Vaasan opetusterveyskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan opetusterveyskeskus"

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Vaasan opetusterveyskeskus Hankesuunnitelma Raimo Isoaho, Birgitta Majors & Markku Sirviö

2 Vaasan opetusterveyskeskuksen hankesuunnitelma 1. JOHDANTO 2 2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 2.1 Lääketieteen opetus Hammaslääketieteen opetus Moniammatillinen opetus Täydennyskoulutus Terveystieteellinen tutkimus Yhteistyö Kansainvälisyys Toiminnan arviointi ja laatu 8 3. HENKILÖSTÖ 3.1 Opetusterveyskeskuksen henkilöstö Kouluttajien pätevyys Opetushenkilökunta TILAT JA VARUSTEET 4.1 Opetusterveyskeskuksen sijainti Vastaanotto- ja toimenpidehuoneet Luentosali ja seminaarihuoneet Yhteiset tilat Kalusteet ja varusteet OPISKELIJOIDEN ASUMINEN 5.1 Asunnot Matkakustannukset TOIMENPITEET TIEDOTTAMINEN AIKATAULU JA KUSTANNUKSET 14 LIITEET: 1. Vaasan opetusterveyskeskuksen tilat Vaasan opetusterveyskeskus, yleissuunnitelma

3 1. JOHDANTO Vaasan opetusterveyskeskuksen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi vuodenvaihteessa Turun yliopiston, Vaasan kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välinen opetussopimus allekirjoitettiin keväällä (liitteenä) Tällä hetkellä on nähtävissä voimakkaita yhteiskunnallisia muutoksia terveydenhuollon sisällä, julkisessa hallinnossa, taloudellisissa edellytyksissä tuottaa kansalaisille peruspalveluja, väestön ikärakenteen muutoksessa sekä julkisessa rahoituspohjassa. Muutospaineiden yhteydessä Vaasan kaupungin tavoitteena on varmistaa kaupungin perusterveydenhuollon korkea taso tulevaisuudessa. Yksityinen sektori on voimistunut viime vuosina. Tulevaisuudessa Suomen eri alueet ovat kilpailutilanteessa toisiinsa nähden mitä tulee talouteen, tulevaisuuden näkymiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Vaasan kaupungilla on intressi varmistaa, että sen terveydenhuoltoon saadaan osaavia henkilöitä myös tulevaisuudessa. Henkilöstön tiedon ja taidon ylläpitäminen ja kehittäminen on myös vaativa haaste. Turun yliopiston osalta kyse on laadukkaan opetuksen varmistamisesta tulevaisuuden lääkäreille ja hammaslääkäreille. Koulutettavien määrän lisääntyessä on syntynyt tarve soveltaa hajautetun opetuksen mallia Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Vaasan kaupungin perusterveydenhuollossa. Vaasassa tarvitaan vahva moniammatillisen opetuksen fyysinen ja henkinen infrastruktuuri lääketieteen, hammaslääketieteen sekä terveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen ammattiryhmien koulutusta varten. Koulutusmallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä. Moniammatillinen opetus on todennäköisesti paras koulutusmalli, jos näkyviä tuloksia terveydenhuollon kehittämisessä halutaan saada. Vaasassa toimivat ammattikorkeakoulut ja muut koulutusyksiköt hyötyvät vuorovaikutuksesta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kanssa. Erityisesti lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osalta Vaasan kaupungilla tulee olla valmius vastata niihin koulutustoiveisiin, joita nuorilla lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on. Jopa tieteelliseen jatkokoulutukseen tulisi löytyä mahdollisuudet Vaasasta, jotta nekin, jotka tähtäävät akateemiseen uraan jäävät työskentelemään kaupunkiin. 2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 2.1 Lääketieteen opetus Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus Turun yliopistossa on järjestetty siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kuitenkin opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua. Osa opetusjaksoista toteutetaan yliopistosairaaloiden ulkopuolella sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on jaettu kahteentoista lukukauteen. Esimerkiksi C3 (Cursus 3) merkitsee kolmannen lukukauden eli toisen lukuvuoden syyslukukauden opiskelijaa. Opetus tapahtuu lukukauden alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaan. Lääketieteellisen tiedekunnan opetus poikkeaa koulumaisen lukujärjestyksensä vuoksi useimmista muista akateemisista oppialoista. Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot. Perusopintoihin liittyvä harjoittelu käsittää kliinistä työharjoittelua eli amanuenssipalvelua, pakollista päivystysharjoittelua ja terveyskeskusharjoittelua. Viimeksi mainittu on samalla yleislääketieteen kliinistä opetusta. Amanuenssipalvelulla tarkoitetaan kokonaisuudessaan neljää kuukautta työharjoittelua terveydenhuollon yksiköissä. 2

4 Amanuenssipalvelua voidaan suorittaa amanuenssin toimessa kaikissa kotimaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Osa amanuenssipaikoista varataan suoritettavaksi sopimussairaaloissa ja sopimusterveyskeskuksissa. Amanuenssille tulee nimetä ohjaaja. Yleislääketieteen kaikki kliininen opetus on hajautettu opetus- ja sopimusterveyskeskuksiin. Yleislääketieteen oppiaine ohjeistaa mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. Yleislääketieteen oppiaineella on päävastuu niiden tietojen ja taitojen opettamisessa, joita lääkärin työ perusterveydenhuollossa, tavallisimmin terveyskeskuksessa, edellyttää. Kliinisen vaiheen opinnoissa yleislääketieteen oppiaine toteuttaa seuraavat opintojaksot: C5: Kliinisen lääketieteen perusteet Vastaanottotapahtuma ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät: luennot, demonstraatiot, ryhmätyöt (1 op) C6 C7: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö), luennot (2 op) C8: Kliininen terveyskeskusopetus (tk:n vuodeosasto), luennot, potilasseminaarit, välikuulustelu (1 op) C9 C10: Luennot ja potilasseminaarit (äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto) (1 op) C10 C11: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö ja muut terveyskeskustyön osa-alueet, arviointivastaanotot, seminaarit, lopputentti) (4 op). Lääketieteen perusopetuksen määrä Vaasan terveyskeskuksessa olisi yhtä opiskelijaa kohti seuraava: Kurssi Teema Koulutuspäivät C1-C2 Juonneopetus 3+3 C6 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Toimenpideopetus 1 C8 Pitkäaikaishoito ja vuodeosastotyö 1 C9/10 Ihotaudit 1 C10 Vastaanottotoiminta, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, vuodeosastotoiminta ym. 10 C11 Potilastapausseminaarit 1 Yhteensä 28 Kaikkien erikoisalojen erikoislääkärikoulutukseen ja yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) sisältyy vähintään yhdeksän kuukauden koulutusjakso terveyskeskuksessa. Sen tavoitteet ovat että koulutusta suorittava lääkäri saa käsityksen perusterveydenhuollon merkityksestä terveydenhuollossa ja eri erikoisalojen potilaiden hoidossa. Sopimusterveyskeskuksen laatukriteerit ovat seuraavat: 1. Terveyskeskuksessa on koulutusvastaava lääkäri, joka nimeää koulutusta suorittavalle lääkärille henkilökohtaisen ohjaajan. Ohjaajan tulee olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. 2. Ohjaukselle on työjärjestyksessä varattu riittävästi aikaa. 3. Koulutusta suorittavilla lääkäreillä on käytössään lokikirja. 4. Terveyskeskuskoulutuksessa on varmistettu riittävä osaaminen, joka liittyy kunnan vastuulla olevan kansanterveystyön sekä kunnan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyöhön. 5. Terveyskeskuksessa työskentely sisältää keskeiset perusterveydenhuollon tehtävät. 6. Terveyskeskuksessa on järjestettävä toimipaikkakoulutusta vuodessa vähintään 100 tuntia, josta osan tulee olla moniammatillista. Koulutusta suorittavan lääkärin tulee osallistua tähän koulutukseen. 7. Koulutusta suorittavalla lääkärillä on mahdollisuus osallistua vähintään yksi päivä kuukaudessa ulkopuoliseen koulutukseen. 3

5 Yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon koulutusohjelman pituus on kuusi vuotta. Tästä ajasta kaksi vuotta on runkokoulutusta ja neljä vuotta eriytyvää koulutusta. Runkokoulutus muodostuu yleislääketieteen erityiskoulutuksesta. Eriytyvä koulutus jakaantuu kahden vuoden terveyskeskuspalveluun ja kahden vuoden kliiniseen erikoisalapalveluun. Jaksot suoritetaan yliopiston etukäteen hyväksymissä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Jokaisessa koulutuspisteessä koulutuksesta vastaa nimetty kouluttaja, jolla on erikoislääkärin oikeus kyseisellä erikoisalalla. Jokaisella erikoistujalla on lisäksi henkilökohtainen ohjaaja, jonka tulee olla yleislääketieteen erikoislääkäri. Erikoislääkärikoulutukseen liittyy valtakunnallinen kuulustelu. Vaasan terveyskeskuksessa on 56 lääkärinvirkaa. 27 lääkärillä on erikoislääkärin pätevyys. Kahdella lääkärillä on kahden erikoisalan pätevyys. Lääkärikunnan lukumäärä ja koulutustaso antaa mahdollisuuden opetusterveyskeskuksen kehittämiseen vahvaksi tutkimus- ja koulutusyksiköksi. Lääketieteellisen pätevyyden osalta Vaasan terveyskeskuksella on siten hyvät valmiudet osallistua lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Tieteellinen jatkokoulutus Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista suorittaa seuraavat tieteelliset jatkotutkinnot: 1. Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto 2. Lääketieteen tohtorin tutkinto 3. Filosofian tohtorin tutkinto 4. Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto 5. Terveystieteiden tohtorin tutkinto Tieteellisellä jatkokoulutuksella on seuraavat tavoitteet: 1. Perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa 2. Perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin 3. Saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Terveyskeskusten ja sairaaloiden tulee olla oppimis- ja kouluttautumisympäristöjä lääketieteen opiskelijoille ja lääkäreille virkauran eri vaiheissa ja vaihtoehdoissa. Lääkäreiden peruskoulutusvaiheessa tarvitaan terveyskeskuksia, joissa kliiniset opettajat voivat opettaa potilaan tutkimista ja hoitamista vastaanotolla. Tarvitaan myös sopimusterveyskeskuksia, joissa lääketieteen opiskelijat voivat työskennellä itsenäisesti kokeneen lääkärin ohjauksessa. Tietyillä terveyskeskustoiminnan osa-alueilla voivat pienemmät yksiköt kuten äitiys- ja lastenneuvolat toimia paikkoina, joissa annetaan opetusta. Sellaisissa tapauksissa voi myös kokenut terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja toimia kouluttajana Hammaslääketieteen opetus Hammaslääketieteen perusopetus Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon opiskelu on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aikaisemmin jaettu kymmeneen lukukauteen. Vuonna 2011 aloittaneilla se pidennettiin yhteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on tunnus, joka kertoo opiskelijan kurssiaseman vastaavalla lukukaudella (D1-D11). Opinnot etenevät lukukausien mukaisessa numerojärjestyksessä ja lukukausien alussa jaettavan lukujärjestyksen mukaisesti. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä vuodessa, vuonna 2011 aloittaneet 5,5 vuodessa. Opetus koostuu luennoista, ryhmätöistä, laboratoriotyöskentelystä, demonstraatioista sekä omatoimisesta opiskelusta. 4

6 Opiskelijalla on oikeus käyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista keskeisistä opinnoista vähintään kahden vuoden eli neljän lukukauden opinnot sekä opintojaksojen osat. Kliinisen hoitoharjoittelun aloittaminen edellyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. Tutkintoon kuuluva kliininen harjoittelu suoritetaan pääosin Turun sosiaali- ja terveystoimen opetushammashoitolassa ja pienessä määrin TYKS:n suusairauksien klinikassa. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Ryhmätöihin ja harjoitteluihin osallistuminen on pakollista. Kliininen hoitoharjoittelu kuuluu pakollisena osana tutkintoon. Sen yhteydessä opiskelija perehdytetään seuraaviin asioihin: 1. Hammaslääkärien työn edellyttämien valmiuksien oppimiseen ja harjoitteluun käytännössä 2. Terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkärien käytännön toimintaan 3. Eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan hammashuoltoa suorittavan työryhmän jäsenenä Kliininen hoitoharjoittelu Vaasassa Vaasassa yhteistyö Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa alkoi syksyllä Keskeiset perustelut yhteistyön käynnistämiseksi olivat toisaalta hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkäripula alueen terveyskeskuksissa ja toisaalta yliopiston tarve hajauttaa kliinistä työharjoittelua yliopistopaikkakunnan ulkopuolelle. Vaasan kaupungilla on todettu olevan hyvät edellytykset toimia opiskelupaikkakuntana useista syistä: Yhteistyömahdollisuudet keskussairaalan ja paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa ovat olleet perinteisesti erinomaiset. Vaasassa on mahdollisuus harjoitella työskentelyä ruotsinkielisten potilaiden kanssa. Opiskelijavastaanotoilla tuotetaan peruspalveluja vaasalaisille. Yliopistoyhteistyö luo edellytykset oman henkilökunnan koulutuksen määrän ja laadun lisäämiselle. Tulevaisuudessa uusien hammaslääkäreiden rekrytointi helpottuu, kun monet ovat jo opiskeluvaiheessa tutustuneet kaupunkiin ja sen mahdollisuuksiin. Hajautetun opetuksen ansiosta valmistuvilla hammaslääkäreillä on hyvät valmiudet työelämään. Vaasan opetushammashoitolassa annetaan opetusta sekä perusopetusvaiheessa oleville opiskelijoille että erikoishammaslääkärin tutkintoa suorittaville. Opetushammashoitolan toiminta on samanaikaisesti Vaasan hammashuollon omaa toimintaa. Erikoishammaslääkärikoulutus Vaasan terveyskeskuksessa tapahtuu yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston kanssa. Perusopetuksen laajuus on käsittänyt kolmen hammaslääketieteen kandidaatin kliinisen hoitoharjoittelun kolmena päivänä viikossa lukukauden ajan. Samat opiskelijat ovat olleet Vaasassa koko lukukauden ajan. Keväällä he ovat olleet neljännen vuosikurssin opiskelijoita ja syksyllä viidennen vuosikurssin opiskelijoita. Ohjaajina ovat toimineet omat hammaslääkärit, joista yksi on erikoishammaslääkäri. Opetushammashoitolassa on lisäksi ollut työssä kolme hammashoitajaa, jotka ovat avustaneet opiskelijoita. He toimivat muina päivinä terveyskeskuksen muiden hammaslääkäreiden avustajina. Opetushammashoitola on muina kuin opetuspäivinä Vaasan omien hammaslääkäreiden, hammashoitajien sekä suuhygienistien työpaikka. Kaupunki ei tällä hetkellä osallistu suuhygienistikoulutukseen. Sen sijaan hammashoitajaopiskelijat suorittavat harjoittelujaksoja Vaasan hammashuollon työpisteissä. Erikoishammaslääkärikoulutus Hammaslääketieteessä on neljä erikoisalaa: kliininen hammashoito, hampaiston oikomishoito, terveydenhuolto sekä suu- ja leukakirurgia. Erikoistumiskoulutuksen pituus on kolme vuotta kliinisessä hammashoidossa, hampaiston oikomishoidossa ja terveydenhuollossa sekä kuusi vuotta suu- ja leukakirurgiassa. Suu- ja leukakirurgian koulutusohjelmaan voivat hakea hammaslääketieteen tai lääketieteen peruskoulutuksen suorittaneet henkilöt. 5

7 Vaasan terveyskeskuksessa on 30 hammaslääkärinvirkaa. Viidellä (5) hammaslääkärillä on erikoishammaslääkärin pätevyys. Hammashuollon henkilökunnan määrä ja koulutustaso antavat hyvät mahdollisuudet opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen Vaasan perusterveydenhuollossa. Hammaslääkäreille, jotka työskentelevät perusterveydenhuollossa tai vaihtoehtoisesti erikoissairaanhoidossa tulee olla oppimis- ja kouluttautumismahdollisuuksia virkauran eri vaiheissa ja vaihtoehdoissa. Heitä tulee kannustaa jäämään työhön Vaasaan, jossa he osallistuvat osa-aikaisina opettajina sekä hammaslääketieteen kandidaattien että muun hammashuollon henkilökunnan ohjaukseen ja opetukseen. Terveyskeskushammaslääkärivaje syksyllä 2011 oli Vaasan sairaanhoitopiirissä 10,3 % mikä oli valtakunnallista keskiarvoa pienempi luku. Valtakunnallisesti noin puolet aikuisten palveluista tuotetaan yksityisesti, puolet julkisella sektorilla. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuksen hajauttaminen tasoittaa nykyisiä alueellisia eroja palvelujen tarjonnassa. 2.3 Moniammatillinen opetus Eri ammattiryhmien tehtävät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatioissa ovat eriytyneet. Lainsäädännössä on historiallinen professionalismin traditio, joka on myötävaikuttanut kehitykseen rajaamalla työntekijän toimintavaltuudet koulutusta vastaaviin rajoihin. Se merkitsee sitä, että kukin laillistettu työntekijä tekee vain niitä tehtäviä, joihin hänellä lain mukaan on oikeus ja velvoite. Puutteet työntekijän ammatillisessa osaamisessa eivät välttämättä ole syynä ongelmiin, joita potilas tai asiakas kohtaa. Hyvän laadun esteenä voi olla henkilöiden, toimintasektoreiden ja palveluntuottajien puutteellinen yhteistyö, joka voi näkyä esimerkiksi vähäisenä tiimityönä vaikka siitä olisi hyötyä hoidettavalle. Parempaan ratkaisuun on mahdollista päästä, jos eri ammattilaiset ovat hyvin kouluttautuneet tiimityöhön ja työskentelevät tasavertaisuuden pohjalta yhdessä. Suun terveydenhuollossa on pitkä tiimityön perinne. Hammaslääkäri-hammashoitaja-työpari on potilaille tuttu. Tiimityö suun terveydenhuollossa ja uudenlainen työnjako ovat muutosvaiheessa. Myös hammashoitajat ovat saaneet hoitaakseen itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Suun terveydenhuollon sisäisen työnjaon kehittäminen on esitetty yhdeksi keinoksi helpottaa hammaslääkärivajeen seurauksia. Monisairaiden potilaiden suun terveydenhuollossa tarvitaan tiimityötä lääkäreiden ja hoitoalan ammattilaisten kanssa. Kansallisen hoitotyön ohjelman painoalueita ovat näyttöön perustuva toiminta, potilasturvallisuuden varmistaminen, terveyden ja hyvinvoinnin integrointi käytännön hoitotyöhön sekä asiakaskeskeiset ja moniammatilliset toimintatavat. Moniammatilliset koulutusohjelmat Perusopetukseen liittyvän moniammatillisen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmius kehittyä ammatillisesti niin, että hän osaa tulevaisuudessa toimia tiimien jäsenenä. Moniammatillisten opintojaksojen ja kurssien aikana hän oppii tuntemaan toisen ammattikunnan työ- ja ajattelutavat sekä tietämään hänen koulutustaustansa. Samalla hän oppii ymmärtämään oman ammattiosaamisensa rajat. Tulevaisuudessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen haasteena ovat moniongelmaiset potilaat, joiden auttamisessa ei yhden ammattikunnan osaaminen riitä. Siksi eri ammattiryhmien kuten lääkäreiden sekä hoito- ja sosiaalialan ammattiryhmien koulutukseen tulee sisällyttää moniammatillisen tiimityön opetusta. Tulevaisuuden ammattilaisilta vaaditaan valmiuksia työskennellä ammattirajat ylittävissä tiimeissä ja verkostoissa. Moniammatillinen tiimityö ja sen kehittäminen edellyttävät, että hoito- ja sosiaalialan perustutkinnot suorittaneille on olemassa väylät kouluttautua jopa tohtorintutkintoon saakka. Nämä koulutusväylät antavat 6

8 pätevyyden kehittää työyhteisöjä ja niissä tapahtuvaa tiimityötä. Korkeatasoinen tiimityö edellyttää toiminnan systemaattista arviointia sekä sen kehittämistä arviointien pohjalta Täydennyskoulutus Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Täydennyskoulutuksen merkitys on suuri, koska diagnostiikka ja hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti muun muassa lääketieteen ja siihen liittyvien muiden tieteenalojen vaikutuksesta. Palvelujen toimivuus ja niiden kehittäminen edellyttävät, että koko henkilöstö osallistuu yhteiseen ja omien erityisalojensa täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen tarjonta on runsasta. Se on johtanut siihen, että palveluntuottajat harvoin suunnittelevat työntekijöiden koulutusta kattavasti ja pitkäjännitteisesti. Kunnollinen suunnittelu edellyttää yksilötason koulutustarpeiden selvittämistä. Sitä tehdään harvoin systemaattisesti. Määritelmän mukaan täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Uuden työntekijän perehdyttäminen, työhön liittyvät kokoukset sekä työnohjaus eivät välttämättä kuulu täydennyskoulutuksen määritelmään ainakaan silloin kun niihin ei sisälly tavoitteellista pitkäaikaista prosessia. Terveyskeskusten toimipaikkakoulutus Terveyskeskusten toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on parantaa organisaation yhteistä osaamista ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä. Koulutus on yleensä järjestetty ammattiryhmittäin. Toimipaikkakoulutuksen määrässä, sisällössä ja järjestämistavoissa on huomattavia eroja terveyskeskusten välillä. Hoitajien asenteet moniammatilliseen koulutukseen ovat yleensä myönteisemmät kuin lääkäreillä. Kuitenkin on todettu, että toimintakäytäntöjä ei voi muuttaa hyvinkään toteutetuilla yksittäisiin lääkäreihin kohdistuvilla hankkeilla. Moniammatillisen tiimityön kehittäminen ja juurruttaminen edellyttävät yhteistä koulutusta. Edellä mainitusta poiketen on tutkimuksissa todettu, että peruskoulutusvaiheessa opiskelijat näyttävät suhtautuvan avoimesti toisen ammattikunnan erityisosaamiseen, joten opiskelijoiden myönteiset kokemukset yhteistyöstä potilaiden hoidossa saattaisivat edesauttaa näiden hyvien käytäntöjen jatkumista myös valmiina ammattilaisena Terveystieteellinen tutkimus Kuntia ja valtiota koskevan työnjaon mukaan kuntien tehtävä on tuottaa peruspalveluja. Valtiovallan tehtävänä on puolestaan vastata ylimmästä opetuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimustyö terveyskeskuksessa Perusterveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden oireet ja sairauskirjo poikkeavat erikoissairaanhoidon potilaiden oireista ja sairauskirjosta. Tutkimukset, joiden aineistona ovat sairaaloiden erikoisalojen potilaat, eivät välttämättä tuota tietoja perusterveydenhuollon potilaiden sairauksista ja sairauskirjosta. Sairauksien primääri-, sekundääri- ja tertiääripreventio valikoitumattomassa väestössä kuuluvat perusterveydenhuollon tehtäviin. Terveydenhuoltotutkimus (health services research) on tieteenala, jonka piirissä tutkitaan palvelujen tuottamista sekä niiden tarvetta, kysyntää ja kulutusta. Kustannusvaikuttavuustutkimukset kuuluvat tähän kategoriaan. Muut perinteisen kansanterveystieteen (Public Health Science) piiriin kuuluvat tieteenalat ovat epidemiologia, sosiaalilääketiede ja ympäristölääketiede. Monet tutkimukset näiden tutkimusalojen piirissä on suoritettu perusterveydenhuollossa. Kontrolloiduin interventiotutkimuksin hankitaan näyttöön perustuvaa tietoa toiminnan vaikuttavuudesta sekä kustannusvaikuttavuudesta. 7

9 Edellä mainitut seikat puhuvat sen puolesta, että perusterveydenhuollossa tulee tehdä tutkimustyötä, joka täyttää korkeat kansainväliset kriteerit. Terveydenhuoltolaissa on säädetty, että valtio korvaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Valtion koulutuskorvaus maksetaan suoritettujen tutkintojen, opinnot aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärän ja osin koulutuskuukausien määrän perusteella yliopistollisten sairaaloiden kuntayhtymille. Jos lääkärin tai hammaslääkärin peruskoulutusta annetaan muussa terveydenhuollon toimintayksikössä kuin yliopistollisessa sairaalassa, sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa on yliopistollinen sairaala, korvaa kustannukset asianomaiselle julkisen palvelun tuottajalle tai muulle sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetylle palvelujen tuottajalle siten kuin siitä on osapuolten kesken sovittu. Valtio rahoittaa yliopistotasoista terveyden tutkimusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kautta sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Tutkimustoimikunnat päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymään tulee perustaa perusterveydenhuollon yksikkö, joka antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Terveyskeskuksen puolestaan on huolehdittava moniammatillisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan järjestämisestä. Se on tehtävä yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön sekä muiden terveyskeskusten kanssa. Kansallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen kuuluu myös terveyskeskuksen velvollisuuksiin. Terveystieteellinen kirjasto ja tutkijakoulu Vaasan sairaanhoitopiirin tiloissa tulee olla opetusterveyskeskusta ja muita terveystieteiden aloilla toimivia opiskelijoita ja tutkijoita varten terveystieteellinen kirjasto. Sieltä tulisi olla nopeat verkkoyhteydet yliopistoihin sekä opetuksen ja tieteellisen toiminnan vaatimiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa tulee perustaa terveyden tutkimuksen tutkijakoulu, jossa annettava seminaari- ja lukupiirityyppinen koulutus palvelee tutkijoita, opettajia sekä opinnäytteiden tekijöitä. Kouluttajina ja tutoreina toimisivat pääasiassa paikalliset mutta myös ulkopuolelta tulevat asiantuntijat. Tohtorintutkintoa suorittavat olisivat tärkeä kohderyhmä. 2.6 Yhteistyö Vaasan sairaaloilla on pitkä historia. Monet Vaasassa ja muualla elämäntyönsä tehneet terveydenhuollon ammattilaiset ovat opintojensa aikana saaneet koulutusta ja henkilökohtaista ohjausta Vaasan sairaaloissa. Siksi on luonnollinen asia, että Vaasan opetusterveyskeskuksen toimintaa kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja erikoisklinikoiden kanssa. Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on yhteinen näkemys siitä, että Vaasan sairaanhoitopiiri tarvitsee osaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset myös tulevaisuudessa. 8

10 Turun yliopistossa on kehitetty lääketieteen ja hammaslääketieteen hajautetun opetuksen toimintamalli. Sen yhteistyökumppaneina Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vaasan kaupunki ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä, koska lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä on lisätty. Nykyaikaisessa sairaalassa ja terveyskeskuksessa työskentelee monia ammattiryhmiä, joita koulutetaan muualla kuin yliopistoissa. Moniammatillisen koulutuksen infrastruktuurin kehittämisen keskeinen tavoite on varmistaa se, että Vaasassa on tulevaisuudessakin osaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Nykyaikaisessa terveydenhuollossa eri ammattinimikkeitä on kymmeniä. Moniammatillisen opetuksen kehittäminen edellyttää siten lukuisien koulutusohjelmien tuntemista. Yhteistyön rakentaminen Turun suuntaan ei sulje pois yhteistyön rakentamista muihin ilmansuuntiin. Vanhastaan Vaasan kaupungilla ja sairaanhoitopiirillä on ollut yhteistyötä Oulun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja erikoislääkäreiden koulutuksessa. Nämä yhteistyöt voivat jatkua myös tulevaisuudessa. Myös muut yliopistot tulevat tarvittaessa kyseeseen yhteistyössä. 2.7 Kansainvälisyys Yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on yksi kriittinen tekijä Suomen tulevaisuuden visioissa. Nykyisin yhteistyösuhteita pitää oikeastaan tarkastella globaalista ulottuvuudesta käsin. Esimerkiksi Ruotsin Karoliininen instituutti korostaa globaalia vastuutaan terveystieteiden alalla. Sen yhteistyötahoja on kaikkialla maailmassa. Edellä mainitun perusteella on viisasta kehittää kansainvälistä yhteistyötä myös terveydenhuollon yksiköiden, muiden oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja vastaavien ulkomaisten tahojen kanssa. Yhteistyöhön liittyy opiskelijavaihto Suomen ja toisen maan välillä molempiin suuntiin. 2.8 Toiminnan arviointi ja laatu Monilla terveydenhuollon työpaikoilla on laatukäsikirjojen laatiminen aloitettu luomalla uusille työntekijöille perehdytysohjelma, joka toteutetaan etukäteen suunnitellut aikataulun ja sovittujen kouluttajien avulla. Työntekijällä tulee myös olla tukihenkilö työpaikalla, joka osaa vastata tavallisimpiin kysymyksiin. Työntekijän ensimmäinen vaikutelma työpaikasta merkitsee paljon hänelle. Siksi positiivisen ilmapiirin luominen on itsestään selvä tavoite. Monissa yliopistojen ja muiden korkeakoulujen oppiaineissa on alettu vaatia korkeakoulupedagogista kouluttautumista, joka voi tähdätä osoitettuun muodolliseen pätevyyteen. Koulutuksen aikana on mahdollista tunnistaa oman opetuksen pulmakohdat ja kehittää toimintaansa opettajana. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksen laatukriteerit on kuvattu laatukäsikirjoissa, joita on laadittu oppiainekohtaisesti. Suuria koulutuskokonaisuuksia kuten erikoislääkäreiden koulutusohjelmia varten on laadittu kriteeristöjä, jotka koskevat ohjausta, työpaikkakoulutusta, työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta, tietokantoja ja kirjastoa. 3. HENKILÖSTÖ 3.1 Opetusterveyskeskuksen henkilöstö Vaasan opetusterveyskeskus on luonteeltaan moniammatillisen koulutuksen tyyssija. Moniammatillinen kehittämistyö, koulutus ja tutkimus kuuluvat terveyskeskusten tehtäviin. Terveyskeskus puolestaan tekee yhteistyötä sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Suomen opetusterveyskeskusten yhteistyökumppaneina ovat luonnostaan alan koulutusta antavat yksiköt kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset. Opetusterveyskeskukset edistävät perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa yhteistyötahojen kanssa. 9

11 Yliopistolliset opetusterveyskeskukset voivat muodostaa konsortion, joka tuottaa yhteisiä koulutusohjelmia sekä kliinistä työtä että tutkimustyötä varten. Opetukseen osallistuva henkilöstö voi olla palvelussuhteessa yliopistoon, terveystoimeen tai molempiin. Yliopiston palveluksessa oleva opetushenkilökunta voi tehdä opetuksen yhteydessä terveystoimen kliinistä työtä joko sivuvirkasuhteessa tai terveystoimen ja yliopiston välisen toimeksiantosuhteen perusteella. Yliopiston nimeämä opetushenkilökunta on opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä tehtävissä yliopistoa koskevien säädösten ja sen hallinnon alaista ja potilaan hoitoon liittyvissä tehtävissä terveystoimen hallinnon alaista. Lääke- ja hammaslääketieteen yhteydessä terveystoimi vastaa Turun yliopiston laatiman opetussuunnitelman toteuttamisesta omalta osaltaan. Yliopisto vastaa uusimman lääketieteen ja hammaslääketieteen tiedon ja julkisen terveydenhuollon tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Terveystoimi sitoutuu ylläpitämään palveluksessaan olevan opetustilanteisiin osallistuvan henkilökunnan tiedot ja taidot ajan tasalla. Yliopisto antaa tätä tarkoitusta varten maksutonta täydennyskoulutusta. Opetushenkilökunta ja opiskelijat voivat osallistua muun henkilöstön tavoin tavanomaisiin terveystoimen palavereihin ja täydennyskoulutustapahtumiin. 3.2 Kouluttajien pätevyys Vaatimukset entistä monipuolisempien ja pätevämpien lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja hoitoalan ammattilaisten kouluttamiseksi ovat lisääntyneet ja sen vuoksi on koettu tarvetta lisätä kouluttajina toimivien ammattitaitoa lisäämällä heidän koulutustaan. Kansainvälisessä kirjallisuudessa korostetaan ohjaajien eli tutoreiden kouluttautumista. Ohjaajina toimivat lääkärit, hammaslääkärit sekä hoito- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat avainryhmiä nostamaan terveyskeskusten arvostusta nuorten työntekijöiden silmissä mikä välillisesti nostaa arvostusta myös yleisemmällä tasolla. 3.3 Opetushenkilökunta Koulutusylilääkäri Terveyskeskukset ovat asiantuntijaorganisaatioita, joissa koulutuksen kautta varmistetaan henkilökunnan osaaminen ja työssä kehittyminen. Opetusterveyskeskuksissa kuten Vaasassa olisi hyvä olla päätoiminen tai melkein päätoiminen koulutusylilääkäri, jonka tehtävänä on osallistua perusterveydenhuollossa tehtävään tutkimus- ja kehittämistyöhön, yleislääketieteen erityiskoulutuksen ja yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen ja koulutuksen koordinaatioon, lääkäreiden täydennyskoulutuksen suunnitteluun, kehittämiseen ja koordinointiin sekä yhteistyöhön oman ammattialan muiden organisaatioiden ja yliopistojen kanssa. Työnjaon järjestelyistä riippuen koulutusylilääkärin tehtävänä on myös toimia hammaslääkäreiden, hammashuollon muun henkilökunnan sekä hoitoalan koulutuksen yhteistyökumppanina. Kliinisinä opettajina toimivat lääkärit Perusopetusvaiheessa opiskelijoita ohjaavan lääkärin tulee antaa välittömästi opastusta ja palautetta opiskelijoiden tutkiessa ja hoitaessa potilaita. Terveyskeskuksessa ja sairaalassa lääketieteen kliininen opettaja vastaa yksikössään opetuksesta sekä siihen liittyvästä suunnittelu- ja kehitystyöstä. Kliininen opettaja osallistuu yleensä myös oman erikoisalansa kliiniseen työhön. Kliinisen opettajan toimenkuva rakennetaan tiiviissä yhteistyössä ko. oppiaineen kanssa sekä toimitaan käytännössä usein osana moniammatillista tiimiä. 10

12 Kliinisinä opettajina toimivat hammaslääkärit Opetushammashoitolassa hammaslääketieteen opiskelijoiden kouluttajina toimivat terveyskeskuksen omat hammaslääkärit. Heidän lukumääränsä on riippuvainen koulutettavien opiskelijoiden lukumäärästä. Opetushoitaja Opetushoitaja toimii kliinisessä työssä opetusviikoilla. Hyvä käytäntö on se, että jokaisella jaksolla on mukana 1-2 hoitotyön opiskelijaa. Hoitotyön opiskelijoiden ohjaus on opetushoitajan vastuulla, mutta lääketieteen kliiniset opettajat osallistuvat myös heidän ohjaukseensa. Vastavuoroisesti hoitotyön opiskelija huolehtii opetushoitajan kanssa potilaan jatkohoitoon liittyvistä järjestelyistä. Siksi on suotavaa, että hoitotyön opiskelija on mukana siinä vaiheessa kun opiskelija ja opettajalääkäri käyvät läpi potilaan ongelmat hänen läsnä ollessaan. Opetushoitajan toimenkuvaan opetusterveyskeskuksessa sisältyy myös ajanvarausohjelmien laatiminen, ajanvaraajien ohjeistaminen, yhteistyö oppilaitosten kanssa, lukujärjestysten laatiminen sekä lääketieteen että hoitotyön opiskelijoille ja muut käytännön järjestelyt vastaanoton sujuvuuden varmistamiseksi. Muut kouluttajat Opetusterveyskeskuksella on suuri vastuu monitahoisista koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeista. Siksi tilapäisinä kouluttajina tarvitaan asiantuntijoita monilta aloilta. Opetusterveyskeskus voi ottaa hoitaakseen myös tilaaja-tuottajamallin mukaisesti maksullisia koulutustehtäviä. Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Vaasan kaupungin välisessä sopimuksessa todetaan lisäksi seuraavaa: yliopisto vastaa uusimman lääketieteen ja hammaslääketieteen tiedon ja julkisen terveydenhuollon tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Terveystoimi sitoutuu ylläpitämään palveluksessaan olevan opetustilanteisiin osallistuvan henkilökunnan tiedot ja taidot ajan tasalla. Yliopisto antaa tätä tarkoitusta varten maksutonta täydennyskoulutusta. 4.Tilat ja varusteet 4.1 Opetusterveyskeskuksen sijainti Vaasan kaupungin ja Turun yliopiston välisen sopimuksen mukaan opetus toteutetaan tiloissa, jotka kaupungin Sosiaali- ja terveystoimi on järjestänyt. Varsinkin kliinisten opintojen alkuvaiheessa erityisesti kuudennella ja seitsemännellä lukukaudella tarvitaan erityisesti opetusta varten suunnitellut tilat, jotka opettajat ja opiskelijat kokevat uudenaikaisiksi, tarkoituksenmukaisiksi, rauhallisiksi ja hyvin varustetuiksi. Potilaiden näkökulmasta on tärkeätä, että he kokevat opetusvastaanotot myönteisiksi myös tilojen puolesta. Varsinkin opintojen loppuvaiheessa opetus voi osittain tapahtua terveysasemilla ja osastoilla. Opetusterveyskeskuksen väestöpohjan tulee olla vähintään henkeä. Riittävä väestöpohja takaa sen, että potilasjoukko on iän, kielen, sukupuolen ja terveydentilan suhteen riittävän vaihteleva, jotta opiskelija ehtii opiskeluaikansa kuluessa nähdä monenlaisia potilaita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön merkityksen oppimiseksi on tärkeätä, että opetusterveyskeskus sijaitsee lähellä keskussairaalaa. Sijainti tekee helpommaksi opiskelijoille ja opettajille siirtyä nopeasti paikasta toiseen. Opiskelijoiden lukujärjestyksessä opetuspäivät terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa osuvat usein samoille viikoille. 11

13 Kliininen opetus edellyttää vastaanottohuoneita, toimenpidetiloja, odotustiloja sekä muita tiloja opiskelijoille, opettajille että potilaille. Opettajat tarvitsevat omat työhuoneet. Yhteinen kanslia on myös välttämätön sujuvan toiminnan vuoksi. Teoriaopetusta sekä ryhmissä tapahtuvaa opetusta varten tarvitaan ryhmätyö- ja seminaarihuoneita sekä tiloja etäopetusta kuten videokokouksia varten. Luentosali hengelle vähentäisi turhaa liikennettä sairaalan ja opetusterveyskeskuksen välillä. Se antaisi myös mahdollisuuden tuottaa koulutuspalveluja laajemmalle asiakaskunnalle. Väline- ja tarvikevarastot, sosiaalitilat kuten pukuhuoneet, WC ja suihkutilat voivat olla yhteisiä terveyskeskuksen muuhun toimintaan liittyen. Sama koskee huoltoon liittyviä tiloja kuten vaatehuoltoa ja jätteidenkuljetusta. Opetuksen kannalta on välttämätöntä, että tilat ovat aina käytettävissä opetusjaksojen aikana. Esimerkiksi lukukausien välillä voidaan tiloja käyttää henkilökunnan koulutukseen, perehdytykseen, tutkimustyöhön ja tavanomaiseen vastaanottotyöhön. Opetusterveyskeskuksen tilat tulee nähdä koko henkilökuntaan kohdistuvana koulutusmahdollisuuksien lisäyksenä. Se lisää Vaasan kaupungin houkuttelevuutta työ- ja asuinpaikkana. Tiloissa tulee olla mahdollisuus ilman suuria rakenteellisia muutostöitä ottaa käyttöön uudenaikaista tekniikkaa sekä lääketieteen että informaatioteknologian alueella. 4.2 Vastaanotto- ja toimenpidetilat Opetusvastaanottoja varten tarvitaan vastaanottohuoneet. Huoneet voivat olla tarvittaessa käytettävissä myös sairaanhoitajan, suuhygienistin ja profylaksiahoitajan vastaanottoja varten. Opetushenkilökunta tarvitsee myös tavanomaiset työhuoneet. Muita tarpeellisia tiloja ovat toimenpidetilat ja niihin kuuluva huuhteluhuone, hammashuoltoon kompressorihuone ja pimiö. Pimiö tarvitaan, vaikka kuvausjärjestelmä olisi digitalisoitu. Välinevarasto tarvitaan sekä lääkärin vastaanottoja että hammashoitolaa varten. 4.3 Luentosali ja seminaarihuoneet Luentosali henkilölle pitää olla välittömästi opetusterveyskeskuksen yhteydessä. Ryhmäopetusta varten tarvitaan 2-3 huonetta. Yhteen ryhmätyöhuoneeseen sijoitetaan käsikirjasto sekä opiskelijoita että henkilökuntaa varten. Samaan huoneeseen tulisivat työasemat opiskelijoita ja henkilökunnan tilapäistä tarvetta varten. 4.4 Yhteiset tilat Yhteinen kanslia, sekä lääkärinvastaanottoa että hammashuoltoa varten on tarpeellinen. Infoluukku asiakkaiden ilmoittautumista varten pitää olla. Yhteinen välinehuolto hammashoitolaa ja vastaanottoa varten voidaan tehdä. Vaihtoehtona on keskitetty välinehuolto koko terveysasemaa ja opetusterveyskeskusta varten. Pukuhuone- ja suihkutilojen koko riippuu henkilömäärästä. Tilojen sijoittelussa on mahdollisuus tehdä yhteiset tilat terveyskeskuksen muun henkilökunnan tarpeisiin. Taukohuone kahvitaukoja, ruokailua ja lepoa varten tarvitaan työhuoneiden läheisyydessä. Odotustila tarvitaan vastaanotoille tulevia potilaita varten. Potilaita varten tarvitaan WC:t ja yksi inva-wc lähelle vastaanottotiloja, hoitopöydät lastenhoitoa varten, tilat likapyykin kokoamista, käsittelyä ja jätehuoltoa varten. Edellä esitetyn perusteella opetusterveyskeskuksen tilantarve kokonaisuudessaan on noin m 2. 12

14 4.5 Kalusteet ja varusteet Pöydät, tuolit ja kaapit lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja muun henkilökunnan vastaanottohuoneisiin pitää hankkia ja samat kalusteet myös odotustiloihin, seminaarihuoneisiin ja luentosaliin. Opetusterveyskeskuksen varustetaso on periaatteessa sama kuin yleensä terveyskeskuksen varustetaso. Opetusvälineistö tulee hankittavaksi perusvarustetason lisäksi. 5. OPISKELIJOIDEN ASUMINEN 5.1 Asunnot Koska Vaasan keskussairaalaan ja Vaasan terveyskeskukseen tulevien opiskelijoiden lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa, on tärkeätä että asumisjärjestelyt hoidetaan yhteistyössä. Hammaslääketieteen opiskelijoille Vaasan kaupungin hammashuolto on vuokrannut keskustasta rivitaloasunnon. Keväällä 2012 keskussairaala on järjestänyt opiskelijoille Suvilahden kaupunginosassa sijaitsevat soluasunnot. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri korvaa opiskelijoiden majoituksesta aiheutuvista kuluista sosiaali- ja terveystoimelle 10 /koulutuspäivä/opiskelija. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuspäiväkorvauksen laskentaperusteet tarkistetaan vuosittain. Majoituskorvaus koskee sekä lääketieteen että hammaslääketieteen opiskelijoita, jotka tulevat Turun yliopistosta. 5.2 Matkakustannukset Lääketieteellinen tiedekunta korvaa lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisen vaiheen opiskelijoille matkakustannukset yli 15 km etäisyydellä oleville harjoittelupaikkakunnille. Matkat korvataan opiskelijahintaisina halvimman kulkuneuvon mukaan. Esimerkiksi viikoittaiset matkat Vaasaan kuljetaan junalla. 6. TOIMENPITEET Kesään 2012 mennessä on Vaasan terveysvirastossa laadittu yleissuunnitelma nimeltään Vaasan opetusterveyskeskus. Sen toteuttamisessa edetään seuraavan aikataulun mukaan: Syksyllä päätetään projektihallinnosta kuten ohjausryhmän perustamisesta ja hankkeen organisaatiosta. - tutustutaan yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin johdon kanssa mahdollisuuksiin sijoittaa opetusterveyskeskus lähelle keskussairaalaa - selvitetään opetusterveyskeskuksen rakentamiskustannukset yhteistyössä Vaasan kaupungin teknisen viraston kanssa - aloitetaan yksityiskohtainen suunnittelu yhteistyössä Vaasan korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa - aloitetaan yksityiskohtainen suunnittelu, joka koskee lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta, Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa - asiantuntijoita konsultoidaan eri osa-alueitten suunnittelussa - selvitetään hankkeen tai sen osahankkeiden vaihtoehtoiset rahoituskanavat - tehdään välttämättömät opintokäynnit - hankkeesta tiedotetaan sen edistyessä - 13

15 Vuonna hanke on käynnistynyt Vaasan opetusterveyskeskus suunnitelman pohjalta. - osa-alueitten yksityiskohtainen suunnittelu on käynnissä yhteistyötahojen kanssa - asiantuntijoita konsultoidaan eri osa-alueitten suunnittelussa - selvitetään hankkeen tai sen osahankkeiden vaihtoehtoiset rahoituskanavat - tehdään välttämättömät opintokäynnit asiantuntijakonsultaatioineen - hankkeesta tiedotetaan sen edistyessä Vuonna toiminta käynnistyy uudessa opetusterveyskeskuksessa - tehdään välttämättömät opintokäynnit asiantuntijakonsultaatioineen - hanke arvioidaan ja loppuraportti kirjoitetaan Hanketta varten tarvitaan projektin ajanjaksolle asiantuntija, joka on yleislääketieteen dosentti ja työskentelee 15 tuntia/viikko. Lisäksi tarvitaan edellä mainitulle ajanjaksolle päätoiminen kehittämissuunnittelija, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja pitkä työkokemus terveydenhuollon yleis- ja taloushallinnosta 7. TIEDOTTAMINEN Opetusterveyskeskuksesta ja sen toiminnasta pidetään esitelmiä ja kirjoitetaan artikkeleita terveydenhuollon ammattilehtiin projektin aikana ja varsinaisen toiminnan alkuvaiheessa. Pysyvistä vaikutuksista informoidaan monipuolisesti seuraavilla tavoilla: - omat verkkosivut ja mahdollisesti sosiaalisen median eri muodot - kongressiesitelmät ja posterinäyttelyt - tutustumiskäyntejä järjestetään muihin vastaaviin yksiköihin - messuesittelyt - maakunnan terveydenhuollon yksiköiden kanssa järjestetään kutsuseminaareja - perustetaan Pohjanmaan terveystieteiden päivät kongressi, joka jatkossa järjestetään 1-2 vuoden välein yhteistyökumppanien kanssa 8. KUSTANNUKSET JA AIKATAULU Hankkeen kustannukset ovat EAKR-rakennerahastosta haetaan Vaasan kaupungin rahoitettavaksi jää jäljelle jäävä osuus. Hanke toteutetaan Vaasa Raimo Isoaho Yleislääketieteen dosentti asiantuntija 14

16 Vaasan opetusterveyskeskuksen tilat Liite 1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Lääkärinvastaanotto Lukumäärmäärä m 2 Yht. m 2 Luku- m 2 Yht m 2 Vastanottohuone Toimenpidehuone Varasto- ja välinevarasto Opettajainhuone Hammashoitola Vastaanottohuone Kanslia (yhteinen) Röntgen+pimiö Kompressoritila Varasto Aula/odotushuone Yhteiset tilat Ryhmätyöhuone Luentosali ( h) Välinehuolto Sos.tilat Pukuhuone, wc + suihku Kahvio Muut yhteiset tilat - jäte pyykki ups/akut siivous Aula/odotus WC:t 3 3, ,9-4,3 12 WC (inva-hammash) Yhteensä Neliöiden jakauma m 2 m 2 Lääkärinvastaanotto Hammashoitola Yhteiset tilat Yhteensä

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö

3 Hallintojärjestelmä ja päätöksenteko. 4 Koulutuksen tavoitteet. 5 Koulutuksen rakenne ja sisältö Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.5.2016 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa

Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Muutoksia lääkäreiden laillistamisessa ja jatkokoulutuksessa Jouni Lohi DIAT: Eija Ruottinen, Oulun YO nimi ja pvm Kaksoislaillistuksen poistuminen Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Vaasan opetusterveyskeskus

Vaasan opetusterveyskeskus VAASAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Vaasan opetusterveyskeskus Yleissuunnitelma Raimo Isoaho, Birgitta Majors & Markku Sirviö 2012 Taitto: Antti Tarponen, Turun yliopisto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA

TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA Tämä ohje on osoitteessa TAMPEREEN YLIOPISTOSSA TUTKINTOSUORITUKSEKSI HYVÄKSYTTÄVÄ AMANUENSSIPALVELU TERVEYSKESKUKSESSA 1. Yleistä LL-tutkintoon vaadittavan harjoittelun laajuus on 4 kuukautta (= 24 opintopistettä).

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018

TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA. Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun

4) terveyskeskuksella terveyskeskusta, jossa opiskelija suorittaa syventävän käytännön harjoittelun SYVENTÄVÄN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN PERIAATTEET Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen laitos, Itä Suomen yliopiston terveystieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen yksikkö,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT

TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö TERVEYSKESKUSKOULUTUKSEN ERI VAIHEISSA TARVITTAVAT DOKUMENTIT Kun koulutusta suorittava lääkäri tulee "taloon", pyydä lääkäriä o esittämään todistus

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö

YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö YEK- ja runkokoulutusvaiheen terveyskeskusjakson tavoitteet ja toteutus Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori HY Ylilääkäri, HUS - Yleislääketieteen yksikkö Kun valmistut, rekisteröidy YEK:iin ja/tai

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot INARIN KUNTA 30.9.2014 1/5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.5.2007 60 Voimassa 1.7.2007 Muutos soteltk 13.11.2007 117,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija 15.5.2014 OIKEUS OIREENMUKAISEEN HOITOON JA RAJATTUUN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEEN (L433/2010) Oireenmukainen hoito 23a

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot