SAIRAANHOITAJAN KÄSIKIRJA. Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.)

Transkriptio

1 TIETO PARANTAA SAIRAANHOITAJAN KÄSIKIRJA Marianne Mustajoki, Anja Alila, Elina Matilainen, Mirja Rasimus (toim.) Sairaanhoitajan käsikirja on erityisesti sairaanhoitajien, mutta myös monien muiden hoitoalalla työskentelevien, jokapäiväiseen käyttöön tehty työn apuväline. Tarkkailuun, tutkimuksiin, hoitotilanteisiin ja potilaiden ohjaukseen liittyvät tiedot löytyvät helposti lyhyistä, hyvin jäsennellyistä artikkeleista. Artikkelit kattavat perusterveydenhuollon tavallisimmat hoitotilanteet ja -toimenpiteet. Käytännönläheisyyden ja asiantuntevuuden takaa se, että kaikki toimittajat ja lähes kaikki kirjoittajat ovat sairaanhoitajia. Sairaanhoitajan käsikirja löytyy myös sähköisessä muodossa Sairaanhoitajan tietokannoissa Terveysportissa: 5., uudistettu painos 2010, n. 800 s. ISBN Sh. 64 TEHO- JA VALVONTA- HOITOTYÖN OPAS Anne Kaarlola, Maarit Larmila, Heljä Lundgrén-Laine, Anita Pyykkö, Terhi Rantalainen, Marita Ritmala-Castrén (toim.) Oppaassa esitetään suositeltavat hoitokäytännöt teho- ja valvontaosastoille. Artikkeleissa kuvataan luetelmamuodossa teho- ja valvontahoito-osastojen hoitotilanteet ja toimenpiteet. Lisäksi käsitellään mm. kirjaamista sekä hoidon vaativuuden ja vaikuttavuuden arviointia. 1. painos 2010, 520 s. ISBN Sh. 59 KULTTUURIT JA LÄÄKETIEDE Antti Pakaslahti, Matti O. Huttunen (toim.) Ensimmäinen suomenkielinen oppikirja, joka käsittelee monipuolisesti kulttuurin merkitystä potilastyössä. Kirjan kirjoittajina ovat kotimaisten asiantuntijoiden ohella joukko kansainvälisesti tunnettuja transkulttuurisen lääketieteen asiantuntijoita. 1. painos 2010, 424 s. ISBN Sh. 38 ENSIHOITO-OPAS Tom Silfvast, Maaret Castrén, Jouni Kurola, Vesa Lund, Matti Martikainen (toim.) Oppaan uudistetussa painoksessa kaikki tiedot on päivitetty vastaamaan nykyisiä suosituksia. Lisäksi rakennetta ja ulkoasua on selkiytetty, jotta käyttäjä löytää tarvitsemansa mahdollisimman helposti. Toimintaohjeet kattavat hälytyspäivystäjän, ensiauttajan, perustason ja hoitotason työtehtävät. 4. 5, uudistettu painos 2010, 432 s. ISBN Sh. 58 JOUSTAVA MIELI Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta Arto Pietikäinen Kirjaan koottujen harjoitusten avulla voi vapautua stressistä, uupumuksesta ja alakuloisuudesta sekä oppia toteuttamaan oman itsen näköistä, mielekästä elämää. Kirjaa nojautuu vankkaan tutkimuspohjaan ja sitä voi käyttää itsenäisesti tai osana ammattilaisen tukemaa ohjausta painos 2010, 343 s. ISBN Sh. 34 Tervetuloa Sairaanhoitajapäivien messuosastollemme 3r4! Messutarjouksena kirjat vähintään 20% alennuksella. Osastollamme myös tekstiviestiarpajaiset, jonka palkintoina on kirjalahjakortti ja Hyvä Terveys -lehden vuosikertoja sekä pikapalkintoina D-pokkareita. 2 Tehy th3 sivunilmot.indd :59:27

2 Tässä numerossa 3/10 6 K-25: Toivon tuoja Emeritusprofessori Martti Kekomäki kannattaa yhteiskunnan tukemia terveysvalintoja. 14 Hymyn salaisuus Halkiolapsen hoito Töölön sairaalan huuli- ja suulakihalkiokeskuksessa kestää vuosia. 20 Ammatissa: Muista tuberkuloosi 24 Ekstra-apua vanhuksille Pitkäaikaistyöttömät ovat Helsingissä kotihoidon ennakkoluuloton apujoukko. 30 Nainen ja hormonit 1/2 36 Hae syksyn kuntoremonttilomalle! 37 Parasta lomaa Kuntoremontissa voit panostaa itseesi. 38 Hidasteita sopimustiellä Kunta-alan tehyläisten sopimus on kiinni allekirjoituksesta. 39 Rutistusta vailla Yksityissektorilla neuvotellaan vielä. PlusTerveyteen sovittiin palkallinen äitiysvapaa. 40 Puheenjohtajat koolla Ammattiosastojen puheenjohtajat ja luottamusmiehet saivat vertaistietoa neuvottelupäiviltä. 54 Iloinen mieli Ahmed Haddi löysi tien suomalaisuuteen. 72 Sisarukset hyvässä ja pahassa 78 Sellomusiikki hoitaa Lopputulos palkitsee14 80 Tieni tähän: Aina mammatyyppi 82 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 35 Terveys 43 Varapuheenjohtajalta 44 Tehy-uutiset 45 Tiedotukset 51 Hyötysivut 53 Ystäväni 79 Sana on vapaa 82 Teresa kansi: jari lifländer 72 Oletko eka, toinen vai kolmas? Tehy th3 3 sisus.indd :45:27

3 statiivi Lisää malleja osoitteessa Kun mukavuus ratkaisee Monica C EN ISO 20347: A E ORO Monica Black M EN ISO 20347: A E ORO On tärkeää, että jalkineet tuntuvat miellyttäviltä koko työpäivän. Sievin naiselliset ja mukavat ammattilaiset auttavat sinua jaksamaan. Ajaton design pukee sinua myös vapaa-ajalla! Ida Red P EN ISO 20347: A E ORO Ida Black M EN ISO 20347: A E ORO Candy P EN ISO 20347: A E ORO Candy M EN ISO 20347: A E ORO Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, SIEVI AS. Puh , fax info@sievi.com, th3 sivunilmot.indd :59:46

4 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@sbv.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) tuire.sillanpaa@sbv.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Latu auki H iihtelen hiljaisessa metsässä omaa vauhtiani. Se oma tahti on aina jotain hitaan laahustamisen, hikisen räpiköinnin ja hurjan mäenlaskun välillä. Metsän vasta ajetuilla laduilla suksi luistaa mukavasti ja mäenkumpare antaa vatsaa kutkuttavan vauhdin. Endorfiiniaalto pyyhkäisee ylitseni lenkin jälkeen ja elämä maistuu. Hoidetuilla laduilla on mukava hiihdellä, umpihangessa olisi vähän työläämpää. Tähän vertautuu Tehyn kaksi vuotta sitten tekemä ladunavaustyö kunta-alalla. Jo silloin Tehy teki merkittävän urakan koko kuntakentälle nostattamalla palkankorotustasoa peräänantamattomuudellaan. Tämän jälkeen Tehy irtautui yhteisestä sopimuspöydästä ja tehyläiset taistelivat henkilökohtaisella panoksellaan oman sopimuksen ja omat korotukset. Taloustilanteen muuttuessa korotukset ovat olleet arvossaan. Ne ovat jopa niin hyviä, ettei niiden lisäksi muillekaan järjestöille makseta mitään tällä kierroksella. Epäselväksi ei miltään kantilta katsottuna jää se, että Tehyn sopimus toimi päänavaajana. Kunta-alalla pystyttiin kohdentamaan korotuksia erikseen naisvaltaisille koulutetuille aloille nyt jo toista kierrosta peräkkäin. Tätähän ei ole aiemmin suvaittu, vaan aikaisemmat tupossa sovitut niin sanotut naispalkkaerät olivat hyvin pieniä. Ilman Tehyn irtiottoa tämä ei olisi ollut mahdollista. Palkkojen keskinäisiä suhteita on siis mahdollista muuttaa tai tasoittaa. Tasa-arvon edistäminen on mahdollista! Tämä on hyvä. Tätä kirjoittaessani ei Tehy ole vielä tehnyt sopimusta Kuntatyönantajan kanssa tuleville vuosille. Palkoistahan sopu jo on. Yksityssektorilta on tullut hyvinkin mukavia uutisia viime päivinä, vaikka sielläkin on vielä osa sopimuksista auki. Ankkurit nousivat, voidaan todeta yksityispuolen työehtosopimuksista. Vastassa oli niin sanottu palkka-ankkuri, EK:n asettama ehdoton 0,5 prosenttia. Tähän ei ole jouduttu tyytymään toistaiseksi yhdelläkään sopimusalalla. Pitkään hiertänyt häpeäpilkku, palkaton äitiysvapaa on saatu palkalliseksi hammashoitajien toisessa yksityispuolen sopimuksessa. Ei lainkaan hullumpaa! Latu on auki ja työtä jatketaan. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th3 5 paakkari.indd :51:14

5 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Toivon tuoja Emeritusprofessori Martti Kekomäki on tinkimätön julkisen terveydenhuollon kannattaja. Järjestelmän pitäisi antaa samat mahdollisuudet kaikille kansalaisille. Vesa Turunen n Kuvat Tuulikki Holopainen Miten teistä tuli lääkäri? 1 Yhteys terveydenhuoltoon syntyi keskikoulussa, kun terveysopissa selvitin munuaisen toimintaa. Sen jälkeen ei ollut muita uravaihtoehtoja. Miten ura alkoi? 2 Olin todellinen yleislääkäri gynekologista hammaslääkäriin 1964 ja 1965 Neuvostoliiton tundralla, jossa Imatran voima rakensi vesivoimalaa. Lähin sairaala oli 600 km päässä. Se kokemus karaisi. Ja eteni? 3 Suomalaislasten sydänkirurgian perustaja Mikko Pasila otti minut oppilaakseen. Tein lasten kirurgiaa 30 vuotta eripuolilla Suomea. Tulin valituksi osin siksi, että osasin auttavasti laulaa. Vuonna 1984 tulin Auroraan sairaalan ylilääkäriksi. Vuoden 1995 lopulla todettiin, että Husiin on siunaantunut niin monta lastenkirurgian ylilääkäriä, että tehtäviä pitää jakaa uudelleen. Jakojäännöksenä siirryin Husin hallintoylilääkäriksi. Miten terveydenhuolto on muuttunut? 4 Auroran sairaalan lastenkirurgiassa aloitimme päiväkirurgian Listan mukaan tiimi leikkasi toistakymmentä potilasta päivässä. Potilaat loppuivat. Nykyään Suomessa ovat varmaankin OECD-maiden lyhyimmät sairaalahoito- 6 Tehy jaksot. Keskimäärin alle 4 vuorokautta per potilas. Se on iso, pysyvä ja jatkuva muutos. Olemme siirtyneet täysin erilaiseen hoitokulttuuriin 25 vuodessa. Suomi on monella alueella muutoksen johtaja. Pitääkö olla lääkäri johtaakseen 5 terveydenhuoltoa? Kyllä. Terveydenhuollon kallein työväline on kynä. Lain mukaan lääkärin kynää käyttää vain lääkäri. Hänellä on vastuu siitä, mihin hoidon rajat asetetaan. Hän pitää kustannukset kurissa. Tarvitsemme johtajia, jotka ovat ainakin 15 vuotta tehneet lääkärin työtä ja sen jälkeen saaneet johtajakoulutuksen. Tuekseen johtaja tietenkin tarvitsee tiimin, johon hoitohenkilöstö kuuluu. Johtaminen ei ole kesälomalistojen laatimista vaan tavoitteiden asettamista, ihmisten motivoimista ja esimerkkinä olemista. Olette emeritusprofessori. 6 Vieläkö opetatte? Opetan ja suunnittelen opetusta noin 70 prosenttia ajastani. Opetan terveystaloustiedettä ja terveyspolitiikkaa. Olen vastuuhenkilönä Lääkäriliiton keskijohdon koulutusohjelmassa. Nimitän sitä kapteenikurssiksi. Sen lisäksi tarvitsemme prikaatin komentajakurssin, jossa koulutetaan suurien sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien johtajia. Heidän tehtävänään on ymmärtää kansantaloudelliset lainalaisuudet. Miksi terveyspalveluita pitää priorisoida? 7 Kaikille ei voida antaa kaikkea hoitoa. Varsinainen paine tulee siitä, että suurin osa nykyaikaisen yhteiskunnan terveydestä tuotetaan terveyssektorin ulkopuolella. Terveys syntyy yksilön valinnoista, joita yhteiskunnallisin toimin voidaan tukea. Terveyden avainsana on toivo. Jos ihmisiltä viedään toivo, he sairastuvat. Mitä terveys on? 8 Se on yksilön autonomiaa. Sitä, että Ihminen pystyy vapaasti päättämään rajallisten elinpäiviensä sisällöstä fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten seikkojen häiritsemättä. Voiko lääkärien ja hoitajien työnjakoa 9 muuttaa? Sairaanhoitajien pitää ottaa nykyistä suurempi vastuu pitkäaikaishoitolaitosten johtamisessa. Heillä on siihen tarvittava ihmistä kokonaisuutena tarkasteleva koulutus. Jos lääkäreillä on pitkäaikaishoidossa liian suuri valta, joudutaan helposti turhaan medikalisaatioon ja hauraiden ihmisten elämänlaatu saattaa häiriintyä. Pilkotaanko Hus osiin? 10 Paine terveysalueiden muodostamiseen on niin suuri, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat neljä sairaalaa tulevat saamaan melkoisen vapauden luoda perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoith3 6-8 K25.indd :49:18

6 Martti Kekomäki, 70 Lastenkirurgian apulaislääkäri, osastonlääkäri ja erikoislääkäri Auroran sairaalan kirurgiylilääkäri Hallintoylilääkäri HYKS/HUS Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori Helsingin yliopistossa Emeritusprofessori 2004 Perheeseen kuuluu vaimo. Kaksi aikuista tytärtä ja heidän perheensä. Harrastuksena metsänhoito, suunnistus, hiihto ja lenkkeily Tehy th3 6-8 K25.indd :49:21

7 K-25 Metsä ja sen hoito ovat lähellä Martti Kekomäen sydäntä. Kesäisin metsässä suunnistetaan kompassin kera rastilta rastille. Kevättalven kohokohtiin kuuluu 90 km:n mittainen Pirkan hiihto. don yhteenliittymiä. Malliesimerkkejä ovat Forssa ja Kainuun maakunta. Ydin-Husin tulevaisuudesta en osaa sanoa. Amerikkalainen esimerkki osoitti, että sairaansijaa on liian suuri kokonaisuus. Terveydenhuolto ei kestä seitsemää organisaatiotasoa. Mieluummin matala organisaatio ja potilaspaikkaa. Suuruuden etu ei koske terveydenhuoltoa. Sopivatko liiketalouden opit julkisen 11 sairaalan johtamiseen? Sairaalaa ei voi johtaa, kuten liikeyritystä. Terveydenhuollossa ei ole selkeää asiakkuutta eikä tuotetta. Terveydenhuollossa palvelu ei ole sama kuin terveyshyöty. On helppo tuottaa voittoa, mutta samalla ei välttämättä tuoteta terveyshyötyä. Entä bonukset? 12 Kassavirtaan perustuvan bonusjärjestelmän riskinä on, että lääkärit harhautetaan ylidiagnostisoimaan. Mitä enemmän temppuja tehdään, sitä enemmän niistä maksetaan, mutta sen myötä ei siis terveyshyöty aina suinkaan kasva. Mitä Yhdysvaltojen terveyden- 13 huollosta voisi oppia? Maan terveydenhuollon perusongelmana on, että koko järjestelmä on täysin kaupallisella pohjalla. Uusi terveyslaki ei ratkaise tätä vaan terveydenhuollon sivukustannuksia on jatkossakin vaikea hallita. Niihin kuluu jopa 30 prosenttia terveysbudjetista. Terveydenhuolto on Yhdysvaltain elämän ja kuoleman kysymys monessa mielessä. 8 Tehy Tarvitaanko poliittisesti valittuja 14 sairaalahallituksia? Niiden aika on ohi. Poliittisesti valitut valtuustot asettavat hoidolliset prioriteetit ja tekevät päätöksen kokonaisuussummista. Terveyspolitiikan osaajat johtavat toimintaa. Miten väestön sosioekonomisia eroja 15 voisi vähentää? Yltäkylläisyydessä elävä työterveyshuolto on ottanut perusterveydenhuoltoa itselleen ja köyhdyttänyt sitä. Jos poliittinen rohkeus ei riitä luomaan yhtä järjestelmää, meillä on kahden kerroksen väkeä ja meidät hukka perii. Uhkaako teknologia humanistista 16 lääketiedettä? Ei. Hoitamisen ydin on Matteuksen evankeliumin 25. luvun 40. jae. Minkä ikinä te teette minun näistä vähimmistä veljistä, sen te teette minulle. Mistä olette kotoisin? 17 Helsingistä. Miten pitkälle ihminen on vastuussa 18 omasta terveydestään? Aika pitkälle. Mutta se edellyttää, ettei ihmisiltä viedä toivoa. Siksi työllisyyspolitiikan pitäisi olla yrittävämpää syrjäytynyttä nuorta tietää 20 miljardin euron kuluja yhteiskunnalle. Mieleen painunut kokemus 19 työuraltanne? Niitä on paljon. Päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen moni lapsi käveli kipulääkityksessä isänsä luo ja sanoi: Isi, miksi ei tehtykään mitään? Se oli terveydenhuollon laatua. Mikä terveydenhuollon kysymys vaatii 20 pikaista ratkaisua? Monikanavaisuus pätkii hoitolinjat. Meillä hoidetaan ja maksetaan Kelan, kuntien ja työterveyshuollon kautta. Tästä on pohjoismainen tasa-arvoisuus kaukana selän takana. Terveydenhuolto toimii hyvin, kun se antaa kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet. Pahin pettymyksenne? 21 Oman potilaan menettäminen leikkauksessa on aina raskasta. Mutta onneksi suojelusenkelilaivastot ovat olleet monesti mukana. 22 Lempikirjanne? Yhdysvallan presidentin Barack Obaman kaksi viimeisintä kirjaa ovat fantastisia lukuelämyksiä. Missä olette onnistunut? 23 Sitä ei pysty itse sanomaan, mutta on ollut upeaa kouluttaa uusia kirurgisukupolvia. On elämän huippuhetkiä, kun he menevät taidoissaan ohi kouluttajastaan. Miten rentoudutte? 24 Metsässä. Parasta terapiaa on, kun siellä istuttaa tai tekee harvennushakkuuta. Mitä on hyvä elämä? 25 Sitä, että saa ilman fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia rajoitteita tehdä itsenäisiä ratkaisuja. th3 6-8 K25.indd :49:32

8 Joka toisella suomalaisella on kohonneet kolesteroliarvot. Valio Evolus 2-teho on markkinoiden ainoa kaksoisvaikutteinen maitovalmiste. Kolesterolia alentavan kasvisterolin lisäksi se sisältää maidon bioaktiivisia peptidejä, jotka auttavat hallitsemaan verenpainetta osana terveellistä ruokavaliota ja elämäntapaa. Lisätietoa tuotteista ja tutkimuksista: Tehy Parasta sydämelle. Tutkitusti. th3 sivunilmot.indd :00:11 VALIO_Evolus_Tehy_217x280.indd

9 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, vesa.turunen@tehy.fi Elinluovutus helpommaksi n Maan hallitus esittää, että kuolleelta tapahtuvaa elinten, kudosten ja solujen irrottamista koskevaa suostumussäännöstä muutettaisiin. Niitä saisi irrottaa, jos vainaja ei ole elinaikanaan oletettavasti vastustanut toimenpidettä. Alaikäisen ja täysi-ikäisen vajaavaltaisen osalta edellytettäisiin, että huoltaja tai omainen ei vastusta luovutusta. Täysivaltaisen henkilön kirjallista elinluovutuskieltoa olisi noudatettava. Tahtonsa voisi kirjata paperille ja kertoa siitä omaisilleen. Valmisteilla oleva sähköinen potilasarkisto mahdollistaa keskitetysti potilaan tahdon tallentamisen. Tavoitteena on lisätä elinsiirtoja. Suomessa tehdään vuosittain vajaat 400 siirtoa, joista kiinteiden elinten siirtoja on vajaa 300 ja luuytimensiirtoja runsas 100. Elin- ja kudossiirtojen lisääminen säästäisi ihmishenkiä ja parantaisi siirteen saaneiden henkilöiden toimintakykyä. Suomessa elää yli siirteen saanutta potilasta. Lisäksi hallitus esittää, että elävän elin- ja kudosluovuttajan tutkimukset ja hoito säädettäisiin maksuttomiksi, jotta luovutus ei estyisi taloudellisista syistä. Lait on tarkoitus saada voimaan elokuussa. (VT) Yksi piikki riittänee n Sikainfluenssatilanne on pysynyt rauhallisena, vaikka tartuntoja vielä esiintyy. Epidemian toinen aalto rantautuu Suomeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan todennäköisesti viimeistään syksyllä. Kattavat rokotukset pystyvät estämään uuden epidemian. Noin kaksi miljoonaa suomalaista on jo saanut rokotteen. Suomeen on saapunut 4,2 miljoonaa sikainfluenssarokotetta. Sen ottamista suositellaan edelleen kaikille, mutta varsinkin riskiryhmiin kuuluville. Yksi annos riittänee kattavaan suojaan sikainfluenssaa vastaan. Aiemmin lasten arveltiin tarvitsevan tehosterokotuksen. Kunnat voivat purkaa rokotusten erityisjärjestelyt maaliskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeenkin rokotetta on syytä tarjota rokottamattomille riskiryhmiin kuuluville, kuten raskaana oleville, sikainfluenssan vakaviin tautimuotoihin altistaville perussairauksia sairastaville ja yli 6-kuukautisille pikkulapsille. Työterveyshuollot ovat mukana rokotuskampanjassa. (RH) Pidempään työssä n Eläketyöryhmien työ on päättynyt. Työmarkkinajärjestöjen tehtävänä oli kahdessa työryhmässä etsiä keinoja, jotka pidentäisivät suomalaisten työuria kolme vuotta. Työelämän laadun parantamista pohtinut ryhmä saavutti neuvottelutuloksen. Eläkejärjestelmää uudistanut ryhmä ei sen sijaan päässyt keinoista yksimielisyyteen. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tyytyväisiä työelämäryhmän työn tuloksiin. Eläkejärjestelmä on kunnossa, mutta työelämä on rikki, STTK:ta työryhmässä edustanut pääsihteeri Leila Kostiainen sanoo. Työelämäryhmä keskittyi työelämän laatuun. Se arvioi, että 2005 eläkeuudistuksen avulla työurat pitenevät puolitoista vuotta. Lisäksi palkansaajat laskevat sosiaalitupon pidentävän työuria 0,4 vuotta. Jos kaikki ryhmän esitykset toteutetaan, työurat pitenevät yhteensä neljä vuotta. Toimenpiteitä on lähes kolmekymmentä. Ne edistävät työkykyä ja työhyvinvointia sekä pidentävät työuria alkupäästä ja parantavat työllistämisedellytyksiä työuran aikana. Päävastuu työkyvystä on työterveyshuollolla, jonka saatavuutta ja laatua pitäisi parantaa esimerkiksi säännöllisillä terveystarkastuksilla. Työterveyshuollon tulisi puuttua pitkittyvään työkyvyttömyyteen nykyistä aikaisemmin. Työhyvinvointia tukeva osa-aikalisä tukee nuorten työllistymistä. Työryhmä ehdottaa sitä maksettavaksi yli 50-vuotiaalle työntekijälle, jonka tilalle palkattaisiin vastikään valmistunut työntekijä. Nuoret pääsevät työelämään aikaisemmin, jos kaikki siirtyvät peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen. Korkeakoulutus pitää aloittaa nykyistä nopeammin. (RH) annika rauhala 10 Tehy th lyhyet.indd :09:45

10 Yhteistoimin se sujuu n Työyhteisön kehittäminen on työpaikan yhteistoiminnan tärkein tehtävä. Kehittämisen moottoreina toimivat työpaikan yhteistoimintaelimet. Tästä lähtökohdasta on kirjoitettu Työturvallisuuskeskuksen julkaisema Jotta yhteistoiminta onnistuisi -kirjanen. Julkaisu tarjoaa uusia virikkeitä työpaikkojen yhteistoimintaan. Valmiita toimintamalleja ei voida sijoittaa jokaiseen työpaikkaan, vaan ne on luotava jokaisessa työyhteisössä omien tarpeiden ja edellytysten pohjalta. Asioita tarkastellaan työnantajaa edustavan johdon ja henkilöstön edustajien vuorovaikutuksena. Yhteistoiminnan osapuolien tavoitteeksi on nähty pyrkimys parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta. Aiheita ovat ammatillisuus yhteistoiminnassa, luottamus, johtajuus, eri-ikäisyys ja erilaisuus sekä yhteisöllisyys. Julkaisu on ladattavissa pdf-muodossa TTK:n verkkosivuilta. (VT) tyoturva.fi/julkaisut Aikuinen, välitä lapsista! 1Olet VIP. Aikuisten mahdollisuudet vaikuttaa ovat suuret. Valittaminenkin on välittämistä. 21+1=3. Yhteistyöllä päästään parempiin tuloksiin ja vältytään päällekkäiseltä työltä. 3Terveys on arjessa. Terveyden edistäminen on jokapäiväisiä tekoja ja valintoja. 4Pidä kaikki mukana. Syrjäytymistä voi ja pitää ehkäistä. Aikuisilta tarvitaan herkkyyttä huomata kuka jää yksin. 5Jokainen päätös on terveysteko. Elinympäristö helpottaa tai vaikeuttaa terveellisten valintojen tekemistä. 6Tunne nuoret. Kun edistetään lasten ja nuorten terveyttä, pitää tuntea heidän näkökulmansa. 7Mene mukaan. Nuoret elävät osin virtuaalisesti. Aikuisilta odotetaan läsnäoloa myös netissä. 8Oivaltamisen iloa. Houkutteleva ja hauska terveyden edistäminen antaa aineksia oivalluksiin ja keskusteluihin. Terveyden pitää olla myös hauskaa! (TM) STM:n, Sitran ja Terveyden edistämisen keskuksen opas terveydenhuollon ammattilaisille ja muille aikuisille Vuoden 2007 aikana Suomessa sattui hieman yli työtapaturmaa. Tilastokeskus pixmac Stop köyhyys n EU-komissio on nimennyt vuoden 2010 Euroopan köyhyyden torjunnan teemavuodeksi. Toimilla pyritään muuttamaan ihmisten ennakkokäsityksiä köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Lähes 80 miljoonaa ihmistä EU:ssa 16 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhäksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia asuinmaan mediaanipalkasta. Tilastojen mukaan joka kymmenes EU-kansalainen elää kotitaloudessa, jonka jäsenistä kukaan ei käy töissä, ja lähes viidesosaa lapsista uhkaa köyhyys. Jokainen EU-maa toteuttaa teemavuotta omalla kansallisella ohjelmallaan, josta Suomessa vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tapahtumat alkavat Kemissä 18. helmikuuta ja jatkoa seuraa eri puolilla maata.(vt) Tähystys Löydöksiä mediasta n Meillä on hyvinvointisääty-yhteiskunta: terveydenhuolto on aatelisto, opettajat papisto ja sosiaalityöntekijät talonpoikaissääty. Ne puolustavat asemiaan ja kinaavat keskenään. tutkimusprofessori Matti Rimpelä, Sosiaalitieto 1/10 n Toimimaton potilastiedon sähköinen rautatie on maksanut yhteiskunnalle jo nyt 70 miljoonaa euroa. Nurmijärven sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Yrjötapio Kivisaari, mielipidekirjoitus, Helsingin Sanomat 2.2. n Kunta-alalla täytyy ymmärtää, ettei Tehysopimus voi olla automaation tapainen linja, jonka pohjalta uudet sopimukset tehdään kunta-alan kaikille yli työntekijälle. Kun Tehy teki sopimuksensa, lamasta tai kuntien talouden sukelluksen syvyydestä ei ollut sitä tietoa kuin nyt. Pääkirjoitus, Satakunnan Kansa 2.2. n Mehän oltaisi nyt neuvoteltu SuPerina tehyläisille ilman muuta heillekin korotukset, mutta koska taloustilanne on tällainen, mennään matalalla profiililla. SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki, Verkkouutiset 5.2. n työtaistelulla uhkaamalla Tehy neuvotteli 2007 vähintäänkin siedettävät korotukset paitsi omille jäsenilleen, myös muulle hoito- ja sosiaalialan henkilöstölle. Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 7.2. n SuPerin hallitus pitää sopimusta kohtuullisena nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, vaikka Tehyn neuvottelema pöytäkirja rajoittikin Su- Perin tavoitteiden saavuttamista. SuPerin tiedote 9.2. n Tehylle laadittu pöytäkirja hankaloitti neuvotteluja. Liitto teki hyvinä aikoina pula-ajan sopimuksen, jonka vangiksi nyt jouduimme. Emme pystyneet neuvottelemaan sopimukseen erilaisia eriä kuin Tehy. SuPerin pj Juhani Palomäki, Kaleva Tehy th lyhyet.indd :09:49

11 Lyhyesti Taidetta hoitolaitoksiin n Taide lisää terveyttä ja hyvinvointia. Hämeenlinnan Taidemuseo tarjoaa kuvataidepalveluita myös sosiaali- ja terveystoimen laitoksille. Kuvataidepalveluita hoitolaitoksille -hankkeen ideana on taidekokemuksien jakaminen esimerkiksi vuodepotilaille, jotka eivät itse pääse näyttelyihin. Hankkeeseen on tammikuun aikana valmistunut kaksi hoitolaitoksille lainattavaa taidekokonaisuutta: kuvataiteilija Anne Tammisen valokuvasarja Vapaa tarina ja kuvanveistäjä Anssi Taulun veistossarja Ihmisen osa. Nyt valmistuneet kokonaisuudet sopivat kaikenikäisille ja eri yhteyksiin, mutta ne on suunnattu erityisesti hoitolaitosten, päivätoimintaryhmien, omaishoitajien ja kerhojen käyttöön. Ne ovat helposti liikuteltavia ja kuljetettavia. Teokset ovat kevyitä ja niitä voi ottaa syliin, vuoteelle ja käteen katsottavaksi. hameenlinna.fi/taidemuseo Yhtenäiset sävelet päivystykseen n Vaativia leikkauksia, riskisynnytyksiä ja yöllä tehtäviä leikkauksia olisi keskitettävä nykyistä enemmän. Näin ehdottaa päivystyshoitoa miettinyt työryhmä. Se luovutti helmikuun alussa raporttinsa, joka lähtee lausuntokierrokselle. Raportin mukaan erityistason päivystystä on liian monessa yksikössä. Potilasturvallisuus, laatu ja tehokkuus edellyttävät keskittämistä, sillä osaavia erikoislääkäreitä ei ole tarpeeksi. Myös yöaikaisia leikkauksia ehdotetaan keskitettäväksi. Aluesairaalassa ja pienissä keskussairaaloissa arvioitaisiin potilaat. Jos leikkaustarve on välitön, potilas siirretään keskukseen, jossa on sisäelin- ja tukielinkirurgi. Muussa tapauksessa se tehdään päiväsaikaan omassa sairaalassa. Vaativat leikkaukset keskitettäisiin yliopistosairaaloihin ja vaativin kirurginen päivystys, kuten lasten sydänleikkaukset, yhteen yliopistosairaalaan. Hätäkeisarinleikkaukseen on pystyttävä välittömästi. Se edellyttää gynekologin, anestesiologin ja leikkaustiimin päivystystä sairaalassa. Lastenlääkärin kotipäivystys olisi mahdollinen sairaaloissa, joissa hoidetaan vain riskiryhmiin kuulumattomia synnyttäjiä. (TM) Miesten ja naisten palkkaero on kaventunut yhden prosenttiyksikön verran. Tilastokeskus Aluemalli kokeiluun n Hallituspuolueet ovat sopineet, että kuntien terveydenhuollon rakenne säilyy entisellään. Kunnat kuuluvat jatkossakin sairaanhoitopiireihin ja vastaavat perusterveydenhuollon järjestämisestä. Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti tilalle mallia, jossa maa olisi jaettu 50 sosiaali- ja terveysalueeseen. Ne olisivat vastanneet alueen terveys- ja sosiaalipalveluista ja sairaanhoitopiirit olisi poistettu. Malli muutettiin määräaikaiseksi, vapaaehtoiseksi kokeiluksi. (TM) Kalenteri Kuumat altot Naisten huone Teatteri Avoimet Ovet Helsinki Kansainvälinen naistenpäivä n Koonnut Minna Sassi, minna.sassi@tehy.fi Maailman munuaispäivä Asumispalveluille kriteerit n Valvira yhtenäistää päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen valvontaa ja laatii valtakunnallisen valvontasuunnitelman vuoden 2010 aikana. Viranomaiset saavat yhtenäiset ohjeet siitä, miten asumispalveluille myönnetään lupa ja miten toimintaa valvotaan. Päävastuu kuntoutujasta on tämän kotikunnalla. Eri kunnissa käsitykset asumispalvelujen sisällöstä vaihtelevat, joten kuntoutujat eivät välttämättä ole saaneet tasapuolista kohtelua. Valviran mukaan kunnat painottavat yleensä ensisijaisesti hintaa ja laatu on vasta toisella sijalla. Jos palvelu on laadultaan heikkoa, potilas ei kuntoudu. Asiasta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat. (RH) Suomen Ensihoitoalan Liiton kevätopintopäivät Tehyn keskustoimisto Helsinki Sairaanhoitajapäivät Tilaa osaamiselle! Helsingin Messukeskus Keltaisen nauhan päivä Kohottava keskiviikko Nouse ja liiku Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere-Talo 12 Tehy th lyhyet.indd :09:52

12 Osaava yksilö - Osaava organisaatio HOITAJAT PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA , Viking Line m/s Mariella, Helsinki-Tukholma-Helsinki Laivaseminaarin teemoja ovat mm: Perusterveydenhuolto ja PARAS-hankkeen toteutuminen Monilääkityksen ongelmia ikääntyneiden potilaiden kohdalla Infektioiden ehkäisy ja torjunta perusterveydenhuollossa Hoidon kehittäminen mielenterveyspalveluissa Diabeteksen hoito Hoitajan vastuut ja velvollisuudet tietosuojakysymyksissä Hoitotyön toimintajärjestelmät Yksityinen palvelutuotanto kunnan vanhustenhuollon tukena Laadukas asiakaspalvelu Astu laivaan keskustelemaan, oppimaan ja verkottumaan kollegojesi kanssa! Asiantuntijat: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Heini Lehtoranta Kehittämispäällikkö Simo Kokko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ylilääkäri Maaria Seppälä, Turun kaupunginsairaala Tartuntatautilääkäri Timi Martelius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Osastonhoitaja Anu Vähäniemi, Valkeakosken sairaala Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry (vahvistamatta) Lakimies Jaakko Sainio, Helsingin seudun kauppakamari Johtava hoitaja Jaana Lähteenkorva, Hoivakoti Pumpuli Oy Koulutuspäällikkö Jari Latvalahti, Helsingin seudun kauppakamari - Kuntakamarin Koulutus Hinta ( alv 0 %) 395 Tulossa myös: OSASTONSIHTEERIT JA TERVEYS- KESKUSAVUSTAJAT , Sokos Hotel Flamingo, Vantaa Terveydenhuoltolaki: kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolaki yhdistyvät Potilasasiakirja-asetuksen vaihe keväällä 2010 Sähköisiä potilasasiakirjoja koskevat säännökset voimaan vuoden kuluttua TÄKY-prosessi - ohjeet ja käytäntö vakuutusyhtiön näkökulmasta TÄKY-maksujen taloudellinen merkitys Henkilötietojen käsittely ja tietosuoja, potilasasiakirjojen salassapito Kiireen ja stressin aiheuttamia haasteita tiimityölle ja vuorovaikutukselle Tuloksellinen ja tavoitteellinen työ Hinta (+ alv 22 %) 330 Ilmoittaudu koulutuksiin Puhelin: (09) Sähköposti: asiakaspalvelu@kuntakamari.fi th3 sivunilmot.indd :01:02

13 Hymyn Halkiolapsen syntymä voi olla vanhemmille järkytys. Husukessa tiedetään, että tieto auttaa ja oikealla hoidolla saadaan ihmeitä aikaan. salaisuus Terhi Mäkinen n Kuvat Kirsi Tuura 14 Tehy vuoden hoitosuhde on päättymässä, kun Olli-Heikki Kosonen on lopputarkas- 21 tuksessa Husukessa eli Hyksin Huuli-suulakihalkiokeskuksessa Töölön sairaalassa. Hyvältä näyttää, sanoo ylihammaslääkäri Kirsti Hurmerinta. Vieressä hymyilevät osastonhoitaja Ulla Elfving-Little, suuhygienisti Merja Nurmi ja leukakirurgi Ilkka Kallela. Pöydällä on valokuvia Olli-Heikistä eriikäisenä. Niistä voi katsoa, miten huuli-suulakihalkion hoito on edennyt. Seinällä on Suomen kartta, johon on nuppineuloin merkitty hoidossa käyneiden halkiolasten kotipaikkakunnat. Neula on myös Olli-Heikin kotipaikan, Parikkalan Särkisalmen kohdalla. Halkion hoitaminen on monen ammattilaisen yhteistyötä, kuten jo väkimäärä huo- th suuhalkio.indd :45:21

14 Ylihammaslääkäri Kirsti Hurmerinta, leukakirurgi Ilkka Kallela ja suuhygienisti Merja Nurmi tarkastavat vielä viimeisen kerran Olli-Heikki Kososen hampaita ja purentaa. Tehy th suuhalkio.indd :45:25

15 Osastonhoitaja Ulla Elfving-Little on kehittänyt halkiolasten hoitotyötä muun muassa perustamalla synnytyssairaaloihin yhteyshoitajaverkoston. neessa kertoo. Olli-Heikki on tammikuisena pakkaspäivänä käynyt röntgenissä, puheterapeutilla, valokuvattavana ja lopuksi oikojan ja leukakirurgin luona. Päivä on pitkä. Kotoa Lappeenrannan läheltä hän lähti ajelemaan isänsä Timon kanssa aamukuudelta. Viisi leikkausta Osastonhoitaja Ulla Elfving-Little aloitti Husukessa 1989 eli samana vuonna, kun Olli- Heikki syntyi. Kososet antavat hoidosta täyden kympin, ja jutellessa se nousee jopa kymppi plussaan. Palvelu on pelannut, ja kaikki siivoojia myöten ovat olleet ystävällisiä. Olli-Heikki syntyi Jorvin sairaalassa. Timo Kosonen kertoo, että he saivat kätilöltä halkiosta heti asiallista tietoa. Hän tietää, että asia voi olla perheelle sokki ja vanhemmat pelkäävät, että siihen liittyy jonkinlainen kehitysvamma. Haluaisin sanoa heille, joille asia on ajankohtainen, että ei kannata säikähtää, lopputulos on hyvä. Hoidossa ei ole säästetty. Ensimmäisen leikkauksen jälkeen lapsen ulkonäkö muuttuu paljon. Huulihalkio leikataan 3 4 kuukauden ikäiseltä vauvalta ja suulakihalkio noin 9 kuukauden iässä. Olli- Heikille tehtiin luunsiirtoleikkaus, kun hän oli yhdeksän. Hänen lonkastaan siirrettiin luuta hammaskaaren halkiokohtaan. Purentaa on korjattu kahdessa leikkauksessa, joista viimeisin tehtiin vuosi sitten. Kaikkiaan hänet on leikattu vuosien mittaan viidesti. Aivan normaalia elämää olen elänyt. Kasvojen korjaaminen on taiteen tekemistä. Joskus joku kysyi, olenko nyrkkeilijä. Mitään sen ihmeempää ei ole ollut, Olli-Heikki sanoo. Armeijasta hiljan päässyt nuorimies mielii opiskelemaan ammattikorkeakouluun autotekniikkaa. Kososen perheelle halkion hoito on merkinnyt noin viittätoista Helsingin reissua. Puhetta parantavaa leikkausta voisi vielä harkita, mutta Olli-Heikki ei pidä sitä ajankohtaisena. Maallikko ei huomaa puheessa mitään tavallisesta poikkeavaa. Suomessa syntyy vuodessa 120 halkiolasta, joiden hoito on keskitetty pääsääntöisesti Husukeen. Helsingin lisäksi leikkauksia tehdään jonkin verran Oulussa. Syy epäselvä Halkiolapsen syntymä on aina vanhemmille jonkinasteinen järkytys. Jos vanhemmat eivät pysty hyväksymään lapsen halkiota, suhtautuminen siirtyy herkästi lapseen. 14 Tehy th suuhalkio.indd :45:30

16 Eri halkiotyypit Huulihalkio Halkiopoikkeamista lievin. Useimmiten se on vasemmalla puolella. Molemminpuoliset huulihalkiot harvinaisia. Kaksi kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä. Korjataan 3 6 kuukauden iässä. Suulakihalkio Suomessa poikkeuksellisen yleinen, noin 60 prosenttia halkioista. Esiintyvyys suurin Itä- ja Pohjos-Suomessa. Korjataan 9 kuukauden iässä. Halkion koko vaihtelee erittäin leveästä ja lähes ikeneen asti ulottuvasta aivan pehmeän suulaen takaosan pieneen kapeaan halkioon asti. On myös olemassa limakalvon alainen ns. piilohalkio. Täydellinen halkio eli huuli-suulakihalkio Edustaa vajaata viidennestä kaikista halkioista. Suomessa todetaan vuosittain lapsella. Vuosikymmeniä sitten halkiovauvat eivät juuri hymyilleet, koska heille ei hymyilty. Vanhemmilla oli mielessä ahdistusta ja tuskaa. Nykyään vauvat hymyilevät, Ulla kertoo. Syytä halkioon ei edelleenkään tiedetä varmasti. Riskitekijöistä merkittävin on lähisukulaisella oleva halkio. Sekä perintötekijöiden että ympäristötekijöiden arvellaan yhtä aikaa vaikuttavan halkion syntyyn. Osa halkioista todetaan raskausajan ultrassa, ja vanhemmat voivat vierailla Husukessa jo ennen lapsen syntymää. Parasta olisi nähdä halkiovauva, koska omassa mielikuvituksessa voi pyöriä kaikenlaista. Tieto auttaa sopeutumaan. Eräs äiti soitti synnytyksen jälkeen ja puhuimme niitä näitä kuulumisia vauvan syntymästä. Lopulta minun piti oikein kysyä, että oliko vauvalla halkio. Ulla perusti synnytyssairaaloihin halkiohoidon yhteyshoitajaverkoston vuonna Johtoajatuksena oli se, että oikea tieto ja tuki heti lapsen synnyttyä ovat vanhemmille tärkeä asia. Ensimmäiset sanat, joilla hoitajat ja lääkärit kertovat halkiosta, painuvat herkästi mieleen. Verkostoon kuuluu nykyään 50 kätilöä eri puolilta maata. Ohjauksen tueksi on Husukessa koottu tietokansio ja heille järjestetään yhteisiä koulutuspäiviä. Idea verkoston perustamisesta syntyi kongressimatkalla Australiassa. Yhteydet muihin halkiokeskuksiin ovat kehittämistyön kannalta tärkeitä. Hoitotyö on muutamassa kymmenessä vuodessa muuttunut paljon. Leikkausmenetelmät ja kivunhoito ovat parantuneet, samoin hoitoajat ovat lyhentyneet yksilöllisiksi. Potilasohjeita ja yhteistyötä vanhempien kanssa on kehitetty. Ennen ajateltiin, ettei vanhempien tarvitse juuri tietää lääketieteellisistä asioista. Nykyään ongelmana voi netin vuoksi olla liiallinenkin tietotulva. Hoitosuhde on siinäkin kiitollinen, että lapsen tila ei pahene, vaan joka hoitokerralla edistytään. Hoitajana voin olla ylpeä tiimistämme. Kasvojen korjaaminen on kuin taiteen tekemistä, Ulla sanoo. Purenta kuntoon Suuhygienisti Merja Nurmi kävi jo opiskeluaikanaan tutustumassa Husukessa ja ajatteli, että sinne haluan töihin. Hän on hoitanut halkiolasten hampaita vuodesta 1984 lähtien. Husukessa tuntuu olevan magneettisairaalan piirteitä: työntekijät viihtyvät pitkään. Merjalla on suuhygienistiksi erityinen työ. Perushammashoitoa paikkauksineen siihen kuuluu hyvin vähän. Halkio vaikuttaa aina hampaisiin mitä leveämpi halkio sen enemmän hampaiden ja purennan kanssa on ongelmia. Oikomiset aloitetaan 8-vuotiaana, kun osa maitohampaista on vaihtunut pysyviksi, ja on yksilöllistä, kuinka kauan se jatkuu. Määräaikaistarkastukset tapahtuvat Husukessa, mutta Tehy th suuhalkio.indd :45:36

17 Sairaanhoitaja Anne-Marjo Toppari-Huttunen ja perushoitaja Eija Kettunen tuovat Kerttu Kesäniemen heräämöstä. Kerttu pääsee äitinsä Outi Kesäniemen syliin. osa oikomishoidosta kuten myös yleishammashoito annetaan kotipaikkakunnan hammashoidossa. Husukesta lähetetään yksityiskohtaiset ohjeet, ja yhteistyö on sujunut yllättävänkin hyvin. Halkiolapsilta saattaa puuttua hampaita. Myös hampaiden rakenteessa ja muodossa voi olla poikkeamia. Lievän huulihalkion halkiokohdassa saattaa olla ylilukuinen hammas, ja laajassa halkiossa saattaa puuttua hammas. Huuli-suulakihalkioon voi liittyä yläleuan vajaakehitys, joka johtaa etualueen ristipurentaan. Tämä hoidetaan tavallisesti yläleuan kirurgisella siirrolla eteenpäin. Hoidon jälkeen hampaat näkyvät kauniisti huulen alta. Potilaat tulevat tutuiksi. Jotkut ovat olleet itse täällä hoidossa vauvoina ja tuovat nyt omia lapsiaan tänne, Merja kertoo. Syömisen opettelua Vuodeosaston seinällä on kuvataiteilija-isän valamat kolme kasvokuvaa lapsestaan. Ovissa näkyy muumihahmoja, joista osa on saatu itseltään Tove Janssonilta. Seurakunnan palkkalistoilla oleva askarteluohjaaja Pirkko Luodes on viikoittaisella käynnillään käytävän perällä olevassa leikkihuoneessa. Leikki ei lopu, vaikka lapsi on kipeä. Sairaanhoitaja Anne-Marjo Toppari- Huttunen seuraa halkiolapsen hoitoprosessia pitkän kaaren. Työ sisältää paljon ohjaamista ja neuvontaa. Kun halkiolapsi syntyy, synnytyssairaalasta toimitetaan lähete Husukeen. Osastolta soitetaan vanhemmille mahdollisimman pian, kysytään kuulumisia ja syöttämisen sujumisesta, annetaan ohjeita ja sovitaan perheen ensikäynti. Silloin perhe tapaa plastiikkakirurgin, korvalääkärin ja sairaanhoitajan. Mukaan annetaan kansio, jossa on tietoa halkioon liittyvistä hoidoista. Neuvoa Husukesta voi kysyä koska vain. Kynnys soittaa on pienempi, kun on käynyt paikan päällä ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi. Monet kysymykset liittyvät siihen, saako vauva tarpeeksi ravintoa. Halkion rakenteesta riippuu, kuinka suuria syömisvaikeudet ovat. Osa vauvoista, joilla on lievä huulihalkio, pystyvät imemään normaalisti rintaa. Suurin osa halkiolapsista oppii syömään aivan mainiosti tavallisella anatomisesti muotoillulla pullotutilla. Yleensä halkiolapsi syö hitaasti, koska alipainetta ei synny ja imuteho on heikko. Lapsi väsyy eikä jaksa syödä kerralla paljon. Syöttämisasentoa ja tutin reikää muuttamalla etsitään parasta vaihtoehtoa, Anne-Marjo kertoo. Osastolla on kymmenen potilaspaikkaa. Halkiolapsi syö hitaasti, koska alipainetta ei synny. 16 Tehy th suuhalkio.indd :45:46

18 Husuke Hyksin Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaalassa Helsingissä hoitaa keskitetysti halkiolapset. Jonkin verran hoitoa on myös Oulussa. Perustettu Halkiolasten hoidossa on mukana plastiikka-, suu- ja leukakirurgia, purennan oikomishoito, puhehoito ja korvahoito. Yhteistyö ja hoitojen oikea ajoitus ovat onnistumisen avain. Husuken ylihammaslääkäri ja moniammatillinen tiimi saivat viime vuonna Suomen Hammaslääkäriliiton laatupalkinnon. Anne-Marjo Toppari-Huttunen kertoo, että halkiolasten vanhemmat tarvitsevat tukea ja opastusta esimerkiksi vauvan syöttämisessä. Sohvalla sairaanhoidon opiskelija Teresa Heinonen opiskelee. Sairaanhoitaja Tiina Surakka on tullut iltavuoroon. Eri-ikäisten lasten hoitaminen on työn yksi rikkaus. Leikkaukseen valmistauduttaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja kehityksen taso. Jos sairaalakokemus on myönteinen, seuraavalla kerralla on helppoa ja turvallista tulla tänne. Halkioleikkausten lisäksi tavallinen toimenpide on korvien tympanostomia eli putkitus, sillä suulakihalkiolapselle kehittyy usein liimakorvatauti. Putkien laitto onnistuu päiväseltään, kun halkioleikkaukset vaativat 3 5 päivän sairaalassa olon. Osaston työstä 70 prosenttia on halkiopotilaiden hoitoa. Lopuilla potilailla on muita kallon ja kasvojen alueen synnynnäisiä rakennepoikkeamia. Aina saa apua Anne-Marjo hakee Kerttu Kesäniemen heräämöstä. Yhden vuoden ja neljän kuukauden ikäinen Kerttu on itkuinen ja äidin syli lohduttaa. Tytölle on tehty seitsemän päivää sitten venekallon korjausleikkaus. Juuri tehdyssä tietokonetomografiassa varmistettiin, että kaikki on kunnossa. Kertun äiti Outi Kesäniemi on nukkunut viikon sairaalassa patjalla. Tänään he pääsevät kotiin. Kesäniemet ovat pääkaupunkiseudulta, joten kotimatka ei ole kovin pitkä. Poliklinikan kansliassa sairaanhoitajat Erja Kleemola ja Anna Ronkainen valmistelevat seuraavan päivän vastaanottoja. Heidän työnsä sisältää ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta. Pitkät välimatkat puhuttavat vanhempia. Poliklinikka toimii moniajanvarauspoliklinikkana eli kaikki tarvittavat käynnit varataan samalle päivälle, vaikka pikkulapselle päivä voi olla pitkä. Se on kuitenkin pienempi paha kuin jatkuva kulkeminen Helsingissä. Naiset sanovat, että työssä parasta ovat potilaat, joiden hoitoa saa seurata usein koko kasvukauden ajan. Näemme, kuinka lapsesta kehittyy nuori ja aikuinen ja kuinka halkion merkitys vähenee vuosi vuodelta. Hyvältä tuntuu, kun näkee, että perhe voi viettää normaalia arkielämää. Hoitotulokset ovat nykyään hyvät. Sukulainen kysyi, onko niitä halkiolapsia enää lainkaan. Ei heitä erota, Erja sanoo. Olli-Heikki ja Timo Kosonen ovat ehkä jo puolivälissä kotimatkaa. Viimeksi Helsingin reissulla he todistivat Mannerheimintiellä pankkiryöstöä, nyt he pääsivät tai joutuivat lehtihaastatteluun. Vaikka hoidot ovat nyt ohi, sekä osastonhoitaja että ylihammaslääkäri muistuttivat Kososia, että ovet eivät sulkeudu. Aina voi ottaa yhteyttä, jos tulee kysyttävää. Lisää tietoa Jyri Hukki ja Mirjam Kalland (toim.), Marja-Leena Haapanen, Arja Heliövaara: Avoin hymy. Halkiolapsen hoito vauvasta aikuisikään. Edita Facebookissa on huuli-suulakihalkiopotilaiden yhdistyksen Suhupon perustama Avoin hymy -palsta. Suhupon sivut netissä Tehy th suuhalkio.indd :45:50

19 Ammatissa Muista tuberkuloosi Merja Laitala on maamme ensimmäinen päätoiminen tuberkuloosihoitaja. Tuberkuloosi ei ole kadonnut mihinkään. Valppautta tarvitaan, hän sanoo. Merja Perttula n Kuvat Jari Lifländer Merjan plussat ja miinukset + Saan täysipainoisesti keskittyä asioihin + Kokonaisuus paremmin hallinnassa + Itsenäinen ja joustava työ + Pidän yhteistyöstä, jatkuva verkostoituminen Työn yksinäisyys Ajoittainen tuen puute Ei ole valmista toimintamallia, itse tulee luoda ja kehittää Kehittämistä vaatii myös jatkohoidon sujuvuus M erja Laitala on silmin nähden innostunut työstään. Tuberkuloosi alkoi kiinnostaa, kun hän tuli töihin keuhkosairauksien osastolle Taysiin. Ennen nykyistä tehtäväänsä Merja ehti työskennellä viisi vuotta oman sairaanhoitajan työnsä ohella tuberkuloosin 20 Tehy vastuuhoitajana. Nyt on tärkeää, että saan paneutua työhöni täysipainoisesti. Samaa hän toivoo kaikille tartuntatautivastuu- ja hygieniahoitajille, jotka yrittävät sitkeästi organisoida sairaanhoitopiireissä tuberkuloosiasioita oman työnsä ohella. Sairaanhoitopiireissä tehdyn kartoituksen mukaan heillä on liian vähän aikaa tähän. Toivottavasti tilanne korjaantuu lähivuosina. Monelle alalla työskentelevälle saattaa olla yllätys, ettei tuberkuloosi ole kadonnut mihinkään. Kun maahanmuutto lisääntyy, th ammatissa.indd :10:31

20 matkaillaan entistä enemmän ja ollaan työkomennuksella alueilla, joilla tuberkuloosia esiintyy paljon, tartuntoja tulee. Suomessa tapaukset ovat paremminkin hienoisesti lisääntymään kuin vähenemään päin. Välillä tulee myös laajempia epidemioita, kuten vuosi sitten Pirkanmaalla. Kaikkiaan kartoitimme noin 350 altistunutta henkilöä, joihin tauti olisi saattanut tarttua. Seurannat ovat edelleen menossa. Olen markkinoinut itseäni tuberkuloosin yhteyshenkilönä, jotta ihmiset tietävät kehen ottaa yhteyttä, kun tarvitsevat neuvoa tai apua. Puheluita on alkanut tulla tasaisesti. Tuberkuloosin asiantuntijahoitaja Ensimmäinen päätoiminen asiantuntijahoitaja marraskuun 2009 alusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Tärkeimmät työtehtävät potilasohjaus, kontaktiselvitykset, valvotun hoidon järjestelyt ja koulutus. Verkostoituminen tuberkuloosityötä tekevien tartuntatautivastuuhoitajien, hygieniahoitajien ja eri toimijoiden kanssa. Oma kouluttautuminen: Filha ry:n ja Hengitysliitto Helin lisäkoulutukset. Potilaat saavat ohjeita yskimishygieniasta. Tuberkuloosia hoidetaan 3 5 lääkkeen yhdistelmällä. Säätiön tuella Merjan työn rahoittaa Tampereen tuberkuloosisäätiö. Rahoitus myönnetään vuodeksi kerrallaan ja sitä on anottu vuosille 2011 ja Tämän jälkeen tavoitteena on vakiinnuttaa työ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. On osoitettava, että työni edistää ja tehostaa tuberkuloosityötä ja vähentää sairauden haittoja väestössä. Tukena on asiantuntijajäseniä ja nimetty seurantaryhmä. Merja pitää tiiviisti yhteyttä Taysin muihin yksiköihin, Pirkanmaan terveyskeskuksiin, päihdetyöntekijöihin ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleviin. Valvottua hoitoa Kun potilas sairastuu keuhkotuberkuloosiin, hänelle aloitetaan 3 5 antibiootin yhdistelmähoito, joka toteutetaan ensin vähintään kahden viikon ajan alipaineistetussa eristyshuoneessa sairaalassa. Tämän jälkeen tartuntavaaraa ei ole, ja potilas voi liikkua tavalliseen tapaan. Lääkehoitoa jatketaan valvotussa avohoidossa vähintään puolen vuoden ajan. Valvottu hoito (DOT directly observed treatment) tarkoittaa, että tehtävään koulutettu henkilö on paikalla ja katsoo, että potilas nielee jokaisen lääkeannoksen. Näin varmistetaan, että potilas ottaa lääkkeet päivittäin ja paranee, eikä synny lääkkeille resistenssejä kantoja. Samalla seurataan mahdollisia lääkkeiden haittavaikutuksia ja tuetaan potilasta kaikin tavoin pitkän hoidon aikana. Vuoden alussa Pirkanmaalla oli 12 valvotussa hoidossa olevaa potilasta ja kaksi eristyshuonehoidossa Taysissa. Työni alkaa silloin, kun potilas on sairaalassa. Joko minä, omahoitaja tai molemmat yhdessä annamme potilaalle ja hänen omaisilleen ohjausta sairaudesta ja lääkehoidosta. Tärkeää on auttaa potilasta alusta pitäen sitoutumaan ja motivoitumaan hoitoon, ennen kuin hän lähtee sairaalasta. Merja on huomannut, että iäkkäillä henkilöillä on paljon pelkoja tuberkuloosia kohtaan. Vielä 1930-luvulla tuberkuloosiin kuoli vuosittain lähes ihmistä. Kun keskustelemme avoimesti, pelot hälvenevät. Moni ikä-ihminen on saanut tuberkuloositartunnan lapsuudessaan. Sairauksien ja iän myötä yleiskunto on heikentynyt ja elimistössä uinunut tuberkuloosi on puhjennut. Kun potilaat kotiutetaan, Merjan työ jatkuu valvottua hoitoa toteuttavien tukihenkilönä. Ongelmia voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun avohoitoon siirtyvällä ei ole pysyvää asuinpaikkaa. Työ vaatii suunnittelua ja luovia ratkaisuja koko jatkohoidon ajan. Lääkkeiden kanssa on monesti aika vekslaamista. Niiden haittavaikutuksena Tehy th ammatissa.indd :10:46