KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU"

Transkriptio

1 KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU

2 SISÄLTÖ 1. Terveyden polku 2. Terveysresepti 3. Kunnon ruokaa 4. Liike on tärkeä 5. Unta palloon 6. Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi 7. Puhetta seksuaalisuudesta 8. Median pauloissa

3 HYVÄT VANHEMMAT Lasten hyvinvointia turvaamassa on monia erilaisia suojaavia verkostoja. Tässä vanhemmille tarkoitetussa koosteessa kuvataan esikoulun, koulun, kouluterveydenhuollon ja yhteistyökumppaneiden toimintaa. Olemme antaneet sille nimen Kouluikäisen terveyden polku. Polun varrella olemme lyhyesti kuvanneet toimintaa, jolla lasten terveyttä pyritään varmistamaan ja edistämään. Vaikka lapsen ja nuoren terveys on koulussa monien osaavien ammattilaisten käsissä, kodin ja koulun yhteistyö on silti avainasemassa. Yhteistyön ensimmäinen edellytys on, että puolin ja toisin tiedetään, mitä kukakin tekee ja mikä kenenkin rooli terveyden edistämisessä on. Tutkimusten mukaan vanhemmat eivät mielestään tiedä riittävästi, mitä koulussa lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi tehdään ja mitä lapsille ja nuorille terveydestä opetetaan. Kouluikäisen terveyden polun tarkoitus on vastata omalta osaltaan tähän tiedontarpeeseen. Polun tekemiseen on ollut monta syytä: Lasten terveys on kaikkien yhteinen asia. Yhdessä tekemistä helpottaa se, että vanhemmilla on riittävästi tietoa, mitä terveyteen liittyvää koulussa ja koulunterveydenhuollossa tapahtuu milläkin luokalla. Terveystiedon asema koulun opetuksessa on vahvistunut ja siitä on yläluokilta alkaen tullut oma oppiaineensa. Kotien on hyvä tietää, mitä terveysasioissa ja terveystiedossa tehdään ja opetetaan. Kouluikäisen terveyden polkuun on koottu luokka-asteittain terveystiedon opetuksen sisällöt, kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut, vanhempainiltojen terveyteen liittyvät teemat ja muu terveyden edistämiseen liittyvä toiminta koulussa. Lisäksi vanhemmille ja koululaisille on koottu yhteinen tietopaketti keskeisimmistä lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavista elintavoista, kuten esimerkiksi ravinto, liikunta, uni ja lepo. Tietopaketin sisältämien tehtävien ja kyselylomakkeiden avulla perhe voi yhdessä arvioida omia elintapojaan ja miettiä mahdollisia muutostarpeita. Terveyden polun tavoite on tukea kouluikäisen terveyttä. Polku voi auttaa siinä, että eri tahoilla vaikutetaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa, yhdensuuntaisesti. Polku voi näin auttaa koteja ottamaan esille terveysteemoja samaan aikaan kuin niitä koulussakin käsitellään. Vanhempainilloissa ja suorissa yhteydenotoissa kouluun ja kouluterveydenhuoltoon vaikutetaan myös toisin päin, kodeista palveluihin. Aineistossa on joensuulaisten koululaisten piirtämiä kuvia hyvinvoinnista ja terveydestä sekä heidän ajatuksiaan siitä, kuinka he hoitavat terveyttään. Lainaukset on painettu kursiivilla lainausmerkkien sisään. Haluan hoitaa terveyttäni, koska haluan pysyä kunnossa. En halua olla huonokuntoinen sohvaperuna, joka ei peseydy, harrasta liikuntaa eikä syö kuin perunalastuja. Olen poika. (Poika 13 v.)

4 TYÖRYHMÄ Aineiston on koonnut Joensuun Karsikko-Iiksenvaara-Niinivaara-alueen koulujen, kouluterveydenhuollon ja Karsikon päiväkodin työntekijöistä koottu työryhmä ja Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn seutukunnallinen hanke (Tessu). Kari Iljin, koulunjohtaja, Iiksenvaaran koulu Pentti Jormanainen, rehtori, Niinivaaran koulu Helmileena Karhapää, lastentarhanopettaja, Karsikon päiväkoti Annamari Komulainen, kouluterveydenhoitaja, Joensuun sosiaali- ja terveysvirasto Liisa Kopponen, erityisopettaja, Niinivaaran koulu Eija Kukkonen, luokanopettaja, Niinivaaran koulu Paula Lempiäinen-Kotro, luokanopettaja, Karsikon koulu Hannu Naumanen, rehtori, Pielisjoen koulu Päivi Pesonen-Anttonen, kouluterveydenhoitaja, Joensuun sosiaali- ja terveysvirasto Raija Pesonen, luokanopettaja, Iiksenvaaran koulu Sinikka Piirainen, tyttöjen liikunnan lehtori, Pielisjoen koulu Pekka Ravi, rehtori, Karsikon koulu Anna Räsänen, kouluterveydenhoitaja, Joensuun sosiaali- ja terveysvirasto Helena Hanhinen, terveyssuunnittelija, Tessu-hanke Timo Renfors, ohjelmajohtaja, Tessu-hanke Nuorisotyöntekijä Margit Kuittinen Joensuun kaupungin nuorisotoimesta ja suuhygienisti Sirpa Järvinen Joensuun sosiaali- ja terveysvirastosta ovat tutustuneet aineistoon ja kommentoineet sitä omalta osaltaan. ASIANTUNTIJAT Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Timo Renfors, ohjelmajohtaja, terveyspsykologi, Tessu-hanke Seksuaaliterveys Hennariikka Virtanen, TtM, Tessu-hanke Ravitsemus Tanja Stepanow, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Kankaanpään kuntoutumiskeskus Mirja Huuskonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Liikunta Ritva Ojanen, työfysioterapeutti, selkäneuvoja/-suunnittelija, Suomen Selkäliitto ry, Selkäneuvoja-projekti Uni ja lepo Marja-Anneli Rissanen, TtM, terveyssuunnittelija, Tessu-hanke Sirkku Ponkilainen, terveystieteiden ylioppilas, Tessu-hanke Timo Renfors, ohjelmajohtaja, terveyspsykologi, Tessu-hanke

5 Lapset ja media Teppo Laukkanen, toiminnanjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri Kielenhuolto Kristiina Viitanen, FM, tuottaja, toimittaja Minä liikun paljon ulkona. Syön tarpeellisesti. Ystävä voi olla kelle vaan lahja. Minä pesen melkein aina hampaat. Leikin mielelläni. Koulussa on mukavaa mutta välillä tuntuu että tarvitsee lepoa. En jättäisi ketään yksin mutta jotku eivät ota muita leikkeihin. (Tyttö 8 v.) Joensuussa 2006 Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn seutuhanke (TESSU)

6 1. TERVEYDEN POLKU

7 MITEN POLKUA LUETAAN? Kouluikäisen terveyden polkua kuvataan seuraavilla sivuilla yhden tai kahden vuoden ajanjaksoina. Polun vasemmalla puolella sinisellä pohjalla on kuvaus kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon toiminnasta. Samoin on kuvattu vanhempainilloissa esiteltäviä terveysteemoja ja muuta vuoden aikana tapahtuvaa toimintaa, jolla tuetaan terveyttä ja hyvinvointia. Polun oikealla puolella esitellään koulun terveystiedon opetuksen sisältöjä. Luokkaasteiden mukaan polussa kuvataan, mitä on käsitelty edellisen luokan aikana, mitä asioita käsitellään kuluvan luokan aikana ja mitä seuraavalla luokalla. Terveyden polkua jaetaan kouluvuoden alussa niin, että jokainen saa alkavan vuoden polun osan. Näin polku täydentyy lapsen kouluvuosien karttuessa. Ensimmäisellä luokalle luokalle tulevalle oppilaalle tehdään kouluterveydenhuollossa terveystarkastus ennen kouluvuoden alkua. Samalla luodaan perusta pitkäaikaiselle yhteistyösuhteelle lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhemmat kutsutaan mukaan ja aikaa varataan tunti. 1. Huoltajan ja lapsen haastattelu: Lapsen ja vanhempien mieltä askarruttavat asiat. Perheen terveystottumukset. Tieto kouluterveydenhuollon palveluista. 2. Lapsen terveydentilan arviointi: Pituus, paino, kasvun seuranta, ryhti, näkö, verenpaine, laboratoriotutkimukset tarvittaessa, rokotusohjelman mukaiset rokotukset. 3. Kouluvalmiuden kartoitus Vanhempien täyttämä lomake, koulutulokkaan tekemät tehtävät ja terveydentila. Hahmotus, hieno- ja karkeamotoriikka. Keskittyminen, muisti, äännevirheet. Lapsen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Kaverisuhteet, ryhmässä toimiminen. esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Ensimmäisen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen. Syntyminen, kasvu ja kehitys. Henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa. Yksinkertaiset ensiaputoimet, yleisen hätänumeron 112 käyttö. Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot. Koululaisen arki: koulumatkat, aamupala, yhteinen ruokailu, uni ja nukkumaanmeno. Totuttelu kouluun. Iltapäivä- ja koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. Kummitoiminta. 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Kuvassa on ensimmäisen luokan oppilaan terveyden polku. Tiedän kaikenlaista terveyden hoidosta, mutta en rupea itse elämään niiden ehdoilla. Syön miten haluan, mutta kuitenkin terveellisesti, liikun myös omilla ehdoillani, mutta kuitenkin ihan tarpeeksi. Nukkumaankaan en mene esim. jonkin kirjan ohjeiden mukaan. (Tyttö 13 v.)

8 Esiopetusvuoden aikana lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee lapsen 6-vuotistarkastuksen: Lapsen kehityksen ja kasvun seuranta ja arviointi. Lapsen tutkiminen, terveyden ja kehityksen arviointi: vuorovaikutus, tarkkaavaisuus, sosiaalinen ja kielellinen kehitys, lukemisen valmiudet, liikunnallinen kehitys, silmä-käsiyhteistyö, hahmotus ja omatoimisuus, terveydentila, näön ja kuulon tutkiminen, kasvun arviointi. Keskustelu vanhempien kanssa lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Keskustelu lapsen kanssa. Rokotukset. Seurantasuunnitelma. Kutsu yksilöllisen tarpeen mukaan suun terveystarkastukseen suuhygienistille. Tarvittaessa ohjataan hoitoon hammaslääkärille. Esikoululaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Silloin on hyvä kun ei ole sairas ja on ihan terve." esiopetus 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Esiopetuksessa edistetään lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Lasta ohjataan ymmärtämään terveyteen vaikuttavien asioiden merkitys ja kannustetaan omatoimisuuteen ja ottamaan vastuuta terveydestä ja turvallisuudesta. Lapsi: Saa jatkuvaa terveyteen liittyvää opastusta. Hänelle luodaan myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka vahvistavat oppimisen edellytyksiä ja taitoja. Häntä autetaan kasvamaan yksilönä ryhmän jäseneksi. Häntä ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä vaaratekijät huomioiden. Esiopetuksessa: Lapselle tarjotaan turvallinen kasvuympäristö, säännöllinen päivärytmi, monipuolista ravintoa ja riittävästi liikuntaa ja lepoa. Painopisteitä: Perusliikuntataidot: kävely, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinni ottaminen jne. Pelit, leikit, mielikuva- ja satuliikunta, teline- ja välineliikunta, sääntöleikit, seikkailu, retkeily ja luontoon tutustuminen. Henkilökohtainen hygienia. Yksilöllisyys, itsetunto, minäkuva sekä fyysinen ja psyykkinen loukkaamattomuus. Vaaratilanteissa toimiminen. Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto 9 lk Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Ryhmässä toimiminen. TV- ja tietokonepelit. Erityistyöntekijöiden toiminnan esittely. Asiantuntijavierailut päiväkodeissa. Teemapäivät lapsille. Kouluun tututustumispäivä.

9 Ensimmäisellä luokalle luokalle tulevalle oppilaalle tehdään kouluterveydenhuollossa terveystarkastus ennen kouluvuoden alkua. Samalla luodaan perusta pitkäaikaiselle yhteistyösuhteelle lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhemmat kutsutaan mukaan ja aikaa varataan tunti. 1. Huoltajan ja lapsen haastattelu: Lapsen ja vanhempien mieltä askarruttavat asiat. Perheen terveystottumukset. Tieto kouluterveydenhuollon palveluista. 2. Lapsen terveydentilan arviointi: Pituus, paino, kasvun seuranta, ryhti, näkö, verenpaine, laboratoriotutkimukset tarvittaessa, rokotusohjelman mukaiset rokotukset. 3. Kouluvalmiuden kartoitus Vanhempien täyttämä lomake, koulutulokkaan tekemät tehtävät ja terveydentila. Hahmotus, hieno- ja karkeamotoriikka. Keskittyminen, muisti, äännevirheet. Lapsen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Kaverisuhteet, ryhmässä toimiminen. Kutsu suuhygienistin vastaanotolle ennen kouluvuoden alkua. Tehdään suun terveystarkastus ja ohjataan tarvittaessa hoitoon hammaslääkärille. esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Ensimmäisen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen. Syntyminen, kasvu ja kehitys. Henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa. Yksinkertaiset ensiaputoimet, yleisen hätänumeron 112 käyttö. Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot. Koululaisen arki: koulumatkat, aamupala, yhteinen ruokailu, uni ja nukkumaanmeno. Totuttelu kouluun. Iltapäivä- ja koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. Kummitoiminta. 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

10 Toisella luokalla kouluterveydenhoitajan terveystarkastus, johon vanhempien toivotaan osallistuvan. Vanhemmille lähetetään kyselylomake täytettäväksi tarkastusta varten. Terveystarkastus pitää sisällään seuraavia asioita: Lapsen ja vanhempien haastattelu. Lapsen terveydentilan arviointi: paino ja pituus, ryhti, näkö, rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja tarvittaessa verenpaine, hemoglobiini, kuulo. Tarkastuksesta annetaan kotiin kirjallinen palaute. Kutsu hammaslääkärin vastaanotolle. esiop. 1 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Toisen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen. Syntyminen, kasvu ja kehitys. Henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Turvallinen liikkuminen liikenteessä. Vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa. Yksinkertaiset ensiaputoimet, yleisen hätänumeron 112 käyttö. 2.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Virkeä ihminen, joka on ulkona joka päivä ja syö terveellisesti." 6 lk Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot. Kerhot. Terveys ja turvallisuus. Tytöt ja pojat. 7 lk Iltapäivä- ja koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. 8 lk 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

11 Kolmannella luokalla koululääkäri tekee yhdessä terveydenhoitajan kanssa terveystarkastuksen oppilaalle. Vanhemmille lähetetään terveyskyselylomake ja kutsu terveystarkastukseen. Terveydentilan tarkastus: yleisvaikutelma, psykososiaalinen kehitys, ravitsemus, allergiat, ruokarajoitukset, ihottumat, päänahka, kurkku, hampaat, korvat, nenä, silmät, puhe, imusolmukkeet, kilpirauhanen, sydän ja keuhkot, vatsa ja munuaiset, pulssi, tyrät, pojilta kivekset ja esinahka, lihaskunto, ryhti ja jalkojen pituuserot selän liikkuvuus, polvet, jalkaterät ja kävely. Tarvittaessa ohjataan fysio- tai ravitsemusterapeutille, kuraattorille, psykologille tai jatkotutkimuksiin. Vanhemmille kirjallinen palaute oppilaan terveydentilasta. Neljännellä luokalla tehdään tarvittaessa terveystarkastus terveydenhoitosuunnitelman mukaisesti. Hampaiden oikomisseulonta. esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Kolmannen ja neljännen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Terveyttä edistävät arkikäytännöt: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokailu, päivittäinen liikunta, oikeat työasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia ja pukeutuminen. Oppilas: Osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa. Tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä. Osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja. Tuntee turvallisen liikkumisen liikenteessä. Osaa tarvittaessa hälyttää ja hakea apua. Itsetunto (3. lk). Sosiaaliset suhteet (3. lk). Terveys (4. lk). Vanhempien antama kannustus (4. lk). Koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. 3.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Mielestäni hyvinvointi on terveistä elämäntavoista ja liikkumisesta tullutta mielihyvän ja terveyden aikaansaannosta." 8 lk 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

12 Viidennellä luokalla terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen: Pituus, paino, näkö, kuulo,ryhti, verenpaine ja suoritetaan tarvittavat rokotukset. Murrosikä, kasvu ja kehitys, ihmissuhteet. Hygienian hoito, ravinnosta, liikunnasta, unesta ja levosta huolehtiminen. Koulukiusaaminen, huolen- tai pelonaiheet. Kannustaminen päihteettömyyteen. Oppilas kutsutaan tarvittaessa suuhygienistille tai hammaslääkärille. Kuudennella luokalla tehdään tarvittaessa terveystarkastus oppilaan terveydenhoitosuunnitelman mukaisesti. Oppilas kutsutaan tarvittaessa suuhygienistille tai hammaslääkärille. 5.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Ettei ahdista tai ole mikään muu sairaus. Esim. astmakohtaus, kuumetta, flunssa jne..." 6.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "On hyvä olo ja sopivan kokonen." esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Viidennen ja kuudennen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Terveelliset elämäntavat. Liikunta ja lihashuolto. Pukeutuminen, ulkoasu. Kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot. Päihteet, valintatilanteet ja vastuun ottaminen. Ensiaputaidot. Turvallinen liikkuminen liikenteessä. Lisääntyminen. Läheisyyden tarve. Murrosiän muutokset. Seksuaalinen kehitys, oman kehon arvostaminen ja suojelu. Ihmissuhteet ja tunteiden säätely. Kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät. Ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut. Uni ja terveys (5. lk). Kehityksen yksilöllisyys (5. lk). Lapsena olemisen oikeus (5. lk). Siirtyminen yläkouluun (6. lk). Itsetunto: lapseen kohdistuvat vaatimukset (6. lk). Koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. Yläkouluun tutustumispäivä (6. lk). 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

13 Seitsemännellä luokalla terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen, johon vanhemmat kutsutaan mukaan. Oppilas saa etukäteen terveyskyselylomakeen kotona täytettäväksi. Tarkastuksesta kirjallinen yhteenveto vanhemmille. Terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti murrosiän kehityksen etenemiseen, oppilaan koulumotivaatioon, sosiaalisiin suhteisiin, terveystottumuksiin ja ammatinvalintaan liittyviin terveydellisiin tekijöihin. Terveystarkastuksen sisältö: Keskustelu oppilaan kanssa. Terveydentilan arviointi: pituus ja paino, näkö ja väriaisti, ryhti, verenpaine, hemoglobiini (tarvittaessa) ja rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyen tehdään yhteistyötä oppilaanohjauksen kanssa. Oppilas kutsutaan hammaslääkärille. Tarvittaessa kontrollikäynnit ja käynnit ehkäisevässä hoidossa. Opetetaan hammaslangan käyttö. 7-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Että on terve ja on kavereita. Ettei ole murheita." esi op. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Seitsemännellä luokalla terveystieto alkaa omana oppinaineena. Käsitellään mm. seuraavia asioita: Terveyden merkitys. Omien elintapojen vaikutus terveyteen. Uunen merkitys. Rravintosuositukset, ateriarytmi, energiatarve. Liikunnan vaikutukset terveyteen. Kasvu ja kehitys, oman yksilöllisen kasvun ymmärtäminen. Murrosiän muutokset, kehittyvä seksuaalisuus, kriittisyys seksuaaliasioissa. Ihastuminen, rakastuminen. Itsetunto, tunteiden ilmaiseminen, viestintä. Koulukiusaaminen. Henkilökohtainen puhtaus. Tupakka, tietoisku huumeista. Polkupyöräilijän ja jalankulkijan liikennesäännöt ja turvallisuussäännöt. Yläkoulu tutuksi. Yläkoululainen - lapsi vai nuori. Rajat - rakkautta ja turvallisuutta. Ehkäisevä näkökulma päihteiden käyttöön. Oppilaille järjestetään ehkäisevän päihdetyön päivä. 7-luokkalaisten ryhmäytymispäivä. Teemapäivät. 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

14 Kahdeksannella luokalla koululääkäri tekee yhdessä terveydenhoitajan kanssa oppilaalle terveystarkastuksen. Vanhemmille lähetetään kutsu tarkastukseen. Tarkastuksesta tehdään kirjallinen yhteenveto vanhemmille. Terveystarkastuksen sisältö: Terveydentilan tarkastus: yleisvaikutelma, psykososiaalinen kehitys, kasvun ja kehityksen arviointi, ravitsemustila, allergiat, ruokarajoitukset, puberteettikehitys, kivekset ja esinahka, ihottumat, suu, nielu ja hampaiden kunto, kaulan imusolmukkeet (tarvittaessa kainalot, nivuset), kilpirauhanen, sydän ja keuhkot, korvat, tarvittaessa nenä, lihaskunto, ryhti ja eteentaivutus, alaraajat. Lääkäri keskustelee oppilaan kanssa tupakan ja alkoholin käytöstä, ravitsemuksesta ym. terveyteen vaikuttavista asioista. Arvioidaan tarkastuksessa esiin tulleiden asioiden vaikutusta ammatinvalintaan ja niistä keskustellaan oppilaan kanssa Tarvittaessa ohjaus fysio- tai ravitsemusterapeutille, kuraattorille, psykologille tai jatkotutkimuksiin. esi op. 7 lk 6 lk 1 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Kahdeksannen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Säännölliset elämäntavat. Harrastusten merkitys. Oman kunnon arviointi ja seuranta, kestävyysliikunta, lihaskuntoharjoittelu ja urheilijan ravitsemus. Yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot. Syömishäiriöt. Seurustelu. Seksuaaliterveys - ehkäisy ja sukupuolitaudit, nuoren seksuaaliset oikeudet, seksuaalirikoslaki. Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen. Sosiaalinen verkostoni. Hygienia ja puhtaudesta huolehtiminen. Alkoholi, tupakka ja muut päihteet, päihderiippuvuus, huumausainelaki. Yleisimmät vaivat ja itsehoito, tapaturmat ja ensiapu. Liikennekasvatus, mopoilijan liikennesäännöt. Lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö (poliisi). 8-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Hyvinvointi on sitä, että kaikki asiat on hyvin. Ympärillä on rakastavia ihmisiä ja on kaikki tarpeellinen: ruoka, vaatteita, talo." Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto 8 lk 9 lk Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Jämäkkä vanhemmuus. Seksuaalinen kehitys, murrosikä. Tapakasvatus ja -kulttuuri. Ehkäisevän päihdentyön te ta. Oppilaille järjestetään ehkäisevän päihdetyön teemapäivä huumeista.

15 Yhdeksännellä luokalla tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Terveyskasvatuksessa tuetaan nuoren taitoja ja voimavaroja rakentaa omaa tulevaisuuttaan korostaen nuoren vastuuta itsestään ja valinnoistaan. Jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyen tehdään yhteistyötä oppilaanohjauksen kanssa. Oppilas kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle. Kerrataan hampaiden kotihoito ja hammaslangan käyttö. Tiedotetaan hammashoitopalveluista. Korostetaan omaa vastuuta. 9-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Hyvinvointiin vaikuttaa moni asia. Toiselle hyvinvointi on varallisuutta, toiselle rakkautta, joillekin ehkä terveyttä. Itselleni hyvinvointi on vapautta ja huolettomuutta. Mutta en ymmärrä miten kukaan voi voida hyvin tässä hektisessä oravanpyörässä, jossa kaikilla on kiire ja huolet painavat kuin taivas Atlaksen niskassa. Enkä ihmettele miksi täällä massin ja mammonan maassa voidaan pahoin ja paetaan alkoholin turvin sitä ihmisenä olemisen tuskaa." Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainilla t Muu toiminta esi op. 7 lk 6 lk 1 lk Terveystieto 8 lk 2 lk 5 lk 9 lk 3 lk 4 lk Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Yhdeksännen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Uni, lepo, ravinto ja liikunta syventäen. Terveyttä edistävä ympäristö. Oman terveyden uhkakuvat. Keskeiset terveydenhuoltopalvelut ja kansalais-järjestöjen työ. Omat ruokailutottumukset. Vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet. Uuden ravintotiedon kriittinen puntarointi. Suomalaisten kansantaudit ja niiden yhteys ravitsemukseen. Liikunnan merkitys, ryhti ja lihastasapaino. Oma liikuntaohjelma/ jaksamisohjelma. Raskauden keskeyttäminen. Seksuaalisuuden monimuotoisuus. Kehitykseen ja ikäkauteen liittyvät kriisit ja niistä selviytyminen. Mielenterveys. Henkilökohtaiset voimavarat. Ihmisen erilaisuus ja vammaisuus. Huumeet, oman päätöksenteon vahvistaminen. Väestönsuojelu ja suojautuminen. Vesi- ja tieliikenneturvallisuus. Jatkoon luotsaaminen laajemmin kuin vain opinnot, esim. asunnon ja työpaikan haku ym. elämänkäytäntöjä. Tulevaisuuden kuvien luominen, maailmalle siirtyminen, jatko-opintojen tärkeys. Seksuaalinen kehitys, murrosikä. Elämänhallinta. Oppilaille järjestetään ehkäisevän päihdetyön teemapäivä huumeista.

16 2. TERVEYS- RESEPTI

17 ELINTAPOJEN INVENTAARI Ihminen haluaa elää oman tyhmän päänsä mukaan, totesi kirjailija Dostojevski 150 vuotta sitten. Tämä ajatus on voitu vahvistaa myös tieteellisesti: ihmiset haluavat vaikuttaa elämänsä suuntaan ja muuttavat myös elintapojaan kymmenen kertaa todennäköisemmin omasta halustaan kuin muiden kehotuksesta. Terveelliset elintavat, kuten monipuolinen ruoka, säännölliset ateriat, säännöllinen liikunta, riittävä vuorokautinen uni, tupakoimattomuus ja alkoholia vain kohtuullisesti tai ei lainkaan, edistävät terveyttä ja suojaavat sairastumiselta. Terveysreseptin avulla voi arvioida omia ja perheensä tai perheen koululaisen elintapoja yhdessä ja miettiä muutosten tarpeellisuutta. Elintapojen muuttaminen kannattaa aloittaa pienistä, konkreettisista asioista jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi ruoka-annosten pienentämisestä, nukkumaan menemisestä puoli tuntia aikaisemmin tai portaiden käytöstä hissin sijasta. Kun ensimmäinen muutos on tehty, voi miettiä seuraavaa askelta. Tietoa ja tukea elintapojen muuttamiseen saa esimerkiksi tämän kirjan loppuosassa olevista asiantuntijakirjoituksista. On hyvä miettiä etukäteen, kuinka paljon muutoksen tekeminen vaatii aikaa. Onnistuuko se välittömästi vai tarvitaanko sen tekemiseen enemmän aikaa: viikko, kuukausi, puoli vuotta vai vielä kauemmin? Terveysreseptin voi ottaa mukaan myös kouluterveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, jos elintapojen muutoksista on tarpeen keskustella asiantuntijan kanssa. uiminen liikuntaharrastukset Liikunta lenkkeily säännöllinen ulkoilu vihannekset liha Terveellinen ruoka hedelmät kala kasvikset marjat juurekset Miten hoidan terveyttäni? Uni Hygienia 9-10 tuntia aamuin illoin peseytyminen Ajatuskartta terveydestä (Tyttö 13 v.) 7.-luokkalaisen tekemä ajatuskartta terveydestä.

18 TERVEYSRESEPTI Miten seuraavat elintavat ja tottumukset toteutuvat perheessänne. Rastittakaa se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettanne? monipuolinen ruoka säännölliset ateriat sopiva paino suhteessa pituuteen säännöllinen liikunta riittävä vuorokautinen uni lepo tupakoimattomuus alkoholin käyttö kohtuullista/ei lainkaan oman terveydentilan seuraaminen toteutuu hyvin toteutuu kohtalaisesti toteutuu huonosti Mihin edellä mainituista asioista aiotte lähitulevaisuudessa panostaa. Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-3 tärkeintä? riittävä uni ja lepo säännölliset ateriat monipuolinen ruoka painonhallinta tupakoinnin lopettaminen alkoholin käytön vähentäminen liikunnan lisääminen säännölliset terveystarkastukset Mikä on ensimmäinen muutos, jonka aiotte tehdä perheenne elintavoissa? Päiväys: / 200

19 TIETOA TERVEYDESTÄ

20 3. KUNNON RUOKAA

21 Koululaisen ruokailutottumukset Suomen Sydänliiton Tahtonaisen Sydäntestiä mukaellen Rastita vastaukset lapsesi tottumusten mukaan. Lapsi syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja jokaisella aterialla. Lapsi käyttää useimmiten tummaa tai vaaleaa täysjyväleipää. Lapsen leivällä on margariinia ja perheen ruoanvalmistuksessakin pehmeää kasviöljypohjaista rasvaa. Maitovalmisteet, lihavalmisteet ja valmisruoat valitaan useimmiten vähärasvaisina tai rasvattomina. Lapsi syö kalaa vähintään kahdesti viikossa. Leipä, leivänpäällinen ja valmisruoka valitaan tavallisesti vähäsuolaisena. Sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien ja mehujen sijasta janojuomana on vesi. Lapsi syö makeisia yleensä enintään kerran viikossa. Kyllä Ei En tiedä Jokainen KYLLÄ-vastaus edistää lapsen terveyttä. Jokainen EI-vastaus kertoo muutoksen paikat. EN TIEDÄ -tilanne on syytä muuttaa pikaisesti tietämiseksi.

22 Yleensä syön ruokaympyrän mukaisesti, paitsi joskus kasvislohko pääsee paisumaan. On mukava syödä terveellisesti, koska se pitää terveenä ja eihän siitä haittaakaan ole. (Poika 13v.) Elinvuosia kullanmurulle Tanja Stepanow, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Kuntoutuskeskus Kankaanpää Mirja Huuskonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Terveellinen ruokailu pähkinänkuoressa Ruokavalinnat vaikuttavat lapsen sydän- ja verisuoniterveyteen, painonkehitykseen ja riskiin sairastua eri sairauksiin joko lapsuudessa tai myöhemmin aikuisiässä. Jokainen terveellinen valinta on hyväksi. Terveelliset ruokailutottumukset ovat helppo juttu, kun muutama perusasia on kohdallaan. Säännöllinen ateriarytmi on kaiken a ja o. Lautasmalli helpottaa aterian koostamista. Jatkuva makeisten napostelu ja välipalasyöminen altistavat painonnousulle ja hampaiden reikiintymiselle. Tasapainoinen ruokailu ja riittävä liikunta luovat hyvän perustan lapsen kehitykselle. Muista, että lapsena omaksutut ruokailutottumukset säilyvät aikuisikään. Kokoa ateria lautasmallin mukaan näin!

23 Tasapainolla hyvään painoon Lasten ja nuorten lihavuus on yli kaksinkertaistunut 25 vuodessa. Jopa % kouluikäisistä lapsista on liikapainoisia. Lapsen painonnousun syytä on hyvä pysähtyä pohtimaan ja miettiä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa keinoja tilanteen korjaamiseksi. Liikapainoisuuteen on suhtauduttava vakavasti kuitenkaan lasta kuormittamatta. Kasvavalla lapsella ei painon pudotus ole yleensä tarpeen, vaan painonnousun pysäyttäminen riittää. Pituuskasvu tasoittaa tilanteen. Terveelliset ruokailutottumukset on tärkeää omaksua paitsi sopivan painonkehityksen, myös terveyden säilyttämisen kannalta. Ruokavalinnoilla voidaan ehkäistä monien sairauksien, kuten esimerkiksi valtimotautien ja diabeteksen syntyä. On muistettava, että lapset ovat ruumiinrakenteeltaan erilaisia. Vanhempina meidän on yritettävä tulkita oman koululaisemme kehitystä mahdollisimman hyvin. Pääasia on, että lapsi kasvaa aikuiseksi omaa sopivaa tahtiaan. Hyvä ruokailu ja muut tasapainoiset elämäntavat antavat hänelle riittävät ainekset pitkään ja mahdollisimman terveeseen elämään.

KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU

KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU HYVÄT VANHEMMAT Lasten hyvinvointia turvaamassa on monia erilaisia suojaavia verkostoja. Tässä vanhemmille tarkoitetussa koosteessa on haluttu kuvata esikoulun, koulun, kouluterveydenhuollon

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Wellou-esittely opettajille Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Haasteet / Miksi Wellou on kehitetty? Lasten nopeasti yleistyvä lihavuus on yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot