LÄHEISET TAAKKA VAI TUKI PÄIHDEHOIDOSSA? Päihdetyön erikoislehti 2 n 2015 KANNABIKSEN AMERIKAN-VALLOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHEISET TAAKKA VAI TUKI PÄIHDEHOIDOSSA? Päihdetyön erikoislehti 2 n 2015 KANNABIKSEN AMERIKAN-VALLOITUS"

Transkriptio

1 LÄHEISET TAAKKA VAI TUKI PÄIHDEHOIDOSSA? Päihdetyön erikoislehti 2 n 2015 KANNABIKSEN AMERIKAN-VALLOITUS

2 2 n 2015 Päihdetyön erikoislehti SISÄLTÖ Päihdetyön erikoislehti, 51. vuosikerta ILMESTYY viisi kertaa vuodessa ISSN JULKAISIJA A-klinikkasäätiö Maistraatinportti Helsinki p fax (09) PÄÄTOIMITTAJA Aino Majava TOIMITUSSIHTEERI Auli Saukkonen ULKOASU Katriina Iho TOIMITUSNEUVOSTO Marja Holmila (pj.) Kristiina Koskiluoma Satu Lipponen Aino Majava Mikko Salasuo Ilpo Salonen Kaija Seppä Kaarlo Simojoki Teemu Tiensuu Jouni Tourunen TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET A-klinikkasäätiön keskustoimisto toimistosihteeri p TILAUSHINTA 25 euroa/vuosi ILMOITUKSET Auli Saukkonen, PAINOPAIKKA Esa Print 3 PÄÄKIRJOITUS 4 LYHYESTI 16 TYÖ JA TEKIJÄ Tuija Siera 20 TIETEEN KENTILTÄ 26 TUTKITTUA 31 HENKIREIKÄ Jaakko Vesterberg 6 16 Kannabis valloittaa Yhdysvaltoja 6 Omaiset päihdekuntoutujan hoidossa: taakka vai tuki? 12 Tiimi sai hyvän arvosanan 22 Systeemin hetteikössä 23 Isyys esiin päihdekuntoutuksessa TIIMI 50 Piilosta pois Yrjö Nuorvala KATAINEN Itsekontrolli yksilön vai olosuhteiden ominaisuus? 21 SARVANTI Kiinalaisia juomatapoja 29 KIRJAT Itsehoitooppaasta apua alkoholin liikakäyttöön 30 Koreilemattomia tarinoita 24 KANNEN KUVA Scanstockphoto 2 Tiimi 2 n 2015

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Lääke voi auttaa hyvään elämään Päihdehoitoon hakeudutaan, kun halutaan muutosta omaan riippuvuuskäyttäytymiseen, eivätkä omat keinot riitä. Motivaatio voi olla vaihteleva tai heikko, mutta kontaktin synnyttyä luottamus avun saamiseen kasvaa ja sen myötä voidaan asettaa uusia tavoitteita. Kuntoutuminen etenee yksilöllisesti. Opioidiriippuvaisten kuntouttava korvaushoito tavoittelee päihteetöntä elämää. Yleisempää on haittoja vähentävä korvaushoito, joka tähtää parempaan elämänlaatuun päihteettömyys ei ole edellytys. Puheen hoidon kuntouttavasta tai haittoja vähentävästä tavoitteesta ei pidä antaa hämätä: pelkkä lääkkeenjako ei koskaan ole riittävä hoito. Kuntouttavia elementtejä tarvitaan aina. Millaista kuntoutusta korvaushoidossa voi saada? Yksilökeskusteluja, yhteisöhoitoa ja perusterveydenhuoltoa. Palveluohjausta arjen perusasioiden, kuten asumisen, järjestämiseksi. Valitettavasti kuntien korvaushoitoon osoittamat määrärahat eivät tahdo riittää muuhun kuin lääkekulujen kattamiseen. Hoitohenkilöstö venyy, koska halu tehdä hyvää työtä on kova. Apuun on tullut koulutettuja vertaistoimijoita, kuten Tiimin tässä numerossa haastateltava Tuija Siera. Usein korvaushoidon annos pienenee ajan kanssa, mutta lääkkeestä kokonaan luopuminen ei onnistu. Hoidon tulokset voivat silti olla hyviä! Kun taustalla on Pelkkä lääkkeenjako ei koskaan ole riittävä hoito. moninaisia psyykkisiä, sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, elämänlaadun parannus hoidon myötä on merkittävä. Hyötyjiä ovat yhtä lailla kuntoutujan läheiset ja ympäristö. Joidenkin mielestä tällainen ei käy, oikea tapa on kuntoutua ilman lääkettä! Vaatimus päihteidenkäyttäjien lääkkeettömyydestä on hieman erikoinen. Onhan olemassa monia tapoja kuntoutua. Erilaiset, elämää ylläpitävät ja elämän laatua parantavat jopa mahdollisia tulevaisuuden terveyshaittoja ehkäisevät lääkitykset ovat nykyään arkipäivää. Suomessa jopa joka viides syö psyykenlääkkeitä. Onko se tarpeen vai pitäisikö myös yhteiskunnan tilaa hoitaa, voidaan hyvällä syyllä kysyä. Yhtä useampi saa kuitenkin lääkkeestä avun, jolla elämä kulkee. Moni ei osaa nukahtaa ilman tablettia loput ovat kahvikoukussa. Olisiko A-klinikalle helpompi mennä, jos se olisi sellainen addiktioklinikka, pohti kollegani. Kaikillahan on jokin addiktio! Mitä oikeasti edellytämme itseltämme ja muilta myös niiltä, joiden lähtökohdat ovat todella heikot? Lääke ei kai itsessään ole ongelma, kun arki kantaa. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: 2 n 2015 Tiimi 3

4 Y-Säätiölle YK:n palkinto Vilja Tamminen/Y-Säätiö YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN Habitat on palkinnut Y-Säätiön kansainvälisellä World Habitat Award -palkinnolla. Palkinnolla halutaan nostaa esiin käytännöllisiä ja innovatiivisia ratkaisuja asunnottomuuteen ja muihin asumiseen liittyviin ongelmiin. Palkinnon perusteluissa todetaan erityisesti Y-Säätiön rooli asunto ensin -periaatteen toteutuksessa asunnottomuuden vähentämisessä Suomessa. Toimeentulotuki siirtyy Kelaan 2017 Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Tämän jälkeen asiakas hakee toimeentulotukea pääasiassa Kelasta. Jos asiakkaalla on lisäksi sellaisia yllättäviä tai erityisiä menoja, joita kattamaan perustoimeentulotuki ei riitä, asiakas kääntyy kunnan puoleen. Kunnan tehtäväksi jää myös lakimuutoksen jälkeen myöntää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, joista kumpikin edellyttää harkintaa. Lakimuutos ei vaikuta toimeentulotuen tasoon eikä tuen myöntämisperusteisiin. Raittiustyölaki historiaan Eduskunta on hyväksynyt ehkäisevän päihdetyön lain, joka korvaa raittiustyölain. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden aikana. Vastuu laaja-alaisen päihdetyön järjestämisestä säilyy kunnilla, ja sen tulee olla jatkossakin osa kuntien lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Kunnat saavat ohjausta ja tukea työhönsä aluehallintoviranomaisilta. Uuden lain valtakunnallinen ohjaus kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Sininauhasäätiö yhtiöitti palvelutoimintansa Sininauhasäätiö ry on myynyt päihde- ja asunnottomien palvelutoimintansa Sininauha Oy:lle. Siirtyvän toiminnan vuosivolyymi on noin 4,5 miljoonaa euroa. Sininauhasäätiö omistaa Sininauha Oy:n kokonaisuudessaan. Sininauha Oy toimii markkinoilla itsenäisesti erillään Sininauhaliiton ja Sininauhasäätiön toiminnasta. 4 Tiimi 2 n 2015

5 Varjomaailman neuvontapalvelu avattu Tulevat sukupolvet eivät ole raitistumassa A-klinikkasäätiön Varjomaailma-verkkopalvelussa on avattu anonyymi neuvontapalvelu. Varjoneuvonta toimii osoitteessa www. varjomaailma.fi/varjoneuvonta. Varjoneuvontaan voi lähettää kysymyksiä läheisten aikuisten päihteidenkäyttöön liittyen. Neuvonta on tarkoitettu pääasiassa vuotiaille nuorille. Varjoneuvonnan vastaajina toimii lastensuojelun ja päihdetyön ammattilaisia. Nuoret alaikäiset juovat aiempia ikäluokkia vähemmän mutta aloitettuaan jopa niitä humalahakuisemmin. Tämä kävi ilmi vuotiaiden suomalaisten juomatapoja vuodesta 1977 asti seuranneesta tutkimuksesta luvulla syntyneet nuoret joivat vanhempia ikäluokkia vähemmän alkoholia 12-, 14- ja 16-vuotiaina. Kuitenkin 18. ikävuoteen mennessä ero vanhempiin ikäluokkiin oli hävinnyt. Juominen siis alkaa myöhemmin, mutta täysi-ikäisyyden rajalla juominen ja humalajuominen on yhtä yleistä kuin vanhemmilla ikäluokilla. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että alkoholipolitiikasta päättävät tahot eivät voi tuudittautua sen varaan, että ongelmat hoituvat pois itsestään nuorten raittiimpien sukupolvien aikuistuessa. Alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen vähentäminen vaatii aktiivisia alkoholipoliittisia toimia, sanoo Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja Tomi Lintonen. LYHYESTI Asumisen ohjaus kannattaa n Asumisen ohjauksella on merkittävä rooli asunnon saannissa, säilyttämisessä ja arjen rakentumisessa. Asumisohjaajien verkostot ja tieto ovat tärkeitä, mutta myös ohjaajan persoonalla on suuri vaikutus luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle. Nämä asiat saatiin selville opinnäytteessä, jossa selvitettiin Oulussa toimivan Kenttä- Paavo -hankkeen asiakkaiden kokemuksia asumisen ohjauksesta ja tuesta. Kenttä-Paavo -hanke on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa Paavoa. Paula Vidnäs & Simo Holtinkoski: Asiakkaiden kokemuksia saamastaan asumisen ohjauksesta ja tuesta Kenttä- Paavo -hankkeessa. Sosiaalialan koulutusalan opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu Myös internetissä. Tomi Lintonen ym.: Tulevat sukupolvet eivät ole raitistumassa. Yhteiskuntapolitiikka 1/ n 2015 Tiimi 5

6 TUUKKA TAMMI UC Santa Cruz Santa Cruzin yliopiston professori Craig Reinarman tutkinut muun muassa kannabiksen käyttäjien kontrollia ja lääkekannabiksen käyttäjiä Yhdysvalloissa. Kannabis valloittaa Yhdysvaltoja Osavaltio toisensa jälkeen on laillistanut kannabiksen Yhdysvalloissa. Miten äkillinen suunnanmuutos on mahdollinen maassa, joka on tunnettu kovan linjan huumesodastaan? 6 Tiimi 2 n 2015

7 Kannabiksen laillistaminen edennyt nopeasti Yhdysvaltojen eri osavaltioissa. Washingtonin ja Coloradon osavaltiot hyväksyivät kannabiksen laillistamisen kansanäänestyksessä vuonna Sittemmin kannabiksen ovat laillistaneet Oregon ja Alaska. Myös monissa muissa osavaltioissa on suunta kohti laillistamista. Kaupungeista muun muassa pääkaupunki Washington D.C. on laillistanut kannabiksen käytön. Lääkekannabiksen käyttö on sallittu yli 20 osavaltiossa. Moni on hämmästellyt, mistä on kyse. Miten äkillinen suunnanmuutos on mahdollinen maassa, jossa aikanaan keksittiin sittemmin globaaliksi Lääkekannabiksen levinnyt huumeiden täyskieltopolitiikka ja käyttö on sallittu joka on tunnettu kovan linjan huumeso- yli 20 osavaltiossa dastaan? Yhdysvalloissa. Professori Craig Reinarman on pitkän linjan huumepolitiikan tutkija Santa Cruzin yliopistosta Kaliforniasta. Hän tunnetaan muun muassa yhdessä Harry Levinen kanssa kirjoittamastaan kirjasta Crack in America, jossa analysoitiin Reaganin kaudella yltynyttä huumesotaa. Hän on tutkinut myös kannabiksen käyttäjien kontrollia ja lääkekannabiksen käyttäjiä Yhdysvalloissa. Haastattelin Reinarmania helmikuussa Kannabiksen laillistaminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Laillistaminen vaatii paljon rahaa Nyt tapahtuvien laillistamisten taustalla on pitkä ja systemaattinen muutostyö ja paljon rahaa, sanoo Reinarman. Rahoittajina ovat toimineet erityisesti kaksi tunnettua miljardööriä, George Soros ja Peter Lewis. Soros on rahoittanut Drug Policy Alliance -järjestöä ja Peter Lewis erityisesti Marijuana Policy Project -järjestöä. Järjestöt ovat olleet avainasemassa kannabiksen laillistamisessa. Vakuutusbisneksessä omaisuutensa tienannut, vuonna 2013 kuollut Peter Lewis oli myös itse näkyvästi esillä laillistamiskampanjoissa. On arvioitu, että Lewis on rahoittanut kannabiksen laillistamista miljoonalla ja Soros noin 80 miljoonalla dollarilla. Kahden rahamiehen motiivit ovat erilaiset. Lewisille kyse on ollut enemmän henkilökohtaisesta projektista, varsinkin sen jälkeen, kun hänen jalkansa amputoitiin vuonna 1998 ja hän löysi lääkekannabiksesta avun kivunlievitykseen. Soros on rahoittanut huumepolitiikan reformihankkeita paljon myös USA:n ulkopuolella eikä vain kannabikseen liittyen. Hänen Open Society -instituuttinsa on panostanut varsinkin Itä-Euroopan ja kehitysmaiden demokratiakehitykseen ja huumepolitiikkaan sen osana. Seuraavaksi Kalifornia? Reinarman arvelee, että seuraavaksi kannabiksen laillistaa Kalifornian osavaltio. Siellä asiasta äänestettiin jo kerran, vuonna 2010, mutta laillistaminen kaatui täpärästi. Vuosi 2016 on ideaali ajoitus. Silloin pidetään presidentinvaalit, jotka saavat äänestäjät ja varsinkin nuoret äänestäjät hyvin liikkeelle. Tarkoitus on käyttää tilaisuus hyödyksi. Tällä hetkellä gallupit näyttävät laillistamiselle vahvaa kannatusta. Suurin osa vastustuksesta tulee lainvalvonnalta: poliisilta, vankilahenkilöstöltä ja syyttäjälaitokselta. Tai oikeastaan 4 5:ltä näiden etujärjestöltä. Siis ihmisiltä ja organisaatioilta, jotka hyötyvät nykyisestä huumekieltolaista. Kutsun heitä huumekontrolliteollisuuden kompleksiksi, Reinarman sanoo. Se, miten laillistaminen käytännössä tehdään, vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Käytännöt vaihtelevat osavaltioittain. Esimerkiksi Kaliforniassa täytyy ensin tehdä juristivoimin lakitekstialoite, joka sitten lähetetään hyväksyttäväksi osavaltion keskushallintoon. Tämän jälkeen tehdään hakemus aloitteen alistamiseksi kansanäänestykselle. Tähän tarvitaan satojatuhansia allekirjoituksia. Se ei ole ongelma, jos pystyy maksamaan sadoille allekirjoitusten kerääjille. Kun tarvittavat allekirjoitukset on saatu ja hyväksytty, aloite etenee äänestykseen. Äänestystä edeltää toinen paljon rahaa vaativa vaihe: mainoskampanjat. Esimerkiksi Kalifornia ei ole vain yksi mediamarkkina-alue vaan kalliit kampanjat täytyy tehdä erikseen eri alueille. Uhkakuvat eivät ole toteutuneet Maailma seuraa nyt Coloradoa silmä tarkkana. Vuosikymmeniä on pohdittu, mitähän tapahtuisi, jos kannabis laillistettaisiin. Kysyn Reinarmanilta, miten Coloradoa seurataan ja arvioidaan. Tietty osa verotuotosta on siellä korvamerkitty tutkimukseen: kuinka paljon käytetään, mitä ongelmia ilmenee, paljonko on huumaantuneena ajamista ja niin edelleen. Näitä tutkitaan, jotta haittoja voidaan hallita, Reinarman sanoo. 2 n 2015 Tiimi 7 > > >

8 Tuukka Tammi Kannabiksen parempi saatavuus ei ole ollut kohtalokasta. Oikeastaan koko globaali kannabispolitiikka rakentuu oletukselle, että jos kannabista olisi vapaasti tai helposti saatavilla, kamalia asioita tapahtuisi. Coloradossa tähän mennessä tapahtunut osoittaa toista. Lääkekannabiksen kriitikot sanoivat aiemmin, että sen salliminen lisää saatavuutta, joka edelleen lisää käyttöä. Näin ei ole käynyt. Käyttöluvut ovat menneet alaspäin jo vuosia. Coloradossa nuorten kannabiksen käyttö on jopa laskenut hieman. Huumaantuneena ajaminen ei ole lisääntynyt. Myöskään minkäänlainen porttiteoria ei ole toteutunut. Metro-lehdessä on Kaliforniassa sivukaupalla lääkekannabismainoksia. 8 Tiimi 2 n 2015

9 Samoja uhkakuvia maalailtiin aikanaan Alankomaista, mutta ne eivät ole toteutuneet sielläkään. Käytön esiintyvyys on Euroopan keskitasoa. Esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa käytetään enemmän kannabista. Jo nykyisten kokemusten perusteella voidaan todeta, että saatavuuden paraneminen ei ole mitenkään kohtalokasta. Jotkut Coloradoa ympäröivät konservatiiviosavaltiot ovat kyllä valittaneet, että se kun väki käy hakemassa Coloradosta marijuanaa, aiheuttaa lisäkustannuksia heidän lainvalvonnalleen. He vaativat, että Coloradon pitäisi maksaa nämä kustannukset, Reinarman huomauttaa. Lääkekannabis raivasi tien Puhutaan hetki lääkekannabiksesta. Kerron Reinarmanille käsityksenäni, että se on toiminut tienraivaajana myös viihdekäytön laillistamiseksi. Lääkekannabisliike käynnistyi Pohjois-Kaliforniassa 1990-luvulla. Bay Arean seudulla mainonta on varsin avointa ja runsasta. Matkallani lueskelin Metro-ilmaisjakelulehteä, jossa oli kaksi isoa sivua täynnä lääkekannabismainoksia. Osa mainostajista on niin kutsuttuja arviointikeskuksia, joista voi lunastaa itselleen lääkekannabiksen ostokortin (red card) ilmeisen helposti. Onko lääkekannabiksesta tullut käytännössä myös säännellyn viihdekäytön muoto? Reinarman sukii hetken partaansa ennen kuin vastaa. Muotoilisin tuon vähän eri tavalla, mutta vastaus on kyllä. Menet vain yhteen noista keskuksista ja täytät lomakkeen. Jos selityksesi hyväksytään kuten yleensä tapahtuu saat kortin. Kortin saaminen on kuitenkin helppoa lähinnä Kaliforniassa, sillä täällä lääkekannabista koskeva säädös on kirjoitettu löyhällä tavalla, jotta mahdollisimman moni kannabishoidosta hyötyvä pääsisi sen piiriin. Huumepolitiikan heiluri heilahtamassa Craig Reinarman näkee, että kannabispolitiikan muutoksessa on kyse myös yleisemmästä huumepolitiikasta. Kannabiksen laillistamiset ovat osa isompaa irtiottoa huumesodasta ja vankiloiden täyttämispolitiikasta. Kaliforniassa hyväksyttiin hiljattain lakialoite, joka kevensi merkittävästi kaikkien huumeiden hallussapidosta annettavia tuomioita. Vastaavia muutoksia on monissa osavaltioissa. Voisi sanoa, että huumepolitiikan heiluri on heilahtamassa huumesodan ääriasennosta takaisinpäin, Reinarman arvelee. Mutta vielä on paljon tehtävää. Vankilat ovat ylikansoitettuja. Kaliforniassa on edelleen voimassa laki nimeltään three strikes. Se tarkoittaa, että jos teet kolmannen kerran rikoksen, vankilatuomion pituus on automaattisesti 25 vuodesta elinkautiseen. Kolmas rikos voi olla vaikka kuinka pieni ja triviaali ja usein se onkin kuten esimerkiksi pienen huumemäärän hallussapito, positiivinen huumetesti ehdonalaisessa tai dvd:n näpistäminen kaupasta. Tätä yritetään nyt muuttaa. Korkein oikeus on hiljattain linjannut, että vankilatuomioiden määrää pitää rajoittaa, Reinarman kertoo. Huumesodan kapasiteetin kasvu ajoittuu Reaganin aikaan ja George Bush kiihdytti sitä, mutta vasta Clinton vei sen äärimmilleen. Hän toteutti kovempaa kuripolitiikkaa kuin äärioikeistolaiset ja toi kaduille poliisia lisää. Kun kapasiteetti on kerran luotu, sitä on vaikea purkaa. Poliisille riittää, että he osoittavat tehneensä paljon huumepidätyksiä. Pidätysten määrä hoituu Liittovaltio vaatii poliisilta määrärahojen vastineeksi riittävää määrää huumepidätyksiä. helpoiten nappaamalla kamarille kaduilla näkyviä marijuanan polttelijoita, jotka ovat pääosin hispaanoja tai afroamerikkalaisia, Reinarman sanoo. Kun talouskriisi on kuristanut osavaltioiden verotuottoja, poliisi on kääntynyt rahoitusvajeensa paikkaamiseksi entistä enemmän liittovaltion huumesotarahojen suuntaan. Ainoa, mitä liittovaltio poliisilta vaatii määrärahojen vastineeksi, on riittävä määrä huumepidätyksiä. Yksi hyvä argumentti huumekieltolakia vastaan itse asiassa on ollut, että se vääristää poliisityötä ja suuntaa sen resursseja pois muusta poliisityöstä. Ja että huumesodan isot rahat uhkaavat korruptoida osan poliiseista. Meksiko on tästä tietysti ääriesimerkki, mutta tapauksia tulee ilmi myös Yhdysvalloissa, kertoo Reinarman. Tuukka Tammi työskentelee Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittajana ja kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kommentoi juttua osoitteessa: Jutun nettiversion lopussa on lista jutun lähteistä ja muusta aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. 2 n 2015 Tiimi 9

10 TIIMI TIIMI-LEHTI TÄYTTÄÄ 50 TÄNÄ VUONNA. Palstalla luodaan katsauksia Tiimin ja sitä kautta päihdetyön menneisiin vuosiin. Turun A-klinikan A-ketju oli varhaista A-klinikoiden asiakastoimintaa. Tässä ketjulaisia oman lehden teossa. Kuva Tiimistä 2/1965. Tiimin arkisto Piilosta pois Päihde- ja mielenterveystyössä puhutaan tänä päivänä paljon kokemusasiantuntijoista. Ihmiset, joilla on omaa kokemusta mielenterveyden horjumisesta tai kamppailusta riippuvuuksien kanssa, halutaan mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan palveluja. Ei mitään uutta auringon alla. A-klinikkasäätiössä kiinnostuttiin 1960-luvulla asiakkaiden omaehtoisen toiminnan tukemisesta ja toimintaedellytyksistä. A-klinikkasäätiön silloinen toiminnanjohtaja K. E. Lanu kirjoitti Tiimissä 2/1965, kuinka A-klinikoiden asiakkaiden omaa toimintaa on syytä tarkastella paitsi periaatteellisena ja ideologisena kysymyksenä, myös menetelmänä saattaa piilevinä olleita voimavaroja tulokselliseen käyttöön. Hän mainitsee esimerkkeinä asiakkaiden kokemusten hyödyntämisen tiedottamisessa ja hoitotyössä. Asiakkaiden omaehtoinen toiminta kuitenkin herättää Lanussa kaksi kysymystä. Ne ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä: 1) Missä määrin hoitohenkilöstö on valmis osallistumaan tasapäiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa ja luopumaan kenties korostetusta yksinoikeudestaan hoidolliseen kehitykseen? 2) Millainen tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten asennoituminen a-klinikan asiakkaisiin, jotka toimikuntiensa nimissä tekevät esityksiään, esittävät pyyntöjään ja tarjouksiaan? Vuotta myöhemmin Tiimissä kerrotaan, kuinka jokaisella A-klinikalla jo toimii asiakastoimikunta. A-klinikoiden asiakkaiden liitto ry rekisteröidään Se muuttaa nimensä A-kiltojen liitoksi Asiakastoiminta kehittyi sittemmin omia latujaan. Se tunnetaan nykyään A-kiltatoimintana. A-kiltojen toiminta suuntautui vertaistukeen ja päihteettömän toiminnan järjestämiseen. Tänä päivänä A-klinikkasäätiön yksiköissä vertaiset pitävät hoitoryhmiä ja joissain yksiköissä myös yksilövastaanottoja. Hoitoyksiköissä on kokemusasiantuntijoita myös suunnittelemassa ja arvioimassa toimintaa. Helsingin Vinkissä vertaistyötä on kehitetty pitkään, ja siellä vertaiset ovat monessa mukana n 2015 Tiimi

11 Itsekontrolli yksilön vai olosuhteiden ominaisuus? Omien elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Tämän on huomannut jokainen, joka on yrittänyt tehdä elämässään pienempiä tai isompia muutoksia. Riippuvuudet edustavat tapojen muuttamisen vaikeudessa ääripäätä, mutta myös pienemmät muutokset, vaikkapa kasvisten syönnin lisääminen ja herkuttelun vähentäminen, tuottavat usein ongelmia. Ihmisessä tuntuu taistelevan kaksi voimaa: toinen on rationaalinen ja tavoitteellinen, toinen taas mukavuuden- ja nautinnonhaluinen. Rationaalinen voima meissä kehottaa lähtemään lenkille sohvalla löhöilyn sijaan, mutta mukavuudenhalu usein torppaa rationaalisen puolemme yritykset. Se muistuttaa huonosta säästä ja raskaasta työpäivästä ja kehottaa siirtämään lenkkeilyn toiseen päivään. KUN RATIONAALINEN puolemme onnistuu väistämään mukavuudenhaluisen puolemme maanittelut, kutsumme sitä itsekontrolliksi. Joillain itsekontrollia tuntuu olevan enemmän kuin toisilla. He onnistuvat esimerkiksi noudattamaan tarkkaa ruokavaliota ja he liikkuvat aktiivisesti. Kaiken kaikkiaan heidän vuorokaudessaan tuntuu olevan enemmän tunteja kuin muilla. Itsekontrollilla on korvissamme positiivinen kaiku: itseään kontrolloiva ihminen herättää ihailua, koska ympäristömme on niin täynnä houkutuksia ja leppoistamisen mahdollisuuksia. Lisäksi ihmiseen on koodattu taipumus käyttäytyä mahdollisimman energiatehokkaasti, mikä tarkoittaa käytännössä helppouden valitsemista ponnisteluiden sijaan. Tässä mielessä jatkuvasti itsekontrollissa onnistuva ihminen on luonnonoikku. Juuri taipumuksemme muodostaa tapoja ja halumme pitäytyä niissä tekee arjestamme sujuvaa. Meidän ei tarvitse jatkuvasti tehdä päätöksiä, vaan toimimme, kuten olemme ennenkin toimineet. Ongelmaksi tämä taipumus muodostuu, kun tapamme ovat itsellemme haitaksi. KATAINEN ANU KATAINEN Jatkuvasti itsekontrollissa onnistuva ihminen on luonnonoikku. Miksi jotkut ovat parempia kontrolloimaan tekemisiään kuin toiset? Ehkä siksi, että syvälle juurtuneet tapamme eivät vaadi kontrolloimista. Kun koko ikänsä liikuntaa harrastanut lähtee kuntosalille, kyse ei ole itsekontrollista, vaan tavasta. OLEN POHTINUT, kuinka tarpeellinen koko itsekontrollin käsite on. Johtaako se itse asiassa esittämään vääränlaisia kysymyksiä ihmisen käyttäytymisen irrationaalisesta puolesta? Itsekontrollin käsitteellä on vahva moraalinen lataus. Tulkitsemme liian helposti toistemme tekemistä joko osoitukseksi itsekontrollista tai sen puutteesta. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain yksilöllinen kyky, vaan myös elinolosuhteiden tuote. Itsekontrollissa on kyse samoista asioista kuin elämässä menestymisessä muutenkin. Kun elämässä on ollut tarpeeksi rakkautta ja materiaalisia ja sosiaalisia resursseja, on helpompi elää tavalla, joka ulkopuolisen silmin näyttäisi edellyttävän jatkuvaa itsekuria. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: 2 n 2015 Tiimi 11

12 12 Tiimi 2 n 2015

13 Teksti: TALVIKKI NYSTRÖM Kuvitus: PÄIVI KARJALAINEN Omaiset päihdekuntoutujan hoidossa: taakka vai tuki? Läheisten tuki on suuri voimavara päihdehoidossa. Hoidossa kannattaa satsata siihen, että myös läheisille kerrotaan, mistä päihdeongelmissa on kyse. Päihdekuntoutujien perheiden ja läheisten myötäeläminen hoitoprosessin aikana näyttää olevan yksi selkeä kuntoutumista edistävä tekijä. Omaisten osallistuminen päihdekuntoutujan hoitoon kuitenkin vaihtelee suuresti. Omaisten suhtautuminen, asenne ja ymmärrys päihdesairauden luonteesta vaikuttavat suuresti siihen, kokeeko päihdekuntoutuja omaisten olevan hoitoprosessissa tukena vai taakkana. Olen työskennellyt sairaanhoitajana erilaisissa päihdepalveluyksiköissä ja nähnyt monenlaista omaisten suhtautumista ja osallistumista päihdekuntoutujan hoitoon. Omaisten osallisuus päihdekuntoutujan hoidossa nousi yhdeksi keskeiseksi teemaksi tehdessäni ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä päihdekuntoutujien hoitoprosesseista ja niiden sujuvuudesta. Opinnäytetyöni on teemahaastatteluihin perustuva laadullinen arviointitutkimus. Päihdekuntoutujien kokemuksia, heidän kertomaansa ja saamaansa hoitoa sekä sen kulkua päihdepalveluissa on kuvattu narratiivisten kertomusten ja prosessikuvausten avulla. Olen haastatellut opinnäytettä varten kolmea päihdekuntoutujaa, yhtä kuntoutujan äitiä ja hoi- > > > 2 n 2015 Tiimi 13

14 totyöntekijää. Kuntoutujilla oli omakohtaista kokemusta hoitoprosessista, sen kulusta ja toimivuudesta. Aineistosta nousi esiin kolme keskeistä teemaa: perheen tuki ja sen merkitys, asiakkaan saama hoito ja luottamus hoitotahoon sekä asiakkaan oma hoitomotivaatio. Kokemukset omaisten pikkuhiljaa palautuvasta luottamuksesta lisäsivät kuntoutujien motivaatiota. Perheen tuki piti yllä hoitomotivaatiota. Läheisten tuki auttaa hoidossa Analyysini tulokset osoittavat, että perheen tuki vaikuttaa merkittävästi päihdekuntoutujien hoitopolkujen sujuvuuteen. Mikäli lähipiiri ei ymmärtänyt päihdesairauden vakavuutta ja monimutkaisuutta, päihdekuntoutuja saattoi kokea suhtautumisen taakaksi ja omaa hoitomotivaatiotaan heikentäväksi. Osa päihdekuntoutujien perheistä ja läheisistä oli myötäelänyt hoitoprosessissa ja tukenut keskustelemalla ja kuuntelemalla. Tukea oli saatu muun muassa omalta lapsuuden perheeltä, puolisolta, lapsilta, ystäviltä ja sukulaisilta. Kuntoutujat kertoivat perheen tuen ylläpitäneen merkittävästi hoitomotivaatiota. Omaiset olivat melko vähän mukana päihdekuntoutujan hoitopolulla. Mukanaolo näkyi enimmäkseen omaisen aktiivisuutena päihteitä käyttävän perheenjäsenen hoitoon hakeutumisen tukemisessa ja hoitoon saattamisessa. Kielteisenä kokemuksena mainittiin esimerkiksi päihdekuntoutujan hoidon häirintä ja puolison epäilykset hoidossa olijan motiiveista. Puoliso ei oo ymmärtäny tätä mun tarvetta saada hoitoo tähän ongelmaan. Ja hän ymmärsi sen ihan väärin. Se sitten häiritsi kyllä, vääränlainen suhtautuminen siihen, et hän ei ymmärtäny mun motiiveja eikä asian tärkeyttä. Kuvitteli, et mä oon siellä muista syistä. Toisaalta koettiin myös, että omaisten mukanaolo hoitopolulla ei ollut ollut lainkaan mahdollista: Se on jo niin väsyny se omainen siihen juomiseen ja päihteenkäyttöön ja kaikkeen mitä siitä seuraa. Että hän ei yksinkertaisesti jaksa. Hän ei jaksa siihen osallistua. Hän niinku ajattelee, että se on hänelle valtava helpotus ylipäätään, et se toinen lähtee hoitoon. He toivovat siltä paljon, ja tavallaan sitte niinku heiltä poistuu se taakka, että viimeinki sen vastuun vierittää viranomaiselle sen sijaan että he itte on vuosikausia useimmiten niitä oksennuksia korjanneet ja soitelleet työnantajalle ja paikkailleet jälkiä ja sietäneet kaiken sen, mitä siihen juomiseen liittyy. Lisää tietoa ja ymmärrystä kaivataan Omaisten tietämys ja ymmärrys päihdesairauden kehittymisestä ja luonteesta on usein vähäinen. Päihteiden ongelmakäyttäjän perheelle ja muille läheisille aiheuttamat hankaluudet lisääntyvät käytön jatkuessa ja koettelevat läheisten sietokykyä. On ymmärrettävää, että hoitoprosessin alkaessa vastuu hoidon onnistumisesta jätetään asiakkaalle itselleen ja hoitavalle taholle. Kuntoutujat näkivät, että perheellä tulisi olla nykyistä parempi mahdollisuus osallistua asiakkaan hoitoon. Omaisten saaminen mukaan hoitoprosessiin edes osittain parantaisi hoidon tuloksellisuutta. Hoitopolun sujumista tukisi perheen antaman muun tuen ohella esimerkiksi se, että asiakkaan lähiverkosto kutsuttaisiin koolle ja käsiteltäisiin päihdesairauden luonnetta ja haasteita. Päihdekuntoutujan läheisverkoston systemaattisen kartoittamisen ja hyödyntämisen koettiin tukevan hoitoa ja edistävän asiakkaan kuntoutumista. Siihen, että asiakasta hoidettiin yksilönä eikä perhekokonaisuutta huomioitu, ei oltu tyytyväisiä. Tämä tulos korostui niiden asiakkaiden kohdalla, joilla oli puoliso ja lapsia. Mahdollisuutta saada enemmän hoitoa perheenä tulisi parantaa esimerkiksi niin, että puoliso voisi olla mukana hoidossa. Omaisten yhteydenpidon hoidossa olevaan päihdekuntoutujaan nähtiin tukevan hoitoa ja edesauttavan sen sujumista. Osa päihdekuntoutujien omaisista oli osallistunut mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi ryhmiin. Jotkut omaiset olivat olleet mukana vastaanotolla ja vierailleet kuntoutujien luona laitosjaksojen aikana. Hoitopolun sujuvuuteen koettiin vaikuttavan, että hoitoon oli päässyt heti halutessaan. Katkaisuhoidon alkuvaiheen rauhoittamista vierailuilta pidettiin hyvänä. Katkokset pois hoitopoluilta Jokaisella päihdekuntoutujalla hoitopolut rakentuivat eri tavoin. Kaikki olivat hakeutuneet hoitokontaktiin ensimmäisen kerran jonkin ulkopuolisen tahon ohjaamana. Hoitopolut jatkuivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta todella pitkään. Kuntoutujat olivat ehtineet kiertää eri päihdepalveluissa useaan otteeseen. Välillä he olivat palanneet hetkeksi kentälle ja tulleet katkaisu- tai vieroitushoidon kautta takaisin hoitoon. Kaikkien kuntoutujien hoitopoluissa oli yhteistä liiat tauot hoitojen välillä. Opinnäytteeni tulosten mukaan suurin hoitoa tukeva ja ylläpitävä voima oli kuntoutujan oma halu ja motivaatio. Omaa motivaatiota lisäsi hoitopaikoissa muiden kuntoutujien vertaistuki ja keskinäiset keskustelut sekä itsetutkiskelun merkityksen ymmärtäminen. Kuntoutujien motivaatiota lisäsivät myös havainnot ja kokemukset hoidon 14 Tiimi 2 n 2015

15 myötä omaisten pikkuhiljaa palautuvasta luottamuksesta, esimerkiksi perhejuhliin kutsuttiin ja tuli mahdollisuus tavata lapsia ja lapsenlapsia. Hoitopolun sujumisessa keskeistä oli, miten hoitohenkilökunta suhtautui päihdekuntoutujaan ja hänen hoitoonsa. Asiakkaat kokivat, että hoitopaikoissa keskityttiin oikeisiin asioihin, työskenneltiin tosissaan ja henkilökunta oli ammattitaitoista. Asiakkaiden mielestä heidät kohdattiin arvostavasti ja heidän asiansa koettiin tärkeiksi. Hoitopai- Kaikki haastatellut nostivat esiin jatkotuen tarpeen kuntoutuksen jälkeen. koissa oli tuettu raittiuteen ja hoitohenkilökunta oli ollut empaattista ja ymmärtäväistä. Suhtautuminen oli ollut rakentavaa, ei moittivaa tai tuomitsevaa. Hoitotahoihin luotettiin ja hoitopaikat koettiin turvallisiksi. Kaikki haastatteluihin osallistuneet toivat esille jatkotuen tarpeen intensiivisen kuntoutuksen jälkeen. Näin kuntoutuja ei jäisi tyhjän päälle eikä hoitosuhde katkeaisi yhtäkkisesti. Sujuvampi siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon olisi mahdollista varmistaa sillä, että asiakas voisi tavata tulevan avohoidon työntekijän laitoshoidon loppuvaiheessa. Jatkohoidolta toivottiin eri tahojen tiiviimpää yhteistyötä ja verkostotyöotetta. Esiin nousi sektorirajoja ylittävän yhteistyöryhmän muodostaminen hoitojakson lopussa. Yhteistyöryhmään Jatkohoidolta toivottiin eri tahojen tiiviimpää yhteistyötä ja verkostotyöotetta. voisivat kuulua esimerkiksi asiakas ja asiakkaan perhe, avohoidon työntekijä, asiakkaan sosiaalityöntekijä, seurakunnan päihdetyötä tekevä diakoni ja vertaistukihenkilö. Verkostolla varmistettaisiin asiakkaan kiinnittyminen hänelle sopivaan jatkotukeen, johon olisi mahdollista osallistua niin kauan kuin asiakas tuntee tarvetta. Kuntoutuksen jälkeisen tuella pyritään vahvistamaan hoidon ja kuntoutuksen tuloksia niin, että arki kantaa ja asiakas saa sairautensa ja elämäntilanteensa hallintaan. Päihdekuntoutujat kaipasivat hoidon tuloksia tukevia ja omaa motivaatiota ylläpitäviä palveluita, joita olisi helposti saatavilla ympäri vuorokauden. Yhtenä kehitysideana on koota alueellinen tiimi, joka voisi hätätilanteessa tulla kotikäynnille, mikäli asiakas esimerkiksi kokee ylivoimaiseksi lähteä ulos asunnosta. Tämän lisäksi nähtiin, että tarvetta olisi vuorokauden ympäri toimivalle puhelinpäivystykselle. Sinne voisi ottaa yhteyttä, kun kokee henkistä ahdistusta, päihteidenkäytön mielitekoa tai retkahtamisen pelkoa. Talvikki Nyström työskentelee osastonhoitajana Rinnekoti-säätiön Nuorten Majakassa. Artikkeli perustuu hänen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhönsä Päihdekuntoutujan hoitoprosesseja. Laurea-ammattikorkeakoulu n 2015 Tiimi 15

16 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN Tuija Siera on oppinut vertaisena ja kokemusasiantuntijana menemään eri tilanteisiin, ottamaan härkää kiinni sarvista ja tuomaan asiansa julki. Vertaisena voimaantunut Tuija Siera ilmaantuu haastatteluun reppu selässä ja Suomen Lumme ry:n huppari päällä. Lumme perustettiin kymmenen vuotta sitten antamaan ääni ihmisille, jotka tietävät omasta kokemuksestaan, millaista on huumeidenkäyttäjän elämä. Hupparissa on Lumpeen logo ja teksti Ei puhetta meistä ilman meitä. Se on aika hyvä ja kuvaava iskulause. Meistä ei tarvi puhua ilman että me ollaan paikalla, sanoo Tuija. Tuija Siera tekee vertaistyötä ja toimii kokemusasiantuntijana Helsingin Vinkissä ja Suomen Lumme ry:ssä. Hän itse näkee asian niin, että Lumme on hänen taustajärjestönsä ja Vinkki käyttää hänen työpanostaan. Vertaisena Tuija tekee työvuoroja Vinkin toimipisteissä ja toimii huumeita käyttävien tukihenkilönä. Hän on paikkaillut haavoja ja saattanut ihmisiä esimerkiksi päihdehoitopaikkoihin ja sairaalaan. Hän myös jakaa puhtaita käyttövälineitä. Mulla on aina mukana reppu, jossa on puhtaita välineitä. Vaikka jotkut hienostelijat ajattelee, että välineitä ei saisi jakaa. Ne ajattelee, että huumeita vedetään kaiken aikaa, jos välineitä jakaa. Mutta ei se niin ole, huokaa Tuija. 16 Tiimi 2 n 2015

17 TYÖ ja TEKIJÄ Ei helppoa elämää Hänestä tavallisten matti ja maija meikäläisten käsityksissä huumeidenkäyttäjistä on paljonkin korjaamisen varaa. Huumeidenkäyttäjän elämä ei ole kivaa eikä helppoa eivätkä he myöskään ole yleensä aggressiivisia. Huumeidenkäyttäjän elämä on kovaa työtä ja tosi raskasta. Eivät he saa mitään ilmaiseksi. Eikä kaman vetämisestä saa kuin pahan mielen. Elämä ei ole helppoa. Kenellekään. Tuija on huomannut olevansa suosittu tukihenkilö. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että hän on hyvä kuuntelija. Kuuntelemisen merkitystä Tuija korostaa moneen kertaan. Olen huomannut, että ihmiset uskaltaa lähteä mun kanssa eri paikkoihin. Nuoremmat tytöt ja pojat ottavat mut vähän kuin äidiksi. Se on välillä aika raskastakin. Tuija sanoo kokeneensa vertaisena monia onnistumisia: ihmiset ovat rohkaistuneet hakemaan apua ja he ovat sitä myös saaneet. Elämäntilanteet ovat kohentuneet. Mutta on myös huonoja kokemuksia. On raskaita asiakkaita ja heitä, joiden kohdalla kaikki näyttää ensin oikein hyvältä, mutta sitten ihminen suistuu takaisin huume-elämään. Se on tosi ikävää, sanoo Tuija. Tilanteiden kanssa on joskus > > > 2 n 2015 Tiimi 17

18 Olen huomannut, että ihmiset uskaltaa lähteä mun kanssa eri paikkoihin. vaikea elää. Niitä käydään läpi työnohjauksessa, Vinkkitiimissä ja Lumpeen palavereissa. Tuija sanoo saaneensa paljon vertaisena toimimisesta. Oon oppinut menemään kaikkiin juttuihin ja ottamaan härkää sarvista kiinni. Ennen en ikinä olisi mennyt yksin mihinkään. Vertaistyö voimaannuttaa paljon. Tosin hän huomauttaa, että työstäkin voi tulla addiktio. Sitä vain tekee ja tekee, kunnes väsyy. Siksi vertaisten kanssa töitä tekevien ammattilaisten pitää pysyä valppaina. Hyvää haluaa mielellään jakaa. Siksi Tuijakin kertoo värväävänsä uusia vertaisia voimistuneista ihmisistä. Vinkissä on mietitty, miten kynnystä tulla mukaan vertaistoimintaan saataisiin matalammaksi. Yksi ajatus on ollut, että ei pyydetä eikä sanota, että tuu mukaan, se on jo vaatimista. Sanotaan sen sijaan, että olet tervetullut. Omalla asunnolla oli iso merkitys Tuija Siera innostui vertaistyöstä käytyään Helsingin Vinkin vertaiskoulutuksen ja kuultuaan katuklinikasta. Ihmisten murheiden kuunteleminen oli tuttua jo ennestään. Hän oli myös hakenut Vinkistä käyttövälineitä ja jakanut niitä, vaikka omat välineensä hän oli saanut muuta kautta. Tuijan tietä vertaiseksi tasoitti se, että Vinkissä hänet otettiin avosylin vastaan. Oli aika kiva tilanne, kun mentiin Vinkkiin. Olin tottunut, että ihmiset eivät ole niin mukavia eivätkä ne välttämättä halua mua minnekään. Huomasin, että kyllä ne vaan halusivat. Se. Olin aika ihmeissäni, että miten ihmiset on tämmöisiä. Tuija arvelee, että hänen voimaantumisensa alku oli, kun hän sai asunnon oltuaan neljä vuotta asunnottomana. Siitä alkoi nousu rapakosta, sanoo Tuija. Samalla hän löysi tiensä Kontulan Symppikseen, joka on matalan kynnyksen päivätoimintakeskus. Siellä mut otettiin vastaan ihmisenä ja sieltä sain oikeasti apua. Menin sinne todella arkana. En puhunut sanaakaan. Sai vetää kolme hammasta irti, ennen kuin musta lähti ääntäkään. Tuija halusi lopettaa huumeidenkäytön, kun piikittämisestä tuli vaikeaa. Hän arvelee, että käytön lopettaminen kysyy halua lopettaa ja suunnanmuutosta omassa päässä. Hän toivoo, että ihmiset ottaisivat avun vastaan sillä tavalla kuin he siihen pystyvät. Korvaushoito avannut elämää Tuija on iloinen siitä, että Lumpeen myötä entiset huumeidenkäyttäjät ovat saaneet ääntään kuuluviin. Puheita on käyty pitämässä eduskuntaa myöten. Myös Tuija on käynyt kertomassa huumeidenkäyttöön liittyvistä teemoista erilaisissa tilaisuuksissa. Esimerkiksi Päihdelääketieteen päivillä hänellä oli yleisönä sankka joukko lääkäreitä. Alkuun esiintyminen pelotti, mutta kun huomasi, että yleisö ei pure eikä mitään muutakaan pahaa tapahdu, helpotti. Esitykset ovat olleet varmasti hyödyllisiä, Tuija arvelee. 18 Tiimi 2 n 2015

19 TYÖ ja TEKIJÄ Tuija Siera Vertainen ja kokemusasiantuntija Helsingin Vinkissä ja Suomen Lumme ry:ssä. Paras ominaisuutesi työssä? Olen ehkä hyvä kuuntelemaan. Luulen, että olen myös luotettava ja turvallinen. Mä olen aika ahkera, vaikka se voi olla huonokin ominaisuus. Huonoin ominaisuutesi työssä? Olen huono tekemään asioita itseni puolesta. Rakkain työkalusi? Hyvä muisti. Mistä olet oppinut vertaisena ja kokemusasiantuntijana? Olen oppinut tekemään asioille jotain ja puhumaan ihmisille. Ehkä paras asia on, että olen oppinut avoimemmaksi. Siitä on ollut eniten hyötyä. Mistä saat vastapainoa työlle? Puuhailusta koiran kanssa. Mulla on saksanpaimenkoira, joka ollut töissäkin mukana. Ellet olisi vertainen ja kokemusasiantuntija, mitä voisit olla? En tiedä. Ellen tekisi sitä mitä nyt teen, en olisi niin voimakas ja avoin mitä nyt olen. Sen on huomannut siitä, että kun on saanut esityksensä pidettyä, ihmiset ovat olleet hiljaa ja sanoneet sitten, että suomut putosivat silmiltä. Pitäisi enemmän käyttää ihmisiä, joilla on todellista kokemusta erilaisista asioista. Mistä muuten tiedetään, mitä se elämä on oikeasti asiakastasolla. Monien Lumpeen aktiivien tavoin Tuija Siera on korvaushoidossa. Hän on korvaushoitoon hyvin tyytyväinen. Elämä on rauhoittunut, ja korvaushoitolääkkeen myötä huumeidenkäytöstä on päässyt eroon. Lääkäriin pääsee, jos sille on tarvetta. Omahoitajan kanssa voi käydä keskusteluja, kun Tuija itse on siihen valmis. Mitä hyvänsä apua tarvitsee, se järjestyy, hän kiittelee. Pääsy korvaushoitoon on avannut mulle elämää. Olen terve eikä tarvitse enää piikitellä. Hoito on muuttanut mun elämää hyvään suuntaan, sanoo Tuija. Hän kiittelee myös sitä, että terveyskeskus- ja erikoislääkärit ymmärtävät korvaushoidon hoitomuotona eivätkä huumeidenkäyttönä, minä ihmiset sitä valitettavasti joskus pitävät. Lumpeen aktiivit kysyivät korvaushoidossa olevilta, mitä he korvaushoidossa muuttaisivat, jos voisivat. Lopputulos oli, että ihmiset eivät olisi muuttaneet mitään. Ja silti korvaushoitoa haukutaan, huokaa Tuija. Valitetaan, että korvaushoitopaikka on ihan kauhea ja lääkäri on diktaattori. Ihmiset keksivät ongelmia ja tekevät asioista ongelmia. Jos jollain on suuremmat lääkeannokset kuin itsellä, nähdään, että ainoa vaihtoehto on, että itsellä annokset on liian pienet. Kuitenkin lääkeannokset ovat yksilöllisiä, eivätkä kaverin lääkemäärät kuulu asiaan. Näin se vain menee. Tuija arvelee, että korvaushoidossa olevat eivät loppujen lopuksi edes ole tyytymättömiä, vaan he valittavat koska kuuluu valittaa. Mitä, Tuija, ajattelet tulevaisuudesta? Mä en ajattele tulevaisuutta. Multa puuttuu sellainen kyky. Se on mulle aina vaikeaa. 2 n 2015 Tiimi 19

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Korvaushoitopotilailla pelaaminen johtaa helpommin ongelmiin KORVAUSHOITOPOTILAAT pelaavat rahapelejä yhtä yleisesti kuin väestö keskimäärin, mutta korvaushoitopotilailla on enemmän pelaamiseen liittyviä ongelmia. Tämä tulos kävi ilmi suomalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin korvaushoidossa olevien rahapelien pelaamista ja sitä, onko pelaamisella yhteyttä sukupuoleen, ikään, käytettävään korvaushoitolääkkeeseen tai hoito-ohjelmaan. Tutkimusryhmän muodosti 114 korvaushoidossa olevaa henkilöä kolmessa avohoitoyksikössä. Tutkimukseen osallistuneista 70 prosenttia oli pelannut rahapelejä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Rahapelejä pelanneista noin 12 prosenttia voitiin arvioida ongelmapelaajiksi. Miehistä osuus oli vajaat 15 prosenttia ja naisista runsas 11 prosenttia. Sukupuolella, iällä, käytettävällä korvaushoitolääkityksellä tai hoito-ohjelmalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ongelmapelaamiseen. Sari Castren et al.: Past-year gambling behavior among patients receiving opioid substitution treatment. Substance Abuse Treatment, Prevention, and Policy 4/2015. Perimä vai ympäristö? SITÄ, TULEEKO miehestä päihteiden väärinkäyttäjä, selittävät sekä geneettinen perimä että kasvuympäristöön liittyvät syyt, kertoo ruotsalainen kaksostutkimus. Tutkimushenkilöiksi poimittiin rekistereistä identtistä ja muuta miespuolista kaksosta, sekä muuta veljestä. Tutkittavien tuli olla asunut samassa osoitteessa vähintään 80 prosenttia lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Veljesten ikäeron piti olla alle kaksi vuotta. Päihteiden väärinkäyttöä arvioitiin kuolin-, sairaala- ja rikollisuusrekisterien tietojen pohjalta. Naisia ei voitu tutkia, koska heillä päihteiden väärinkäyttö on siinä määrin vähäistä, ettei tilastollinen analyysi valitulla menetelmällä olisi ollut mahdollista. Tutkimuksessa selvitettiin geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteyttä kannabiksen, amfetamiinien, kokaiinin ja rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttöön. Tutkimuksen tulosten mukaan geneettisten syiden osuus päihteiden väärinkäytön selittäjänä vaikutti ympäristötekijöitä suuremmalta, mutta myös ympäristötekijät vaikuttivat. Samat syyt selittivät eri päihteiden väärinkäyttöä sen sijaan, että taustalla olisi ollut eri polkuja. Tutkijat päättelivät, että vaikka eri päihteet vaikuttavat aivoissa eri alueisiin, päihteiden väärinkäyttöä selittävät ilmeisesti yleisesti päihteidenkäyttöön liittyvät aivotoiminnot, kuten kokeilunhaluun, palkitsemiseen ja yleiseen nautintoon liittyvät reaktiot. Kenneth Kendler et al.: A population-based Swedish Twin and Sibling Study of cannabis, stimulant and sedative abuse in men. Drug and Alcohol Dependence, April Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä: n 2015 Tiimi

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot