Työ Suomessa. Viittä kieltä puhuvan italialaismaisterin Lorenzo Dotson Smithin tavoite. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. sivu 6.

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Kaupunki, jossa on Škoda-yliopisto sivu 6 Tutustu lobbarin kiisteltyyn työhön sivu 18 1 Vapaa liikkuvuus vai minimipalkka? sivu 26 Tulpat korviin, käskee direktiivi sivu 34 Viittä kieltä puhuvan italialaismaisterin Lorenzo Dotson Smithin tavoite Työ Suomessa sivu 16

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Paavo Mäkinen Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö paavo.makinen@cec.eu.int Vastinetta rahoille Vuosi 2005 jäi monien mieliin Euroopan unionille vaikeana vuotena. Kevätkesän kansanäänestykset Ranskassa ja Hollannissa siirsivät keskustelun perustuslaillisen sopimuksen kohtalosta tulevaisuuteen. Vastatuulesta huolimatta EU on kyennyt luovimaan eteenpäin. Kemikaaliasetuksessa otettiin ratkaiseva askel viime vuoden lopussa. Suomen kannalta päätös oli erityisen tärkeä, koska Helsinkiin perustettavan Euroopan kemikaaliviraston mukana Suomeen arvioidaan tulevan jopa 450 kansainvälistä työpaikkaa. Tämä tulee tavalla tai toisella näkymään Helsingin kokoisessa kaupungissa. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltioiden päämiehet pääsivät kuukausia kestäneen kädenväännön jälkeen yhteisymmärrykseen vuosien rahoituspaketista. Päätös syntyi julkisuudessa esiintyneestä kritiikistä huolimatta yllättäen ennätysaikaisin: edellistä seitsemän vuoden rahoituskehystä koskevat neuvottelut saatiin päätökseen vasta Berliinissä maaliskuussa 1999 yhdeksän kuukautta ennen kyseisen kauden alkamista. Suomalaisten huomio on budjettikeskustelussa kiinnittynyt lähinnä Suomen kasvavaan jäsenmaksuun: maamme nettomaksu EU:lle on tulevalla rahoituskaudella vajaat 400 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa runsasta 75:tä euroa jokaista suomalaista kohti. Tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna tuleva, nykyiseen verrattuna noin kolminkertainen nettomaksuosuus tuntuu varmasti suurelta. Miksi EU:lle pitäisi maksaa enemmän? Mitä me saamme EU:sta rahojemme vastineeksi? On ymmärrettävää, että kansalaiselle ei riitä pelkästään se, että hän saa hyvän mielen ollessaan solidaarinen ja auttaessaan köyhempiä eurooppalaisia, jos kaikki maksuista aiheutuva hyöty tuntuu lipuvan muualle. Euroopan komission Suomen edustusto haluaa omalta osaltaan vastata kysymyksiin kampanjallaan 101 tapaa, joilla EU on parantanut elämääsi. Julkaisemme verkkosivuillamme osoitteessa koko vuoden ajan viikoittain kaksi esimerkkiä siitä, miten EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat myönteisesti elämäämme. Tällä viikolla esittelyssä ovat henkilötietojen suoja sekä EURES-työnvälityspalvelu. Lisää EU:n vaikutuksesta työllisyyteen ja työvoimaan voit lukea tästä lehdestä. Kansalaiselle ei riitä pelkästään se, että hän saa hyvän mielen ollessaan solidaarinen ja auttaessaan köyhempiä eurooppalaisia. Sisältö 1/ Christoffer Taxellin kolumni 5 Katuparlamentti Helsingissä 6 Kaupunki, jossa kaikki liittyy Škodaan 11 Anu Sistosen oma Eurooppa 12 Kielimuuri haittaa työvoiman liikkuvuutta 14 Timo Rinne lähti yrittäjäksi Luxemburgiin 15 Marketta Häkkänen uranostetta Berliinistä 16 Lorenzo Dotson Smith etsii töitä Suomesta 17 Työvoimasäännöt katkolla vappuna 18 Mitä tekee lobbari? 22 Eurooppa tienhaarassa: Kehruu-Jenny uhkasi työntekoa 23 Rahanjako vielä auki 24 Virkakilpailu teki juristista kääntäjän 26 Vaxholmissa vastakkain vapaa liikkuvuus ja minimipalkka 28 Nuorten miniyritys pelin avulla nousuun 30 Kenneth Ekholm och fördomar mot handikappade 32 Lukijan kirje

3 Jan Kruml 33 Seikkaile turkulaisessa puistossa 34 Huhu: Korvia särkee 35 Kisavisa 36 Espanja johtaa pätkätyötilastoa sivut 6-17 Tsekkiläinen autotehdas Mladá Boleslavassa vetää työntekijöitä naapurimaista asti. Työvoiman liikkuvuuden teemavuoden 2006 aluksi Europa-lehti käy autokaupungissa ja tutustuu uskaliaisiin muuttajiin. Työvoiman vapaan liikkuvuuden mahdollisuudesta huolimatta eurooppalaiset eivät ole kovin innokkaasti muuttaneet työn perässä toiseen maahan. Liikkuvuuden pelisääntöjä pohditaan sivulla Liisa Herttola viihtyy siskonpoikansa Eero Taljan kanssa Turun Seikkailupuistossa Kupittaalla. Osin EU-rahoitteinen Elämysten Maa -hanke on uusinut leikkivälineitä ja kunnostanut puistoa. sivu 33 Mirka Sillanpää Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Paavo Mäkinen paavo.makinen@cec.eu.int Toimitus Unionimedia Oy PL 36, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) europa@unionimedia.fi Ulkoasu Maarit Kattilakoski Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen risto.paananen@unionimedia.fi puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) burhel@cec.eu.int Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla europa@unionimedia.fi tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy Kannen kuva Pekka Sipola. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 kuva Kai Lindqvist k o l u m n i Kuusi viikkoa: liian pitkä rekrytointiaika 4 Christoffer Taxell Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Väestön ikääntyminen on Suomessa suuri ongelma, joka tiedostetaan mutta jonka aiheuttamista muutoksista ei kuitenkaan puhuta riittävästi. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee jo neljättä osaa koko väestöstä. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten tämän ryhmän osuus koko väestöstä oli vain puolet nykyisestä. Kun me 40-luvulla syntyneet siirrymme lähivuosina kaikki eläkkeelle, vaikutukset työelämään ovat suuret. Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina noin miljoona ihmistä. Viime vuonna jäi jo eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tuli uusia työntekijöitä. Tuore OECD:n selvitys kertoo, että julkisen sektorin kasvun nykyvauhdilla työelämään tulevasta ikäluokasta jo kaksi kolmasosaa siirtyy julkisen sektorin palvelukseen. Jos tämä kehitys toteutuu, voi syystä kysyä, mistä löytyy yrityksille työntekijöitä, mistä talouskasvun rakentajia. Vaikka kehitys ei olisikaan näin dramaattinen julkisen sektorin kasvua on hillittävä muun muassa tuottavuutta nostamalla olemme joka tapauksessa suurten muutosten edessä. Ulkomaan kansalaisia on Suomessa tänään eurooppalaisessa mittakaavassa hyvin vähän, noin 2 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalit. EU-alueelta ei paljon liikuta Suomeen töihin ruotsalaisia lukuun ottamatta. Ongelmana mainitaan usein kieli. Tätä tekstiä kirjoittaessani sateisena ja synkkänä tammikuun päivänä käy kyllä mielessä epäilys, ettei ilmastommekaan ole täysin syytön siihen, ettei Suomi houkuttele. aikalakia on tulkittu osoituksena ennakkoluuloista uusia jäsenmaita kohtaan. Voimmeko uskottavasti torjua tämän käsityksen? Laajentumisen jälkeen ei ole havaittu merkittävää muutosta uusista EU-maista tulevien määrissä. Työntekijöiden liikkuvuuden rajoittaminen on siten ollut turhaa. Samalla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomi tarvitse maahanmuuttajia. He ovat jo muutaman vuoden päästä talouskasvun ja näin ollen myös suomalaisen hyvinvoinnin kehityksen edellytys. Jo nyt vallitsee eräillä sektoreilla ja aloilla työvoimapula. Maaherra Rauno Saaren johtaman työryhmän viime keväänä tekemät ehdotukset tulisi viipymättä toteuttaa. On hämmästyttävää, että edelleenkin esiintyy vaatimuksia siirtymälain jatkamisesta. Paitsi että siirtymäaika on yhtenäisessä EU:ssa perusteeton, se ohjaa suomalaista työnantajaa epätarkoituksenmukaisesti ulkomaisen alihankkijan tai vuokratyöntekijän käyttöön, sillä lupabyrokratia uuden työntekijän palkkaamiseksi uusista EU-maista kestää jo yli 6 viikkoa. Vielä vähemmän voi hyväksyä sen, että lain jatkamiseen kytkettäisiin siihen täysin kuulumattomia asioita, kuten niin sanottu tilaajanvastuu. Irlanti lienee EU-maa, joka on suhteessa kokoonsa ottanut vastaan eniten työntekijöitä muista EU-maista. Kokemukset ovat tietääkseni valtaosin myönteisiä, näkökulmasta riippumatta. Suomalainenhan ei yleensä usko ennen kuin näkee. Epäilijöiden kannattaisi ehkä käydä Irlannissa katsomassa. EU:n laajentumisen yhteydessä säädetyllä, huhtikuun lopussa päättyvällä siirtymäajalla yritettiin vielä hillitä uusien EU-maiden kansalaisten työntekoa Suomessa. Uusissa jäsenmaissa siirtymä-

5 Mitä hyötyä EU:sta? Neljä vuotta sitten siirryttiin maksamaan euroilla. Mitä muuta EU on saanut aikaan? Euroopan komission Suomen edustusto julkaisee tänä vuonna verkkosivuillaan joka viikko kaksi esimerkkitapausta, miten EU:n jäsenyys ja toiminta hyödyttävät suomalaisia. Tiedotuskampanja 101 tapaa, joilla Euroopan unioni on parantanut elämääsi kertoo käytännön esimerkkien avulla, miten EU-lainsäädäntö käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään. Viikon vinkkien aiheet vaihtelevat elintarviketurvallisuudesta ympäristön puhtauteen, kuluttajansuojasta kilpailulainsäädäntöön ja matkustajan oikeuksista kulttuurin tukeen sekä yhteystyöhön sisä- ja oikeusasioissa. Viikon esimerkit julkaistaan komission Suomen edustuston verkkosivuilla osoitteessa finland/. Vinkit löydät linkistä 101. Luvassa verkkokysely perustuslaista Eurooppa-päivänä, 9. toukokuuta tullaan järjestämään kansalaisten verkkokysely EU:n perustuslaista. Näin on lupaillut Itävallan suurlähettiläs Gregor Woschnagg ranskalaisille politiikan tutkijoille Le Nouvel Observateurin mukaan. Itävallan EU-puheenjohtajuuskausi alkoi vuoden alussa ja se päättyy kesäkuun lopussa. Euroopan unioni pysäytti EU:n perustuslaillisen sopimuksen käsittelyn viime kesänä sen jälkeen kun hollantilaiset ja ranskalaiset hylkäsivät perustuslain kansanäänestyksissään. Woschnaggin mukaan esitys EU-perustuslaista olisi kesällä verkkokyselyn jälkeen tulossa uudestaan komission työjärjestykseen. Hankkeen jatkokäsittely siirtyisi komission päätöksen mukaan seuraavan EU-puheenjohtajamaan eli Suomen vastuulle. Rahaa pandemian torjuntaan Lintuinfluenssan tarttuminen ihmiseen ja siitä johtuva pandemian uhka otetaan maailmalla vakavasti. Pekingissä tammikuun lopussa kokoontuneen kansainvälisen avunantajakonferenssin osallistujat lupasivat yli puolitoista miljardia euroa lintuinfluenssan torjuntaan ja valmistautumiseen mahdollisen pandemian varalta. EU:n komissio lupasi taudin torjumiseen ja siihen varautumiseen 80 miljoonaa euroa ulkosuhteiden budjetista ja Euroopan kehitysrahastosta sekä lisäksi tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta 20 miljoonaa alan tutkimustyöhön. Kun mukaan lasketaan EU:n jäsenmaiden lupaama rahoitus, EU:n rahallinen panos on yhteensä 214 miljoonaa euroa. Avunantajakonferenssin järjestivät Kiina, Maailmanpankki ja Euroopan komissio. Lähes puolet EU:n markkinoilla havaituista vaarallisista kuluttajatuotteista on peräisin Kiinasta. Lue lisää lintuinfluenssasta ja EU:n varautumisesta siihen komission sivulta world/avian_influenza/index.htm, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus: ja Suomessa Kansanterveyslaitos osoitteessa Katuparlamentti Annukka Lehto, Helsinki kuvat Tomi Westerholm Lähtisitkö töihin toiseen EU-maahan? Laura Heikkinen, 20, Rovaniemi Kyllä lähtisin. Itse asiassa työskentelen parhaillaan Englannissa. Pidän välivuotta ja työskentelen tarjoilijana Carlislessa. Voin hyvin asua ulkomailla. Raija Lähteinen, Helsinki Ei minulla olisi mitään sitä vastaan. Ikä kyllä voi olla este, koska olen jo eläkkeellä. Mutta jos olisin työelämässä, niin voisin muuttaa. Kieliäkin puhun, englanti ja ruotsi sujuvat. Eläkepäiviä en kyllä lähtisi toiseen EU-maahan viettämään. Paitsi jos rakastuisin palavasti, se voisi olla toinen juttu! Alpo Keinänen, 35, Oulu En lähtisi, koska perhe ja pienet lapset ovat Suomessa. Suomessakin riittää mielenkiintoisia yrityksiä, joiden kautta voi tehdä EU-töitä Suomessa. Olen jo vuosia työskennellyt näin ja olen siihen tyytyväinen. Riikka Sakki, 41, Hyvinkää Periaatteessa kyllä, jos lapset olisivat isompia. Erityisesti Keski-Eurooppa kiinnostaa. Olisi hyvä ylläpitää ja parantaa kielitaitoaan. Puhun englantia ja ruotsia, sekä auttavasti venäjää. Myös omien rajojen kokeilu houkuttaa. I Daoud, 37, Dubai Kyllä. Asun Dubaissa, mutta työskentelen kansainvälisen yrityksen palveluksessa. Matkustan paljon, sillä käyn töissä muun muassa Lontoossa ja Pariisissa. Mieluiten työskentelisin Sveitsissä, koska maan ympäristö on niin kaunis. Mieluisin asuinmaani Euroopassa olisi Monaco. 5

6 6 Sata vuotta autoteollisuutta Yhden asian

7 Mladá Boleslavassa toimii Tšekin suurin yritys. Škoda City imee työntekijöitä idästä ja esimiehiä lännestä. Tuotantokustannukset olisivat naapurissa Ukrainassa vielä tšekkiläistäkin edullisemmat. kaupunki Tässä kaupungissa kaikki ovat jollain tapaa sidoksissa Škodaan. Poikkeuksia ei ole, Mladá Boleslavan keskustassa hotelli Grandin edessä tietä ylittävä Miroslav Brzobohatý kertoo. Minä olen ollut autotehtaalla töissä jo 35 vuotta ja jään tulevana keväänä eläkkeelle. Aloitin aikoinaan apumiehenä ja olen kohonnut ryhmänjohtajaksi. Mladá Boleslavassa todellakin on mahdoton löytää ketään, joka tai jonka sukulainen ei olisi Škodalla töissä. Kaupungissa on asukasta, mutta kaupungin keskellä kohoavassa jättiläismäisessä tehtaassa on yli työntekijää. Škoda Auto on Tšekin suurin yritys. Työhuoneessaan Mladá Boleslavan kaupunginjohtaja Svatopluk Kvaizar ottaa esiin kaupungin kartan. Autotehdas peittää jo neljänneksen kaupungin pinta-alasta. Ja tehdas kasvaa koko ajan. Mladá Boleslavan vanha hautausmaakin on jo joutunut tehtaan piirittämäksi ja sijaitsee nyt tehdasalueen keskellä. Uusia työkäsiä ei kaupungista eikä sen ympäristöstäkään ole löytynyt enää pitkään aikaan, joten heitä on tuotava muualta. Mladá Boleslavassa Škoda-autoja rakentavat tšekkien lisäksi muun muassa slovakit, puolalaiset ja ukrainalaiset. Johtotason työntekijöitä ja suunnittelijoita kaupunkiin on puolestaan tullut muun muassa Saksasta ja Hollannista. Ja lopputulos, valmiit autot, myydään yli 90 maassa eri puolilla maailmaa, tehtaan pr-päällikkö Jaroslav Cerný muistuttaa. < 7

8 8 Autoteollisuus on yksi kansainvälisimpiä teollisuudenaloja ja muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Škodalla on kokoonpanolinjoja Tšekin lisäksi jo Intiassa, Ukrainassa, Bosniassa ja Kazakhstanissa. Mutta toimintamme ydin tulee jatkossakin säilymään Mladá Boleslavassa. Täällä sijaitsee Škodan sielu ja sykkii sen sydän. 10 miljoonaa valmista autoa Ensimmäiset autot kaupungissa rakennettiin reilut sata vuotta sitten. Tehtaasta on lähtenyt maailmalle jo viisi miljoonaa autoa siitä lähtien, kun Volkswagenista tuli Škodan omistaja 1990-luvun alussa. Vuonna 2006 ylitetään 10 miljoonan rajapyykki. Niin monta autoa tehtaassa on valmistettu koko sen historian aikana. Alkujaan autoja rakennettiin Mladá Boleslavassa kauppamerkillä Laurin & Klement, mutta 1925 Škoda-konserni osti tehtaan. Siitä lähtien kaupunki on tunnettu Keski-Euroopassa Ryhmänjohtaja Miroslav Brzobohatý jää keväällä eläkkeelle Škodan tehtailta 35 työvuoden jälkeen. Škoda Citynä, autokaupunkina. Logistiikkajohtaja Matthias Zehin mukaan tuotanto lähentelee nykyään puolta miljoonaa per vuosi. Vuonna 2005 Mladá Boleslavan kokoonpanolinjoilta lähti maailmalle valmiina tai puolivalmiina Laadusta ei Mladá Boleslavassa suostuttu tinkimään, vaikka olosuhteet olivat välillä kehnotkin, Škodan pr-päällikkö Jaroslav Cerný muistaa kommunismin aikaa. < autoa luvulla suurin vientimarkkinaalue on Saksa, mutta Suomessakin Škodat käyvät hyvin kaupaksi. Škoda Autolla oli paljon kosijoita, kun demokratian aika taas koitti Tšekkoslovakiaan ja valtio alkoi yksityis-

9 Muussa ei ole eroa tää tuotantolaitoksiaan. Škodaa havittelivat Volkswagenin lisäksi ainakin General Motors, Renault ja BMW luvun lopulle tultaessa Tšekki ja Slovakia olivat jo ehtineet irtautua toisistaan, kun Tšekin hallitus päätti vetäytyä Suurimmat rahat autoteollisuuteen 10,2 miljoonan asukkaan Tšekki on Slovenian ohella taloudellisesti menestyvin EU:n keski- ja itäeurooppalaisista jäsenvaltioista. Työvoiman keskibruttopalkka Tšekissä on kuitenkin vasta neljännes Suomen tasosta. Tšekin väestö on eurooppalaisittainkin hyvin koulutettua: talouden rattaat liikkeessä pitäviä insinöörejä valmistuu väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon kuin Suomessa. Maantieteellinen sijainti keskellä Eurooppaa on tuotannon kannalta erinomainen, ja tiet ja muu infrastruktuuri ovat hyvässä kunnossa. Ulkomaisia investointeja Tšekki keräsi vuonna 2005 lähes kahdeksan miljardia euroa, mikä osin johtuu vielä käynnissä olevista yksityistämisprosesseista. Omia vahvoja tuotemerkkejä tšekkiyrityksillä on toistaiseksi niukasti. Suurimmat investoinnit tuotantoon ovat tulleet autoteollisuuteen. Volkswagen on modernisoinut ja laajentanut Škoda Autoa yli kahdella miljardilla eurolla ja Toyota Peugeot Citroën Automobile rakensi Prahan lähelle tehtaan yli 1,3 miljardilla eurolla. Myös Hyundai on valinnut yli miljardi euroa maksavan uuden autotehtaansa sijoituspaikaksi Tšekin. Tšekin luonnonvaroja ovat hiili ja puu. Suurimmat vientiartikkelit ovat koneet ja laitteet sekä kemikaalit. Suomen ja Tšekin välillä merkittävin kauppa-artikkeli on toistaiseksi ollut jääkiekkopelaajat. Talous Tšekissä kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia ja työttömyysaste on yhdeksisen prosenttia. Inflaatio pysyttelee kahdessa prosentissa, mutta siitä huolimatta yhteisvaluutta euro otettaneen käyttöön vasta Talouskasvua varjostaa vaikea korruptiotilanne. Uskonnoltaan tšekit ovat pääosin roomalaiskatolisia (40 prosenttia) tai uskonnottomia (40 prosenttia). kuin palkoissa: ne ovat täällä kolme, neljä kertaa matalammat kuin Länsi-Euroopassa. Sami Lotila autobisneksestä ja myydä Volkswagenille loputkin omistamansa Škoda-osakkeet. Mladá Boleslavan kaupunginjohtaja Svatopluk Kvaizar uskoo autoteollisuuteen. On riski olla riippuvainen yhdestä työnantajasta, hän myöntää. Palkkakasvu huolettaa Kilpailu autoteollisuudessa on äärimmäisen kovaa, eikä yhdelläkään tuottajalla ole varaa jäädä lepäilemään, logistiikkajohtaja Zeh sanoo valtavia tuotantohalleja esitellessään. Hallit ovat steriilin puhtaita ja tehdashalleiksi meluttomia. Itsenäiset, toisiaan vastaan kilpailevat työryhmät suorittavat tehtäviään näennäisen vaivattomasti. Kirkkaat valotaulut osoittavat, onko ryhmä jäljessä vai edellä kuukausittaisesta tavoitteestaan. Yleensä edellä, sillä se tietää bonuksia. Zeh on tullut Mladá Boleslavaan Volkswagen-konsernin lähettämänä Saksasta. Volkswagenilla kaikki työvaiheet on standardoitu, joten Škodaa rakennetaan Tšekissä samalla saksalaisella tehokkuudella kuin Volkkareita Saksassa. Muussa ei ole eroa kuin palkoissa: ne ovat täällä kolme, neljä kertaa matalammat kuin Länsi-Euroopassa. Tšekkiläiset työntekijämme ovat jopa omaksuneet saksalaisen ammattiyhdistysperinteen. Kouriintuntuva osoitus ay-toiminnasta oli vuoden 2005 alun lakko, jolla Škodan työväki vauhditti palkankorotusvaateitaan. Juuri palkoista ja niiden kasvusta Zeh ja hänen työnantajansa ovat huolissaan. Tšekissä kuten muuallakin Keski- ja Itä- Euroopassa palkat kasvavat vuosittain jopa 10 prosenttia ja saavuttavat vääjäämättä Länsi-Euroopan tasoa. Länsi-Euroopassa palkkataso sen sijaan on vaarallisen korkea kilpailukyvyn kannalta. Saksassa autonrakentajan työtunti maksaa kolme kertaa enemmän kuin Etelä-Koreassa. Japanissakin on huomattavasti halvempaa. Hintakilpailua on syntynyt aivan EU:n naapuriinkin, kun etenkin Ukrainan autoteollisuus on pääsemässä jaloilleen, Zehin kollega Denisa Simková muistuttaa. Volkswagenin kilpailukyvyn kannalta Škodan palkkojen säilyminen maltillisina on tärkeää siitäkin syystä, että Mladá Bo- 9

10 Intiassa Škoda kohosi yllätyshitiksi sen jälkeen, kun suuren suosion saavuttaneessa Bollywood-elokuvassa huristeltiin Škodalla. Jana Novotny on asunut Škoda-kaupungissa koko ikänsä. 10 leslavassa kasataan moottoreita ja vaihdelaatikkoja Volkkari-konsernin muihinkin autoihin. Tšekissä autoteollisuus on yksi tärkeimpiä teollisuudenhaaroja. Se työllistää alihankintafirmat mukaan lukien reilusti yli ihmistä. Koko EU-alueella autoteollisuus antaa työtä kahdelle miljoonalle ihmiselle. Vuonna 2005 EU-alueen automarkkinat kutistuivat noin kahdella prosentilla. Logistiikkajohtaja Matthias Zeh tuli töihin Saksasta. Nuoret eivät ole kiinnostuneita elämään tehtaan rytmissä, kertoo Alena Fadrhoncová. Olemme vahvoilla Totta kai kaupungille on riski olla riippuvainen vain yhdestä työnantajasta, Mladá Boleslavan kaupunginjohtaja Svatopluk Kvaizar miettii. Uskon silti, että olemme vahvoilla, sillä Škodan kaltaisille edullisille ja taloudellisille autoille on aina kysyntää. Toistaiseksi Mladá Boleslavassa ei ole koettu yhtään lama-aikaa autotehtaan koko satavuotisen historian aikana. Tuotanto on kasvanut tasaisesti, eikä työvoimaa ole jouduttu kertaakaan vähentämään dramaattisesti. Škodan pr-päällikkö Jaroslav Cernýkin on sitä mieltä, ettei suuren mittaluokan autotuotanto tule koskaan katoamaan Mladá Boleslavasta. Tässä touhussa painavat perinteet, eivätkä pelkät matalat tuotantokustannukset. Ei kokonaista tehdasta voi viedä halpatuotantomaahan ja löytää sieltä hetkessä yli koulutettua ja motivoitunutta työntekijää. Škodalla on Mladá Boleslavassa jopa kaksi omaa koulua toinen niistä korkeakoulu < joissa koulutetaan ammattilaisia Škodan ja samalla koko Volkswagen-konsernin tarpeisiin. Toistaiseksi suurimmat mullistukset Mladá Boleslavassa on koettu 1990-luvun alussa, kun Volkswagen alkoi toteuttaa kaupungissa kapitalismin periaatteita. Sosialismin aikana Škoda oli omistanut kulttuurikeskuksia, lastentarhoja ja yli asuntoakin, mutta nyt kaikki pantiin myyntiin. Tehdasrakennukset remontoitiin tiptopkuntoon, mutta samalla alettiin työntekijöiltäkin vaatia uudenlaista työmoraalia: työnantajalta varastaminen ei ollut enää sallittua, eikä työajalla juopottelukaan. Kaikki eivät sopeutuneet. Edelleen Škoda tukee vahvasti kaupungin kulttuuria, urheilua ja terveydenhoitoa, sekä tarjoaa työntekijöilleen korottomia asuntolainoja. Elämää tehtaan rytmissä Mladá Boleslavassa keskipalkka on nykyään lähes 100 euroa parempi kuin muissa tšekkiläisissä kaupungeissa, eikä työttömyyttä ole käytännössä lainkaan. Silti kaupungin väkiluku vähenee huolestuttavaa vauhtia. Yhden tehtaan kaupungit ovat menneisyyden jäänne. Eivät nykyajan nuoret halua enää mennä töihin aamukuudelta ja elää tehtaan rytmissä, kertoo Mladá Boleslavan kaupungintalon edessä ulkoileva Alena Fadrhoncová. Tässä kaupungissa on hieman ummehtunut tunnelma, kun kaikki tuntevat toisensa. Ei ole juuri kahviloita, baareja eikä yöelämää. Ilkivalta ja rikollisuuskin kiusaavat, kuten monessa muussakin vierastyöläisten kansoittamassa kaupungissa. Fadrhoncová on itse töissä kaupassa, mutta onko hänellä sukulaisia Škodalla? Totta kai on. Hänen isänsä on työskennellyt tehtaassa jo 25 vuotta. Sami Lotila, Mladá Boleslava kuvat Jan Kruml

11 o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppaan. Pekka Keskitalo Théâtre de la Ville ei päästä otteestaan Pariisi on modernin tanssitaiteen mekka, sanoo tanssija-koreografi Anu Sistonen rakastamastaan kaupungista. Ranskalaismetropolin vetovoima on ollut Sistosen elämässä niin voimakas, että kaupunki yhdistettynä Tero Saarinen Companyn tarjoamaan työtilaisuuteen puski Sistosen pois tutuilta poluilta. Kymmenvuotinen työrupeama Kansallisbaletissa päättyi ja kasvu vapaaksi taiteilijaksi alkoi. Tero Saarinen oli jo Pariisissa. Halusin pois 80 hengen ryhmästä yhden koreografin tanssijaksi, hän kertaa seitsemän vuotta sitten tekemäänsä päätöstä. Suhde Pariisiin orasti jo ennen muuttoa. Kulttuurinnälkäinen Sistonen haki vuosien ajan ravintoa Pariisin oopperan balettinäytöksistä. Kaupungin modernin tanssin tarjonta vei kuitenkin tanssijan sydämen. Varsinainen leimahdus tapahtui, kun Sistonen näki tanssiteatterin kulttihahmon, saksalaisen Pina Bauschin esittävän Théâtre de la Ville n näyttämöllä teoksen Kevätuhri. Kokemus oli valtava. Koin yhden urani huippuhetkistä, kun pääsin myöhemmin tanssimaan samaiselle näyttämölle Cullberg Balettenin kanssa, hän muistelee. Hassua kyllä, Sistosen hullaannus Pariisiin kulminoitui aikana, jolloin hän työskenteli Ruotsissa. Cullberg Ballettenin vierailu Théâtre de la Ville n näyttämölle oli ikimuistoinen. Ranskalainen moderni tanssi saa polvilleen melkeinpä naivistisessa uskalluksessaan ja avoimuudessaan. He eivät pelkää tekevänsä mitään väärää, tietää tanssija-koreografi Anu Sistonen. Hän asuu nykyisin Luxemburgissa, mutta työskentelee myös Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Asun vain kolmen tunnin päässä Pariisista. Théâtre de la Ville on lähellä, Anu Sistonen iloitsee. Kauden ohjelmisto löytyy osoitteesta Muistan ihanan fyysisen väsymyksen ja valtavan taiteellisen annin. Tanssimme kaksi viikkoa putkeen, viikonloput läpeensä. Päivät harjoittelimme ja illat esiinnyimme. Ankarien fyysisten ponnistelujen vastapainoksi tanssijoiden suosikkiravintolaksi nousi kaupunginteatterin kyljessä sijaitseva Le Mistral. Söimme kuin hevoset, tanssijatar nauraa ja kumoaa uskomuksen, että ammattitanssijat elävät lähes ravinnotta. Tutun ravintolan keittiö hurmaa edelleen. Nyt minulle riittää, että saan istua Le Mistralin kulmapöydässä, katsella liikennettä ja muistella. Tanssitossuihin on kätkeytynyt myös muisto pariisilaisten joustavuudesta. Rue de la Main d Orilla sijaitseva l Ami Pierre muodostui kantapaikaksi silloin, kun nuori taiteilija asui pienessä ullakkohuoneistossaan Saint Germain des Prés ssä. Ravintolan hengettärenä hääräsi Madame Marie-Jo, tanssiporukan isoäidiksi ristimä ranskalaisnainen. Hän toivotti asiakkaat tervetulleiksi kellonajoista piittaamatta. Palasimmepa tanssikiertueelta miten myöhään tahansa, menimme aina isoäidille syömään - olipa kello yksi tai kaksi yöllä, Sistonen muistelee. Suosikkiravintoloista huolimatta kaupunginteatteri on kuitenkin Sistoselle kaikkein tärkein paikka Pariisissa. Théâtre de la Ville on aina ajankohtainen. Kaikki parhaimmat ryhmät ja kuumimmat nimet esiintyvät siellä. Ympäristö on haasteellinen, sillä teatterin katsomo on jyrkästi nouseva ja siksi vaativa sekä tanssijalle että katsojalle. Nykyisin Sistonen käy lempikaupungissaan noukkimassa fiiliksiä. Pariisi antaa merkillisen vapauden tunteen sekä hyvässä että pahassa. Sääntöyhteiskunnasta kotoisin olevalle suomalaiselle se on tärkeää. Aija-Leena Luukkanen, Luxemburg 11

12 Töihin toiseen Suomalaiset innokkaampia muuttamaan EU-maihin kuin muut eurooppalaiset muuttamaan Suomeen 12 Vuosi 2006 on nimetty Euroopan unionissa työvoiman liikkuvuuden teemavuodeksi. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseen onkin aihetta, sillä muussa EU-maassa kuin alkuperämaassaan asuvien osuus on pysytellyt 1,5 prosentin tuntumassa jo 30 vuoden ajan. Tarkkoja lukuja ei ole selvillä, mutta Suomesta liikutaan enemmän Eurooppaan kuin toisinpäin. Eurooppaan muuttajat ovat nuorehkoja, hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia, toisin kuin esimerkiksi 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet, johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä kertoo. Perhesyyt ovat tärkeimpiä syitä siihen, miksi ihmiset eivät muuta työn perässä Eurooppaan, kertoo Turun työvoimatoimiston Eures-neuvoja Tomi Puranen. Jos on nuori, sinkku ja kielitaitoinen, muutto muualle Eurooppaan kiinnostaa. Kesä ja sesonkityöt kiinnostavat nuoria, mutta myös viisikymppiset naiset saattavat lähteä ulkomaille töihin hakemaan vaihtelua vaikka Norjaan kalatehtaalle. Erityisesti rakennus-, metalli-, hotelli- ja ravintola-ala sekä hoitoalan työpaikat kiinnostavat suomalaisia. Englanninkieliset maat kuten Iso-Britannia ja Irlanti ovat suosituimpia maita, joihin Suomesta lähdetään. Puranen kertoo, että työvoimatoimisto on hoitanut Pariisissa sijaitsevan Disneylandin rekrytointia Suomesta jo kymmenen vuoden ajan. Vuosittain noin parisataa vuotiasta suomalaista työskentelee Eures auttaa muuttajaa kuukausia ranskalaisessa huvipuistossa. Avasin viime viikolla opiskelijoiden kesätyöhaun Saksaan. Sinne haetaan suomalaisia korkeakouluissa opiskelevia nuoria työskentelemään hotelli- ja ravintola-alalla, maataloudessa sekä palvelualoilla. Rajat eivät rajoita työntekoa Monella alalla on Suomessa hyvä työtilanne, joten hinkua ulkomaille ei kaikilla ole. Huonommin työllistyvät humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat halukkaampia lähtemään ulkomaille kuin paremmin työllistyvät lääkärit ja diplomi-insinöörit. Kansainväliset suuryritykset ovat investoineet Irlantiin, jossa on kova työvoimapula. Suomenkieltä puhuvia haetaan esimerkiksi työskentelemään palvelutehtävissä puhelinkeskuksissa, Puranen summaa. Useimmissa EU-maissa on terveydenhuollon työntekijöistä pula, ja hoitajia rekrytoidaankin aktiivisesti ulkomailta. EU:n aluetta on usein verrattu työvoiman liikkumisen kannalta Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa muutetaan helpommin maan toiselta laidalta toiselle, koska siellä ei ole samanlaisia kielimuureja kuin Euroopassa, Mervi Virtanen selittää. Komissio on jo vuosien ajan yrittänyt parantaa työvoiman liikkuvuutta perustamalla ns. crossborder-alueita eli rajayhteistyöalueita, joita on paljon varsinkin Keski- Euroopassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä asuu toisessa maassa ja käy rajan yli töissä toisessa maassa. Euroopan työnvälityspalvelu Eures tarkoittaa yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on helpottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan talousalueella. Verkoston kumppaneita ovat julkiset työnvälityspalvelut sekä ammatti- ja työnantajajärjestöt. Suomessa Eures-työnvälityksestä huolehtivat työministeriö ja työvoimatoimistot. Eurooppaan muuttajat ovat nuorehkoja, hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia, toisin kuin esimerkiksi 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet. Suomeen malli ei maantieteellisistä seikoista johtuen sovi samoin kuin Keski- Eurooppaan. Tornionjokilaakson rajayhteistyöllä on historialliset juurensa, mutta voisi ajatella, että se on enemmän pohjoismaista yhteistyötä kuin eurooppalaista liikkuvuutta, Virtanen sanoo. Suomessa tarvitaan ammattilaisia Suomessa on työvoiman tarvetta matalapalkka-aloilta huippuosaajiin. Suomen väestörakenteen vuoksi alalle kuin alalle tarvitaan työntekijöitä muualta, asiantuntija Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa. Eläkkeelle lähtijöiden tilalle tarvitaan ammattilaisia erityisesti hoitoalalle, rakennusalalle sekä asiantuntijatyöhön ja opetustyöhön. Kasvavia aloja Wärnin mukaan ovat yksityiset hoito- ja sosiaalipalvelut. Matkailupalvelut tulevat lisääntymään, koska eläkeläisillä on tulevaisuudessa enemmän ra-

13 maahan 13 haa käytettävänään. Uusista EU-maista joudutaan jo nyt hakemaan työntekijöitä Suomessa ei-suosituille aloille kuten siivous-, auto- ja kuljetusalalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Virosta on saatu helpotusta monille aloille, mutta siellä palkat nousevat ja väestörakenne on samankaltainen kuin Suomessa. Keskieurooppalaisten ja brittien silmissä Suomi ei säihky maana, johon työn perässä kovin hanakasti muutettaisiin. Suomen työpaikkoja voisi markkinoida houkuttelevammin. Toisaalta suuret firmat kuten Nokia vetävät huippuosaajia, Wärn mainitsee. Monikansallisiin yrityksiin on Wärnin mukaan helpompi löytää huippuosaajia, koska työkielenä on englanti. Pääsyvaatimuksena monelle alalle kuitenkin on, että pitäisi osata suomen kielen alkeet. Nuoret lähtevät nykyään opiskelemaan Eurooppaan ja monet jäävätkin sinne. Olisi Kesäduunia löytyy vielä kesäkuussa Älä vaivu epätoivoon, vaikket olisikaan löytänyt itsellesi kesätyöpaikkaa kotimaasta. Italiassa, Englannissa ja Irlannissa sekä muissa eurooppalaisissa maissa on tarjolla runsaasti eri alojen kesätyöpaikkoja. Kesätyöpaikkoja on vielä jäljellä, joten vielä ei ole liian myöhäistä lähettää hakemusta. Yksittäisiä paikkoja tulee haettavaksi vielä kesäkuussakin, Eures-neuvoja Tomi Puranen kertoo. Saksankielen taitaville yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijoille on kysyntää. Haettavana on vähintään 50 kesätyöpaikkaa eri puolilta Saksaa hotelli- ja ravintoalalta tai muilta palvelualoilta sekä maataloudesta Lisätietoja Euroopassa olevista kesätyöpaikoista saat oman alueesi Eures-neuvojilta. Hae työpaikkaa Euroopasta: hyvä saada sieltä nuoria osaajia myös tänne Suomeen, Wärn toivoo. Marko Honkaniemi piirros Aiju Salminen

14 Hammasyrittäjäksi Euroopan ytimeen Mitä tarvitaan, jotta suomalainen terveyskeskuslääkäri muuntautuu keskieurooppalaiseksi yksityisyrittäjäksi? Pätkätöitä, rumbansietokykyä sekä riittävä tujaus ammatti- ja kielitaitoa. mään byrokratian ja rauhoittamaan pelkäävät lapsipotilaat. Yksityisyrittäjän on tunnettava maan ranskaksi kirjoitettu lainsäädäntö hyvin. Ei pelkällä englannilla tässä maassa pärjää. Myös potilasluottamuksen rakentamisessa kielitaito on tärkeässä asemassa. Maan kahta muuta virallista kieltä, saksaa ja lëtzebuergia hän ei työssään käytä. 14 Suomesta oli helppo lähteä, koska minulla ei ollut pysyvää virkaa, sanoo hammaslääkäri Timo Rinne. Hän valmistui Turun yliopistosta keskelle 90-luvun lamaa, jolloin pätkätöistäkin sieti olla onnellinen. Luxemburg tuli tutuksi vaimon määräaikaisen työsuhteen kyydittämänä. Tarkoitus oli palata kotiin. Palasimmekin ja tein terveyskeskuksessa sijaisuuksia. Puolison pysyvä työpaikka Luxemburgissa riitti kuitenkin yhteiseen lähtöpäätökseen. Nykyisin Rinne pitää yksityisvastaanottoa yhdessä tanskalaisen ja belgialaisen kollegan kanssa lilliputtivaltion ytimessä. Jos pistät praktiikan yksin pystyyn, niin kyllä on hankalaa, hän lupaa. Lääkärinoikeudet irtosivat uudessa maassa neljän kuukauden odottelun jälkeen. Luxemburg on protektionistinen maa. Paperinpyöritysrumba oli melkoinen, hän muistelee seitsemän vuoden takaista ruljanssia. Silti lääkärinoikeuksien hakeminen ei tuntunut lannistavalta prosessilta. Ei todellakaan, Rinne sanoo. Varsinaista ammatillista kulttuurishokkia hän ei ole kokenut. Suurin muutos on ollut terveyskeskuslääkäristä yksityisyrittäjäksi kasvaminen. Ranskan kieli soljumaan Timo Rinne oli notkunut ranskan kursseilla vaimon pakertaessa EU-asioiden parissa komissiossa. Lääkärinoikeuksia halajavan kielitaitoa mittaavassa haastattelussa Le Collège Médicalissa hammaslääkäri sai valita rämpiäkö haastattelu läpi ranskaksi vai luxemburgin omalla kielellä, lëtzebuergia puhuen. Hän valitsi ranskan. Aika epämukava tilaisuus. Puhuin kaiken sen ja vähän ylikin, mitä olimme etukäteen harjoitelleet, hän nauraa. Rinne on pinnistellyt saattaakseen ranskan kielensä tasolle, jolla pystyy selättä- Paikattavaa 60 maasta Rinteen potilaskanta on varsin monipuolinen. EU:n laajentuminen kymmenellä uudella jäsenmaalla näkyy myös vastaanotolla. Potilaita on varmasti yli 60 eri maasta, se tuntuu vieläkin jännältä, hän sanoo. Uusista jäsenmaista tulevia asiakkaita yhdistää ainakin yksi asia, he kokevat hammashoidon aika kalliiksi. Suoria kommentteja hoidon kalleudesta on silti turha odottaa. Eivät potilaat rahasta mielellään puhu, enemmänkin asiakkaat vetäytyvät hiljaisesti pois. Hammaslääkärillä riittää paikattavaa sekä uusissa että vanhoissa EU-hampaissa. Ehkäisevä hammashoito on edelleen alkeellista Luxemburgissa. Eli paljon reikiä. Aija-Leena Luukkanen, Luxemburg Pekka Keskitalo Hammaslääkäri Timo Rinne hoitaa 60 eri kansallisuuden hampaita Luxemburgissa. Kun sekä potilas että lääkäri puhuvat ranskaa vieraana kielenä, ei tarvitse jännittää meneekö kaikki tismalleen oikein. Hammashoitaja Laurence Martin on ranskalainen.

15 Ulkomaille muuttajan muistilista: Suurimmissa työvoimatoimistoissa toimii EURES-neuvojia, jotka auttavat työnhaussa ulkomailta, Jos lähdet ulkomaille töitä hakemaan varmista, voitko siirtää työttömyysturvasi ulkomaille työnhaun ajaksi. Lisätietoja esimerkiksi työvoimatoimistosta, Työttömyyskassojen yhteisjärjestön nettisivuilta tai Kelasta Työhistoria siirtyy maasta toiseen Kelan lomakkeella E301, muista pyytää se myös paikallisilta viranomaisilta Suomeen palatessasi. Suomessa lomakkeen saa Kelasta tai työttömyyskassalta. Ilmoita ulkomaille lähdöstäsi Kelaan, saat sieltä tarvittaessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Mieti tarvitsetko lisävakuutusta. Varmista karttuuko työeläkkeesi ulkomaantyöskentelyn aikana, Tee kirjallinen osoitteenmuutos, lomake löytyy internetistä Ilmoita muutostasi verotoimistoon ja isännöitsijälle. Mieti myös miten hoitaa veroilmoitus ulkomailta, Selvitä onko suomalaisen ajokortin käytölle aikarajoitusta ja hanki tarvittaessa kansainvälinen ajokortti. Passi lemmikille? Tarkista Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta tarvittavat asiakirjat, Hoida tarvittavat maksupalvelusopimukset pankkisi kanssa. Muista tehdä maahanmuuttoilmoitus kohdemaassa ja ilmoita yhteystietosi paikalliseen Suomen edustustoon, Tee asunnostasi kirjallinen vuokrasopimus. Selvitä terveyspalveluiden saatavuus ja hätänumerot. Suomi-Seuran paikalliset tukihenkilöt löydät sivuilta Vauhtia uraan Berliinistä Marketta Häkkänen tiesi aina lähtevänsä ulkomaille töihin, jos vain tarjoutuu sopiva tilaisuus. Opiskeluaikainen haave toteutui, kun Berliinin Scheringille perustettiin uusi resurssienhallinnan osasto, jonka apulaisjohtajaksi hänet valittiin laajassa kansainvälisessä haussa. On mahtavaa, että voin tutustua toiseen kulttuuriin ja oppia vierasta kieltä työnteon ohella. Tosin nykyinen työni tarkoittaa myös urakehityksellistä harppausta ja voin laajentaa ammatillista osaamistani, Häkkänen kertoo. Häkkänen muutti Berliiniin perheensä kanssa elokuussa. Työyhteisö otti uuden suomalaisen työntekijän kivasti vastaan, ja työ on vastannut odotuksia. Häkkänen kokoaa Scheringin gynekologian alan tutkimuksiin tarvittavia tiimejä maailmanlaajuisesta henkilöstötarjonnasta ja laatii myös tutkimusten budjetit. Teen budjetteja kolmen viiden vuoden aikavälille sekä niihin liittyvät vuosittaiset tarkistukset. Vastuualueeseeni kuuluu myös tilanteiden ennakointi ja sen jatkuva seuraaminen, mistä löytyy sopivia ihmisiä tietynlaisia tutkimuksia toteuttamaan, Häkkänen kuvailee. Hän pitää sitä hyvänä, että sai aloittaa nykyisten tehtäviensä hoitamisen jo Suomesta käsin viime huhtikuussa. Scheringin palveluksessa kuuden vuoden aikana hankittu yrityskulttuurin tuntemus antaa myös vankan pohjan nykyiseen toimeen. Luulen, että siitä oli minulle etua, että tulin talon sisältä. Työ on sisällöltään tuttua ja työympäristö eroaa suomalaisesta lähinnä vain siinä, että täällä ollaan muodollisempia, Häkkänen pohtii. Häkkänen aloitti Scheringillä kun yrityksen nimi oli vielä Leiras. Sitä ennen hän toimi kymmenen vuotta Työterveyslaitoksen tutkijana. Arjen alkuun sopeutumispalveluilla Häkkänen on koulutukseltaan filosofian tohtori. Maisteriksi valmistuin Helsingin yliopistolta soveltava fysiikka pääaineenani, väitöskirjan tein taas Göteborgin yliopistolle, Häkkänen kertoo. Marketta Häkkänen lähti opiskeluaikanaan myös ensimmäiselle ulkomaankomennukselleen kun hänet valittiin Suomi-Amerikka-yhdistysten liiton stipendiaatiksi Yhdysvaltoihin. Sitä perua on hyvä englannin kielen taito, joka on myös nykyinen työkieli Berliinissä. Työn ulkopuolella käytän kyllä pelkästään saksaa. Käyn myös kaksi kertaa viikossa Marketta Häkkänen (oik.) ja Stephanie Burkhart pitävät usein puhelinkokouksia muissa maissa työskentelevien kollegoiden kanssa. Pöydällä olevat mikrofonit välittävät keskustelun työtovereille ympäri maailmaa. saksan tunneilla, Häkkänen kertoo. Hänen työnantajansa tukee ulkomailta tulleiden työntekijöiden sopeutumista kustantamalla näille niin paljon asemamaan kielen opetusta kuin nämä haluavat. Myös puolison ja lasten kieliopetukseen on varattu oma rajallinen budjettinsa. Schering tulee monessa suhteessa vastaan niitä, jotka lähtevät ulkomaille töihin. Meistäkin tuntui, että saimme tulla ihan valmiiseen, koska Schering oli valtuuttanut erään ulkomaalaisille sopeutumispalveluja myyvän yrityksen huolehtimaan monista käytännön asioista puolestamme, Häkkänen muistelee. Marketta Häkkäsen mukana muutti tämän opintovapaalla oleva puoliso Martti ja 14-vuotias Matias sekä 12-vuotias Markus. Heistä huolehtivan yrityksen edustaja järjesti perheelle muun muassa tutustumiskäyntejä kouluihin ja etsi asuntovaihtoehtoja, joista Häkkäset saivat valita mieluisimman. Matias ja Markus viihtyvät heille valitussa Berliinin-Brandenburgin kansainvälisessä koulussa, ja Martti Häkkänen on tyytyväinen voidessaan tehdä Saksaan liittyvää väitöskirjaansa paikan päällä. Ratkaisumme on kyllä silti väliaikainen ja palaamme varmasti vielä Suomeen, Marketta Häkkänen uskoo. teksti ja kuva Eeva Bode, Berliini 15

16 16 Pekka Sipola Italialaismaisteri Lorenzo Dotson Smith: Portugalin taito paranee postissa Työ kansainvälisessä järjestössä ja muuttaminen työn perässä eri maihin ovat valtiotieteilijä Lorenzo Dotson Smithin haaveita. Vielä kun oppisi suomen niin, että sillä pärjää toimistossa. Työväenopiston kurssit ovat kyllä hyviä, kehaisee italiaa, englantia, hollantia, portugalia, espanjaa ja hidasta suomea puhuva italialaismaisteri. Jos olisin ydinvoimainsinööri, saisin varmasti hyviä töitä Italiastakin, heittää valtiotieteilijä Lorenzo Dotson Smith. Jenkki-isän ja italialaisäidin poika eli lapsuutensa Hollannissa ja kävi koulunsa Italiassa. Vuonna 2003 suomalainen tyttöystävä houkutteli hänet Erasmus-vaihdosta Lissabonista Helsinkiin. Dotson Smith reissasi Suomen ja Italian välillä, kunnes valmistui viime kesänä Bolognan yliopistosta. Hänen lopputyönsä käsitteli britti- ja italialaismedian suhtautumista EU:n laajenemiseen. Kaikki tutut Suomessa olivat varmoja, että saisin kielitaidon avulla nopeasti töitä. Mutta työnantajat sanovat ensin, ettei ole tarvetta, toiseksi, ettei ole varaa palkata ja viimeiseksi, ettei toimistossa ole tilaa. Siispä Dotson Smith selvitti työvoimatoimistosta mahdollisuuden työharjoitteluun. Harjoittelusta työmarkkinatuella ei koidu työnantajalle velvoitteita palkasta tai vakuutuksista. Sitten hän marssi Italian kulttuuriinstituuttiin ehdottamaan työharjoittelua ja sai paikan. Saman rahan saisi tekemättä mitään. Onhan korvauksella eläviä Italiassakin, mutta se ei ole minun tyylini. Asioiden eteen pitää nähdä vaivaa. Toimeentuloa turvaa satunnainen työ postin lajittelukeskuksessa. Työkaverit ovat mukavia. Portugalin taitoni on parantunut entisestään brasilialaisten työkavereiden ansiosta. En silti opiskellut kymmentä vuotta jäädäkseni sinne. Dotson Smithin vastavalmistuneet ystävät Italiassa ovat samassa tilanteessa. Varma työpaikka irtosi vain niille, jotka menivät vanhempiensa yrityksiin. Dotson Smithin mielestä etsimistäkin Lorenzo Dotson Smith uskoo työvoimatoimiston taikakoneeseen ja yritteliäisyyteen. pitää arvostaa. Olen ulkomaalaisena saanut jo kaksi työpaikkaa. Postin työstä kuulin tuttavalta capoeira-treeneissä. Työhaastattelussa keskityin niin kovasti opettelemiini suomalaisiin lauseisiin, että unohdin, että oli kyse työhaastattelusta. Pidän Suomessa siitä, että kaikki toimii. Hammashoito järjestyy ja työvoimatoimiston taikakoneelta löytyy ehdotuksia. En ymmärrä sitä, että jotkut eivät tee mitään. Suomalaisia ystäviä entinen Italian rullaluistelumaajoukkueen jäsen on löytänyt capoeiran ja jalkapallon kautta. Dotson Smith antaa Suomelle vuoden aikaa. Jos kielen oppiminen ei avaa ovia, on pakko harkita muuttoa kansainvälisempään paikkaan, vaikkapa Hollantiin. Kauemmaskin voi katsella. Hän on pitänyt yhteyttä myös isänsä tuttuihin Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa. Lupasin äidille, etten muuta Euroopasta ennen kuin opinnot ovat valmiit. Ulkomaalaisia työntekijöitä ei osata hyödyntää Suomalaiset työnantajat suhtautuvat myönteisesti ulkomaalaisten rekrytointiin mutta kokevat sen samaan aikaan riskiksi. Tämä käy ilmi Minna Söderqvistin tutkimuksesta Ulkomaalaiset työnantajan silmin. Toivoisi, että useammat yritykset kuin Nokia olisivat valveutuneita tässä asiassa, Söderqvist sanoo. Yksi este ulkomaalaisten työllistymiselle on, ettei heidän erilaista taustaansa oteta kylliksi huomioon. Heidät täytyy huomioida rekrytoinnissa, sitouttamisessa, perehdyttämisessä ja täydennyskoulutuksessa. Henkilöstöhallinnossa pitäisi miettiä, miten johtaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Lisäksi koko työyhteisön pitäisi sitoutua ulkomaalaisten työhönottoon, ettei törmätä piilovastustukseen. Ulkomaalaiset voivat itsekin yrittää vähentää työnantajien ennakkoluuloja. Keinot ovat Söderqvistin reseptin mukaan yllättävän yksinkertaiset. Epäilykset pitää osoittaa vääriksi. Työhaastattelussa insinööri voi näyttää, mitä ohjelmia hän osaa käyttää, tai hitsari voi hitsata jotain malliksi. Tärkeintä on kuitenkin, että suomen kieli sujuu. Söderqvist suosittelee, että opetusviranomaiset huolehtisivat täällä opiskelevien ulkomaalaisten riittävästä kieliopetuksesta. Ilman kieltä ei tule hyväksytyksi yhteiskuntaan. Mitä annettavaa ulkomaalaisilla sitten on? Söderqvistin mukaan työnantajat ovat yhtä mieltä siitä, että monikulttuurinen työyhteisö synnyttää innovaatioita. Ongelma on, ettei ulkomaalaisten tarjoamia etuja osata ottaa käyttöön. Kun yrityksiltä kysytään, ovatko ulkomaalaiset auttaneet saamaan uusia asiakkaita tai kehittämään liiketoimintaa, vastaukset ovat yllättäen kielteisiä. Terhi Hakala

17 SAK vaatii tilaajavastuuta ehtona uusien EU-kansalaisten vapaalle liikkumiselle Työvoimarajoitukset katkolla vappuna Suomen on kevään aikana päätettävä, halutaanko uusien EU-maiden kansalaisten oikeutta työnhakuun edelleen rajoittaa. Vuonna 2004 käyttöönotetun työlupamenettelyn voimassaolo päättyy ensi vappuna. Jos uusia päätöksiä ei tehdä, tuoreimpien jäsenmaiden kansalaisiin sovelletaan yleisiä EU-sääntöjä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Poliittisesti arkaa kysymystä valmistellaan kolmikantamallilla eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Rajoitusten jatkamista pitää esillä oikeastaan enää SAK. Muut palkansaajien keskusjärjestöt STTK ja AKAVA ovat valmiit poistamaan rajoitukset. Työnantajien EK:n mielestä ne olivat alun perinkin tarpeettomia. Selvitys siirtymäsäännösten vaikutuksista valmistuu tammikuussa, kertoo työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin. Sen jälkeen hallitus harkitsee, laatiiko se esityksen rajoitusten jatkamisesta. Jos päädytään siihen, että esitystä ei anneta, siirtymäaika päättyy nykyisen lain Futureimagebank voimassaolon lakatessa huhti-toukokuun vaihteessa, Wallin kertoo. Työvoima ei tulvinutkaan Suomeen Kun unioniin vappuna 2004 liittyi kymmenen uutta jäsentä, monet vanhat jäsenmaat pelkäsivät halvan työvoiman alkavan tulvia työmarkkinoille. Vanhoista jäsenmaista Ruotsi, Britannia ja Irlanti päättivät olla ottamatta käyttöön mitään rajoituksia, mutta muut halusivat varata mahdollisuuden karsia mahdollisia työnhakijoita. Suomessa otettiin käyttöön perinteinen työlupamalli. Vaikka asiasta käydyssä keskustelussa maalailtiin jopa satojen tuhansien työnhakijoiden tulvaa Baltian maista, esimerkiksi viime vuonna hakemuksia käsiteltiin vain noin kaksi ja puoli tuhatta. Hakemuksista runsaat 11 prosenttia hylättiin. Yleisin hylkäämisen syy oli epäilys siitä, että suomalainen työnantaja ei kykene tai halua suoriutua palkanmaksu- ja muista työnantajavelvollisuuksistaan. Luvallisen työn tavoittelua suuremmaksi ongelmaksi on osoittautunut pimeän työvoiman käyttö ja muu harmaa talous. Ongelmaksi on koettu myös vuokratyövoiman käyttö tapauksissa, joissa työnantajayritys on ulkomaalainen. Ammattiyhdistysliikkeelle on tärkeää, että kaikkeen Suomessa tehtävään työhön sovelletaan täkäläistä lainsäädäntöä ja sopimuksia. SAK hautoo kantaansa Palkansaajien suurin keskusjärjestö SAK ei ole valmis poistamaan liikkuvuuden rajoituksia, ellei sen vaatimaa tilaajavastuumallia hyväksytä. Tilaajavastuuperiaatteen mukaan pääurakoitsija vastaisi koko alihankintaketjun toiminnan laillisuudesta. Lisäksi SAK vaatii ammattijärjestöille oikeutta kanteen nostamiseen myös sellaisissa tapauksissa, joissa asianomaiset työntekijät, esimerkiksi täällä työskentelevät ulkomaalaiset, eivät sitä halua tai uskalla tehdä. Otamme asiaan kantaan vasta sitten, kun saamme selville, mitä tapahtuu tilaajavastuu- ja kanneoikeusasioille, vahvistaa SAK:n edunvalvontaosaston apulaisjohtaja Matti Viialainen. Hänen mukaansa SAK on valmis ottamaan asiaan kantaa helmimaaliskuussa. Jos saadaan selväksi, että suomalaisia työehtoja sovelletaan, voidaan ehkä ajatella, että siirtymäsäännöksistä luovuttaisiin, Viialainen muotoilee. Toivotaan, että siihen päästään, hän kuittaa. Risto Paananen 17

18 Lobbareiden rooli EU:ssa nousi pinnalle, kun kiisteltyä Reach-kemikaaliasetusta käsiteltiin parlamentissa. Onko epävirallisiakin keinoja hyödyntävillä lobbareilla liikaa valtaa EU:ssa? Edustavatko he niitä tahoja, joita väittävät edustavansa. Myös lobbareita vaaditaan paljastamaan taustansa. 18 Lobbarien Ingrampublishing Lobbausta on etujärjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden unionin toimielimiin kohdistama epävirallinen vaikuttaminen. Päätöksentekoon pyritään vaikuttamaan sekä virallisten kuulemismenettelyjen että epävirallisten keinojen avulla.

19 Brysselin lobbarin joukkoon mahtuu monenlaisia tahoja: suuryrityksiä, teollisuusliittoja, ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Oma ryhmänsä ovat Public Affairs- eli konsulttitoimistot. Ne ottavat hoitaakseen kenen tahansa asioiden ajamisen, kunhan palkkiosta sovitaan. Suomessa sana lobbari kuulostaa epäilyttävältä, sillä meillä pääsystä päättäjien puheille ei tarvitse kilpailla. Suomalaiseen lainsäädäntökulttuuriin kuuluu asianosaisten tasapuolinen kuuleminen. Lakiesitystä valmistelevat valiokunnat kutsuvat kuultavikseen lähes kaikki tahot, joilla on päätettävänä olevaan asiaan sanottavaa. Europarlamentin valiokuntien ohjelmaan vastaavaa laajaa kuulemista ei saada mahtumaan. Siksi Brysselissä kilpaillaan pääsystä päättäjien puheille. Lobbareiden ja suomalaisten asianosaisten työ on kuitenkin sisällöltään samanlaista: omien näkökantojen selittämistä ja yritystä saada päättäjät ottamaan ne huomioon. Rahoitus julkiseksi Keskustelu lobbauksen ongelmista roihahti kiistellyn Reach- eli kemikaaliasetuksen käsittelyn aikana. Komissiossa on pohdittu hallintokomissaari Siim Kallasin johdolla, tulisiko lobbauksen avoimuutta edistää virallisen sääntelyn vai itsesäätelyjärjestelmän avulla. Keskustelu aiheesta jatkuu, joten lobbausta koskevaa lainsäädäntöä tuskin syntyy lähiaikoina. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet sääntelyä, muun muassa kaikkien lobbarien rekisteröitymistä julkiseen rekisteriin, jossa kerrotaan asiakkaat ja budjetit. Järjestöt vaativat myös yritysmaailman lobbariryhmien etuoikeuksien rajoittamista komissiossa. Järjestöjen mielestä teollisuuden ja yritysten lobbarit pääsevät kansalaisjärjestöihin verrattuna etuoikeutetusti muun muassa komission työryhmiin. Suomalaismepeistä Satu Hassin (vihr) mielestä raha ratkaisee lobbauksessa. Lobbaajalla, jolla on varaa tarjota lounaita ja päivällisiä, on parhaat mahdollisuudet päästä puhumaan mepeille kasvotusten. Lobbaajien rahoituksen julkistaminen olisi hänestä tärkeää. Itse hän kertoo törmänneensä useasti epäilyttäviin lobbareihin. Esimerkiksi kemikaaliasetusta vastaan lobattiin pk-yritysten toimintaryhmän nimissä, mutta avoimeksi jäi, keitä tämä taho oikeasti edusti. Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok) on eri linjoilla Hassin kanssa. Hänen mielestään ympäristöjärjestöjen näyttävät Reach-kampanjat todistavat, etteivät ne ole lobbaamisessa yhtään heikommilla kuin teollisuuskaan. Lobbareiden rahoituksen paljastaminen olisi Korholastakin paikallaan. Sääntelyä tärkeämpää hänestä kuitenkin on, että meppi käyttää omaa arvostelukykyään lobbaajien luotettavuutta arvioidessaan. Komission korkean virkamiehen mukaan myös komissiota lobataan voimakkaasti. Yhteydenpito asianosaisiin kuitenkin kuuluu komission työhön. Jonkinlaisia pelisääntöjä ehkä tarvitaan läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden turvaamiseksi, virkamies toteaa. Minna Suihkonen, Bryssel Komission aloite läpinäkyvyyden lisäämiseksi: commission_barroso/kallas/transparency_en.htm 19 kasvot esiin Poliitikkojen täytyy kuulla teollisuutta Henri Satuli ottaa vastaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimistossa, vähän EU:n ydinkorttelien ulkopuolella. Seinäjulisteessa viheriöi Suomen luonto ja aulan pöydälle on unohtunut Fazermint-laatikko. Satulilla on Kalevala-korun kalvosinnapit. Kokoonsa nähden EK:n toimisto näyttää tyhjältä. Satuli selittää, että tilaa on varattu myös yksittäisille yrityksille. Yhdessä huoneessa alivuokralaisena onkin Fortum. Satulin tehtävä on tietää, miten EU:n päätöksenteko toimii ja suunnitella EK:n toimintaa Brysselissä. Yksittäisten yritysten asioita EK ei Brysselissä aja. Vain viisi suomalaista yritystä on perustanut oman toimiston Brysseliin. Satulin mielestä EU:n päätöksenteon tärkeys tiedostetaan suomalaisissa yrityksissä kuitenkin hyvin. Monet ovat pystyneet järjestämään vaikuttamisen muuten kuin tulemalla paikan päälle, meidän tai sektorijärjestöjensä kautta. Laadukasta lainsäädäntöä Satuli suostuu määrittelemään itsensä lobbariksi, vaikka sana kuulostaakin Suomessa negatiiviselta. Mies pitää pitkän palopuheen siitä, miten tärkeää yritysten ja teollisuuden kuuleminen lakeja valmisteltaessa on. Sitä kautta saadaan laadukasta lainsäädäntöä ja lakien toimeenpano on tehokasta. Satulin mielestä suomalainen teollisuus on sopeutunut hyvin EU:hun, jossa lainlaatijoiden puheille pääsy vaatii omaaloitteisuutta. Häntä kismittää kuitenkin europarlamentaarikkojen valitus konsulttilobbareista. Ehkä päättäjien pitäisi katsoa omaakin toimintaansa. Mikä siinä on, että yritykset eivät saa ääntään kuuluviin muuten kuin tukeutumalla konsulttipalveluihin? Satulin tärkeimpiä lobattavia ovat suomalaiset europarlamentaarikot. Täällä on saatu aikaan suomalainen poliittinen kulttuuri heidän kanssaan. Komissio on tärkeä silloin, kun laki-

20 Mikä siinä on, että yritykset eivät saa ääntään kuuluviin Pekka Keskitalo muuten kuin tukeutumalla konsulttipalveluihin? esitystä valmistellaan. Satulin tehtävä on välittää suomalaisia asiantuntijoita lakia valmistelevien virkamiesten puheille. 20 Kuka huutaa koviten? Tärkeimpiä hankkeita EK:lle ovat viime aikoina olleet kemikaaliasetus Reach sekä palveludirektiiviasetus. Ympäristö- ja terveysjärjestöt ovat katkeria teollisuuden menestyksestä Reachin lobbaamisessa. Satuli ei suostu paukuttelemaan henkseleitä. Reachin yhteydessä on keskusteltu oikeista asioista, hän tyytyy sanomaan. Kemikaaliasetuksen yhteydessä sekä teollisuutta että kansalaisjärjestöjä on syytetty pelottelusta. Järjestöjen on väitetty pelottelevan kansalaisia tuulesta temmatuilla terveysvaikutuksilla, teollisuuden taas perusteettomilla uhkauksilla työpaikkojen häviämisestä. Onko lobbaus kilpailua siitä, kuka huutaa kovimpaan ääneen? Satuli kiistää väitteen jyrkästi. Me olemme täällä pysyvästi ja meidän pitää olla luotettava asiantuntijataho. Emme voi ryhtyä pelottelemaan yhden asian vuoksi. Satuli ilmoittaa EK:n kannattavan lämpimästi kaikenlaisia aloitteita lobbauksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Pääasiassa ongelmat koskevat hänen mielestään erilaisia yhden asian liikkeitä. Lobbaukseen liittyy aivan turhaa mystiikkaa, Satuli painottaa lopuksi. EU:ssa kaikki lobbaavat: parlamentti, komissio ja neuvosto kukin toisiaan. Myös suomalaisen teollisuuden on pakko hypätä mukaan. Henri Satulin tärkeimpiä lobattavia Brysselissä ovat suomalaiset europarlamentaarikot. Konsultti ennustaa muutoksen suuntaa Egoan toimisto sijaitsee aivan EU-korttelien ytimessä muutaman minuutin kävelymatkan päässä komissiosta ja parlamentista. Skandinaavisen vaaleat ja avarat tilat ovat niin tyylikkäät, että ne näyttävät tv-sarjan lavasteilta. Paperikasoja ei näy missään. Jan Ahlskogin ja muutaman suomalaisen kumppanin Egoa on ensimmäinen suomalainen yrittäjä Brysselin kilpailluilla konsulttilobbarien markkinoilla. Yrityksellä on toimisto myös Helsingissä. Ahlskog ei kutsu itseään lobbariksi, sillä varsinaisen vaikuttamisen Egoa jättää yleensä asiakkaalle itselleen. Me hankimme tietoa, analysoimme sitä ja teemme asiakkaalle vaikuttamissuunnitelmia. Egoalaisten ammattitaitoa on tietää, missä kulloinenkin tapaus on käsittelyssä, miten se etenee päätöksenteossa ja mitä poliittisia intressejä siihen liittyy. Asiakas on yleensä myöhässä, jos se lähtee liikkeelle vasta silloin, kun komissio on antanut lakiehdotuksen parlamentille. Pyrimme katsomaan kristallipallosta etukäteen, mihin suuntaan asiat kehittyvät. Uudet jäsenet haasteena Kristallipallon tulkintaa on vaikeuttanut EU:n laajentuminen. Esimerkiksi kemikaaliasetuksen kohtalon ennustaminen on ollut vaikeaa, sillä lakiesitys tehtiin Mecki Nascke luonnehtii työtään puolustustaisteluksi ympäristölakien vesittämistä vastaan. ennen laajentumista. Edellisen parlamentin ja komission aikana asetus olisi mennyt läpi kansanterveyden kannalta vahvempana kuin nyt, Ahlskog uskoo. Uusien jäsenmaiden myötä parlamenttiin on tullut selkeästi enemmän markkinaliberaalia ajattelua. Egoan asiakkaat ovat pääasiassa monikansallisia yrityksiä. Voiko konsultti edustaa vaikka keskenään ristiriitaisia etuja ajavia tahoja? Perusperiaate on, ettemme voi tehdä töitä kilpaileville yrityksille käyttäen hyväksi tietoja, joita toiselta on saatu, Ahlskog sanoo. Aika ajoin toimisto voi kuitenkin vaihtaa puolta pöydässä. Egoa on edustanut sekä lentäjien ammattijärjestöä että lentoyhtiöitä. Salassapitovelvollisuudet pätevät tietysti aina. Aivan mille tahansa alalle Egoa ei palveluita myy. Ainakin aseteollisuuden yhteistyöpyynnöille vastataan kiitos ei. Tuttavuuksien merkitys vähenee Raha on Ahlskogin mukaan selkeä syy, miksi vaikuttamispalveluja kannattaa ostaa. Oman toimiston perustaminen Brysseliin on todennäköisesti isompi investointi kuin konsultin palkkaaminen. Päättäjien ja avainvirkamiesten henkilökohtainen tunteminen on edelleen