OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2008. Koulutus ja osaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2008. Koulutus ja osaaminen"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 1/2008 Koulutus ja osaaminen 1

2 25 1/2008 Me pesemme puhdasta fiilistä työpaikallesi! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 9 J OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Työnjohtajat/asiakaspalvelu Toimitusjohtaja Toimisto OULUN KESKUSPESULA OY TEKSTIILIHUOLTOA YRITYKSILLE, YHTEISÖILLE JA LAITOKSILLE 2

3 Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri Jatkuva koulutus on hyvän hoidon edellytys Kuva : Ilpo Okkonen Muuttuvassa maailmassa elinikäinen oppiminen on työssä onnistumisen perusta. Lääketiede, tietotekniikka ja lääketieteen teknologia kehittyvät kiihtyvää tahtia niin, että maailman ja työelämän ennustaminen jo muutaman vuoden tähtäimellä on vaikeaa. Tiedon määrä kasvaa ja yhden ihmisen on mahdotonta hallita koko kenttää, mikä on johtanut lääketieteen alalla yhä syvemmälle menevään erikoistumiseen. Tämä on kuitenkin kaksiteräinen miekka; tieto sirpaloituu ja osaaminen on aina harvemmissa käsissä. Yleisosaaminen on katoavaa ja olemmekin alkaneet puhua moniosaajista, henkilöistä, jotka taitavat useamman kuin yhden erityistaidon, edellytyksenä potilaiden hoidon alueellisena turvaajana. Voidaksemme taata potilaille ajanmukaisen ja laadukkaan hoidon on jatkuva koulutus muodostunut toiminnan yhdeksi peruselementiksi. Ammattitaidon yllä pitäminen ja kehittäminen on lakisääteisesti sekä työntekijän että työnantajan vastuulla, ja täydennyskoulutuksen kattavuutta seurataan valtakunnallisesti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri työnantajana tekee yhä suurempia panostuksia osaajiensa koulutukseen ja on siksi kiinnostunut koulutuksen oikeasta suuntaamisesta ja täysimittaisesta hyödyntämisestä. Osaamisen johtaminen on noussut tärkeäksi osaksi johtamisstrategiassa. Henkilöstön kehittäminen toiminnan lähtökohdista sekä osaamisvajeiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat johtamistaitoja, joiden kehittämiseen haluamme panostaa. Henkilöstöstrategiaa uusittaessa tulee kattavalla ja osuvalla täydennyskoulutuksella olemaan suuri painoarvo. Terveydenhuoltoalan henkilöstö on perinteisesti vastuuntuntoista ja sisäistänyt elinikäisen oppimisen periaatteet jo paljon ennen kuin yhteiskuntatieteilijät ja muut työelämän tutkijat toivat niitä esiin. Taattu mahdollisuus joustavaan täydennyskoulutukseen on myös työnantajakuvan kannalta tärkeä positiivinen viesti. Oman henkilöstön kehittämisen lisäksi meillä on vastuullamme järjestää koulutusta myös erityisvastuualueen ja perusterveydenhuollon henkilöstölle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja erityisesti Oulun yliopistollinen sairaala pääasiassa vastaa pohjoisen Suomen lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Muidenkin terveydenhuoltoalan osaajien ammattikoulutuksessa meillä on suuri vastuu. Opiskelijat näkyvät vahvasti arjessa ja tarvitsevat myös muun kuin opetushenkilökunnan panostusta. Samalla he kuitenkin ovat antavana osapuolena tuomalla uutta näkökulmaa työtapoihimme. Nykyinen hektinen työelämä ei aseta vain ammatillisia vaan myös ihmissuhdetaitojamme koetukselle. Korkeatasoinen hoito edellyttää hyvää yhteistyötä henkilökunnan ja potilaiden kesken. Perus- ja täydennyskoulutuksessa tavoitteenamme on kehittää henkilöstön osaamista myös tiimityöskentelyssä ja kommunikaatiotaidoissa. Oppimisen ilo ja oivalluksen riemu osaltaan motivoivat jaksamaan vaativassa työssä. 3

4 sisältö Pääkirjoitus Jatkuva koulutus on hyvän hoidon edellytys 5 Teema: Koulutus ja osaaminen 6 Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus mahdollistaa hoitohenkilökunnan onnistuneen rekrytoinnin 7 Harjoittelu on tärkeässä asemassa Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa 9 Ammattiosaamisen näytöt esille työssäoppimisen yhteydessä 10 Opiskelijoiden opinnäytetöiden onnistunut tuki luo mielikuvan hyvästä työpaikasta 12 Kandit ovat tervetullut lisä opetussairaalan lääkärijoukkoon 14 Simulaatio-opetus tuo todentuntuiset tilanteet lääketieteen opiskelijain harjoitteluun 16 Hoidon taitoja opitaan virtuaaliympäristössä Rovaniemellä 19 Koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuuden (EVO) määrän lasku huolestuttaa 20 Selvityshenkilöt esittävät erikoislääkärien yleisosaamisen vahvistamista terveyskeskuksissa ja sairaaloissa 22 Esimiehet tarvitsevat valmennusta henkilöstön ja talouden johtamistaitoihin tulosyksiköissä 23 Osastonhoitajat ovat teroittaneet lähijohtajaosaamistaan 24 Esimiestyön monimuotoiset tehtävät kirkastuivat lähijohtamiskoulutuksessa 25 Maakunnallinen hyvinvointiohjelma käynnistyy Pohjois-Pohjanmaalla Tiedot ja taidot ajan tasalle täydennyskoulutuksen avulla 28 Syöpätautgien ja sädehoidon klinikka toiminut 40 vuotta 30 Vapaa-aika: Öljyvärimaalauskurssi innosti luovat kyvyt esille 34 Lisbetti Kansi: Leevi saa kyytiä Mari-äidin huolenpidossa. (Kuva: Päivi Pehkonen-Karioja)

5 Teksti ja kuvat: Olavi Määttä Koulutus ja osaaminen kin vaikuttaa siihen, miten opiskelijat valmistuttuaan sijoittuvat sairaalaan eli miten onnistutaan rekrytoinnissa. Harjoittelu on tekemällä oppimista, harjaantumista vaativiin tehtäviin ja ratkaisuihin. OYS:ssa harjoittelevat hoitoalan opiskelijat ovat pääasiassa Oulun ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoita. Myös muista Suomen ammattikorkeakouluista on erillisten sopimusten mukaisesti opiskelijoita suorittamassa opiskeluihinsa liittyviä harjoittelujaksoja. Vuonna 2007 opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja kertyi n. 7000, mikä on vajaa 600 vä- Tämä lehti käsittelee Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen liittyviä asioita. Osaaminen edellyttää koulutusta nyt ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Oulun yliopistollinen sairaala on merkittävä opiskelu- ja harjoittelupaikka sekä hoitohenkilöstölle että lääkäreille. Se asettaa omat vaatimuksensa myös sairaalan vakinaiselle henkilöstölle opettajina ja opastajina samalla, kun varsinainen työ on sairaiden hoitamista. Uuden hoitohenkilökunnan saanti eläkkeelle siirtyvien tilalle on vaikeutumassa. Sen vuoksi hyvin toteutetulla opiskelijaohjauksella voidaan merkittävästihemmän kuin vuonna Syynä opintoviikkojen pienempään määrään on Tehyn työtaisteluun varautuminen. Opiskelijoiden käytännön harjoittelu keskeytettiin marraskuussa 2007 reilun viikon ajaksi, kun potilaiden hoitoja siirrettiin ja peruttiin. Simulaatioopetus on vakiintumassa sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijain oivaksi harjoitteluvälineeksi. Panostukset ovat mittavia mm. Rovaniemellä, jossa potilassimulaattorit ovat opiskelijain aktiivikäytössä virtuaaliympäristössä. Koulutuksen yksi painopistealue on johtamistaitojen, lähinnä ihmisten johtamisen ja talousosaamisen taitojen kehittäminen. Ei enää riitä, että esimerkiksi osastonhoitaja hallitsee vain sairaanhoidolliset tehtävät. Hänen täytyy tiedostaa myös toiminnan kustannukset ja johtaa toimintaa niin, että sovituissa kustannuksissa pysytään. Muutoksen tuulet puhaltelevat erikoislääkäreiden koulutuksessa. Selvityshenkilöiden esitys erikoislääkäreiden yleisosaamisen vahvistamisesta terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on saanut osakseen kritiikkiä varsinkin kirurgeilta ja sisätautilääkäreiltä. Muutos on pysyvää. Työn vaatimukset kasvavat. Pysyäkseen kehityksen mukana jokaisen on huolehdittava ammatillisen koulutuksen lisäksi täydennyskoulutuksesta. 5

6 Anestesian vastuualueen opiskelijakoordinaattori Pirkko Sivonen esittelee sairaanhoitajaopiskelijoille potilasvalvontamonitoria keskusleikkausosaston heräämössä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalat ovat opetus sairaaloita. Niissä tapahtuva opiskelija ohjaus kuuluu jokaisen työntekijän velvollisuuksiin. Teksti: Ylihoitaja Tuula Rissala, sisätautien klinikka, Kuva : Hannu Marjamaa Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus mahdollistaa hoitohenkilökunnan onnistuneen rekrytoinnin Hoitoalan opiskelijat tulevat suunnitellusti käytännön harjoitteluun osastolle, jolloin työvuorossa on opiskelijaohjauksesta vastaava henkilö. On myös tärkeää, että koko henkilökunta on valmistautunut vastaanottamaan uudet opiskelijat. Systemaattinen perehdytys alkaa tutustumisesta työyhteisöön, työympäristöön, käytännön asioihin ja opiskelijan tavoitteisiin. Myönteinen, kannustava ilmapiiri antaa opiskelulle hyvät lähtökohdat. Jokainen työyhteisön jäsen on opiskelijan opastaja, tukija ja valmentaja tulevaan haasteelliseen ammattiin ja myös malliesimerkkinä tuleville kollegoille näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Ohjaajan oman toiminnan perustelut ja jatkuva opiskelijan edistymisen arviointi yhdessä opiskelijan kanssa koko harjoittelujakson ajan tukevat ammatillista kasvua. Koko työyhteisöllä on erittäin suuri rooli siinä, miten opiskelija sitoutuu ammattialaansa ja sen kehittämiseen. Erilaiset oppimistilanteet ja hyvä ohjaussuhde opiskelijan, ohjaajan ja koko työyhteisön henkilöstön välillä saa opiskelijan kokemaan harjoittelun mielekkäänä, oppimista tukevana ja tulevan ammatin mielenkiintoisena. Kun osastoilla tulee äkillisiä henkilökunnan poissaoloja, tutut opiskelijat usein pelastavat tilanteen tulemalla opiskelun lomassa sijaisiksi. Käytännön harjoittelussa olleita opiskelijoita halutaan myös esim. kesälomasijaisiksi, koska heidät koetaan jo työyhteisön jäseniksi ja he jo osaavat sen yksikön potilaiden hoidon perusasioita. Tarvittaessa voidaan myös suunnitella osaamisen vahvistamista harjoittelujakson aikana tulevaa tehtävää varten. On myös tärkeää, että sijaisena toimivan opiskelijan tehtävät on kirjallisesti määritelty, mitä missäkin vaiheessa oleva opiskelija voi tehdä työssä olonsa aikana. Näin kaikilla on yhteneväiset odotukset sijaisena toimivalta. Työhönottajan tehtävä on selvittää mitä opintosuorituksia opiskelijalla on takana ja arvioida millaisiin tehtäviin opiskelija on sovelias. Työvuorossa oleva vastuuhenkilö varmistaa vielä opiskelijan osaamisen, suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa työtehtävät, opastaa ja kannustaa kysymään aina vähänkin epävarmoissa tilanteissa. Opiskelijat kasvavat tulevaan ammattiin teorian ja käytännön harjoittelun myötä. He ovat meille tärkeitä myös sijaisuuksien hoitamisessa, mutta meidän tulee työnantajina tukea opiskelijoita myös siinä, että he saavat tutkinnot suoritettua suunnitellussa aikataulussa. Opiskelijaohjauksella on suuri merkitys yksikön imagon ja alan vetovoimaisuuden suhteen. Ne yksiköt, jotka panostavat opiskelijaohjaukseen ja opiskelijoiden antaman palautteen perusteella muuttavat omia toimintakäytäntöjään, saavat myös tulevaisuudessa ammatti taitoisia hoitotyöntekijöitä. Panostamalla opiskelijaohjaukseen turvaamme Pohjois-Suomen väestölle myös tulevaisuudessa laadukkaat hoitotyön palvelut. v 6

7 Teksti: Raija Rajala, lehtori, koulutusohjelmavastaava, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kuva: Päivi Pehkonen-Karioja Harjoittelu on tärkeässä asemassa Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa Hoitotyön ammattikorkeakouluopinnoissa harjoittelun tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat asiantuntijoiden ohjauksessa alansa keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelu perustuu ammattikorkeakoulujen perustehtävään ja tavoitteisiin. Se on olennainen osa ammattikorkeakoulun ja työelämän välistä yhteistyötä ja tärkeä edellytys koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) hoitotyön koulutusohjelma sisältää kolme suuntautumisvaihtoehtoa. Eniten opiskelijoita on hoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa, jossa opiskellaan sairaanhoitajaksi. Opinnot järjestetään Sosiaali- ja terveysalan yksikössä Oulussa ja Oulaisissa. Sairaanhoitajaopinnot kestävät yleensä 3,5 vuotta ja ovat laajuudeltaan 210 opintopistettä (op). Muut hoitotyön koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat kätilötyö ja terveydenhoitotyö. Kätilöopintojen kesto on n. 4,5 vuotta (290 op) ja terveydenhoitajatutkinnon suorittamiseen menee yleensä 4 vuotta (240 op). Kätilö- ja terveydenhoitotyön opinnot perustuvat sairaanhoidon opintoihin ja antavat kelpoisuuden työskennellä myös sairaanhoitajana. Myös nelivuotinen ensihoitaja (Amk) tutkinto antaa sairaanhoitajan kelpoisuuden. Harjoittelun laajuus on suuntautumisvaihtoehdosta riippuen op. Sairaanhoitajaopin- Sairaanhoidon opiskelija Minna Anttila (oik.) tarkastelee potilaan, Sauli Uusitalon, tilaa perushoitaja Teija Moilasen kanssa sisätautiosastolla 36. noissa harjoittelua on 75 op, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että vuosi opinnoista (n. 50 viikkoa) on harjoittelua. Kätilöopinnoissa harjoittelua on 120 op (90 viikkoa) ja terveydenhoitajaopinnoissa 85 op (57 viikkoa). Harjoittelupaikkoja ovat yleensä sairaalat, terveyskeskukset, avohoitoyksiköt, kuntoutuslaitokset ja palvelukodit julkisella tai yksityisellä sektorilla. Harjoittelua on mahdollista suorittaa myös opiskelijavaihdossa ulkomailla. Ennen harjoittelua Harjoittelu on aina tavoitteellista ja ohjattua. Ammattikorkeakoulu tekee koulutussopimuksen harjoittelun järjestämisestä harjoittelupaikan kanssa. Harjoitteluyksikön tehtävänä on järjestää tarvittavat opiskelumahdollisuudet ja opiskelijan ohjaus. Koulu vastaa harjoittelupaikkojen varaamisesta, ohjaajien informoinnista ja huolehtii osaltaan harjoittelun ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjaajan ja opettajan antama palaute ja arviointi sisältyvät kaikkiin harjoittelujaksoihin. Ammattikorkeakoulu maksaa harjoittelun järjestämisestä ja ohjauk sesta harjoitteluyksikölle opiskelija- ja harjoittelupäivien määrään perustuvan palkkion. Hoitotyön koulutusohjelman opinnoissa harjoittelu toteutetaan useassa jaksossa, opiskelun eri vaiheissa. Harjoittelujen pituudet, pääasialliset suorituspaikat ja ajoitukset määritellään opintosuunnitelmassa jo ennen opintojen alkamista. Suuri osa harjoittelujaksoista on yhteisiä kaikille suuntautumisvaihtoehdoille. Opintojen loppuvaiheessa sairaanhoitajaopiskelijat syventävät osaamistaan jollakin sairaanhoidon osa-alueella (esim. ikääntyneen hoitotyö, psykiatrinen tai sisätauti-kirurginen hoitotyö). Kätilö ja terveydenhoitajaopiskelijat syventävät opintojen loppuvaiheessa osaamistaan oman alansa harjoittelupaikoissa. Harjoittelupaikat varataan edellisen lukukauden puolessa välissä joko keskitetysti yhdysopettajan välityksellä tai opiskelija varaa paikan itse job stepin kautta. Kuhunkin harjoittelujaksoon liittyvä teoriaopetus, harjoitukset ja lääkelaskutentti järjestetään pääsääntöisesti ennen harjoittelua. Samoin harjoitteluinfo, jossa opiskelijoita ohjataan harjoitteluun valmistautumisessa (esim. perehtyminen harjoittelun tavoitteisiin opintosuunnitelmassa ja tutustuminen harjoittelupaikan www-sivuihin) sekä opastetaan henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelyssä. Opiskelijat 7

8 kirjaavat tavoitteensa harjoittelun suunnittelulomakkeelle ja toimittavat sen harjoittelupaikkaan etukäteen tai harjoittelun alkaessa. Tavoitteita tarkennetaan harjoittelun kuluessa ohjaajien ja opettajan ohjauksessa. Koululta opiskelijat saavat mukaansa harjoittelun arviointilomakkeen, kliinisen passin ja lääkehoitopassin. Niihin kerätään ohjaajilta palautetta oppimistavoitteiden saavuttamisesta sekä suoritusmerkintojä kliinisten ja lääkehoitoon liittyvien taitojen osoittamisesta harjoittelun aikana. Harjoittelun aikana Harjoittelu sairaanhoitajaopinnoissa (Oamk:n opintosuunnitelma ) Harjoitteluopintojakso Kesto Ajoitus Ensisijainen opinnoissa harjoittelupaikka Hoitotyön perusharjoittelu 6 vk 1. lukuk. Perusterveydenhuollon vuodeosastot Kliinisen hoitotyön harjoittelu 10 vk 3. lukuk. Erikoissairaanhoidon vuodeosastot (5 vk), Leikkaus- tai teho-osasto (5 vk) Mielenterveystyön harjoittelu 4,5 vk 4. lukuk. Mielenterveys- tai päihdehuollon yksiköt Ikääntyneen hoitotyön harjoittelu 4,5 vk 4. lukuk. Kotihoidon yksiköt Perheen hoitotyön harjoittelu 9 vk 5. lukuk. Naistenklinikan osastot, Lastenklinikan osastot Aikuisen hoitotyön harjoittelu 4 vk 6. lukuk. Terveyskeskusvastaanotot, poliklinikat Hoitotyön syventävä harjoittelu, valitaan yksi seuraavista: 12 vk 7. lukuk. Opiskelijan valinnan mukaan Ikääntyneiden hoitotyö, kriittisesti sairaan potilaan hoitotyö, perhekeskeinen lasten hoitotyö, perioperatiivisen, psykiatrisen tai sisätauti-kirurgisen potilaan hoitotyö Hoitotyön harjoittelun tarkoituksena on oppia sairaanhoitajan, kätilön ja terveydenhoitajan taitoja ja asiantuntijavalmiuksia aidoissa työympäristöissä ja harjoitella työelämän pelisääntöjä. Esimerkiksi salassapito on harjoittelussa korostuva juridinen ja ammattieettinen velvoite, jonka noudattamista opiskelijoille korostetaan opintojen alusta lähtien. Harjoittelujakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija harjoittelee aktiivisesti ja tavoitteellisesti harjoittelupaikan oppimismahdollisuuksia hyödyntäen ja oppii potilaiden hoitamista. Harjoittelua ei voi suorittaa seuraamalla sivusta muiden työskentelyä tai korvata kirjallisia tehtäviä tekemällä. Opiskelijan tulee harjoittelussa toimia terveysalan juridisten säännösten ja eettisten periaatteiden mukaisesti, käyttäytyä ammatillisesti, huolehtia osaltaan potilas- ja työturvallisuudesta, tehdä harjoittelutehtävät harjoittelusuunnitelmansa mukaisesti ja noudattaa ohjaajan ja opettajan kanssa sopimiaan asioita. Opiskelijat laativat harjoittelun työvuorosuunnitelman koululta saadulle lomakkeelle. Oamk:n hoitotyön opiskelijat tekevät harjoittelussa kolmivuorotyötä, mikäli harjoittelupaikan henkilökuntakin tekee. Työvuorojen laatimisessa noudatetaan harjoittelupaikan määrittelemiä reunaehtoja esimerkiksi eri työvuorojen opiskelijamääristä tai viikonloppuvuorojen tekemisestä. Työelämän pelisääntöjen oppimiseen kuuluu, että opiskelijat noudattavat sovittuja työaikoja, merkitsevät työvuorojen muutokset ja poissaolot työvuorolomakkeeseen sekä ilmoittavat poissaoloista harjoittelupaikkaan ja opettajalle. Harjoittelun onnistumisen tärkeä edellytys on se, että opiskelijat saavat ohjausta hoitotyön asiantuntijoilta. Ohjauksen saaminen, palaute ja arviointi kuuluvat opiskelijan oikeuksiin harjoittelussa. Opiskelijan oppimiseen vaikuttaa olennaisesti se, että hän saa hyvän perehdytyksen harjoitteluyksikköön ja hänellä on nimetty ohjaaja. Harjoittelupalautteissa, ohjaus- ja arviointikeskusteluissa, kukin opiskelija saa ohjaajaltaan tietoa edistymisestään tai siitä, jos hänen harjoittelunsa ei täytä hyväksytyn suorituksen kriteerejä. Rehellinen, perusteltu ja välitön palaute oppimistilanteiden jälkeen auttavat opiskelijoita saamaan parhaan mahdollisen hyödyn harjoittelusta. Harjoittelun päättyessä Harjoittelun päättyessä opiskelijat osallistuvat loppuarviointikeskusteluun, joka sisältää itsearvioinnin ja palautteen ohjauksesta sekä ohjaajan ja opettajan antaman arvioinnin. Ennen arviointikeskustelua ohjaaja kirjaa arvionsa ja muun henkilökunnan antamat palautteet arviointilomakkeelle. Jos harjoittelu hyväksytysti suoritettu, sekä ohjaaja että opettaja kirjaavat arviointitilanteen jälkeen hyväksymismerkintänsä arviointilomakkeelle. Harjoittelussa toteutunut tuntimäärä ja mahdolliset puuttuvat harjoittelutunnit merkitään työvuorotaulukkoon opiskelijakohtaisesti. Harjoittelun jälkeen opiskelijat toimittavat kopion allekirjoitetusta työvuorolistasta opettajalle ja jättävät alkuperäisen työvuorolistan harjoitteluyksikköön laskutusta varten. Harjoittelun suorittaminen työsuhteessa tai kesällä Harjoittelumahdollisuuksia on jouduttu laajentamaan mm. siksi, että opiskelijamäärien lisääntyessä hyviä harjoittelukenttiä on vaikeaa löytää riittävästi lukukausien aikana. Myös opiskelijavaihdossa olo tai tavoite suorittaa opinnot normaalia lyhyemmässä ajassa voivat olla syynä harjoittelun erityisjärjestelyihin. Pakollisiin opintoihin kuuluvan harjoittelun voi suorittaa kesällä, mikäli opiskelijalla ei ole perustelluista syistä mahdollisuutta suorittaa sitä lukukausien aikana. Ehtona on, että kesähar- joittelu sovitaan ja suunnitellaan etukäteen opettajan ja harjoitteluyksikön kanssa. Pakollisia tai vapaasti valittavia harjoittelujaksoja voi tietyin edellytyksin suorittaa myös työsuhteessa. Työn tulee olla tulevaa tutkintoa vastaavaa työtä, työsuhteen riittävän pitkä ja opiskelijan täytyy itse sopia asiasta etukäteen sekä opettajan että työnantajan kanssa. Pakollisiin opintoihin kuuluvassa harjoittelussa tavoitteet ja suoritusvaatimukset ovat opintosuunnitelman mukaiset. Työsuhteessa suoritetusta harjoittelusta ei makseta ohjauspalkkiota. Harjoittelun kehittämiseksi opettajat keräävät palautteita sekä opiskelijoilta että ohjaajilta. Ongelmana on tällä hetkellä mm. löytää riittävästi laadukkaita harjoittelupaikkoja suurille opiskelijaryhmille. Opiskelijoilla on ollut jonkin verran ongelmia ohjauksen ja palautteen saamisessa ja joskus suhtautuminen opiskelijoihin on koettu negatiiviseksi. Ohjaajat ovat toivoneet opiskelijoilta aktiivisuutta ja parempaa informaatiota tavoitteista. Jonkin verran ongelmia on ollut työvuorojen noudattamisessa. Opettajan suurempaa roolia harjoittelun ohjauksessa ovat toivoneet sekä opiskelijat että ohjaajat. v 8

9 Kirjoittajat: Pi r k ko Kä r k i, ko u lu t u s j o hta j a (ope tussu u nnitelmaperusteinen k o u l u t u s ja a m m at t io s a a m is e n n äy t ö t) ja Helena Pasanen, lehtori/tutkintovastaava (aikuisten näyttötutkinnot), Oulun seudun ammattiopisto/kontinkankaan yksikkö Kuva : Olavi Määttä Ammattiosaamisen näytöt esille työssäoppimisen yhteydessä Lähihoitajan tutkinto voidaan suorittaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa koulutuksessa tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa tut kinto suoritetaan osallistumalla tietopuoliseen opetukseen, työssäoppimiseen ja antamalla ammattiosaamisen näytöt ammattitaidosta. Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittaminen ei edellytä osallistumista valmistavaan koulutukseen. Ratkaisevaa on ammatinhallinta. Molemmat suoritustavat antavat yhtäläiset valmiudet työelämän tehtäviin. Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtilanteita. Ne antavat lähihoitajaopiskelijalle mahdollisuuden osoittaa käytännön työtilanteissa, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan työssäoppimisen yhteydessä. Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan kunkin opintokokonaisuuden keskeistä, työn tekemisen kannalta oleellista osaamista. Arvioinnin kohteet ja kriteerit määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Näytössä arvioija kerää tietoa opiskelijan osaamisesta seuraamalla työtekoa. Ammattiosaamisen näytössä on keskeistä, että myös opiskelija arvioi osaamisensa. Arviointipäätös perustuu työpaikkaohjaajan ja opettajan arviointiin ja siinä huomioidaan opiskelijan itsearviointi. Tutkinnon suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen ohella näyttötodistuksen. Lähihoitajaopiskelijat Heidi Tyni (kesk.) ja Annika Ahola keskustelevat potilaiden aamutoimien sujumisesta sairaanhoitaja Katja Kåhlmanin kanssa osastolla 35. Opiskelijan näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt takaavat opiskelun työelämälähtöisyyden ja käytännönläheisyyden. Näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta ja tehostavat näin opiskelua. Kokemukset ovat osoittaneet, että opiskelijat arvostavat työpaikoilta oman alan ammatti-ihmiseltä saamaansa palautetta. Palaute kasvattaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Työelämän näkökulmasta näytöt mm. antavat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaisia työntekijöitä alalle valmistuu ja varmistavat alalle valmistuvien työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden. Työelämästä saatu palaute on jo vaikuttanut siihen, että opetuksessa on otettu käyttöön nykyistä työelämälähtöisempiä ratkaisuja. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta ammattiosaamisen näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia muuttuvan työelämän tarpeiden suuntaiseksi ja antavat tietoa koulutuksen kehittämisen pohjaksi. Näytöt edellyttävät koko ajan tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Ammatillinen aikuiskoulutus perustuu näyttötutkintojärjestelmään, jossa henkilö voi suorittaa tutkinnon riippumatta siitä, onko hän hankkinut osaamisensa opiskelun tai työkokemuksen kautta. Ratkaisevaa on ammatin hallinta. Tutkinnoissa vaadittava ammattitaito määritellään Opetushallituksen julkaisemissa näyttötutkinnon perusteissa, joita on noudatettava. Näyttötutkinnon suorittaminen alkaa hakeutumisen ohjauksella. Tällöin todetaan tutkinnon soveltuminen, kartoitetaan aikaisemmin hankittu tutkinnon perusteiden suuntainen osaaminen ja määritellään ammattitaito, joka mahdollisesti pitää vielä hankkia ennen tutkintosuorituksen alkamista. Näyttötutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen toteutuvat henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Ammattitaito osoitetaan alan työtehtävissä ja sen arvioi kolmikanta, johon kuuluvat työntekijäarvioija, työnantaja-arvioija ja oppilaitoksen arvioija. Kolmikanta tekee arviointipäätösesityksen, joka toimitetaan opetushallituksen asettamalle tutkintotoimikunnalle vahvistettavaksi. v 9

10 Teksti: Anne Korhonen, TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija, Lasten ja nuorten tulosyksikkö, OYS Käytännöt lasten ja nuorten tulosyksikössä Opiskelijoiden opinnäytetöiden onnistunut tuki luo mielikuvan hyvästä työpaikasta Kuten muidenkin niin myös lasten ja nuorten tulos yksikön strategisena tavoitteena on osaava henkilökunta. Sen saaminen edellyttää yhteistyötä sosiaali- ja terveysalalla, niin koulutuksessa kuin työelämässä. Koulutuksen tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon ammatteihin valmistu villa on ammatin vaatimat keskeiset tiedot ja taidot, silti työelämän on oltava osaamisen varmistamisessa aktiivinen yh teis toimija. Rekrytointi on avainasemassa pyrittäessä vastaamaan henkilöstötarpeeseen. Lasten ja nuorten tulosyksikössä uuden työntekijän rekrytointi on nähty perinteistä rekrytointiajattelua laajempana myönteisen julkisuuskuvan luomisena. Julkisuuskuvaa rakenne- taan systemaattisesti yhteistyöllä oppilaitosten kanssa ja panostamalla opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikaisen ohjaamisen lisäksi opinnäytetöihin liittyvään ohjaukseen, aihepankkiin ja opinnäytetyön tekemiseen liittyviin toimintaohjeisiin. Opiskelijoiden tuki vaikuttaa niihin mielikuviin, joiden varassa valmistuva sosiaali- tai terveysalan opiskelija tekee päätöksen hakeutua yksikköön töihin valmistumisensa jälkeen. Tässä artikkelissa tarkastellaan opinnäytetöiden tekemiseen liittyvää tukea lasten ja nuorten tulosyksikössä. Opinnäytetöiden tuen tavoitteena on, että oppiminen integroituu lasten ja nuorten hoitotyöhön ja sen erityispiirteisiin. Tavoitteena on myös oppimistulosten parantuminen ja hoitoalan vetovoimaisuuden lisääntyminen oppimis- ja työympäristönä. Aihepankki opinnäytetyön tukena Lasten ja nuorten tulosyksikön opinnäytetöiden aihepankki perustettiin vuonna Sen tavoitteena on välittää opiskelijoilla työelämän näkökulmasta mielekkäitä ja tulosyksikön tarpeita vastaavia opinnäytetöiden aiheita. Lisäksi aiheiden taustalla on välittömän potilashoidon vaativuuden ja arvostamisen ylläpitäminen ja vahvistaminen. Opinnäytetöiden aiheet nousevat arjen keskusteluista osastoilla, hoitotyön johdon, toimijoiden ja perheiden kanssa. Lisäksi aiheita saadaan erilaisista kehittämishankkeista ja -projekteista. Tällä hetkellä aihepankissa on 71 vapaana olevaa aihetta. Jokaista niistä voidaan tarkastella eri-ikäisten lasten ja nuorten, perheiden ja hoitotyöntekijöiden näkökulmasta, jolloin todellisuudessa aiheiden lukumäärä on moninkertainen. Kliinisen hoitotieteen asiantuntija vastaa aihepankin ylläpitämisestä. Aihepankki päivitetään vuosittain ja päivitetty versio lähetetään oppilaitoksille (OAMK SoTe-yksikön sosiaalija terveysala, DIAK, OSAK, OY Terveystieteiden laitos). Lähetettävä tiedosto sisältää taulukon, jossa näkyvät vapaat aiheet, meneillään olevat opinnäytetyöt ja viimeisten vuosien aikana valmistuneiden opinnäytetöiden aiheet. Näin opiskelija voi hah- Kuva : Päivi Pehkonen-Karioja 10

11 mottaa oman aiheensa suhteessa muihin. Aihepankkiin liittyy myös seuranta. Tätä varten pankista vastaava ylläpitää rekisteriä, jossa ilmenee aihe, tekijöiden ja ohjaavan opettajan yhteystiedot sekä opinnäytetyön arvioitu valmistumisvuosi. Tekijöiden ja ohjaavan opettajan yhteystiedot on merkitty rekisteriin asianomaisten suostumuksella. Niitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun opinnäytetöiden tuesta vastaava haluaa tiedottaa opinnäytetyön aiheeseen liittyvästä koulutuksesta tai lähteistä. Valmistu - neista opinnäytetöistä tehdään tiedosto kuluvan vuoden aikana yksikön intranettiin. Tiedosto edistää opinnäytetöiden tulosten tunnettavuutta ja soveltamista. Tärkeä opinnäytetöihin liittyvä tuki on opinnäyteyhteistyön ohjeet. Ohjeet laadittiin moniammatillisessa työryhmässä, johon kuului sekä työelämän että oppilaitosten edustajia. Ohjeiden tarkoituksena on auttaa opiskelijoita ja heidän ohjaajiaan oppilaitoksissa ja työelämässä opinnäytetöiden tekemiseen liittyvissä käytännön asioissa. Ne myös selkeyttävät ja yhdenmukaistavat ohjausta ja opinnäytetyön tekemisen käytäntöjä. Opinnäytetyön ohjaus Opinnäytetöihin liittyvä tuki sisältää aihepankin ja ohjeiden lisäksi henkilökohtaista ohjausta. Ohjausta annetaan sekä tapaamisissa että sähköpostin välityksellä. Tapaamisiin osallistuvat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan opiskelijan ja kliinisen hoitotieteen asiantuntijan lisäksi työtä ohjaava opettaja, osastonhoitaja ja opinnäytetyön aihepiirin kanssa käytännössä työskentelevä hoitaja. Sähköpostitse tehtävästä ohjauksesta lähetetään aina kopio myös oppilaitoksen ohjaavalle opettajalle. Ohjauksessa kiinnitetään erityinen huomio lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuviin opinnäytetöihin liittyvään eettisyyteen ja miten opiskelija aikoo työssään varmistaa eettisten periaatteiden toteutumisen. Lopuksi Opiskelijoiden tuki on osa tulevaisuutta rakentavaa toimintaa. Samoin käytäntö tuo tulosyksikölle oman toiminnan kehittämiseen tarvittavaa tietoa. Opinnäytetyöt tuovat tietoa hoitamisesta. Jatkossa niiden tulosten soveltaminen mallitetaan yh teis työssä OAMK:n Soteyksikön sosiaali- ja terveysalan ja lasten ja nuorten tulosyksikön toimijoiden kanssa kuluvan kevään aikana. Opinnäytetöihin liittyvän tuen tuloksellisuuden arviointia kehitetään. Siinä joudutaan ottamaan kantaa, riittääkö arvioinnissa pelkästään lukumäärä, moniko opintojensa aikana tukea saaneista hakeutuu yksikköön töihin ja miten pitkä seuranta-aika tällöin otetaan huomioon? Miten arvioidaan tuen merkitys valmistuvan ammattilaisen käsityksiin lasten ja nuorten hoitotyöstä ja sen erityispiirteistä? v 11

12 Teksti ja kuvat : Olavi Määttä Kandit ovat tervetullut lisä opetussairaalan lääkärijoukkoon Lääkäriopiskelijoiden valkotakkijoukko on tuttu näky OYS:n poliklinikoilla ja osastoilla. Lääketieteen kandidaatit harjoittelevat merkittävän osan 6-vuotisesta opiskelustaan yliopistollisissa sairaaloissa kokeneiden lääkäreiden ja opettajien opastuksella. Harjoitteluvaihe alkaa kaksi vuotta kestävän prekliinisen vaiheen jälkeen. Kandit sekä tutustuvat käytäntöön että harjoittelevat kaikkea niitä tehtäviä, mitä yleislääkärin tulee osata, kun he valmistuvat peruskoulutuksensa jälkeen lääketieteen lisensiaateiksi. Kursseihin liittyen kandidaateilla on sairaalassa harjoittelujaksoilla opetuskiertoja, jolloin he tapaavat potilaita. Opettaja valitsee sellaiset tyypillisimmät potilaat, joiden sairauden hoito yleislääkärin tulee osata, kertoo kirurgian ja urologian erikoislääkäri, apulaisopettaja Teija Parpala-Spårman kirurgialta urologian osastolta 4. Siellä hoidetaan tavallisimmin munuaisen, virtsarakon ja eturauhasen sairauksia. Potilaalta kysytään etukäteen lupa kandiryhmän esimerkkipotilaaksi tulemisesta. Yleensä potilaat ovat varsin kiitollisia saadessaan samalla tavallista enemmän informaatiota taudistaan. Osastolla on tapana, että koko ryhmä haastattelee potilasta opettajan johdolla. Tekemällä oppimista Osastotyö on opetuksen havainnollistamista käytännön kautta eli se on tekemällä oppimista. Parpala-Spårman kertoo kurssilla kandivaiheen harjoitte- 12 lussa olevan parhaillaan 138 opiskelijaa. Tämä joukko on 9 10 kandin ryhmissä mukana eri puolilla sairaalaa kymmenen kuukauden ajan eli elokuun alusta toukokuun loppuun asti. Jokainen ryhmä käy mm. kirurgisella osastolla kaksi kertaa kirurgian kurssin kuluessa. Käytännössä kandiopetuskierto on joka viikko kaikilla kirurgisilla osastoilla. Lisäksi opiskelijat ovat kokonaisen viikon yhdellä kirurgisella osastolla osastoharjoittelujakson kurssin aikana. Saman kolmannen vuosikurssin aikana lääkäriopiskelijoilla on menossa myös sisätautikurssi. Heillä saattaa olla samana päivänä tai saman viikon aikana vastaavanlaisia ryhmäopetuksia kirurgian lisäksi myös sisätautiosastoilla, patologialla ja radiologian klinikassa. Parpala-Spårman tekee kliinisen työnsä lisäksi opetustyötä kahtena päivänä viikossa. Hän opettaa mm. toimenpiteitä kirurgian poliklinikalla. Yleensä hänellä on potilaan lisäksi 4 5 kandia kerrallaan. Olen vastaava lääkäri, silloin kun kandien kanssa tehdään jotakin toimenpidettä (esim. patin Kirurgian ja urologian erikoislääkäri, apulaisopettaja Teija Parpala- Spårman. poisto). Minulla on hanskat kädessä ja kädestä pitäen veitsen kanssa ohjaan, miten kaikki tehdään, miten puudutus hoidetaan, miten ommellaan, miten suunnitellaan jatkohoito jne., hän kertoo. Tätä aikaisemmin kandit ovat ommelleet ainoastaan possun iholla. Opetustyyli muuttunut Teija Parpala-Spårman opiskeli itse lääkäriksi 1980-luvulla. Niistä ajoista hän kertoo siirrytyn vahvasti opettajakeskeisestä opetustyylistä sairautta ja potilaan tilannetta ymmärtävään oppimiseen. Huomiota kiinnitetään vuorovaikutustaitojen opettamiseen sekä potilaan mielipiteen ja hänen koko elämäntilanteensa kokonaisuuden huomioimiseen. Opettaja ehkä yritti ennen siirtää tietoa päästä toiseen eli hän kertoi, miten tehdään, mutta perustelu saattoi jäädä vähemmälle. Ymmärtävä oppiminen on sitä, että opiskelija ymmärtää, miksi näin tehdään. Siinä tulee esille ihmisen kokonaisuus. Parpala-Spårman toimii myös lääketieteen opetussuunnitelman kehittämistyöryhmän koordinaattorina. Työryhmän tehtävänä on ensimäistä kertaa käydä tarkasti läpi koko lääketieteen opetuksen sisältö Oulun yliopistossa ja sen pohjalta ajanmukaistaa opetusta vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia yhteiskunnan vaatimuksia. Tavoitteena on pyrkiä lisäämään opetuksessa lääkärin käytännön työvälineiden oppimista, kuten tietotekniikkaa, tiedon hakujen tekemistä, näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja kuinka sitä tuodaan mukaan potilas-

13 Kolmannen vuoden lääkäriopiskelijain opetuskierto menossa apulaisopettaja Erkki Ollikkalan johdolla (viides vasemm.) osastolla 4. Kandidaatit tutustuvat raahelaisen potilaan Maija Karvosen tilanteeseen. työhön. Esimerkiksi, miten lääkäri seurustelee samalla tietokoneen ja potilaan kanssa. Lisäksi opetussuunnitelmaa tarkistettaessa on joitakin koulutuksen osa-alueita lisättävä ja joitakin vähennettävä. Esimerkiksi geriatrian osuuden tulisi opetuksessa olla nykyistä suurempi. Sen määrää on vaikea lisätä, ellei jotain poisteta. Opetussairaalassa erikoislääkärit opettavat myös osastoharjoittelussa potilastyöhön osallistuvia opiskelijoita. Opiskelijoiden mukana ollessa toimenpide tehdään perustellen. Leikkaustilanteissa opiskelijoista on myös apua, sillä useammat kädet leikkauksessa helpottavat. Kokemusten mukaan opetustyö auttaa potilassuhdetta. Opiskelijoiden valmistuttua kuuden vuoden opiskelun jälkeen lääketieteen lisensiaateiksi he saavat yleislääkärin oikeudet. Myöhemmin he voivat erikoistua yleislääketieteen erikoislääkäreiksi ja muiden alojen erikoislääkäreiksi. Oulun yliopistollisen sairaalan opetustilat ovat Parpala-Spårmanin mukaan vaatimattomat, elleivät useimmilla osastoilla aivan olemattomat. Hän näkisi täälläkin Oslon Rikshospitaletin Yliopistosairaalan tapaan osastojen yhteydessä erityisesti opiskelijoille tarkoitettuja huoneita, joita voitaisiin käyttää opetukseen ja helposti saatavilla olevan oppimismateriaalin säilytykseen. Siellä mm. kandit voisivat tutkia potilaita sekä perehtyä kirjallisuuteen ja potilasaineistoon. Yksi esimerkki on virtsarakkokatetrin laitto, jota voitaisiin harjoitella muovisella lantiolla, fantomilla, johon laitetaan virtsakatetri. nykyisin meillä ei ole sellaista tilaa, jossa voitaisiin harjoitella. ihanteellista olisi, jos meillä kliinisten osastojen läheisyydessä olisi useiden erikoisalojen yhteinen oppimiskeskus, eräänlainen taitojen opettelun labora torio, johon harjoitusmateriaalia voitaisiin koota. Toistaiseksi lääketieteen opetus on ollut hyvin sairaalapainotteista ja erikoisalakeskeistä. Yleislääkärin käytännön työn havainnollistamiseksi jokaisen kliinisen kurssin yhteydessä Oulun kaupungin kanssa keskustellaan ja laaditaan suunnitelmaa opetusterveyskeskuksen perustamiseksi Oulun Kontinkankaan terveysaseman yhteyteen. Opetustaitoja opiskelemaan Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammatillinen opettajakorkeakoulu ovat yhteistyössä käynnistäneet tässä laajuudessaan ensimmäisenä koko maassa korkeakoulupedagogisen koulutuksen yliopiston opettajille. Tämä osaksi verkko-opetuksena toteutettava 2 3-vuotinen koulutus käynnistyi toukokuussa Yliopisto-opettajat antavat oman alansa korkeinta opetusta. Toistaiseksi tähän on katsottu riittävän alansa perusteellinen osaaminen ja tutkimustaidot. Pedagogisia taitoja ei ole aiemmin paljon huomioitu. nyt nimen omaan pedagogisten taitojen osaaminen on nousemassa tärkeään asemaan ja yliopistossa ollaan luomassa opettajauramallia tutkijauramallin rinnalle. Toisin kuin esimerkiksi Helsingissä meillä pedagogista koulutusta ei vielä vaadita virallisesti opettajilta. Jatkossa tarkoituksena on räätälöidä lääketieteen opettajien koulutusta nyt pilottina menossa olevan koulutuksen pohjalta, kertoo apulaisopettaja Teija Parpala-Spårman, joka suorittaa työn ohessa korkeakoulupedagogisia opintoja pilottikoulutuksessa. Koulutuksessa on näkökulma valtakunnalliseen yliopistojen opetussuunnitelmatyöhön. Siinä tarkastellaan opetussuunnitelmatyön tekemistä. Yksi keskeinen asia on, mitä asioita pitäisi ottaa huomioon lääkäreiden opettamisessa, jotta koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin tulevan työelämän vaatimuksia. v 13

14 SimManin toimintaa esittelevät tässä elvytyskouluttaja Alpo Mikkonen ja anestesiahoitaja Jaana Ahola. Simulaatio-opetus tuo todentuntuiset tilanteet lääketieteen opiskelijain harjoitteluun TeKsTI ja KuvaT : olavi MääTTä ERinOMAiSEn avun lääkäri- ja hoitotyöopiskelijain käytännön hätätilanteiden ja hoidon harjoitteluun antaa simulaatiojärjestelmä (Sim- Man ), johon kuuluva nukke tarjoaa todenmukaisen anatomian ja kliinisen toiminnallisuuden. OYS:ssa on yksi SimMan, jota ei vielä runsas vuosi sitten tapahtuneen hankinnan jälkeen ole täysipainoisesti pystytty käyttä- 14 mään hyväksi. Järjestelmän hankinnan mahdollisti Oulun yliopiston ja leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön yhteisrahoitus. Simulaatioharjoittelulla on mahdollisuus kehittää ja testata oppilaiden kliinisiä taitoja, päätöksentekoa ja tiimityötä todentuntuisissa hätätilanteissa. Simulaatioharjoittelua voidaan soveltaa minkä tahansa ryhmän toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi yhteispäivystyksen henkilöstölle voidaan simuloida tilanne, jossa yhteispäivystykseen tuodaan kolaripotilas, traumapotilas, jolla on alaraaja amputoitunut poikki. Siinä voidaan testata ryhmän toimintaa. Tarkoituksena ei ole yksinomaan testata tietotaitoa eli mitä lääkkeitä ja miten paljon annetaan tai mitä toimenpiteitä tehdään, vaan sillä testataan nimenomaan komentosuhteita. Kun paikalle tulevat kirurgi, anestesialääkäri, ehkä röntgenlääkäri ja hoitajia, simulaatiossa voidaan toimenpiteiden arvioinnin ohella keskittyä ryhmän yhteistyöhön ja saada monen asiantuntijan ryhmä toimimaan hyvänä ryhmänä, sanoo ylilääkäri ja anestesiologian professori Seppo Alahuhta. SimMan saadaan hengittämään ihmisen tuntuisesti, sille saadaan hengitysäänet ja tarvittavat sydänäänet. Simulaatiossa ihmisen keskeiset elintoiminnot saadaan selkeästi esille. Esimerkiksi sille pystytään laittamaan virtsakatetri, järjestä-

15 mään tilanne, jossa keuhko on revennyt tai keuhkopussiin on vuotanut verta ja se täytyy saada pois jne. Siihen voidaan ohjelmoida hengitystien tukkeutuminen ja kielen turpoaminen, jolloin täytyy avustaa naamarilla hengitystä tai laittaa hengitysputki. Tälle potilaalle pystytään avaamaan hätähengitystie neulan avulla. Sillä voidaan simuloida rajattomasti hätätilanteita, joita ei eettisistä syistä pystytä oikeilla potilailla harjoittelemaan, Alahuhta korostaa. Hän kertoo järjestäneensä äskettäin marraskuussa valmistuville lääketieteen opiskelijoille harjoitustilanteen. Hän laati käsikirjoituksen potilaan hätätilanteesta tarpeellisine taustatietoineen siitä, mitä potilaalle oli tapahtunut ja mitä toimenpiteitä oli jo tehty. Tehtävänä oli antaa potilaalle elvytyksen jälkeinen välitön hoito. Opiskelijoille määriteltiin oppimistavoitteet. Heidän piti huomata mm. se, että kun potilaalle oli annettu elvytyksen yhteydessä verenkiertoa ja sydämen toimintaa stimuloivia lääkkeitä, se vaikuttaa vielä 5 10 minuuttia eikä sitä sen vuoksi tarvitse välttämättä hoitaa. Simulaatiopotilaan sydän-verenkiertoelimistön ja hengityksen toimintaa kuvaavia arvoja ohjattiin toisesta huoneesta. Potilaalle ohjelmoitiin mm. rytmihäiriöitä. Tilannetiedot näkyivät selvästi monitorilta. Viimein potilas alkoi tulla tajuihinsa ja ääntelehtiä. SimManin hengitys saadaan vinkumaan ja se saadaan puhumaan todentuntuisesti toisesta huoneesta tapahtuvan ohjauksen avulla. Tärkeintä simulaatio-opetuksessa on palautetilaisuus. Ryhmä arvioi omaa toimintaansa. Tapahtuma voidaan kuvata ja sen perusteella voidaan arvioida tapahtumien kulkua. Harjoittelu tulossa pakolliseksi Professori Seppo Alahuhta Simulaatioharjoittelu oli tälle oppilasryhmälle vapaavalintainen. Tällainen harjoittelu ei ole vielä osa lääketieteellisen peruskoulutusta. Ongelmana Alahuhdan mukaan on resurssien puute. Simulaatioharjoittelu edellyttää vähintään kahta henkilöä ohjaukseen. nykyisillä henkilökuntaresursseilla järjestelmän täysipainoinen hyödyntäminen on vaikeaa. Esimerkiksi Tanskassa kaikki lääketieteen opiskelijat käyvät simulaatioharjoittelussa. Täälläkin se tulee pakolliseksi vuoden kuluttua lääketieteellisen kuudennen vuosikurssin opiskelijoille. Jos SimMania käytetään maksimaalisesti, täällä pitäisi olla oma henkilökunta. Tanskassa vastaavankokoisessa sairaalassa on seitsemän SimMan-järjestelmää ja 13 henkilöä töissä. Tämä on arvokas laite, jota ei kuitenkaan hyödynnetä maksimaalisesti. Alahuhta toivoo, että jatkossa eivät vain lääketieteen opiskelijat, vaan myös erikoistuvat lääkärit yms. pääsisivät osallistumaan tällaiseen harjoitteluun. Toivoa on hankkeessa, jossa ovat mukana sairaanhoitopiirin lisäksi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki. Hankkeena on ammattikorkeakoulun viereen sijoitettava simulaatiokeskus, johon tulisi kolme uutta simulaatiojärjestelmää nykyisten OYS:n ja ammattikorkeakoululla olevan lisäksi. Hanke odottaa EU-rahoitusta. Jos sellainen saadaan, keskus olisi ainutlaatuinen koko maassa. v Kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, runsaasti ilmaista parkkitilaa. Kajaanintie 79, OULU Puh , (08) Palvelemme: ma pe 9 18 la 9 15 TERVETULOA! Jos töiden jälkeen nälättää tai janottaa, poikkea viihtyisässä lähipaikassasi PELTOLASSA. kabinetti 20 hengelle järjestämme myös yksityistilaisuudet Mietelmiä Lahjaton ihminen tarvitsee koko pitkän elämän hyödyntääkseen täyden lahjattomuutensa. Mielisairaalassa otetut kuvat onnistuivat, joukossa oli tosin joitakin tärähtäneitä. Parasta, mitä ihmiselle voi ikinä sattua, on syntyä onnekkaana. (Mark Twain) Katsoppa: älykkyys näyttää olevan sitä, mikä tekee ihmiselle mahdolliseksi tulla toimeen ilman koulutusta. Koulutus taas näyttää olevan sitä, mikä tekee ihmiselle mahdolliseksi tulla toimeen käyttämättä älyään. (A.E Wiggam) Jotkut ihmiset tuovat iloa, minne vain menevätkin toiset taas mistä lähtevät. 15

16 Teksti: Olavi Määttä Kuvat : Antti Korteniemi ja Olavi Määttä Hoidon taitoja opitaan virtuaaliympäristössä Rovaniemellä Toimialajohtaja Kerttu Oikarinen. Sairaanhoidon opiskelijat harjoittelevat ensihoidon taitojaan Rovaniemellä virtuaaliympäristössä, jossa simulaatiopotilaat hengittävät. Niiden verenpaineita ja ekg:tä voidaan seurata ja potilaan tilaan voidaan vaikuttaa oikeilla toimenpiteillä. 16 Samaan virtuaaliympäristöön on sijoitettu potilaan koko hoitoketju. Tässä on huomioitu koko hoitoketju tapahtumapaikalta sairaankuljetuksen kautta varsinaiseen hoitoon, kuntoutukseen ja kotiin ja sielläkin vielä tuettuna niin, että etäohjausta voidaan antaa potilaan kotiin, korostaa toimialajohtaja Kerttu Oikarinen Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Laajimmillaan harjoitteluketjuun kuuluvat ensiapu, ensihoito, sairaankuljetus, polikliininen hoito, teho- tai operatiivinen hoito, hoitotyön suunnittelu ja toteutus vuodeosastolla sekä etäkuntoutus ja terveelliseen elämäntapaan ohjaus. ENVI Hyvinvointialojen virtuaalimaailmaksi kutsuttu harjoittelutila on ollut aktiivikäytössä nyt runsaan puolen vuoden ajan. Opiskelijat ja opettajat ovat tyytyväisiä. Enää ei tarvitse lähteä kuvitelluista tilanteista laatikkoleikkeineen. Opiskelijat saavat varmuutta tulevaan työhönsä. Hoidon harjoittelua ei tarvitse tehdä todellisilla potilailla. Virtuaalimaailman potilassimulaattoreineen on tehnyt mahdolliseksi ENVI-hanke, jossa ovat mukana Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston hyvinvointialat, Lapin lääninhallitus sekä EU:n ESR- (osaaminen) ja EAKR (ympäristö) -hankkeet. Mukana on myös Lapin sairaanhoitopiiri ja sitä kautta terveyskeskukset sekä joitakin yksityisiä sairaanhoitoyrityksiä. Virtuaaliympäristö sijaitsee ammattikorkeakoulun tiloissa. Oikarinen laskee vastaavasta hankkeesta selvittävän laitteineen, harjoituskeisseineen ja -ympäristöineen parilla miljoonalla eurolla. Laitteiden osuus siitä on noin puolet. Virtuaalimaailman käyttöorganisaattorina ja myös ryhmien opettajana ja harjoituspalautteiden antajana toimii hoitotyön lehtori Heikki Erola, joka on myös yksi sen tapahtumasisällön ideoijista ja kehittäjistä. Kokonaisuuden rakentumisesta tekniikan näkökulmasta huolehti ammattikorkeakoulun tekniikkapuoli. Tapahtumapaikat ovat aika pitkälle samat kuin pelastamisen ensivastetoiminnan harjoittelussa. Ympäristöjä ovat koti, rinne ja liikenne. Niissä kaikissa opiskelijat harjoittelevat todentuntuisesti potilassimulaattorien kanssa, Erola kertoo. Tarvittaessa käyttöön saadaan neljä eri simulaattoria. Ohjaaja luo tilanteiden yllätykselliset vaihtelut Harjoittelun kannalta ei tarvitse enää kuvitella, vaan mennään ja Hoitotyön lehtori Heikki Erola. ollaan tapahtumien keskipisteessä. Virtuaaliympäristössä on virtuaali-ihmisiä, joita kohdataan. Erola kertoo, että ympäristössä liikutaan ohjauskapulan ohjauksen avulla. Toimin harjoituksen ohjaajana lasin takana, josta näen ja kuulen, mitä tapahtuu. Annan virtuaalihahmoille äänen eli puhun ja vastaan opiskelijain kysymyksiin hahmojen puolesta. Tilanne voi lähteä liikkeelle harjoitusympäristöön asennetun Virve-puhelimen hälytyksellä. Opiskelijain ensihoitoryhmä kiirehtii kohteeseen virtuaalisesti ambulanssilla. Paareja kantaen he esimerkiksi toteavat oven olevan lukossa, jolloin ohjaaja reagoi puhelinsoiton jälkeen ja avaa oven vaikkapa poliisin hahmossa. Sisältä löytyy potilas. Selvitetään tilanne, käynnistetään ensihoito ja muistetaan tarkistaa

17 Ensihoidon harjoittelussa sairaanhoidon opiskelijat Ari Puolakka ja Ville Pirttinen. myös lääketilanne kaapista, jos ollaan kotiympäristössä eikä potilas pysty puhumaan. Ohjaaja ohjaa simulaatiopotilaan puhetta, hengitystä, verenkiertoa jne. Hän voi muuttaa tilannetta haluamallaan tavalla harjoitustilanteen edetessä. Verenpaineluvut tms. saadaan potilassimulaattorin antureista, joihin voidaan laittaa oikeat tarkkailulaitteet ja saadaan tilannetiedot voin - nista. Tämä on muutoin täydellinen, mutta neurologiset vasteet puuttuvat. Ohjaaja voi kuitenkin ilmoittaa, että esimerkiksi vasemman käden puristusvoima on heikentynyt, Erola sanoo. Potilas siirretään täysin varusteltuun ambulanssiin ja viedään harjoitustilassa olevaan virtuaalisairaalaan, jossa poliklinikan hoitaja ottaa potilaan vastaan raportteineen. Opettaja voi laittaa siinä vielä elvytystilanteen. Sairaalassa potilaan ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan moniammatillinen tiimi, jossa myös lääkäri on mukana. Mahdollisuus on tarkastella myös mm. röntgenkuvia. Kaikesta yli 80 % voidaan harjoitella virtuaalisesti. Käytössä on myös harjoitusmielessä tietojärjestelmä, mikä mahdollistaa myös hoito- ja kuntoutussuunnitelman teon. Potilailla on nimet, sotut ja elämänhistoriaa. Ensihoitohuoneen voi tarvittaessa muuttaa tehohoitohuoneeksi tai teho-osastoksi. Varusteita on hengityskoneesta alkaen. Harjoitusaiheeksi voidaan ottaa esimerkiksi rytmihäiriö, elvytys tms. Tilanteita ja hoidon sujumista eri vaiheissaan voidaan tarkastella jälkeenpäin videotallenteen avulla. Kaikki harjoituskuviot voidaan käydä palautekeskustelun avulla läpi. Tilanteet ja videoinnit voidaan toistaa tarvittaessa. Monipuolista käyttöä Kerttu Oikarisen mukaan simulaatiopotilas ja virtuaaliympäristö ovat täydessä hyötykäytössä. Käyttöaste on %:n luokkaa. Virtuaaliympäristöjä voivat käyttää kaikki perusopiskelijat. Lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat eniten ensihoidon tilanteita. Eniten tilaa käyttävät sairaanhoitajaopiskelijat. Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston kaikki yli 1000 opiskelijaa käyvät läpi simulaatioharjoituksen. Sen lisäksi harjoitusta käyttävät myös täydennyskoulutuksessa kävijät. Runsaasti on myös ulkopuolista käyttöä. Runsaan vuoden kestäneen hankkeen aikana ulkopuolisia oli

18 Paikalla käy myös terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilöstöryhmiä. Esimerkiksi poliklinikan henkilöstö käy harjoittelemassa tiimityöskentelyä traumapotilaan hoidossa. Oikarinen huomauttaa, että opiskelijat ovat olleet erittäin innostuneita uudesta mahdollisuudesta harjoitella. Osaamisesta on tullut varmaa myös käytännössä. Millaista lisäarvoa uusi kokonaisuus on tuonut Rovaniemen hyvinvointialojen opetukselle? Jos kysytte, mitä oli ennen, voimme sanoa, että ennen meillä oli pahvilaatikko. Ennen pahvilaatikosta tehtiin hengityskone ja kuviteltiin, ja sillä hyvä. Meillä on tehty melkoinen harppaus muutaman vuoden sisällä. Itse asiassa tämä on parempi oppimisen kannalta kuin aito potilastilanne, Oikarinen iloitsee. Hanke on kiinnostanut sekä valtakunnallisesti että ulkomaillakin. Jos joku Suomessa haluaa tällaisen yksikön laittaa, olemme mielellämme mukana sen toteutuksessa. Tämä voidaan hankkeistaa ja viedä tietotaitoa myös naapurimaihin, kuten Venäjälle, Ruotsiin ja Norjaan, hän huomauttaa. Ovia availlaan myös Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suuntaan, ja alustavasti on tehty yhteistyötä sen kanssa. Sieltä kävi ryhmä tutustumassa ja kokeilemassa. Nyt on neuvottelu käynnissä sekä Oulun lääketieteellisen tiedekunnan että Helsingin kanssa siitä, että lääketieteen opiskelijat kävisivät täällä vaikkapa viikon kerrallaan harjoittelemassa taitoja yhdessä sairaanhoitajien kanssa. Samalla harjoittelussa olisi tärkeä tiimityöskentely, Oikarinen sanoo. Monet Lapin keskussairaalassa harjoittelemassa olevat Oulun yliopiston lääketieteen opiskelijat ovat käyneet virtuaalikeskuksessa harjoittelemassa muutamina päivinä mm. hätätilapotilaan hoitoa. v TERVETULOA OPISKELEMAAN OULUN YLIOPISTOON TERVEYSTIETEIDEN LAITOKSELLE! Vuonna 2008 otetaan opiskelijoita seuraaville terveystieteiden tieteenalaohjelmille ja koulutusaloille hoitotieteen tieteenalaohjelma terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma terveystieteiden opettajan koulutusohjelma kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma Hakeminen ja valintakokeet Hakuaika terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan päättyy perjantaina klo 16.15, jolloin myös postitse lähetettyjen hakulomakkeiden tulee olla perillä lääketieteellisen tiedekunnan kansliassa.valintakoe pidetään klo Valintakoekirjat Hoitotieteen tieteenalaohjelma ja terveystieteiden opettajan koulutusohjelma: 1) Eriksson, K., Isola, A., Kyngäs, H., Leino-Kilpi, H., Lindström, U.Å., Paavilainen, E., Pietilä, A-M., Salanterä, S., Vehviläinen-Julkunen, K. & Åsted-Kurki, P Hoitotiede. WSOY. Helsinki. 2) Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Tammi, Helsinki, osa II, luvut ) Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M Etiikka hoitotyössä. 2. painos. WSOY, Juva, osa I, luvut 1 8 Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma: 1) Nikkilä, J. & Paasivaara, L Arjen johtajuus. Sairaanhoitajaliitto, Helsinki. 2) Vuori, J. (toim.) Terveys ja johtaminen: terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. WSOY, Helsinki. Jaksot I IV. Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma 1) Tuomi, J Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Tammi, Helsinki. 2) Heino, J. & Vuento, M tai uudempi painos. Solubiologia. WSOY, Helsinki. Hakulomakkeet Sähköiset hakulomakkeet: Lisätietoja: Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen amanuenssilta, puh. (08) , lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (08) ja , sekä osoitteesta Virallinen valintaopas ilmestyy helmikuussa Kaikki tiedot tulee tarkistaa virallisesta valintaoppaasta. Tässä mahdollisesti esitetty virheellinen tieto ei ole peruste oikaisupyynnön tekemiselle. TÄYDENNYSKOULUTUS KEVÄT 2008 LÄÄKEHOIDON OSAAMINEN KUNTOON Lääkitysturvallisuus uusin ohjein ROVANIEMI, OULU Riskipotilaat ja riskilääkitys yhteisvaikutusten kannalta 9.5. OULU Lääkityksen arviointi farmasistin työssä 3.4. OULU OPPIA HOITOTYÖN HAASTEISIIN Omahoitaja tunteiden ja ristiriitojen kohtaajana OULU Häpeän ja syyllisyyden tunteet hoitosuhteessa 6.5. OULU UUTTA TIETOA DEPRESSION & DEMENTIAN HOIDOSTA Depression moninainen hoito OULU PANOSTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN Esimiestyö ja työyhteisön arjen johtaminen 2.4. OULU Meissä on voimaa! Uutta imua elämään ja työhön 7.4. OULU VIESTINTÄTAIDOT KOETUKSELLA? Viestintää ja vuorovaikutusta Kirjoitus- ja puheviestintätaitojen päivitys OULU, KAJAANI, ROVANIEMI UUSIA KOULUTTAJIA KEVÄÄLLÄ 2008 LT, psykiatrian erikoislääkäri Pirkko Hiltunen, OYS Proviisori Raimo Ojala, KYS & Kuopion lääkeinformaatiokeskus MUISTATHAN MYÖS AMMATTIKIRJAT OPPIMISEN TUEKSI! HYVÄ VANHUUS seminaarin suunnittelu on käynnissä, alustavat päivät ovat Tiedotamme seminaarista heti kun järjestelyt varmentuvat. Lue lisää netistä tai tilaa esite! (09) / 18

19 Teksti ja kuva : Olavi Määttä Koulutuksen ja tutkimuksen erityisvaltionosuuden (EVO) määrän lasku huolestuttaa Valtion yliopistollisille sairaaloille lääkäreiden ja hammaslääkäreiden opetuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen kustannusten korvauksiin osoittaman erityisvaltionosuus (EVO) turvaa korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen OYS:ssa ja sen vaikutusalueella. Sen määrä on selvästi pienentynyt 1990-luvun lopun tasosta. Suuntaus on OYS:n kokonaistoiminnan kannalta ongelmallinen. Kokonaissummat pitäisi saada uudestaan kasvu-uralle eli korottaa aikaisemmalle tasolle, korostaa OYS:n hallintoylilääkäri Juha Korpelainen. EVOrahalla ei enää saa koulutusta ja tutkimusta entiseen tapaan. Laki erikoissairaanhoidosta velvoittaa yliopistolliset sairaalat huolehtimaan potilaiden hoidon lisäksi lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutuksen opetuksesta ja tutkimuksesta. Valtio korvaa opetuksen ja tutkimuksen kustannukset EVO-rahalla, josta pää tetään vuosittain. Korpelainen korostaa, että vaikka EVOn osuus on laskenut, opetusta annetaan koulutusohjelman mukaisesti. EVO-rahaa jaetaan laskennallisin perustein, joita ovat julkaisupisteet, tutkinnot, uudet opiskelijat ja koulutuskuukaudet. Pääosa (80 %) erityisvaltionosuudesta budjetoidaan v suoraan opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittaville yksiköille korvaamaan näistä toiminnoista aiheutuvia kustannuksia. Koulutuksen mittarit ovat peruskoulu- tuksen osalta opintoviikot ja erikoislääkärikoulutuksen osalta erikoistuvien lääkäreiden toteutunut työpanos vuosilta (keskiarvo). V OYS sai EVOa lähes 19,8 milj. euroa. Siitä kliinisille tulosyksiköille opetukseen suuntautui 14 milj. (45 %) ja tutkimukseen vajaat 6 milj. (35 %) euroa. Opetusrahasta maksetaan mm. opettajien palkat. Opetuksesta huolehtivat siihen nimetyt opettajat, professorit ja apulaisopettajat, jotka pääsääntöisesti ovat yliopiston palveluksessa, mutta joiden päävirka on yliopistolla. N. 20 % summasta käytettiin yhteisiin kuluihin, kuten mm. amanuenssien palkkakustannukset, koe-eläinkeskuksen OYKS:n osuus, eettinen toimikunta, kliinisen tutkimuksen yksikkö (CRC), tutkimustoimikunnan perustamiskulut, muut kliinisen tutkimuksen ja opetuksen yhteiset kulut ja hammaslääkärikoulutus. Yhteisillä resursseilla voidaan osallistua myös ulkopuolisen rahoituksen tukemiin vaikuttavuus-, laatu- ja palvelujärjestelmätutkimuksiin. V rahaa tuli euroa jokaista erikoislääkärin tai lääketieteen lisensiaatin tutkintoa kohti. OYS:ssa on ollut työssä keskimäärin 123 erikoistuvaa lääkäriä vuoden aikana. Heidän palkkansa on maksettu EVO:sta. Yliopistosairaalan ulkopuolella, mm. terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, tapahtuvaan perusja erikoistumiskoulutukseen tarkoitettu EVO ohjataan erillissopimuksin OYS:n kautta. Pinnan alla elää halu muuttaa EVO-järjestelmää erityisesti tutkimuksen osalta. Yksimielisyyteen ei ole päästy uudistamisen tavasta. Viimeisimmät muutosehdotukset viime kesältä ovat ministeriön käsiteltävänä. Kysymys on mm. siitä, millä tavalla raha jaetaan sairaaloiden ja niissä tutkimuksen ja koulutuksen kesken. Korpelainen korostaa, että koulutus-evon osalta oikeudenmukaisuus toteutuu, kun rahaa maksetaan suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. EVO-rahan käyttöä valvotaan tarkoin sekä ministeriön suunnalla että sairaanhoitopiirissä. Asia käsitellään joka vuosi hallituksessa. Raportista on nähtävissä suoraan, paljonko menee kustannuksiin ja paljonko tulosyksiköihin. Yksiköt antavat aina seuraavan vuoden alussa raportin rahan käytöstä. Sairaanhoitopiiri raportoi sosiaali- ja terveysministeriölle kesäkuun loppuun mennessä. Käyttöä valvoo myös sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta. v EVO-rahan käyttöä seurataan tarkoin sekä ministeriön suunnalla että sairaanhoitopiirissä, sanoo sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Juha Korpelainen. 19

20 Toisena selvityshenkilönä silmätautien professori Anja Tuulonen pahoittelee, ettei lääkäripiireissä kovin arvosteta yleislääketiedettä eikä terveyskeskustyöskentelyä. Potilaat kuitenkin tarvitsevat lääkäreitä, jotka osaavat katsoa kokonaisuutta. Te K s T I T ja K u v at : ol av I Mä ät Tä Selvityshenkilöt esittävät erikoislääkärien yleisosaamisen vahvistamista terveyskeskuksissa ja sairaaloissa 20 ERiKOiSLääKäRiKOU- LUTUKSEEn ehdotetaan muutoksia silmätautien professorin Anja Tuulosen ja johtajaylilääkäri Hannu Puolijoen laatimassa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta arvioivassa raportissa. Tuulonen toimii OYS:n silmätautien vastuualueen johtajana ja Puolijoki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Syyskuussa jätetyssä raportissa he esittävät mm. erikoislääkäreiden yleisosaamisen vahvistamista kirurgian ja sisätautien aloilla ja erikoislääkäreiden määrän lisäämistä terveyskeskuksissa. Opetukseen tulisi sisällyttää esimerkiksi tieteellisen tiedon ja kustannusvaikuttavuuden arvioin nin näkökulma. Selvityshenkilöt ehdottavat, että ohjaajalääkärien koulutukseen lisättäisiin kriittistä arviointia ja terveystaloustiedettä. Myös moniammatillista johtamiskoulutusta tulisi kehittää niin, että erikoistumiskoulutuksessa saisi paremmat perusvalmiudet itsensä ja oman työn johtamiseen, alaisena työskentelemiseen sekä toimimiseen lääkäriasiantuntijana moniammatillisessa tiimissä. Selvityksen tekijät kuulivat yli 800 alan ammattilaista. Pahimmat puutteet tulivat esille yleisosaamisessa, päivystysvalmiudessa sekä ikääntyneiden ja päihdeongelmaisten hoidossa. Tuulonen huomauttaa, että kaikista keskeisistä asioista ollaan eri mieltä siitä, miten niitä voisi korjata. Yleisosaamista vahvistetaan koulutuksessa Selvityshenkilöt esittävät, että kirurgian ja sisätautien erikoisaloilla koulutuksen pituus lyhenee 6 vuodesta 5 vuoteen. Samalla lakkautetaan yleiskirurgian 6 vuoden koulutusohjelma ja 5 vuoden koulutusohjelma nimetään kirurgian koulutusohjelmaksi. 5-vuotisen kirurgian ja sisätautien erikoislääkärintutkinnon jälkeen on mahdollisuus suorittaa toinen, 3 lisäkoulutusvuotta edellyttävä, minimissään yhteensä 7 vuoden koulutusohjelma. Runkokoulutuksen pidentäminen vuodella helpottaisi päivystysjärjestelyjä antamalla laajemmalle lääkärikunnalle valmiudet toimia erikoisalojen päivystäjinä ja takapäivystäjinä.

21 Tuulonen huomauttaa, ettei lääkäripiireissä kovin arvosteta yleislääketiedettä eikä terveyskeskustyöskentelyä. Potilaat kuitenkin tarvitsevat lääkäreitä, jotka osaavat katsoa kokonaisuutta. Arvioinnin lähtökohtana on mm. se, että erikoissairaanhoidossa työskentelevien määrä on lisääntynyt 40 %, mutta perusterveydenhuollossa määrä on pysynyt samana. Onko tällainen suhde järkevää? Valtakunnallisesti ja alueellisesti pitäisi pohtia, mikä olisi toivottu ja oikea perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden suhde, Tuulonen sanoo. Tuulonen ja Puolijoki haluavat vahvistaa myös yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen asemaa. Koulutuksen laadun kehittämiseksi opettajan uran houkuttelevuutta tulisi parantaa huomioimalla opetustyö palkkausjärjestelmässä tasavertaisena tutkimustyön ja perusopetuksen rinnalla. Perusterveydenhuoltoon olisi lisättävä koulutus- ja ohjaajalääkärin virkoja ja vakinaisiin perusterveydenhuollon virkoihin asetettava tulevaisuudessa tavoitteeksi yleislääketieteen erikoislääkärin pätevyys. Uudet erikoisalat vanhuspsykiatriaan ja päivystyslääketieteeseen Selvityshenkilöt ehdottavat lisäksi uusien erikoisalojen ja lisäkoulutusohjelmien perustamista päi vystysvalmiuksien varmistamiseen sekä ikääntyneiden mielenterveysongelmien hoitamiseen. Rinnakkain käynnistettävillä lisäkoulutus- ja erikoistumisohjelmilla saadaan parannettua päivystysaikana tarvittavaa osaamista joustavasti samalla, kun vahvistetaan kirurgian ja sisätautien yleisosaamista. Ikääntyvien mielenterveysongelmien hoitamiseksi esitetään vanhuspsykiatrian erikoistumisalaa nykyisen lisäkoulutusohjelman rinnalle. Lisäksi päihdeongelmien hoitoon ehdotetaan perustettavaksi lisäkoulutusohjelma, jonka voisi suorittaa minkä tahansa erikoislääkäritutkinnon suoritettuaan. Hammaslääkärikoulutuksessa sekä perus- että erikoislääkärikoulutusta lisättäisiin. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi uusi Nyt erikoistutaan yhä suppeammalle erikoisalalle. Sen seurauksena lääkäreillä ei ole valmiuksia toimia päivystäjinä sairaalassa. hammaslääketieteen kliinisen diagnostiikan erikoisala ja kliinisen hammaslääketieteen uudeksi osa-alueeksi gerodontologia. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallista suunnittelua ja koordinaatiota tulisi kehittää. Selvityshenkilöt ehdottavat, että alueellisten neuvottelukuntien laa timien suunnitelmien pohjalta laadittaisiin ehdotus erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisesta strategiasta. v Selvityshenkilöiden ehdotuksia ei ole otettu vastaan pelkästään myönteisesti erikoislääkäreiden keskuudessa. Kritiikkiä siitä ovat esittäneet erityisesti kirurgian ja sisätautien lääkärit. Hallinnollinen apulaisylilääkäri Heikki Wiik OYS:n Kirurgian klinikalta pitää selvityshenkilöiden työtä kokonaisuutena erittäin perusteellisena ja terveydenhuollon kokonaiskenttää poikkeuksellisen hyvin hahmottavana. Kirurgikoulutuksen kannalta hän katsoo ehdotuksen toteutumisen merkitsevän käytännössä paluuta vuoden 1998 tutkinnonuudistusta vallinneeseen tilanteeseen, jolloin ensin hankittiin kirurgian spesialiteetti ja vasta sitten erikoistuttiin nk. suppealle erikoisalalle, kuten esimerkiksi ortopediaan tai käsikirurgiaan. Selvitysmiehet ovat varmaankin oikeassa siinä, että tämä tuottaisi keskussairaaloihin ammattitaidoltaan laaja-alaisempia ja päivystystoimintaan monipuolisemmin kykeneviä kirurgeja. Toisaalta asenteet ovat kymmenen vuoden aikana muuttuneet siihen suuntaan, että yhä varhaisemmassa vaiheessa suuntaudutaan omalle erikoisalalle ja uu- Koulutuksen lyhentämisestä kritiikkiä Heikki Wiik Mauno Lilja distusta lienee vaikea myydä sekä koulutettaville että ainakin osalle kouluttajista, Wiik sanoo. Myös toiminnan jatkuva keskittyminen isompiin yksiköihin, kuten yliopistosairaaloihin, näyttää hänen mielestään johtavan siihen, että yleisosaaminen korvautuu kirurgiassakin suppeammalla erityisosaamisella. Selvitysmiesten ehdotusta moniammatillisen johtamiskoulutuksen kehittämisestä erikoislääkärikoulutuksessa pidän erityisen hyvänä, Wiik sanoo. Hallinnollinen osastonylilääkäri Mauno Lilja OYS:n sisätautien klinikasta katsoo, että selvityshenkilöiden arviot ja ehdotukset ovat monilta osin järkeviä ja hyvin perusteltuja sisätautialan kannalta. Ehdotuksissa tuodaan esiin mm. päivystyslääketieteen erikoisalan ja lisäkoulutusohjelman perustaminen. Liljan mielestä päivystyksiin liittyvien ongelmien merkittävyys huomioiden päivystyslääketieteen kokeileminen erikoisalana saattaa olla perusteltua. Selvityshenkilöt ehdottavat sisätautien erikoislääkärikoulutuksen lyhentämistä viiteen vuoteen, jolloin pääosa koulutuksesta on mahdollista suorittaa myös suurissa keskussairaaloissa. Tätä ehdotusta ei voi tukea, koska sisätaudeille erikoistuvan lääkärin tulee olla riittävästi yliopistosairaalassa, jotta koulutettava näkee monipuolisen potilasjakauman. Viiden vuoden sisätautien erikoislääkäritutkinnon jälkeen seuraisi kolmen vuoden lisäkoulutusohjelma eriytyville erikoisaloille. Minimissään koulutusaika olisi seitsemän vuotta. Suoraan erikoistuminen eriytyville erikoisaloille ei enää olisi mahdollista. Lilja korostaa, että lisäkoulutus suoritetaan vähintään kah den vuoden aikana yliopistosairaalassa. Näin taataan lisäkoulutusohjelmien käyneiden monipuolinen osaaminen ja päi vystysvalmiuksien ylläpito harvaan asutussa maassa. v 21

22 Teksti ja kuva : Olavi Määttä Esimiehet tarvitsevat valmennusta henkilöstön ja talouden johtamistaitoihin tulosyksiköissä Johtamisen ja esimiestaitojen kehittämisellä on selkeä painopisteensä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiassa. Esimiestyössä toimivat henkilöt eri yksiköissä ovat viime vuosina osallistuneet omien johtamistaitojensa valmennukseen. Tulevaisuuden kannalta tämä on hyvä lähtökohta, sillä strategian yksi vahva näkökulma on organisaation uudistumisessa ja johtamisessa. Johtamisen tulee perustua selkeisiin tavoitteisiin ja avoimeen vuorovaikutukseen. Periaate lähtee siis siitä, että organisaatiossa toiminnalliset tavoitteet ja johtamisvastuut ovat kaikkien yksiköiden osalta selkeästi määritelty, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola. Valmisteilla olevassa uudessa strategiassa johtamisen taidot tulevat olemaan entistä tärkeämmällä sijalla, koska uudistuminen onnistuu vain hyvällä johtamisella ja se edellyttää osaamisen kehittämistä henkilöstöä valmentamalla. Silvola toteaa, ettei johtamiskoulutus ole ollut riittävän systemaattista, vaikka sitä on toteutettu määrällisesti kohtuullisen runsaasti. Ylimmän johdon tulee muodostaa selkeä näkemys niistä johtamisen osa-alueista, jotka on vietävä läpi koko organisaation. Tarvitaan näkemystä myös, mitä osaamista edellytetään tulosyksiköiden ja mitä vastuualueiden johtamisessa. Kustannuslaskentaan ja kustannusten hallintaan vaikut- Sairaanhoitopiirin johtajan Pentti Silvolan mukaan johtamiskoulutuksen tulisi olla jatkuvaa ja se tulisi linjata useammaksi vuodeksi eteenpäin. taminen on tärkeää osaamisaluetta kaikessa esimiestyössä. Kuhunkin esimiestehtävään onkin pyrittävä rekrytoimaan paras mahdollinen työntekijä. Sairaanhoitopiirissä tarvitaan henkilöstöhallinnon vahvaa osaamista, sillä budjetista henkilöstökustannusten osuus on 70 %. Tulevaisuudessa entistä tärkeämpi johtamisen osa-alue on henkilöstöjohtaminen ja sitä voidaan kehittää johtamiskoulutuksella, Sil vola sanoo. Kuntayhtymä kannustaa osallistuvaan, aloitteelliseen ja itseohjautuvaan johtamiseen. Sitä tukevia työvälineitä on jo otettu käyttöön. Yhtenä niistä on tuloskortti, jossa mitataan organisaation onnistumista useasta näkökulmasta. Tuloskortteihin määritellään tavoitteet ja onnistumista tarkastellaan määräajoin mit tareiden avulla. Vuosittaisissa johdon arvioimiskierroksissa koko johtoryhmä käy tulosyksiköissä läpi johtamisen onnistumista ja keskustelee samalla uusista tavoitteista. Silvolan mukaan tarve johtamiskoulutukseen on jatkuvaa ja siksi koulutus tulisikin linjata useammaksi vuodeksi eteenpäin. Sairaanhoitopiirin tulosyksiköt, vastuualueet ja vastuuyksiköt ovat verrattavissa monin tavoin sisäisiin yrityksiin. Niiden johto vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja toteutuksesta. Tänä päivänä ei riitä, että osastonhoitaja hallitsee osastonsa sairaanhoidolliset tehtävät. Hänen täytyy tiedostaa myös toiminnan kustannukset ja johtaa toimintaa niin, että sovituissa kustannuksissa pysytään. Tulospalkkiot ovat mahdollisia myös julkisella sektorilla. Niitä koskevia kokeiluja on sairaanhoitopiirissäkin käytössä muutamia. Kokeilut ovat Silvolan mielestä onnistuneet hyvin. Mitä laajempi henkilöstöryhmä on mukana tulospalkkion tavoitteiden määrittelyssä ja tavoiteasetannassa, sitä paremmiksi näyttäisivät myös tulokset muodostuvan. Esimerkiksi lääkintätekniikan vastuualue on ollut tulospalkkiosopimuksessa jo useamman vuoden ajan. Koko henkilökunta on ollut mukana sen kehittämistyössä. Kustannuksia on kyetty hallitsemaan selkeästi paremmin aikaisempiin vuosiin nähden. Onnistumisen kautta on opittu tehokkuuteen ja sitä on voitu kohtuullisesti myös palkita. v 22

23 Lähijohtamiskoulutuksessa osallistujat pohtivat omaa johtajuuttaan sekä johtamis- ja toimintatapaansa, kertoo lehtori Leena Paasivaara. Teksti ja kuva : Olavi Määttä Osastonhoitajat ovat teroittaneet lähijohtajaosaamistaan Lähes kaikki OYS:n osastonhoitajat ovat teroittaneet viime vuosina esimiesosaamistaan koulun penkillä. Ensimmäinen kurssi Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksella järjestettiin vv Tähän johtamiskoulutukseen on osallistunut n. 130 henkilöä. Aluksi koulutus toteutettiin osastonhoitajien johtamiskoulutuksena (JoKo), mutta nyt se tunnetaan lähijohtamiskoulutuksena. Lähijohtaja on työssään aikamoisessa puserruksessa. Johtajan rooli on häneltä monesti pikkuisen hukassakin, kun ollaan käytännön työssä, asiakkaat ovat lähellä ja joutuu tekemään nopeita päätöksiä, sanoo kurssin lehtori, dosentti Leena Paasivaara. Hänen ohellaan kurssista vastaa professori Juhani Nikkilä. Koulutuksen sisältö vastannee jo lähtökohdiltaan osastonhoitajien odotuksia, kun sen sisältökin aikanaan suunniteltiin työryhmässä, jossa oli myös OYS:n edustaja mukana. Lähijohtamisen koulutuksessa tarjotaan osallistujille mahdollisuus pysähtyä pohtimaan omaa johtajuuttaan ja tarkastelemaan omaa johtamis- ja toimintatapaansa sekä havainnoimaan ja tunnistamaan oman toimintaympäristönsä kulttuuripiirteitä ja muutostekijöitä. Lisäksi haetaan ratkaisuja oman työyhteisön toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen vaihtamalla kokemuksia ja tutustumalla erilaisiin menetelmiin. Paasivaaran mukaan koulutus on johtamistaitojen päivitystä. Ennen sairaanhoitajakoulutuksessa saatuun osastonhoitajapätevyyteen sisältyi jonkin verran hallintoasioita. Ammattikorkeakouluopetuksesta se puuttuu. Viime vuosina osastonhoitajiksi on tullut terveystieteen maistereita, jotka ovat saaneet myös johtajakoulutusta. Henkilöstö-, projekti-, työyhteisö- ja talousosaamista Lähijohtajakoulutuksessa käsitellään keskeisesti henkilöstöjohtamista, projektijohtamista ja työyhteisön johtamista muutostilanteissa. Osastonhoitajille henkilöstöjohtaminen on hyvin suuri haaste. Lähijohtajan puoleen käännytään aina muutos- ja ristiriitatilanteissa. Vaikka monenlaista koulutusta heille on annettu, ihmisten johtamisen koulutus on jäänyt hyvin vähälle, Paasivaara sanoo. Toisena on projektijohtaminen. Nykypäivän työssä asioita kehitetään projekteina. Osastonhoitajia koulutetaan napakkaan johtamiseen projekteissa ja tuodaan esille, että niistä täytyy pystyä joskus myös kieltäytymään. Erittäin tärkeä lähiesimiehille on myös taloushallinto. Kun itse olin osastonhoitajana 80-luvulla, oli kahvikassa taloudellisesti suurin asia, mistä pidettiin huolta. Nyt lähiesimiehet tekevät valinnoillaan myös tosi isoja taloudellisia päätöksiä. Koulutus ei mitenkään ole pysynyt tässä kehityksen mukana. Paasivaara korostaa, että kun lähes kaikki osastonhoitajat ovat käyneet saman koulutuksen, heillä on yhteinen arvopohja ja käsitteistö. Heillä on helppo keskustella kollegojen kesken asioista. Olen korostanut, ettei pää - töksiä kannata tehdä aina yksin, vaan kannattaa pirauttaa kaverille. Koulutuksen myötä on syntynyt toimivia verkostoja, hän kertoo. v 23

24 Päivi Peltola Raija Korhonen Esimiestyön monimuotoiset tehtävät kirkastuivat lähijohtamiskoulutuksessa Raija Korhonen Kipupoliklinikalta ja Päivi Peltola Teho 1:ltä osallistuivat lähiesimieskoulutukseen syksystä 2006 kevääseen Korhosella oli takanaan parin vuoden osastonhoitajakokemus ja Peltolalla viitisen vuotta apulaisosastonhoitajana. Kyllähän se oli minulle tosi tärkeä ja hyvä koulutus. Olen käynyt vanhamuotoisen sairaanhoitokoulutuksen, johon sisältyi myös hallinnon asioita. Kun siitä on kulunut aikaa, sain nyt päivitettyä niitä tietoja nykyistä työtäni varten, Päivi Peltola kertoo. Hän kertoo hakeneensa koulutuksesta jäsennystä ja laajaalaista näkemystä työhön, jotta pystyy apulaisosastonhoitajana tekemään ratkaisuja järkiperäisesti. Sain selkiytyi, miten esimies oman tehtävänsä kautta tukee potilaiden hoitoa. Odotukset työyhteisön taholta ovat suuret, kun henkilöstöä on lähes sata. Asioiden priorisointi ja laajaalainen asioiden tarkastelu ovat oleellisia asioita, samoin henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen. Yksi iso anti on vertaistuesta. Apulaisosastonhoitajia työskentelee erilaisissa yksiköissä. Heidän työnsä vaihtelee, mutta perusasiat ovat aika lailla samanlaisia. Vuorovaikutus oli iso ja tärkeä asia. Olen ollut yhteydessä kollegoihin. Yhteistyö on lisääntynyt ja saan vertaistukea heiltä jatkuvasti, Peltola korostaa. Korhosen työ muodostuu henkilöstöhallinnoinnista, toiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja seurannasta, taloushallinnoinnista sekä potilastyöstä. Hän kertookin saaneensa paljon teoriatietoa juuri työn kokonaishallinnointiin ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. Hän kertoo saaneensa eväitä työyhteisön kehittämiseen myös koulutukseen liittyvästä projektityöskentelystä. Käsittelimme projektityössämme osasto 8:n apulaisosastonhoitajan Marjo Lämsän kanssa työparityöskentelyä, osastonlääkäri/oh/aoh, potilastyön ja henkilöstön asioiden hoidossa. Sain tietoa, miten hyvä yhteistyö rakentuu siten, että työn suunnittelu, organisointi ja toteutus ovat takaamassa mahdollisimman laadukasta potilaan hoitoa ja henkilöstön hyvinvointia. Projektityöskentely kokemuksellisena tapahtumana itsessään antoi tuntumaa, mitä esimerkiksi yhteiset arvot, tavoitteet, asioiden hyvä tiedotus ja delegointi saavat aikaiseksi. Hyvää tietoa sain myös työnohjaukseen ja kehityskeskusteluihin liittyen. Talouden suunnittelua ja seurantaakin käsiteltiin laajalti, hän kertoo. Korhosen mielestä hyvää oli myös terveydenhuollon eri aloilla toimivien ihmisten käytännön työn kokemusten kuuleminen. Jokaisessa koulutuksellisessa osiossa annettiinkin ryhmäläisille mahdollisuus jakaa kokemuksia. v 24

25 Maakunnallinen hyvinvointiohjelma käynnistyy Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaalla solmitaan Hyvinvointi Forum -tapahtumassa 1. huhtikuuta kattava maakunnallinen hyvinvointisopimus, jonka painopiste on terveyden edistämisessä ja ihmisten syrjäytymisen ehkäisyssä. Hyvinvointisopimuksella maakunnan keskeiset hyvinvoinnin toimija-, kehittäjä- ja päättäjätahot sopivat yhteisistä strategisista tavoitteista, joihin hyvinvoinnin edistämisessä pyritään, miten siinä toimitaan ja miten toimintaa rahoitetaan. Sopimukseen tulevat mukaan keskeiset katto-organisaatiot ja kunnat sen jälkeen, kun ne ovat käsitelleet asian elimissään. Kaavailujen mukaan aiesopimuksen allekirjoittavat 1.4. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun lääninhallitus, Pohjois- Pohjanmaan TE-keskus, Oulun kaupunki, Oulun kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Pohjois- Pohjanmaan Liikunta, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Oulun Hiippakunta. Hyvinvointiteemaan liittyvä POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTI- OHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTI- OHJELMA kehittämistyö käynnistettiin syksyllä Ohjelmaa on työstetty mm. erilaisissa kehittämisryhmissä. Mukana on ollut satoja hyvinvointialan kehittäjiä eri puolilta maakuntaa ja Pohjois- Suomea. Ohjelmatyössä on laadittu keskeisten yliseudullisten hyvinvointiohjelmien yhteistyöohjelma ja toimintamalli. Ohjelman keskeisiä päämääriä on saada nykyistä huomattavasti Maakuntavaltuusto laajempaa ja koordinoidumpaa yhteistyötä aikaan kaikkien maakunnan hyvinvointitoimijoiden kesken ja siten saada nostettua toimenpiteiden vaikuttavuutta oleellisesti nykytasosta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmatyö ajoittui samalle ajanjaksolle kuin Paras -hankkeen toteuttaminen, hallitusohjelman politiikkaohjelmien valmistelutyö, aluehallinnon uudistamishanke, kansallisen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman, ns. Kaste -ohjelman, valmistelu ja monet muut merkittävät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat laajat kansalliset kokonaisuudet ja niiden valmistelu. Ohjelmatyön periaatteisiin kuuluu tiivis vuoropuhelu alueiden ja kuntien kanssa. Maakunnallinen hyvinvointiohjelma tulee olemaan myös Kaste-ohjelman käytännön toteuttaja/ohjaaja Pohjois-Pohjanmaan osalta. Hyvinvointi Forum -tapahtuma on hyvinvointiohjelman virallinen lähtölaukaus ja uusien hankkeiden tunnustelu sekä toimijoiden, kehittäjien ja päättäjien verkottamistilaisuus. Ohjelman esittelyn lisäksi valtakunnallisista näkymät kertoo ministeri Paula Risikko. Tilaisuudessa esitellään myös alueiden suunnitelmat ja toteuttamisverkostot sekä ohjelman kärkihankkeet pilottihankkeineen. Niitä ovat mm. Kaakkurin teknologiaterveyskeskus, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointihanke, Pohjois-Pohjanmaan ikääntyvien palvelujen kehittämisyksikkö Pippuria jne. v I L M O I T U S P O H J A N P I I R I S S Ä Ilmoituksellasi I L M O tavoitat I T U S terveydenhuollon P O H J A N ja P erikoissairaanhoidon I I R I S S Ä osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät Pohjanpiiri on ammattilehti päättäjät ja Pohjois-Pohjanmaan vaikuttajat sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuualueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille Pohjanpiiri sairaaloille. on ammattilehti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuualueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuoltoalan keskusvirastoille sekä terveyden huolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olamedia Oy Pressiyhtiö Olavi J. Määttä Olavi J. Määttä GSM Olamedia Oy Pressiyhtiö GSM

26 Teksti ja kuva : Olavi Määttä Tiedot ja taidot ajan tasalle täydennyskoulutuksen avulla Koulutuspäällikkö Anne Frederiksen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuuskin pitää tietonsa ja taitonsa ajan tasalla. Tähän periaatteeseen pohjaa täydennyskoulutus. Koulutuksella pyritään kehittämään henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa tukemaan terveydenhuollon toimintaa ja organisaation tavoitteita. Tulosyksikön johto vastaa henkilöstönsä, lääkäreiden ja hoitajien, erikoisalakohtaisesta täydennyskoulutuksesta. Erikoisalakohtaisen koulutuksen lisäksi järjestettävästä täydennyskoulutuksesta huolehtii koulutuspäällikkö Anne Frederiksen. Esimies on velvollinen pitämään huolta siitä, että henkilöstön ammattitaito on ajan tasalla. Koulutustarpeet kartoitetaan kehityskeskusteluissa tai muissa yhteistoimintamenettelyissä, Frederiksen sanoo. Täällä pohjoisessa täydennyskoulutukseen osallistutaan hieman muuta maata aktiivisemmin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan keskimäärin lähes joka kolmas osallistui ammattialansa täydennyskoulutukseen v Tilastoseuranta koskee erikois sairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuoltoa mukaan lukien hammashoito. Lääkäreistä ja hammaslääkäreistä täydennyskoulutuksen osallistui lähes jokainen (98 %) henkilöstöstä. Hoitajien aktiivisuus oli hieman alhaisempi (79,3 %). Suunnitelma täydennyskoulutuksesta laaditaan vuosittain syksyisin budjettisuunnittelun yhteydessä. Täydennyskoulutusta järjestetään henkilöstölle sisäisenä toimipaikkakoulutuksena, keskitettynä koulutuksena ja alueellisena sekä ulkoisena, muiden organisaatioiden järjestämänä. Alueellinen täydennyskoulutus on tarkoitettu sairaanhoitopiirin henkilöstön lisäksi terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilökunnalle koko OYS:n erityisvastuualueella. Aiheet liittyvät mm. johtamiskoulutukseen, hoitotyöhön, laatutyöhön, palveluiden tuottamiseen, työhyvinvointiin sekä henkilöstöä koskeviin laki-, eläke- ja palkkauudistuksiin. Tulosyksiköt järjestävät koulutuksia yleensä oman lääketieteellisen erikoisalansa teemoista. Jokaisen Osallistujamäärät 2007 Sisäiset Ulkoiset Yhteensä erikoisalan on järjestettävä lain mukaan vähintään yksi alueellinen koulutustapahtuma vuodessa, Frederiksen kertoo. OYS: alueellisesta täydennyskoulutuksesta noin puolet on erikoisalakohtaista, n. 16 % hoitotiedettä ja hoitotyötä sekä 11 % johtamistaitoa, henkilöstöhallintoa, laatua ja perehdytystä. Lisäksi aiheena ovat mm. suojelupalvelut ja tekniikka, taloushallinto, terveyden edistäminen, tietotekniikka ja toimistotyö. Työnantaja on vastannut täydennyskoulutuksen kustannuksista v tehdyn erikoissairaanhoitolain muutoksen jälkeen. Asetuksen 5. :n mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Osa lääkäreiden täydennyskoulutuksesta on lääketeollisuuden järjestämää. Niihin osallistumisesta päätetään tulosyksiköissä. Frederiksenin mukaan se tuo liikkumavaraa koulutuksen rahoittamiseen. Lääketeollisuus ry:n ja Suomen Kuntaliiton kesken on so henk henk henk. Hoitohenkilökunta 2615 (63,6 %) Lääkärit 459 (11,2 %) Muut 037 (25,2 %) 26

27 vittu ohjeet koskien lääkäreiden lääke-esittelyjä ja täydennyskoulutusta. Sairaanhoitopiirillä on lisäksi niistä omat prosessiohjeensa. Koulutusta ei voi järjestää vain yksittäinen yritys, vaan mukana täytyy olla myös joku muu hyväksytty koulutuksen järjestäjä. Tavoitteena tulee olla puhtaasti ammatillisten valmiuksien kehittäminen ja tieteellisen tiedon välittäminen. Vuoden 2007 aikana sairaanhoitopiirin järjestämään täydennyskoulutukseen osallistui yhteensä 4111 henkilöä, joista lääkäreitä oli 11,2 %, hoitohenkilöstöä 63,6 % ja muuta henkilöstöä 25,2 %. Ulkopuolisia osallistujia oli 2042 henkilöä ja sisäisiä osallistujia 2069 henkilöä. Täydennyskoulutusta järjestettiin 63 päivää, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2006 (73 päivää) Tehyn lakonuhasta johtuneiden peruutusten vuoksi. Koulutuskortilla tietoa koulutuksista Sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön tänä vuonna koulutuksenhallintaohjelmisto. Järjestelmään kertyy jokaiselle työntekijälle mm. tiedot omista koulutuksista. Esimies tai ohjelmiston pääkäyttäjä vie tiedot järjestelmään. Ensimmäisenä järjestelmä otetaan käyttöön Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä 18. helmikuuta, minkä jälkeen sen käyttö laajenee muihinkin yksiköihin. Ohjelmisto toimii sairaanhoitopiirin verkossa. Koulutuksen hallintaohjelmistoon kirjaudutaan samoilla tunnuksilla kuin muihinkin järjestelmiin. Ohjelman käytöstä järjestetään koulutusta kaikille tulosyksiköille. Jokainen työntekijä voi tarkistaa, että hänen koulutuskorttinsa tiedot ovat ajan tasalla. Sen avulla tulosyksiköt saavat erilaisia raportteja henkilöstönsä koulutuksista, suorituksista, kustannuksista tms. käytettäväksi mm. kehityskeskusteluissa. Lain velvoittamat tiedot toimitetaan myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilastointiin. v Painopiste hoitotiimien yhdessä työskentelyn kehittämiseen Täydennyskoulutuksen painopistettä tulisi siirtää moniammatillisen hoitotiimin yhteistyövalmiuksien parantamiseen. Kehittämistä tarvitaan tiimi- ja parityöskentelyyn ja koko hoidon prosessiosaamiseen. Näin linjoittavat koulutusta sairaanhoitopiirin johtajayli lääkäri Aino-Liisa Oukka ja hallintoylihoitaja Kaarina Torppa. Kun kerran potilasta hoidetaan yhdessä, olisi järjestettävä myös yhteistä koulutusta koko tiimin jäsenille, he tähdentävät. Tarvetta on kehittää myös sekä hoito- että lääkärihenkilöstön talousosaamista ja johtamistaitoja. Perinteisesti ja pitkälle vielä nykyisinkin esimerkiksi diabetespotilaiden hoitoon liittyen täydennyskoulutusta on järjestetty erikseen lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. On katsottu, että heidän näkökulmansa poikkeavat toisistaan. Potilaiden kannalta heitä hoitaa kuitenkin koko tiimi yhdessä. Yhdessä työskentelyn valmennus ei toki ole uusi asia. Se mainitaan koulutusohjelmissa, mutta sen toteutus on jäänyt vähälle. Erityisesti uusi avohoitotalo tuo valmistuttuaan haasteita. Siellä on tarkoitus ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja, joissa tarvitaan talon sisällä erityistä koulutusta. Prosessikoulutuksen järjestäminen olisi puhtaasti sairaanhoitopiirin sisäinen oma asia. Erillisalakohtainen eli hoito- ja lääketieteellinen täydennyskoulutus on heidän mielestään hyvällä mallilla. Sitä tarvitaan ja sitä on heidän mielestään tarjolla riittävästi. v 27

28 Juhlayleisöä oli salin täydeltä, edessä mm. prof. Kalevi Kiviniitty. TeKsTI: olavi MääTTä KuvaT : pirjo pyhäluoto ja olavi MääTTä Syöpätautien ja sädehoidon klinikka toiminut 40 vuotta OYS:n syöpätautien ja sädehoidon klinikka vietti 1. helmikuuta 40- vuotisjuhlaa. Ohjelmassa käsiteltiin hoidon kehitystä vuosikymmenien aikana, ja sen päätteeksi vihittiin käyttöön sairaalan neljäs sädehoitolaite, lineaarikiihdytin. Emeritusprofessori Kalevi Kiviniitty kertoi, että Oulun ensimmäinen syöpäsairaala aloitti toimintansa Oulun Diakonissalaitoksella joulukuussa Se sisälsi kaksi vuodeosastoa ja 40 vuodesijaa sekä röntgenhoitolaitteen hoitohuoneineen luvun puolivälissä otettiin käyttöön kobolttikanuunaksi kutsuttu sädehoitolaite. Sen säteilylähteenä oli radioaktiivinen koboltti 60, josta lähtevä säteily on läpitunkevampaa kuin röntgensäteily. Oulun lääninsairaala vuokrasi 1967 Diakonissalaitokselta kaksi vuodeosastoa ja kobolttikanuunan. Diakonissalaitos hankki myös uuden röntgenhoitolaitteen sekä välineistöä sädehoitojen suunnittelua varten. Kobolttikanuunahoidot aloitettiin v Tästä voidaan katsoa sädehoitoklinikan toiminnan alkaneen. Oulun lääninsairaala valtion sairaalana oli silloin opetussairaala. Lääketieteen opetus alkoi myös sädehoito klinikassa. Ensimmäiseksi sädehoito-opin professoriksi nimi tettiin LKT Pentti J. Taskinen v

29 Sädehoitoklinikka aloitti toimintansa OYKS:n tiloissa v alussa. Sädehoitolaitteina olivat kobolttikanuuna ja beetatroniniminen kiihdytin. V Diakonissalaitokselta ostettiin kobolttikanuuna ja siirrettiin OYKS:aan. Klinikassa oli kolme tehokasta sädehoitolaitetta ja röntgenhoitolaitteet. Kiviniitty kertoi, että samana vuonna otettiin käyttöön tietokonepohjainen annossuunnittelulaitteisto, mikä edisti hoitojen suunnittelua ja tarkkuutta. Edistysaskel oli myös silloin, kun radiologian klinikkaan hankittiin ensimmäinen tietokonetomografi alaite. Sitä ryhdyttiin heti käyttämään sädehoidon kohteena olevan kasvaimen paikallistamisessa. Seuraava edistyksen vaihe oli v. 1983, kun kobolttikanuuna korvattiin lineaarikiihdyttimellä. annoksen aluetta pystytään pitämään entistä pienempänä siitä huolimatta, että kohde liikkuu. Ominaisuus tekee sädehoidosta entistä tarkempaa ja täsmällisempää. V Suomessa oli elossa noin ihmistä, joilla oli syöpädiagnoosi eli jotka jossakin elämänsä vaiheessa olivat sairastuneet syöpään. Syövän hoitoon käytetyt kustannukset ovat kasvaneet voimakkaimmin. Suurin suhteel linen nousu on ollut lääkemenoissa. Kustannusten arvioidaan kaksinkertaistuvan v mennessä. v Klinikan ylilääkäri, professori Taina Turpeenniemi-Hujanen. Potilasmäärä lisääntyy voimakkaasti Klinikan ylilääkäri, professori Taina Turpeenniemi-Hujanen kertoi syöpäpotilaiden määrän lisääntyvän voimakkaasti. Potilaskäyntien määrä sädehoito-osastolla on noussut neljän vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa n. 30 %:lla, Länsi-Pohjassa 42 %:lla, Keski-Pohjanmaalla 35 %:lla ja Kainuussa 16 %:lla eli lukumääräisesti yhtensä :sta :een. Eniten lisääntyy eturauhassyöpä, jonka potilasmäärä ylitti pari-kolme vuotta sitten rintasyöpäpotilaiden määrän, Turpeenniemi-Hujanen kertoi. Uuden sädehoitolaitteen kapasiteetti vastaa käyttömäärältään lisääntynyttä eeturauhassyöpäpotilaiden määrää. Uudessa lineaarikiihdyttimessä uutena ominaisuutena on myös hengitystahdistus, jota ei kuitenkaan vielä ole oteltu käyttöön. Se helpottaa potilaan sädehoitoa alueella, jossa kasvain liikkuu hengityksen mukana. Sen avulla pystytään huomioimaan kulloinenkin hengityksen vaihe. Tervettä kudosta ei tarvitse sädettää tarpeettomasti. Korkean Uuden sädehoitolaitteen vihkiäisissä tekninen johtaja Heikki Salumäki kertoi sen asentamiseen liittyneestä mittavasta rakennusprojektista, vasemmalla ylifyysikko Antero Koivula. 29

30 V apaa-aika TeKsTI ja KuvaT : olavi MääTTä Öljyvärimaalauskurssi innosti luovat kyvyt esille JOKAiSESSA asuu taiteilija. näin saattoi päätellä, kun katseli ensikertalaisten kuvataiteilijoiden töitä öljyvärimaalauksen alkeiskurssilla, joka järjestettiin tammikuuta. Taiteilijoina Vaparin taidejaoston kurssilla oli kahdeksan innostunutta oyssilaista maalaria kuvataiteilija Raimo Törhösen osaavassa opastuksessa. Alkeiskurssilla ei paljonkaan käsitelty teoriaa, vaan tekeminen on etusijalla. Kahden päivän eli kymmenen oppitunnin kurssi aloitettiin perusharjoituksella, maalattiin väriympyrä pää- ja väliväreineen. Se on siitä hyvä harjoitus, että kun ihmiset lähtevät nollasta, he tutustuvat materiaaliin ja kokevat, miten öljyväri käyttäytyy, kun sitä levitetään pohjalle ja pinnalle. Siinä joutuu tekemään myös ensimmäiset sekoitukset, jossa haetaan täsmällistä kahden värin sävyä. Siinä oppii väriopin alkeet eli oppii päävärit ja välivärit automaattisesti, Törhönen kertoi opetustyönsä lomassa. Sitten tehtiin värien murtamisharjoituksia. On parempi oppia sekoittamaan värit itse kuin ottaa ne suoraan tuubista. Yksi tärkeä lähtökohta on, että opitaan tuntemaan öljyväri materiaalina ja sen käyttäytyminen ja keinot, miten siitä saadaan toivottuja tuloksia. Toisilla oli kaupasta hankittuja valmiiksi kankaalla, paperilla tai pahvilla pohjustettuja maalausalustoja. Törhösen mukaan teoksen pitää ainakin jonkun aikaa säilyä, joten pohjalla on meritäystä värin käytön kannalta. Pohjusta- mattomalle pinnalle maalattaessa pohja imee värin ja jäljestä tulee sottainen. Vähintään siinä pitää olla liimakerros ja sitten pohjustus. Helpoin on kaupasta ostettava muoviliimapohjainen pohjuste, gesso, jota levitetään pinnalle. Voipaperi on värien sekoitusharjoituksessa ihan pätevä pohja. Kaikesta yksinkertaisin on ottaa tukevaa paperia ja maalata siihen lateksilla kunnon pinta. Seuraavaksi kurssilaiset ryhtyivät maalaamaan malliksi aseteltua asetelma-aihetta. Asetelmaa maalatessa joutuu ilmaisemaan perusasiat, esine on jossakin tilassa, jossa on myös joku valo. Työssä korostuvat muoto, tila ja valo, jotka tulevat asetelmassa helpolla tavalla esille. Yhden viikonlopun tavoitteena on, että osallistujilla on tietyllä tavalla valmis työ, kun he lähtevät kohtiin. Jokaisella pitää olla onnistumisen tunne, että on saanut jotain aikaiseksi. Täällä onkin useita hyvin onnistuneita liikkeelle lähtöjä, Törhönen näyttää valmistumisvaiheessa olevia töitä. Hänen kokemuksensa mukaan vaikeinta aloittelijalle on epäonnistumisen pelko. ihmiset eivät uskalla tehdä virheitä, vaan he pyrkivät välttämättä tekemään kaikki heti oikein. Hän korostaa omaan kokemukseensa perustuen, että maalaaminen ja maalaajana edistyminen tapahtuu tietynlaisen mokaamisen kautta. Pitää tehdä ensin jotakin ja huomata, mikä siinä meni pieleen. Jos yrittää suoraan tehdä kaikki täydellisesti oikein, ei epäonnistumisen jälkeen uskallakaan enää tehdä mitään. Oikotietä osaamiseen ei ole. Virheetkin täytyy hyväksyä. Koska halukkaita kurssilaisia oli tulossa runsaasti, kurssi jaettiin kahteen ryhmään. Toinen kurssi järjestetään helmikuuta. Olen tehtyjen töiden suhteen aika tyytyväinen. Minulla on tuntu, että tästäkin ryhmästä ainakin muutama henkilö on saanut sellaisen kipinän, että harrastus jatkuu ja intoa piisaa pitkälle, ohjaaja totesi. Kyllikki Jylhä kertoi lähteneensä etsimään omaa luovuuttaan. Olen monenlaista yrittänyt ja nyt katson, jos tästä tulisi minulle kiva harrastus, jossa voin toteuttaa luovuuttani. Olin lasityökurssilla, joka ei ollut minun juttuni. Tämä kiehtoo. Kiehtovinta on värien yhdistäminen, Jylhä kertoo. Kaarina Santala haluaisi oppia tekemään harrastuksen kautta kotiin jotakin kaunista. Vaikeinta tässä on värien käyttö ja miten saan varjon aikaiseksi. On hyvä oppia saamaan koulutusta oikeiden värien ja oikean muodon luomisessa. Esimerkiksi, miten saada pyöreys esille, kun maalataan pyöreää astiaa, Santala selventää. Hilkka Mulari sanoo valaistuneensa merkittävästi viikonlopun aikana. Vuosi sitten hän kävi Vaparin väriopin peruskurssin, joten kurssilla oli myös jotain tuttua. Hän huomautti, että värioppia voi soveltaa muuallekin kuin taiteeseen, mm. sisustamiseen, erilaisiin pintoihin ja vaikkapa kotiseinien maalaamiseen. 30

31 Kaarina Santala ja Kyllikki Jylhä ovat jo pitkällä asetelmansa kanssa. Raija Tolkkisen tyylinäyte. Hilkka Mulari, Heljä Oikarinen ja Aila Seppänen mittailevat katseellaan malliasetelmaa. Mari Louvo-Karinen ja Julia McLellan saavat palautetta Raimo Törhöseltä. 31

32 A y-asiat Te K s T I: RI I T Tapo lv I-Ka R j a l a I n e n, T Yö s u o j e l u va lt u u T e T T u Ergonomisilla työvuoroilla lisää hyvinvointia POHJOiS-POHJAnMAAn sairaanhoitopiirissä työskentelevistä suuri osa tekee vuorotyötä. Työvuorojärjestelyillä on todettu olevan ratkaiseva vaikutus työssä jaksamiseen. Kolmivuorotyö saattaa haitata oman elämän hallintaa niin työssä kuin vapaallakin. Työssä jaksaminen koostuu monista eri tekijöistä ja myös työntekijän omat vaikutusmahdollisuudet työvuoroihinsa auttavat jaksamisessa. Työsuojelun koulutustyöryhmässä mietimme sellaisia koulutuksia, jotka palvelisivat mahdollisimman hyvin työntekijöitä jaksamaan ja joista saatu tieto jäisi elämään. Viime vuoden koulutuksista haluaisin palauttaa mieliin joulukuussa pidetyn iltapäiväkoulutuksen Viisaita valintoja vuorotyöhön. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mikael Sallinen piti tutkittuun tietoon perustuvan koulutuksen, jossa hän suositti kolmivuorotyöhön ergonomisia työvuoroja. Riittävä uni on tärkeää ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomessa on työhön liittyviä unihäiriöitä poikkeuksellisen paljon. Uni ei vaikuta ainoastaan työtehoon vaan myös terveyteen ja turvallisuuteen. Hyvinvointiin ja jaksamiseen ratkaisevasti vaikuttava tekijä on vuorotyö ja miten sitä teemme. Miten työvuorot suunnitellaan ja jääkö tarpeeksi aikaa palautumiseen? Perushoitajana olen tehnyt paljon kolmivuorotyötä. ilta, aamu, pätkä, yö ja yksi vapaapäivä, tai sitten pitkä jakso ja sen jälkeen vapaata enemmän. nykyään pätkistä on onneksi luovuttu ennen yövuoroon menoa. Muistan miten vaikeaa oli nukahtaa iltavuoron jälkeen ja vapaaaika saattoi mennä työstä palautumiseen. Huomasin myös miten iän myötä vuorokausirytmin joustavuus alkoi vähetä. Epäsäännöllinen vuorotyö lisää muun muassa sydän- ja verisuonitaudin, ruoansulatusoireiden, unihäiriöiden ja tapaturmien riskiä. Riskin aiheuttaa vuorokausi rytmin häiriintyminen. Viime aikoina on kertynyt tietoa unenpuutteen vaikutuksista myös lihavuuteen ja elimistön puolustusmekanismeihin. Sairauksia lisääviä tekijöitä ovat altistumisajat stressille, vapaa-ajan riittämättömyys palautumiseen, ja epäterveet elintavat. Univaje vaikuttaa eri ihmisillä valppauteen ja vireyteen eri tavoin. Väsyneenä meillä heikkenee kyky tunnistaa omia sekä toisten tunteita ja ajattelu perustuu olettamuksiin, eikä tosiasioihin. Työn epäsäännöllisyys vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin jopa uupumukseen asti. Tutkimuksen perusteella palautumista vuorotyössä voidaan edistää nopealla kierrolla. Peräkkäisiä yövoroja tulisi olla mahdollisimman vähän (1 2). Työvuorojen välissä tulisi olla riittävän pitkä palautumisaika, vähintään tuntia. Työvuorot eivät saisi olla liian pitkiä, ei yli 10 tuntia. Vuorolistan tulee olla mahdollisimman säännöllinen ja vapaajaksojen tulisi olla mahdollisimman yhtenäisiä. Helsingin kaupungin tekemässä loppuraportissa, Terveet työajat, todettiin, että ergonominen työvuorosuunnittelu tuotti sekä henkilöstön kokemia että mitattavia elimistölle suotuisia muutoksia. Hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana lisääntyi kaikissa ikäryhmissä. Unihäiriöt vähenivät, unen laatu ja kokonaisvireys paranivat. Jaksaminen parani merkittävästi pitempien palautumisjaksojen ansiosta. Asennemuokkaus ergonomisten työvuorojen tekemiseen alkaa jokaisesta meistä itsestä. Tähän muutokseen tarvitaan työyhteisön yhteinen tahtotila. Sähköisen viestinnän ansiosta tiedon siirtyminen potilaan hoidosta on taattu. Ergonomisista työvuoroista on täällä meilläkin pelkästään hyviä kokemuksia. Ergonomiset terveet työajat auttavat parempaan hyvinvointiin, joka heijastuu hyvänä potilashoitona. v Mietelmiä nuorena haluamme kääntää maailman ylösalaisin. Vanhempana alamme seistä päällämme sopeutuaksemme maailmaan. Ota oppia lumisateesta. Se muuttaa maailman, mutta ei pidä ääntä itsestään. Se viimeksi nauraa, joka hitaimmin ajattelee. älykäs selviää siitä, mihin viisas ei joudu. Elämä on ruusuilla tanssimista. Jalkani ovat verillä piikeistä. (Old York) Se joka huutaa kovimmin, on yleensä kasan alimmainen. En minä mitään tiedä, mutta kaikki ei tiedä edes sitäkään. Turvallisuus on tunne, joka sinulla on, ennen kun olet tajunnut tilanteen. 32

33 H orisontti Kiitokset Kiitän työkavereita ja tekniikan johtoa ja kaikkia minua muistaneita jäädessäni eläkkeelle. KauKo vanhala Kiitän työkavereita, työnjohtoa ja kaikkia minua muistaneita siirtyessäni reserviin. MaTTI suutarinen Lämmin kiitos KNF-osaston henkilökunnalle minulle järjestämästänne eläkejuhlasta! Kiitos myös diagnostiikka-tulosyksikölle, Tehyn Oulunsuun ammattiosastolle ja pitkäaikaisille yhteistyökumppaneille saamistani lahjoista! Haluan toivottaa teille kaikille sinisiä, punaisia ruusunnuppuja! Terveisin eläkemimmi RaIja jakkula Sydämelliset kiitokset kaikille Naistenklinikan ja heräämön hauskoille työtovereille mukavasta eläkejuhlasta ja muistamisesta. MIRja eläkeläinen Suuret kiitokset mukaville työkavereille menneistä vuosista ja muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. MIRja väisänen Ohi on työpäivää OYS:ssa Kääntyy lehti avautuu elämä, toisenlainen käyttöön omaan, päivä kokonainen Kiitän Teitä kaikkia päivistä tuhansista yhdessä puurretuista kokemuksista kaikenlaisista ja viimeisillä viikoilla juhlista upeista puheista, ajatelluista lahjoista moninaisista kukkasista kauneimmista ajastanne, jonka annoitte Toivotan Teille terveyttä työn iloa rikkaita kokemuksia, joita voi muistella seuraavassa elämän vaiheessa eeva-maija nousiainen seniorit Työryhmä vuodelle 2008: Kärkkäinen Ritva, pj puh Sauvola Raija, siht. puh Alasaarela Seppo puh Juntunen Väinö puh Kaarlela Raija puh Leinonen Lea puh Porma Pirjo puh Rantsi Laila puh Kuntosalivuoro on Vaparilassa torstaisin klo Tapahtumista ilmoitetaan Oulu-lehden sunnuntainumeroissa. Vaparin jäsenkortteja saa sihteeriltä. Uudet seniorit tervetuloa mukaan toimimaan! MERI-OULU TAPAHTUMA KESÄ vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila (08) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Pentti Silvola Pekka Hellström Pekka Kaisto Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Pentti Peltola Jaakko Pukkila Marja-Liisa Pylväs Heikki Salumäki Kaarina Torppa Tuula Virsiheimo TOIMITUS Olamedia Oy Pressiyhtiö Vastaava toimittaja Olavi Määttä Puh. (08) GSM Fax (08) Toimituksen osoite: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50, PL OYS OSOITTEENMUUTOKSET (08) (eläkeläiset) (08) (muut) ILMOITUKSET Olavi J. Määttä Puh Olamedia Oy Pressiyhtiö PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy Oulu Lippuja tapahtumiin on myynnissä S-klinikan neuvonnassa Hinta 18 /lippu/vaparilainen (max. 4 lippua/vaparilainen ) (Lippujen normaalihinnat ) Liput ovat vaihtolippuja, jotka voi vaihtaa Meri Oulun myyntipalvelussa Toppilan Möljällä jokainen haluamaansa esitykseen. Ohjelmassa mm: Hollywoodin Legendat Show 9.7. Mikko Alatalon lauluilta Veteraanipäivä Mooseksen Perintö 9.8. Marita Taavitsainen ja Jari Sillanpää Show Tunteen Palo-musiikkinäytelmä Lisätietoja esityksistä: POHJANPIIRI ILMESTYY vuonna 2008 Ilmestymispäivät: Nro Ilmestyy Aineisto

34 l i s b e t t i Mikäs tämän mukavampaa, totesi Kauko K maatessaan selällään pihajäätiköllä. Ainut, mikä tällä kertaa murtui, oli onneksi vain itsetunto naapurien katsellessa ikkunoista, miten naapurin setä oli taas siinä kunnossa. Lähinnä Kaukon mukavuusajattelu viittasi tämän talven yleiseen kulkuun. Kas kun lunta ei tarvinnut ensinnäkään lapioida pois pihamaalta. Siihen oli etupäässä ja miksei takapäässäkin kaksi syytä, joilla saattoi olla tekemistä ilmastomuutoksen kanssa tai sitten ei. Ensinnäkin sade tuli yleensä vetenä, jolloin sitä harvemmin, ainakin täällä Pohjanmaalla, kertyy kasoiksi asti ja toiseksi, jos se sitten joskus satoikin lumena, niin kyllä sen seuraava viikko yleensä sulatti pois. Tietenkin taas tästä lakeuden tasaisuudesta johtuen monin paikoin jäi useinkin tällaisia liukkaan oloisia paikkoja, jollaisessa talon isäntä nytkin loikoili. Näissä keleissä oli muitakin hyötypuolia. Kaikki ulkoasiat tuli yleensä toimitettua jokseenkin liukkaasti, jolloin aikaa ei kulunut kaikenlaiseen turhaan lorvailuun. Vieraitakin kävi harvahkoon tahtiin, kun väkeä ei saanut vapaa ehtoisesti ulos luudallakaan ajamalla. Terve urheiluhenki näytti tyystin kadonneen. Paitsi tietysti Kaukolla, joka epätoivoisesti oli pyrkimässä autolle päästäkseen töihin. Siinä ulkoportaiden edessä maatessa oli hyvää aikaa miettiä seuraavaa siirtoa: jatkaisiko kontaten, ryömien, kierien vai normaalisti jalan tuota jäljellä olevaa matkaa. Valitettavasti hän päätyi tuohon viimeiseen vaihtoehtoon. Vaikka autolle oli matkaa vain 7,5 metriä, sen kulkemiseen kului aikaa puoli tuntia ja uudet housut. Kyseiset housut turmeltuivat lähinnä sen takia, että aina ei käynyt Kaukolla niin hyvä tuuri, että olisi tuiskahtanut selälleen siihen jäätikölle. Joskus, kylläkin ihan vahingossa, tapahtui pudotus myös polvilleen, eivätkä nykyaikaiset kankaat kestä sentään niin montaa pudotusta jäälle murtumatta. Onneksi polvet kestivät. Aikaa tuohon matkaan olisi esim. kontaten mennyt 15 sekuntia, mutta koska Kauko nyt oli valinnut kävelemisen, niin siitä pidettiin kiinni, vaikka terveys menisi. Vihon viimein autolle päästyään Kauko huomasi vaatetuksensa tilan ja päätti palata vaihtamaan housuja. Ja toden totta paluumatkaan meni tuo 15 sekuntia. Nyt ei tarvinnut housujen kunnosta välittää tuon taivaallista ja niinpä tuo taival taittui kontaten. Kaukon siinä housuja vaihtaessa Viivi käväisi hiekoittamassa jäisen pihan, joten nyt Kaukonkin tie oli turvallinen ainakin autolle saakka. Jokaisella tarinalla pitäisi olla opetus, mutta mitä opimme tästä? No ainakin sen, että vaimon olisi syytä jo hyvissä ajoin ennen miehensä ulos menoa käydä hiekoittamassa pihaalue, jolloin ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin, uskoo myös Lis b e t t i 34

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN

Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Tiedote 23.6.2009 TERVETULOA AIKUISOPISKELIJAKSI HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMAAN Sinut on hyväksytty aikuisopiskelijaksi Metropolia -ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmaan suorittamaan sairaanhoitaja

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot