Poimi Tampereen tarjonnasta parhaat palat ja nauti kaupungin kesästä TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poimi Tampereen tarjonnasta parhaat palat ja nauti kaupungin kesästä TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 2 2009"

Transkriptio

1 Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen Tampereen kaupungin tiedotuslehti Poimi Tampereen tarjonnasta parhaat palat ja nauti kaupungin kesästä

2 2 PÄÄTOIMITTAJALTA Osallistu ja vaikuta asuinalueellasi Asukkaat ovat parhaita oman asuinalueensa asiantuntijoita. Siksi on tärkeää, että asukkaan ääni kuuluu, kun hänen elämäänsä vaikuttavista asioista päätetään. Tampereelle perustettiin viitisen vuotta sitten kuntademokratiayksikkö, jonka tehtävänä on miettiä uudenlaisia kuntalaisten vaikuttamisen välineitä ja kanavia. Tampereella onkin otettu aktiivisesti ja rohkeasti käyttöön uusia osallistumisen tapoja. Tampere on suomalaisessa kuntakentässä osallistumisen edelläkävijä, josta muut kaupungit käyvät ottamassa oppia ja esimerkkiä. Alueelliset työryhmät eli Alue-Alvarit toimivat nyt kahdella alueella: etelässä ja lännessä. Alue-Alvarin kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan päätöksiin. Alue-Alvareissa toimii jo runsaasti aktiivisia oman asuinalueensa kehittämisestä kiinnostuneita tamperelaisia. Myös internetissä toimiva Valma-valmistelufoorumi on hyvä väline, jos haluaa saada tietoa ja ääntään kuuluviin. Valmassa on kommentoitavana valmistelussa olevia asioita, joihin kuntalaisten toivotaan ottavan kantaa. Tärkeätä Valmassa on, että asukkaiden mielipiteitä kysytään jo valmisteluvaiheessa, joten kyse ei ole lumedemokratiasta vaan mielipiteillä on oikeasti merkitystä ja päätöksiin on mahdollista vaikuttaa. Yksi tärkeä osallistumisen tapa ovat myös asukasillat. Sekä pormestarin että valtuuston asukasiltoja järjestetään tänäkin vuonna jokaisella alueella. Valmasta ja muista kuntalaisille tarkoitetuista vaikuttamisen mahdollisuuksista kerrotaan tässä lehdessä sivulla 3. Tänä keväänä Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin kaupunkilomailua Suomessa ja mielikuvia eri matkailukaupungeista. Kaupungit matkailukohteina tutkimuksessa Tampere sijoittui hienosti kärkeen. Tutkimuksessa Tampere sai parhaan yleisarvosanan Helsinkiin, Turkuun, Ouluun ja Kuopioon verrattuna. Matkailijat arvostavat erityisesti Tampereen majoitus- ja ravintolapalveluiden laatua, tapahtumien riittävyyttä, kaupungin saavutettavuutta julkisilla kulkuneuvoilla sekä nähtävyyksiä. Tampere on Helsingin jälkeen toiseksi lomailluin matkakohde kotimaassa. Monen tamperelaisenkin mielestä kotikaupunkimme on Suomen paras kesäkaupunki. Tapahtumia ja tekemistä riittää koko kesäksi jokaiseen makuun. Suomen suurinta kaupunkifestivaalia Tammerfestiä juhlitaan heinäkuuta. Kukkaisviikot houkuttelevat kukkien ystävät keskustaan Tänä kesänä Kukkaisviikot vie vieraat ensimmäistä kertaa myös korkeuksiin, kun Keskustorille saadaan 26 metriin kohoava maailmanpyörä. Tampereen Teatterikesää vietetään jo 41. kertaa elokuuta. Lapsiperheiden suosikkikohteessa Särkänniemen elämyspuistossa vietetään tänä vuonna 40-vuotisjuhlaa. Perinteisten kesätapahtumien lisäksi kaupungissa on myös kolme suurtapahtumaa, jotka tuovat kaupunkiin eloa ja vilskettä. TUL:n liittojuhlaa vietetään kesäkuussa. Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit tuovat Tampereelle eurooppalaisia urheilijalupauksia heinäkuussa, ja naisten jalkapallon EM-kisoissa pelataan Tampereella kuusi ottelua Tänä vuonna vietetään myös Tampereen perustamisen 230-vuotista juhlavuotta. Juhlavuoden ohjelmistosta löytyy jokaiselle jotakin, niin lapsille, nuorille kuin ikäihmisillekin. Juhlavuoden kunniaksi Hämeensillalla liehuvat liput vuoden loppuun asti. Museoissa on esillä kolme juhlavuoden päänäyttelyä. Juhlavuosi huipentuu Tampereen päivään lokakuuta. Tutustu juhlavuoden ohjelmaan kaupungin nettisivuilla ja tule mukaan juhlimaan. Hyvän kesäkaupungin tunnistaa myös siitä, että kesästä voi nauttia ilman tapahtumiakin. Tampereella tämäkin onnistuu. Hienon kesäpäivän voi viettää vaikkapa lekotellen puistossa tai rannoilla. Tai ihastella luontoa Pyynikinharjulla, Viikinsaaressa, Hatanpään arboretumissa tai järviristeilyillä. Poimi Tampereen tarjonnasta parhaat palat ja nauti kotikaupunkisi kesästä! Aila Rajamäki Tampere-lehden päätoimittaja Viestintäpäällikkö Budjetista leikattiin 27,9 miljoonaa euroa Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 29. huhtikuuta tämän vuoden budjettiin tehdyistä säästöistä. Kun tämän vuoden talousarviota valmisteltiin viime loka-marraskuussa, oli jo tiedossa, että talousarvio voidaan joutua avaamaan, mikäli taloustilanne heikkenee merkittävästi. Jo alkuvuoden aikana varmistui, että taantuma heikentää kuntien taloutta huolestuttavasti tänä vuonna ja edelleen vuosina 2010 ja Pientä helpotusta kuntien talousvaikeuksiin saatiin, kun valtio päätti kehysriihessään lisätä kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentaa kuntatyönantajien Kela-maksua alkaen. Verotulojen vähenemisen vuoksi Tampereen kaupungin tulos jää tänä vuonna monen muun kunnan tavoin merkittävästi alijäämäiseksi. Ennuste tämän vuoden alijäämäksi on 60 miljoonaa euroa. Tampereella ei jääty hämäläiseen tapaan ihmettelemään tilannetta, vaan ryhdyttiin pikaisesti toimiin talouden tasapainottamiseksi. Kaikille kaupungin toimintayksiköille annettiin ohjeet etsiä toiminnoistaan vähintään 3 prosentin säästöt. Huhtikuun kokouksessa valtuustolle esitettiin työnantajan Kela-maksun kanssa budjettiin tehtävistä 30,4 miljoonan euron säästöistä. Valtuusto poisti esityksestä 2,5 miljoonaa euroa, joten säästöjen loppusummaksi jäi 27,9 miljoonaa euroa. Säästökohteista rakenteellisesti merkittävin on Messukylän lukion lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen Sammon keskuslukioon. Tällä toimenpiteellä vältetään se, että Takahuhdin koulun liikunta- ja opetustiloja ei tarvitse laajentaa ja koilliselle alueelle ei tarvitse rakentaa yhtä uutta päiväkotia. Joukkoliikenteen hintoja korotettiin siten, että kertalipun hintaa nostettiin 2,50 euroon nykyisestä kahdesta eurosta. Sen sijaan aiemmin ehdotetut koulujen aterioiden laadun heikentäminen ja Hervannan uimahallin sulkeminen eivät sisältyneet lopulliseen säästölistaan. Valtuusto päätti myös säilyttää Tampere-lisän sekä Tasanteen nuorisotilan ja Lamminpään kirjaston toiminnat. Budjettiin tehtyjen säästöjen jälkeenkin kaupungin talous on tuloslaskelman osalta vähintään 10 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ensi ja seuraavan vuoden osalta talous on edelleen heikkenemässä, joten uusia lääkkeitä talouden tasapainottamiseen on löydettävä. Kaupungilla on tulevina vuosina edessään useita tärkeitä investointeja. Tämän vuoden tulot eivät riitä investointien rahoittamiseen, vaan lainamäärää joudutaan kasvattamaan 60 miljoonalla eurolla. Jos toimintamenot kasvavat seuraavat vuodet 2000-luvun keskimääräisen tason verran, taloussuunnitelman mukaisten investointien toteuttamiseksi kaupungin lainamäärä kasvaa vuoden 2011 loppuun mennessä 340 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainamäärä olisi tuolloin 538 miljoonaa euroa eli 2500 euroa asukasta kohden. Investointien toteuttamiseen tarvitaan tulojen ja lainanoton lisäksi muitakin rahoitusratkaisuja. Kaupungilla on omistuksessaan kiinteistöjä, jotka eivät liity peruspalveluiden tuottamiseen, joten tällaisen omaisuuden myynnistä saatavat tulot tulisi sijoittaa investointeihin. Tärkeää on kuitenkin, että kaupungin omaisuutta myydään oikeaan aikaan, hyvään hintaan ja kaupungin kannalta mahdollisimman edullisilla ehdoilla. Valtuuston päättämät säästökohteet löytyvät internetistä: Kohti esteetöntä Tamperetta Tampereen kaupungille on valmisteltu esteettömyysohjelma, jonka tavoitteena on haasteellisesti esteetön kaupunki. Esteettömyydellä tarkoitetaan tiloja, ympäristöjä ja palveluja, jotka eivät erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Esteettömyys on oikeastaan ympäristön helppoutta, jota ei huomaa kun se on olemassa. Esteellisyyden kyllä huomaa, esimerkiksi kun on vetänyt matkalaukkua tai yrittänyt kuljettaa lastenvaunuja vaikkapa pitkissä portaissa. Ohjelmaa valmisteltiin yhteistyössä järjestöjen kanssa ja siihen liittyi myös kuntalaiskysely Valmavalmistelufoorumissa. Valmistelussa tuli esiin pienehköjäkin asioita, jotka helpottaisivat joidenkin asukkaiden elämää. Esimerkiksi ikäihmiset kaipaavat kävelyteiden varrelle lisää penkkejä, suojateihin liittyvien rakenteiden tulisi johdattaa entistä paremmin näkövammaisia suoraan tien yli ja ovien tulisi aueta helposti vähäisemmilläkin voimilla. Esteettömyysohjelman ta voi tevuo deksi on asetettu 2016, jolloin viimeistään voimme odottaa hyvin suunniteltua, esteetöntä, turvallista, terveellistä ja saavutettavissa olevaa ympäristöä ja saavutettavia palveluja. Tavoitteena on myös kaikille käyttäjille soveltuvat tasa-arvoiset liikkumisen, osallistumisen ja toimimisen mahdollisuudet. Silloin esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset saavat riittäviä palveluita, joita kaikkien on mahdollista ymmärtää, ja joukkoliikenne on avoin myös liikuntaesteisille. Esteettömän Tampereen kaupunkiympäristö vuonna 2016 ylipäätään on niin helppo, että esteettömyydestä ei tarvitse erikseen muistuttaa. Sitä ennen tarvitaan kuitenkin vielä työtä, tietoa, koulutusta ja resursseja. Työtä vie omalta osaltaan eteenpäin ohjelmatyöryhmän sihteerinä toiminut Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, jolta saa myös lisätietoja esteettömyysohjelmasta. Esteettömyys on ympäristön helppoutta, sanoo sähköpyörätuolilla liikkuva Toivo Enqvist. -lehti 2/2009 Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö, PL 487, Tampere Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki, aila.rajamaki@tampere.fi, puh. (03) Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2009 Painos: kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly Kuvassa Miina Hallikainen ja Elias Hannestad ISSN: X (painettu) (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy tiedotus/julkaisut/tamperelehti

3 3 Tampereella kehitetään uusia tapoja, joiden avulla asukkaat saavat tietoa ja ääntään kuuluviin. Leena Kiuru vaikutti Valmalla Palokallion omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Leena Kiuru tietää, että sähköisestikin voi vaikuttaa. Etelä-Tampereen Alue-Alvariin eli asukkaiden ja kaupungin yhteiselimeen viime syksynä kahdeksi vuodeksi nimetyllä kansalais aktivistilla on kahdenlaisia kokemuksia kaupungin verkkosivuilla toimivasta Valmavalmistelufoorumista. Uskon, että Valma lisää demokratiaa, vaikkei se vielä olekaan koko kansan osallistumisväline. Lisää tiedottamista tarvitaan, arvelee Kiuru. Kun Valmassa keväällä 2008 nähtävänä olleesta kaupungin meluntorjuntasuunnitelmasta puuttui Valtatie 3:n Sääksjärvi-Multisilta -osuus, Kiuru päätti kommentoida asiaa. Jo valtion tieliikennemelun torjuntaohjelmassa mukana ollut kohde lisättiin myös kaupungin suunnitelmaan. Valma oli palokalliolaisten käytössä jo vuonna 2005, kun he kommentoivat kriittisesti Lahdesjärvi Lakalaiva-alueella alkamassa ollutta kaavoitusta ja siihen liittyviä eritasoliittymä- ja kauppakeskussuunnitelmia. Valma-valmistelufoorumiin ja kaupungin päättäjille luovutettu kirjelmä nimiadresseineen ei yksin riittänyt, vaan asiassa on käytetty myös kaikki muut lain suomat vaikuttamiskeinot. Kiuru toivoo, että Valmassa voi kertoa mielipiteensä entistä useammista asioista. Alueen asukkailla on paljon tietoa esimerkiksi terveydenhoitoon, kouluihin ja päiväkoteihin liittyvistä kysymyksistä. Valmaan kirjoittavan kannattaa perustella mielipiteensä tarkasti. Mitä paremmin ajateltu ja perusteltu kommentti, sen todennäköisempää on, että idea otetaan huomioon suunnittelussa. Ei mitään lumedemokratiaa Valmasta kaupungin kuntademokratiayksikössä vastaava kuntademokratiasuunnittelija Eija Uurtamo sanoo, että Valma-valmistelufoorumista on tarkoitus luoda entistä monipuolisempi osallistumiskanava. Sen käyttöä tehostetaan tämän vuoden aikana. Ihmiset on saatava ymmärtämään, ettei Valmassa ole kyse mistään lumedemokratiasta tai leikistä. Kuntalaisten mielipiteet ovat oikeasti tärkeitä. Niiden kuulemiseen on välttämätön tarve ja vilpitön halu, tietää Eija Uurtamo. Valman tavoitteena on, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua valmisteluun. Samalla virkamiehet ja luottamusmiehet saavat kuntalaisilta asiantuntija- ja kokemustietoa, mutta myös mielipiteitä, näkemyksiä ja vaihtoehtoja. Valman avulla tamperelaisten on mahdollista seurata asian etenemistä sähköisessä päätöksentekojärjestelmässä. Valman kehittämisen avainkysymys on tiedon lisääminen sen mahdollisuuksista. Tiedottamista ja markkinointia lisätään, mutta silti on selvää, ettei Valma ole vielä tässä vaiheessa kaikkien kuntalaisten osallistumiskanava. Sitä käyttävät ennen kaikkea ne, jotka muutenkin toimivat aktiivisesti verkossa, sanoo Eija Uurtamo. Hän muistuttaa kuitenkin, että internetin käyttö yleistyy kaikissa ikäluokissa koko ajan. Myös ikäihmiset ottavat välineen vähitellen haltuunsa. Tamperelaiset saivat viime vuonna kommentoida Valma-valmistelufoorumissa yhteensä 17 asiaa. Niihin saatiin yhteensä 470 mielipidettä. Eniten kommentoitiin vuoden kulttuuritekoa, mutta myös esimerkiksi Sorsapuiston kunnostus kiinnosti. Leena Kiuru ja muut Palokallion asukkaat ovat päässeet vaikuttamaan Särkijärven eritasoliittymän melusuojausten suunnitteluun. Luottamuksen ja avoimuuden kulttuuri Tampereen kuntademokratiayksikön päällikkö Antti Leskinen sanoo, että niin Valma kuin toinenkin uusi alueellista osallistumista edistävä kanava Alvari ovat löytämässä paikkansa. Ne voivat synnyttää aivan uudenlaisen avoimuuden kulttuurin, jossa painottuu kuntalaisten, virkamiesten ja päättäjien yhteinen luottamus. Kaikki hyötyvät. Kuntalaiset saavat tietoja ajoissa, kun kanavat ovat auki. He pääsevät myös kommentoimaan asioita. Yksi kanavista on Alue-Alvari, joka alkoi Länsi-Tampereen pilottina vuonna Se välittää aluenäkökulmaa asioiden valmisteluun ja suunnitteluun. Tämä asukkaiden ja kaupungin yhteistyöelin on nyt muuttunut pysyväksi. Se on osa hallinnonuudistusta, jossa Tampere sai pormestarin sekä tilaaja tuottaja -mallin. Etelä-Tampere sai viime vuonna oman Alue-Alvarinsa. Antti Leskinen uskoo, että alueelliset työryhmät ovat tulleet jäädäkseen. Niiden toimintojen muodot kehittyvät koko ajan. Tulos on sekin, että yli puolet Länsi-Tampereen työryhmän jäsenistä jatkaa toiselle kaudelle. Ihmiset uskovat, että heidän vapaaehtoisella osallistumisellaan on merkitystä. Valma ja muut kuntalaisten osallistumista edistävät hankkeet ovat merkinneet kulttuurin muutosta. Leskinen sanoo, että kunnallispoliitikot ja virkamieskunta ovat ottaneet ne myönteisesti vastaan. Kuntalaisten asiantuntemus monipuolistaa valmistelua ja päätöksentekoa. He ovat alueensa parhaita asiantuntijoita. Siksi heitä kannattaa kuunnella. Teksti: Matti Wacklin Valma-valmistelufoorumi sähköisen osallistumisen väline. Kuntalaiset voivat kommentoida valmistelussa olevia asioita. Toimii kaupungin verkkosivuilla, Alue-Alvari asukkaiden ja kaupungin yhteiselin. Jäseninä asukkaita ja järjestöjen edustajia, jotka kaupunginhallitus nimeää kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valman ideat rikastuttavat Sorsapuiston peruskorjausta Tamperelaiset muistavat vanhan Sorsapuiston: siellä uitiin, ajettiin leikkiautolla ja luisteltiin. Katseltiin lintuja ja leikittiin. Haluaisin takaisin uimapaikan lapsille ja muuta elämää Sorsapuistoon. Lainaus on yksi tamperelaisten sähköisen osallistumisen Valma-valmistelufoorumiin lähettämistä ideoista ja toiveista, joita kyseltiin Sorsapuiston peruskorjauksen suunnittelun käynnistymisen yhteydessä viime marraskuussa. Ideoita tuli parin viikon aikana 23 kappaletta. Niitä on käytetty hyväksi Sorsapuiston yleissuunnitelmassa, joka tulee kuntalaisten nähtäväksi toukokuussa. Lopullisesti suunnitelmasta päättää yhdyskuntalautakunta. Peruskorjaus on ajoitettu vuosille Valman kautta on tullut kiinnostavia ideoita, jotka varmasti näkyvät myös yleissuunnitelmassa. Monet niistä vahvistavat meidän omia näkemyksiämme, sanoo kaupungin suunnittelupalveluiden maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki. Sorsapuiston kehittämisestä Valman avulla saadut ideat välitetään myös yhdyskuntalautakunnan jäsenille. Ranja Hautamäki arvelee, että sähköinen osallistuminen tarjoaa helpon ja kätevän tavan ottaa kaupunkilaiset mukaan oman asuinalueensa suunnitteluun. Netti-Alvari internetin välityksellä toimiva raati, jolle kaupunki voi tehdä palveluihin liittyviä kyselyitä. Asukasillat pormestari, valtuuston puheenjohtaja ja valtuutetut tapaavat kunkin alueen väkeä kerran vuodessa. Myönteisiin puoliin kuuluu se, ettei Valma edellytä muutenkin kiireisiltä suunnittelijoilta suurta työpanosta. Silti siitä on paljon hyötyä. Hautamäki sanoo, että Valman käyttö sopii parhaiten suunnittelun alkuvaiheessa, jolloin kerätään tietoja kohteesta. On tietysti selvää, ettei kaikkia ideoita voida käyttää hyväksi. Esimerkiksi Sorsa puiston Valma- toiveissa haluttiin takaisin paikalla pitkään seissyttä, sodan käynyttä Ford V8 -kuor ma-autoa. Sen nykyisestä olinpaikasta ei ole edes tietoa. Kaupunkilaisten innos tus Valman käyttöön vaih te lee sen mukaan, mihin koh tee seen heidän ideoitaan ja toivei taan kysellään. Jos paikalliset tiedotusvälineet ovat tehneet aiheesta juttuja, se kasvattaa myös Valmassa kommentoivien määrää. Suunnittelupalvelujen toistaiseksi eniten sähköisiä kommentteja synnyttänyt kohde on ollut Iso-Vilusen alue, jonka suunnittelua evästettiin 36 palautteella. Valma-valmistelufoorumi sekä lisätietoa osallistumisesta löytyy internetistä

4 4 Ranta-Tampellan aatekilpailun voittajatyöt luovat pohjaa alueen kehittämiselle Tampereen keskustassa Näsijärven etelärannassa sijaitsevan Ranta-Tampellan maankäytön aatekilpailun voitti ehdotus nimeltä Horisontti, jonka tekijät ovat arkkitehtitoimisto Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ilmoitettuine työryhmineen. Tuomariston arvioinnin mukaan voittajaehdotus Horisontti on voimakkaiden ideoiden ehdotus, joka luo Näsijärvelle näkyvän ja väkevän, teollisuusrakentamiseen rinnastuvan uuden kaupunkirintaman. Voittajatyössä rannan asunnoista avautuisi järvinäkymiä, ja alueen sisäosassa houkuttelevuutta toisi koskelta järven rantaan saakka ulottu- va kanava. Näsijärven ranta muodostuu ehdotuksessa hyvin kaupunkimaiseksi muistuttaen Tammerkosken rantojen teollisuusrakentamisen tunnelmasta. Ulkoilureitti kiertää rakennusten pohjoispuolelta. Ehdotuksen mukaan Ranta-Tampellaan tulisi kerros neliömetriä asuintilaa sekä runsas 6000 kerrosneliömetriä liike- ja julkista tilaa. Rakennusten kerrosluku olisi matalimmillaan kaksi kerrosta, korkeimmillaan kuusitoista kerrosta. Alueelle on ajateltu rakennettavan pääasiallisesti kaksioita, alueelle voisi tulla noin asuntoa. Muille kilpailuun kutsutuille kolmelle ehdotukselle jaettiin palkinnot siten, että toisen palkinnon sai nimimerkki Parabrisas, jonka tekijät ovat Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy työryhmineen. Parabrisas-ehdotuksen kantava idea on kaupunkimainen muuri Näsijärven rannalla. Säätä vastaan asettuvien rakennusmassojen maisemallinen vaikutus on voimakas ja viittaa myös teollisuusrakentamiseen. Kolmas palkinto annettiin nimimerkille Aspnäs, jonka tekijät ovat Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy työryhmineen. Neljännen palkinnon sai nimimerkki Bumerangi, jonka tekijät ovat Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy työryhmineen. Ranta-Tampellasta korkealuokkainen asuinalue Ranta-Tampella sijaitsee Tampereen keskustan pohjoisreunalla, Tammerkosken koskenniskan itäpuolella. Sitä rajaavat Näsijärvi, Armonkallion asuinalue sekä rautatie. Alueen läpi kulkeva Kekkosentie on suunniteltu korvattavaksi maanalaisella liikennetunnelilla. Ranta-Tampellan rajoitetun suunnittelukilpailun järjesti Tampereen kaupun ki yhdessä alueen toisen maanomistajan YIT Rakennus Oy:n kanssa. Aatekilpailun tarkoituksena oli löytää suuntaviivat asemakaavan laatimiseksi Tammerkosken ympäristön viimeiselle laajalle uudisrakentamisalueelle, jonka merkitys Tampereen kaupunkikuvalle ja varsinkin Näsijärven puoleiselle kaupunkijulkisivulle on hyvin suuri. Maankäytön ratkaisulla halutaan muodostaa Ranta-Tampellasta maisemallisesti ja kaupunkirakenteellisesti korkealuokkainen asuinalue. Kilpailun painopiste oli ohjelman mukaisesti kaupunkimaisemassa ja -rakenteessa. Kilpailun anti oli hyvää ja luo pohjan alueen tulevalle kaavoittamiselle ja rakentamiselle. Ehdotukset eivät kuitenkaan ole sellaisenaan toteutettavissa vaan vaativat jatkotyöstämistä. Kilpailutyöt antavat hyviä lähtökohtia Ranta-Tampellan alueen kehittämiselle. Tuomaristo kirjasi arvostelupöytäkirjaan jatkotyösuosituksia. Esimerkiksi rannan täyttöä, suuria korkeuseroja alueella sekä Soukkapuistoon rakentamista tulee jatkotyösuositusten mukaan välttää. Kahden parhaan työn hyviä puolia voidaan kehittää edelleen yleissuunnitelmavaiheessa. Kilpailutyöt ovat yleisön nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä Frenckellinaukio 2B juhannukseen asti. Lisätietoja löytyy myös osoitteesta fi/kaavatjakiinteistot/ kaavoitus/asemakaavoitus/ rantatampella Näsijärven rantaan suunnitellun uuden Ranta-Tampellan asuinalueen kaavoitukseen haettiin ideoita kutsukilpailulla, jonka voitti Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy työryhmineen ehdotuksella nimeltä Horisontti. Toisen palkinnon sai Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik Oy:n ehdotus. Alueen suunnittelua jatketaan kahden parhaan työn pohjalta. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin tavoitteiden toteutumista Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston työrukkanen, joka seuraa valtuuston tahdon toteutumista mm. sen asettamien taloudellisten ja toimin nallisten tavoitteiden osalta. Viime vuonna kaupungilla oli 58 kaupunginval tuuston hyväksymää tavoitetta, joista tarkastuslautakunnan mukaan toteutui 37, toteutui osittain 11 ja jäi toteutumat ta 10, mikä on kokonaisuutena hyvä tulos. Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunginhallitus on arvioinut kaupun gin tavoitteiden toteutumista liian lempeästi. Mikäli tavoitteen toteutu minen siirtyy seuraavaan vuoteen, ei sitä mitenkään voida katsoa kyseisenä vuonna toteutuneeksi. Näin on käynyt jo vuosia Kotitori-hankkeen käynnistymi selle ja viime vuonna ilmastonmuutosstrategialle. Kaupungin tilivuoden 2008 tulos oli hyvä, 180,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulosta nostivat sähkölaitoksen yhtiöittäminen 143,1 miljoonaa euroa sekä poikkeuksellisen suuret tonttikauppojen myyntivoitot. Tilaaja tuottaja-mallia on kehitetty ja muutettu niin organisatorisesti kuin toiminnallisestikin paljon vielä mallin käyttöönoton jälkeen. Työnjaollisia ongelmia on kuitenkin edelleen tilaajan ja tuottajan välillä. Asiakkaan kohtaamiin ongelmiin on joskus ollut vaikea löytää vastuunkantajaa. Kuntalaista ei kiinnosta, kuka neuvottelee asioista tai päättää asian. Kuntalaiselle tärkein viesti olisi se, että selvät epäkohdat korjataan tai esitetyt parannusehdotukset palveluun otetaan edes harkintaan ja selviteltäviksi. Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta paheksuu kaupungin siirtoviivemaksuja, jotka kaksinkertaistuivat viime vuonna ja olivat kaikkiaan 2,3 miljoonaa euroa. Kaupunki maksaa tätä maksua Pirkanmaan sairaanhoitopiirille sen vuoksi, ettei kaupunki saa järjestettyä kotiutuville potilaille jatkohoitopaikkaa. Tämä ylimääräinen rahanmeno on ollut ongelmana jo vuosia eikä mikään taho ole saanut asiaa hoidettua. Siirtoviimemaksujen ohella tarkastuslautakunta nostaa esiin kaupungin viime vuoden toimintaa arvioidessaan myös tilaajan ja tuottajan välisen työnjaon, ongelmat Koukkuniemen alueen kehittämisessä ja sähkölaitoksen asiakastietojärjestelmän uusimisesta aiheutuneet ongelmat laskutuksessa. Arviointikertomuksessa on yksityiskohtainen kuvaus Koukkuniemen Jukola-talon vaiheista. Jukolan sauna peruskorjattiin vuonna 2008, kun samaan aikaan päätettiin luopua Jukolatalon vanhainkotikäytöstä. Tätä voidaan pitää sisäisen tiedonkulun epäonnistumisen huipentumana. Jukola-talo tyhjennettiin muualle Koukkuniemeen samaan aikaan, kun Hatanpään sairaalasta on osa paikoista peruskorjauksen vuoksi pois käytöstä. Tämä hidasti hoitoketjujen toimivuutta ja lisäsi osaltaan siirtoviivemaksuja. Palvelujen määriin kohdistuvia muutoksia tehtäessä tulisi ottaa huomioon niiden vaikutus muihin toimijoihin. Sähkölaitoksen asiakastietojärjestelmän käyttöönottoprojektin epäonnistumisen vuoksi suuri joukko sähkölaitoksen asiakkaita on saanut virheellisiä laskuja ja laskutus sekä maksujen kertyminen on ollut epäsäännöllistä vuonna 2008 ja jatkuu edelleen alkuvuonna Sähkölaitoksen aloitettua toimintansa kaupungin yhtiönä vuoden 2009 alusta tarkastuslautakunta odottaa kaupungin omistajaohjauksen seuraavan ja toimivan aktiivisesti sähkölaitoksen laskutusongelmien ratkeamiseksi. Ilahduttavaa kehitystä on hammashuollossa, jossa yli 6 kuukautta jonottaneiden hoitojonot on saatu purettua. Tarkastuslautakunta valitaan valtuuston toimikaudeksi. Vuoden 2008 hallinnon ja talou den arvioin nin teki vuosiksi valittu lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi Lea Minkkinen ja varapuheenjohtajana Matti Heinivaho, muut varsinaiset jäsenet olivat Niilo Järkäs, Tuula Kivistö, Reima Lampinen, Tiina Rättö, Seppo Salminen, Matti Siurola, Tuomas Sorto, Anne Sällylä ja Arja Tuppurainen. Lautakunnan esittelijänä toimii kaupunginreviisori Erja Viitala.

5 5 Aivan ydinkeskustassa kunnostetaan tänä vuonna Kirjastonpuistoa. Työ jatkuu ensi vuonnakin. Kesä on taas katutöiden aikaa Kesällä tehdään taas katutöitä eri puolilla kaupunkia. Esimerkiksi Pispalan valtatien kunnostus jatkuu monen vuoden tauon jälkeen, ja yhtenäinen kevyen liikenteen väylä saadaan nyt koko kadun mitalle. Keskustassa näkyvin työ on Kirjastonpuiston kunnostus. Myös Tullin alueella tehdään erilaisia katu-, vesijohto- ja rakennustöitä. Pispalan valtatien viimeisen kunnostamattoman osuuden, Pulterinkadun ja Rajaportinkadun väli, kunnostus alkaa toukokuussa. Katuosuus kunnostetaan samaan tyyliin kuin muukin katu. Eteläreunaan tulee yhdistetty jalankulkupyörätie ja pohjoisreunaan jalkakäytävä. Vilkasliikenteisen kadun ylittämisen helpottamiseksi Moreenikadun ja Mäkikadun liittymäalueilla sijaitsevien suojateiden yhteyteen rakennetaan keskisaarekkeet. Länsi-Tampereella kesän kynnyksellä aloitetaan mm. Lintulammen alueella Kukkolankadun saneeraus. Lielahdessa on aloitettu uuden Pahvitehtaankadun rakentaminen. Se erkanee Lielahdenkadulta Teivaalantien jatkeena. Risteykseen rakennetaan myös liikennevalot. Hyhkyssä toukokuun alussa alkaa kaksivuotinen kunnostusurakka, jossa kunnostetaan useita katuja. Tohlopissa saneerataan Tohlopinkadusta osuus Myllypuronkatu Pyydyspohjankatu. Lamminpäässä on jo työn alla Lannemäentie, ja Murronkorventien kunnostus alkaa myöhemmin syksyllä. Tesoman valtatien varren melusuojausta parannetaan rakentamalla meluseinää Nokiantien ja Kokkolankadun väliselle osuudelle. Itä-Tampereella aletaan toukokuussa kunnostaa Vehmaisissa Pysäkkikatua, Pysäkkikujaa ja Ketokujaa. Järvensivulla kunnostetaan Kuikankatua. Katutöitä tehdään myös mm. Muotialan ja Hirvikallion uusilla asuinalueilla sekä Koilliskeskuksessa, jossa työt aiheuttavat edelleen poikkeavia liikennejärjestelyjä. Kirjastonpuistoon istutetaan lisää puita Kirjastonpuisto kunnostetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Tänä vuonna töitä tehdään Tammerkosken rannassa sekä Teatteritalon, Vanhan kirkon ja Kirjastotalon nurkilla. Kirjastotalon edustan huonokuntoinen betonikiveys vaihdetaan graniittilaattoihin. Puistosta poistetaan huonokuntoisia puita, mutta enemmän puita istutetaan tilalle. Puiden ikää yritetään pidentää vanhojen tiivistyneiden kasvualustojen vaihdolla, mikä on uutta Tampereella. Tänä kesänä levennetään myös puiston Keskustorin puoleinen jalkakäytävä. Uusi kulkuyhteys portaineen rakennetaan Kirjastotalon ja Teatteritalon välistä rantaan. Tammerkosken rantaan tulee samanlainen valaistus ja penkit kuin on vastarannalla Koskipuistossakin. Joutsenpatsaan perenna-alue entisöidään 1900-luvun alun tyylisin kasvein. Kirjastonpuiston remontista aiheutuu kulkurajoituksia, mutta vanha esiintymislava on vielä tänä kesänä käytössä. HANNU VALLAS Monitoimihallia suunnitellaan keskustaan rautatien päälle Tampereen monitoimihallille on suunniteltu paikkaa, joka sijaitsee Sorin sillasta etelään junaratojen päällä. Hankkeen toteuttamista selvittää Tampereen Keskusareena Oy. Tampereen kaupunki on useiden vuosien ajan selvittänyt mahdollisuutta toteuttaa monitoimihalli Tampereelle. Uudella hallilla saadaan vanhan Hakametsän jäähallin tilalle täysin uuden sukupolven monitoimihalli, joka soveltuu moniin käyttötarkoituksiin ja on muunneltavissa erilaisiin katsojamääriin. Tampereella olisi hallin rakentamisen myötä mahdollisuus nousta Helsingin rinnalle toiseksi merkittäväksi tapahtumien järjestämispaikaksi. Mahdollisuuden tähän takaa loistava sijainti, koska 200 kilometrin säteellä Tampereesta asuu yhteensä noin 3,7 miljoonaa ihmistä. Hallin sijainti keskustan ytimessä olisi erinomainen ja omiaan lisäämään keskustan elinvoimaisuutta. Nyt hahmoteltu monitoimihalli oheis- ja liiketiloineen eheyttäisi ja toisi uutta kaupunkirakennetta keskeiselle paikalle kaupunkia, minne ilman vastaavanlaista hanketta ei ole odotettavissa rakentamista pitkään aikaan. Hallihankkeen toteuttaminen edellyttää rautatien kattamista kannella. Hanke voidaan toteuttaa vain yhteis työssä VR:n, alueen naapureiden ja Ratahal lintokeskuksen kanssa. Ratahallinto keskus omistaa alueen. Hanke on tarkoitus toteuttaa Tampereen Keskus areena Oy:n yksityisenä hankkeena. Tampereen kaupungin roolina on mahdollistaa hankkeen toteuttamista, tukea valtionosuuden saamista ja olla mukana liikenne- ja muissa järjestelyissä. Kaupunki edellyttää, että hankkeen toteutta ja neuvottelee tamperelaisten liigaseurojen kanssa tarvittavat sopimukset uuden hallin käytöstä. Vuoreksen uusi alue rakentuu järvimaisemaan, josta jatkossakin suurin osa on viheralueita ja vesistöjä. Edessä oikealla Pikku Virolainen ja Virolainen, taustalla Särkijärvi. Virolainen ja Vuoreskeskus seuraavat Mäyränmäkeä Vuoreksen uuden kaupunginosan ensimmäinen asuinalue Mäyränmäki odottelee jo uusia asukkaitaan. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen on meneillään, ja ensimmäiset omakotira- Alustavien suunnitelmien mukaan Areena valmistuisi vuonna 2012 ja sinne mahtuisi noin katsojaa. Pormestari Timo P. Niemisellä on tarkoitus kutsua monitoimihallin toteuttamisen kannalta keskeisten yhteistyötahojen, muun muassa Ratahallinto keskuksen, VR:n, Senaattikiinteistöjen, Viestintä- ja Liikenneministeriön ja Opetusministeriön edustajat ohjausryhmään, jossa hankkeen eteenpäin vientiä voidaan edistää. Tavoitteena on edelleen, että Tampere voisi toimia vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen areenana. kentajat aloittavat työt tonteillaan kesällä. Uudet vuoreslaiset voivat siis päästä asumaan jo ensi talvena. Myös Vuoreksen pääväylä eli puistokatu on edennyt vauhdikkaasti, ja loppuvuodesta aloitetaan Tampereen keskustan suuntaan vievän Särkijärven sillan rakentaminen. Reitti sillan kautta nopeuttaa kulkua mahdollistaen muun muassa sujuvan joukkoliikenteen. Särkijärven kaupungin puoleisessa päässä oleva Lahdespohjan alue on varattu yritys- ja työpaikka-alueeksi. Virolaisen alueelle on tulossa asuntomessut vuonna Asemakaava odottaa vahvistumistaan. Kevään aikana on edistetty asuntomessujen yhtenä teemana olevaa kansainvälisyyttä muun muassa aloittamalla tontinluovutuskilpailu, jossa osallistumisen edellytyksenä on kansainvälistä suunnittelukokemusta omaavan arkkitehdin saaminen työryhmään. Vuores on mukana myös nuorille arkkitehdeille suunnatussa kansainvälisessä European 10 -kilpailussa yhden korttelin osalta. Vuoreskeskukseen tulevat kaupunginosan tärkeimmät palvelut. Keskustan rakentaminen alkaa ensi vuonna. Muun muassa liikekeskus päivittäistavarakauppoineen tulee käyttöön asuntomessuihin mennessä. Koulukeskuksen suunnittelu on pitkällä. Myös monitoimitilaksi suunniteltu koulu voidaan rakentaa vaiheittain siten, että se palvelee jo ensimmäisten asuinalueiden asukkaiden tarpeita. Vaikka Vuorekseen onkin tulossa loppujen lopuksi lähes asukasta ja tuhansia työpaikkojen toimitiloja, alueesta suurin osa on jatkossakin viheralueita ja vesistöjä. Kaikilta alueilta on yhteys viheralueisiin ja järvien rannoille on lyhyt matka asuinalueilta. Koko Vuoreksen alueelle on myös suunniteltu kattava kevyen liikenteen reitistö. Vihreä viikko kutsuu monin eri tapahtumin Kansainvälistä Vihreää viikkoa vietetään Tampereella kesäkuuta. Tänä vuonna viikon kansainvälinen teema on ilmastonmuutos. Tapahtumissa löytyy valinnanvaraa sekä luontoihmisille että urbaaneille, nuorisosta aina varttuneempaan väkeen asti Viikko avataan Jugendtorilla klo 12 alkaen. Teemana vähäpäästöinen liikkuminen Tampereella. Luovasti luonnosta tapahtuma on Vilmankämmen instituutin sisäpihalla (Hatanpään valtatie 2b) klo Näyttelyssä on mahdollisuus tutustua kotimaisiin luonnonmateriaaleihin ja niistä tehtyihin tuotteisiin sekä perinnetietouteen Kokkauskurssi klo ruuan ilmastovaikutuksista kiinnostuneille Pirkanmaan Marttojen opetuskeittiössä. Kurssi maksaa 17 euroa, ilmoittautuminen puh tai 3.6. Ilmainen opastettu luontopolkukierros Her vantajärvi-makkara järvi. Lähtö klo 17 Salmenkalliontien uimarannan parkkipaikalta Lapsiperheyhdistys Tampereen Napapiiri ry esittelee perhekahvilassa (Kaalamonaukio 2) klo kestovaippoja ja antaa vinkkejä vaippojen ompelemisesta. Lisätietoja Ekokumppanit Klubi ry. järjestää klo tutustumisretken Hietalahden luomutilalle ja Teiskon viini -tilalle. Retki maksaa 10 euroa, ilmoittautuminen puh tai ekokumppanit.fi Tampereen Porkkanamafia järjestää ilmas tonmuutoksen hillitsemiseksi tempauksen Megazonessa perjantaina klo ja lauantaina klo Lisätietoja Ilmainen opastettu luontopolkukierros Villilänsaaressa, kokoon tuminen on klo 8 Villilänsaaren parkkipaikalla. Oppaana Tampereen kaupungin ympäristösihteeri Lasse Kosonen. Koko viikon ajan Terälahdessa Luontokoulu Korennossa järjestetään luonto- ja taide -päiväleirejä lapsille. Hinta 45 euroa, ilmoittautuminen ja lisätietoja: koulut.tampere.fi/luontokoulu/ kesakurssit.html. Tampereen Ursa näyttää selkeällä säällä aurinkoa kaukoputkella turvallisen suotimen läpi päivittäin viikon aikana.lisätietoja Ohjelma voi vielä muuttua ja laajentua. Lisätietoja koko Vihreän viikon tapahtumista paristojaluonto/vihreaviikko.html sekä Tampereen kaupun gin ympäristönsuojelun ympäristösuunnittelija Katri Laihosalolta, puh

6 6 Kaikki kuntalaisten palautteet huomioidaan Frenckellissä myös muita asiakaspalvelupisteitä Frenckellin katon alta löytyy muitakin asiakaspalvelutoimistoja. Katutilavalvonnan asiakaspalveluun (Frenckellinaukio 2 L) tullaan Kirjastonpuiston puolelta, ja toimisto on avoinna kello Katutilavalvonta hoitaa katulupiin, sijoittamissopimuksiin sekä romuajoneuvoihin liittyvän asiakaspalvelun. Toimistopisteessä hoidetaan myös sähkölaitoksen karttaotepalvelu. Katutilavalvontaan kuuluu myös pysäköinninvalvonnan toimisto (Frenckellinaukio 2 A). Toimisto neuvoo pysäköintiin liittyvissä asioissa, myy asukas- ja yrityspysäköintitunnuksia ja ottaa vastaan vastalauseita pysäköintivirhemaksuista. Pysäköinnistä löytyy tietoa Rakennusvalvonnan asiakaspalveluun pääsee pääovesta B-rapusta. Rakennusvalvonnassa asioidaan monenmoisissa rakentamiseen liittyvissä asioissa. Toimistoon jätetään rakennuslupahakemuksia, ja virkailijoiden pakeilla käydään esittelemässä piirustuksia lupia varten. Myös rakennusvalvonnan arkiston palveluja käytetään paljon. Esimerkiksi remontoijat hakevat sieltä asuntonsa vanhoja pohjapiirustuksia. Frenckellin rakennuksesta on haikailtu hotellia, mutta rakennus palvelee tamperelaisia nykyiselläänkin erinomaisesti. Tiloissa on palvelupiste Frenckell ja joukko muitakin asiakaspalvelupisteitä. Asiakaspalvelusihteerit neuvovat kaupunkilaisia paikan päällä palvelupisteessä, puhelimitse ja sähköpostitse kaupunkiympäristöön ja joukkoliikenteeseen liittyvissä asioissa. Kristiina Salminen hyödyntää työssään uutta palautteiden hallintajärjestelmää vastatessaan kaupunkilaisten kysymyksiin ja palautteisiin. Palvelupiste Frenckell palvelee kaupunkilaisia joukkoliikenteeseen, rakentamiseen, kaavoitukseen, asumiseen ja ympäristöön liittyvissä asioissa. Palvelupisteessä on ilo asioida ystävällisen palvelun ja upean miljöön takia. Joukkoliikenteen palvelun puolella suurin osa asiakkaista on kävijöitä, mutta kaupunkiympäristön puolella enemmistö asioi sähköpostilla, verkkopalautteella ja puhelimitse. Painopiste onkin ollut sähköisten palvelujen kehittämisessä. Palvelupiste Frenckelliin tulee runsaasti palautteita asiakkailta. Viime vuonna palvelupisteeseen saatiin säh kö - postitse 5600 palautetta, joista kaupunki- ympäristön kehittämistä koski 3240 ja joukkoliikennettä Viime vuoden aikana palvelupisteessä kävi noin asiakasta, joista suurin osa asioi joukkoliikenteen palveluissa. Puheli mitse otettiin yhteyttä noin kertaa. Tänä keväänä Palvelupiste Frenckell on ottanut käyttöön sähköisen palautteiden hallintajärjestelmän kuntalaispalautteiden käsittelyyn. Järjestelmä on hankittu koko kaupunkiorganisaation käyttöön, ja naapurikunnatkin ovat mukana hankkeessa. Kuntalaisten sähköpostilla ja verkkolomakkeilla lähettämät palautteet ja kysymykset ohjautuvat suoraan Requestejärjestelmään, jonne tallennetaan myös puhelimitse ja kasvotusten annettu palaute. Palvelupisteen henkilökunta luokittelee palautteet ja vastaa niihin. Tarvittaessa palaute ohjataan asiaa kaupungilla hoitavalle vastuuhenkilölle, joka voi vastata palautteeseen itse. Kuntalaisille uusi järjestelmä näkyy lähinnä parempana palveluna ja yhdenmukaisina vastauksina. Asiakkaan sähköpostiin tulee aluksi ilmoitus, että palaute on otettu käsittelyyn. Palautejärjestelmän kautta saadaan valtaisa määrä tietoa, jota kaupunki voi myös hyödyntää palvelujen ja toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalvelusihteeri Kristiina Salminen on tyytyväinen uuteen palautteiden hallintajärjestelmään. Jokainen palaute on yksilöity numerolla, ja sen käsittelyhistoria tallentuu järjestelmään, josta voi hakea tietoja eri tavoilla muun muassa aiheittain ja kaupunginosittain. Voimme käyttää nyt sujuvasti hyväksi vanhoja vastauksia, Kristiina Salminen toteaa. Kuntalaispalautteen käsittely ja siihen vastaaminen on oma taitolajinsa. Voimme joutua selvittelemään jotain asiaa useita päiviä, osaan palautteisiin voimme vastata välittömästi. Asiakaspalvelijan ammattitaitoon kuuluu myös tietää, keneltä kysyä asiaa, jos ei itse tiedä. Kaikki palautteet eivät kuulu kaupungin toimialaan, ja ne ohjataan mahdollisuuksien mukaan oikeille tahoille, Kristiina Salminen kertoo. Kaupunkilaiset ovat oppineet käyttämään hyvin sähköisiä palveluja meidän kymmenen vuoden toimintamme aikana. Esimerkiksi kaavat, suunnitelmat ja monet hakemuslomakkeet löytyvät netistä. Kaupunkiympäristön asioista eniten palautetta annetaan katujen kunnossapidosta, katuvaloista, viheralueista, liikennejärjestelyistä, liikennevaloista, pysäköinnistä sekä kaavoituksesta. Myös sähköisiä palveluja kehitetään. Meneillään on netissä ladattavan matkakortin kehittelytyö, ja esimerkiksi sammuneita katuvaloja voi ilmoittaa lähiaikoina karttasovelluksessa. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Joukkoliikenteen kesäkausi tuo reiteille joitakin muutoksia Tampereen kaupungin verkkosivut uudistuivat Tampereen kaupungin internet-sivusto uudistui. Sivujen julkaisujärjestelmä päivitettiin ja samalla parannettiin käytettävyyttä se kä uudistettiin ulkoasu. Jatkossa sivujen päivittäminen on helpompaa ja verkkopalvelun rakenne selkeämpi. Julkaisujärjestelmän päivitys tuo myös paremmat mahdollisuudet kehittää sivujen sisältöä jatkossa. Verkkopalvelun rakenteen pohjana on edelleenkin julkisen hallinnon verkkopalveluille annetut suositukset. Niitä noudattaen uudistamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota käytettävyyteen. Sivujen kautta pystyy entistä paremmin seuraamaan kotikaupunkimme ajankohtaisia asioita ja vaikuttamaan vireillä oleviin asioihin. Tampereen joukkoliikenteen kesäkausi käynnistyy 1. kesäkuuta ja jatkuu 9. elokuuta asti. Palvelutarjontaa on tarkistettu ja parannettu viime kesästä. Linjalla 2 liikennöidään tänä kesänä samoilla aikatauluilla kuin talvikaudellakin. Rauhaniemen ja Pyynikintorin välistä reittiä ajellaan kesälläkin miltei koko päivän neljästi tunnissa. Linjalle 3 otettiin käyttöön helmikuussa uusi reitti Lahdesjärvellä, joka muuttuu pysyväksi kesäkauden alusta lähtien. Uusi reitti on keskustan suunnasta tultaessa Kurssikeskuk senkatu Särkijärvenkatu Automiehenkatu. Lahdesjärveltä lähdettäessä reitti on Automiehenkatu Tuotekatu Särki järvenkatu Kurssikeskuksenkatu. Linjan päätepysäkki sijaitsee Automiehen kadulla. Särkänniemen Elämyspuistoon ajetaan edelliskesistä tutulla linjalla 4. Kyytiin pääsee linja-autoasemalta, rautatiease malta, Hämeenkadun varrelta sekä Hämeenpuistosta. Busseja lähtee Särkännie mestä takaisin linjaautoaseman suuntaan aina iltaan asti. Parannuksena viime kesään työmatkaliikennettä Atalan ja Tesoman suunnilta helpotetaan linjan 19 vuoroilla maanantaista perjantaihin. Myös Hervannan, Tampellan ja keskustan välinen työmatkalinja 24 liikennöi koko kesän arkisin. Linnainmaalta Raholaan liikennöi- vän linjan 29 vuorotarjontaa lisätään. Uudet aikataulut parantavat linjan täsmällisyyttä. Linjat Y34, Y35, 39 sekä koululaislinjat K12, K13, K18 ja 37 jäävät kesätauolle. Joidenkin linjojen osalta tarjontaa supistetaan kesän kysyntää vastaavaksi. Kesäkauden aikataulukirja Tampereen kaupunkiseudun aika taulukirja kesäkaudelle julkaistaan alkavalla viikolla. Sitä ei jaeta kotitalouk siin, vaan sen voi noutaa maksutta seuraavista pisteistä: Palvelupiste Frenckell, pääkirjasto Metso ja sivukirjas tot Tampereella, Matkahuolto,linja-autoasema, Ikäpiste, Euromarket, K-Citymarket Turtola, Prisma Kaleva, Prisma Linnainmaa, S-market Lielahti, Sokos ja Stockmann. Palvelupiste Frenckell siirtyy kesäaikaan Lauantait ovat kesän ajan suljettu, mutta arkisin palvellaan klo Normaaliin aukioloaikaan palataan 3.8. Samoihin aikoihin ilmestyvä talvikauden aikataulukirja jaetaan kotitalouksiin Tampereella ja lähikunnissa. ARI JÄRVELÄ Joukkoliikenteen matkalippujen hinnat muuttuivat Tampereen joukkoliikenteen matkalippuihin tuli korotuksia toukokuun alusta alkaen. Tampereen matkakortille ladatuilta arvolipuilta veloitettavat matkojen uudet hinnat ovat: aikuiset 1,50 euroa, nuoret 1,10 euroa, lapset 0,75 euroa, seniorit 0,75 euroa ja opiskelijat 1,10 euroa. Aikuisten kertalippu maksaa 2,50 euroa, yövuoromaksu on 2,50 euroa. Muiden matkalippujen hinnat säilyivät ennallaan.

7 7 Luova Tampere -ohjelma puolivälissään: Innostusta, tavoitteellisuutta, tulosta ja uusia avauksia Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma Luova Tampere ( ) on suunnilleen puolivälissään ja reippaassa vauhdissa. Alkuvaiheen suuri innostus on muuttunut tavoitteelliseksi toiminnaksi ja valmisteluvaiheessa luodut strategiset tavoitteet ovat jalkautuneet käytännön toimiksi. Yleisestä taloustilanteesta huolimatta ohjelma on edennyt erittäin hyvin ja pystynyt luomaan merkittäviä uusia avauksia, sanoo ohjelmajohtaja Lasse Paananen. Tuore luova ote on tuonut paitsi tulosta, myös tunnustusta. Keväällä 2008 ohjelma pokkasi sekä Alue-Konsta -palkinnon innovaatioiden edistämisestä että voiton Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailujen kilpailukykysarjassa. Luova Tampere -ohjelma lähti liikkeelle kolmella teemalla: kulttuuriteollisuus, palveluinnovaatiot ja luovat rakenteet. Sen tärkeimmät tavoitteet ovat liittyneet luovien toimialojen vahvistamiseen, luovuuden, innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämiseen sekä mielenkiintoiseen kaupunkikuvaan. Merkittävimpiä hankkeita ovat Luovien alojen keskus, Luovien alojen yritysten kehitysohjel ma, kulttuurivientiin keskittyvä Klub Tampere, yrittäjyyttä edistävä Voimala, Urbaanit kesannot -kokonaisuus ja Demola, joka luo uusia innovaatiota opiskelijoiden ja yritysten yhteistyönä. Kaikkiaan Luovan Tampereen moninainen kokonaisuus rakentuu noin 70 hankkeesta. Uudet askelmerkit Kun ohjelma nyt harppaa jälkimmäiselle puolikkaalleen, teemoja on hiottu ja tavoitteena on keskittyä aiempaa isompiin kokonaisuuksiin. Jatkossa ohjelman kolme teemaa ovat luovat toimialat, innovaatiot ja yrittäjyys sekä vetovoimainen kaupunki. Uudelleensuuntaus ei tarkoita radikaalia muutosta, mutta uudet nimitykset kuvaavat aikaisempia paremmin sekä toimintaa että kohderyhmiä, Lasse Paananen huomauttaa. Luovien toimialojen kehittämisessä painopiste on uusien luovien toimialojen yritysten synnyttämisessä ja kasvuhakuisten yritysten kasvun vauhdittamisessa. Innovaatiot ja yrittäjyys -teemassa korostetaan yrittäjyyskasvatuksen uusia muotoja ja innovaatioiden monialaisuutta ja monitieteisyyttä. Vetovoimainen kaupunki tarkoittaa mielenkiintoista kaupunkirakennetta, houkuttelevaa kaupunkikuvaa sekä monipuolisia tapahtumia ja palveluita. Jo nyt Suomen BKT:sta yli 65 prosenttia muodostuu palveluista, ja osuuden on ennakoitu vain kasvavan. Ihmiset haluavat elämyksiä, he haluavat käyttää rahaa omaan hyvinvointiinsa. Luovat toimialat ovat merkittävässä asemassa näiden tarpeiden täyttämisessä ja palvelujen aikaansaamisessa. Jatkossa Luova Tampere -ohjelmassakin entistä enemmän huomiota kiinnitetään luovien toimialojen rooliin matkailun edistämisessä. Luova Tampere -ohjelman ensimmäinen puolikas hankekanta yli 20 miljoonaa euroa, tästä yli 16 miljoonaa euroa 83 prosenttia on muuta kuin Tampereen kaupungin rahoitusta mukana yli 500 yritystä 68 projektissa erilaisia hanke-ehdotuksia saapunut yli 350 uusia yrityksiä syntynyt 58. Luova Tampere on yhteistyöohjelma, jonka erilaisissa ohjaus- ja työryhmissä on mukana noin 70 asiantuntijaa. Ohjelma hallinnoi opetusministeriön Luova Suomi -hanketta ja vetää yhdessä Teknologiakeskus Hermian kanssa työ- ja elinkeinoministeriön Uudet toimintamallit -tavoitealuetta. Se on mukana myös kansainvälisissä verkostoissa. IRINA NURMI Päivätoiminnan kesän aikataulut Tuhansien järvien Suomessa yksi vesiensuojelun kulmakivi on jätevesien puhdistus. Ilman jätevesien käsittelyä vesistömme pilaantuisivat nopeasti. Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamohankkeen perusajatuksena onkin maakunnan jätevesien puhdistustason parantaminen kestävällä tavalla. Hankkeen yleissuunnitteluvaihe saatiin päätökseen maaliskuussa Sen aikana selvitettiin teknisesti ja taloudellisesti toimivimmat puhdistamoratkaisut jäteveden siirto- ja purkulinjoineen. Lisäksi on selvitetty ympäristövaikutukset lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hankkeen valmistelussa ovat olleet mukana 14 kunnan ja Pirkanmaan Jätehuollon edustajat. Jätevesiyhteistyöstä on saatu Tampereen seudulla hyviä kokemuksia vuosikymmenien ajan, kun Tampereella on puhdistettu naapurikuntien Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan jätevedet. Mukana olevilta kunnilta pyydetään tämän vuoden aikana kannanottoa toteutusvaiheeseen osallistumisesta. Kyselyssä esitetään suunnittelussa mukana olevien kuntien kustannusosuudet keskuspuhdistamosta sekä nykyisten puhdistamoiden tehostamiseen perustuvan vaihtoehdon eli ns. 0+ -vaihtoehdon arvioidut kustannukset. Vastausten perusteella voidaan tehdä hankkeen jatkamista koskevat päätökset. Sen jälkeen voidaan käynnistää ympäristölupaprosessi. Puhdistamo kallion sisään Keskuspuhdistamon sijaintipaikan valinnassa lähtökohtana on, että puhdistamo sijoitetaan kallion sisään. Kokemus kallion sisään louhituista puhdistamoista on osoittanut niiden olevan paitsi toimintavarmoja myös ympäristöystävällisiä. Kun suurin osa puhdistamosta on maan alla, se on piilossa katseilta ja luo tasaiset olosuhteet puhdistamon toiminnalle ja huolloille. Maanalaisen sijainnin vuoksi jätevedenpuhdistuksen haju- ja meluhaitat ovat vähäiset. Puhdistamo luo myös hyvät edellytykset tehokkaan typenpoiston rakentamiselle. Jätevesien puhdistustaso tehostuu, kun käytössä on alan viimeisin osaaminen ja huipputeknologia. Keskuspuhdistamolla on myös paremmat valmiudet ratkaista esimerkiksi lietteen käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvät tulevaisuuden haasteet. Investointikustannuksiltaan keskuspuhdistamo on kalliimpi kuin nykyisten puhdistamojen tehostaminen, mikä johtuu jäteveden siirtolinjojen rakentamisesta. Käytön aikana keskuspuhdistamo on kustannuksiltaan puolestaan halvempi. Kolmenkymmenen vuoden aikaiset kustannukset ovat keskuspuhdistamovaihtoehdossa noin 500 miljoonaa euroa ja nykyisten puhdistamoiden tehostamisvaihtoehdossa noin 337 miljoonaa euroa. Jätevesimaksun korotustarvetta keskuspuhdistamo aiheuttaa noin 0,19 euroa kuutiometriltä enemmän kuin tehostamisvaihtoehto. Katseet sadan vuoden päähän Kyseessä on pitkän aikavälin ratkaisu, jota koskevat päätökset on tehtävä lähes sadan vuoden aikajänteellä. Keskuspuhdistamo on suunnitelmien mukaan käyttövalmis vuonna Jätevedenpuhdistuksen lupavaatimukset tiukkenevat tulevaisuudessa, mikä vaatii joka tapauksessa alueen kaikilta vesihuoltolaitoksilta merkittäviä lisäpanostuksia puhdistuslaitoksiin, verkostoihin sekä niiden ylläpitoon ja saneeraukseen. Yhteinen keskuspuhdistamo on yksi mahdollisuus vastata tuleviin haasteisiin maakunnallisella yhteistyöllä. Lisätietoa Päiväkeskukset Tammelan palvelukeskuksen päiväkeskukset Annikki, Kyllikki ja Kullervo, Pispan palvelukeskuksen päiväkeskus Pispa sekä Koukkuniemen päiväkeskus ovat suljettuina Korttelikerhot Venlantuvan, Peipontuvan sekä Männistöntuvan korttelikerhot ovat suljettuina Palvelukeskukset Tammelan palvelukeskuksen kahvio on suljettuna Askartelu on suljettuna Takahuhdin palvelukeskuksen askartelu on suljettuna Jalkojenhoitajan palveluja ei ole saatavilla Nekalan palvelukeskus on suljettuna lauantaisin Selviämishoitoasema päihtyneiden sairaiden avuksi Entisissä Hatanpään päivystysaseman tiloissa on avattu kaupungin selviämishoitoasema. Hoitoaseman potilaat ovat päihtyneitä, jotka tarvitsevat sairaanhoidon ammattilaisen apua ja seurantaa. Ambulanssi tai poliisi tuovat potilaat Hatanpäälle joko suoraan tai Ensiapu Acutan kautta. Selviämishoitoasemalle ei siis voi itse hakeutua potemaan huonoa oloaan tai tuoda omaisiaan katkolle, korostaa ylilääkäri Paula Viita. Uudella selviämishoitoasemalla on kahdeksan paikkaa tamperelaisille ja kaksi paikkaa sopimuskuntien asukkaille. Asemalla on noin 15 työntekijää, pääosin sairaanhoitajia. Tarvittavan lääkäripalvelun se saa Hatanpään terveysasemalta. Asiakkaat voivat olla selviämishoitoasemalla korkeintaan 24 tuntia. Sinä aikana he ovat jatkuvassa valvonnassa. Ennen pois lähtöä heillä on mahdollisuus keskustella sosiaalityöntekijän kanssa muun muassa kuntoutusmahdollisuuksista. Kaupunki avaa selviämishoitoaseman yhteyteen oman katkaisuaseman ilmeisesti jo alkusyksystä.

8 8 Vanhusten palveluja pian saman katon alta Kodinhoitoa, asiointiapua, siivousta... Ensi syksystä lähtien tamperelaisvanhukset voivat tilata näitä ja monia muita palveluja saman katon alta. Tuolloin avattavasta neuvonta- ja välityspisteestä saa tietoa sekä kaupungin että yksityisten tarjoamista palveluista. Tampereen kaupungin ja Tekesin yhteisessä Kotitori-hankkeessa valmisteltu uusi toimintamalli helpottaa ikääntyneitä kaupunkilaisia ja heidän omaisiaan avun hankinnassa ja vertailemisessa keskenään. Neuvontapisteen ylläpitäjä eli integraattori kokoaa yhteen tiedot tuottajista ja välittää asiakkaille puolueetonta tietoa palvelujen sisällöistä ja hinnoista. Se auttaa asiakkaan avun tarpeen selvittämisessä ja hänelle parhaan vaihtoehdon löytämisessä. Tämä voi saada kustannuslaskelmia esimerkiksi siitä, mitä tietty kotihoidon paketti maksaa kaupungilta tai yksityiseltä yritykseltä ostettuna tai niiltä yhdistäen. Myös kotitalousvähennys- ja Kelakorvausasioissa neuvotaan. Hankintapäätös jää asiakkaalle itselleen. Kaikki hoituu yhdeltä luukulta, sillä neuvontapiste myös välittää tilaukset eteenpäin. Se ei voi itse tuottaa markkinoimiaan palveluja. Yksityisten palveluiden tuottajaverkosto alkaa rakentua syksyllä, joten tarjonta tulee muotoutumaan sen mukaisesti. Tukee vanhusten kotona asumista Kaiken avulla tavoitellaan sitä, että vanhus voi asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista omatoimisesti tai tuen turvin. Helppo tiedon ja avun saanti auttavat ja lisäävät turvallisuuden tunnetta. Verkostoon on tarkoitus koota nimenomaan kotona asumista tukevaa palvelutarjontaa, projektipäällikkö Tanja Koivumäki kertoo. Kaupunki ei kuitenkaan ole rajoittamassa tarkemmin palveluja. Turvapalvelu ja siivous ovat ulkopuolisesta avusta ne, joita useimmiten ensin tarvitaan, mutta miksipä kyseeseen eivät voisi tulla myös vaikkapa kodin muutostyöt ja asiointipalvelut, jalkahoito, hieronta tai teatteriretket. Kaupungin palveluihin pätevät niille etukäteen määritellyt laatukriteerit. Tilaajana kaupunki määrittelee myös palvelun välittäjältä hankkimiensa palvelujen kattavuuden, laadun ja myöntämiskriteerit. Tuottajarinkiin pääsee periaatteessa mikä tahansa yritys, mutta myös yhdistykset ja vapaaehtoistyö. Kaupunki tuo välitykseen kotihoidon ja sen tukipalvelut kuten siivouksen, ateria-, kauppaja turvapalvelut. Kunnalliseen kotihoitoon tarvitaan edelleen palvelutarpeen arviointi. Se järjestyy neuvontapisteestä riippumatta siitä, missä kaupunginosassa asuu. Sitä hoitamaan Tampere valitsi kilpailutuksen jälkeen huhtikuussa Mawell Oy:n, joka on tuottanut kaupungille aiemmin terveysneuvonnan palveluja. Neuvonta- ja välityspisteelle haetaan parhaillaan tiloja keskustasta. Toiminta käynnistyy Koivumäen mukaan näillä näkymin syyskuussa. Myös netti- ja puhelinpalvelut avataan. Kaupungin Ikäpiste säilyy uuden palvelun rinnalla. Teksti: Jaana Kalliomäki Kotihoito on yksi tärkeimpiä kotona asumista tukevia palveluja. Jatkossa sen voi tilata Tampereella neuvontapisteestä, joka välittää sekä yksityisiä että julkisia palveluja. Kodinhoitaja Liisa Ruohonen käy auttamassa Kaukajärvellä asuvaa 92-vuotiasta Elli Uusitaloa muun muassa lääkkeiden antamisessa ja ruokien lämmittämisessä. Toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola, ohjaaja Petra Leino ja sosiaalineuvoja Niina Rainamo ovat tyytyväisiä siitä, että sosiaalipalvelujen neuvon tapisteelle löytyi tilat Keskustorin tuntumasta. Sosiaalipalvelujen neuvonta aloitti Kelan talossa Tampereella avattiin huhtikuussa sosiaalipalvelujen neuvontapiste, jossa toimii puhelinneuvonta sekä henkilökohtainen asiakasneuvonta. Neuvontapiste sijaitsee Kelan talossa osoitteessa Aleksis Kiven katu 18. Asiakaspalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9 12 ja kello Ajanvarausta ei tarvita. Sosiaalipalvelujen puhelinneuvonta palvelee tamperelaisia maanantaista torstaihin kello 9 12 ja kello sekä perjantaisin kello 9 12 ja kello Puhelinneuvonnan numero on (03) Sosiaalipalvelujen neuvontapiste on tarkoitettu tamperelaisille, jotka tarvitsevat tietoa kaupungin palveluista ja etuuksista tai palveluohjausta ja asiointitukea. Neuvontapisteeseen tulee hyvin monentyyppisiä kysymyksiä. Hyvin usein kysytään esimerkiksi toimeentulotuesta, lasten huoltajuudesta ja lastensuojelusta, päihdehuollosta ja vammaispalveluista. Yhteydenottajana saattaa olla asiakas, hänen omaisensa, poliisi tai muu viranomainen tai erilaisten järjestöjen työntekijät, kertoo sosiaalineuvoja Niina Rainamo. Usein asiakas tarvitsee apua esimerkiksi hakemusten täyttämisessä. Kriisitilanteessa asiakkaat ovat myös kiitollisia saamastaan avusta. Uskomme, että neuvontapisteelle on tarvetta, ohjaaja Petra Leino jatkaa. Neuvontapisteen työntekijät sekä toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola ovat tyytyväisiä siitä, että sosiaalipalvelujen neuvontapiste sijaitsee lähellä muita neuvontapalveluja. Kela sijaitsee samassa talossa ja kulman takana on Asuntotori. Keskusvirastotalosta löytyvät Ikäpiste ja maahanmuutta jien neuvontapiste. Timo Ruohola muistuttaa, että sosiaalipalvelujen neuvontapisteessä ei tehdä asiakasta koskevia viranomaispäätöksiä. Vireillä olevasta hakemuksesta tai päätökseen liittyvistä asioista asiakkaiden täytyy edelleen kysyä omalta sosiaaliasemaltaan. Neuvontapisteestä ei voi varata aikaa sosiaaliasemalle, vaan ajanvaraus on tehtävä oman sosi aaliaseman ajanvarausnumerosta tai ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään tai etuuskäsittelijään hänen soittoaikanaan. Teksti: Minna Pajunen Hoitotarvikkeiden jakelu keskittyy Keskustorin varteen Maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelu keskitetään kesäkuussa eri puolilta kaupunkia Keskustorin varteen osoitteeseen Aleksis Kiven katu 18. Samassa talossa toimivat muun muassa Kela ja sosiaalipalvelujen neuvonta. Tampereella on noin pitkäaikaissairasta, joilla on oikeus saada kaupungilta maksuttomat hoitotarvikkeet. Käyttäjäryhmiin kuuluvat muun muassa diabeetikot. Keskittäminen parantaa palvelua, kun jakelulle saadaan yksi osoite ja selkeät aukioloajat, toteaa aikuisneuvonnan koordinaattori Anneli Salminen. Hoitotarvikkeiden jakelupiste avataan entisissä Ikäpisteen tiloissa kesäkuun puolivälissä. Jakelupisteen tarkempi avausajankohta tiedotetaan myöhemmin. Kesän aikana jakelupiste on avoinna maanantaista torstaihin kello 9 17 ja perjantaisin kello Loppukesästä aukioloaikaa mietitään uudelleen asiakkailta saadun palautteen pohjalta. Tällä hetkellä hoitotarvikkeita on jaossa lähes 70 eri toimipisteessä, esimerkiksi neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, kotihoidossa ja diabetesvastaanotolla. Maksuttomia hoitotarvikkeita ovat mm. vaipat, katetrit, haavanhoitotuotteet, diabeteslääkityksen pistovälineet ja verensokerin mittausliuskat. Hoitotarvikkeiden ja -välineiden tarpeen määrittelee hoitava lääkäri tai hoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Tulppa-ryhmä rohkaisee sydänpotilasta liikkumaan Tampereella on aloitettu sydänpotilaiden Tulppa-avokuntoutusryhmät, joiden tavoitteena on rohkaista sydänsairaudesta toipuvaa harrastamaan liikuntaa ja kiinnittämään huomiota terveellisiin elämäntapoihin. Ryhmää vetää fysioterapeutti ja diabeteksen ennaltaehkäisyyn erikoistunut terveydenhoitaja. Kuntoutusryhmä on tarkoitettu potilaille, joilla on äskettäin ollut esimerkiksi sydäninfarkti, suoritettu pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Ryhmään voi hakeutua myös henkilö, jolla on todettu tyypin 2 diabetes, joka on yksi sepelvaltimotaudin riskitekijöistä, kertoo fysioterapeutti Miia Braks. Kuntoutusryhmään hakeudutaan omalääkärin, diabeteshoitajan tai Tampereen yliopistollisen sairaalan lähettämänä. Ennen ryhmätapaamisia lääkäri tekee jokaiselle osallistujalle rasituskokeen, jolla selvitetään, mikä on henkilölle sopiva harjoittelusyke. Lisäksi mitataan veren sokeri- ja rasva-arvot. Rasituskokeen avulla varmistetaan se, että liikuntaryhmään osallistuminen on potilaalle turvallista. Tulppa-avokuntoutusryhmä kokoontuu kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Lisäksi osallistujille järjestetään seurantatapaaminen puolen vuoden ja vuoden kuluttua ryhmän päättymisestä. Ryhmässä on kerrallaan kymmenen osallistujaa. Kukin valitsee kuntoutuksen aluksi itselleen henkilökohtaisen avaintekijän, jonka kohentamiseen haluaa sitoutua. Tämä voi olla esimerkiksi painonpudotus, tupakoinnin lopettaminen tai kolesteroliarvon pieneneminen. Kuntoutuksen pääaiheita ovat liikunta ja ravitsemus, mutta käsittelemme osallistujien elämään vaikuttavia asioita kokonaisvaltaisesti. Osallistujat saavat tietoa esimerkiksi stressistä ja masennuksesta, Miia Braks kertoo. Marketta Sarta valitsi kuntoutukseen tullessaan tavoitteekseen painonpudotuksen. Hän toteaa, että ryhmäkuntoutus on auttanut häntä sisäistämään esimerkiksi ravitsemusohjeiden merkityksen. Tärkeää on myös ryhmästä saatu vertaistuki. En ole aiemmin käynyt kuntosalilla, mutta täällä harjoittelu tuntui mukavalta. Ohjaajamme ovat pitäneet huolta siitä, että kaikki liikkeet on tehty salilla oikein. Ryhmämme yhteishenki on ollut erittäin hyvä, Marketta Sarta sanoo. Tulppa-ryhmiä järjestetään kevätkaudella yhteensä neljä, ja syyskaudelle on suunnitteilla 3 6 ryhmää. Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidon ja avopalvelujen hanke kestää tämän vuoden ajan, ja sen tuloksia arvioidaan vuoden lopussa. Teksti: Minna Pajunen Tulppa-avokuntoutusryhmässä tutustutaan muun muassa kunto salin käyttöön. Fysioterapeutti Miia Braks (oik.) ohjaa Jukka Raunion, Marketta Sartan ja Briitta Anderssonin harjoittelua.

9 9 Sähköinen reissuvihko käyttöön syksyllä Helmi välittää viestit koulun ja kodin välillä Tampereen perusopetuksen koulut ottavat ensi syksynä käyttöön sähköisen Helmi-reissuvihon. Helmistä löytyvät jatkossa oman koululaisen lukujärjestys, koearvosanat ja poissaolot. Sähköinen reissuvihko välittää myös koulun ja kodin väliset viestit sekä tiedot koulun tapahtumista. Sähköinen reissuvihko otetaan käyttöön luokilla. Palvelu koskee enimmillään noin oppilaan huoltajia. Uuden järjestelmän odotetaan parantavan kodin ja koulun mahdollisuuksia sähköiseen yhteydenpitoon, mitä erityisesti vanhemmat ovat toivoneet. Tarvittaessa yhteydenpito koulun kanssa onnistuu kuitenkin jatkossakin myös ilman tietokonetta ja internetyhteyttä. Sähköinen reissuvihko on yksi hyvä väline muiden joukossa, mutta sekään ei tietysti riitä ainoaksi viestintämuodoksi koulun ja kodin välillä, tiivistää perusopetuksen kehityspäällikkö Veli-Matti Kanerva. Useissa kunnissa käytössä olevaa Nextime Solutions Oy:n Helmi-ohjelmaa on viime syksystä lähtien testattu Tampereella Hatanpään, Liisanpuiston ja Etelä-Hervannan kouluissa sekä Klassillisessa koulussa. Kokemukset ovat olleet hyviä, kertoo projektipäällikkö Merja Pusa Tampereen kaupungin tietohallintoyksiköstä. Vanhemmat ovat ottaneet sähköisen reissuvihon aktiiviseen käyttöön pilottikouluissa. Ohjelma on ollut helppokäyttöinen ja selkeästi ohjeistettu, Merja Pusa sanoo. Helmi-reissuvihko on salattua tietoyhteyttä käyttävä internet-pohjainen palvelu, joten esimerkiksi järjestelmässä lähetetyt sähköpostiviestit ovat hyvin suojattuja. Yhteydenpitovälineinä koulu voi Helmissä käyttää portaalin sähköisiä ilmoitustauluja, keskusteluryhmiä ja sähköpostia. Huoltajat voivat muuttaa yhteystietojaan järjestelmässä itse ja määritellä, millä tavalla he toivovat koulun ottavan heihin yhteyttä. Opettaja voi Helmin kautta lähettää viestin koko ryhmälle tai tarvittaessa lähestyä viestillä vain yhtä huoltajaa. Vanhempi puolestaan voi Helmin kautta vastata saamaansa viestiin sähköpostilla tai lähettää itse halutessaan sähköpostiviestin opettajalle. Huoltaja voi Helmin kautta asioida suoraan myös oman koulun koulukuraattorin, -psykologin tai terveydenhoitajan kanssa. Helmiin luettavaksi tulleesta viestistä vanhempi saa ilmoituksen haluamaansa sähköpostiosoitteeseen, Merja Pusa kertoo. Helmistä löytyvät jatkossa myös oppilaan saamat koearvosanat ja poissaolotiedot, jotka huoltaja voi järjestelmän kautta selvittää opettajan kanssa. Helmin etusivulta ja kalenterista huoltaja voi tarkistaa luokan normaalista lukujärjestyksestä poikkeavat tapahtumat ja menot. Myös vanhempainvartit voidaan sopia sähköisesti järjestelmässä. Siitä löytyvät myös koulun henkilökunnan yhteystiedot. Tampereen klassillisessa koulussa sähköinen Helmi-reissuvihko on jo tuttu väline, sillä koulu on osallistunut järjestelmän testaamiseen. Opettaja Marjukka Kuorilehto tutkii tässä Helmin ajankohtaisia viestejä. Koulut kertovat huoltajille Helmireissuvihon käytöstä ja tarkemmasta aikataulusta vanhempainilloissa ja -tapaamisissa syksyllä. Koulut toimittavat vanhemmille myös käyttäjätunnukset ja ohjelman käyttöohjeen. Järjestelmän käyttöön voivat varsinkin alkuvaiheessa vaikuttaa kunkin koulun käytettävissä oleva tietokonekanta ja se, kuinka suuren osan huoltajista koulu sähköisellä reissuviholla saavuttaa. Sähköistä reissuvihkoa käyttävät tässä vaiheessa vain koulu ja huoltajat. Oppilaskäyttöä kokeillaan Hatanpään koulussa ensi syksynä. Teksti: Johanna Toivanen Hatanpään kantasairaala sai uuden ilmeen Osastojen käytävät hohtavat uutuuttaan ja valkotakit viilettävät huoneesta toiseen tyytyväisinä. Hatanpään kantasairaalan eli B-siiven peruskorjaus on saatu loppuun. Remontti aloitettiin maaliskuussa Sairaalaan tehtiin viisi osastoa, joissa on yhteensä 122 potilaspaikkaa. Määrällisesti potilaspaikat vähenivät remontissa, mutta potilasystävällisyys koheni, sillä entisistä kuuden hengen huoneista siirryttiin kahden hengen huoneisiin. Lisäksi jokaiseen huoneeseen saatiin omat suihku- ja wc-tilat. Eritoten potilaan intimiteettisuojan kannalta sairaala muuttui paremmaksi, projektipäällikkö Pirjo Karppanen toteaa. Remontissa kiinnitettiin huomiota myös sairaalan toimivuuteen työntekijän kannalta. Seinien ja lattioiden pinnat on muutettu helposti puhdistettaviksi ja entistä toimivammiksi. Entisen valkoisen sijaan tiloissa on käytetty nyt runsaammin värejä. Etenkin kesäaikaan sairaalassa oli ennen tukalan kuuma. Nyt ilmastointiin on panostettu ja ikkunoissa on varjostavat UV-suojat. Toisaalta ikkunat on myös tiivistetty, jottei kylmään aikaan enää vetäisi ikkunoista. Muita uudistuksia ovat sprinklerijärjestelmä sekä uusittu vesi- ja viemäriverkosto, Karppanen listaa. Hatanpään kantasairaala tarjoaa perustason erikoissairaanhoitoa. Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa tehdään hyvää yhteistyötä ja päällekkäistä toimintaa ei sairaaloissa tapahdu. Anna Ainasoja (vas.) ja Liisa Alho ovat varsin tyytyväisiä sairaalan remontin lopputulokseen. Uudistetussa kahden hengen huoneessa ovat potilaina Anna Ainasoja ja Liisa Alho. Molemmilla naisilla on kokemusta sairaalan osastoista myös ennen remonttia. Ovathan nämä tilat todellakin hyvät. Entiseen nähden huoneet ovat oikein siistejä ja asianmukaisia, Anna Ainas oja kommentoi. Kappeli hartauksia varten Remontin yhteydessä sairaalaan saadaan viimein kappeli, jossa voidaan pitää esimerkiksi jouluhartaus. Tilaa kappelissa on 15 henkilölle. Saamme myös asialliset vainajien luovutustilat, joihin on erillinen sisään- käynti. Näin saamme arvokkaan kohtelun vainajille, Pirjo Karppanen toteaa. Hatanpään kantasairaalassa kärsitään hoitajapulasta. Projektipäällikkö Karppanen toivookin, että nykyaikaistetut sairaalatilat houkuttelevat työntekijöitä hakemaan töihin, sillä kantasairaala on nyt lääkäreille ja hoitajille inhimillinen, viihtyisä työympäristö. Hatanpään sairaalan saneeraus jatkuu edelleen. Kesäkuussa aloitetaan remontti A-siivessä, jonne tulee neljä osastoa. Koko sairaalan peruskorjaus hallintosiipi mukaan lukien valmistunee loppuvuodesta Teksti: Riina Kilpinen Kaupungin hammaslääkäripäivystys siirtyi Acutaan Jos hammas on yöllä niin kipeä, etteivät särkylääkkeetkään auta, voi aamulla soittaa Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystykseen. Jos vaiva täyttää kiireellisen hoidon kriteerit, ensiapuaika pyritään saamaan saman päivän päivystysvastaanotolle. Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys toimii nykyään Ensiapu Acutan yhteydessä Taysissa. Kaupunki on tehostanut hammaslääkäripäivystystä, ja ensiapuaikoja on varattuna myös jokaisessa hammashoitolassa, mutta silti osa kiireellistä hammashoitoa pyytäviä jää ilman apua. Hammas- tai sairaanhoitaja tekee soittajan kanssa hoidon tarpeen arvion ja sen mukaan määrittelee, saako asiakas kiireellisen ensiavun vai ohjataanko hänet hammaslääkärin tutkimukseen. Päivystysvastaanotolle voi saada ajan, jos kova särky ei ole hellittänyt lääkkeistä huolimatta. Myös turvotus suun ja leukojen alueella esimerkiksi oireilevan viisaudenhampaan takia ja siihen liittyvä kuumeilu oikeuttavat hoitoon. Irronnut paikka tai lohjennut hammas eivät sen sijaan riitä syiksi päivystysvastaanotolle pääsyyn. Päivystyksessä saa ensiavun vain särkevään hampaaseen. Sen kautta ei siis pääse hammaslääkärin koko suun kattavaan tutkimukseen ja hoitoon. Päivystysaikoja aletaan antaa joka päivä aamulla kello kahdeksan. Parhaiten saa ajan, jos soittaa heti ensimmäisen tunnin aikana, neuvoo päivystyksestä vastaava hammaslääkäri Jussi Louhivaara. Arkipäivisin Acutan hammaslääkäripäivystyksessä hoidetaan vain tamperelaisia potilaita. Viikonloppuisin hammashoitola toimii seutukunnallisena yhteispäivystyspisteenä. Tampereen hammaslääkäripäivystys, Ensiapu Acuta, Teiskontie 35, Rakennusosa K Välitöntä ensiapua tarvitseville annetaan päivystysaikoja maanantaista perjantaihin klo 8 13, puh Viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8 12 aikoja antaa terveyspalvelujen neuvonta, puh , matkapuhelimesta Haastattelu ennen hammashoitoa Kun olet uutena asiakkaana tulossa hoitoon Tampereen kaupungin hammaslääkärille, varaudu olemaan paikalla noin 20 minuuttia ennen vastaanoton alkua. Hammashoitaja tekee sinulle esihaastattelun, joka helpottaa ja nopeuttaa hammaslääkärin työtä. Esihaastattelun ansiosta lääkäri pystyy keskittymään olennaiseen ja varsinainen potilaskohtainen toimenpideaika pitenee. Huippuluokan tietokonetomografiaa Hatanpään kantasairaalassa Hatanpään kantasairaalassa on ollut vuoden alusta lähtien käytössä uusi tietokonetomografialaite. Sairaalalle investointi oli tärkeä, koska kyseessä on nykyaikana välttämätön työväline. Laitteella voidaan tutkia ihminen helposti päästä varpaisiin. Yleisimpiä tutkimuskohteita ovat virtsatiet, vatsa, aivot ja syövän levinneisyys. Laitteella voidaan kuvata jopa sydämen sepelvaltimot. Myös neulanäytteen otto onnistuu tietokoneohjatusti tomografialaitteen avulla, ylilääkäri Heikki Kolehmainen sanoo. Yleisesti käytettyjen magneettikuvauksen ja ultraäänen tarkkuus ei ole kaikissa tapauksissa riittävä. Magneettikuvauslaite saattoi aiheuttaa ahtaanpaikankammoiselle tukalia hetkiä, mutta tietokonetomografian myötä ongelma on huomattavasti pienempi. Itse toimenpide kestää korkeintaan muutaman minuutin, joten pystymme kuvaamaan heikkokuntoisiakin potilaita. Magneettikuvauksen ajan potilaan on pysyttävä täysin paikallaan, mutta tietokonetomografiassa pieni liikkuminen on sallittua. Potilasmukavuus on kohentunut laitteen myötä, koska ambulanssikuljetuksia tai saattajia ei enää tarvita. Samalla myös Tampereen yliopistollisen sairaalan kuormitus vähenee, Kolehmainen selittää. Tietokonetomografiaan pääsee erikoislääkärin lähetteellä. Jonotusaika kuvaukseen on 1 2 viikkoa. Hatanpäällä tutkimuksia tehtäneen noin 3000 vuosittain. Tietokonetomografialaite oli mittava investointi, mutta sen uskotaan maksavan itsensä takaisin. Röntgenhoitaja Jukka Oksanen on yksi laitteen parissa työskentelevistä.

10 10 Leskenlehti, niittyhelmikkä, kallioimarre... Kesälomalla kasvit kansioon Mitä siellä metsässä voi tehdä? Pitääkö koulujuttuja tehdä kesälläkin? Kaikki Klassillisen yläkoulun 7 A-luokan oppilaat eivät kilju riemusta, kun opettaja kertoo, että kesällä kerätään kasveja. Kasvien kerääminen jakaa mielipiteet, samoin kuin yleensä metsässä kulkeminen. Kun nuoret tulevat syksyllä kasvien keräämisen jälkeen metsäekologian tunnille, he tietävät jo paljon ja osaavat havannoida luontoa, tietää biologian ja maantiedon lehtori Katariina Ruonala liki kymmenen vuoden kokemuksesta. Vaikka muissa kouluissa kasvien ke rää mi - nen on muutaman vuoden takainen tapa, Klassillisessa on kasveja prässätty pitkään. Oppilaat matkaavat metsäretkille tunnistamaan erilaisia metsätyyppejä ja muun muassa ilmansaasteiden seuraamuksia metsäluonnossa, mutta kasvit kerätään kavereiden tai sukulaisten kanssa keväällä ja kesällä. Olen ollut 15 vuotta täällä opettajana. Ensin menimme oppilaiden kanssa metsään, mutta kaupungissa siihen kuluu tuhottamasti aikaa, joten rupesimme käyttämään opetuksessa vain kirjojen avulla tehtävää lajitunnistusta. Lopulta päädyimme kasvien keräämiseen, Ruonala kertoo. Vanhemmat sukulaiset kiittävät Klassillisen koulun oppilaat keräävät kevään ja kesän aikana 30 kasvia opettajan antaman listan mukaan. Opettajan ohjeiden mukaan kasvit kerätään ilman juuria, kuivataan sanomalehtien välissä painon alla ja Lehtori Katariina Ruonala ja oppilaat Jesse Pitkänen, Aleksi Mäki, Elina Perämäki, Tessa Airila ja Taavi Hyppönen kasvistoa ihailemassa. 230-vuotias Tampere juhlii monin tapahtumin kiinnitetään teipillä erillisille papereille. Nimiöruutuun merkitään nimi, latinankielinen nimi, kasvupaikka, keruupäivä ja kerääjä. Kasvilistalla on kenttä- ja pensaskerroksen, pohjakerroksen ja puukerroksen yleisiä kasveja kuten metsätähti, maitohorsma, siankärsämö, puolukka, seinäsammal ja hieskoivu. Vanamo, Linnaea borealis. Nämä latinalaiset nimethän teiltä sujuvat, kun olette latinan opiskelijoita, sanoo opettaja 7A:n oppilaille. Juhannuksena mökillä voi pyytää kaikkia vieraita tuomaan ennen ruokaa yhden kasvin metsästä, siinähän tulee jo puolet kerättyä, Taavi Hyppönen keksii. Monet vanhemmat ovat kertoneet kasvien keräämisen yhdistäneen koko sukua. Sain jopa eräältä isoisältä kiitoskirjeen, että kasvien kerääminen oli tuonut iloa koko perheelle, kertoo Katariina Ruonala. Hän pitää tärkeänä, että koneiden ja automaation maailmassa jotain tehdään vielä käsin. Kun kasvi otetaan käsiin, hyppystuntuma tulee jo siinä. Ja tärkeätä on myös asettelu, itse tekemisen taito. Kasvien keräämisestä suomalaisissa kouluissa luovuttiin vuonna Vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan kasvien ohjattu keruu on otettu vuosiluokkien 5 6 ja 7 9-opetukseen. Uudet perusteet on otettu käyttöön viimeistään vuoden 2006 syksyllä. Teksti: Taina Repo Tampere täyttää tänä vuonna 230 vuotta. Juhlavuoden ohjelmistosta löytyy jokaiselle jotakin, niin lapsia, nuoria kuin ikäihmisiäkin muistetaan monin eri tapahtumin. Juhlavuosi huipentuu Tampereen päivään, jota vietetään perinteisin menoin. Museot, kirjastot, paloasema ja monet kaupungin laitokset ovat avoinna sunnuntaina ja myös Raatihuoneen ovet avataan kaikelle kansalle lauantaina Juhlavuoden päänäyttelyitä on kolme. Museokeskus Vapriikissa on Innovaatio-näyttelyn toinen osa, joka kertoo tamperelaisista keksinnöistä ja menestystuotteista. Marraskuussa avautuu Vapriikissa laaja Tammerkoski-näyttely. Työväenmuseo Werstaassa avataan marraskuussa tamperelaisten arkea kuvaava Meirän kaupunki -näyttely. Marraskuussa järjestetään lasten oikeuksien viikko Koulujen päättyessä on nuorille ilmainen rock-konsertti Pakkahuoneella. Peruskoulujen luokkalaisille järjestetään Tampere kuin runo -runokilpailu elokuussa. Ikäihmisille järjestetään Astu Suveen -tapahtuma Tallipihalla ja Finlaysonin kirkossa 1.6. ja Elonpolkuja-verkoston 10-vuotisjuhla on Tampere-talolla Myös Keskustorilla riittää tapahtumia koko kesän ajan. Vanhan kirkon kupeeseen pystytetään kesäkuussa Kustaan päivänä Hyde Park -kivi, jonka päälle kaupunkilaiset voivat nousta vapaasti puhumaan. Myös uusia kulttuuriraitteja julkaistaan juhlavuoden aikana useita. Tampereen juhlavuoden kunniaksi Hämeensillalla on juhlaliputus toukokuusta vuoden loppuun saakka. Juhlavuoden ohjelma tampere230vuotta Olympiatuli palaa Suomen maankamaralla 57 vuoden tauon jälkeen, kun Tampere isännöi Euroopan nuorten olympiafestivaalit heinäkuuta Tampereen ja Suomen olympiakomitean edustajat hakevat tulen kesäkuussa Ateenassa, jossa se sytytetään varsinaisista olympiakisoista tutuin menoin. Soihtua kuljetetaan Pirkanmaalla ennen kuin se sytytetään roihuamaan kisojen ajan Ratinan stadionilla. Avajaisia vietetään Hakametsän jäähallissa sunnuntai-iltana Viiden värikkään kilpailupäivän jälkeen ovat vuorossa päättäjäiset Ratinassa perjantai-iltana Kyseessä on suuri urheilutapahtuma, sillä Tampereelle saapuu yli 2600 urheilijaa 49 maasta kilpailemaan yhdeksässä urheilumuodossa. Tampereelle odotetaan myös runsaasti kisaturisteja, sillä EYOF-kisat ovat kukkaroystävälliset. Vain avajaisiin myydään pääsylippuja, ja kaikkiin kilpailutapahtumiin yleisöllä on vapaa pääsy. Kilpailijat ovat vuotiaita. Varsinkin uinnissa ja telinevoimistelussa parhaat osanottajat ovat erittäin korkealla tasolla myös aikuisten sarjassa. Moni kilpailee seuraavissa kesäolympiakisoissa Lontoossa vuonna TULe 2009 elämysten juhlaa Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Suomen Työväen Urheiluliitto TUL järjestää 11. liittojuhlansa Tampe reella kesäkuuta. TULe 2009 kokoaa liikunnan ystävät monipuoliseen elämysten juhlaan ensimmäisen kerran liittojuhlahistoriassa muualle kuin Helsinkiin. Ohjelmassa on yli 50 urheilulajia ja monipuolista kulttuuria. Liittojuhlan aloittaa Starttiviikonloppu kesäkuuta. Sen ohjelmassa on ay-mestaruuskilpailuja bech volleyssa, golfissa, jalkapallossa, keilailussa, lentopallossa, pöytätenniksessä, salibandyssa, sulkapallossa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Uusia liikuntaelämyksiä voi myös kokea pompanheitossa tai tarkkuussuunnistuksessa. Starttiviikonloppuun kuuluu myös perinteinen Pirkan Pyöräily sekä Reissumies Kilpailupaikat ovat loistokunnossa Tampereen messu- ja urheilukeskus toimii kolmen urheilumuodon telinevoimistelun, lentopalloilun ja käsipalloilun kilpailupaikkana. Ratinassa yleisurheillaan, ja judokat mittelevät paremmuuttaan jäähallissa, uimarit Kalevan uintikeskuksessa ja koripalloilijat Pyynikin palloiluhallissa sekä Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Tenniksen eurooppalaiset tulevaisuuden huiput esittäytyvät Ruotulan Tenniskeskuksessa, ja maantiepyöräilijät kilpailevat aika- ja kriteriumajoissa Hervannan sekä maantieajossa Pyynikin teillä. Tampereen kaupunki on laittanut kilpailupaikat loistokuntoon. Välineistöä pitää jonkin verran hankkia lisää tai lainata, mutta olojen puolesta kilpailujen korkeatasoinen järjestäminen onnistuu. Suurin urakka on messu- ja urheilukeskuksen A-hallin rakentaminen telinevoimistelupaikaksi. Pyöräilyssä tarvitaan liikennejärjestelyitä ja yhteistyötä monen eri tahon kanssa, kilpailupäällikkö Elisa Hakanen sanoo. Pääjärjestäjätahot ovat Suomen Olympiakomitea, Tampereen kaupunki sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry. Kunkin urheilumuodon kilpailujen läpiviennistä vastaa yhteensä 11 paikallisen seuran talkooväki, ja lisäksi eri tehtävissä toimivia vapaaehtoisia tarvitaan puolisentoistatuhatta. Tampereen EYOF-kisoilla on kolme johtavaa periaatetta, jotka otetaan huomioon kaikessa järjestelyihin liittyvässä: urheilullisuus, ympäristövastuullisuus ja taloudellisuus. EYOF-kisoissa noudatetaan monessa asiassa virallista olympiaprotokollaa, mutta yleisilme on piirun verran leppoisampi kuin varsinaisissa olympiakisoissa. Yhteistä on muun muassa kaikkien urheilijoiden asuminen yhteisessä olympiakylässä, joka Tampereella sijoittuu Hervantaan. Lisätietoja Tapsan jalanjäljissä -yhteislaulutapahtuma. Koko perheen TULe Sporttipäivä järjestetään Pyynikin urheilukentällä lauantaina 6. kesäkuuta. Ohjelmassa on lasten temppurata, Sorin sirkuksen sirkuskoulu, vajaan viiden kilometrin pituinen juhlalenkki Pyynikin maastossa ja ammattilaisten vetämiä jumppatuokioita. Tapahtumien viikon alkaessa käynnistyy Härmälän leirintäalueella 500 nuoren perinteinen telttaleiri. TULe lajikavalkadi pitää sisällään muun muassa joukkue- ja yksilölajeja, näytöslajeja, mestaruuskilpailuja ja kansainvälisiä kisoja. Osanottajia on eniten jalkapallossa, jossa järjestetään perinteinen TPV:n isännöimä Särkänniemi-cup. Kansainvälisyyttä edustaa CSIT:n tennis- ja nuorten lentopalloturnaus sekä TUL Eestin Kalev -liitto-ottelut koripallossa ja painissa. SM-kisat järjestetään shakissa, ratagolfissa ja alle 17- vuotiaiden painonnostossa. TUL:n mestaruuskilpailuja on esimerkiksi painissa, penkkipunnerruksessa sekä ryhmätanssissa. Beach volleyn kutsuturnaus järjestetään Keskustorilla. Luvassa on myös maalipalloa, kädenvääntöä, kirkkovenesoutua, laitesukellusta ja rullakiekkoa. Pääjuhla Ratinassa Liittojuhla huipentuu lauantaina 13. kesäkuuta Tampereen Stadionilla alkavaan Elämysten kaupungista kertovaan pääjuhlaan. Se on yllätyksellinen kokemus niin juhlan esiintyjille kuin katsojillekin. Esiintymässä on tuhansia eri-ikäisiä urheilijoita ja sirkuslaisia. Juhlaa edeltää kulkue, joka värittää tunnin ajan Tampereen katuelämää. Liittojuhlaviikonlopun ohjelmaan kuuluu myös liikuntanäytös Tampereen Työväen Teatterissa sekä TUL juhlanäyttely Tule ja pelaa Työväenmuseo Werstaalla. Lisätietoja Tampereen EYOF-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Pekka J. Paavola (oik.) sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n toiminnanjohtaja Ari Koskinen ovat hyvät kaverit kisamaskotti Finxin kanssa. Olympiatuli roihuaa heinäkuussa

11 Kivaa eikä yhtään tylsää! 11 Taidekaari tarjoaa taidetta ja toimintaa koululaisille KUVAT Paljaat jalat vilistävät jumppasalin puulattialla. Annalan koulun Karosen toimipisteen 2C-luokkalaiset nauravat, kiljuvat ja juoksevat vikkelästi ympäri auringon täplittämää salia. Meneillään on Taidekaaren tanssityöpaja ja vauhtia oppilaiden jaloille antaa hippa. Eikä se olekaan ihan tavallinen hippa. Hippa nimittäin esittää 500-kiloista superjänistä, jonka päässä mollottavat vihreät fosforisilmät ja joka kosketuksesta muuttaa kaikki kaltaisikseen. Superjänis ei halua olla erilainen kuin muut. Superjäniksen ja tanssityöpajan on kouluun tuonut Taidekaari. Se on Tam- Satu-Maaria Pentinlehto (oik.) ja Elina Loukusa Annalan koulun Karosen toimipisteen 2Cluokalta jäljittelevät toistensa liikkeitä Taidekaaren tanssityöpajassa. Mira Nieminen (vas.), Katariina Ranne, Milena Albanese, Matilda Javanainen ja Minerva Leinonen Annalan koulun Karosen toimipisteen 2C-luokalta juoksevat Taidekaaren tanssityöpajassa spiraalimuodostelmaan. pereen kaupungin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa tamperelaisille esikoululaisille ja koululaisille mahdollisuuksia tutustua taiteeseen, tehdä itse taidetta, oivaltaa ja oppia. Taidekaari antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden itsensä ilmaisuun, Taidekaaren toimintaa organisoiva ts. tuottaja Sanni Hokkanen kertoo. Se antaa vähimmäiskokemuksia, joita jokaisella pitäisi taiteesta ja kulttuurista olla, kulttuuriohjaaja Tiina Heikkinen jatkaa. Taidekaaren kautta koululaiset voivat myös löytää uuden harrastuksen tai innostuksen taiteeseen. Uutta joka luokalla Taidekaari tekee taiteesta tuttua vähitellen, luokka-aste kerrallaan. Jokainen luokka-aste tuo tullessaan oman nimetyn taidelajin, johon luokat lukuvuoden aikana tutustuvat. Näin koululaiset pääsevät peruskoulun aikana kurkistamaan kuvataiteen maailmaan, elokuvaan, sanataiteeseen, sirkukseen, teatteriin, musiikkiin, tanssiin ja kulttuuriympäristöön sekä käsityöhön ja kaupungin museoiden näyttelyihin. Taidelajeihin luokat perehtyvät aina kokonaisuuden kautta. Esimerkiksi Annalan koulun Karosen toimipisteen tanssityöpaja on osa toisluokkalaisille suunnattua Pääosassa-kokonaisuutta, joka tutustuttaa tanssiin. Kokonaisuuteen kuuluu kolme osaa: ensin luokat vierailevat Tanssiteatteri MD:n Arabian jänis -lastenoopperassa, sitten omalle koululle saapuu tanssinopettaja vetämään tanssityöpajaa ja syventämään lastenoopperan teemoja. Kolmanneksi luokanopettaja saa lisämateriaalia, jolla kokonaisuutta voidaan edelleen jatkaa. Kokonaisuuden aikana tanssitaide tulee oppilaille tutuksi, he pääsevät itse kokeilemaan tanssia ja myös opettaja voi saada virikkeitä opetukseensa. Taide kasvattaa Hippa jumppasalissa on päättynyt, ja tanssityöpajaa vetävä tanssinopettaja Minna Vapaa-Suominen on pyytänyt oppilaita hetkeksi istumaan lattialle. On aika pohtia sitä, mitä äsken tehtiin ja mistä Arabian jänis -lastenoopperakin kertoi. No niin, nyt teistä kaikista tuli superjäniksiä. Mitä luulette, oliko superjänis onnellinen, kun se oli muuttanut kaikki samanlaisiksi kuin se itse oli, Vapaa-Suominen kysyy. Ei, oppilaat vastaavat. Niinpä, sanoo Vapaa-Suominen ja alkaa puhua erilaisuudesta, samanlaisuudesta ja siitä, mitä ne oikein ovat. Mitä on olla normaali? Hmm, oppilaat miettivät. Sitä, kun on oma itsensä. Vau, olipa hieno vastaus, Vapaa- Suominen kehuu. Ja sitten taas tanssitaan, tällä kertaa Arabian jäniksen tanssikoulussa. Liian kauaa ei jaksa istua aloillaan. Taidelajiin tutustumisten lisäksi Taidekaaren jokaiseen kokonaisuuteen kuuluu teemoja, joihin tutustutaan vaivihkaa, kokonaisuuden aikana. Voidaan opetella tunteiden käsittelyä, ystävyyttä tai vaikkapa erilaisuutta, kuten toisella luokalla. Koulujen tueksi Lukuvuonna Taidekaaren toimintaan pääsivät osallistumaan kaikki esikoululaiset, 1.-, 2.-, 6.- ja 7.- luokkalaiset, keskitetty erityisopetus ja valmistava opetus. Jatkossa Taidekaari laajenee niin, että joka vuosi mukaan tulee uusi luokka-aste. Ensi lukuvuonna kaikki 3.-luokkalaiset saavat tutustua sanataiteeseen ja kirjastoon. Tampere tarjoaa kolmasluokkalaisille kirjastokäynnin ja kirjavinkkausta. Siihen Taidekaari liittää teatteriesityk- sen ja sanataidetyöpajan, Sanni Hokkanen ja Tiina Heikkinen kertovat. Kesän ajan Taidekaari vetää henkeä, mutta toiminta jatkuu taas syksyllä kun koulut alkavat. Kevään aikana tamperelaiskouluille tiedotetaan ensi syksystä. Syksyllä koulut saavat yksityiskohtaisempaa tietoa lukuvuoden Taidekaaritoiminnasta ja voivat ilmoittautua mukaan. Mutta mitä mieltä kouluissa ollaan Taidekaaresta? Kivaa! huutavat 2C-luokkalaiset tanssityöpajan päätteeksi. Ei ollut yhtään tylsää! Ei harjoiteltukaan kuvioita ja askelsarjoja, vaan täällä pääsi nyrkkeilemään ja kroolaamaankin, pojat innostuvat. Myös opettaja Maarit Vainio hymyilee tyytyväisenä. Hieno tunti, opetti muiden ja erilaisuuden hyväksymistä. Taidekaari tuo opetukseen uutta ulottuvuutta. Teksti: Mirva Kipinoinen Taidekaari Järjestää taidekasvatuskokonaisuuksia kouluille, perhepäiviä koko perheille ja koulutuksia opettajille. Palvelee tamperelaisia koululaisryhmiä maksutta. Kutsuu ensi lukuvuonna mukaan koululaista. Toiminut Tampereella vuodesta Kuuluu opetusministeriön Taikalamppu-verkostoon. juvat normaaliviikonloput suhteellisen rauhallisesti, Salomaa sanoo. Yövuoro kohtaa nuoret nuorten ehdoilla Keskusta-alueella erityisesti iltaisin koettu turvattomuus on puhututtanut myös julkisuudessa. Avoimen, nuorisotoimintaan tarkoitetun tilan puuttuessa keskusta-alueelta perustettiin palveluvajetta paikkaamaan Yövuoro, jonka tavoitteena on nuorten turvallisuuden lisääminen ja kasvun tukeminen nuorisotyön tavoitteiden mukaisesti. Yövuoro-toiminta on vapaaehtoistyöhön perustuva toimintamuoto, jossa tehdään ennaltaehkäisevää nuori sotyötä katupartioinnin keinoin. Käytännössä Yövuoro tarkoittaa sitä, että nuorisotyöntekijät jalkautuvat vapaaehtoistoimijoiden kanssa pareittain kiertelemään erityisesti keskustaalueella ennalta sovittuina iltoina. Yövuoron toiminta on kohdistettu pääasiallisesti alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Toimintaa koordinoivat Tampereen kaupungin Nuorisopalvelut sekä seurakunnan perhe- ja nuorisodiakonia. Jalkautuessaan työpari hakeutuu sinne, missä nuoret kokoontuvat. Tarkoitus ei ole kytätä nuorten tekemisiä, vaan tarjota heille välittämistä ja luottamuksellisia aikuiskontakteja. Parhaimmillaan yövuorolaisten ja nuorten välille syntyy hyviä keskusteluja. Tarkoituksemme ei ole moralisoida, vaan tukea nuoria, muistuttaa Nuorisopalve luiden erityisnuorisotyöntekijä Mira Salomaa. Tarvittaessa toiminta on myös huoltopäivystystä, jossa nuoret ohjataan tarpeellisten palvelujen piiriin. Talviaika on partioinnin kannalta hiljaisinta aikaa. Nuorten suosimat juhlapäivät, kuten uudenvuoden aatto, vappu ja koulujen päättäjäispäivä, ovat vilkkaimpia ja haastavimpia jalkautujille. Vaikka kesällä nuoria on liikkeellä enemmän kuin talvella, su- Vapaaehtoiset mahdollistavat toiminnan Katupartiolaiset ovat toimintaa järjestävien tahojen työntekijöitä, nuorisoalan ammattilaisia. Heidän lisäkseen toiminnassa on mukana myös joukko vapaaehtoisia jalkautujia. Joillekin saattaa olla vaikea ymmärtää, mistä syystä joku haluaa viettää vapaaehtoisesti myöhäisiä viikonloppuiltoja nuorten keskuudessa ulkona kierrellen. Toiselta ovat ehkä jo omat lapset lentä neet pois kotoa, toinen saattaa kokea nuori son maailmaan sukeltamisen yksinkertaisesti mielenkiintoiseksi. Syitä vapaaehtoi suuteen on varmasti yhtä monta kuin vapaa ehtoista työntekijääkin, pohtii Salomaa. Myös vapaaehtoisten taustat ovat hyvin erilaisia. Mukana toiminnassa on ollut niin rekkakuski kuin opiskelijoitakin. Kaikki vapaaehtoiset ovat yli 20-vuotiaita, tehtävään koulutettuja, vastuuntuntoisia aikuisia. Vapaaehtoistyöhön toivotaan pitkäjänteisyyttä, mutta toisaalta huolehditaan myös siitä, ettei partiointi muodostuisi vapaaehtoiselle rasitteeksi. Yövuorotoiminta on nyt ehtinyt yhden vuoden ikään. Vapaaehtoisia on tähän saakka riittänyt ja keskusta toiminta-alueena tullut tutuksi. Uutta on toiminnan laajentaminen Linnainmaalle. Koillis-Tampereella päivystysviikonloput ovat samoja kuin keskusta-alueella: koulujen päättäjäisviikonloppuna kadulla partioidaan sekä perjantai- että lauantai-iltoina, kesäkuussa yövuoro jalkautuu kuukauden jokaisena keskiviikkona ja perjantaina juhannusta lukuun ottamatta. Teksti: Hanne Rantala Tampereen Sävel tuo laulun Tampereelle Tampereen vilkkaaseen alkukesään tarjoaa kansainvälisen ulottuvuuden Tampereen Sävel, joka tuo kaupunkiin tuhansia laulajia eri puolilta maailmaa. Yhtyelaulukilpailun ja Kuorokatselmuksen lisäksi taidokas laulu kajahtaa ympäri kaupunkia. 20-vuotisjuhlaansa viettävä Tampereen Sävelen Yhtyelaulukilpailu soi Tampere-talossa ja yleisöllä on kilpailun jännittävään finaaliin vapaa pääsy. Kilpailu on yksi Euroopan kovatasoisimmista ja vuoden 2009 finaalissa kuullaan 14 yhtyettä. Kokoonpanoista kuusi on kotimaisia, ulkomaisten tullessa Meksikosta, Alankomaista, Saksasta, Venäjältä ja Sambiasta. Vuosien varrella kilpailussa menestyneistä lauluyhtyeistä esiintyvät festivaalin konserttiohjelmassa Club For Five, Trio Mediæval, Juice sekä Vocaldente. Festivaalin kuorokatselmus puolestaan tarjoaa kattavan läpileikkauksen eri puolilta maailmaa saapuviin kuoroihin. Tänä vuonna mukaan on ilmoittautunut 47 kuoroa. Kokoonpanoista 36 saapuu kotimaasta ja 11 ulkomailta, Tampereen Sävelessä vierailee myös saksalainen Vocaldente. kaukaisin aina Singaporesta asti. Kuorokatselmus järjestetään Tampere-talossa ja yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. Tampereen Sävelen konserttiohjelman punaisena lankana on tänä vuonna näyttämöllisyys. Tapiolan kuoron konsertissa nähdään ja kuullaan dramatisoitu Marjatta matala neiti, jonka ohjaa Vilppu Kiljunen. Helsingin kamarikuoron konsertin solistina tanssii primaballerina Nina Hyvärinen ja Philomela-kuoro kantaesittää Tellu Turkan teoksen Kädetön neito. Välimerellistä maailmanmusiikkia konsertissaan puolestaan tarjoilee kreikkalainen Savina Yannatou & Primavera en Salonico. Myös useat ilmaiskonsertit ja yhteislaulutilaisuudet ovat näkyvä osa festivaalia. Kaiken tämän lisäksi on mahdollista osallistua kursseille, joilla voi kartuttaa taitojaan yhtyelaulussa, improvisoinnissa, näyttämöilmaisussa ja beatboxauksen parissa. Tampereen Sävel Tampereen musiikkijuhlat Tullikamarin aukio Tampere puh music@tampere.fi

12 12 MATTIAS EDWALL Tampereen Teatterikesä Teatteritaide vahvistaa Tampere-talon Ison salin valtaa nykysirkuksen kärkinimi Cirkus Cirkör Ruotsista. Tampereen Teatterikesä valtaa taas Tampereen elokuuta. Festivaalin pääohjelmisto sisältää 25 omaäänistä ja hienoa esitystä. Mukana on eurooppalaisten palkittujen ohjaajagurujen, kuten Alvis Hermaniksen, Eimuntas Nekrošiuksen, Emma Danten ja Thomas Ostermeierin teokset. Näyttämölle nousevat myös useat upeat pitkän linjan taiteilijat, kuten Lasse Pöysti, Eila Roine ja Anja Pohjola sekä muun muassa Angela Winkler ja Josef Bierbichler Saksasta. Ohjelmisto koostuu yhdeksästä kansainvälisestä ja 16 kotimaisesta vierailusta. Festivaalin suurimman näyttämön, Tampere-talon Ison salin, valtaa nykysirkuksen kärkinimi Cirkus Cirkör Ruotsista. Koko perheelle tarkoitettu esitys on täynnä liikkeen iloa ja taitoa, sirkuksen lumoa ja elävää musiikkia. Parhaimmillaan teatteri kommentoi ajankohtaisia asioita, mikä kertoo teatteritaiteen voimasta. Reko Lundánin Tarpeettomia ihmisiä, Anna Krogeruksen Kuin ensimmäistä päivää, Alvis Hermaniksen Sinivaaran Marta tai Rabih Mrouén teos Libanonin sisällissodan marttyyreistä saavat varmasti viestinsä perille. Goethen filosofisesta runodraamasta, Faustista, ottaa mittaa liettualaisen teatterin ohjaajatähti Eimuntas Nekrošius, jonka Hamlet-tulkinta nähtiin Teatterikesässä kymmenen vuotta sitten. Kuten latvialainen Alvis Hermanis, myös libanonilainen Rabih Mroué, sisilialainen Emma Dante ja ranskalainen Philippe Quesne ovat Teatterikesässä jo tuttuja. Heidän ohjauksensa tuovat teatterin illuusion ja ihmeen täydellisinä katsojalle. Teatterikesä toimii ensimmäistä kertaa eurooppalaisen teatterihankkeen Prosperon estradina. Viisivuotinen yhteistyöhanke tuottaa teatteriesityksiä ja kiertueita sekä tukee teatterikoulutusta ja -tutkimusta. Hankkeen suomalainen osapuoli on Tutkivan teatterityön keskus Tampereelta. Muut kaupungit ovat Rennes, Liége, Lissabon, Modena ja Berliini. Teatterikesälle verkostoituminen hankkeen kanssa vahvistaa festivaalin kansainvälisyyttä entisestään. Prosperon tuottamat esitykset tulevat Berliinistä ja Liégestä: Thomas Ostermeierin ohjaus Ibsenin draamasta John Gabriel Borkman ja Jean-Benoˆit Uqeux n SPRL, Perheyritys. Kotimainen ohjelmisto on täyttä tätä aikaa ja nostaa esille työttömyyden ja pätkätyöläisyyden ongelmat, yritysmaailman kovuuden, pureutuu teemoihin kuten vanhuus, yksinäisyys, juurettomuus ja pohtii taiteilijuutta. Estradille kiipeävät mm. Suomen Kansallisteatteri, Teatterikorkeakoulun oppilaat, Lillan ja Viirus, teatterit Kajaanista, Kotkasta, Oulusta, Turusta ja Tampereelta. Tampereen Teatterikesä puh Tullikamarinaukio 2, Tampere Viikinsaari on koko kaupungin kesäpaikka Kaupungin kulttuuripalvelujen kesäohjelma Viikinsaaressa alkaa opastetulla luontopolulla tiistaina 21. toukokuuta klo Kesäkuussa käynnistyvät lavatanssit torstai-iltapäivisin klo sekä Tanssia saaressa Summer Emotions -sarja tiistaisin klo Lastenkulttuurikeskus Rulla Finlaysonin alueella on avoinna vielä kesäkuun, joten Lastenpäivät alkavat Viikinsaaressa heinäkuun alussa joka keskiviikko klo saaressa on erityistä ohjelmaa lapsivieraille. Kesän aikana voi muun muassa nähdä varjoteatteria tai lastenorkesterin, osallistua korpiseikkailuun tai ötökkäpäivään. Rautalankabileitä vietetään Viikinsaaren Maihinnousu -otsikolla perjantaina 3.7. Tapahtuman esiintyjänä on mm. Swinging Blue Jeans (UK). Down Home Island on maanläheinen roots-musiikkitapahtuma lauantaina 8.8. Yhtenä neljästä bändistä musisoi Paratiisin pojat eli J. Karjalainen & Veli-Matti Järvenpää. Jazz-iltoja vietetään torstaisin ja 6.8. klo alkaen. Jazzin maihinnousun aika on lauantaina esiintyjinään mm. Riitta Paakki ja Johanna Iivanainen. Sunnuntaina Viikinsaaressa vietetään Hiljaisuuden päivää. Puhumisen sijaan saaressa voi tuolloin keskittyä kuuntelemaan itseään ja luontoa. Päivään sisältyy kulttuuriohjelmaa. Lavatansseihin, Summer Emotions -sarjaan ja Lastenpäiviin on vapaa pääsy, mutta laivamatka on maksullinen. Muihin kulttuuripalvelujen järjestämiin tapahtumiin myydään pääsylippuja. Laivat Viikinsaareen liikennöivät Laukontorin rannasta. Lisätietoja laivojen aikatauluista www. hopealinja.fi. Tiedot tapahtumista löytyvät Tampereen kaupungin nettisivuilta fi/kulttuuri. Esitteitä voi noutaa kulttuuripalvelujen asiakaspalvelusta os. Puutarhakatu 11, avoinna ma-pe klo , puh. (03) , kulttuuri@tampere.fi. Asiakaspalvelusta ja nettisivuilta löytyy tietoa myös muista kulttuuripalvelujen järjestämistä kesätapahtumista, mm. Haiharan taidekeskuksen ohjelmasta ja puistokonserttisarjasta. Viikinsaaren luonto houkuttelee kesäretkelle. Tutustu viimeisen intiaanin elämään Vapriikissa voit käydä tänä kesänä tutustumassa intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailmaan. Sitting Bull on kenties kaikkein tunnetuin intiaani. Näyttely on avoinna Vapriikissa Sitting Bull syntyi lakota-kansan päälliköiden sukuun vuonna Muiden sioux-kansojen tapaan lakotat pitivät itseään maailman omistajina. Ratsain liikkuvat, biisoneja metsästävät ja naapurikansoja ryöstelevät soturit herättivät pelonsekaista kunnioitusta. Sitting Bull oli aikansa supersankari, jonka mainetta nouseva lehdistö pönkitti. Hänet kuvattiin milloin soturiksi tai riitapukariksi, milloin pyhäksi mieheksi. Sitting Bullin henkilökuva on kiistanalainen: toisten mielestä hän löi laimin mahdollisuuden johtaa kansansa kohti parempaa tulevaisuutta, toiset pitävät häntä vapaustaistelijana ja kapitalismin arvostelijana, jonka amerikkalaisvastaisuus ja vahva yhteys luontoon tekivät hänestä vaihtoehtoisen elämän keulakuvan. Sitting Bull kutsui itseään viimeiseksi intiaaniksi. Hänen kuollessaan väkivaltaisesti 1890 lakotojen perinteinen maailma oli täysin sortunut. Tuhoon tuomitun maailman kuolemattomana symbolina Sitting Bull edustaa kaikkia niitä ristiriitaisuuksia, jotka sisältyvät länsimaailman käsityksiin intiaaneista. Sitting Bullin elämäntarinan kautta Vapriikin näyttelyssä voi perehtyä intiaanipäällikön elämään, mutta näyttely tarjoaa myös ikkunan tasankointiaanien kulttuurin ja sen muutoksen tarkastelulle. Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelma, muun muassa luentoja ja työpajoja. Vapriikin museokauppa varustautuu myös intiaaniteemaan, valikoimissa on intiaanikäsitöitä ja alan kirjallisuutta. Näyttelyn esineistö tulee amerikkalaisista ja eurooppalaisista museoista; mukana myös Sitting Bullin henkilökohtaisia esineitä Vapriikki Alaverstaanraitti 5, Tampere Avoinna ti, to su 10 18, ke Suljettu juhannuksena Vapriikin museokauppa ja museoravintola Valssi palvelevat museon aukioloaikoina. Puh Tyrsky vie vauhdin hurmaan Särkänniemessä juhlitaan tänä kesänä 40-vuotisjuhlia. Elämyspuisto lupaakin taas vauhtia, jännitystä ja uusia elämyksiä. Tämän kesän uutuuslaite on Tyrsky, joka on vuoristoradan ja pyörivän huvilaitteen sekoitus. Tyrsky tarjoaa vauhdikkaan, mutta miellyttävän kyydin, joten siitä odotetaan kaikenikäisten hurvittelijoiden suosikkia. Myös planetaariossa nähdään tänä kesänä uusi ohjelma Tähdet, jossa kerrotaan tähtien syntymästä, elämästä ja kuolemasta. Niinikään akvaarioon on asettunut uusia asukkeja: muun muassa värikkäitä kiekkokaloja, norsukaloja ja huippumyrkyllinen kivikala. Delfinaariossa taiteilevat taas valloittava delfiiniperhe Veera, Näsi, Delfi, Leevi ja Eevertti. Esityksen nimi on Magic Delfiinitaikaa! Kesällä elokuun loppuun asti Sara Hildénin taidemuseossa on esillä klassikoita ja amerikkalaista nykytaidetta.

Palveluliikenteen. vihreät pikkubussit. Tampereen sinisten bussien rinnalla huristelevat

Palveluliikenteen. vihreät pikkubussit. Tampereen sinisten bussien rinnalla huristelevat Palveluliikenteellä kuljet pääasiassa maanantaista perjantaihin klo 8.30-14.30. Osa palveluliikenteen autoista liikennöi arkisin pidempään ja myös viikonloppuisin. Palveluliikenteen avulla pääset lähipalveluihisi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma keltainen rajaus = ohjeellinen kilpailualue Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma Hyvinkäällä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen Europan 15-suunnittelukilpailu, jossa nuoret kaupunkisuunnittelijat ideoivat

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANK YTT PALVELUT 10.9.2013 Osallistumis-

Lisätiedot

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014

Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Tampereen joukkoliikenteen linjastosuunnitelma 2014 Lähtökohdat Suuri osa Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden joukkoliikenteestä 1.7.2014 Tampereen joukkoliikenteen hoitoon Avaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

RAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 10.4.2018 0 YLEISTÄ Maankäyttö-

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä! Tarjouksessa ja valtionavustushakemuksessa esitetty työn sisältö TYÖKOKONAISUUS 1. Asukas- ja toimijayhteistyö ERILLISET TYÖVAIHEET Eri osapuolten kutsuminen mukaan

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Raitiotielinjan jatkaminen Hatanpään valtatien suuntaan

Raitiotielinjan jatkaminen Hatanpään valtatien suuntaan Raitiotielinjan jatkaminen Hatanpään valtatien suuntaan Päätösehdotus kaupunginhallitukselle 12.2.2018 kokoukseen 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen Tampereen kaupunki, raitiotien kehitysohjelma v.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

25 Hyvät valinnat - palkinto terveydenhuollon etiikan edistämisestä Pirkanmaalla

25 Hyvät valinnat - palkinto terveydenhuollon etiikan edistämisestä Pirkanmaalla Tampere Pöytäkirja 3/2017 1 (11) Aika 21.03.2017, klo 14:00-17:10 Paikka Keskusvirastotalo, Tammerkoski, 2. kerros Käsitellyt asiat 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 21 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.10.2016 Sivu 1 / 1 4305/2016 00.01.01 98 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuodesta 2016 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELI 13, tontti 6 Rovakatu 31

ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELI 13, tontti 6 Rovakatu 31 ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELI 13, tontti 6 Rovakatu 31 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTAUS JA SUUNNITTELUPALVEUKESKUS SUUNNITTELUPALVELUT 2008 2 Suunnittelualue:

Lisätiedot

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Arja Ojala 19..10..2017 Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä 2 19.10.2017 Oma Tesoman sateenvarjon alla yhteisöllisen asumisen palvelukortteleita 3

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Asiakasraati. Aika: Torstai klo Frenckellin konttori Puutarhakatu 2 1krs. MUISTIO: - Kokoontuminen ja kahvit

Asiakasraati. Aika: Torstai klo Frenckellin konttori Puutarhakatu 2 1krs. MUISTIO: - Kokoontuminen ja kahvit Asiakasraati Aika: Torstai 13.2.2014 klo 14.00-16.00 Paikka: Frenckellin konttori Puutarhakatu 2 1krs. MUISTIO: - Kokoontuminen ja kahvit Vieraana seuraamassa asiakasraadin toimintaa on johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN

Lisätiedot

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut: Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosa, Ylikylä kortteli 27 tontit 6 ja 7, kortteli 20 tontti 1, kortteli 21 sekä katu ja VL -alueet Ylikyläntie - Pihkaporintie OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ T E E M U VA L KO L E H TO 5.4.2019 1 ELINVOIMAINEN JA EKOLOGINEN NOKIA Nokia on 33 500 asukkaan kaupunki järvien kainalossa Pirkanmaalla. Keskeinen sijaintimme vetovoimaisella

Lisätiedot

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tampere / J.Mäkelä 3.4.2007 TÄMÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 13.4.-4.5.2007 Yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella 12.4.2007 Asemakaavan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

YLÖJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnittelualue

YLÖJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnittelualue YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK.10.6.2014 Dnro 270/51.512/2014 Asemakaavan muutos Kirkonseudun Kuruntien liikennealueiden sekä korttelin 8 tontin 6 ja korttelin 282 tontin 2 muutos välillä Soppeenmäki - Viljakkalantie

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

s~~~ fraur~h- Hannele Kuitunen

s~~~ fraur~h- Hannele Kuitunen P IRKANMAAN M AAKUNTAMUSEO 21.1.2015 DIAR: 500/2014 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL487 33101 TAMPERE Lausuntopyyntönne 17.12.2015 PISPALAN VALTA TIE 74-78,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI TUOTEKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI TUOTEKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE 2. KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI TUOTEKATU 14-16 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1. SUUNNITTELUALUE Kaavanmuutosalue sijaitsee Raision 4. kaupunginosassa (Mahittula) Haunisten teollisuus-

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Ukonniemen tontit nyt myynnissä!

Ukonniemen tontit nyt myynnissä! Asetu asumaan Ukonniemen tontit nyt myynnissä! Vireä kunta vetten äärellä Leppävirta on lähes 10 000 asukkaan kunta Pohjois-Savossa, Viitostien varrella. Leppävirran alueella sijaitsevat suuret järvet

Lisätiedot

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh Ohje 1 / 5 Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh 23.10.2017 Alaotsikko Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsiperheraati Elinkeinoasioiden raati Kylä- ja kaupunginosaraati Kaupunginhallitus

Lisätiedot

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto

Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu. Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto Uuden Päijät-Hämeen palvelulupauksen valmistelu Kirsi Korttila Erityisasiantuntija Päijät-Hämeen liitto Maakunnan palvelulupaus Maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Jyväskylän strategiapäivitys Kaupunginvaltuuston seminaari 13.3.2017 Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Lähtökohtana nykyinen strategia 8.3.2017 2 Kaupunkistrategian taustaa ja tavoitteet TAUSTAA; Rohkeasti

Lisätiedot

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.

TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME. KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745)

Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745) Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745) Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoitus: selvittää asukkaiden mielipiteitä kuntapalvelujen toteuttamisesta. Osa yhdistymisen arviointia. Kyselyaineisto

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki 25.10.2018 Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki oli Litorina- meren rannalla 2000 e.kr. Kaupungin keskustaa ja lakeusmaisemaa Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu

Lisätiedot

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere

Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi Tampere Tampereen keskusta muutoksessa KEHTO-foorumi 28.-29.3.2019 Tampere Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö Tampereen keskusta muutoksessa liikennemäärien kehittyminen ja kulkumuotokohtaiset tavoitteet, SUMP

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Kuntakonsernin digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen Lempäälässä. Palvelumuotoilija Laura Humppi Digikuntakokeilun verkostotapaaminen 6.6.

Kuntakonsernin digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen Lempäälässä. Palvelumuotoilija Laura Humppi Digikuntakokeilun verkostotapaaminen 6.6. Kuntakonsernin digitaalisen asiakaspalvelun kehittäminen Lempäälässä Palvelumuotoilija Laura Humppi Digikuntakokeilun verkostotapaaminen 6.6.2017 Sisältö Lempäälä, taustaa ja tarpeet asiakaspalvelun kehittämiselle

Lisätiedot