneentori (Grande Place) ELÄMÄÄ EUROOPAN SYDÄMESSÄ Bryssel on kaupunkina Taipale-Salmiselle tuttu jo entuudestaan. Äiti ja lapset muuttivat EU-virkamiehenä työskentelevän isän perässä kaupunkiin jo vuonna Perheen tyttäret, 7-vuotias Emilia ja 8-vuotias Tove, ovat vanhempiensa tavoin sopeutuneet hyvin kansainväliseen kaupunkiin. "Brysseliin on helppo sopeutua, sillä brysseliläiset ovat tottuneet ulkomaalaisiin. Suomalaisia asuu Brysselissä noin Hyvin aktiivinen Suomi-klubi järjestää yhteisiä tapahtumia, mikä on hyvin tärkeää ulkosuomalaisille", Taipale- Salminen kiittelee. komission avainhenkilöitä. Tilaisuus onnistui oikein hyvin, ja nyt keskusteluja jatketaan komission kanssa. Nämä seminaarit luovat pohjaa myöhemmille suorille edunvalvontayhteyksille", Taipale-Salminen kertoo. EU:ssa on seuraavan puolentoista, kahden vuoden ajan valmistelussa monta Turulle ja Varsinais-Suomelle erittäin tärkeää asiaa. "Tällä hetkellä luodaan rakenteita jo seuraavalle budjettikaudelle liikenteen, logistiikan, tieteen ja tutkimuksen sekä EU:n rakennerahastopolitiikan osalta." TYÖVÄLINEINÄ MYÖS VERKOSTOITUMINEN JA KONTAKTOINTI Eurooppa-toimisto pyrkii olemaan aktiivinen sekä eurooppalaisten alueiden tasolla että EU-tason järjestöissä. "Jo Eurooppa-toimiston nimikin kertoo, että meillä on laajempi näkökulma asioihin. Tuemme alueemme kontaktien lisääntymistä muihin eurooppalaisiin toimijoihin, teemme yhteistyötä eurooppalaisten etujärjestöjen ja kollegojemme kanssa. Meitä aluetoimistoihmisiä on Brysselissä 300 eri aluetoimistosta, mikä luo valtavan verkoston taustatahojen käyttöön." Eurooppa-toimiston tehtäväkenttä on laaja ja äärimmäisen haastava. "Taustatietojen ja taustaverkoston on tässä työssä oltava aktiivinen ja laaja. Työhön tiiviisti liittyvä verkostuminen luo oman mausteensa tähän työhön ja tekee iltapäiväpainotteisesta työpäivästä pitkän suomalaisittain katsottuna. Edustaminen ja verkostoituminen eivät oikeastaan ole vain osa tätä työtä vaan pikemminkin työväline. Kaiken kaikkiaan kansainvälinen kenttä on hyvin haastava ja erittäin mielenkiintoinen", tiivistää Taipale- Salminen. Perheen elämä kulkee, kuten niin monen muunkin, arjen pyörteissä, kodin, koulun ja työn väliä. Suomalainen au-pair auttaa arjen pyörittämisessä. "Iltapäivähoito on Belgiassa hyvin järjestetty, sillä jo laki määrää, ettei alle 12-vuotias saa olla yksin kotona. Brysselissä onkin paljon au-paireja. Tosin työssäkäyvien vanhempien tavoin lastenkin päivä painottuu iltapäivään ja iltaan, sillä koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa, puoli yhdeksästä puoli neljään, välissä tunnin tauko ruokailun jälkeen. Tytöt käyvät Brysselin Eurooppa-koulua, jossa kaikilla EU-mailla on oma osastonsa. Tyttöjen suomenkielisellä osastolla suomen kieli pysyy mukana lukion loppuun asti, vaikka opetuskieli muuttuukin ranskaksi joidenkin oppiaineiden kohdalla. Esikouluun mennään 4-vuotiaana ja kouluun 6-vuotiaana. Koulussa pidettäviin Eurooppa-tunteihin osallistuvat kaikki osastot, joten lapsista kasvaa hyvin kansainvälisiä. Vaikka kaikilla ei olekaan yhteistä kieltä, kommunikoivat lapset keskenään muilla tavoin. "Koulu tukee tyttöjen suomalaisuutta, sillä suomalaista kulttuuria tuetaan läpi kouluajan. Koulu on lisäksi kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan", iloitsee Taipale-Salminen. GRILLI KUUMENEE JO MAALISKUUSSA Iltapainotteisen työn vuoksi sosiaalinen elämä painottuu viikonloppuihin, jolloin Taipale-Salmisen perhe tapaa lasten kautta tutuksi tulleita suomalaisia ja ulkomaisia ystäviään. Saksalaisen tuttavaperheen luoksekin on helppo poiketa Brysselistä käsin. Suomessa lomaillaan lasten kesäloman aikana. Brysselissä asumisen parhaimpia puolia on aikainen kevät. "Sitä odotan. Ensimmäiset yksittäiset lämpimät päivät ovat jo maaliskuun puolivälissä, jolloin kirsikkapuut alkavat kukkia ja grillikausi voidaan aloittaa. Lämmin kausi kestää pitkään. Uusi vuodenaika tulee hiipien, kesä kestää noin 6 viikkoa pidempään kuin Suomessa. Loistava asia on myös Brysselin maantieteellinen sijainti. Jos vaikkapa Amsterdamissa tapahtuu jotain mielenkiintoista, on helppoa lähteä junalla Hollantiin. Junamatka Pariisiin kestää vain 1,5 tuntia, Lontooseen noin 3 tuntia", kuvailee Taipale-Salminen. 17

18 Lentokentän pohjoispuolen kaavoitukselle ollaan vasta hakemassa muotoa. Keskustelujen pohjaksi on laadittu kaksi alustavaa kaavoitusvaihtoehtoa. Vihreällä merkityillä alueilla on erityistä luonnonarvoa, ja näitä alueita väistetään kaavoituksessa. Ruskealla merkityt alueet ovat korttelialueita. Suunnittelualuetta rajaavat Turun puolella lentokenttä, Moisiontie ja Moision asuinalue, Ruskon kunnan puolella Vähäjoen laakso, Munittulan asuinalue, Vahdontie sekä Lähteenmäen teollisuusalue. TURUN LENTOKENTÄN ETELÄPUOLEN ASEMAKAAVA ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA POMPONRAHKAN NATURA ALUEEN LUONNONARVOJA VAARANTAMATTA 18 Turun lentokentän ympäristön kaavoitusasiat ovat edenneet siten, että sekä Vahdontien logistiikka-alueen että eteläpuolen asemakaavojen valmistelut on saatu päätökseen. Vahdontien kaava odottaa nyt Turun kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyä. Eteläpuolen asemakaava- ja kaavamuutosehdotus hyväksyttiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa. Pohjoispuolen kaava on aluillaan, alueesta on tehty keskustelujen pohjaksi kaksi alustavaa vaihtoehtoa.

19 Paula Keskikastari kaavoittaa lentokentän ympäristöä. Vahdontien logistiikka-alueen asemakaava on valmistelutöiden osalta saatu valmiiksi. Kaavaehdotus on laadittu alueelle, jota rajaavat etelässä Ohitustie, lännessä Vahdontie, pohjoisessa Raision kaupungin raja sekä idässä lentokentän kaava-alue. Alueen koko on noin 18 ha. Alueen kokonaispinta-alasta noin 10 ha osoitetaan terminaali- ja varastotoimintojen tarpeisiin ja 7 ha virkistys- ja suojaviheralueiksi. Toiminnallisesti, kaupunkirakenteellisesti ja teknisen huollon osalta kaavan mukainen maankäyttö täydentää suunniteltua ja kaavoitettua logististen toimintojen aluetta Raision kaupungin alueella, johon kyseinen Vahdontien logistiikka-alue rajautuu. Kaava-alueen metsäiset osat ja suojavyöhykkeet Pomponrahkan luonnonsuojelualueelle sekä Vahdontien varteen jäävät rakentamattomiksi suojaviheralueiksi maakunta- ja yleiskaavan sekä luontoselvityksen tavoitteiden mukaisesti. Pomponrahkan alueen pohjaveden korkeuden pysyttämiseksi nykyisellään on kaavaan sisällytetty tätä tukevat määräykset. ETELÄPUOLEN ASEMAKAAVA-ALUE ON VALMIS PÄÄTÖKSENTEOLLE Lentokentän eteläpuolen asemakaava-alue on 275 hehtaarin kokoinen. Alueelle on kaavoitettu rakennusmaata yhteensä 49 ha. Lentoasemantien varteen tulee pääasiassa toimistotiloja, ja tien eteläpuolelle toimitilarakennusten korttelialueita. Kaavaehdotuksen lausuntovaiheessa syksyllä 2003 ympäristökeskus totesi, että alueen vesiasiat kaipaavat lisäselvitystä. "Perusteellinen vesitaseselvitys kesti lähes vuoden. Vuoden 2003 loppupuolella valmistuneen selvityksen perusteella Natura-arviota tarkistettiin ja täydennettiin. Kesäkuussa 2004 Lounais-Suomen ympäristökeskukseen lähetettiin uusi lausuntopyyntö kaavaehdotuksesta, jonka tavoitteena on Pomponrahkan Natura alueen suojelu sekä kaava-alueen itäosassa toimisto- ja toimitilarakentaminen logistiikka-alan yrityksille", taustoittaa kaavoitusarkkitehti Paula Keskikastari. Lausunto saapui Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastoon Lausunto luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesta arviosta koskee lentokentän eteläpuolen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (26/2001) vaikutuksia Pomponrahkan Natura alueeseen. Kaavamääräysten mukaan pohjavedenmuodostumisalueelle kaavoitettu toimitilarakentaminen (KTY-1) ei saa heikentää suoalueen vesitaloutta. Kaavamääräysten mukaan rakennukset ja pihat on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen tai laatuun. Katoilta kertyvät sadevedet tulee johtaa ympäröivään maastoon. Lausunnossaan ympäristökeskus toteaa seuraavasti: "Kun otetaan huomioon tehdyt selvitykset, korttelin 10 jättäminen rakentamisen ulkopuolelle sekä KTY-1 korttelialuetta koskeva suon vesitalouteen vaikuttava määräys, on tullut selvitetyksi, että asemakaava on mahdollista toteuttaa Pomponrahkan Natura alueen luonnonarvoja vaarantamatta." "Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi vuoden alussa eteläpuolen asemakaava- ja kaavamuutosehdotuksen. Seuraava vaihe on nähtävilläolo, jonka jälkeen kaava etenee Turun kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Kaavan vahvistuminen saattaa toteutua maaliskuussa 2005", pohtii Keskikastari. POHJOISPUOLEN LUONTOARVOT HUOMION KOHTEENA Lentokentän pohjoispuolelle suunnitellaan lentokentän kehittämistarpeet huomioon ottavaa logistiikkapainotteista työpaikka-aluetta Turun ja Ruskon alueille. Alueelle pyritään erityisesti osoittamaan sellaista toimintaa, jolle lentokentän läheisyys tuottaa lisäarvoa. Tavoitteena on alueen kaavoittaminen siten, että alueelle voidaan sijoittaa työpaikka-alueita metsäluonnon keskelle. Rakentamisen kokonaismäärä määräytyy suunnittelun edetessä. Kuntaraja ei ole suunnittelua rajoittava lähtökohta. Lähtökohtana on, että alueelle jää rakentamattomia luontoalueita, jotka mahdollistavat luontoarvojen säilymisen ja virkistysreittien jatkuvuuden. Alueen koko on noin 440 ha, josta 170 ha on Ruskon kuntaan ja 270 ha Turun kaupunkiin kuuluvaa aluetta. Kaavanmuutosta valmisteltaessa arvioidaan muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia luonnonoloihin ja pohjavesiolosuhteisiin, maisemaan ja liikenteen järjestämiseen, kunnallistekniikkaan, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan sekä virkistystoimintaan. "Pohjoispuolen kaavamuutos on luonnosvaiheessa. Tulevalle kaavalle ollaan vasta hakemassa muotoa. Alueesta on tehty keskustelujen pohjaksi alustavasti kaksi eri vaihtoehtoa. Alueella tehdyissä luontoselvityksissä ilmeni, että alueella on muutama liito-orava -reviiri. Näitä alueita väistetään jo kaavasuunnitteluvaiheessa. Alueelle on linjattu maakaasuputki, joka myös huomioidaan kaavoituksessa", kertoo Keskikastari. Kolmantena kaavoitusvaiheena on kentän ja terminaalialueiden asemakaava, joka tulee etenemään limittäin pohjoispuolen kaavan kanssa. Tässä asemakaavassa varaudutaan kiitotien pidentämiseen. 19

20 sähkeet VASTAA, VAIKUTA JA VOITA Osallistu Pilot-gallupiin osoitteessa LOGISTIIKKASEMINAARI helmikuuta Logistiikkaseminaari on jo 20 vuoden ajan tarjonnut seminaarivieraille viimeisimmän tiedon alan kehitystrendeistä. Seminaarista on kehittynyt merkittävä kansainvälinen tapahtuma, jossa alan vaikuttajat voivat tavata toisiaan. Nyt toteutettavassa juhlaseminaarissa keskitytään mm. globalisaation ja EU:n laajenemisen mukanaan tuomiin haasteisiin sekä logistiikka-alan verkottumiseen. Logistiikkaseminaarin ensimmäinen osa järjestetään Finlandia-talolla ja toinen osa sekä Kontaktiforum Silja Serenadella. Pilot Turku Oy esittelee Turun seudun logistista vahvuutta Kontaktiforumissa omalla osastollaan. CORESMA TAPAHTUMA 9. helmikuuta Coresma tapahtumapäivä 9. helmikuuta on kiinteistösijoittamiseen ja toimitilaratkaisuihin keskittyvä messutapahtuma. Wanhassa Satamassa järjestettävän tapahtumapäivän sisällön muodostavat laadukas seminaari, näytteilleasettajien tietoiskut sekä kattava näyttely. Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Ari Niemelä pitää tietoiskuesitelmän ja Pilot Turku Oy on yksi näytteilleasettajista mm. sijoittautumispalveluista kertovalla Turun seudun yhteisosastolla. MIPIM-MESSUT CANNESISSA maaliskuuta Ranskan Cannesissa järjestetään maaliskuuta maailman suurin kiinteistöalan messutapahtuma. MIPIM-messut keräävät vuosittain yhteen kiinteistöalan keskeisimmät vaikuttajat, sijoittajat ja yritykset. Pilot Turku Oy yhdessä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen, Turun kaupungin Kiinteistölaitoksen ja Turku Science Parkin kanssa edustaa Turun seutua Helsingin ja Tampereen kanssa yhteisellä Suomiosastolla. - kerro mielipiteesi ja anna näkemyksesi. Kaikkien vastaajien kesken arvomme liput kahdelle elokuussa Aurajoen rannalla esitettävään Lentävä Hollantilainen -oopperaan, jonka pääroolissa nähdään mm. Matti Salminen (lisää aiheesta sivulla 8). YHTEYSTIEDOT Pilot Turku Oy WTC Building Veistämönaukio Turku vaihde (02) faksi (02) Hannele Kiehelä Markkinointipäällikkö Puh. (02) GSM Ari Niemelä Toimitusjohtaja Puh. (02) GSM Tuomas Mikkola Yhteyspäällikkö Puh. (02) GSM

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita.

Turvallisuusasiat ovat tärkeitä meille ja automaattitrukit sisältävät paljon erilaisia turvalaitteita. Showajat: 11:30, 13:00 ja 14:30 ENSIMMÄINEN ESITELTÄVÄ Automaattitrukki Tervetuloa tänne Roclan osastolle hyvä yleisö! Minun nimeni on Markku Sivonen ja toimin tämän trukkiesittelyn assistenttina ja jututan

Lisätiedot