HOITOTAKUUN VAIKUTUKSET SAVONLINNAN PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SAVONLINNAN HAMMASHOITOLOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTAKUUN VAIKUTUKSET SAVONLINNAN PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SAVONLINNAN HAMMASHOITOLOISSA"

Transkriptio

1 Sirpa Taskinen HOITOTAKUUN VAIKUTUKSET SAVONLINNAN PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SAVONLINNAN HAMMASHOITOLOISSA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sirpa Taskinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Hoitotakuun vaikutukset Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Savonlinnan hammashoitoloissa Tiivistelmä Hoitoon pääsyn turvaava lainsäädäntö, ns. hoitotakuu astui voimaan Suomessa Hoitotakuu on yksi kuluvan vuosikymmenen merkittävimmistä terveydenhuoltoa koskevista uudistuksista. Käytännössä uudistus toteutettiin määrittelemällä kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat ja koko maassa yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet. Aikaisemmin hoitoon pääsy ja hoidon perusteet olivat vaihdelleet huomattavasti ympäri Suomea. Väestö oli ollut eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Hoitotakuun tavoitteena on väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Tutkimusongelmanani oli selvittää hoitotakuun vaikutukset omassa työpaikassani Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Savonlinnan hammashuollossa. Valitsin aiheen työnantajani pyynnöstä selvittääkseni, miten hoitotakuun tulo hammashuoltoon onnistui. Tutkimukseni oli sekä kvalitatiivinen eli laadullinen että kvantitatiivinen eli määrällinen. Kvalitatiivinen osuus koostui hammashuollon työntekijöille tehdystä kyselystä, haastatteluista sekä osallistuvasta havainnoinnista. Kvantitatiivinen osuus oli potilastietokannasta kerätty hoidon saatavuuteen liittyvä tieto ja suurin osa kyselylomakkeesta. Muuta aineistoa olivat hammashuoltoon, hoidonsaatavuuteen, hoitotakuuseen ja työyhteisössä oppimiseen liittyvä kirjallisuus, artikkelit ja lainsäädäntö. Tutkimuksen tuloksena sain selville, ettei hoitotakuun tulo Savonlinnan kunnallisiin hammashoitoloihin aiheuttanut juurikaan muutoksia toimintakäytäntöihin tai työskentelytapoihin. Hoitotakuuta enemmän toimintoihin vaikuttavat henkilöstöresurssit. Hoitotakuun merkitys suun terveydenhuollolle koettiin kuitenkin tärkeäksi kaikissa suun terveydenhuollon ammattiryhmissä Asiasanat (avainsanat) hammashuolto, hoitotakuu, hoitotarve, hoitojonot, hoitohenkilöstö Sivumäärä Kieli URN 80 s. + liitt. 7 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Erja Härkönen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis March 13, 2006 Author(s) Sirpa Taskinen Degree programme and option Degree Programme in Business Management Name of the bachelor's thesis The Influences of Care Guarantee in the Dental Clinics of the Municipal Federation of Primary Health Care of Savonlinna Abstract Legislation guaranteeing access to care i.e. care guarantee came into force in Finland on the 1 st of March in Care guarantee is one of the most important reforms within health care in this decade. In practice the reform was implemented by defining the deadlines for access to care in non-emergency treatment along with uniform national criteria on access to care. Previously, access to and the criteria on care varied considerably in different parts of Finland. Thus people were in an unequal position depending on their place of residence. The aim of care guarantee is to secure the availability, quality and sufficient volume of care based on the health needs of the population in different parts of the country, regardless of people s financial means. The research problem was to clarify the effect of care guarantee in my own workplace i.e. dental care of the municipal federation of primary health care of Savonlinna. I chose the topic at request of my employer in order to clarify how the introduction of care guarantee in dental care has succeeded. My study was both quantitative and qualitative. The qualitative part consisted of an inquiry and interviews involving dental care employees as well as participant observation. The quantitative part consisted of data on the availability of care retrieved from the patient database. The theoretical background of the study consisted of literature, articles and legislation on dental care, availability of care, care guarantee, and learning in a working community. The result of my study was that the introduction of care guarantee in the municipal dental clinics of Savonlinna caused hardly any changes in the practices and operations of the dental clinics. Instead, what affects the operation more is the personnel resources. However, the meaning of care guarantee for oral health care was considered important in all different professional groups within oral health care. Subject headings, (keywords) dental care, care guarantee, need for care, waiting lists for treatment, health care personnel Pages Language URN 80 p. + app. 7 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Erja Härkönen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä SUUN TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA Hammashoitouudistus Suun terveydenhuollon ongelmat Suun terveydenhuolto Savonlinnassa Historia Nykytilanne Tulevaisuuden ratkaisut HOITOTAKUU Kansallinen terveysprojekti Hoitotakuun valmistelu Hoitotakuu muissa Pohjoismaissa Hoitotakuu suun terveydenhuollossa Valmistelutyö Oppiminen työyhteisössä Hoitotakuuseen valmistautuminen Savonlinnassa Vaikutukset ja seuranta TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimusaineisto Tutkimuksen toteutus Hoitotakuun voimaantulo ja käyttöönotto Kokemukset hoitotakuusta Hoitotakuun vaikutukset palveluun ja työhön PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Saate kyselyyn osallistuville Liite 2 Kyselylomake Liite 3 Haastattelurunko Liite 4 Avoimien kysymysten vastaukset

5 1 JOHDANTO 1 Suomen perustuslakia uudistettiin vuosina 1995 ja Tässä perusoikeusuudistuksessa määriteltiin suomalaisen yhteiskunnan prioriteettien tärkeysjärjestys. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Valtion tulee lainsäädäntötoimin ja yhdessä kuntien kanssa huolehtia siitä, että jokaiselle turvataan myös riittävät terveyspalvelut. Perustuslaissa mainitaan erikseen myös julkisen vallan velvollisuus edistää väestön terveyttä. Pohjoismaiset arvot näkyvät perustuslaissamme, jonka mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia, eikä hoitoon pääsyssä saa olla varallisuudesta, sairaudesta, vammasta tai asuinpaikasta aiheutuvia eroja. Lisäksi hoitoon pääsyn on toteuduttava koko vuoden samojen periaatteiden mukaisesti. (Biaudet 2002.) Suomen lainsäädännöstä löytyi selvä pohja hyvälle hoidolle ja perusturvalle. Kuitenkin epätasa-arvoa ja ongelmia esiintyi huolestuttavan paljon. Hoitoon pääsyn ongelmat eivät olleet säädöspohjassa vaan pikemminkin sen noudattamisessa ja tulkitsemisessa. Tarvittiin siis lainsäädännön selkeyttämistä. Kansallinen terveysprojekti kävi läpi hoitoon pääsyn ongelmakohtia ja hoitoon pääsyn, kustannusten ja toteutuneiden hoitojen määrän huomattiin vaihtelevan suuresti. Suurimpia ongelma-alueita oli mm. tavallinen terveyskeskuslääkärille pääsy. (Biaudet 2002.) Sosiaali- ja terveysministeriön hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmistellut työryhmä päätyi esittämään lainsäädännön tarkentamista. Muutoksia esitettiin kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, erinäisiin säännöksiin ja lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Tarvittaisiin myös yksi uusi asetus, valtioneuvoston asetus hoitoon pääsystä, ennen kuin hoitotakuu voisi toteutua lainsäädännöllisellä tasolla. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamat asiantuntijaryhmät valmistelivat valtakunnalliset suositukset siitä, millä perusteella sairauksia hoidetaan. Lakien muutokset ja asetus tulivat voimaan Suun terveydenhuollon uudistusten lähtökohtana oli sama yhtenäisten hoitoon pääsyn perusperiaatteiden soveltaminen kuin muussakin terveydenhuollossa. Tutkimuksessani halusin selvittää, vaikuttiko hoitotakuu yhden kunnan suun terveydenhuoltoon ja millaisia mahdolliset vaikutukset olivat.

6 1.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne 2 Tiedustellessani esimieheltäni olisiko hänellä työhöni liittyvää sopivaa opinnäytetyön aihetta hän ehdotti, että tutkisin toteutuuko hoitotakuu meidän hammashuollossamme. Aihe olisi ajankohtainen ja esimieheni on osallistunut hammashuollon hoitotakuun valmisteluun, joten aineistoa olisi runsaasti saatavilla. Pelkkä hoitotakuun toteutumisen tutkiminen olisi kuitenkin liian suppea aihe, varsinkin kun olin jo etukäteen melko varma, että tulos olisi - toteutuu. Päätin ohjaajani esityksestä laajentaa tutkimuksen aluetta ja nyt tutkimukseni päätutkimusongelma on selvittää hoitotakuun voimaantulon vaikutukset Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Savonlinnan hammashoitoloissa. Jatkossa pyrin käyttämään tutkimuskohteestani yksinkertaisempaa termiä Savonlinnan kunnallinen hammashoito. Tutkimusongelma voidaan jakaa kolmeen alaongelmaan: Onnistuiko hoitotakuusta tiedottaminen? Miten vastaajat kokivat hoitotakuun eli kokemukset hoitotakuusta? Vaikuttaako hoitotakuu työhön ja asiakaspalveluun? Tutkimukseni menetelminä ovat lähdekirjallisuuteen perehtyminen, kyselytutkimuksen tekeminen sekä haastattelut ja osallistuva havainnoiminen ja lisäksi potilastietojärjestelmästä saatava kvantitatiivinen data. Hoitotakuu on uusi asia, joten lähdekirjallisuutta; kirjoja ja tutkimuksia on vasta vähän saatavilla. Keskeisiä kirjallisuuslähteitä ovat sosiaali- ja terveysministeriön sekä Stakesin tutkimukset ja muistiot sekä erilaiset lehtiartikkelit sekä Internetistä saatava tieto. Vain niistä pystyin saamaan näin tuoreesta asiasta ajankohtaista tietoa. Tutkimukseni on sekä kvantitatiivinen eli määrällinen että kvalitatiivinen eli laadullinen. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Aineiston keruussa käytetään yleensä standardoituja tutkimuslomakkeita valmiine vastausvaihtoehtoineen. (Heikkilä 2000, ) Työni kvantitatiivinen osuus koostui laatimastani kyselylomakkeesta sekä Efficapotilaskertomusjärjestelmästä kerätyistä hoidon saatavuuteen liittyvistä tiedoista

7 3 Kvalitatiivinen tutkimus puolestaan auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Tavoitteena on siis ymmärtäminen, ei määrien selvittäminen. Tutkimusta varten voi kerätä tietoja esimerkiksi avoimilla keskustelunomaisilla haastatteluilla. Haastatteluille on tyypillistä vuorovaikutus, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa. (Heikkilä 1998, ) Tutkimustani varten haastattelin Savonlinnan kunnallisen hammashoidon ajanvaraustoimistojen työntekijöitä ja ylihammaslääkäriltä sain keskusteluissa täydentäviä tai ajankohtaistavia tietoja. Haastatteluista kirjoitin yhteenvedot haastattelun yhteydessä ja kyselylomakkeen avoimet vastaukset kirjasin sanatarkasti Word-tekstinkäsittelyohjelmalla, minkä jälkeen tein analysoinnin ja luokittelun. Haastattelurunko on liitteenä kolme ja avoimien kysymysten vastauksia esittelen tutkimuksen tuloksissa. Kaikki vastaukset ovat koottu liitteeseen neljä. Myös kyselylomakkeessa oli kvalitatiivista osuutta, lähinnä näitä avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja voi vastata omin sanoin. Tutkimukseni empiirinen aineisto rakentuu lomakekyselyn, haastattelujen, osallistuvan havainnoinnin ja Effica-potilasasiakirjajärjestelmästä saatavan tiedon avulla. Savonlinnan kunnallisen hammashoidon työntekijöille jaettiin syyskuussa 2005 kyselylomake. (Liite 1.) Aineiston kvalitatiivinen osa on analysoitu laadullista luokittelua ja analysointia käyttämällä ja kvantitatiivinen data on analysoitu tilastollisin menetelmin. Lisäinformaatiota on hankittu haastattelemalla hammashuollon toimistojen työntekijöitä ja keskustelemalla ylihammaslääkärin kanssa. Osallistuvalla havainnoinnilla sain tutkimukseni tueksi kokemusperäistä tietoa, olenhan itse työskennellyt 13 vuotta hammashoitolan toimistossa. Opinnäytetyöni jakaantuu viiteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa kerron työni lähtökohdat, tutkimusongelman ja tutkimuksen rakenteen sekä esittelen perusasiat Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymästä. Toinen luku sisältää teoriaa suun terveydenhuollosta, hammashoitouudistuksesta ja historian sekä nykytilanteen Savonlinnan kunnallisessa suun terveydenhuollossa. Lopuksi esittelen vielä mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja suun terveydenhuollon järjestämisessä. Hoitotakuuseen sekä lyhyesti Kansalliseen terveysprojektiin perehdyn kolmannessa luvussa, samoin teoriaan työyhteisössä oppimisesta. Neljännessä luvussa käyn läpi tutkimuksen tuloksia ja analysoin niitä. Lisäksi esittelen tutkimukseen osallistuneet ja kerron tutkimuksen toteutuksesta. Loppupäätelmissä pohdin tutkimuksen onnistumista ja teen yhteenvedon johtopäätöksistäni.

8 4 1.2 Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä on perustettu vuonna 1975 kansanterveyslain voimaantulon myötä. Kuntayhtymä perustettiin nimellä Savonlinnan kansanterveystyön kuntainliitto, ja sen ovat alusta asti muodostaneet Savonlinnan kaupunki, Punkaharjun kunta ja Rantasalmen kunta. Kuntayhtymän toiminta perustuu kuntalakiin, kuntayhtymän perussopimukseen sekä kuntayhtymässä tehtyihin päätöksiin. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen. Kuntayhtymän on toimittava niin, että yhteistyö ja työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja peruskuntien sosiaalitoimen välillä on järjestetty taloudellisuutta edistävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. (Kuntayhtymän perustamissopimus ) Kuntayhtymän ylintä päättävää valtaa käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus valmistelee asiat yhtymävaltuustolle. Molemmat ovat luottamushenkilöhallintoa, jonka toiminta-ajatuksena on huolehtia kuntayhtymän alueen ja väestön perusterveydenhuollon yleisistä toimintaedellytyksistä määrittämällä toiminnan linjat, osoittamalla tarkoitukseen voimavarat ja toimimalla kuntayhtymän ylimpänä hallintoviranomaisena. Kuntayhtymä on jaettu tulosyksiköihin, joille on nimetty toiminnasta vastaava esimies. Savonlinnan hammashoitolat kuuluvat hammashoitopalvelut-tulosalueeseen, jonka esimiehenä toimii ylihammaslääkäri työparinaan vastaava hammashuoltaja. Hammashuollon toiminta-ajatuksena on vastata osana perusterveydenhuoltoa väestön suun terveydestä ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. (Kuntayhtymäkertomus 2005.) Savonlinnassa kunnallisia hammashoitoloita on kolme kappaletta. Keskushammashoitola sijaitsee linja-autoaseman kiinteistössä, itäinen hammashoitola on itäisellä terveysasemalla Nojanmaassa ja pääterveysasemalla on vielä yhden hammashoitokoneen yksikkö. Vuonna 2006 keskushammashoitolan ja itäisen terveysaseman hammashoitolan on tarkoitus yhdistyä ja siirtyä pääterveysasemalle ympäristö- ja elintarvikelaboratorio Savolabilta vapautuneisiin, kunnostettuihin tiloihin. Henkilöstöä Savonlinnan hammashoitoloissa on 24,5 kappaletta. Heistä hammaslääkäreitä on 9,5 (yksi hammaslääkäri on osa-aikaeläkkeellä). Hammashuoltajia on kolme, joista yksi toimii vastaavana hammashuoltajana. Loput henkilöstöstä ovat hammashoitajia, 12

9 5 kpl. Hammashoitokoneyksiköitä eli uniteja on 13. Niistä seitsemän sijoittuu keskushammashoitolaan, viisi itäiseen hammashoitolaan ja yksi pääterveysasemalle. (Kuntayhtymäkertomus 2005.) Koko Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä tulee päättymään Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja osa sosiaalitoimea kuntayhtymän ja naapurin, Kaakkois-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän alueella yhdistyy terveydenhuoltopiiriksi, jonka toiminta alkaa Terveydenhuoltopiiriin tulee kuulumaan myös muita kuntia, jotka hankkivat piiriltä vain erikoissairaanhoidon tai yksittäisiä perusterveydenhuollon palveluja. (Kuntayhtymän purkamista valmisteleva kokous. Pöytäkirja ) 2 SUUN TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA Julkiset suun terveydenhuollon palvelut käynnistettiin lakisääteisesti Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Vuonna 1956 säädettiin lailla kansakoululaisten kunnallisesta hammashoidosta ja laki tuli voimaan Savonlinnassa koulujen johtokunnat vaativat oman kouluhammaslääkärin viran perustamista heti lain voimaan tultua ja pari vuotta myöhemmin vaadittiin lisäksi toista virkaa. Savonlinnassa kuten muuallakin Suomessa, suuresta työmäärästä johtuen virat eivät olleet jatkuvasti täytettynä. Hammashoito ei toiminut toivotulla tavalla ja asiakkaat jäivät vaille tarvitsemaansa hoitoa. (Kosunen 1975, s ) Kansanterveyslaki säädettiin 1972, ja se velvoitti kunnat järjestämään asukkailleen terveydenhoitopalvelut, joihin luettiin myös hammassairauksien ehkäisy ja hoito. Vähäisten henkilöstöresurssien takia palvelutarjonnan laajuutta säädeltiin asetuksella niin, että palvelut tuli alkuvaiheessa kohdistaa ensisijaisesti 0-2 ja vuotiaisiin. Vuonna 1975 palvelut laajennettiin koskemaan alle 17-vuotiaita ja vuonna 1984 alle 19-vuotiaita. Hammashoitopalvelut olivat tuolloin ilmaisia alle 19-vuotiaille. Vuonna 1986 palvelut ulotettiin 25-vuotiaisiin ja 34-vuotiaisiin vuonna Nämä yli 19- vuotiaitten ikäluokat maksoivat hammashoitopalveluistaan valtioneuvoston maksuasetuksella säätämät hinnat. Maksuttoman hammashoidon ikäraja aleni 18-vuoteen (Asiantuntijakeskusteluryhmän muistio 2003.)

10 6 Suun terveydenhuollon kehittämisprojektia käynnistettäessä kuntien tuli kansanterveysasetuksen mukaan järjestää ensisijaisesti vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneiden hampaiden tutkimus ja hoito. Käytännössä suomalaiset joutuivat kuitenkin hammashoidossa eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Noin kolmannes suomalaisista asui alueilla, joissa terveyskeskus hoiti koko väestön ilman ikärajoja. Toisen kolmanneksen asuinalueella hoitoa saivat pääasiassa vuonna 1956 syntyneet ja nuoremmat. Viimeinen kolmannes asui alueilla, joissa terveyskeskukset omilla päätöksillään rajoittivat hoitoon pääsevää ryhmää vielä pienemmäksi. Eniten koko väestöä palvelevia terveyskeskuksia oli Keski-Suomen läänissä ja vähiten Uudenmaan läänissä. Pienillä paikkakunnilla koko väestön hoitoon pääsy oli tavallisinta, suurissa kaupungeissa oli eniten erilaisia rajoituksia. (Mt.) 1980-luvun alussa myös muuta kuin yleissairauden vuoksi tarpeellista hammashoitoa alettiin korvata yksityissektorilla toteutettuna sairasvakuutuksesta. Aikaisemmin potilas saattoi saada KELAn korvausta yksityisestä hammashoidosta tai päästä terveyskeskuksen hammashoitoon vain yleislääkärin lähetteellä tiettyjen yleissairauksien takia. Nyt sairasvakuutuksesta alkoivat saada korvauksia muutkin asiakasryhmät. Korvausten piiriin otettiin aluksi vuotiaat ja vähän myöhemmin vuonna 1956 syntyneet ja nuoremmat. Korvausprosentit erilaisten hoitojen osalta ovat edelleenkin, kuten silloin, laskettu Kansaneläkelaitoksen määrittämästä taksasta, mutta hinnoittelun ollessa yksityissektorilla vapaata, korvaukset ovat jääneet jälkeen todellisista kuluista. Kalleimmat hoidot, protetiikka ja oikominen oli jätetty korvausten ulkopuolelle. Tämä pätee myös nykyisiin KELAn korvauksiin. (Mt.) Vuoden 1997 alusta myös ennen vuotta 1956 syntyneet saivat sairasvakuutuskorvausta hammaslääkärin tarkastuksesta ja siihen liittyvästä ehkäisevästä toimenpiteestä yhden kerran kolmen vuoden aikana hammashoidon korvaaminen sairasvakuutuksen kautta ulotettiin 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin ja vihdoinkin koko väestö oli tuetun hammashoidon piirissä. (Mt.) Periaatteessa tasa-arvon ja valinnanvapauden pitäisi nyt vallita suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäreitä toimi vuonna 2000 terveyskeskuksissa noin 2100 ja yksityissektorilla noin Vuonna 1998 työikäisiä hammaslääkäreitä oli 4850 eli yksi hammaslääkäri noin tuhatta asukasta kohti. Tämä on enemmän kuin EU-maiden keskiarvo yleensä eli yksi hammaslääkäri 1500 asukasta kohti. Lisäksi hammashoidossa työs-

11 7 kentelee vuoden 2003 tilastojen mukaan noin 1200 hammashuoltajaa ja 360 erikoishammasteknikkoa, runsas 500 hammasteknikkoa, lähes 7000 hammashoitajaa ja 100 laboratorioassistenttia. Suun terveydenhuollon henkilötiheys onkin maassamme maailman kärkiluokkaa. Silti suurissa kaupungeissa varauduttaessa vuoden 2002 hammashoitouudistukseen (Ks. luku 2.1.) hammashoitohenkilökunnan, erityisesti hammaslääkäreiden virkoja, lisättiin rajusti, joten tällä hetkellä hammashoitohenkilökunnan määrä varsinkin terveyskeskuksissa on kasvanut. Hammashoitohenkilöstön määrä on kokonaisuudessaan kuitenkin laskenut, sillä eläkkeelle siirtyviä on paljon ja vastaavasti uusia hammaslääkäreitä ja -hoitajia valmistuu vähän. Vuoden 2003 tilastot kertovat, että ainoastaan hammashuoltajien määrä on kasvanut noin kahdella sadalla. Muiden ammattiryhmien jäsenten määrä on puolestaan vähentynyt noin kahdella sadalla, pois lukien hammasteknikoiden 18:n henkilön vähennys. (Terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden keskusrekisteri.) Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin mukaan vuonna 2003 terveyskeskuksissa työskenteli 2200 hammaslääkäriä ja yksityispuolelle 1983 päätoimista sekä 689 sivutoimista hammaslääkäriä. Hammaslääkäreiden määrässä väestöön suhteutettuna (asukkaita hammaslääkäriä kohti) on suuria vaihteluja. Vuonna 2003 syrjäseuduilla oli vähimmillään hammaslääkäreitä noin yksi 1500 asukasta kohti. Keskimäärin suurimmissa kaupungeissa oli yhtä hammaslääkäriä kohti noin 875 asukasta. Kaupunkien väliset erot hammaslääkäritiheydessä ovat suuria. Eniten hammaslääkäreitä on heitä kouluttavissa tai niiden välittömässä läheisyydessä olevissa kaupungeissa Oulussa, Turussa, Espoossa ja Helsingissä. Oulussa hammaslääkäritiheys vuonna 2003 oli yksi hammaslääkäri 590 asukasta kohti ja Turussa 1:700. (Stakes 13/2005) 2.1 Hammashoitouudistus 2002 Suun terveydenhuollon palveluista säädetään kansanterveyslaissa. Kansanterveyslain 14. :n 1. momentin 4. kohta muutettiin lailla vuonna Lainmuutos tuli voimaan huhtikuun 1 päivänä Muutetun lain mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan kuuluvaksi valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito. Uudistuksen asteittaisesta toteuttamisesta säädettiin lain voimaantulosäännöksellä, joka päättyi joulukuun 1. päivänä Tästä ajankohdasta lukien hoitoon pääsyn perusteena ei ole enää potilaan ikä, vaan kunnan velvollisuutena on järjestää hammashuollon pal-

12 8 velut potilaan hoidon tarpeen perusteella kuten muussakin terveydenhuollossa. Uudistuksen tavoitteena oli saada suun terveydenhuollon palvelut samaan asemaan muun terveydenhuollon palvelujen kanssa niin, että palvelut järjestetään ja annetaan potilaan suun ja hampaiden terveydentilan edellyttämän hoidon tarpeen perusteella. (HE 77/2004.) Uudistusta valmisteltaessa arvioitiin, että yksityissektorin potilaat jatkavat pääsääntöisesti aikaisemmin syntyneitä potilassuhteita. Käytännössä siirtymistä terveyskeskuksiin edullisempien hintojen perässä kuitenkin tapahtui huomattavissa määrin. Hoidossa olevien määrän lisäys edellytti, että terveyskeskusten käytössä on silloista enemmän hammaslääkäreiden ja muun henkilökunnan työpanosta joko omaa henkilökuntaa lisäämällä tai ostamalla palveluja muilta kunnilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Erityisesti monissa kaupungeissa arvioitiin voitavan toteuttaa laajennusta ainakin osittain ostamalla palveluja yksityishammaslääkäreiltä. Samanaikaisesti kansanterveyslain muutosten kanssa sairausvakuutuslain (364/1963) 5 b :n lisäyksellä laajennettiin hammashuollon sairausvakuutuskorvauksia eli ns. KELA- korvauksia, joulukuusta 2002 lähtien kaikkiin ikäryhmiin. (HE 77/2004.) Kunnallisen hammashoidon järjestämisvelvollisuutta koskevia säännöksiä muutettiin siten, että hoidon laajuutta ei säädetä enää asetuksella vaan suoraan lailla. Hallitus antoi lain kansanterveyslain muuttamisesta, joka hyväksyttiin eduskunnassa Hallituksen esityksen mukaisesti tavoitteena oli järjestää alkaen hammashuollon palvelut kaikille asukkaille muun perusterveydenhuollon mukaisesti. Erityisesti alle 19-vuotiaiden lasten ja nuorten terveyden edistämiseen ja hyvään ehkäisevään hoitoon perustuva suun terveydenhuolto oli tarkoitus varmistaa myös vastaisuudessa, koska lapsuus- ja nuoruusiällä luodaan edellytykset aikuisiän hyvälle suun ja hampaiden terveydelle. (HE 77/2004.) Kansanterveyslain muuttaminen ja sen mukanaan aikuisille tuoma oikeus hakeutua terveyskeskukseen hammashoitoon ei suuressa osassa pieniä kuntia aiheuttanut käytännössä lainkaan muutoksia. Niissä koko väestö oli jo entuudestaan terveyskeskuksen hoidon piirissä. Suurissa kaupungeissa tilanne oli toinen, sillä siellä oli tukeuduttu aikuisväestön osalta pääasiassa yksityisiin hammaslääkäreihin, ja yleisterveydeltään terveet aikuiset kävivätkin hoidossa pääasiassa yksityishammaslääkäreillä. (Nihtilä & Widström 2005, 323.)

13 9 2.2 Suun terveydenhuollon ongelmat Ennen hoitotakuun voimaantuloa arvioitiin kunnallisella hammashoidolla olevan eniten vaikeuksia selvitä hoitotakuun velvoitteista. Hammaslääkäreitä ei kerta kaikkiaan ollut tarpeeksi kunnallisiin virkoihin, ja osa kunnista joutui täydentämään palvelujaan ostamalla niitä yksityishammaslääkäreiltä. (Lindberg 2005, A6.) Savonlinnassa hammaslääkäreiden viroista oli puolitoista täyttämättä, joka samoin kuin neljän hammashoitajan pitkäaikaiset sairaslomat, kuormittivat töissä olevaa henkilöstöä. Suurissa kaupungeissa oli ennestään pitkiä jonoja, joita oli pahentanut koko väestön pääsy kunnalliseen hammashoitoon alkaen. Uudistus herätti myös sellaiset kansalaiset, jotka eivät aiemmin olleet kiinnostuneita hampaidensa terveydestä ja hoidosta. (Ks. Mikkonen 2005, A6; Kangas 2005, 26.) Helsingin Sanomat totesi , että Suomessa on helpompi päästä kättelemään maakuntamatkalla olevaa presidentti Tarja Halosta kuin kunnalliseen hammashoitoon. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, itsekin hammaslääkäri, luottaa kuitenkin hoitotakuuseen. Maaliskuussa 2005 hän totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa (Kangas 2005, 29) ongelmaksi hammaslääkäreiden epätasaisen jakautumisen alueellisesti. Suomessa on kuntia, joihin ei saada terveyskeskushammaslääkäriä, ja yksityiset hammaslääkärit eivät mene syrjäseuduille, missä potilailla ei ole maksukykyä. Kuitenkin kuntapuolen on näistäkin potilaista huolehdittava. Hoitotakuu takaa tasa-arvon. Valmistuneet hammaslääkärit jäävät mielellään niille paikkakunnille, tai lähialueille, mistä ovat valmistuneet (Stakes 12/2005). Itä-Suomen kuntien ylihammaslääkärit eivät ole kuitenkaan jääneet toimettomiksi asiassa vaan ovat laatineet opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriöön yhteisen kirjelmän hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloittamisesta Kuopiossa (Rautio-Teijonmaa 2005, 5.) Johtava hammaslääkäri Veikko Katajan aloitteesta noin 70 kunnan hammashuollon johtavat viranhaltija, mukaan lukien Savonlinnan ylihammaslääkäri, sekä Pohjois- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien ylihammaslääkärit lähettivät opetusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle vetoomuksen hammaslääkärikoulutuksen palauttamisesta Kuopioon. Alueen terveyskeskusten hammaslääkärien viroista onkin täyttämättä 14 prosenttia. Vaje on koko maassa kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta. Muutamassa vuodessa on perustettu satoja uusia virkoja. Hammashuollon uudistus ja

14 10 hoitotakuu ovat lisänneet työvoiman kysyntää terveyskeskuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hammaslääkäreitä valmistuu vuoteen 2010 mennessä noin 300 eli vähemmän kuin työelämästä poistuu. Läheskään kaikki hammaslääketiedettä opiskelevat eivät valmistu hammaslääkäreiksi, vaan osa vaihtaa esimerkiksi lääketieteen puolelle. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ei pidä kokonaan Kuopioon sijoitettua hammaslääkärikoulutusta realistisena, vaan tarjoaa vaihtoehdoksi yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Silloin koulutuksen prekliininen vaihe toteutettaisiin Kuopiossa, kliininen Oulussa. Kun opiskelijoita tulisi Itä-Suomesta ja harjoittelut suoritettaisiin siellä, valmistuneita saataisiin myös alueelle töihin. Opetusministeriöstä tätä vetoomusta ei ole kommentoitu. Se tiedetään, että opetusministeri Tuula Haatainen ainakaan ei ole liputtanut koulutusyksikköjen lisäämisen puolesta. (Kaltiala 2005, ) Uuden opetusministerin, Antti Kalliomäen mietteet ovat vielä täysi arvoitus. Syyskuussa 2005 ja helmikuussa 2006 asiaa tiedustellessani vetoomus ei ollut ainakaan toistaiseksi aiheuttanut mitään toimenpiteitä. Syksyllä 2005 hammaslääketieteen opiskelut aloitti Helsingissä, Turussa ja Oulussa yhteensä 112 uutta opiskelijaa. Hammaslääkäriksi opiskelu kestää viisi vuotta, jonka jälkeen opiskelijan on suoritettava pakollinen yhdeksän kuukautta kestävä käytännön palvelu ennen kuin hän saa oikeuden toimia itsenäisesti. Vuonna 2004 valmistui 31 uutta hammaslääketieteen lisensiaattia ja 2003 valmistuneita oli 37. Hammashoidon KELA-korvauksia ei tarkistettu hoidon laajentuessa koko väestöön vuonna Hammaslääkäriliiton mukaan myös terveyskeskushammaslääkärit ovat KELA-korvauksen nostamisen kannalla. Tämä antaisi potilaille enemmän valinnan mahdollisuutta ja helpottaisi myös kuntien tilannetta. Nyt on havaittavissa ilmiö, jossa tiedotusvälineissä positiivisesti esitetty hoitotakuu ja uudistukset saavat potilaat helpommin siirtymään yksityiseltä sektorilta kunnalliselle. (Kangas 2005, 28.) Tällä hetkellä potilas saa takaisin noin 35 prosenttia yksityisen hammaslääkärin veloittamasta summasta. Potilaan kunnalliset maksut ovat noin puolet siitä, mitä potilas maksaa yksityiselle hammaslääkärille KELA-korvauksen jälkeen (taulukko 1). Jos yksittäisen kuntalaisen omavastuuosuus olisi hoitopaikasta riippumatta samaa suuruusluokkaa, se tasaisi tilannetta terveyskeskusten ja yksityishammaslääkäreiden välillä. Nyt väestö hakeutuu odotettua hanakammin hoitoon terveyskeskuksiin. (Tuppurainen 2005, C 1.)

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta

TE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH) 20.03.2013 Sivu 1 / 1 2713/06.00.00/2012 27 Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH) Valmistelijat / lisätiedot: Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 08.04.2013 Sivu 1 / 1 2713/06.00.00/2012 122 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen, puh. (09)

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema

, klo 8.00 taloustoimisto, Riihikosken terveysasema Yhtymävaltuusto 10.12.2014 26 Kokousaika 10.12.2014 klo 17.00 18.53 Kokouspaikka Riihikosken terveysasema, taloustoimisto Osallistujat Päätöksentekijät Muut osallistujat Kajander Rauno Kallio Reino Ketola

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010. HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 17.02.2016 Sivu 1 / 1 259/2016 06.00.00 25 Selvitys aluehallintovirastolle hoitoonpääsyn toteutumisesta Espoon perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Kumpulainen,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2008 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (232 terveyskeskusta) yhden päivän

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot