Jyväskylän virkistysreittiselvitys Jyväskylän kaupunki WSP Finland Oy

Transkriptio

1 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010 Jyväskylän kaupunki WSP Finland Oy

2 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 2 / 36 Sisällysluettelo Johdanto 3 1.Tavoitteet ja lähtötiedot 4 2.Virkistysreittien käyttäjät ja yleiset suunnitteluperiaatteet 6 3.Virkistysreittien luokitus 9 4.Tavoiteverkon suunnittelun periaatteet 13 5.Tavoitesuunnitelman sisältö 16 6.Jatkotoimenpiteet 34 7.Liitteet 36

3 Johdanto Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 3 / 36 Vuoden 2007 lopussa valmistui viherosayleiskaavan laatimisen yhteydessä Jyväskylän virkistysreittiselvitys. Selvitys sisältää Jyväskylän virkistysreittien luokittelun ja määrittelyn sekä virkistysreittien nykytilanteen ja tavoitetilanteen. Virkistysreiteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä viheralueilla sijaitsevia reittejä, mutta myös merkittäviä katujen varsien kevyen liikenteen yhteyksiä esimerkiksi viheralueelta toiselle sekä paikoitellen myös jalkakäytäviä. Vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät uudeksi kaupungiksi, mikä aiheutti virkistysreittiselvityksen päivitystarpeen. Uuden Jyväskylän virkistysreittiselvitystyö aloitettiin syksyllä 2009, ja se päättyi maaliskuussa Työn tärkeimpänä tavoitteena oli päivittää nykytilanne- ja tavoitekartat siten, että ne kattavat koko kunnan alueen ja vastaavat aiemmassa selvityksessä tehtyä reittiluokittelua. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää entiset kuntarajat ylittäviin reitteihin. Lisäksi tavoitteena oli esittää hankeohjelmoinnin tueksi puutteelliset yhteydet ja niiden tarpeellisuuden perustelut. Uuden Jyväskylän virkistysreittiselvitys on tehty kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan vastuualueiden toimeksiannosta. Selvityksen laadintaa on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet yhdyskuntatekniikan vastuualueelta Timo Vuoriainen, Vesa Lehtinen, Leena Rapo ja Sirkka-Liisa Sikiö, kaavoituksen vastuualueelta Vesa Rajaniemi ja Paula Tuomi, liikuntapalveluiden vastuualueelta Rauno Saukkonen, Kari Häkkinen ja Kari Nättinen, ELYkeskuksesta (ent. Keski-Suomen tiepiiri) Pipsa Saarela sekä Jyväskylän Pyöräilyseurasta Teemu Tenhunen. WSP Finland Oy:ssä työn projektipäällikkö on ollut maisemaarkkitehti Arto Kaituri. Lisäksi työhön ovat osallistuneet DI Riikka Kallio ja miljöösuunnittelija AMK Juuso Haapamäki.

4 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 4 / Tavoitteet ja lähtötiedot Tavoitteet ja työn eteneminen Virkistysreittiselvityksen tarkoituksena on kuvata koko kaupungin virkistysreitit yhtenäisellä reittiluokittelulla sekä osoittaa keskeisiä virkistysyhteyksien toteutus- ja kehittämistarpeita. Tarkempi reittien sijoitussuunnittelu tehdään aina kaavoituksen ja viheryleissuunnittelun yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on esittää hankeohjelmoinnin tueksi puutteelliset yhteydet ja niiden toteuttamisen perusteluja. Selvityksessä on hyödynnetty lähtötietoina Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, yhdyskuntatekniikan, ympäristötoimen sekä liikuntapalveluiden vastuualueiden laatimia suunnitelmia ja kartta-aineistoja sekä suunnittelutavoitteita. Kaupungin ulkopuolisten toimijoiden osalta suunnittelusisältöön vaikuttivat merkittävimmin Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistöjä koskevat suunnitelmat sekä Keski-Suomen ELY:n (ent. Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri) kevyen liikenteen väylien kehitystavoitteet. Työn ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin nykyiseen reittiverkostoon. Tämä verkosto muodostuu monipuolisista, mutta varsin eritasoisista yhteyksistä. Vanhan Jyväskylän alueella nykytilanne tarkistettiin edelliseen selvitykseen verrattuna. Uusilla alueilla selvitettiin olemassa olevat reitit, ja ne luokiteltiin aikaisemman selvityksen mukaisiksi. Työn toisessa vaiheessa kerättiin eri hallintokuntien suunnitelmista ja virkamiehiltä sekä karttatyöskentelynä tavoitetason reittiehdotuksia. Aineistosta kerättiin koko kaupungin kattava tavoiteverkko. Perinteisesti virkistysreittejä on suunniteltu pääasiassa toiminnallisen käyttäjäryhmän tai hallintokuntien rajojen sisällä, mutta tässä työssä on pyritty ylittämään nämä rajat, ja kohdentamaan tavoitteita ennen muuta reittien käyttäjän näkökulmaan. Reitistöjen lopulliset toteutusvastuut sekä hallinnollinen jakautuminen tarkentuu hankkeiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. Vesireittien ja niihin liittyvien maayhteyksien tarkastelu ei kuulunut tähän työhön. Lähtötiedot Olemassa olevat reitit selvitettiin vertaamalla ja tutkimalla alla lueteltuja karttoja. Lisäksi tietoja täsmennettiin ohjausryhmän jäsenten paikallistuntemuksen avulla. Pyöräilykartan kevyen liikenteen väylät Ulkoilukartan retkeilyreitit, luontopolut ja ladut Tiehallinnon kevyen liikenteen väylät

5 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 5 / 36 Opaskartan reitit (kevyen liikenteen väylät ja puistokäytävät) Maastokartan polut Tavoitteellisia virkistysyhteyksiä kerätessä käytettiin useita eri lähteitä. Tähän on koottu kaikki ne kirjalliset lähteet, joista tavoiteyhteyksiä on kerätty. Lisäksi tavoiteyhteyksiä saatiin ohjausryhmän jäseniltä ja karttatyöskentelyn avulla. Kaavat: maakuntakaavan virkistysyhteydet yleiskaavan virkistysyhteydet ja kevyen liikenteen reitit asemakaavojen virkistysyhteydet ja kevyen liikenteen reitit Kaupungin suunnitelmat: Ajantasaiset viheryleissuunnitelmat Jyväskylän kaupungin liikuntasuunnitelma 2000 ja sen toteutumisen arviointi 2006 Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelmat Sidosryhmien suunnitelmat Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen verkon tarveselvitys 2003 Pohjois-Päijänteen retkeilyreittihankkeen suunnitelmat Jyväskylän seutu - Rakennemalli 20X0, Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu ( )

6 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 6 / Virkistysreittien käyttäjät ja yleiset suunnitteluperiaatteet Virkistysreittien käyttäjät Virkistysreitistöllä on käyttäjän kannalta ennen muuta toiminnallinen merkitys virkistysreitit ja kevyen liikenteen väylät mahdollistavat ulkoilun ja liikunnan. Samalla reitin käyttöön liittyy huomattavia elämyksellisiä näkökulmia. Kaupunkilaiselle virkistysreitit ovat tärkeä mahdollisuus kokea esimerkiksi aitoa luonnonympäristöä. Turvallinen, monipuolinen ja liikunnallisiin harrastuksiin kannustava ympäristö on tärkeä tekijä asukkaiden liikkumistottumuksien muokkautumisessa. Laadukas elinympäristö on samalla merkittävä asuinalueiden ja kuntien välinen kilpailuvaltti. Liikunnan kannalta virkistysreitit ovat yksi kaupungin keskeisistä palvelumuodoista. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan kävelylenkkeily on suomalaisten suosituin liikuntamuoto. Aikuisia kävelylenkkeilijöitä on tutkimuksen mukaan 1,8 miljoonaa ja hiihdon harrastajia 0,7 miljoonaa. Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit ovat tutkitusti asukkaiden tärkeimpiä liikuntapaikkoja. Kuva vuotiaiden suomalaisten suosituimmat liikuntaympäristöt (% niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa) (Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus ) Jyväskylässä vuonna 2009 tehty liikuntapalveluiden kuntalaiskysely tukee kansallisen liikuntatutkimuksen tuloksia. Myös Jyväskylän asukkaiden mielestä kevyen liikenteen väylät ovat kunnan tärkein liikuntapalvelu. Ulkoilu- ja kuntoreitistön, hiihtolatujen ja luontopolkujen merkitys korostuu kyselyssä.

7 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 7 / 36 Kuva 2. Jyväskylän asukkaiden liikuntapaikkojen ja -palveluiden tärkeys oman perheen kannalta (Lähde: Jyväskylän seudun liikuntapalvelut, liikuntapalveluiden kuntalaiskysely 2009). Lähiulkoilun mahdollisuuksien turvaamisella voidaan saavuttaa suuria kansanterveydellisiä hyötyjä. Suomalaisten keski-iän noustessa ikäihmisten määrä lisääntyy. Lähellä asuinalueita sijaitsevilla, helpoilla ja turvallisilla virkistysreiteillä on suuri merkitys sekä huonokuntoisten ikääntyneiden omatoimisen liikkumiskyvyn ylläpidossa että lasten ja nuorten ulkoilupalvelujen tarjonnassa. Perinteisen liikunnan lisäksi samassa yhteydessä on puhuttu ns. arkiliikunnasta, jolloin hyvin ylläpidetyt yhteydet houkuttelevat reitistön hyödyntämiseen työ- tai koulumatkoilla. Arkiliikunnan kehittämiseen yhdistyy ekologinen ajattelu, jolloin sujuva reitistö mahdollistaa liikkumisen ilman ajoneuvoja jopa pitkillä matkoilla, mutta ennen muuta omassa kaupunginosassa. Kysyntä- ja tarjontalähtöinen suunnittelu Virkistysreittiverkoston suunnittelun tavoitteena tulee olla laadukas, turvallinen, monipuolinen, luonnonoloihin soveltuva sekä kysyntää vastaava ulkoilu- ja virkistysympäristö. Ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen on usein kysyntälähtöistä, jolloin käyttäjät edellyttävät ulkoilupaikkojen kehittämistä. Kysyntälähtöisyyden hyvänä puolena on, että palveluja luodaan vain tarpeeseen. Pitkällä tähtäimellä tarjontalähtöisyys on myös tärkeää, sillä siten varmistetaan yhdyskuntarakenteen kehittyminen ulkoilumahdollisuuksia paremmin palvelevaksi. Monissa

8 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 8 / 36 lajeissa hyvä tarjonta luo myös kysyntää. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat hiihto (erityisesti helpot lähiladut) ja pyöräily. Maankäytön suunnittelu on merkittävässä osassa tarjontalähtöisessä suunnittelussa. Kaavoituksen yhteydessä voidaan ennakoida tulevia tarpeita, ja varmistaa sopivien alueiden varaaminen virkistyskäyttöön. Jyväskylän viherosayleiskaavan ja virkistysreittiselvityksen laadinta on hyvä esimerkki tarjontalähtöisestä suunnittelusta, vaikka osa suunniteltavista reiteistä perustuu selkeästi nykyiseen kysyntään. Reittien ominaisuudet ja sijainti Reittien ominaisuudet vaihtelevat luonnonolosuhteiden tarjoamien mahdollisuuksien, reitin sijainnin, käyttötarkoituksen ja tarpeiden mukaan. Lisäksi käytettävissä olevat rakentamis- ja kunnossapitoresurssit voivat käytännössä määrittää reitin tason. Kaikille reiteille on yhteistä, että niiden tulee olla turvallisia ja helposti saavutettavissa. Lähiulkoilupaikkojen tulee olla kävelyetäisyydellä asuinalueesta. Suuremmille ulkoilualueille tulee johtaa virkistysreitti kaikilta asuinalueilta. Lisäksi turvallisuuden kannalta riskialttiit paikat, kuten teiden ylitykset, tulee ottaa huomioon reittejä suunniteltaessa, ja järjestää eri liikennemuotojen risteäminen turvallisella tavalla. Ympäristön merkitys on tärkeää reitin virkistysarvon kannalta. Reitin tulee kulkea viihtyisässä ympäristössä mielellään suojassa melulta ja saasteilta. Tarkoituksenmukaiset rakenteet ja varusteet lisäävät reitin käytettävyyttä ja palvelutasoa. Päällystemateriaali, leveys, valaistus, opasteet, levähdys- ja taukopaikat sekä kuntovälineet on suunniteltava erikseen reitin käyttötarkoituksen mukaisesti. Käyttäjien toiveet virkistysreittien sijainnin suhteen ovat kahden tasoisia: toisaalta tavoitteena on saada aikaan pitempiä, ulkoilualueita ja asuinalueita yhdistäviä reittejä, toisaalta taas tarvitaan lyhyitä rengasmaisia reittejä asuinalueiden lähellä tai niiden sisällä. Erilaisten käyttäjien tarpeet Eri ulkoilumuodot edellyttävät reiteillä oman tilansa ja esimerkiksi tiettyä pintamateriaalia. Kun useiden lajien harrastajat käyttävät samaa reittiä, on turvallisuusvaatimusten täyttymiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Erottelutarvetta arvioitaessa on mietittävä, kuinka monta harrastajaryhmää hyödyntää väylää. Mitä enemmän erilaisia ryhmiä liikkuu samassa tilassa, sitä suurempi on konfliktien vaara. Väylän sijainnilla, geometrialla, mitoituksella, päällysteen valinnalla ja varusteilla voidaan väylä suunnata erityisesti tiettyä käyttäjäryhmää varten. Tällöin on varmistettava, että erilliset väylät ovat jatkuvia, ja erottelun toteutus on selkeä ja johdonmukainen. Mikäli jokin käyttömuoto haittaa reitin alkuperäistä käyttötarkoitusta, voidaan haitallinen käyttö kieltää. Esimerkiksi ratsastaminen tulee erotella omille

9 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 9 / 36 reiteilleen, koska hevosen kaviot rikkovat tien pinnan, ja toisaalta hevonen voi pelästyä muita väylällä liikkuvia. Reittien kesäkäytön lisäksi myös talvikäyttö tulee suunnitella siten, että kaikkien liikkumismuotojen käyttäjille on ulkoilumahdollisuuksia. Monet reiteistä voidaan talvisin kunnostaa laduiksi. Hiihtolatuja tarvitaan eripituisia ja vaikeusasteisia. Mahdollisimman monelta asuinalueelta on oltava hiihtokelpoinen yhteys pidemmille latureiteille. Näin suksien kantomatka on lyhyt eikä kuntoilemaan lähteminen edellytä autoa. Asuinalueiden yhdysladut latureiteille muodostavat yhdessä viheralueille tehtävien rengasmaisten latujen kanssa erityisesti lapsille ja vanhuksille suunnattuja helppoja lähilatuja. Kunnostettujen reittipohjien lisäksi järvien jäät ovat talvella vaihtoehto latujen ja luisteluratojen paikaksi. Myös kävelijöille tulee olla talvella omat reittinsä. Kävelyyn soveltuvia reittejä tarvitaan niin asuinalueiden läheisyydessä kuin ulkoilu- ja hiihtokeskusten läheisyydessä. 3. Virkistysreittien luokitus Luokitteluperiaatteita Virkistysreittien luokitukseen ei ole olemassa yhtä valtakunnallista mallia, vaan luokitus on usein tehty tiettyyn tarkoitukseen sopivaksi. Virkistysreitit voidaan jaotella monella tavalla, esimerkiksi käyttötarkoituksen, kulkutavan, pituuden, sijainnin, olosuhteiden, käytön runsauden tai reitin teeman ja kohderyhmän mukaan. Luokitus voi perustua reittien hallinnolliseen jakoon tai hoitoluokitukseen. Omanlainen luokitus on mm. Suomalaisen liikunnan tietopankissa (LIPASjärjestelmä), Ulkoilureitti-oppaassa (Karjalainen E., Verhe I, Opetusministeriö, Ympäristöministeriö, Suomen Latu, 1995) ja Kuntoreittioppaassa (Rautiainen A., Opetusministeriö, 2003). Lisäksi monet kunnat ovat kehittäneet omia luokituksia. Laissa ja kaavamääräyksissä on muutamia virkistysreitteihin liittyviä määritelmiä sekä käytäntöjä. Kevyen liikenteen väylä on tieliikennelain termi, jolloin kyseessä on yleensä pelkästään kevyen liikenteen käyttöön tarkoitettu tie tai sen osa. Asemakaavassa kevyen liikenteen väylät kuuluvat usein liikennealueeseen. Virkistyskäytössä olevat reitit näkyvät kaavoissa monella eri merkinnällä. Ylemmän tason kaavoissa puhutaan ulkoilureitistä, jolloin merkintänä on usein palloviiva. Ulkoilureitin paikka on monissa tapauksissa ohjeellinen. Asemakaavoissa jalankululle ja pyöräilylle varattu reitti voidaan merkitä alueen osana tai sille voidaan muodostaa oma liikennealue esimerkiksi viheralueen läpi. Jos reitti on merkitty alueen osana, ei siitä tule lain määritelmän mukaista tietä tai katua. Tällöin reitin ylläpidosta vastaa sama taho kuin alueesta, jolla reitti sijaitsee, jollei kunnassa ole asiasta toisin sovittu. Viheralueiden ja puistojen virkistysreitit merkitään useimmiten alueen osana.

10 Jyväskylän virkistysreittien luokitus Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 10 / 36 Vuoden 2007 selvityksessä on esitetty Jyväskylän kaikille virkistysreiteille (hallintokunnasta riippumatta) yhtenäinen luokitus, jota on käytetty myös tässä työssä. Luokituksessa on sovellettu valtakunnallisia esimerkkejä, ja toisaalta noudatettu Jyväskylässä jo tutuksi tulleita termejä. Jyväskylän luokitus perustuu ensisijaisesti reitin käyttötarkoitukseen, ja siihen kuinka kaukana asutuksesta reitti sijaitsee. Luokka siis kuvaa väylän luonnetta eli sitä, mihin tarkoitukseen väylä on ensisijaisesti suunniteltu. Tavoitteena on käyttäjälähtöisyys, joten eri luokkien väylien on tarkoitus olla myös maastossa erilaisia. Samaa luokitusta voidaan käyttää kaupungin ulkoilukartoissa. Hallinnollista jakoa ei ole haluttu näyttää luokituksessa, sillä se ei ole käyttäjän kannalta keskeinen tieto. Käytetty reittien pääluokitus on: retkeilyreitti, ulkoilureitti, aluereitti ja lähireitti. Pääluokituksen lisäksi on esitetty erillisreitit, jotka on tarkoitettu vain yhden lajin harrastajille. Tällaisia ovat esimerkiksi hevosurheilureitit. Pääluokan reittien ja erillisreittien lisäksi on muodostettu palvelureitit kuvaamaan väyliä, joiden sijainti, mitoitus ja rakenteet on suunniteltu erityisesti tiettyä käyttäjäryhmää ajatellen, mutta väylää voivat käyttää muutkin ulkoilijat. Palvelureittejä ei ole esitetty tavoitesuunnitelmassa, koska ne ovat ensisijaisesti lähireittejä, jotka on suunniteltava erikseen tarkemmalla, kaupunginosakohtaisella tarkastelulla. Taulukossa 1 on esitetty tiivistelmä Jyväskylän virkistysreittien luokituksesta. Liitteessä 1 on esitetty sama luokitus tarkempine määritelmineen. Määritelmät liittyvät käyttötarkoituksen ja sijainnin lisäksi reittipohjaan, mitoitukseen ja maastoon, rakenteisiin ja palveluihin sekä talvikäyttöön. Käyttötarkoitus ja sijainti ovat luokituksen kannalta määrääviä, ja muut kriteerit kuvaavat ohjeellista laatutasoa.

11 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 11 / 36 Taulukko 1. Jyväskylän virkistysreittien luokitus Reittityyppi Käyttötarkoitus Sijainti Pääluokat Retkeilyreitti Viikonlopun ja loma-aikojen ulkoilu, (mahdollisesti maastopyöräily) Taajamien ulkopuoliset retkeilyalueet ja metsät Ulkoilureitti Päivittäinen ulkoilu Retkeilyalueet, taajaman läheiset virkistysalueet ja metsät Aluereitti Päivittäinen kuntoilu ja ulkoilu, myös asiointi- ja työmatkaliikennettä Taajamien virkistysalueet ja viheralueet ja niitä yhdistävät reitit sekä kadun/tien varren kevyen liikenteen väylät Lähireitti Päivittäinen kuntoilu ja ulkoilu, erityisenä kohderyhmänä lyhyitä matkoja kulkevat Asuinalueiden viheralueet, yhdistää asuinalueiden virkistyspalveluita ja lähipuistoja, yhteydet ulkoilureiteille, kadun varren kevyen liikenteen väylät, jos yhteystarve sijaitsee katualueella Erillisreitit (Reitti, jonka käyttö on suunnattu vain yhden lajin käyttäjille) Kuntopolku, (Pääluokassa ulkoilureitti / aluereitti) Päivittäinen kuntoilu Taajamien virkistysalueet ja viheralueet Luontopolku (Pääluokassa ulkoilu reitti / aluereitti) Ympäristö- tai luontokasvatus, maisema- / luontokohde Taajamien virkistysalueet ja viheralueet, taajamien lähialueet Hevosurheilureitti (Pääluokassa ulkoilureitti) Säännöllinen harrastustoiminta Taajamien läheisyydessä, sijoitus tallien mukaan Maastopyöräily (Pääluokassa ulkoilureitti) Säännöllinen harrastustoiminta Ulkoilu- ja virkistysalueet taajamien läheisyydessä

12 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 12 / 36 Palvelureitit (Aluereitti / lähireitti, jonka sijainnissa, mitoituksessa, rakenteissa ja palveluissa on otettu erityisesti huomioon jokin käyttäjäryhmä / aihe, ei sulje muita käyttäjiä pois reitiltä) Ikääntyneiden reitti Erityisesti ikääntyneiden ulkoilu, esteetön reitti Palvelutalojen läheisyys Pyörätuolireitti Ulkoilu pyörätuolilla, esteetön reitti Ulkoilualueet tai asuinalueiden viheralueet, esteetön pääsy pysäköintialueelta ja/tai julkisen liikenteen pysäkiltä Lähilatu Lasten ja vanhusten ulkoilu, siirtymäreitti ulkoilualueiden laduille Asuinalueiden viheralueet ja puistot Koiralatu Latu, jolla koirien ulkoilutus on sallittu aina tai tiettyyn kellonaikaan Rullaluistelureitti Säännöllinen harrastustoiminta Asuinalueiden tai liikuntaalueiden läheisyydessä Maisema- / äänimaisemareitti, taidereitti Virkistysympäristön monipuolistaminen Sijainti ympäristön mukaan / tarkoitusta varten suunniteltu

13 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 13 / Tavoiteverkon suunnittelun periaatteet Yleisperiaatteet Tavoitetilanteen kartoilla on esitetty yhtenäinen reittiverkosto, joka sisältää uusia yhteystarpeita, voimassa oleviin kaavoihin tai kaavaluonnoksiin kuuluvia suunniteltuja reittejä, nykyisiä olemassa olevia reittejä sekä uuden luokituksen mukaiset määritelmät reittien laatutasosta. Työskentelyssä korostuivat ennen muuta reittien puutteelliset yhteyskohdat sekä tavoiteverkon alueellinen kattavuus. Tavoitesuunnitelmasta on esitetty vain kesäkäyttö. Reittitarpeet pyrittiin osoittamaan siten, etteivät esimerkiksi arvokkaat luontokohteet vaarannu. Tavoitekarttojen mittakaavasta sekä suunnitelman luonteesta johtuen on korostettava, että karttoja ei voi pitää suoraan toteutukseen tähtäävinä, vaan ne tukevat ennen muuta jatkosuunnittelua sekä maankäytön suunnittelun että yksityiskohtaisemman katu- ja puistosuunnittelun osalta. Tavoitesuunnitelmassa on keskitytty puuttuvien yhteyksien merkitsemiseen. Olemassa olevan verkon laatutasosta ei lähtötietojen perusteella saanut varmaa kuvaa, minkä takia reittien laatutason parannuksiin ei ole tässä työssä otettu kantaa. Nykyisellä verkolla saattaa siis olla kohteita, jotka eivät täytä reittiluokituksen mukaista laatutasoa. Reittien tavoitteellinen laatutaso on kuvailtu liitteen 1 virkistysreittiluokituksessa. Reittiluokituksen lisäksi kartoilla käytetään merkintää virkistysreitti kadulla/tiellä. Kadulla tai tiellä sijaitsevat virkistysreitit otettiin mukaan suunnitelmaan palvelemaan erityisesti pitkämatkaisia yhteyksiä taajamista Jyväskylän keskustaan. Suunnitelmassa ovat mukana teille merkityt reitit, jotka on esitetty nykyisinä yhteyksinä Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen väylien tarveselvityksessä, sekä ne olemassa olevat katuyhteydet, joita voidaan hyödyntää pääluokitukseen kuuluvien reittien merkittävänä osana sellaisenaan. Kadulle tai tielle merkityt virkistysreitit ovat pääosin pääväylän rinnalla kulkevalle vähäliikenteiselle rinnakkaistielle merkittyjä reittejä. Joskus pääväylän rinnalla saattaa kulkea yksityisteitä, joita voidaan hyödyntää osana pitkämatkaista virkistysyhteyttä. Yleisen tien tai kadun kevyen liikenteen ohjaaminen yksityistielle on kuitenkin aina sovittava yksityistien omistajan kanssa. Sopimuksen sitovuus ja varmuus sopimuksen ajallisesta kestävyydestä riippuvat yksityistien hallintamallista. Yksityistien käyttöä suositellaan vain silloin, kun kyseessä on toimitustie ja mieluiten järjestäytynyt toimitustie (tiekunta perustettu). Kiinteistön omien teiden ja sopimusteiden käytöstä tehty sopimus koskee vain omistajaa, ei esimerkiksi uutta omistajaa. Ul-

14 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 14 / 36 koilua ja virkistystä palvelevat ulkoilureitit voidaan perustaa myös ulkoilureittitoimituksen perusteella. (Lähde: Yksityistiet kevyen liikenteen yhteyksinä. Opas Tiehallinnon ja kuntien käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 42/2004) Periaatteet eri maankäyttöalueilla Tavoiteverkon suunnittelua varten uuden kaupungin alueet jaettiin kaupunkirakenteellisesti kolmeen aluetyyppiin: Keskustan reunaalueet, taajamat ja haja-asutusalue. Keskustan reuna-alueilla tarkoitetaan Jyväskylän keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitsevia taajamia, kuten Vaajakoski tai Palokka. Taajamilla tarkoitetaan kauempana Jyväskylän keskustasta sijaitsevia kohtuullisen kokoisia taajamia, kuten Tikkakoski ja Korpilahti. Tavoiteverkon laatimisen periaatteet maankäytöltään erityyppisille alueille olivat seuraavat: Jyväskylän keskustan reuna-alueiden aluereittiverkko pyritään saamaan samaan tiheyteen keskusta-alueen kanssa. Ulkoilureittejä osoitetaan ympäröiville viheralueille. Keskustan ulkopuolisiin taajamiin pyritään osoittamaan yksi ulkoilureitti sekä aluereitit taajaman keskustassa ja asuinalueilta keskustaan. Lisäksi osoitetaan aluereitti Jyväskylän keskustaan, jos välimatka on kohtuullinen. Pitkämatkaisissa reiteissä voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää myös vähäliikenteisiä rinnakkaisteitä. Harvaan asuttujen alueiden virkistystarpeita palvelevat seudulliset retkeilyreitit sekä mahdolliset luontopolut. Erillisreittien rajaukset Tavoitesuunnitelmissa on esitetty myös ns. erillisreitit, jotka muodostuvat pääasiassa yhden lajin käyttäjille tai tiettyyn erityiskäyttöön tarkoitetuista yhteyksistä tai liikuntapaikoista. Tavoiteverkon laadinnan yhteydessä tehtiin erillisreittien osalta seuraavia linjanvetoja: Hevosurheilureitit palvelevat pääasiassa yritystoimintaa, joten ne toteutetaan yksityisoikeudellisina hankkeina. Kaupunki ei osoita jo olemassa olevan Laajavuoren ratsastusreitin lisäksi uusia ratsastusreittejä. Maastopyöräilyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä katualueiden ulkopuolisilla virkistysreiteillä tapahtuvaa harrastepyöräilyä. Ensisijaisesti maastopyöräilyyn tarkoitettuja, maastoon merkittyjä reittejä ei kaupungin alueella ole. Lajia harrastetaankin sille soveltuvilla latupohjilla, metsäurilla, -poluilla ja teillä. Kaupungin ylläpitämät yleiset reitit tullaan lähtökohtaisesti säilyttämään monikäyttöreitteinä. Yksittäisten matkailupalveluita tu-

15 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 15 / 36 kevien maastopyöräilyreittien rakentamisesta on keskusteltu, mutta toistaiseksi näitä kohteita ei esitetä raportin yhteydessä. Moottorikelkkareittejä ei esitetä kaupungin alueelle. Moottorikelkkareittejä voi lain mukaan perustaa vain virallisella, maastoliikennelain mukaisella menettelyllä. Kaupungin alueella kulkee maanomistajien luvalla perustettuja moottorikelkkauria. Moottorikelkkaurat ovat paikallisen moottorikelkkaseuran hallinnoimia ja niiden käyttö on sallittu vain seuran jäsenille. Näin ollen moottorikelkkauria ei käsitellä osana kaupungin virkistysreittisuunnitelmaa. Kaikki tiedossa olevat luontopolut esitetään kartoilla, vaikka niiden hallinnointi ei olisi kaupungin vastuulla (esim. kyläyhdistykset). Reittien hoito ja kunnossapito Kaikki suunnitelmassa olevat reitit muutamia luontopolkuja lukuun ottamatta ovat kaupungin omistuksessa sekä kaupungin hoito- ja kunnossapitovastuulla. Reittiluokituksen tavoitteiden mukaan kaikki aluereitit ovat talvikunnossapidettyjä reittejä, ja siten talvellakin kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytettävissä. Tiettyjen ulkoilureittien talvikunnossapito mahdollistaa niiden ympärivuotisen käytön, mutta pääasiassa ulkoilu- ja retkeilyreitit on yleensä joko kunnostettu laduiksi, tai ne ovat kokonaan talvihoidon ulkopuolella. Talvikäyttökarttaa tehtäessä tehtiin olettamus, jonka mukaan kaikki aluereiteiksi merkityt yhteydet ovat talvihoidettuja. Koska tarkkaa tietoa reittien todellisista talvihoitosopimuksista ei ollut käytettävissä, saattaa kartassa olla epätäsmällisyyksiä. Ulkoilu- ja retkeilyreiteistä laduiksi on merkitty latukartan mukaiset yhteydet. Latuverkon ulkopuolelle jäävien ulkoilu- ja retkeilyreittien on oletettu olevan talvihoidon ulkopuolella, eikä niitä ole merkitty talvikäyttökarttaan. Erityisesti latujen osalta talvikäyttökartta ei täysin vastaa todellista tilannetta, sillä taajamien ympäristöissä ja haja-asutusalueella on paikallisten urheiluseurojen, kyläyhdistysten ja yksityisten ihmisten ajamia latuja. Myös luontopolkujen osalta tilanne on samankaltainen, sillä osa luontopoluista sijaitsee yksityisten mailla, ja niiden kunnossapidosta vastaavat kyläyhdistykset. Kaikki tiedossa olleet luontopolut on kuitenkin otettu mukaan suunnitelmaan niiden hallinnoijasta riippumatta.

16 5. Tavoitesuunnitelman sisältö Suunnitelmakartat Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 16 / 36 Lähtötietoaineistosta on koottu 14 nykytilannetta, reittien luokittelua ja suunniteltua tavoiteverkkoa kuvaavaa teemakarttaa. Pääteemojen mukaiset kartat esitetään raportin liitteenä mittakaavassa 1: Tarkempi karttamateriaali on raportin cd-liitteessä pdf ja paikkatietoaineistona. Liitteessä 2 on esitetty Virkistysreittien kesäkäyttö ja kevyen liikenteen väylät, nykytilanne ja tavoitetilanne. Liitteessä 3 on esitetty Virkistysreittien talvikäyttö. Talvikäyttökartasta ei tehty tavoitetilannekarttaa, vaikkakin mukaan on nostettu muutama raportin laatimisen aikana esille noussut tärkeä talvikäytön uudiskohde. Liitteessä 4 Kuvatut erillisreitit ovat pääasiassa yhden lajin käyttäjille tai tiettyyn erityiskäyttöön suunnattuja yhteyksiä tai liikuntapaikkoja. Kaikki erillisreitit hevosurheilureittejä lukuun ottamatta on luokiteltu myös pääluokituksen mukaan, ja ne sisältyvät pääluokituskarttoihin. Ne on kuitenkin haluttu esittää erikseen omalla kartallaan, jotta erillisreittikokonaisuudesta saa paremman käsityksen. Lisäksi liitteessä 5 on omalla teemoituksella haluttu näyttää ns. yksilöidyt reitit, jotka eivät muodosta omaa luokitustaan, mutta ovat olleet esillä maakunnallisessa tai kaupungin sisäisessä strategisessa suunnittelussa erityisesti kehitettävinä kohteina. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tarkemmin tavoiteverkkoon esitettyjä yhteyksiä sekä niiden taustalla olevia tekijöitä.

17 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 17 / 36 Yksittäiset kehitettävät yhteydet pääluokittain Aluereitit Valkeamäki Valkeamäen alueelle suunnitellut aluereitit liittyvät suunniteltuun maankäyttöön, ja niiden toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi samaan aikaan maankäytön kehittämisen kanssa. Alueelle on suunniteltu sekä alueen sisäinen aluereitti että Keljon keskukseen yhdistävä reitti. Tämä Keljo Könkkölä-yhteys on Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokassa 1 (luokat 1-4). Valkeamäelle ollaan valmistelemassa osayleiskaavaa, joka mahdollistaa alueen keskuksessa kerrostalorakentamisen ja reuna-alueilla matalan asuinrakentamisen noin 8000 asukkaalle. Kaavaehdotus valmistuu vuoden 2010 aikana. Kuokkalan etelärantojen ja Haapalahden rantareitit Tavoitteena on jatkuva, laadukas ja viihtyisä rantareitti Kuokkalan ja Väinölän alueille. Suunnitelmassa on esitetty puuttuvien osien rakentamista. Rantareittien virkistysarvo on suuri, ja ne ovat käyttäjien suosiossa. Lisäksi Kuokkalaan esitetään uutta viheralueen kautta kulkevaa aluereittiä Hämeenpohjantieltä Sulkulantielle. Tämä reitti yhdistää Kuokkalan keskuksen rantareittiin viheralueita hyödyntäen.

18 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 18 / 36 Väinölänrannassa on meneillään asuinalueen asemakaavatyö, jonka tavoiteaikataulu on syksyssä Kaavoituksen yhteydessä tulee huolehtia Jyväsjärven rantaraitin viimeisen puuttuvan osan tilavarauksista. Kuopiontien reitti Leppälahdelle ja Nelostie Kanavuoren kohdalla Kuopiontien vartta seuraava aluereitti kanavuoresta Ruokosaareen ja Leppälahdelle palvelee virkistystä ja kevyen liikenteen yhteyksiä itäsuunnasta Jyväskylän keskustaan. Reitti on Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokassa 2 (luokat 1-4). Siitä on tehty erilliset suunnitelmat. Vaajakosken eteläpuolelle sijoittuvan nelostien suunnitellun linjauksen yhteyteen on esitetty rakennettavan Hupelista Äijälään ulottuva kevyen liikenteen yhteys. Linjauksen sisältävä asemakaavaehdotus on kumottu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa Linjauksen muutosta pidetään kuitenkin edelleen tarpeellisena ja hanke säilytetään suunnitelmatavoitteissa.

19 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 19 / 36 Nelostie, Oravasaari Kanavuori Nykyisen nelostien Oravasaaren ja Kanavuoren yhdistävä kevyen liikenteen väylä on mahdollista saada yhtenäiseksi rakentamalla puuttuva 2.6 km pituinen yhteys. Yhteys on Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokassa 3 (luokat 1-4). Nelostien uusi linjaus avataan tavoitteellisesti liikenteelle vuonna 2011, jolloin nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi. Tieluokituksen muuttuminen vähentää oleellisesti kyseisen aluereitin rakentamisen kiireellisyyttä.

20 Palokka-Seppälänkangas-Vaajakoski Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 20 / 36 Palokan, Seppälänkankaan ja Vaajakosken yhdistävä aluereittivaraus liittyy maakuntakaavassa esitettyyn Jyväskylän kaupunkiseudun kehätievaraukseen. Tavoitteellista seututievarausta seuraava aluereitti täydentää oleellisesti keskustan reuna-alueiden välisiä yhteyksiä ja parantaa ulkoilureittien saavutettavuutta. Yhteys tukee myös asuinrakentamisen suuntia tarkastelevan maankäytön kymppir2009-ohjelman mukaisia linjauksia. Maankäytön suunnittelu liittyy kaupunkiseudun keskeisten liikenneväyläratkaisujen etenemiseen. Tuomiojärven ja Palokkajärven rantaraitit sekä Länsi-Palokka Tavoitteena on toteuttaa jatkuvat, laadukkaat ja viihtyisät Tuomiojärven ja Palokkajärven rantoja kiertävät virkistysreittiyhteydet. Rantareittien virkistysarvo on suuri ja ne ovat käyttäjien suosiossa. Suunnitelmassa on esitetty puuttuvien osien rakentamista. Rantaraitit tulevat myötäilemään rantaviivaa mahdollisuuksien mukaan, mutta paikoitellen reitit joudutaan sijoittamaan kauemmaksi vesistöistä. Raitit tullaan osittain asfaltoimaan. Ruokkeetien ja Tuomiojärven väliselle alueelle ollaan käynnistämässä asemakaavan laadintaa (Savulahti). Uusi asuinalue täydentää

21 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 21 / 36 Tuomiojärven ympäristön asumisalueita ja Tuomiojärven virkistysreitistöä. Länsi-Palokassa jatkuu kaupunkirakenteen vahvistamista palveleva maankäyttöselvitystyö kaupunginvaltuuston hyväksymän KymppiR2009-ohjelman mukaisesti. Saarenmaantien varteen esitetyn aluereitin varrella on nykyisin haja-asutusta. Kohde on Keski- Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokassa 4 (luokat 1-4). Kohteen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi maankäytön kehittyessä. Keuruuntie, Kuohu Vesanka Keuruuntien vierellä Kuohun ja Vesangan välillä kulkee suurimman osan matkaa rinnakkainen paikallistie, jota kevyt liikenne voi käyttää turvallisesti. Rinnakkainen yhteys katkeaa kahdessa kohdassa, jolloin kevyen liikenteen on käytettävä Keuruuntien vartta. Suunnitelmassa esitetään aluereittiä näiden yhteyspuutteiden kohdalle.

22 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 22 / 36 Puuppola Lintukangas Puuppolan ja Lintukankaan välisessä yhteydessä on katkos, jolle esitetään aluereittiä. Kohde on Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokassa 2 (luokat 1-4). Yhteys on tärkeä jatko Jyväskylän pohjoisiin kaupunginosiin. Tikkakoski Puuppola Tikkakosken ja Puuppolan välille on esitetty aluereittiä sekä Autionkankaan kautta että Kuikan kautta. Autionkankaantien varrella on

23 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 23 / 36 jatkuvaa haja-asutusta, ja sieltä on yhteystarve sekä Tikkakosken että Puuppolan suuntaan. Autionkankaantie on Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokissa 2 ja 3 (luokat 1-4). Kuikan kautta kulkeva yhteys täydentää paikallisen aluereitistön jatkuvuutta sekä parantaa Tikkakosken läntisten osien kevyen liikenteen yhteyksiä Jyväskylän suuntaan. Lisäksi yhteys parantaa paikallisten vapaa-ajan palveluiden saavutettavuutta. Korpilahti, Lapinniemi Iloniemi - Markkulanmäki Iloniemen osayleiskaavoitus on käynnissä. Kaavan tavoitteena on tarkastella Korpilahden kirkonkylän laajentumismahdollisuuksia 9- tien läheisyydessä ja suunnata asumista Päijänteen rannalle. Alueelle esitetty aluereitti liittyy maankäytön kehittymiseen.

24 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 24 / 36 Ulkoilureitit Valkeamäki Valkeamäen alueelle merkityt ulkoilureitit liittyvät suunniteltuun maankäyttöön, ja niiden toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi samaan aikaan maankäytön kehittämisen kanssa. Valkeamäelle ollaan valmistelemassa osayleiskaavaa, joka mahdollistaa alueen keskuksessa kerrostalorakentamisen ja reuna-alueilla matalan asuinrakentamisen noin 8000 asukkaalle. Kaavaehdotus valmistuu vuoden 2010 aikana.

25 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 25 / 36 Taka-Keljo Isolahti Tikkala Ronsuntaipaleentietä seuraileva reitti on Keljosta Saukkolaan merkitty Keski-Suomen tiepiirin (nyk. ELY). kevyen liikenteen tarveselvitykseen. Reitin perustelu on virkistys- ja ulkoilukäyttö, ja sen kiireellisyysluokka on 3 ja 4 (luokat 1-4). Ulkoilureittiä esitetään jatkettavaksi Saukkolasta Tikkalaan alueen virkistysreittiverkoston yhteinäisen ulkoilureittiverkoston saamiseksi Jyväskylän suuntaan. Tikkalaan on valmistunut osayleiskaava, jonka tavoitteena on ohjata kylärakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista alueella viime vuosina lisääntyneen pientalorakentamisen ja tätä seuranneen asukasmäärän kasvun vuoksi. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tikkalan osayleiskaavan Hyväksymispäätöksestä on tehty yksi valitus, ja asia on Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kaavan laatimisen yhteydessä on pohdittu luontopolun rakentamisen mahdollisuutta Patajärven länsiosan ja Hangasjärven väliselle natura-alueelle. Luontopolku on esitetty selvityksessä tavoitteelliseksi kohteeksi.

26 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 26 / 36 Ruokkeentie Ruokkeentien ulkoilureitti on Keski-Suomen tiepiirin kevyen liikenteen tarveselvityksessä kiireellisyysluokassa 3 (luokat 1-4). Reitti on osa Ruoke Palokka-hanketta, josta on tehty erillinen tarveselvitys. Reitti liittyy valtakunnalliseen pyöräretkeilyreitistön kehittämiseen.

27 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 27 / 36 Haukkala Korppumäki Terttumäki Puuppola Asuinalueita yhdistämään on esitetty ulkoilureitti, joka kulkee Puuppolantien länsipuolella. Korppumäki, Nuutti ja Terttumäki ovat tiivistyviä asuinalueita, joiden läheisyydessä ei ole nykyisiä ulkoilureittejä. Asuinalueet yhdistävä reitti liittäisi lisäksi talvitilanteessa nämä alueet Puuppolan ja Tikkakosken laajaan latuverkostoon sekä yhdistäisi Tikkakosken ja Laajavuoren latuverkostot. Tyyppälänjärven reitit KymppiR:n ulkopuolisissa maankäytön suunnitelmissa on hahmoteltu Tyyppälänjärven ympäristöön merkittävää lisärakentamista. Kaavaluonnoksessa on esitetty Tyyppälänjärven itäpuolen ulkoilureitti. Esitetyt ulkoilureitit parantavat suunniteltujen asuinalueiden yhteyk-

28 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 28 / 36 sien lisäksi Laukaan ja Jyväskylän välistä virkistysreittiverkoston laatua. Kivilampi Ankeriasjärvi Kivilammen ja Ankeriasjärven eteläosaa yhdistävän ulkoilureitti parantaa Vaajakosken virkistysreitistön ja Metsoreitin välistä sujuvuutta sekä kesä- että talvikäytön osalta. Lenkkimäisen ulkoilureitistön muodostuminen nostaa erityisesti uusien Vääräjärven ja Pysäkkivuoren virkistysreitistön laatutasoa.

29 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 29 / 36 Säynätsalon rantareitti Säynätsalon pääsaaren ympäri on esitetty rantareittiä. Rantareitit ovat virkistysarvoltaan suuria ja käyttäjien keskuudessa suosittuja. Säynätsalon rantareitti lisää Säynätsalon ulkoilumahdollisuuksia, sillä nykyisellään Säynätsalossa ei ole yhtenäisiä viher- ja rantaalueilla kulkevia, kaikille käyttäjäryhmille soveltuvia yhteyksiä. Luonetjärven rantareitti, Tikkakoski Tikkakoskelle on esitetty Luonetjärven ympäri kulkevaa rantareittiä. Rantareitit ovat virkistysarvoltaan suuria ja käyttäjien keskuudessa suosittuja. Luonetjärven rantareitti toisi hienon lisän Tikkakosken ulkoilumahdollisuuksiin. Reitti voisi mahdollisesti käyttää hyväksi järven itäpuolella kulkevia latupohjia.

30 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 30 / 36 Puuppola - Tikkakoski Ympärivuotiseen käyttöön soveltuva Puuppolan ja Tikkakosken välinen ulkoilureitti mahdollistaa Tikkakoskelta Jyväskylän etelä-osiin saakka ulottuvan jatkuvan reittiyhteyden. Reitin toteutus voidaan suorittaa parantamalla nykyisiä latupohjia ympärivuotiseen käyttöön paremmin soveltuviksi.

31 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 31 / 36 Kirkkolahden rantareitti, Korpilahti Korpilahden keskustan tuntumaan on esitetty Kirkkolahden kiertävää rantareittiä. Rantareitti olisi jatkoa nykyiselle rannan puistoalueelle ja reitille. Alueella on käynnissä kaksi asemakaavatyötä Kirkkolahti ja Korpilahden satama - joiden molempien tavoitteena on osaltaan turvata rannan virkistysmahdollisuudet.

32 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 32 / 36 Retkeilyreitit Retkeilyreittien osalta tavoiteverkkoon on uusina yhteyksinä esitetty ainoastaan seudulliset hankkeet Pohjois-Päijänteen retkeilyreitti ja Seudullinen retkeilyreitti. Nämä esitetään liitekartalla 5. Pohjois-Päijänteen retkeilyreitti Jyväskylän, Toivakan, Joutsan ja Muuramen alueilla kulkevasta Pohjois-Päijänteen retkeilyreitistä on tehty vuonna 2008 retkeilyreittisuunnitelma (Teemu Tenhunen: Retkeilyreittisuunnitelma Pohjois- Päijänteen kierroksesta sekä visio Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistöstä). Retkeilyreitin suunnittelun keskeisenä tavoitteena on ollut virkistyksen ja luontomatkailun olosuhteiden edistäminen. Tavoiteverkossa on esitetty Pohjois-Päijänteen retkeilyreitin 177 km pitkä perusreitti siten kuin se on retkeilyreittisuunnitelmassa. Perusreitin lisäksi suunnitelmaan kuuluu lisäreittejä, yhdysreittejä ja maastopyöräreittejä. Perusreitti on suunniteltu siten, että se hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti valmiita urapohjia sekä olemassa olevia reittejä ja rakenteita. Vaikka reitti on osittain olemassa, on se merkitty kokonaan tavoitteelliseksi, sillä reitin käyttäminen ja markkinoiminen retkeilyreittinä edellyttää puuttuvien osien rakentamista, olemassa olevien osien kunnostamista ja opastuksen järjestämistä. Seudullinen retkeilyreitti Seudullinen retkeilyreitti on osa 1970-luvulla rakennettua, nykyisin huonosti ylläpidettyä ja osittain maastosta kadonnutta maakuntauraa. Maakuntaura oli noin 400 km pitkä ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu merkattu reitti, joka ulottui Keski-Suomen läpi. Sitä rakennettiin ja ylläpidettiin valtion ja kuntien tuella sekä talkoovoimin. Keski-Suomen liitto kehitti ja ylläpiti maakuntauraa vuoteen 1985 saakka, minkä jälkeen sen kunnossapito jäi kokonaan kuntien vastuulle. Nykyisin reitti on käytössä lähinnä taajamien lähialueilla. Reitin opastus on puutteellista, ja monet erämaaosuudet ovat kokonaan kadonneet maastosta. Reitti on tarkoitus kunnostaa välillä Hangasjärvi Kotalampi (Ladunmaja) Laajavuori Palokka Ampujien maja Peurunka (Laukaa). Yhteyden tarkemmat toteutustavoitteet käsitellään valmisteilla olevassa seudullisessa liikuntapaikkaselvityksessä, jossa otetaan tarkemmin kantaa reittiosuuksien toteutustavoitteisiin.

33 Ladut Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 33 / 36 Virkistysreittisuunnitelma ei sisällä talvikäytön tavoitetilannetta. Työn aikana nousi kuitenkin esiin muutamia kohteita, joihin tulisi tavoitetilanteessa rakentaa latu. Nämä kohteet on lueteltu alla. Tyyppälänjärvi Tyyppälänjärven itäpuolelle sekä Tyyppälänjärvestä pohjoiseen on esitetty uusia latuyhteyksiä. Tyyppälänjärven itäpuolinen reitti korvaa järven jäällä kulkevan reitin, ja pidentää näin reitin käyttöaikaa keväällä ja syksyllä. Tyyppälänjärven pohjoispuolinen reitti toimisi kesällä ulkoilureittinä. Taka-Keljo Päijänne Päijänteen jäällä oleva latuverkosto on tarpeellista yhdistää Taka- Keljon laajaan latuverkostoon. Yhdysreittiä on esitetty Keljonlahden pohjukkaan.

34 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 34 / 36 Nuutti Nuutin asuinalueen kiertävä latu täydentää alueen latuverkkoa. 6. Jatkotoimenpiteet Virkistysreittiselvitys on tehty ennen muuta kaavoituksen, liikenneverkkosuunnittelun ja yksityiskohtaisemman katu- ja puistosuunnittelun apuvälineeksi ja lähtötiedoksi. Tavoitekartat eivät ole suoraan toteutukseen tähtääviä. Seuraavassa vaiheessa onkin tarpeen käynnistää yksityiskohtaisempi suunnittelu ja laatia reittien kehittämisohjelma, jossa tarkennetaan ja priorisoidaan reitistön kehittämiskohteet esimerkiksi 10-vuotiskaudelle viherpalveluohjelmien tapaan. Kehittämisohjelman tuloksena saadaan käsitys siitä, mihin virkistysreitteihin tai virkistysreittikokonaisuuksiin tulee panostaa, kenellä on virkistysreittien toteuttamisvastuu, miten reittien toteuttaminen aikataulutetaan sekä miten suuria ovat reittien toteuttamisen tai ylläpidon edellyttämät resurssit. Tässä yhteydessä voidaan arvioida myös reittien laadullisia puutteita. Päävirkistysreitistön lisäksi tulee muodostaa käsitys asuinalueiden sisäisten lähireittien tarpeista. Vaikka tämän työn yhteydessä tehdystä paikkatietoaineistosta löytyy osittain lähireittien tavoitesuunnitelmia, osoittautui lähireittien koko kaupungin kattava tavoitesuunnitelma liian suureksi haasteeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita lähireittien merkityksen vähäisyyttä. Virkistysreittien käyttäjän kannalta on tärkeää siirtyä laajasta suunnittelumittakaavasta kaupunginosittaiseen

35 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 35 / 36 tarkasteluun, jolloin asukkaiden näkemykset reittitarpeista on helpompi ottaa esille. Lähireittien suunnitteluun voidaan luontevasti yhdistää ns. palvelureitit, kuten ikääntyneiden reitit (liite 1), sekä muut kaupungin tarjoamat palvelut, kuten viherpalvelut, liikuntapalvelut, sosiaalipalvelut ja koulut. Tällöin voidaan tutkia palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä eri käyttäjäryhmien ja vuodenaikojen mukaan. Myös tärkeät lenkkimäiset yhteydet korostuvat juuri kaupunginosissa. Tarkemmassa suunnittelussa on myös mahdollista ottaa paremmin huomioon paikalliset maisema- ja luontoarvot. Virkistysreittien talvikäyttö on oma kokonaisuutensa, jonka suunnittelusta poikkeuksellisen tekee reitistön sijoittuminen monin paikoin kesäisten reittien ulkopuolelle, kuten vesialueille. Talvikäytön tavoitetilanne tulisi suunnitella kesäkäytön tapaan. Talvikäytön suunnitteluun oman erikoispiirteensä tuovat paikallisten urheiluseurojen, kyläyhdistysten ja yksityisten ylläpitämät ladut. Jotta myös näistä tärkeistä reiteistä pystyttäisiin tiedottamaan tehokkaammin ja saamaan reitit paremmin käyttöön, tulisi yhteistyötä kaupungin ja yhdistysten välillä kehittää. Jyväskylän seudun liikuntapalveluiden vuonna 2009 tekemässä kuntalaiskyselyssä luontopolut nousivat merkittäväksi palveluksi Jyväskylän asukkaiden kannalta. 73 % vastaajista piti luontopolkuja erittäin tai melko tärkeänä palveluna. Muita yhtä tärkeitä liikuntapaikkoja ja -palveluita olivat kevyen liikenteen väylät, ulkoilu- ja kuntoilureitistö sulan maan aikana sekä uimahalli. Luontopolkujen saaman suuren arvostuksen takia jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota asukkaiden mahdollisuuteen liikkua luonnossa käyttäen luontopolkuja ja muita luonnossa kulkevia polkuja.

36 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 36 / Liitteet LIITE 1 Virkistysreittiluokitus määrittelyineen, taulukko LIITE 2 Kesäkäyttö ja kevyen liikenteen väylät, tavoitetilanne pääluokittain 2.1 Pohjoinen Jyväskylä 1: Eteläinen Jyväskylä 1: Jyväskylän kaupunki 1: (CD:n sähköinen aineisto) 2.4 Päätaajamat 1: (CD:n sähköinen aineisto) LIITE 3 Talvikäyttö 3.1 Pohjoinen Jyväskylä 1: Eteläinen Jyväskylä 1: Jyväskylän kaupunki 1: (CD:n sähköinen aineisto) 3.4 Päätaajamat 1: (CD:n sähköinen aineisto) LIITE 4 Erillisreitit 4.1 Pohjoinen Jyväskylä 1: Eteläinen Jyväskylä 1: Jyväskylän kaupunki 1: (CD:n sähköinen aineisto) LIITE 5 Yksilöidyt reitit 5.1 Pohjoinen Jyväskylä 1: Eteläinen Jyväskylä 1: Jyväskylän kaupunki 1: (CD:n sähköinen aineisto) LIITE 6 Raportin sähköinen aineisto, CD

37 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010 Jyväskylän kaupunki WSP Finland Oy

38 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 2 / 36 Sisällysluettelo Johdanto 3 1.Tavoitteet ja lähtötiedot 4 2.Virkistysreittien käyttäjät ja yleiset suunnitteluperiaatteet 6 3.Virkistysreittien luokitus 9 4.Tavoiteverkon suunnittelun periaatteet 13 5.Tavoitesuunnitelman sisältö 16 6.Jatkotoimenpiteet 34 7.Liitteet 36

39 Johdanto Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 3 / 36 Vuoden 2007 lopussa valmistui viherosayleiskaavan laatimisen yhteydessä Jyväskylän virkistysreittiselvitys. Selvitys sisältää Jyväskylän virkistysreittien luokittelun ja määrittelyn sekä virkistysreittien nykytilanteen ja tavoitetilanteen. Virkistysreiteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä viheralueilla sijaitsevia reittejä, mutta myös merkittäviä katujen varsien kevyen liikenteen yhteyksiä esimerkiksi viheralueelta toiselle sekä paikoitellen myös jalkakäytäviä. Vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät uudeksi kaupungiksi, mikä aiheutti virkistysreittiselvityksen päivitystarpeen. Uuden Jyväskylän virkistysreittiselvitystyö aloitettiin syksyllä 2009, ja se päättyi maaliskuussa Työn tärkeimpänä tavoitteena oli päivittää nykytilanne- ja tavoitekartat siten, että ne kattavat koko kunnan alueen ja vastaavat aiemmassa selvityksessä tehtyä reittiluokittelua. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää entiset kuntarajat ylittäviin reitteihin. Lisäksi tavoitteena oli esittää hankeohjelmoinnin tueksi puutteelliset yhteydet ja niiden tarpeellisuuden perustelut. Uuden Jyväskylän virkistysreittiselvitys on tehty kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksen ja yhdyskuntatekniikan vastuualueiden toimeksiannosta. Selvityksen laadintaa on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet yhdyskuntatekniikan vastuualueelta Timo Vuoriainen, Vesa Lehtinen, Leena Rapo ja Sirkka-Liisa Sikiö, kaavoituksen vastuualueelta Vesa Rajaniemi ja Paula Tuomi, liikuntapalveluiden vastuualueelta Rauno Saukkonen, Kari Häkkinen ja Kari Nättinen, ELYkeskuksesta (ent. Keski-Suomen tiepiiri) Pipsa Saarela sekä Jyväskylän Pyöräilyseurasta Teemu Tenhunen. WSP Finland Oy:ssä työn projektipäällikkö on ollut maisemaarkkitehti Arto Kaituri. Lisäksi työhön ovat osallistuneet DI Riikka Kallio ja miljöösuunnittelija AMK Juuso Haapamäki.

40 Jyväskylän virkistysreittiselvitys 2010, sivu 4 / Tavoitteet ja lähtötiedot Tavoitteet ja työn eteneminen Virkistysreittiselvityksen tarkoituksena on kuvata koko kaupungin virkistysreitit yhtenäisellä reittiluokittelulla sekä osoittaa keskeisiä virkistysyhteyksien toteutus- ja kehittämistarpeita. Tarkempi reittien sijoitussuunnittelu tehdään aina kaavoituksen ja viheryleissuunnittelun yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on esittää hankeohjelmoinnin tueksi puutteelliset yhteydet ja niiden toteuttamisen perusteluja. Selvityksessä on hyödynnetty lähtötietoina Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, yhdyskuntatekniikan, ympäristötoimen sekä liikuntapalveluiden vastuualueiden laatimia suunnitelmia ja kartta-aineistoja sekä suunnittelutavoitteita. Kaupungin ulkopuolisten toimijoiden osalta suunnittelusisältöön vaikuttivat merkittävimmin Pohjois-Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistöjä koskevat suunnitelmat sekä Keski-Suomen ELY:n (ent. Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri) kevyen liikenteen väylien kehitystavoitteet. Työn ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin nykyiseen reittiverkostoon. Tämä verkosto muodostuu monipuolisista, mutta varsin eritasoisista yhteyksistä. Vanhan Jyväskylän alueella nykytilanne tarkistettiin edelliseen selvitykseen verrattuna. Uusilla alueilla selvitettiin olemassa olevat reitit, ja ne luokiteltiin aikaisemman selvityksen mukaisiksi. Työn toisessa vaiheessa kerättiin eri hallintokuntien suunnitelmista ja virkamiehiltä sekä karttatyöskentelynä tavoitetason reittiehdotuksia. Aineistosta kerättiin koko kaupungin kattava tavoiteverkko. Perinteisesti virkistysreittejä on suunniteltu pääasiassa toiminnallisen käyttäjäryhmän tai hallintokuntien rajojen sisällä, mutta tässä työssä on pyritty ylittämään nämä rajat, ja kohdentamaan tavoitteita ennen muuta reittien käyttäjän näkökulmaan. Reitistöjen lopulliset toteutusvastuut sekä hallinnollinen jakautuminen tarkentuu hankkeiden tarkemman suunnittelun yhteydessä. Vesireittien ja niihin liittyvien maayhteyksien tarkastelu ei kuulunut tähän työhön. Lähtötiedot Olemassa olevat reitit selvitettiin vertaamalla ja tutkimalla alla lueteltuja karttoja. Lisäksi tietoja täsmennettiin ohjausryhmän jäsenten paikallistuntemuksen avulla. Pyöräilykartan kevyen liikenteen väylät Ulkoilukartan retkeilyreitit, luontopolut ja ladut Tiehallinnon kevyen liikenteen väylät