Työ Suomessa. Viittä kieltä puhuvan italialaismaisterin Lorenzo Dotson Smithin tavoite. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. sivu 6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ Suomessa. Viittä kieltä puhuvan italialaismaisterin Lorenzo Dotson Smithin tavoite. Euroopan komission Suomen edustuston lehti. sivu 6."

Transkriptio

1 Euroopan komission Suomen edustuston lehti Kaupunki, jossa on Škoda-yliopisto sivu 6 Tutustu lobbarin kiisteltyyn työhön sivu 18 1 Vapaa liikkuvuus vai minimipalkka? sivu 26 Tulpat korviin, käskee direktiivi sivu 34 Viittä kieltä puhuvan italialaismaisterin Lorenzo Dotson Smithin tavoite Työ Suomessa sivu 16

2 p ä ä k i r j o i t u s 2 Paavo Mäkinen Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö Vastinetta rahoille Vuosi 2005 jäi monien mieliin Euroopan unionille vaikeana vuotena. Kevätkesän kansanäänestykset Ranskassa ja Hollannissa siirsivät keskustelun perustuslaillisen sopimuksen kohtalosta tulevaisuuteen. Vastatuulesta huolimatta EU on kyennyt luovimaan eteenpäin. Kemikaaliasetuksessa otettiin ratkaiseva askel viime vuoden lopussa. Suomen kannalta päätös oli erityisen tärkeä, koska Helsinkiin perustettavan Euroopan kemikaaliviraston mukana Suomeen arvioidaan tulevan jopa 450 kansainvälistä työpaikkaa. Tämä tulee tavalla tai toisella näkymään Helsingin kokoisessa kaupungissa. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa jäsenvaltioiden päämiehet pääsivät kuukausia kestäneen kädenväännön jälkeen yhteisymmärrykseen vuosien rahoituspaketista. Päätös syntyi julkisuudessa esiintyneestä kritiikistä huolimatta yllättäen ennätysaikaisin: edellistä seitsemän vuoden rahoituskehystä koskevat neuvottelut saatiin päätökseen vasta Berliinissä maaliskuussa 1999 yhdeksän kuukautta ennen kyseisen kauden alkamista. Suomalaisten huomio on budjettikeskustelussa kiinnittynyt lähinnä Suomen kasvavaan jäsenmaksuun: maamme nettomaksu EU:lle on tulevalla rahoituskaudella vajaat 400 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa runsasta 75:tä euroa jokaista suomalaista kohti. Tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna tuleva, nykyiseen verrattuna noin kolminkertainen nettomaksuosuus tuntuu varmasti suurelta. Miksi EU:lle pitäisi maksaa enemmän? Mitä me saamme EU:sta rahojemme vastineeksi? On ymmärrettävää, että kansalaiselle ei riitä pelkästään se, että hän saa hyvän mielen ollessaan solidaarinen ja auttaessaan köyhempiä eurooppalaisia, jos kaikki maksuista aiheutuva hyöty tuntuu lipuvan muualle. Euroopan komission Suomen edustusto haluaa omalta osaltaan vastata kysymyksiin kampanjallaan 101 tapaa, joilla EU on parantanut elämääsi. Julkaisemme verkkosivuillamme osoitteessa koko vuoden ajan viikoittain kaksi esimerkkiä siitä, miten EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat myönteisesti elämäämme. Tällä viikolla esittelyssä ovat henkilötietojen suoja sekä EURES-työnvälityspalvelu. Lisää EU:n vaikutuksesta työllisyyteen ja työvoimaan voit lukea tästä lehdestä. Kansalaiselle ei riitä pelkästään se, että hän saa hyvän mielen ollessaan solidaarinen ja auttaessaan köyhempiä eurooppalaisia. Sisältö 1/ Christoffer Taxellin kolumni 5 Katuparlamentti Helsingissä 6 Kaupunki, jossa kaikki liittyy Škodaan 11 Anu Sistosen oma Eurooppa 12 Kielimuuri haittaa työvoiman liikkuvuutta 14 Timo Rinne lähti yrittäjäksi Luxemburgiin 15 Marketta Häkkänen uranostetta Berliinistä 16 Lorenzo Dotson Smith etsii töitä Suomesta 17 Työvoimasäännöt katkolla vappuna 18 Mitä tekee lobbari? 22 Eurooppa tienhaarassa: Kehruu-Jenny uhkasi työntekoa 23 Rahanjako vielä auki 24 Virkakilpailu teki juristista kääntäjän 26 Vaxholmissa vastakkain vapaa liikkuvuus ja minimipalkka 28 Nuorten miniyritys pelin avulla nousuun 30 Kenneth Ekholm och fördomar mot handikappade 32 Lukijan kirje

3 Jan Kruml 33 Seikkaile turkulaisessa puistossa 34 Huhu: Korvia särkee 35 Kisavisa 36 Espanja johtaa pätkätyötilastoa sivut 6-17 Tsekkiläinen autotehdas Mladá Boleslavassa vetää työntekijöitä naapurimaista asti. Työvoiman liikkuvuuden teemavuoden 2006 aluksi Europa-lehti käy autokaupungissa ja tutustuu uskaliaisiin muuttajiin. Työvoiman vapaan liikkuvuuden mahdollisuudesta huolimatta eurooppalaiset eivät ole kovin innokkaasti muuttaneet työn perässä toiseen maahan. Liikkuvuuden pelisääntöjä pohditaan sivulla Liisa Herttola viihtyy siskonpoikansa Eero Taljan kanssa Turun Seikkailupuistossa Kupittaalla. Osin EU-rahoitteinen Elämysten Maa -hanke on uusinut leikkivälineitä ja kunnostanut puistoa. sivu 33 Mirka Sillanpää Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, Helsinki puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Paavo Mäkinen Toimitus Unionimedia Oy PL 36, Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) fax (09) Ulkoasu Maarit Kattilakoski Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen puh. (09) fax (09) Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN Edustuston tietopalvelu puh. (09) (ma pe klo ) Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy Kannen kuva Pekka Sipola. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa.

4 kuva Kai Lindqvist k o l u m n i Kuusi viikkoa: liian pitkä rekrytointiaika 4 Christoffer Taxell Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Väestön ikääntyminen on Suomessa suuri ongelma, joka tiedostetaan mutta jonka aiheuttamista muutoksista ei kuitenkaan puhuta riittävästi. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee jo neljättä osaa koko väestöstä. Kaksikymmentäviisi vuotta sitten tämän ryhmän osuus koko väestöstä oli vain puolet nykyisestä. Kun me 40-luvulla syntyneet siirrymme lähivuosina kaikki eläkkeelle, vaikutukset työelämään ovat suuret. Suomen työmarkkinoilta poistuu vuosina noin miljoona ihmistä. Viime vuonna jäi jo eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tuli uusia työntekijöitä. Tuore OECD:n selvitys kertoo, että julkisen sektorin kasvun nykyvauhdilla työelämään tulevasta ikäluokasta jo kaksi kolmasosaa siirtyy julkisen sektorin palvelukseen. Jos tämä kehitys toteutuu, voi syystä kysyä, mistä löytyy yrityksille työntekijöitä, mistä talouskasvun rakentajia. Vaikka kehitys ei olisikaan näin dramaattinen julkisen sektorin kasvua on hillittävä muun muassa tuottavuutta nostamalla olemme joka tapauksessa suurten muutosten edessä. Ulkomaan kansalaisia on Suomessa tänään eurooppalaisessa mittakaavassa hyvin vähän, noin 2 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalit. EU-alueelta ei paljon liikuta Suomeen töihin ruotsalaisia lukuun ottamatta. Ongelmana mainitaan usein kieli. Tätä tekstiä kirjoittaessani sateisena ja synkkänä tammikuun päivänä käy kyllä mielessä epäilys, ettei ilmastommekaan ole täysin syytön siihen, ettei Suomi houkuttele. aikalakia on tulkittu osoituksena ennakkoluuloista uusia jäsenmaita kohtaan. Voimmeko uskottavasti torjua tämän käsityksen? Laajentumisen jälkeen ei ole havaittu merkittävää muutosta uusista EU-maista tulevien määrissä. Työntekijöiden liikkuvuuden rajoittaminen on siten ollut turhaa. Samalla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomi tarvitse maahanmuuttajia. He ovat jo muutaman vuoden päästä talouskasvun ja näin ollen myös suomalaisen hyvinvoinnin kehityksen edellytys. Jo nyt vallitsee eräillä sektoreilla ja aloilla työvoimapula. Maaherra Rauno Saaren johtaman työryhmän viime keväänä tekemät ehdotukset tulisi viipymättä toteuttaa. On hämmästyttävää, että edelleenkin esiintyy vaatimuksia siirtymälain jatkamisesta. Paitsi että siirtymäaika on yhtenäisessä EU:ssa perusteeton, se ohjaa suomalaista työnantajaa epätarkoituksenmukaisesti ulkomaisen alihankkijan tai vuokratyöntekijän käyttöön, sillä lupabyrokratia uuden työntekijän palkkaamiseksi uusista EU-maista kestää jo yli 6 viikkoa. Vielä vähemmän voi hyväksyä sen, että lain jatkamiseen kytkettäisiin siihen täysin kuulumattomia asioita, kuten niin sanottu tilaajanvastuu. Irlanti lienee EU-maa, joka on suhteessa kokoonsa ottanut vastaan eniten työntekijöitä muista EU-maista. Kokemukset ovat tietääkseni valtaosin myönteisiä, näkökulmasta riippumatta. Suomalainenhan ei yleensä usko ennen kuin näkee. Epäilijöiden kannattaisi ehkä käydä Irlannissa katsomassa. EU:n laajentumisen yhteydessä säädetyllä, huhtikuun lopussa päättyvällä siirtymäajalla yritettiin vielä hillitä uusien EU-maiden kansalaisten työntekoa Suomessa. Uusissa jäsenmaissa siirtymä-

5 Mitä hyötyä EU:sta? Neljä vuotta sitten siirryttiin maksamaan euroilla. Mitä muuta EU on saanut aikaan? Euroopan komission Suomen edustusto julkaisee tänä vuonna verkkosivuillaan joka viikko kaksi esimerkkitapausta, miten EU:n jäsenyys ja toiminta hyödyttävät suomalaisia. Tiedotuskampanja 101 tapaa, joilla Euroopan unioni on parantanut elämääsi kertoo käytännön esimerkkien avulla, miten EU-lainsäädäntö käytännössä vaikuttaa kansalaisten elämään. Viikon vinkkien aiheet vaihtelevat elintarviketurvallisuudesta ympäristön puhtauteen, kuluttajansuojasta kilpailulainsäädäntöön ja matkustajan oikeuksista kulttuurin tukeen sekä yhteystyöhön sisä- ja oikeusasioissa. Viikon esimerkit julkaistaan komission Suomen edustuston verkkosivuilla osoitteessa finland/. Vinkit löydät linkistä 101. Luvassa verkkokysely perustuslaista Eurooppa-päivänä, 9. toukokuuta tullaan järjestämään kansalaisten verkkokysely EU:n perustuslaista. Näin on lupaillut Itävallan suurlähettiläs Gregor Woschnagg ranskalaisille politiikan tutkijoille Le Nouvel Observateurin mukaan. Itävallan EU-puheenjohtajuuskausi alkoi vuoden alussa ja se päättyy kesäkuun lopussa. Euroopan unioni pysäytti EU:n perustuslaillisen sopimuksen käsittelyn viime kesänä sen jälkeen kun hollantilaiset ja ranskalaiset hylkäsivät perustuslain kansanäänestyksissään. Woschnaggin mukaan esitys EU-perustuslaista olisi kesällä verkkokyselyn jälkeen tulossa uudestaan komission työjärjestykseen. Hankkeen jatkokäsittely siirtyisi komission päätöksen mukaan seuraavan EU-puheenjohtajamaan eli Suomen vastuulle. Rahaa pandemian torjuntaan Lintuinfluenssan tarttuminen ihmiseen ja siitä johtuva pandemian uhka otetaan maailmalla vakavasti. Pekingissä tammikuun lopussa kokoontuneen kansainvälisen avunantajakonferenssin osallistujat lupasivat yli puolitoista miljardia euroa lintuinfluenssan torjuntaan ja valmistautumiseen mahdollisen pandemian varalta. EU:n komissio lupasi taudin torjumiseen ja siihen varautumiseen 80 miljoonaa euroa ulkosuhteiden budjetista ja Euroopan kehitysrahastosta sekä lisäksi tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmasta 20 miljoonaa alan tutkimustyöhön. Kun mukaan lasketaan EU:n jäsenmaiden lupaama rahoitus, EU:n rahallinen panos on yhteensä 214 miljoonaa euroa. Avunantajakonferenssin järjestivät Kiina, Maailmanpankki ja Euroopan komissio. Lähes puolet EU:n markkinoilla havaituista vaarallisista kuluttajatuotteista on peräisin Kiinasta. Lue lisää lintuinfluenssasta ja EU:n varautumisesta siihen komission sivulta world/avian_influenza/index.htm, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus: ja Suomessa Kansanterveyslaitos osoitteessa Katuparlamentti Annukka Lehto, Helsinki kuvat Tomi Westerholm Lähtisitkö töihin toiseen EU-maahan? Laura Heikkinen, 20, Rovaniemi Kyllä lähtisin. Itse asiassa työskentelen parhaillaan Englannissa. Pidän välivuotta ja työskentelen tarjoilijana Carlislessa. Voin hyvin asua ulkomailla. Raija Lähteinen, Helsinki Ei minulla olisi mitään sitä vastaan. Ikä kyllä voi olla este, koska olen jo eläkkeellä. Mutta jos olisin työelämässä, niin voisin muuttaa. Kieliäkin puhun, englanti ja ruotsi sujuvat. Eläkepäiviä en kyllä lähtisi toiseen EU-maahan viettämään. Paitsi jos rakastuisin palavasti, se voisi olla toinen juttu! Alpo Keinänen, 35, Oulu En lähtisi, koska perhe ja pienet lapset ovat Suomessa. Suomessakin riittää mielenkiintoisia yrityksiä, joiden kautta voi tehdä EU-töitä Suomessa. Olen jo vuosia työskennellyt näin ja olen siihen tyytyväinen. Riikka Sakki, 41, Hyvinkää Periaatteessa kyllä, jos lapset olisivat isompia. Erityisesti Keski-Eurooppa kiinnostaa. Olisi hyvä ylläpitää ja parantaa kielitaitoaan. Puhun englantia ja ruotsia, sekä auttavasti venäjää. Myös omien rajojen kokeilu houkuttaa. I Daoud, 37, Dubai Kyllä. Asun Dubaissa, mutta työskentelen kansainvälisen yrityksen palveluksessa. Matkustan paljon, sillä käyn töissä muun muassa Lontoossa ja Pariisissa. Mieluiten työskentelisin Sveitsissä, koska maan ympäristö on niin kaunis. Mieluisin asuinmaani Euroopassa olisi Monaco. 5

6 6 Sata vuotta autoteollisuutta Yhden asian

7 Mladá Boleslavassa toimii Tšekin suurin yritys. Škoda City imee työntekijöitä idästä ja esimiehiä lännestä. Tuotantokustannukset olisivat naapurissa Ukrainassa vielä tšekkiläistäkin edullisemmat. kaupunki Tässä kaupungissa kaikki ovat jollain tapaa sidoksissa Škodaan. Poikkeuksia ei ole, Mladá Boleslavan keskustassa hotelli Grandin edessä tietä ylittävä Miroslav Brzobohatý kertoo. Minä olen ollut autotehtaalla töissä jo 35 vuotta ja jään tulevana keväänä eläkkeelle. Aloitin aikoinaan apumiehenä ja olen kohonnut ryhmänjohtajaksi. Mladá Boleslavassa todellakin on mahdoton löytää ketään, joka tai jonka sukulainen ei olisi Škodalla töissä. Kaupungissa on asukasta, mutta kaupungin keskellä kohoavassa jättiläismäisessä tehtaassa on yli työntekijää. Škoda Auto on Tšekin suurin yritys. Työhuoneessaan Mladá Boleslavan kaupunginjohtaja Svatopluk Kvaizar ottaa esiin kaupungin kartan. Autotehdas peittää jo neljänneksen kaupungin pinta-alasta. Ja tehdas kasvaa koko ajan. Mladá Boleslavan vanha hautausmaakin on jo joutunut tehtaan piirittämäksi ja sijaitsee nyt tehdasalueen keskellä. Uusia työkäsiä ei kaupungista eikä sen ympäristöstäkään ole löytynyt enää pitkään aikaan, joten heitä on tuotava muualta. Mladá Boleslavassa Škoda-autoja rakentavat tšekkien lisäksi muun muassa slovakit, puolalaiset ja ukrainalaiset. Johtotason työntekijöitä ja suunnittelijoita kaupunkiin on puolestaan tullut muun muassa Saksasta ja Hollannista. Ja lopputulos, valmiit autot, myydään yli 90 maassa eri puolilla maailmaa, tehtaan pr-päällikkö Jaroslav Cerný muistuttaa. < 7

8 8 Autoteollisuus on yksi kansainvälisimpiä teollisuudenaloja ja muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Škodalla on kokoonpanolinjoja Tšekin lisäksi jo Intiassa, Ukrainassa, Bosniassa ja Kazakhstanissa. Mutta toimintamme ydin tulee jatkossakin säilymään Mladá Boleslavassa. Täällä sijaitsee Škodan sielu ja sykkii sen sydän. 10 miljoonaa valmista autoa Ensimmäiset autot kaupungissa rakennettiin reilut sata vuotta sitten. Tehtaasta on lähtenyt maailmalle jo viisi miljoonaa autoa siitä lähtien, kun Volkswagenista tuli Škodan omistaja 1990-luvun alussa. Vuonna 2006 ylitetään 10 miljoonan rajapyykki. Niin monta autoa tehtaassa on valmistettu koko sen historian aikana. Alkujaan autoja rakennettiin Mladá Boleslavassa kauppamerkillä Laurin & Klement, mutta 1925 Škoda-konserni osti tehtaan. Siitä lähtien kaupunki on tunnettu Keski-Euroopassa Ryhmänjohtaja Miroslav Brzobohatý jää keväällä eläkkeelle Škodan tehtailta 35 työvuoden jälkeen. Škoda Citynä, autokaupunkina. Logistiikkajohtaja Matthias Zehin mukaan tuotanto lähentelee nykyään puolta miljoonaa per vuosi. Vuonna 2005 Mladá Boleslavan kokoonpanolinjoilta lähti maailmalle valmiina tai puolivalmiina Laadusta ei Mladá Boleslavassa suostuttu tinkimään, vaikka olosuhteet olivat välillä kehnotkin, Škodan pr-päällikkö Jaroslav Cerný muistaa kommunismin aikaa. < autoa luvulla suurin vientimarkkinaalue on Saksa, mutta Suomessakin Škodat käyvät hyvin kaupaksi. Škoda Autolla oli paljon kosijoita, kun demokratian aika taas koitti Tšekkoslovakiaan ja valtio alkoi yksityis-

9 Muussa ei ole eroa tää tuotantolaitoksiaan. Škodaa havittelivat Volkswagenin lisäksi ainakin General Motors, Renault ja BMW luvun lopulle tultaessa Tšekki ja Slovakia olivat jo ehtineet irtautua toisistaan, kun Tšekin hallitus päätti vetäytyä Suurimmat rahat autoteollisuuteen 10,2 miljoonan asukkaan Tšekki on Slovenian ohella taloudellisesti menestyvin EU:n keski- ja itäeurooppalaisista jäsenvaltioista. Työvoiman keskibruttopalkka Tšekissä on kuitenkin vasta neljännes Suomen tasosta. Tšekin väestö on eurooppalaisittainkin hyvin koulutettua: talouden rattaat liikkeessä pitäviä insinöörejä valmistuu väkilukuun suhteutettuna yhtä paljon kuin Suomessa. Maantieteellinen sijainti keskellä Eurooppaa on tuotannon kannalta erinomainen, ja tiet ja muu infrastruktuuri ovat hyvässä kunnossa. Ulkomaisia investointeja Tšekki keräsi vuonna 2005 lähes kahdeksan miljardia euroa, mikä osin johtuu vielä käynnissä olevista yksityistämisprosesseista. Omia vahvoja tuotemerkkejä tšekkiyrityksillä on toistaiseksi niukasti. Suurimmat investoinnit tuotantoon ovat tulleet autoteollisuuteen. Volkswagen on modernisoinut ja laajentanut Škoda Autoa yli kahdella miljardilla eurolla ja Toyota Peugeot Citroën Automobile rakensi Prahan lähelle tehtaan yli 1,3 miljardilla eurolla. Myös Hyundai on valinnut yli miljardi euroa maksavan uuden autotehtaansa sijoituspaikaksi Tšekin. Tšekin luonnonvaroja ovat hiili ja puu. Suurimmat vientiartikkelit ovat koneet ja laitteet sekä kemikaalit. Suomen ja Tšekin välillä merkittävin kauppa-artikkeli on toistaiseksi ollut jääkiekkopelaajat. Talous Tšekissä kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia ja työttömyysaste on yhdeksisen prosenttia. Inflaatio pysyttelee kahdessa prosentissa, mutta siitä huolimatta yhteisvaluutta euro otettaneen käyttöön vasta Talouskasvua varjostaa vaikea korruptiotilanne. Uskonnoltaan tšekit ovat pääosin roomalaiskatolisia (40 prosenttia) tai uskonnottomia (40 prosenttia). kuin palkoissa: ne ovat täällä kolme, neljä kertaa matalammat kuin Länsi-Euroopassa. Sami Lotila autobisneksestä ja myydä Volkswagenille loputkin omistamansa Škoda-osakkeet. Mladá Boleslavan kaupunginjohtaja Svatopluk Kvaizar uskoo autoteollisuuteen. On riski olla riippuvainen yhdestä työnantajasta, hän myöntää. Palkkakasvu huolettaa Kilpailu autoteollisuudessa on äärimmäisen kovaa, eikä yhdelläkään tuottajalla ole varaa jäädä lepäilemään, logistiikkajohtaja Zeh sanoo valtavia tuotantohalleja esitellessään. Hallit ovat steriilin puhtaita ja tehdashalleiksi meluttomia. Itsenäiset, toisiaan vastaan kilpailevat työryhmät suorittavat tehtäviään näennäisen vaivattomasti. Kirkkaat valotaulut osoittavat, onko ryhmä jäljessä vai edellä kuukausittaisesta tavoitteestaan. Yleensä edellä, sillä se tietää bonuksia. Zeh on tullut Mladá Boleslavaan Volkswagen-konsernin lähettämänä Saksasta. Volkswagenilla kaikki työvaiheet on standardoitu, joten Škodaa rakennetaan Tšekissä samalla saksalaisella tehokkuudella kuin Volkkareita Saksassa. Muussa ei ole eroa kuin palkoissa: ne ovat täällä kolme, neljä kertaa matalammat kuin Länsi-Euroopassa. Tšekkiläiset työntekijämme ovat jopa omaksuneet saksalaisen ammattiyhdistysperinteen. Kouriintuntuva osoitus ay-toiminnasta oli vuoden 2005 alun lakko, jolla Škodan työväki vauhditti palkankorotusvaateitaan. Juuri palkoista ja niiden kasvusta Zeh ja hänen työnantajansa ovat huolissaan. Tšekissä kuten muuallakin Keski- ja Itä- Euroopassa palkat kasvavat vuosittain jopa 10 prosenttia ja saavuttavat vääjäämättä Länsi-Euroopan tasoa. Länsi-Euroopassa palkkataso sen sijaan on vaarallisen korkea kilpailukyvyn kannalta. Saksassa autonrakentajan työtunti maksaa kolme kertaa enemmän kuin Etelä-Koreassa. Japanissakin on huomattavasti halvempaa. Hintakilpailua on syntynyt aivan EU:n naapuriinkin, kun etenkin Ukrainan autoteollisuus on pääsemässä jaloilleen, Zehin kollega Denisa Simková muistuttaa. Volkswagenin kilpailukyvyn kannalta Škodan palkkojen säilyminen maltillisina on tärkeää siitäkin syystä, että Mladá Bo- 9

10 Intiassa Škoda kohosi yllätyshitiksi sen jälkeen, kun suuren suosion saavuttaneessa Bollywood-elokuvassa huristeltiin Škodalla. Jana Novotny on asunut Škoda-kaupungissa koko ikänsä. 10 leslavassa kasataan moottoreita ja vaihdelaatikkoja Volkkari-konsernin muihinkin autoihin. Tšekissä autoteollisuus on yksi tärkeimpiä teollisuudenhaaroja. Se työllistää alihankintafirmat mukaan lukien reilusti yli ihmistä. Koko EU-alueella autoteollisuus antaa työtä kahdelle miljoonalle ihmiselle. Vuonna 2005 EU-alueen automarkkinat kutistuivat noin kahdella prosentilla. Logistiikkajohtaja Matthias Zeh tuli töihin Saksasta. Nuoret eivät ole kiinnostuneita elämään tehtaan rytmissä, kertoo Alena Fadrhoncová. Olemme vahvoilla Totta kai kaupungille on riski olla riippuvainen vain yhdestä työnantajasta, Mladá Boleslavan kaupunginjohtaja Svatopluk Kvaizar miettii. Uskon silti, että olemme vahvoilla, sillä Škodan kaltaisille edullisille ja taloudellisille autoille on aina kysyntää. Toistaiseksi Mladá Boleslavassa ei ole koettu yhtään lama-aikaa autotehtaan koko satavuotisen historian aikana. Tuotanto on kasvanut tasaisesti, eikä työvoimaa ole jouduttu kertaakaan vähentämään dramaattisesti. Škodan pr-päällikkö Jaroslav Cernýkin on sitä mieltä, ettei suuren mittaluokan autotuotanto tule koskaan katoamaan Mladá Boleslavasta. Tässä touhussa painavat perinteet, eivätkä pelkät matalat tuotantokustannukset. Ei kokonaista tehdasta voi viedä halpatuotantomaahan ja löytää sieltä hetkessä yli koulutettua ja motivoitunutta työntekijää. Škodalla on Mladá Boleslavassa jopa kaksi omaa koulua toinen niistä korkeakoulu < joissa koulutetaan ammattilaisia Škodan ja samalla koko Volkswagen-konsernin tarpeisiin. Toistaiseksi suurimmat mullistukset Mladá Boleslavassa on koettu 1990-luvun alussa, kun Volkswagen alkoi toteuttaa kaupungissa kapitalismin periaatteita. Sosialismin aikana Škoda oli omistanut kulttuurikeskuksia, lastentarhoja ja yli asuntoakin, mutta nyt kaikki pantiin myyntiin. Tehdasrakennukset remontoitiin tiptopkuntoon, mutta samalla alettiin työntekijöiltäkin vaatia uudenlaista työmoraalia: työnantajalta varastaminen ei ollut enää sallittua, eikä työajalla juopottelukaan. Kaikki eivät sopeutuneet. Edelleen Škoda tukee vahvasti kaupungin kulttuuria, urheilua ja terveydenhoitoa, sekä tarjoaa työntekijöilleen korottomia asuntolainoja. Elämää tehtaan rytmissä Mladá Boleslavassa keskipalkka on nykyään lähes 100 euroa parempi kuin muissa tšekkiläisissä kaupungeissa, eikä työttömyyttä ole käytännössä lainkaan. Silti kaupungin väkiluku vähenee huolestuttavaa vauhtia. Yhden tehtaan kaupungit ovat menneisyyden jäänne. Eivät nykyajan nuoret halua enää mennä töihin aamukuudelta ja elää tehtaan rytmissä, kertoo Mladá Boleslavan kaupungintalon edessä ulkoileva Alena Fadrhoncová. Tässä kaupungissa on hieman ummehtunut tunnelma, kun kaikki tuntevat toisensa. Ei ole juuri kahviloita, baareja eikä yöelämää. Ilkivalta ja rikollisuuskin kiusaavat, kuten monessa muussakin vierastyöläisten kansoittamassa kaupungissa. Fadrhoncová on itse töissä kaupassa, mutta onko hänellä sukulaisia Škodalla? Totta kai on. Hänen isänsä on työskennellyt tehtaassa jo 25 vuotta. Sami Lotila, Mladá Boleslava kuvat Jan Kruml

11 o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppaan. Pekka Keskitalo Théâtre de la Ville ei päästä otteestaan Pariisi on modernin tanssitaiteen mekka, sanoo tanssija-koreografi Anu Sistonen rakastamastaan kaupungista. Ranskalaismetropolin vetovoima on ollut Sistosen elämässä niin voimakas, että kaupunki yhdistettynä Tero Saarinen Companyn tarjoamaan työtilaisuuteen puski Sistosen pois tutuilta poluilta. Kymmenvuotinen työrupeama Kansallisbaletissa päättyi ja kasvu vapaaksi taiteilijaksi alkoi. Tero Saarinen oli jo Pariisissa. Halusin pois 80 hengen ryhmästä yhden koreografin tanssijaksi, hän kertaa seitsemän vuotta sitten tekemäänsä päätöstä. Suhde Pariisiin orasti jo ennen muuttoa. Kulttuurinnälkäinen Sistonen haki vuosien ajan ravintoa Pariisin oopperan balettinäytöksistä. Kaupungin modernin tanssin tarjonta vei kuitenkin tanssijan sydämen. Varsinainen leimahdus tapahtui, kun Sistonen näki tanssiteatterin kulttihahmon, saksalaisen Pina Bauschin esittävän Théâtre de la Ville n näyttämöllä teoksen Kevätuhri. Kokemus oli valtava. Koin yhden urani huippuhetkistä, kun pääsin myöhemmin tanssimaan samaiselle näyttämölle Cullberg Balettenin kanssa, hän muistelee. Hassua kyllä, Sistosen hullaannus Pariisiin kulminoitui aikana, jolloin hän työskenteli Ruotsissa. Cullberg Ballettenin vierailu Théâtre de la Ville n näyttämölle oli ikimuistoinen. Ranskalainen moderni tanssi saa polvilleen melkeinpä naivistisessa uskalluksessaan ja avoimuudessaan. He eivät pelkää tekevänsä mitään väärää, tietää tanssija-koreografi Anu Sistonen. Hän asuu nykyisin Luxemburgissa, mutta työskentelee myös Ranskassa, Ruotsissa ja Suomessa. Asun vain kolmen tunnin päässä Pariisista. Théâtre de la Ville on lähellä, Anu Sistonen iloitsee. Kauden ohjelmisto löytyy osoitteesta Muistan ihanan fyysisen väsymyksen ja valtavan taiteellisen annin. Tanssimme kaksi viikkoa putkeen, viikonloput läpeensä. Päivät harjoittelimme ja illat esiinnyimme. Ankarien fyysisten ponnistelujen vastapainoksi tanssijoiden suosikkiravintolaksi nousi kaupunginteatterin kyljessä sijaitseva Le Mistral. Söimme kuin hevoset, tanssijatar nauraa ja kumoaa uskomuksen, että ammattitanssijat elävät lähes ravinnotta. Tutun ravintolan keittiö hurmaa edelleen. Nyt minulle riittää, että saan istua Le Mistralin kulmapöydässä, katsella liikennettä ja muistella. Tanssitossuihin on kätkeytynyt myös muisto pariisilaisten joustavuudesta. Rue de la Main d Orilla sijaitseva l Ami Pierre muodostui kantapaikaksi silloin, kun nuori taiteilija asui pienessä ullakkohuoneistossaan Saint Germain des Prés ssä. Ravintolan hengettärenä hääräsi Madame Marie-Jo, tanssiporukan isoäidiksi ristimä ranskalaisnainen. Hän toivotti asiakkaat tervetulleiksi kellonajoista piittaamatta. Palasimmepa tanssikiertueelta miten myöhään tahansa, menimme aina isoäidille syömään - olipa kello yksi tai kaksi yöllä, Sistonen muistelee. Suosikkiravintoloista huolimatta kaupunginteatteri on kuitenkin Sistoselle kaikkein tärkein paikka Pariisissa. Théâtre de la Ville on aina ajankohtainen. Kaikki parhaimmat ryhmät ja kuumimmat nimet esiintyvät siellä. Ympäristö on haasteellinen, sillä teatterin katsomo on jyrkästi nouseva ja siksi vaativa sekä tanssijalle että katsojalle. Nykyisin Sistonen käy lempikaupungissaan noukkimassa fiiliksiä. Pariisi antaa merkillisen vapauden tunteen sekä hyvässä että pahassa. Sääntöyhteiskunnasta kotoisin olevalle suomalaiselle se on tärkeää. Aija-Leena Luukkanen, Luxemburg 11

12 Töihin toiseen Suomalaiset innokkaampia muuttamaan EU-maihin kuin muut eurooppalaiset muuttamaan Suomeen 12 Vuosi 2006 on nimetty Euroopan unionissa työvoiman liikkuvuuden teemavuodeksi. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseen onkin aihetta, sillä muussa EU-maassa kuin alkuperämaassaan asuvien osuus on pysytellyt 1,5 prosentin tuntumassa jo 30 vuoden ajan. Tarkkoja lukuja ei ole selvillä, mutta Suomesta liikutaan enemmän Eurooppaan kuin toisinpäin. Eurooppaan muuttajat ovat nuorehkoja, hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia, toisin kuin esimerkiksi 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet, johtaja Mervi Virtanen työministeriöstä kertoo. Perhesyyt ovat tärkeimpiä syitä siihen, miksi ihmiset eivät muuta työn perässä Eurooppaan, kertoo Turun työvoimatoimiston Eures-neuvoja Tomi Puranen. Jos on nuori, sinkku ja kielitaitoinen, muutto muualle Eurooppaan kiinnostaa. Kesä ja sesonkityöt kiinnostavat nuoria, mutta myös viisikymppiset naiset saattavat lähteä ulkomaille töihin hakemaan vaihtelua vaikka Norjaan kalatehtaalle. Erityisesti rakennus-, metalli-, hotelli- ja ravintola-ala sekä hoitoalan työpaikat kiinnostavat suomalaisia. Englanninkieliset maat kuten Iso-Britannia ja Irlanti ovat suosituimpia maita, joihin Suomesta lähdetään. Puranen kertoo, että työvoimatoimisto on hoitanut Pariisissa sijaitsevan Disneylandin rekrytointia Suomesta jo kymmenen vuoden ajan. Vuosittain noin parisataa vuotiasta suomalaista työskentelee Eures auttaa muuttajaa kuukausia ranskalaisessa huvipuistossa. Avasin viime viikolla opiskelijoiden kesätyöhaun Saksaan. Sinne haetaan suomalaisia korkeakouluissa opiskelevia nuoria työskentelemään hotelli- ja ravintola-alalla, maataloudessa sekä palvelualoilla. Rajat eivät rajoita työntekoa Monella alalla on Suomessa hyvä työtilanne, joten hinkua ulkomaille ei kaikilla ole. Huonommin työllistyvät humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat halukkaampia lähtemään ulkomaille kuin paremmin työllistyvät lääkärit ja diplomi-insinöörit. Kansainväliset suuryritykset ovat investoineet Irlantiin, jossa on kova työvoimapula. Suomenkieltä puhuvia haetaan esimerkiksi työskentelemään palvelutehtävissä puhelinkeskuksissa, Puranen summaa. Useimmissa EU-maissa on terveydenhuollon työntekijöistä pula, ja hoitajia rekrytoidaankin aktiivisesti ulkomailta. EU:n aluetta on usein verrattu työvoiman liikkumisen kannalta Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa muutetaan helpommin maan toiselta laidalta toiselle, koska siellä ei ole samanlaisia kielimuureja kuin Euroopassa, Mervi Virtanen selittää. Komissio on jo vuosien ajan yrittänyt parantaa työvoiman liikkuvuutta perustamalla ns. crossborder-alueita eli rajayhteistyöalueita, joita on paljon varsinkin Keski- Euroopassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä asuu toisessa maassa ja käy rajan yli töissä toisessa maassa. Euroopan työnvälityspalvelu Eures tarkoittaa yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on helpottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan talousalueella. Verkoston kumppaneita ovat julkiset työnvälityspalvelut sekä ammatti- ja työnantajajärjestöt. Suomessa Eures-työnvälityksestä huolehtivat työministeriö ja työvoimatoimistot. Eurooppaan muuttajat ovat nuorehkoja, hyvin koulutettuja ja kielitaitoisia, toisin kuin esimerkiksi 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet. Suomeen malli ei maantieteellisistä seikoista johtuen sovi samoin kuin Keski- Eurooppaan. Tornionjokilaakson rajayhteistyöllä on historialliset juurensa, mutta voisi ajatella, että se on enemmän pohjoismaista yhteistyötä kuin eurooppalaista liikkuvuutta, Virtanen sanoo. Suomessa tarvitaan ammattilaisia Suomessa on työvoiman tarvetta matalapalkka-aloilta huippuosaajiin. Suomen väestörakenteen vuoksi alalle kuin alalle tarvitaan työntekijöitä muualta, asiantuntija Riitta Wärn Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa. Eläkkeelle lähtijöiden tilalle tarvitaan ammattilaisia erityisesti hoitoalalle, rakennusalalle sekä asiantuntijatyöhön ja opetustyöhön. Kasvavia aloja Wärnin mukaan ovat yksityiset hoito- ja sosiaalipalvelut. Matkailupalvelut tulevat lisääntymään, koska eläkeläisillä on tulevaisuudessa enemmän ra-

13 maahan 13 haa käytettävänään. Uusista EU-maista joudutaan jo nyt hakemaan työntekijöitä Suomessa ei-suosituille aloille kuten siivous-, auto- ja kuljetusalalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Virosta on saatu helpotusta monille aloille, mutta siellä palkat nousevat ja väestörakenne on samankaltainen kuin Suomessa. Keskieurooppalaisten ja brittien silmissä Suomi ei säihky maana, johon työn perässä kovin hanakasti muutettaisiin. Suomen työpaikkoja voisi markkinoida houkuttelevammin. Toisaalta suuret firmat kuten Nokia vetävät huippuosaajia, Wärn mainitsee. Monikansallisiin yrityksiin on Wärnin mukaan helpompi löytää huippuosaajia, koska työkielenä on englanti. Pääsyvaatimuksena monelle alalle kuitenkin on, että pitäisi osata suomen kielen alkeet. Nuoret lähtevät nykyään opiskelemaan Eurooppaan ja monet jäävätkin sinne. Olisi Kesäduunia löytyy vielä kesäkuussa Älä vaivu epätoivoon, vaikket olisikaan löytänyt itsellesi kesätyöpaikkaa kotimaasta. Italiassa, Englannissa ja Irlannissa sekä muissa eurooppalaisissa maissa on tarjolla runsaasti eri alojen kesätyöpaikkoja. Kesätyöpaikkoja on vielä jäljellä, joten vielä ei ole liian myöhäistä lähettää hakemusta. Yksittäisiä paikkoja tulee haettavaksi vielä kesäkuussakin, Eures-neuvoja Tomi Puranen kertoo. Saksankielen taitaville yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijoille on kysyntää. Haettavana on vähintään 50 kesätyöpaikkaa eri puolilta Saksaa hotelli- ja ravintoalalta tai muilta palvelualoilta sekä maataloudesta Lisätietoja Euroopassa olevista kesätyöpaikoista saat oman alueesi Eures-neuvojilta. Hae työpaikkaa Euroopasta: hyvä saada sieltä nuoria osaajia myös tänne Suomeen, Wärn toivoo. Marko Honkaniemi piirros Aiju Salminen

14 Hammasyrittäjäksi Euroopan ytimeen Mitä tarvitaan, jotta suomalainen terveyskeskuslääkäri muuntautuu keskieurooppalaiseksi yksityisyrittäjäksi? Pätkätöitä, rumbansietokykyä sekä riittävä tujaus ammatti- ja kielitaitoa. mään byrokratian ja rauhoittamaan pelkäävät lapsipotilaat. Yksityisyrittäjän on tunnettava maan ranskaksi kirjoitettu lainsäädäntö hyvin. Ei pelkällä englannilla tässä maassa pärjää. Myös potilasluottamuksen rakentamisessa kielitaito on tärkeässä asemassa. Maan kahta muuta virallista kieltä, saksaa ja lëtzebuergia hän ei työssään käytä. 14 Suomesta oli helppo lähteä, koska minulla ei ollut pysyvää virkaa, sanoo hammaslääkäri Timo Rinne. Hän valmistui Turun yliopistosta keskelle 90-luvun lamaa, jolloin pätkätöistäkin sieti olla onnellinen. Luxemburg tuli tutuksi vaimon määräaikaisen työsuhteen kyydittämänä. Tarkoitus oli palata kotiin. Palasimmekin ja tein terveyskeskuksessa sijaisuuksia. Puolison pysyvä työpaikka Luxemburgissa riitti kuitenkin yhteiseen lähtöpäätökseen. Nykyisin Rinne pitää yksityisvastaanottoa yhdessä tanskalaisen ja belgialaisen kollegan kanssa lilliputtivaltion ytimessä. Jos pistät praktiikan yksin pystyyn, niin kyllä on hankalaa, hän lupaa. Lääkärinoikeudet irtosivat uudessa maassa neljän kuukauden odottelun jälkeen. Luxemburg on protektionistinen maa. Paperinpyöritysrumba oli melkoinen, hän muistelee seitsemän vuoden takaista ruljanssia. Silti lääkärinoikeuksien hakeminen ei tuntunut lannistavalta prosessilta. Ei todellakaan, Rinne sanoo. Varsinaista ammatillista kulttuurishokkia hän ei ole kokenut. Suurin muutos on ollut terveyskeskuslääkäristä yksityisyrittäjäksi kasvaminen. Ranskan kieli soljumaan Timo Rinne oli notkunut ranskan kursseilla vaimon pakertaessa EU-asioiden parissa komissiossa. Lääkärinoikeuksia halajavan kielitaitoa mittaavassa haastattelussa Le Collège Médicalissa hammaslääkäri sai valita rämpiäkö haastattelu läpi ranskaksi vai luxemburgin omalla kielellä, lëtzebuergia puhuen. Hän valitsi ranskan. Aika epämukava tilaisuus. Puhuin kaiken sen ja vähän ylikin, mitä olimme etukäteen harjoitelleet, hän nauraa. Rinne on pinnistellyt saattaakseen ranskan kielensä tasolle, jolla pystyy selättä- Paikattavaa 60 maasta Rinteen potilaskanta on varsin monipuolinen. EU:n laajentuminen kymmenellä uudella jäsenmaalla näkyy myös vastaanotolla. Potilaita on varmasti yli 60 eri maasta, se tuntuu vieläkin jännältä, hän sanoo. Uusista jäsenmaista tulevia asiakkaita yhdistää ainakin yksi asia, he kokevat hammashoidon aika kalliiksi. Suoria kommentteja hoidon kalleudesta on silti turha odottaa. Eivät potilaat rahasta mielellään puhu, enemmänkin asiakkaat vetäytyvät hiljaisesti pois. Hammaslääkärillä riittää paikattavaa sekä uusissa että vanhoissa EU-hampaissa. Ehkäisevä hammashoito on edelleen alkeellista Luxemburgissa. Eli paljon reikiä. Aija-Leena Luukkanen, Luxemburg Pekka Keskitalo Hammaslääkäri Timo Rinne hoitaa 60 eri kansallisuuden hampaita Luxemburgissa. Kun sekä potilas että lääkäri puhuvat ranskaa vieraana kielenä, ei tarvitse jännittää meneekö kaikki tismalleen oikein. Hammashoitaja Laurence Martin on ranskalainen.

15 Ulkomaille muuttajan muistilista: Suurimmissa työvoimatoimistoissa toimii EURES-neuvojia, jotka auttavat työnhaussa ulkomailta, Jos lähdet ulkomaille töitä hakemaan varmista, voitko siirtää työttömyysturvasi ulkomaille työnhaun ajaksi. Lisätietoja esimerkiksi työvoimatoimistosta, Työttömyyskassojen yhteisjärjestön nettisivuilta tai Kelasta Työhistoria siirtyy maasta toiseen Kelan lomakkeella E301, muista pyytää se myös paikallisilta viranomaisilta Suomeen palatessasi. Suomessa lomakkeen saa Kelasta tai työttömyyskassalta. Ilmoita ulkomaille lähdöstäsi Kelaan, saat sieltä tarvittaessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Mieti tarvitsetko lisävakuutusta. Varmista karttuuko työeläkkeesi ulkomaantyöskentelyn aikana, Tee kirjallinen osoitteenmuutos, lomake löytyy internetistä Ilmoita muutostasi verotoimistoon ja isännöitsijälle. Mieti myös miten hoitaa veroilmoitus ulkomailta, Selvitä onko suomalaisen ajokortin käytölle aikarajoitusta ja hanki tarvittaessa kansainvälinen ajokortti. Passi lemmikille? Tarkista Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta tarvittavat asiakirjat, Hoida tarvittavat maksupalvelusopimukset pankkisi kanssa. Muista tehdä maahanmuuttoilmoitus kohdemaassa ja ilmoita yhteystietosi paikalliseen Suomen edustustoon, Tee asunnostasi kirjallinen vuokrasopimus. Selvitä terveyspalveluiden saatavuus ja hätänumerot. Suomi-Seuran paikalliset tukihenkilöt löydät sivuilta Vauhtia uraan Berliinistä Marketta Häkkänen tiesi aina lähtevänsä ulkomaille töihin, jos vain tarjoutuu sopiva tilaisuus. Opiskeluaikainen haave toteutui, kun Berliinin Scheringille perustettiin uusi resurssienhallinnan osasto, jonka apulaisjohtajaksi hänet valittiin laajassa kansainvälisessä haussa. On mahtavaa, että voin tutustua toiseen kulttuuriin ja oppia vierasta kieltä työnteon ohella. Tosin nykyinen työni tarkoittaa myös urakehityksellistä harppausta ja voin laajentaa ammatillista osaamistani, Häkkänen kertoo. Häkkänen muutti Berliiniin perheensä kanssa elokuussa. Työyhteisö otti uuden suomalaisen työntekijän kivasti vastaan, ja työ on vastannut odotuksia. Häkkänen kokoaa Scheringin gynekologian alan tutkimuksiin tarvittavia tiimejä maailmanlaajuisesta henkilöstötarjonnasta ja laatii myös tutkimusten budjetit. Teen budjetteja kolmen viiden vuoden aikavälille sekä niihin liittyvät vuosittaiset tarkistukset. Vastuualueeseeni kuuluu myös tilanteiden ennakointi ja sen jatkuva seuraaminen, mistä löytyy sopivia ihmisiä tietynlaisia tutkimuksia toteuttamaan, Häkkänen kuvailee. Hän pitää sitä hyvänä, että sai aloittaa nykyisten tehtäviensä hoitamisen jo Suomesta käsin viime huhtikuussa. Scheringin palveluksessa kuuden vuoden aikana hankittu yrityskulttuurin tuntemus antaa myös vankan pohjan nykyiseen toimeen. Luulen, että siitä oli minulle etua, että tulin talon sisältä. Työ on sisällöltään tuttua ja työympäristö eroaa suomalaisesta lähinnä vain siinä, että täällä ollaan muodollisempia, Häkkänen pohtii. Häkkänen aloitti Scheringillä kun yrityksen nimi oli vielä Leiras. Sitä ennen hän toimi kymmenen vuotta Työterveyslaitoksen tutkijana. Arjen alkuun sopeutumispalveluilla Häkkänen on koulutukseltaan filosofian tohtori. Maisteriksi valmistuin Helsingin yliopistolta soveltava fysiikka pääaineenani, väitöskirjan tein taas Göteborgin yliopistolle, Häkkänen kertoo. Marketta Häkkänen lähti opiskeluaikanaan myös ensimmäiselle ulkomaankomennukselleen kun hänet valittiin Suomi-Amerikka-yhdistysten liiton stipendiaatiksi Yhdysvaltoihin. Sitä perua on hyvä englannin kielen taito, joka on myös nykyinen työkieli Berliinissä. Työn ulkopuolella käytän kyllä pelkästään saksaa. Käyn myös kaksi kertaa viikossa Marketta Häkkänen (oik.) ja Stephanie Burkhart pitävät usein puhelinkokouksia muissa maissa työskentelevien kollegoiden kanssa. Pöydällä olevat mikrofonit välittävät keskustelun työtovereille ympäri maailmaa. saksan tunneilla, Häkkänen kertoo. Hänen työnantajansa tukee ulkomailta tulleiden työntekijöiden sopeutumista kustantamalla näille niin paljon asemamaan kielen opetusta kuin nämä haluavat. Myös puolison ja lasten kieliopetukseen on varattu oma rajallinen budjettinsa. Schering tulee monessa suhteessa vastaan niitä, jotka lähtevät ulkomaille töihin. Meistäkin tuntui, että saimme tulla ihan valmiiseen, koska Schering oli valtuuttanut erään ulkomaalaisille sopeutumispalveluja myyvän yrityksen huolehtimaan monista käytännön asioista puolestamme, Häkkänen muistelee. Marketta Häkkäsen mukana muutti tämän opintovapaalla oleva puoliso Martti ja 14-vuotias Matias sekä 12-vuotias Markus. Heistä huolehtivan yrityksen edustaja järjesti perheelle muun muassa tutustumiskäyntejä kouluihin ja etsi asuntovaihtoehtoja, joista Häkkäset saivat valita mieluisimman. Matias ja Markus viihtyvät heille valitussa Berliinin-Brandenburgin kansainvälisessä koulussa, ja Martti Häkkänen on tyytyväinen voidessaan tehdä Saksaan liittyvää väitöskirjaansa paikan päällä. Ratkaisumme on kyllä silti väliaikainen ja palaamme varmasti vielä Suomeen, Marketta Häkkänen uskoo. teksti ja kuva Eeva Bode, Berliini 15

16 16 Pekka Sipola Italialaismaisteri Lorenzo Dotson Smith: Portugalin taito paranee postissa Työ kansainvälisessä järjestössä ja muuttaminen työn perässä eri maihin ovat valtiotieteilijä Lorenzo Dotson Smithin haaveita. Vielä kun oppisi suomen niin, että sillä pärjää toimistossa. Työväenopiston kurssit ovat kyllä hyviä, kehaisee italiaa, englantia, hollantia, portugalia, espanjaa ja hidasta suomea puhuva italialaismaisteri. Jos olisin ydinvoimainsinööri, saisin varmasti hyviä töitä Italiastakin, heittää valtiotieteilijä Lorenzo Dotson Smith. Jenkki-isän ja italialaisäidin poika eli lapsuutensa Hollannissa ja kävi koulunsa Italiassa. Vuonna 2003 suomalainen tyttöystävä houkutteli hänet Erasmus-vaihdosta Lissabonista Helsinkiin. Dotson Smith reissasi Suomen ja Italian välillä, kunnes valmistui viime kesänä Bolognan yliopistosta. Hänen lopputyönsä käsitteli britti- ja italialaismedian suhtautumista EU:n laajenemiseen. Kaikki tutut Suomessa olivat varmoja, että saisin kielitaidon avulla nopeasti töitä. Mutta työnantajat sanovat ensin, ettei ole tarvetta, toiseksi, ettei ole varaa palkata ja viimeiseksi, ettei toimistossa ole tilaa. Siispä Dotson Smith selvitti työvoimatoimistosta mahdollisuuden työharjoitteluun. Harjoittelusta työmarkkinatuella ei koidu työnantajalle velvoitteita palkasta tai vakuutuksista. Sitten hän marssi Italian kulttuuriinstituuttiin ehdottamaan työharjoittelua ja sai paikan. Saman rahan saisi tekemättä mitään. Onhan korvauksella eläviä Italiassakin, mutta se ei ole minun tyylini. Asioiden eteen pitää nähdä vaivaa. Toimeentuloa turvaa satunnainen työ postin lajittelukeskuksessa. Työkaverit ovat mukavia. Portugalin taitoni on parantunut entisestään brasilialaisten työkavereiden ansiosta. En silti opiskellut kymmentä vuotta jäädäkseni sinne. Dotson Smithin vastavalmistuneet ystävät Italiassa ovat samassa tilanteessa. Varma työpaikka irtosi vain niille, jotka menivät vanhempiensa yrityksiin. Dotson Smithin mielestä etsimistäkin Lorenzo Dotson Smith uskoo työvoimatoimiston taikakoneeseen ja yritteliäisyyteen. pitää arvostaa. Olen ulkomaalaisena saanut jo kaksi työpaikkaa. Postin työstä kuulin tuttavalta capoeira-treeneissä. Työhaastattelussa keskityin niin kovasti opettelemiini suomalaisiin lauseisiin, että unohdin, että oli kyse työhaastattelusta. Pidän Suomessa siitä, että kaikki toimii. Hammashoito järjestyy ja työvoimatoimiston taikakoneelta löytyy ehdotuksia. En ymmärrä sitä, että jotkut eivät tee mitään. Suomalaisia ystäviä entinen Italian rullaluistelumaajoukkueen jäsen on löytänyt capoeiran ja jalkapallon kautta. Dotson Smith antaa Suomelle vuoden aikaa. Jos kielen oppiminen ei avaa ovia, on pakko harkita muuttoa kansainvälisempään paikkaan, vaikkapa Hollantiin. Kauemmaskin voi katsella. Hän on pitänyt yhteyttä myös isänsä tuttuihin Berkeleyn yliopistossa Yhdysvalloissa. Lupasin äidille, etten muuta Euroopasta ennen kuin opinnot ovat valmiit. Ulkomaalaisia työntekijöitä ei osata hyödyntää Suomalaiset työnantajat suhtautuvat myönteisesti ulkomaalaisten rekrytointiin mutta kokevat sen samaan aikaan riskiksi. Tämä käy ilmi Minna Söderqvistin tutkimuksesta Ulkomaalaiset työnantajan silmin. Toivoisi, että useammat yritykset kuin Nokia olisivat valveutuneita tässä asiassa, Söderqvist sanoo. Yksi este ulkomaalaisten työllistymiselle on, ettei heidän erilaista taustaansa oteta kylliksi huomioon. Heidät täytyy huomioida rekrytoinnissa, sitouttamisessa, perehdyttämisessä ja täydennyskoulutuksessa. Henkilöstöhallinnossa pitäisi miettiä, miten johtaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Lisäksi koko työyhteisön pitäisi sitoutua ulkomaalaisten työhönottoon, ettei törmätä piilovastustukseen. Ulkomaalaiset voivat itsekin yrittää vähentää työnantajien ennakkoluuloja. Keinot ovat Söderqvistin reseptin mukaan yllättävän yksinkertaiset. Epäilykset pitää osoittaa vääriksi. Työhaastattelussa insinööri voi näyttää, mitä ohjelmia hän osaa käyttää, tai hitsari voi hitsata jotain malliksi. Tärkeintä on kuitenkin, että suomen kieli sujuu. Söderqvist suosittelee, että opetusviranomaiset huolehtisivat täällä opiskelevien ulkomaalaisten riittävästä kieliopetuksesta. Ilman kieltä ei tule hyväksytyksi yhteiskuntaan. Mitä annettavaa ulkomaalaisilla sitten on? Söderqvistin mukaan työnantajat ovat yhtä mieltä siitä, että monikulttuurinen työyhteisö synnyttää innovaatioita. Ongelma on, ettei ulkomaalaisten tarjoamia etuja osata ottaa käyttöön. Kun yrityksiltä kysytään, ovatko ulkomaalaiset auttaneet saamaan uusia asiakkaita tai kehittämään liiketoimintaa, vastaukset ovat yllättäen kielteisiä. Terhi Hakala

17 SAK vaatii tilaajavastuuta ehtona uusien EU-kansalaisten vapaalle liikkumiselle Työvoimarajoitukset katkolla vappuna Suomen on kevään aikana päätettävä, halutaanko uusien EU-maiden kansalaisten oikeutta työnhakuun edelleen rajoittaa. Vuonna 2004 käyttöönotetun työlupamenettelyn voimassaolo päättyy ensi vappuna. Jos uusia päätöksiä ei tehdä, tuoreimpien jäsenmaiden kansalaisiin sovelletaan yleisiä EU-sääntöjä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Poliittisesti arkaa kysymystä valmistellaan kolmikantamallilla eli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Rajoitusten jatkamista pitää esillä oikeastaan enää SAK. Muut palkansaajien keskusjärjestöt STTK ja AKAVA ovat valmiit poistamaan rajoitukset. Työnantajien EK:n mielestä ne olivat alun perinkin tarpeettomia. Selvitys siirtymäsäännösten vaikutuksista valmistuu tammikuussa, kertoo työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin. Sen jälkeen hallitus harkitsee, laatiiko se esityksen rajoitusten jatkamisesta. Jos päädytään siihen, että esitystä ei anneta, siirtymäaika päättyy nykyisen lain Futureimagebank voimassaolon lakatessa huhti-toukokuun vaihteessa, Wallin kertoo. Työvoima ei tulvinutkaan Suomeen Kun unioniin vappuna 2004 liittyi kymmenen uutta jäsentä, monet vanhat jäsenmaat pelkäsivät halvan työvoiman alkavan tulvia työmarkkinoille. Vanhoista jäsenmaista Ruotsi, Britannia ja Irlanti päättivät olla ottamatta käyttöön mitään rajoituksia, mutta muut halusivat varata mahdollisuuden karsia mahdollisia työnhakijoita. Suomessa otettiin käyttöön perinteinen työlupamalli. Vaikka asiasta käydyssä keskustelussa maalailtiin jopa satojen tuhansien työnhakijoiden tulvaa Baltian maista, esimerkiksi viime vuonna hakemuksia käsiteltiin vain noin kaksi ja puoli tuhatta. Hakemuksista runsaat 11 prosenttia hylättiin. Yleisin hylkäämisen syy oli epäilys siitä, että suomalainen työnantaja ei kykene tai halua suoriutua palkanmaksu- ja muista työnantajavelvollisuuksistaan. Luvallisen työn tavoittelua suuremmaksi ongelmaksi on osoittautunut pimeän työvoiman käyttö ja muu harmaa talous. Ongelmaksi on koettu myös vuokratyövoiman käyttö tapauksissa, joissa työnantajayritys on ulkomaalainen. Ammattiyhdistysliikkeelle on tärkeää, että kaikkeen Suomessa tehtävään työhön sovelletaan täkäläistä lainsäädäntöä ja sopimuksia. SAK hautoo kantaansa Palkansaajien suurin keskusjärjestö SAK ei ole valmis poistamaan liikkuvuuden rajoituksia, ellei sen vaatimaa tilaajavastuumallia hyväksytä. Tilaajavastuuperiaatteen mukaan pääurakoitsija vastaisi koko alihankintaketjun toiminnan laillisuudesta. Lisäksi SAK vaatii ammattijärjestöille oikeutta kanteen nostamiseen myös sellaisissa tapauksissa, joissa asianomaiset työntekijät, esimerkiksi täällä työskentelevät ulkomaalaiset, eivät sitä halua tai uskalla tehdä. Otamme asiaan kantaan vasta sitten, kun saamme selville, mitä tapahtuu tilaajavastuu- ja kanneoikeusasioille, vahvistaa SAK:n edunvalvontaosaston apulaisjohtaja Matti Viialainen. Hänen mukaansa SAK on valmis ottamaan asiaan kantaa helmimaaliskuussa. Jos saadaan selväksi, että suomalaisia työehtoja sovelletaan, voidaan ehkä ajatella, että siirtymäsäännöksistä luovuttaisiin, Viialainen muotoilee. Toivotaan, että siihen päästään, hän kuittaa. Risto Paananen 17

18 Lobbareiden rooli EU:ssa nousi pinnalle, kun kiisteltyä Reach-kemikaaliasetusta käsiteltiin parlamentissa. Onko epävirallisiakin keinoja hyödyntävillä lobbareilla liikaa valtaa EU:ssa? Edustavatko he niitä tahoja, joita väittävät edustavansa. Myös lobbareita vaaditaan paljastamaan taustansa. 18 Lobbarien Ingrampublishing Lobbausta on etujärjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden unionin toimielimiin kohdistama epävirallinen vaikuttaminen. Päätöksentekoon pyritään vaikuttamaan sekä virallisten kuulemismenettelyjen että epävirallisten keinojen avulla.

19 Brysselin lobbarin joukkoon mahtuu monenlaisia tahoja: suuryrityksiä, teollisuusliittoja, ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Oma ryhmänsä ovat Public Affairs- eli konsulttitoimistot. Ne ottavat hoitaakseen kenen tahansa asioiden ajamisen, kunhan palkkiosta sovitaan. Suomessa sana lobbari kuulostaa epäilyttävältä, sillä meillä pääsystä päättäjien puheille ei tarvitse kilpailla. Suomalaiseen lainsäädäntökulttuuriin kuuluu asianosaisten tasapuolinen kuuleminen. Lakiesitystä valmistelevat valiokunnat kutsuvat kuultavikseen lähes kaikki tahot, joilla on päätettävänä olevaan asiaan sanottavaa. Europarlamentin valiokuntien ohjelmaan vastaavaa laajaa kuulemista ei saada mahtumaan. Siksi Brysselissä kilpaillaan pääsystä päättäjien puheille. Lobbareiden ja suomalaisten asianosaisten työ on kuitenkin sisällöltään samanlaista: omien näkökantojen selittämistä ja yritystä saada päättäjät ottamaan ne huomioon. Rahoitus julkiseksi Keskustelu lobbauksen ongelmista roihahti kiistellyn Reach- eli kemikaaliasetuksen käsittelyn aikana. Komissiossa on pohdittu hallintokomissaari Siim Kallasin johdolla, tulisiko lobbauksen avoimuutta edistää virallisen sääntelyn vai itsesäätelyjärjestelmän avulla. Keskustelu aiheesta jatkuu, joten lobbausta koskevaa lainsäädäntöä tuskin syntyy lähiaikoina. Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet sääntelyä, muun muassa kaikkien lobbarien rekisteröitymistä julkiseen rekisteriin, jossa kerrotaan asiakkaat ja budjetit. Järjestöt vaativat myös yritysmaailman lobbariryhmien etuoikeuksien rajoittamista komissiossa. Järjestöjen mielestä teollisuuden ja yritysten lobbarit pääsevät kansalaisjärjestöihin verrattuna etuoikeutetusti muun muassa komission työryhmiin. Suomalaismepeistä Satu Hassin (vihr) mielestä raha ratkaisee lobbauksessa. Lobbaajalla, jolla on varaa tarjota lounaita ja päivällisiä, on parhaat mahdollisuudet päästä puhumaan mepeille kasvotusten. Lobbaajien rahoituksen julkistaminen olisi hänestä tärkeää. Itse hän kertoo törmänneensä useasti epäilyttäviin lobbareihin. Esimerkiksi kemikaaliasetusta vastaan lobattiin pk-yritysten toimintaryhmän nimissä, mutta avoimeksi jäi, keitä tämä taho oikeasti edusti. Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok) on eri linjoilla Hassin kanssa. Hänen mielestään ympäristöjärjestöjen näyttävät Reach-kampanjat todistavat, etteivät ne ole lobbaamisessa yhtään heikommilla kuin teollisuuskaan. Lobbareiden rahoituksen paljastaminen olisi Korholastakin paikallaan. Sääntelyä tärkeämpää hänestä kuitenkin on, että meppi käyttää omaa arvostelukykyään lobbaajien luotettavuutta arvioidessaan. Komission korkean virkamiehen mukaan myös komissiota lobataan voimakkaasti. Yhteydenpito asianosaisiin kuitenkin kuuluu komission työhön. Jonkinlaisia pelisääntöjä ehkä tarvitaan läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden turvaamiseksi, virkamies toteaa. Minna Suihkonen, Bryssel Komission aloite läpinäkyvyyden lisäämiseksi:http://europa.eu.int/comm/ commission_barroso/kallas/transparency_en.htm 19 kasvot esiin Poliitikkojen täytyy kuulla teollisuutta Henri Satuli ottaa vastaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimistossa, vähän EU:n ydinkorttelien ulkopuolella. Seinäjulisteessa viheriöi Suomen luonto ja aulan pöydälle on unohtunut Fazermint-laatikko. Satulilla on Kalevala-korun kalvosinnapit. Kokoonsa nähden EK:n toimisto näyttää tyhjältä. Satuli selittää, että tilaa on varattu myös yksittäisille yrityksille. Yhdessä huoneessa alivuokralaisena onkin Fortum. Satulin tehtävä on tietää, miten EU:n päätöksenteko toimii ja suunnitella EK:n toimintaa Brysselissä. Yksittäisten yritysten asioita EK ei Brysselissä aja. Vain viisi suomalaista yritystä on perustanut oman toimiston Brysseliin. Satulin mielestä EU:n päätöksenteon tärkeys tiedostetaan suomalaisissa yrityksissä kuitenkin hyvin. Monet ovat pystyneet järjestämään vaikuttamisen muuten kuin tulemalla paikan päälle, meidän tai sektorijärjestöjensä kautta. Laadukasta lainsäädäntöä Satuli suostuu määrittelemään itsensä lobbariksi, vaikka sana kuulostaakin Suomessa negatiiviselta. Mies pitää pitkän palopuheen siitä, miten tärkeää yritysten ja teollisuuden kuuleminen lakeja valmisteltaessa on. Sitä kautta saadaan laadukasta lainsäädäntöä ja lakien toimeenpano on tehokasta. Satulin mielestä suomalainen teollisuus on sopeutunut hyvin EU:hun, jossa lainlaatijoiden puheille pääsy vaatii omaaloitteisuutta. Häntä kismittää kuitenkin europarlamentaarikkojen valitus konsulttilobbareista. Ehkä päättäjien pitäisi katsoa omaakin toimintaansa. Mikä siinä on, että yritykset eivät saa ääntään kuuluviin muuten kuin tukeutumalla konsulttipalveluihin? Satulin tärkeimpiä lobattavia ovat suomalaiset europarlamentaarikot. Täällä on saatu aikaan suomalainen poliittinen kulttuuri heidän kanssaan. Komissio on tärkeä silloin, kun laki-

20 Mikä siinä on, että yritykset eivät saa ääntään kuuluviin Pekka Keskitalo muuten kuin tukeutumalla konsulttipalveluihin? esitystä valmistellaan. Satulin tehtävä on välittää suomalaisia asiantuntijoita lakia valmistelevien virkamiesten puheille. 20 Kuka huutaa koviten? Tärkeimpiä hankkeita EK:lle ovat viime aikoina olleet kemikaaliasetus Reach sekä palveludirektiiviasetus. Ympäristö- ja terveysjärjestöt ovat katkeria teollisuuden menestyksestä Reachin lobbaamisessa. Satuli ei suostu paukuttelemaan henkseleitä. Reachin yhteydessä on keskusteltu oikeista asioista, hän tyytyy sanomaan. Kemikaaliasetuksen yhteydessä sekä teollisuutta että kansalaisjärjestöjä on syytetty pelottelusta. Järjestöjen on väitetty pelottelevan kansalaisia tuulesta temmatuilla terveysvaikutuksilla, teollisuuden taas perusteettomilla uhkauksilla työpaikkojen häviämisestä. Onko lobbaus kilpailua siitä, kuka huutaa kovimpaan ääneen? Satuli kiistää väitteen jyrkästi. Me olemme täällä pysyvästi ja meidän pitää olla luotettava asiantuntijataho. Emme voi ryhtyä pelottelemaan yhden asian vuoksi. Satuli ilmoittaa EK:n kannattavan lämpimästi kaikenlaisia aloitteita lobbauksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Pääasiassa ongelmat koskevat hänen mielestään erilaisia yhden asian liikkeitä. Lobbaukseen liittyy aivan turhaa mystiikkaa, Satuli painottaa lopuksi. EU:ssa kaikki lobbaavat: parlamentti, komissio ja neuvosto kukin toisiaan. Myös suomalaisen teollisuuden on pakko hypätä mukaan. Henri Satulin tärkeimpiä lobattavia Brysselissä ovat suomalaiset europarlamentaarikot. Konsultti ennustaa muutoksen suuntaa Egoan toimisto sijaitsee aivan EU-korttelien ytimessä muutaman minuutin kävelymatkan päässä komissiosta ja parlamentista. Skandinaavisen vaaleat ja avarat tilat ovat niin tyylikkäät, että ne näyttävät tv-sarjan lavasteilta. Paperikasoja ei näy missään. Jan Ahlskogin ja muutaman suomalaisen kumppanin Egoa on ensimmäinen suomalainen yrittäjä Brysselin kilpailluilla konsulttilobbarien markkinoilla. Yrityksellä on toimisto myös Helsingissä. Ahlskog ei kutsu itseään lobbariksi, sillä varsinaisen vaikuttamisen Egoa jättää yleensä asiakkaalle itselleen. Me hankimme tietoa, analysoimme sitä ja teemme asiakkaalle vaikuttamissuunnitelmia. Egoalaisten ammattitaitoa on tietää, missä kulloinenkin tapaus on käsittelyssä, miten se etenee päätöksenteossa ja mitä poliittisia intressejä siihen liittyy. Asiakas on yleensä myöhässä, jos se lähtee liikkeelle vasta silloin, kun komissio on antanut lakiehdotuksen parlamentille. Pyrimme katsomaan kristallipallosta etukäteen, mihin suuntaan asiat kehittyvät. Uudet jäsenet haasteena Kristallipallon tulkintaa on vaikeuttanut EU:n laajentuminen. Esimerkiksi kemikaaliasetuksen kohtalon ennustaminen on ollut vaikeaa, sillä lakiesitys tehtiin Mecki Nascke luonnehtii työtään puolustustaisteluksi ympäristölakien vesittämistä vastaan. ennen laajentumista. Edellisen parlamentin ja komission aikana asetus olisi mennyt läpi kansanterveyden kannalta vahvempana kuin nyt, Ahlskog uskoo. Uusien jäsenmaiden myötä parlamenttiin on tullut selkeästi enemmän markkinaliberaalia ajattelua. Egoan asiakkaat ovat pääasiassa monikansallisia yrityksiä. Voiko konsultti edustaa vaikka keskenään ristiriitaisia etuja ajavia tahoja? Perusperiaate on, ettemme voi tehdä töitä kilpaileville yrityksille käyttäen hyväksi tietoja, joita toiselta on saatu, Ahlskog sanoo. Aika ajoin toimisto voi kuitenkin vaihtaa puolta pöydässä. Egoa on edustanut sekä lentäjien ammattijärjestöä että lentoyhtiöitä. Salassapitovelvollisuudet pätevät tietysti aina. Aivan mille tahansa alalle Egoa ei palveluita myy. Ainakin aseteollisuuden yhteistyöpyynnöille vastataan kiitos ei. Tuttavuuksien merkitys vähenee Raha on Ahlskogin mukaan selkeä syy, miksi vaikuttamispalveluja kannattaa ostaa. Oman toimiston perustaminen Brysseliin on todennäköisesti isompi investointi kuin konsultin palkkaaminen. Päättäjien ja avainvirkamiesten henkilökohtainen tunteminen on edelleen

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Liikenneasiat EU:ssa Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on verkostoitumista ja jalkatyötä

Liikenneasiat EU:ssa Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on verkostoitumista ja jalkatyötä Päätöksenteko ja siihen vaikuttaminen on verkostoitumista ja jalkatyötä Brysselissä päätetään ja vaikutetaan nyt, huomenna ja aina siitä eteenpäin Maantiekuljetusalat kuuluvat palveluihin, joiden vapaa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

18.02.2015 Tina Sundqvist. 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 18.02.2015 Tina Sundqvist 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Saksan työvoimaviranomainen kosiomatkalla Suomessa Ilmoittautukaa meille Yle...

Saksan työvoimaviranomainen kosiomatkalla Suomessa Ilmoittautukaa meille Yle... Sivu 1/5 Saksan työvoimaviranomainen kosiomatkalla Suomessa Ilmoittautukaa meille Saksassa on pulaa insinööreistä, koodareista, hoitajista ja palvelualojen ammattilaisista. Suomesta löytyy innokkaita osaajia,

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT Vilma Mäkelä TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA 2012 Saneeraus- ja sisustusala, ARSA09 Art In Tanzania P.O. Box 23333, Dar es Salaam Tanzania www.artintanzania.org 16.3-8.4.2012 TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT Työskentelin

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot