HOITOTAKUUN VAIKUTUKSET SAVONLINNAN PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SAVONLINNAN HAMMASHOITOLOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTAKUUN VAIKUTUKSET SAVONLINNAN PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SAVONLINNAN HAMMASHOITOLOISSA"

Transkriptio

1 Sirpa Taskinen HOITOTAKUUN VAIKUTUKSET SAVONLINNAN PERUSTERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN SAVONLINNAN HAMMASHOITOLOISSA Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sirpa Taskinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Liiketalouden koulutusohjelma Nimeke Hoitotakuun vaikutukset Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Savonlinnan hammashoitoloissa Tiivistelmä Hoitoon pääsyn turvaava lainsäädäntö, ns. hoitotakuu astui voimaan Suomessa Hoitotakuu on yksi kuluvan vuosikymmenen merkittävimmistä terveydenhuoltoa koskevista uudistuksista. Käytännössä uudistus toteutettiin määrittelemällä kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat ja koko maassa yhtenäiset hoitoon pääsyn perusteet. Aikaisemmin hoitoon pääsy ja hoidon perusteet olivat vaihdelleet huomattavasti ympäri Suomea. Väestö oli ollut eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Hoitotakuun tavoitteena on väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Tutkimusongelmanani oli selvittää hoitotakuun vaikutukset omassa työpaikassani Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Savonlinnan hammashuollossa. Valitsin aiheen työnantajani pyynnöstä selvittääkseni, miten hoitotakuun tulo hammashuoltoon onnistui. Tutkimukseni oli sekä kvalitatiivinen eli laadullinen että kvantitatiivinen eli määrällinen. Kvalitatiivinen osuus koostui hammashuollon työntekijöille tehdystä kyselystä, haastatteluista sekä osallistuvasta havainnoinnista. Kvantitatiivinen osuus oli potilastietokannasta kerätty hoidon saatavuuteen liittyvä tieto ja suurin osa kyselylomakkeesta. Muuta aineistoa olivat hammashuoltoon, hoidonsaatavuuteen, hoitotakuuseen ja työyhteisössä oppimiseen liittyvä kirjallisuus, artikkelit ja lainsäädäntö. Tutkimuksen tuloksena sain selville, ettei hoitotakuun tulo Savonlinnan kunnallisiin hammashoitoloihin aiheuttanut juurikaan muutoksia toimintakäytäntöihin tai työskentelytapoihin. Hoitotakuuta enemmän toimintoihin vaikuttavat henkilöstöresurssit. Hoitotakuun merkitys suun terveydenhuollolle koettiin kuitenkin tärkeäksi kaikissa suun terveydenhuollon ammattiryhmissä Asiasanat (avainsanat) hammashuolto, hoitotakuu, hoitotarve, hoitojonot, hoitohenkilöstö Sivumäärä Kieli URN 80 s. + liitt. 7 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Erja Härkönen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis March 13, 2006 Author(s) Sirpa Taskinen Degree programme and option Degree Programme in Business Management Name of the bachelor's thesis The Influences of Care Guarantee in the Dental Clinics of the Municipal Federation of Primary Health Care of Savonlinna Abstract Legislation guaranteeing access to care i.e. care guarantee came into force in Finland on the 1 st of March in Care guarantee is one of the most important reforms within health care in this decade. In practice the reform was implemented by defining the deadlines for access to care in non-emergency treatment along with uniform national criteria on access to care. Previously, access to and the criteria on care varied considerably in different parts of Finland. Thus people were in an unequal position depending on their place of residence. The aim of care guarantee is to secure the availability, quality and sufficient volume of care based on the health needs of the population in different parts of the country, regardless of people s financial means. The research problem was to clarify the effect of care guarantee in my own workplace i.e. dental care of the municipal federation of primary health care of Savonlinna. I chose the topic at request of my employer in order to clarify how the introduction of care guarantee in dental care has succeeded. My study was both quantitative and qualitative. The qualitative part consisted of an inquiry and interviews involving dental care employees as well as participant observation. The quantitative part consisted of data on the availability of care retrieved from the patient database. The theoretical background of the study consisted of literature, articles and legislation on dental care, availability of care, care guarantee, and learning in a working community. The result of my study was that the introduction of care guarantee in the municipal dental clinics of Savonlinna caused hardly any changes in the practices and operations of the dental clinics. Instead, what affects the operation more is the personnel resources. However, the meaning of care guarantee for oral health care was considered important in all different professional groups within oral health care. Subject headings, (keywords) dental care, care guarantee, need for care, waiting lists for treatment, health care personnel Pages Language URN 80 p. + app. 7 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Erja Härkönen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä SUUN TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA Hammashoitouudistus Suun terveydenhuollon ongelmat Suun terveydenhuolto Savonlinnassa Historia Nykytilanne Tulevaisuuden ratkaisut HOITOTAKUU Kansallinen terveysprojekti Hoitotakuun valmistelu Hoitotakuu muissa Pohjoismaissa Hoitotakuu suun terveydenhuollossa Valmistelutyö Oppiminen työyhteisössä Hoitotakuuseen valmistautuminen Savonlinnassa Vaikutukset ja seuranta TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimusaineisto Tutkimuksen toteutus Hoitotakuun voimaantulo ja käyttöönotto Kokemukset hoitotakuusta Hoitotakuun vaikutukset palveluun ja työhön PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Saate kyselyyn osallistuville Liite 2 Kyselylomake Liite 3 Haastattelurunko Liite 4 Avoimien kysymysten vastaukset

5 1 JOHDANTO 1 Suomen perustuslakia uudistettiin vuosina 1995 ja Tässä perusoikeusuudistuksessa määriteltiin suomalaisen yhteiskunnan prioriteettien tärkeysjärjestys. Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Valtion tulee lainsäädäntötoimin ja yhdessä kuntien kanssa huolehtia siitä, että jokaiselle turvataan myös riittävät terveyspalvelut. Perustuslaissa mainitaan erikseen myös julkisen vallan velvollisuus edistää väestön terveyttä. Pohjoismaiset arvot näkyvät perustuslaissamme, jonka mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia, eikä hoitoon pääsyssä saa olla varallisuudesta, sairaudesta, vammasta tai asuinpaikasta aiheutuvia eroja. Lisäksi hoitoon pääsyn on toteuduttava koko vuoden samojen periaatteiden mukaisesti. (Biaudet 2002.) Suomen lainsäädännöstä löytyi selvä pohja hyvälle hoidolle ja perusturvalle. Kuitenkin epätasa-arvoa ja ongelmia esiintyi huolestuttavan paljon. Hoitoon pääsyn ongelmat eivät olleet säädöspohjassa vaan pikemminkin sen noudattamisessa ja tulkitsemisessa. Tarvittiin siis lainsäädännön selkeyttämistä. Kansallinen terveysprojekti kävi läpi hoitoon pääsyn ongelmakohtia ja hoitoon pääsyn, kustannusten ja toteutuneiden hoitojen määrän huomattiin vaihtelevan suuresti. Suurimpia ongelma-alueita oli mm. tavallinen terveyskeskuslääkärille pääsy. (Biaudet 2002.) Sosiaali- ja terveysministeriön hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmistellut työryhmä päätyi esittämään lainsäädännön tarkentamista. Muutoksia esitettiin kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, erinäisiin säännöksiin ja lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Tarvittaisiin myös yksi uusi asetus, valtioneuvoston asetus hoitoon pääsystä, ennen kuin hoitotakuu voisi toteutua lainsäädännöllisellä tasolla. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamat asiantuntijaryhmät valmistelivat valtakunnalliset suositukset siitä, millä perusteella sairauksia hoidetaan. Lakien muutokset ja asetus tulivat voimaan Suun terveydenhuollon uudistusten lähtökohtana oli sama yhtenäisten hoitoon pääsyn perusperiaatteiden soveltaminen kuin muussakin terveydenhuollossa. Tutkimuksessani halusin selvittää, vaikuttiko hoitotakuu yhden kunnan suun terveydenhuoltoon ja millaisia mahdolliset vaikutukset olivat.

6 1.1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne 2 Tiedustellessani esimieheltäni olisiko hänellä työhöni liittyvää sopivaa opinnäytetyön aihetta hän ehdotti, että tutkisin toteutuuko hoitotakuu meidän hammashuollossamme. Aihe olisi ajankohtainen ja esimieheni on osallistunut hammashuollon hoitotakuun valmisteluun, joten aineistoa olisi runsaasti saatavilla. Pelkkä hoitotakuun toteutumisen tutkiminen olisi kuitenkin liian suppea aihe, varsinkin kun olin jo etukäteen melko varma, että tulos olisi - toteutuu. Päätin ohjaajani esityksestä laajentaa tutkimuksen aluetta ja nyt tutkimukseni päätutkimusongelma on selvittää hoitotakuun voimaantulon vaikutukset Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän Savonlinnan hammashoitoloissa. Jatkossa pyrin käyttämään tutkimuskohteestani yksinkertaisempaa termiä Savonlinnan kunnallinen hammashoito. Tutkimusongelma voidaan jakaa kolmeen alaongelmaan: Onnistuiko hoitotakuusta tiedottaminen? Miten vastaajat kokivat hoitotakuun eli kokemukset hoitotakuusta? Vaikuttaako hoitotakuu työhön ja asiakaspalveluun? Tutkimukseni menetelminä ovat lähdekirjallisuuteen perehtyminen, kyselytutkimuksen tekeminen sekä haastattelut ja osallistuva havainnoiminen ja lisäksi potilastietojärjestelmästä saatava kvantitatiivinen data. Hoitotakuu on uusi asia, joten lähdekirjallisuutta; kirjoja ja tutkimuksia on vasta vähän saatavilla. Keskeisiä kirjallisuuslähteitä ovat sosiaali- ja terveysministeriön sekä Stakesin tutkimukset ja muistiot sekä erilaiset lehtiartikkelit sekä Internetistä saatava tieto. Vain niistä pystyin saamaan näin tuoreesta asiasta ajankohtaista tietoa. Tutkimukseni on sekä kvantitatiivinen eli määrällinen että kvalitatiivinen eli laadullinen. Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Aineiston keruussa käytetään yleensä standardoituja tutkimuslomakkeita valmiine vastausvaihtoehtoineen. (Heikkilä 2000, ) Työni kvantitatiivinen osuus koostui laatimastani kyselylomakkeesta sekä Efficapotilaskertomusjärjestelmästä kerätyistä hoidon saatavuuteen liittyvistä tiedoista

7 3 Kvalitatiivinen tutkimus puolestaan auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Tavoitteena on siis ymmärtäminen, ei määrien selvittäminen. Tutkimusta varten voi kerätä tietoja esimerkiksi avoimilla keskustelunomaisilla haastatteluilla. Haastatteluille on tyypillistä vuorovaikutus, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa. (Heikkilä 1998, ) Tutkimustani varten haastattelin Savonlinnan kunnallisen hammashoidon ajanvaraustoimistojen työntekijöitä ja ylihammaslääkäriltä sain keskusteluissa täydentäviä tai ajankohtaistavia tietoja. Haastatteluista kirjoitin yhteenvedot haastattelun yhteydessä ja kyselylomakkeen avoimet vastaukset kirjasin sanatarkasti Word-tekstinkäsittelyohjelmalla, minkä jälkeen tein analysoinnin ja luokittelun. Haastattelurunko on liitteenä kolme ja avoimien kysymysten vastauksia esittelen tutkimuksen tuloksissa. Kaikki vastaukset ovat koottu liitteeseen neljä. Myös kyselylomakkeessa oli kvalitatiivista osuutta, lähinnä näitä avoimia kysymyksiä, joihin vastaaja voi vastata omin sanoin. Tutkimukseni empiirinen aineisto rakentuu lomakekyselyn, haastattelujen, osallistuvan havainnoinnin ja Effica-potilasasiakirjajärjestelmästä saatavan tiedon avulla. Savonlinnan kunnallisen hammashoidon työntekijöille jaettiin syyskuussa 2005 kyselylomake. (Liite 1.) Aineiston kvalitatiivinen osa on analysoitu laadullista luokittelua ja analysointia käyttämällä ja kvantitatiivinen data on analysoitu tilastollisin menetelmin. Lisäinformaatiota on hankittu haastattelemalla hammashuollon toimistojen työntekijöitä ja keskustelemalla ylihammaslääkärin kanssa. Osallistuvalla havainnoinnilla sain tutkimukseni tueksi kokemusperäistä tietoa, olenhan itse työskennellyt 13 vuotta hammashoitolan toimistossa. Opinnäytetyöni jakaantuu viiteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa kerron työni lähtökohdat, tutkimusongelman ja tutkimuksen rakenteen sekä esittelen perusasiat Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymästä. Toinen luku sisältää teoriaa suun terveydenhuollosta, hammashoitouudistuksesta ja historian sekä nykytilanteen Savonlinnan kunnallisessa suun terveydenhuollossa. Lopuksi esittelen vielä mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja suun terveydenhuollon järjestämisessä. Hoitotakuuseen sekä lyhyesti Kansalliseen terveysprojektiin perehdyn kolmannessa luvussa, samoin teoriaan työyhteisössä oppimisesta. Neljännessä luvussa käyn läpi tutkimuksen tuloksia ja analysoin niitä. Lisäksi esittelen tutkimukseen osallistuneet ja kerron tutkimuksen toteutuksesta. Loppupäätelmissä pohdin tutkimuksen onnistumista ja teen yhteenvedon johtopäätöksistäni.

8 4 1.2 Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä on perustettu vuonna 1975 kansanterveyslain voimaantulon myötä. Kuntayhtymä perustettiin nimellä Savonlinnan kansanterveystyön kuntainliitto, ja sen ovat alusta asti muodostaneet Savonlinnan kaupunki, Punkaharjun kunta ja Rantasalmen kunta. Kuntayhtymän toiminta perustuu kuntalakiin, kuntayhtymän perussopimukseen sekä kuntayhtymässä tehtyihin päätöksiin. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien kansanterveystyön ja eläinlääkintähuollon järjestäminen ja kehittäminen. Kuntayhtymän on toimittava niin, että yhteistyö ja työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon ja peruskuntien sosiaalitoimen välillä on järjestetty taloudellisuutta edistävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. (Kuntayhtymän perustamissopimus ) Kuntayhtymän ylintä päättävää valtaa käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymähallitus valmistelee asiat yhtymävaltuustolle. Molemmat ovat luottamushenkilöhallintoa, jonka toiminta-ajatuksena on huolehtia kuntayhtymän alueen ja väestön perusterveydenhuollon yleisistä toimintaedellytyksistä määrittämällä toiminnan linjat, osoittamalla tarkoitukseen voimavarat ja toimimalla kuntayhtymän ylimpänä hallintoviranomaisena. Kuntayhtymä on jaettu tulosyksiköihin, joille on nimetty toiminnasta vastaava esimies. Savonlinnan hammashoitolat kuuluvat hammashoitopalvelut-tulosalueeseen, jonka esimiehenä toimii ylihammaslääkäri työparinaan vastaava hammashuoltaja. Hammashuollon toiminta-ajatuksena on vastata osana perusterveydenhuoltoa väestön suun terveydestä ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. (Kuntayhtymäkertomus 2005.) Savonlinnassa kunnallisia hammashoitoloita on kolme kappaletta. Keskushammashoitola sijaitsee linja-autoaseman kiinteistössä, itäinen hammashoitola on itäisellä terveysasemalla Nojanmaassa ja pääterveysasemalla on vielä yhden hammashoitokoneen yksikkö. Vuonna 2006 keskushammashoitolan ja itäisen terveysaseman hammashoitolan on tarkoitus yhdistyä ja siirtyä pääterveysasemalle ympäristö- ja elintarvikelaboratorio Savolabilta vapautuneisiin, kunnostettuihin tiloihin. Henkilöstöä Savonlinnan hammashoitoloissa on 24,5 kappaletta. Heistä hammaslääkäreitä on 9,5 (yksi hammaslääkäri on osa-aikaeläkkeellä). Hammashuoltajia on kolme, joista yksi toimii vastaavana hammashuoltajana. Loput henkilöstöstä ovat hammashoitajia, 12

9 5 kpl. Hammashoitokoneyksiköitä eli uniteja on 13. Niistä seitsemän sijoittuu keskushammashoitolaan, viisi itäiseen hammashoitolaan ja yksi pääterveysasemalle. (Kuntayhtymäkertomus 2005.) Koko Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä tulee päättymään Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja osa sosiaalitoimea kuntayhtymän ja naapurin, Kaakkois-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän alueella yhdistyy terveydenhuoltopiiriksi, jonka toiminta alkaa Terveydenhuoltopiiriin tulee kuulumaan myös muita kuntia, jotka hankkivat piiriltä vain erikoissairaanhoidon tai yksittäisiä perusterveydenhuollon palveluja. (Kuntayhtymän purkamista valmisteleva kokous. Pöytäkirja ) 2 SUUN TERVEYDENHUOLTO SUOMESSA Julkiset suun terveydenhuollon palvelut käynnistettiin lakisääteisesti Suomessa muita Pohjoismaita myöhemmin. Vuonna 1956 säädettiin lailla kansakoululaisten kunnallisesta hammashoidosta ja laki tuli voimaan Savonlinnassa koulujen johtokunnat vaativat oman kouluhammaslääkärin viran perustamista heti lain voimaan tultua ja pari vuotta myöhemmin vaadittiin lisäksi toista virkaa. Savonlinnassa kuten muuallakin Suomessa, suuresta työmäärästä johtuen virat eivät olleet jatkuvasti täytettynä. Hammashoito ei toiminut toivotulla tavalla ja asiakkaat jäivät vaille tarvitsemaansa hoitoa. (Kosunen 1975, s ) Kansanterveyslaki säädettiin 1972, ja se velvoitti kunnat järjestämään asukkailleen terveydenhoitopalvelut, joihin luettiin myös hammassairauksien ehkäisy ja hoito. Vähäisten henkilöstöresurssien takia palvelutarjonnan laajuutta säädeltiin asetuksella niin, että palvelut tuli alkuvaiheessa kohdistaa ensisijaisesti 0-2 ja vuotiaisiin. Vuonna 1975 palvelut laajennettiin koskemaan alle 17-vuotiaita ja vuonna 1984 alle 19-vuotiaita. Hammashoitopalvelut olivat tuolloin ilmaisia alle 19-vuotiaille. Vuonna 1986 palvelut ulotettiin 25-vuotiaisiin ja 34-vuotiaisiin vuonna Nämä yli 19- vuotiaitten ikäluokat maksoivat hammashoitopalveluistaan valtioneuvoston maksuasetuksella säätämät hinnat. Maksuttoman hammashoidon ikäraja aleni 18-vuoteen (Asiantuntijakeskusteluryhmän muistio 2003.)

10 6 Suun terveydenhuollon kehittämisprojektia käynnistettäessä kuntien tuli kansanterveysasetuksen mukaan järjestää ensisijaisesti vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneiden hampaiden tutkimus ja hoito. Käytännössä suomalaiset joutuivat kuitenkin hammashoidossa eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Noin kolmannes suomalaisista asui alueilla, joissa terveyskeskus hoiti koko väestön ilman ikärajoja. Toisen kolmanneksen asuinalueella hoitoa saivat pääasiassa vuonna 1956 syntyneet ja nuoremmat. Viimeinen kolmannes asui alueilla, joissa terveyskeskukset omilla päätöksillään rajoittivat hoitoon pääsevää ryhmää vielä pienemmäksi. Eniten koko väestöä palvelevia terveyskeskuksia oli Keski-Suomen läänissä ja vähiten Uudenmaan läänissä. Pienillä paikkakunnilla koko väestön hoitoon pääsy oli tavallisinta, suurissa kaupungeissa oli eniten erilaisia rajoituksia. (Mt.) 1980-luvun alussa myös muuta kuin yleissairauden vuoksi tarpeellista hammashoitoa alettiin korvata yksityissektorilla toteutettuna sairasvakuutuksesta. Aikaisemmin potilas saattoi saada KELAn korvausta yksityisestä hammashoidosta tai päästä terveyskeskuksen hammashoitoon vain yleislääkärin lähetteellä tiettyjen yleissairauksien takia. Nyt sairasvakuutuksesta alkoivat saada korvauksia muutkin asiakasryhmät. Korvausten piiriin otettiin aluksi vuotiaat ja vähän myöhemmin vuonna 1956 syntyneet ja nuoremmat. Korvausprosentit erilaisten hoitojen osalta ovat edelleenkin, kuten silloin, laskettu Kansaneläkelaitoksen määrittämästä taksasta, mutta hinnoittelun ollessa yksityissektorilla vapaata, korvaukset ovat jääneet jälkeen todellisista kuluista. Kalleimmat hoidot, protetiikka ja oikominen oli jätetty korvausten ulkopuolelle. Tämä pätee myös nykyisiin KELAn korvauksiin. (Mt.) Vuoden 1997 alusta myös ennen vuotta 1956 syntyneet saivat sairasvakuutuskorvausta hammaslääkärin tarkastuksesta ja siihen liittyvästä ehkäisevästä toimenpiteestä yhden kerran kolmen vuoden aikana hammashoidon korvaaminen sairasvakuutuksen kautta ulotettiin 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin ja vihdoinkin koko väestö oli tuetun hammashoidon piirissä. (Mt.) Periaatteessa tasa-arvon ja valinnanvapauden pitäisi nyt vallita suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäreitä toimi vuonna 2000 terveyskeskuksissa noin 2100 ja yksityissektorilla noin Vuonna 1998 työikäisiä hammaslääkäreitä oli 4850 eli yksi hammaslääkäri noin tuhatta asukasta kohti. Tämä on enemmän kuin EU-maiden keskiarvo yleensä eli yksi hammaslääkäri 1500 asukasta kohti. Lisäksi hammashoidossa työs-

11 7 kentelee vuoden 2003 tilastojen mukaan noin 1200 hammashuoltajaa ja 360 erikoishammasteknikkoa, runsas 500 hammasteknikkoa, lähes 7000 hammashoitajaa ja 100 laboratorioassistenttia. Suun terveydenhuollon henkilötiheys onkin maassamme maailman kärkiluokkaa. Silti suurissa kaupungeissa varauduttaessa vuoden 2002 hammashoitouudistukseen (Ks. luku 2.1.) hammashoitohenkilökunnan, erityisesti hammaslääkäreiden virkoja, lisättiin rajusti, joten tällä hetkellä hammashoitohenkilökunnan määrä varsinkin terveyskeskuksissa on kasvanut. Hammashoitohenkilöstön määrä on kokonaisuudessaan kuitenkin laskenut, sillä eläkkeelle siirtyviä on paljon ja vastaavasti uusia hammaslääkäreitä ja -hoitajia valmistuu vähän. Vuoden 2003 tilastot kertovat, että ainoastaan hammashuoltajien määrä on kasvanut noin kahdella sadalla. Muiden ammattiryhmien jäsenten määrä on puolestaan vähentynyt noin kahdella sadalla, pois lukien hammasteknikoiden 18:n henkilön vähennys. (Terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden keskusrekisteri.) Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterin mukaan vuonna 2003 terveyskeskuksissa työskenteli 2200 hammaslääkäriä ja yksityispuolelle 1983 päätoimista sekä 689 sivutoimista hammaslääkäriä. Hammaslääkäreiden määrässä väestöön suhteutettuna (asukkaita hammaslääkäriä kohti) on suuria vaihteluja. Vuonna 2003 syrjäseuduilla oli vähimmillään hammaslääkäreitä noin yksi 1500 asukasta kohti. Keskimäärin suurimmissa kaupungeissa oli yhtä hammaslääkäriä kohti noin 875 asukasta. Kaupunkien väliset erot hammaslääkäritiheydessä ovat suuria. Eniten hammaslääkäreitä on heitä kouluttavissa tai niiden välittömässä läheisyydessä olevissa kaupungeissa Oulussa, Turussa, Espoossa ja Helsingissä. Oulussa hammaslääkäritiheys vuonna 2003 oli yksi hammaslääkäri 590 asukasta kohti ja Turussa 1:700. (Stakes 13/2005) 2.1 Hammashoitouudistus 2002 Suun terveydenhuollon palveluista säädetään kansanterveyslaissa. Kansanterveyslain 14. :n 1. momentin 4. kohta muutettiin lailla vuonna Lainmuutos tuli voimaan huhtikuun 1 päivänä Muutetun lain mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan kuuluvaksi valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito. Uudistuksen asteittaisesta toteuttamisesta säädettiin lain voimaantulosäännöksellä, joka päättyi joulukuun 1. päivänä Tästä ajankohdasta lukien hoitoon pääsyn perusteena ei ole enää potilaan ikä, vaan kunnan velvollisuutena on järjestää hammashuollon pal-

12 8 velut potilaan hoidon tarpeen perusteella kuten muussakin terveydenhuollossa. Uudistuksen tavoitteena oli saada suun terveydenhuollon palvelut samaan asemaan muun terveydenhuollon palvelujen kanssa niin, että palvelut järjestetään ja annetaan potilaan suun ja hampaiden terveydentilan edellyttämän hoidon tarpeen perusteella. (HE 77/2004.) Uudistusta valmisteltaessa arvioitiin, että yksityissektorin potilaat jatkavat pääsääntöisesti aikaisemmin syntyneitä potilassuhteita. Käytännössä siirtymistä terveyskeskuksiin edullisempien hintojen perässä kuitenkin tapahtui huomattavissa määrin. Hoidossa olevien määrän lisäys edellytti, että terveyskeskusten käytössä on silloista enemmän hammaslääkäreiden ja muun henkilökunnan työpanosta joko omaa henkilökuntaa lisäämällä tai ostamalla palveluja muilta kunnilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Erityisesti monissa kaupungeissa arvioitiin voitavan toteuttaa laajennusta ainakin osittain ostamalla palveluja yksityishammaslääkäreiltä. Samanaikaisesti kansanterveyslain muutosten kanssa sairausvakuutuslain (364/1963) 5 b :n lisäyksellä laajennettiin hammashuollon sairausvakuutuskorvauksia eli ns. KELA- korvauksia, joulukuusta 2002 lähtien kaikkiin ikäryhmiin. (HE 77/2004.) Kunnallisen hammashoidon järjestämisvelvollisuutta koskevia säännöksiä muutettiin siten, että hoidon laajuutta ei säädetä enää asetuksella vaan suoraan lailla. Hallitus antoi lain kansanterveyslain muuttamisesta, joka hyväksyttiin eduskunnassa Hallituksen esityksen mukaisesti tavoitteena oli järjestää alkaen hammashuollon palvelut kaikille asukkaille muun perusterveydenhuollon mukaisesti. Erityisesti alle 19-vuotiaiden lasten ja nuorten terveyden edistämiseen ja hyvään ehkäisevään hoitoon perustuva suun terveydenhuolto oli tarkoitus varmistaa myös vastaisuudessa, koska lapsuus- ja nuoruusiällä luodaan edellytykset aikuisiän hyvälle suun ja hampaiden terveydelle. (HE 77/2004.) Kansanterveyslain muuttaminen ja sen mukanaan aikuisille tuoma oikeus hakeutua terveyskeskukseen hammashoitoon ei suuressa osassa pieniä kuntia aiheuttanut käytännössä lainkaan muutoksia. Niissä koko väestö oli jo entuudestaan terveyskeskuksen hoidon piirissä. Suurissa kaupungeissa tilanne oli toinen, sillä siellä oli tukeuduttu aikuisväestön osalta pääasiassa yksityisiin hammaslääkäreihin, ja yleisterveydeltään terveet aikuiset kävivätkin hoidossa pääasiassa yksityishammaslääkäreillä. (Nihtilä & Widström 2005, 323.)

13 9 2.2 Suun terveydenhuollon ongelmat Ennen hoitotakuun voimaantuloa arvioitiin kunnallisella hammashoidolla olevan eniten vaikeuksia selvitä hoitotakuun velvoitteista. Hammaslääkäreitä ei kerta kaikkiaan ollut tarpeeksi kunnallisiin virkoihin, ja osa kunnista joutui täydentämään palvelujaan ostamalla niitä yksityishammaslääkäreiltä. (Lindberg 2005, A6.) Savonlinnassa hammaslääkäreiden viroista oli puolitoista täyttämättä, joka samoin kuin neljän hammashoitajan pitkäaikaiset sairaslomat, kuormittivat töissä olevaa henkilöstöä. Suurissa kaupungeissa oli ennestään pitkiä jonoja, joita oli pahentanut koko väestön pääsy kunnalliseen hammashoitoon alkaen. Uudistus herätti myös sellaiset kansalaiset, jotka eivät aiemmin olleet kiinnostuneita hampaidensa terveydestä ja hoidosta. (Ks. Mikkonen 2005, A6; Kangas 2005, 26.) Helsingin Sanomat totesi , että Suomessa on helpompi päästä kättelemään maakuntamatkalla olevaa presidentti Tarja Halosta kuin kunnalliseen hammashoitoon. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, itsekin hammaslääkäri, luottaa kuitenkin hoitotakuuseen. Maaliskuussa 2005 hän totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa (Kangas 2005, 29) ongelmaksi hammaslääkäreiden epätasaisen jakautumisen alueellisesti. Suomessa on kuntia, joihin ei saada terveyskeskushammaslääkäriä, ja yksityiset hammaslääkärit eivät mene syrjäseuduille, missä potilailla ei ole maksukykyä. Kuitenkin kuntapuolen on näistäkin potilaista huolehdittava. Hoitotakuu takaa tasa-arvon. Valmistuneet hammaslääkärit jäävät mielellään niille paikkakunnille, tai lähialueille, mistä ovat valmistuneet (Stakes 12/2005). Itä-Suomen kuntien ylihammaslääkärit eivät ole kuitenkaan jääneet toimettomiksi asiassa vaan ovat laatineet opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriöön yhteisen kirjelmän hammaslääkärikoulutuksen uudelleen aloittamisesta Kuopiossa (Rautio-Teijonmaa 2005, 5.) Johtava hammaslääkäri Veikko Katajan aloitteesta noin 70 kunnan hammashuollon johtavat viranhaltija, mukaan lukien Savonlinnan ylihammaslääkäri, sekä Pohjois- ja Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien ylihammaslääkärit lähettivät opetusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle vetoomuksen hammaslääkärikoulutuksen palauttamisesta Kuopioon. Alueen terveyskeskusten hammaslääkärien viroista onkin täyttämättä 14 prosenttia. Vaje on koko maassa kaksinkertaistunut vuosikymmenen alusta. Muutamassa vuodessa on perustettu satoja uusia virkoja. Hammashuollon uudistus ja

14 10 hoitotakuu ovat lisänneet työvoiman kysyntää terveyskeskuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hammaslääkäreitä valmistuu vuoteen 2010 mennessä noin 300 eli vähemmän kuin työelämästä poistuu. Läheskään kaikki hammaslääketiedettä opiskelevat eivät valmistu hammaslääkäreiksi, vaan osa vaihtaa esimerkiksi lääketieteen puolelle. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa ei pidä kokonaan Kuopioon sijoitettua hammaslääkärikoulutusta realistisena, vaan tarjoaa vaihtoehdoksi yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Silloin koulutuksen prekliininen vaihe toteutettaisiin Kuopiossa, kliininen Oulussa. Kun opiskelijoita tulisi Itä-Suomesta ja harjoittelut suoritettaisiin siellä, valmistuneita saataisiin myös alueelle töihin. Opetusministeriöstä tätä vetoomusta ei ole kommentoitu. Se tiedetään, että opetusministeri Tuula Haatainen ainakaan ei ole liputtanut koulutusyksikköjen lisäämisen puolesta. (Kaltiala 2005, ) Uuden opetusministerin, Antti Kalliomäen mietteet ovat vielä täysi arvoitus. Syyskuussa 2005 ja helmikuussa 2006 asiaa tiedustellessani vetoomus ei ollut ainakaan toistaiseksi aiheuttanut mitään toimenpiteitä. Syksyllä 2005 hammaslääketieteen opiskelut aloitti Helsingissä, Turussa ja Oulussa yhteensä 112 uutta opiskelijaa. Hammaslääkäriksi opiskelu kestää viisi vuotta, jonka jälkeen opiskelijan on suoritettava pakollinen yhdeksän kuukautta kestävä käytännön palvelu ennen kuin hän saa oikeuden toimia itsenäisesti. Vuonna 2004 valmistui 31 uutta hammaslääketieteen lisensiaattia ja 2003 valmistuneita oli 37. Hammashoidon KELA-korvauksia ei tarkistettu hoidon laajentuessa koko väestöön vuonna Hammaslääkäriliiton mukaan myös terveyskeskushammaslääkärit ovat KELA-korvauksen nostamisen kannalla. Tämä antaisi potilaille enemmän valinnan mahdollisuutta ja helpottaisi myös kuntien tilannetta. Nyt on havaittavissa ilmiö, jossa tiedotusvälineissä positiivisesti esitetty hoitotakuu ja uudistukset saavat potilaat helpommin siirtymään yksityiseltä sektorilta kunnalliselle. (Kangas 2005, 28.) Tällä hetkellä potilas saa takaisin noin 35 prosenttia yksityisen hammaslääkärin veloittamasta summasta. Potilaan kunnalliset maksut ovat noin puolet siitä, mitä potilas maksaa yksityiselle hammaslääkärille KELA-korvauksen jälkeen (taulukko 1). Jos yksittäisen kuntalaisen omavastuuosuus olisi hoitopaikasta riippumatta samaa suuruusluokkaa, se tasaisi tilannetta terveyskeskusten ja yksityishammaslääkäreiden välillä. Nyt väestö hakeutuu odotettua hanakammin hoitoon terveyskeskuksiin. (Tuppurainen 2005, C 1.)

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta 25.2.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LAUSUNTO HAMMASHUOLLON KO- KONAISUUDISTUKSEEN Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki, Finland Puh. (09) 622 0250 Fax. (09) 622 3050 email hammas@fimnet.fi internet www.hammasll.fi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 12.10.2000 HAMMASLÄÄKÄRILIITON

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun Sisällys 1. Palvelusetelin määritelmä 2. Palvelusetelin sisältö ja säännöt Nurmijärven kunnan suun 3. Palvelusetelin tarve Nurmijärven kunnan suun 4. Palvelusetelin

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014. Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014. Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014 Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI 2014 Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille 5.2.2014 Tarja Kallio Vastaava hammaslääkäri Ostopalvelut Suun terveydenhuolto Palveluseteli Vakinaistettu Yksi

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Hämeen Hammashoito osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Riitta Serlachius Perustettu 9.10. 2007 Tampereella Perustajajäseniä 9 Jäsenet, 12 hammaslääkäriä, toimivat yksityissektorilla ammatinharjoittajina

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle

Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle Sopimus terveydenhuoltolain mukaisen perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen palvelujen tuottamisesta terveydenhuollon kuntayhtymälle 1 Sopimuksen tausta 2 Sopijaosapuolet 3 Sopimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 30 hammaslääkäriasemaa 22 paikkakunnalla

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN

HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Muistio 1.12.2001 HAMMASLÄÄKÄRILIITON LINJAUKSIA SUUN TERVEYDENHUOLLON TOTEUTUKSEEN Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan 1.12.2001 tämän muistion, johon on koottu Hammaslääkäriliiton

Lisätiedot

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla 2015 Atte Niittylä Liiketoimintajohtaja Megaklinikka Oy Megaklinikka Oy Kotimainen innovatiivinen yritys, perustettu 2010 18 hoitohuoneen moderni klinikka Helsingissä

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013. Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Varsinainen yhtiökokous 21.3.2013 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 27 hammaslääkäriasemaa 151

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa

Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa Aikuisten hammashoito suurten ja keskisuurten kaupunkien terveyskeskuksissa EEVA WIDSTRÖM ANNAMARI NIHTILÄ Johdanto Kansanterveyslain muutos poisti ikärajoitukset hammashoidosta ja joulukuusta 2002 lähtien

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin

Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan ostaa perushoitoa rajatusti terveyskeskushammaslääkärin Hankinnan yksilöinti Ostopalveluina hankitaan hammaslääketieteellisen kiireellisen ensiavun jatkohoidon sekä muun kiireelliseksi katsotun hammashoidon toimenpiteitä. Lisähankintaoptio Lisähankintana voidaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot