KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU"

Transkriptio

1 KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU

2 SISÄLTÖ 1. Terveyden polku 2. Terveysresepti 3. Kunnon ruokaa 4. Liike on tärkeä 5. Unta palloon 6. Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi 7. Puhetta seksuaalisuudesta 8. Median pauloissa

3 HYVÄT VANHEMMAT Lasten hyvinvointia turvaamassa on monia erilaisia suojaavia verkostoja. Tässä vanhemmille tarkoitetussa koosteessa kuvataan esikoulun, koulun, kouluterveydenhuollon ja yhteistyökumppaneiden toimintaa. Olemme antaneet sille nimen Kouluikäisen terveyden polku. Polun varrella olemme lyhyesti kuvanneet toimintaa, jolla lasten terveyttä pyritään varmistamaan ja edistämään. Vaikka lapsen ja nuoren terveys on koulussa monien osaavien ammattilaisten käsissä, kodin ja koulun yhteistyö on silti avainasemassa. Yhteistyön ensimmäinen edellytys on, että puolin ja toisin tiedetään, mitä kukakin tekee ja mikä kenenkin rooli terveyden edistämisessä on. Tutkimusten mukaan vanhemmat eivät mielestään tiedä riittävästi, mitä koulussa lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi tehdään ja mitä lapsille ja nuorille terveydestä opetetaan. Kouluikäisen terveyden polun tarkoitus on vastata omalta osaltaan tähän tiedontarpeeseen. Polun tekemiseen on ollut monta syytä: Lasten terveys on kaikkien yhteinen asia. Yhdessä tekemistä helpottaa se, että vanhemmilla on riittävästi tietoa, mitä terveyteen liittyvää koulussa ja koulunterveydenhuollossa tapahtuu milläkin luokalla. Terveystiedon asema koulun opetuksessa on vahvistunut ja siitä on yläluokilta alkaen tullut oma oppiaineensa. Kotien on hyvä tietää, mitä terveysasioissa ja terveystiedossa tehdään ja opetetaan. Kouluikäisen terveyden polkuun on koottu luokka-asteittain terveystiedon opetuksen sisällöt, kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut, vanhempainiltojen terveyteen liittyvät teemat ja muu terveyden edistämiseen liittyvä toiminta koulussa. Lisäksi vanhemmille ja koululaisille on koottu yhteinen tietopaketti keskeisimmistä lasten ja nuorten terveyteen vaikuttavista elintavoista, kuten esimerkiksi ravinto, liikunta, uni ja lepo. Tietopaketin sisältämien tehtävien ja kyselylomakkeiden avulla perhe voi yhdessä arvioida omia elintapojaan ja miettiä mahdollisia muutostarpeita. Terveyden polun tavoite on tukea kouluikäisen terveyttä. Polku voi auttaa siinä, että eri tahoilla vaikutetaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa, yhdensuuntaisesti. Polku voi näin auttaa koteja ottamaan esille terveysteemoja samaan aikaan kuin niitä koulussakin käsitellään. Vanhempainilloissa ja suorissa yhteydenotoissa kouluun ja kouluterveydenhuoltoon vaikutetaan myös toisin päin, kodeista palveluihin. Aineistossa on joensuulaisten koululaisten piirtämiä kuvia hyvinvoinnista ja terveydestä sekä heidän ajatuksiaan siitä, kuinka he hoitavat terveyttään. Lainaukset on painettu kursiivilla lainausmerkkien sisään. Haluan hoitaa terveyttäni, koska haluan pysyä kunnossa. En halua olla huonokuntoinen sohvaperuna, joka ei peseydy, harrasta liikuntaa eikä syö kuin perunalastuja. Olen poika. (Poika 13 v.)

4 TYÖRYHMÄ Aineiston on koonnut Joensuun Karsikko-Iiksenvaara-Niinivaara-alueen koulujen, kouluterveydenhuollon ja Karsikon päiväkodin työntekijöistä koottu työryhmä ja Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn seutukunnallinen hanke (Tessu). Kari Iljin, koulunjohtaja, Iiksenvaaran koulu Pentti Jormanainen, rehtori, Niinivaaran koulu Helmileena Karhapää, lastentarhanopettaja, Karsikon päiväkoti Annamari Komulainen, kouluterveydenhoitaja, Joensuun sosiaali- ja terveysvirasto Liisa Kopponen, erityisopettaja, Niinivaaran koulu Eija Kukkonen, luokanopettaja, Niinivaaran koulu Paula Lempiäinen-Kotro, luokanopettaja, Karsikon koulu Hannu Naumanen, rehtori, Pielisjoen koulu Päivi Pesonen-Anttonen, kouluterveydenhoitaja, Joensuun sosiaali- ja terveysvirasto Raija Pesonen, luokanopettaja, Iiksenvaaran koulu Sinikka Piirainen, tyttöjen liikunnan lehtori, Pielisjoen koulu Pekka Ravi, rehtori, Karsikon koulu Anna Räsänen, kouluterveydenhoitaja, Joensuun sosiaali- ja terveysvirasto Helena Hanhinen, terveyssuunnittelija, Tessu-hanke Timo Renfors, ohjelmajohtaja, Tessu-hanke Nuorisotyöntekijä Margit Kuittinen Joensuun kaupungin nuorisotoimesta ja suuhygienisti Sirpa Järvinen Joensuun sosiaali- ja terveysvirastosta ovat tutustuneet aineistoon ja kommentoineet sitä omalta osaltaan. ASIANTUNTIJAT Henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Timo Renfors, ohjelmajohtaja, terveyspsykologi, Tessu-hanke Seksuaaliterveys Hennariikka Virtanen, TtM, Tessu-hanke Ravitsemus Tanja Stepanow, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Kankaanpään kuntoutumiskeskus Mirja Huuskonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Liikunta Ritva Ojanen, työfysioterapeutti, selkäneuvoja/-suunnittelija, Suomen Selkäliitto ry, Selkäneuvoja-projekti Uni ja lepo Marja-Anneli Rissanen, TtM, terveyssuunnittelija, Tessu-hanke Sirkku Ponkilainen, terveystieteiden ylioppilas, Tessu-hanke Timo Renfors, ohjelmajohtaja, terveyspsykologi, Tessu-hanke

5 Lapset ja media Teppo Laukkanen, toiminnanjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri Kielenhuolto Kristiina Viitanen, FM, tuottaja, toimittaja Minä liikun paljon ulkona. Syön tarpeellisesti. Ystävä voi olla kelle vaan lahja. Minä pesen melkein aina hampaat. Leikin mielelläni. Koulussa on mukavaa mutta välillä tuntuu että tarvitsee lepoa. En jättäisi ketään yksin mutta jotku eivät ota muita leikkeihin. (Tyttö 8 v.) Joensuussa 2006 Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn seutuhanke (TESSU)

6 1. TERVEYDEN POLKU

7 MITEN POLKUA LUETAAN? Kouluikäisen terveyden polkua kuvataan seuraavilla sivuilla yhden tai kahden vuoden ajanjaksoina. Polun vasemmalla puolella sinisellä pohjalla on kuvaus kouluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon toiminnasta. Samoin on kuvattu vanhempainilloissa esiteltäviä terveysteemoja ja muuta vuoden aikana tapahtuvaa toimintaa, jolla tuetaan terveyttä ja hyvinvointia. Polun oikealla puolella esitellään koulun terveystiedon opetuksen sisältöjä. Luokkaasteiden mukaan polussa kuvataan, mitä on käsitelty edellisen luokan aikana, mitä asioita käsitellään kuluvan luokan aikana ja mitä seuraavalla luokalla. Terveyden polkua jaetaan kouluvuoden alussa niin, että jokainen saa alkavan vuoden polun osan. Näin polku täydentyy lapsen kouluvuosien karttuessa. Ensimmäisellä luokalle luokalle tulevalle oppilaalle tehdään kouluterveydenhuollossa terveystarkastus ennen kouluvuoden alkua. Samalla luodaan perusta pitkäaikaiselle yhteistyösuhteelle lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhemmat kutsutaan mukaan ja aikaa varataan tunti. 1. Huoltajan ja lapsen haastattelu: Lapsen ja vanhempien mieltä askarruttavat asiat. Perheen terveystottumukset. Tieto kouluterveydenhuollon palveluista. 2. Lapsen terveydentilan arviointi: Pituus, paino, kasvun seuranta, ryhti, näkö, verenpaine, laboratoriotutkimukset tarvittaessa, rokotusohjelman mukaiset rokotukset. 3. Kouluvalmiuden kartoitus Vanhempien täyttämä lomake, koulutulokkaan tekemät tehtävät ja terveydentila. Hahmotus, hieno- ja karkeamotoriikka. Keskittyminen, muisti, äännevirheet. Lapsen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Kaverisuhteet, ryhmässä toimiminen. esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Ensimmäisen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen. Syntyminen, kasvu ja kehitys. Henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa. Yksinkertaiset ensiaputoimet, yleisen hätänumeron 112 käyttö. Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot. Koululaisen arki: koulumatkat, aamupala, yhteinen ruokailu, uni ja nukkumaanmeno. Totuttelu kouluun. Iltapäivä- ja koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. Kummitoiminta. 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Kuvassa on ensimmäisen luokan oppilaan terveyden polku. Tiedän kaikenlaista terveyden hoidosta, mutta en rupea itse elämään niiden ehdoilla. Syön miten haluan, mutta kuitenkin terveellisesti, liikun myös omilla ehdoillani, mutta kuitenkin ihan tarpeeksi. Nukkumaankaan en mene esim. jonkin kirjan ohjeiden mukaan. (Tyttö 13 v.)

8 Esiopetusvuoden aikana lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee lapsen 6-vuotistarkastuksen: Lapsen kehityksen ja kasvun seuranta ja arviointi. Lapsen tutkiminen, terveyden ja kehityksen arviointi: vuorovaikutus, tarkkaavaisuus, sosiaalinen ja kielellinen kehitys, lukemisen valmiudet, liikunnallinen kehitys, silmä-käsiyhteistyö, hahmotus ja omatoimisuus, terveydentila, näön ja kuulon tutkiminen, kasvun arviointi. Keskustelu vanhempien kanssa lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Keskustelu lapsen kanssa. Rokotukset. Seurantasuunnitelma. Kutsu yksilöllisen tarpeen mukaan suun terveystarkastukseen suuhygienistille. Tarvittaessa ohjataan hoitoon hammaslääkärille. Esikoululaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Silloin on hyvä kun ei ole sairas ja on ihan terve." esiopetus 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Esiopetuksessa edistetään lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Lasta ohjataan ymmärtämään terveyteen vaikuttavien asioiden merkitys ja kannustetaan omatoimisuuteen ja ottamaan vastuuta terveydestä ja turvallisuudesta. Lapsi: Saa jatkuvaa terveyteen liittyvää opastusta. Hänelle luodaan myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka vahvistavat oppimisen edellytyksiä ja taitoja. Häntä autetaan kasvamaan yksilönä ryhmän jäseneksi. Häntä ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä vaaratekijät huomioiden. Esiopetuksessa: Lapselle tarjotaan turvallinen kasvuympäristö, säännöllinen päivärytmi, monipuolista ravintoa ja riittävästi liikuntaa ja lepoa. Painopisteitä: Perusliikuntataidot: kävely, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinni ottaminen jne. Pelit, leikit, mielikuva- ja satuliikunta, teline- ja välineliikunta, sääntöleikit, seikkailu, retkeily ja luontoon tutustuminen. Henkilökohtainen hygienia. Yksilöllisyys, itsetunto, minäkuva sekä fyysinen ja psyykkinen loukkaamattomuus. Vaaratilanteissa toimiminen. Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto 9 lk Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Ryhmässä toimiminen. TV- ja tietokonepelit. Erityistyöntekijöiden toiminnan esittely. Asiantuntijavierailut päiväkodeissa. Teemapäivät lapsille. Kouluun tututustumispäivä.

9 Ensimmäisellä luokalle luokalle tulevalle oppilaalle tehdään kouluterveydenhuollossa terveystarkastus ennen kouluvuoden alkua. Samalla luodaan perusta pitkäaikaiselle yhteistyösuhteelle lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhemmat kutsutaan mukaan ja aikaa varataan tunti. 1. Huoltajan ja lapsen haastattelu: Lapsen ja vanhempien mieltä askarruttavat asiat. Perheen terveystottumukset. Tieto kouluterveydenhuollon palveluista. 2. Lapsen terveydentilan arviointi: Pituus, paino, kasvun seuranta, ryhti, näkö, verenpaine, laboratoriotutkimukset tarvittaessa, rokotusohjelman mukaiset rokotukset. 3. Kouluvalmiuden kartoitus Vanhempien täyttämä lomake, koulutulokkaan tekemät tehtävät ja terveydentila. Hahmotus, hieno- ja karkeamotoriikka. Keskittyminen, muisti, äännevirheet. Lapsen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Kaverisuhteet, ryhmässä toimiminen. Kutsu suuhygienistin vastaanotolle ennen kouluvuoden alkua. Tehdään suun terveystarkastus ja ohjataan tarvittaessa hoitoon hammaslääkärille. esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Ensimmäisen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen. Syntyminen, kasvu ja kehitys. Henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa. Yksinkertaiset ensiaputoimet, yleisen hätänumeron 112 käyttö. Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot. Koululaisen arki: koulumatkat, aamupala, yhteinen ruokailu, uni ja nukkumaanmeno. Totuttelu kouluun. Iltapäivä- ja koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. Kummitoiminta. 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

10 Toisella luokalla kouluterveydenhoitajan terveystarkastus, johon vanhempien toivotaan osallistuvan. Vanhemmille lähetetään kyselylomake täytettäväksi tarkastusta varten. Terveystarkastus pitää sisällään seuraavia asioita: Lapsen ja vanhempien haastattelu. Lapsen terveydentilan arviointi: paino ja pituus, ryhti, näkö, rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja tarvittaessa verenpaine, hemoglobiini, kuulo. Tarkastuksesta annetaan kotiin kirjallinen palaute. Kutsu hammaslääkärin vastaanotolle. esiop. 1 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Toisen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Omasta terveydestä huolehtiminen: ravitsemus, puhtaus, lepo, ulkoilu, pukeutuminen, ryhti ja liikkuminen. Syntyminen, kasvu ja kehitys. Henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset vuorovaikutustaidot. Fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy. Turvallinen liikkuminen liikenteessä. Vaaratilanteiden välttäminen ja toimiminen vaaratilanteissa. Yksinkertaiset ensiaputoimet, yleisen hätänumeron 112 käyttö. 2.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Virkeä ihminen, joka on ulkona joka päivä ja syö terveellisesti." 6 lk Ryhmässä toimiminen ja sosiaaliset taidot. Kerhot. Terveys ja turvallisuus. Tytöt ja pojat. 7 lk Iltapäivä- ja koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. 8 lk 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

11 Kolmannella luokalla koululääkäri tekee yhdessä terveydenhoitajan kanssa terveystarkastuksen oppilaalle. Vanhemmille lähetetään terveyskyselylomake ja kutsu terveystarkastukseen. Terveydentilan tarkastus: yleisvaikutelma, psykososiaalinen kehitys, ravitsemus, allergiat, ruokarajoitukset, ihottumat, päänahka, kurkku, hampaat, korvat, nenä, silmät, puhe, imusolmukkeet, kilpirauhanen, sydän ja keuhkot, vatsa ja munuaiset, pulssi, tyrät, pojilta kivekset ja esinahka, lihaskunto, ryhti ja jalkojen pituuserot selän liikkuvuus, polvet, jalkaterät ja kävely. Tarvittaessa ohjataan fysio- tai ravitsemusterapeutille, kuraattorille, psykologille tai jatkotutkimuksiin. Vanhemmille kirjallinen palaute oppilaan terveydentilasta. Neljännellä luokalla tehdään tarvittaessa terveystarkastus terveydenhoitosuunnitelman mukaisesti. Hampaiden oikomisseulonta. esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Kolmannen ja neljännen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Terveyttä edistävät arkikäytännöt: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokailu, päivittäinen liikunta, oikeat työasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia ja pukeutuminen. Oppilas: Osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa. Tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä. Osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja. Tuntee turvallisen liikkumisen liikenteessä. Osaa tarvittaessa hälyttää ja hakea apua. Itsetunto (3. lk). Sosiaaliset suhteet (3. lk). Terveys (4. lk). Vanhempien antama kannustus (4. lk). Koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. 3.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Mielestäni hyvinvointi on terveistä elämäntavoista ja liikkumisesta tullutta mielihyvän ja terveyden aikaansaannosta." 8 lk 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

12 Viidennellä luokalla terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen: Pituus, paino, näkö, kuulo,ryhti, verenpaine ja suoritetaan tarvittavat rokotukset. Murrosikä, kasvu ja kehitys, ihmissuhteet. Hygienian hoito, ravinnosta, liikunnasta, unesta ja levosta huolehtiminen. Koulukiusaaminen, huolen- tai pelonaiheet. Kannustaminen päihteettömyyteen. Oppilas kutsutaan tarvittaessa suuhygienistille tai hammaslääkärille. Kuudennella luokalla tehdään tarvittaessa terveystarkastus oppilaan terveydenhoitosuunnitelman mukaisesti. Oppilas kutsutaan tarvittaessa suuhygienistille tai hammaslääkärille. 5.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Ettei ahdista tai ole mikään muu sairaus. Esim. astmakohtaus, kuumetta, flunssa jne..." 6.-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "On hyvä olo ja sopivan kokonen." esiop. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Viidennen ja kuudennen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Terveelliset elämäntavat. Liikunta ja lihashuolto. Pukeutuminen, ulkoasu. Kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot. Päihteet, valintatilanteet ja vastuun ottaminen. Ensiaputaidot. Turvallinen liikkuminen liikenteessä. Lisääntyminen. Läheisyyden tarve. Murrosiän muutokset. Seksuaalinen kehitys, oman kehon arvostaminen ja suojelu. Ihmissuhteet ja tunteiden säätely. Kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät. Ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut. Uni ja terveys (5. lk). Kehityksen yksilöllisyys (5. lk). Lapsena olemisen oikeus (5. lk). Siirtyminen yläkouluun (6. lk). Itsetunto: lapseen kohdistuvat vaatimukset (6. lk). Koulukerhot koulukohtaisesti. Teemapäivät, asiantuntijavierailut. Yläkouluun tutustumispäivä (6. lk). 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

13 Seitsemännellä luokalla terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen, johon vanhemmat kutsutaan mukaan. Oppilas saa etukäteen terveyskyselylomakeen kotona täytettäväksi. Tarkastuksesta kirjallinen yhteenveto vanhemmille. Terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti murrosiän kehityksen etenemiseen, oppilaan koulumotivaatioon, sosiaalisiin suhteisiin, terveystottumuksiin ja ammatinvalintaan liittyviin terveydellisiin tekijöihin. Terveystarkastuksen sisältö: Keskustelu oppilaan kanssa. Terveydentilan arviointi: pituus ja paino, näkö ja väriaisti, ryhti, verenpaine, hemoglobiini (tarvittaessa) ja rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyen tehdään yhteistyötä oppilaanohjauksen kanssa. Oppilas kutsutaan hammaslääkärille. Tarvittaessa kontrollikäynnit ja käynnit ehkäisevässä hoidossa. Opetetaan hammaslangan käyttö. 7-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Että on terve ja on kavereita. Ettei ole murheita." esi op. 7 lk 6 lk 1 lk 8 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Seitsemännellä luokalla terveystieto alkaa omana oppinaineena. Käsitellään mm. seuraavia asioita: Terveyden merkitys. Omien elintapojen vaikutus terveyteen. Uunen merkitys. Rravintosuositukset, ateriarytmi, energiatarve. Liikunnan vaikutukset terveyteen. Kasvu ja kehitys, oman yksilöllisen kasvun ymmärtäminen. Murrosiän muutokset, kehittyvä seksuaalisuus, kriittisyys seksuaaliasioissa. Ihastuminen, rakastuminen. Itsetunto, tunteiden ilmaiseminen, viestintä. Koulukiusaaminen. Henkilökohtainen puhtaus. Tupakka, tietoisku huumeista. Polkupyöräilijän ja jalankulkijan liikennesäännöt ja turvallisuussäännöt. Yläkoulu tutuksi. Yläkoululainen - lapsi vai nuori. Rajat - rakkautta ja turvallisuutta. Ehkäisevä näkökulma päihteiden käyttöön. Oppilaille järjestetään ehkäisevän päihdetyön päivä. 7-luokkalaisten ryhmäytymispäivä. Teemapäivät. 9 lk Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori

14 Kahdeksannella luokalla koululääkäri tekee yhdessä terveydenhoitajan kanssa oppilaalle terveystarkastuksen. Vanhemmille lähetetään kutsu tarkastukseen. Tarkastuksesta tehdään kirjallinen yhteenveto vanhemmille. Terveystarkastuksen sisältö: Terveydentilan tarkastus: yleisvaikutelma, psykososiaalinen kehitys, kasvun ja kehityksen arviointi, ravitsemustila, allergiat, ruokarajoitukset, puberteettikehitys, kivekset ja esinahka, ihottumat, suu, nielu ja hampaiden kunto, kaulan imusolmukkeet (tarvittaessa kainalot, nivuset), kilpirauhanen, sydän ja keuhkot, korvat, tarvittaessa nenä, lihaskunto, ryhti ja eteentaivutus, alaraajat. Lääkäri keskustelee oppilaan kanssa tupakan ja alkoholin käytöstä, ravitsemuksesta ym. terveyteen vaikuttavista asioista. Arvioidaan tarkastuksessa esiin tulleiden asioiden vaikutusta ammatinvalintaan ja niistä keskustellaan oppilaan kanssa Tarvittaessa ohjaus fysio- tai ravitsemusterapeutille, kuraattorille, psykologille tai jatkotutkimuksiin. esi op. 7 lk 6 lk 1 lk 2 lk 5 lk 3 lk 4 lk Kahdeksannen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Säännölliset elämäntavat. Harrastusten merkitys. Oman kunnon arviointi ja seuranta, kestävyysliikunta, lihaskuntoharjoittelu ja urheilijan ravitsemus. Yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot. Syömishäiriöt. Seurustelu. Seksuaaliterveys - ehkäisy ja sukupuolitaudit, nuoren seksuaaliset oikeudet, seksuaalirikoslaki. Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen. Sosiaalinen verkostoni. Hygienia ja puhtaudesta huolehtiminen. Alkoholi, tupakka ja muut päihteet, päihderiippuvuus, huumausainelaki. Yleisimmät vaivat ja itsehoito, tapaturmat ja ensiapu. Liikennekasvatus, mopoilijan liikennesäännöt. Lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö (poliisi). 8-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Hyvinvointi on sitä, että kaikki asiat on hyvin. Ympärillä on rakastavia ihmisiä ja on kaikki tarpeellinen: ruoka, vaatteita, talo." Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainillat Muu toiminta Terveystieto 8 lk 9 lk Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Jämäkkä vanhemmuus. Seksuaalinen kehitys, murrosikä. Tapakasvatus ja -kulttuuri. Ehkäisevän päihdentyön te ta. Oppilaille järjestetään ehkäisevän päihdetyön teemapäivä huumeista.

15 Yhdeksännellä luokalla tehdään tarvittaessa terveystarkastus. Terveyskasvatuksessa tuetaan nuoren taitoja ja voimavaroja rakentaa omaa tulevaisuuttaan korostaen nuoren vastuuta itsestään ja valinnoistaan. Jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyen tehdään yhteistyötä oppilaanohjauksen kanssa. Oppilas kutsutaan hammaslääkärin vastaanotolle. Kerrataan hampaiden kotihoito ja hammaslangan käyttö. Tiedotetaan hammashoitopalveluista. Korostetaan omaa vastuuta. 9-luokkalaisen ajatus: Mitä hyvinvointi on? "Hyvinvointiin vaikuttaa moni asia. Toiselle hyvinvointi on varallisuutta, toiselle rakkautta, joillekin ehkä terveyttä. Itselleni hyvinvointi on vapautta ja huolettomuutta. Mutta en ymmärrä miten kukaan voi voida hyvin tässä hektisessä oravanpyörässä, jossa kaikilla on kiire ja huolet painavat kuin taivas Atlaksen niskassa. Enkä ihmettele miksi täällä massin ja mammonan maassa voidaan pahoin ja paetaan alkoholin turvin sitä ihmisenä olemisen tuskaa." Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Vanhempainilla t Muu toiminta esi op. 7 lk 6 lk 1 lk Terveystieto 8 lk 2 lk 5 lk 9 lk 3 lk 4 lk Terveydestään huolehtiva, itsestään ja muista vastuuta ottava nuori Yhdeksännen luokan aikana käsitellään seuraavia asioita: Uni, lepo, ravinto ja liikunta syventäen. Terveyttä edistävä ympäristö. Oman terveyden uhkakuvat. Keskeiset terveydenhuoltopalvelut ja kansalais-järjestöjen työ. Omat ruokailutottumukset. Vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet. Uuden ravintotiedon kriittinen puntarointi. Suomalaisten kansantaudit ja niiden yhteys ravitsemukseen. Liikunnan merkitys, ryhti ja lihastasapaino. Oma liikuntaohjelma/ jaksamisohjelma. Raskauden keskeyttäminen. Seksuaalisuuden monimuotoisuus. Kehitykseen ja ikäkauteen liittyvät kriisit ja niistä selviytyminen. Mielenterveys. Henkilökohtaiset voimavarat. Ihmisen erilaisuus ja vammaisuus. Huumeet, oman päätöksenteon vahvistaminen. Väestönsuojelu ja suojautuminen. Vesi- ja tieliikenneturvallisuus. Jatkoon luotsaaminen laajemmin kuin vain opinnot, esim. asunnon ja työpaikan haku ym. elämänkäytäntöjä. Tulevaisuuden kuvien luominen, maailmalle siirtyminen, jatko-opintojen tärkeys. Seksuaalinen kehitys, murrosikä. Elämänhallinta. Oppilaille järjestetään ehkäisevän päihdetyön teemapäivä huumeista.

16 2. TERVEYS- RESEPTI

17 ELINTAPOJEN INVENTAARI Ihminen haluaa elää oman tyhmän päänsä mukaan, totesi kirjailija Dostojevski 150 vuotta sitten. Tämä ajatus on voitu vahvistaa myös tieteellisesti: ihmiset haluavat vaikuttaa elämänsä suuntaan ja muuttavat myös elintapojaan kymmenen kertaa todennäköisemmin omasta halustaan kuin muiden kehotuksesta. Terveelliset elintavat, kuten monipuolinen ruoka, säännölliset ateriat, säännöllinen liikunta, riittävä vuorokautinen uni, tupakoimattomuus ja alkoholia vain kohtuullisesti tai ei lainkaan, edistävät terveyttä ja suojaavat sairastumiselta. Terveysreseptin avulla voi arvioida omia ja perheensä tai perheen koululaisen elintapoja yhdessä ja miettiä muutosten tarpeellisuutta. Elintapojen muuttaminen kannattaa aloittaa pienistä, konkreettisista asioista jokapäiväisessä elämässä, esimerkiksi ruoka-annosten pienentämisestä, nukkumaan menemisestä puoli tuntia aikaisemmin tai portaiden käytöstä hissin sijasta. Kun ensimmäinen muutos on tehty, voi miettiä seuraavaa askelta. Tietoa ja tukea elintapojen muuttamiseen saa esimerkiksi tämän kirjan loppuosassa olevista asiantuntijakirjoituksista. On hyvä miettiä etukäteen, kuinka paljon muutoksen tekeminen vaatii aikaa. Onnistuuko se välittömästi vai tarvitaanko sen tekemiseen enemmän aikaa: viikko, kuukausi, puoli vuotta vai vielä kauemmin? Terveysreseptin voi ottaa mukaan myös kouluterveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle, jos elintapojen muutoksista on tarpeen keskustella asiantuntijan kanssa. uiminen liikuntaharrastukset Liikunta lenkkeily säännöllinen ulkoilu vihannekset liha Terveellinen ruoka hedelmät kala kasvikset marjat juurekset Miten hoidan terveyttäni? Uni Hygienia 9-10 tuntia aamuin illoin peseytyminen Ajatuskartta terveydestä (Tyttö 13 v.) 7.-luokkalaisen tekemä ajatuskartta terveydestä.

18 TERVEYSRESEPTI Miten seuraavat elintavat ja tottumukset toteutuvat perheessänne. Rastittakaa se vaihtoehto, joka kuvaa parhaiten tilannettanne? monipuolinen ruoka säännölliset ateriat sopiva paino suhteessa pituuteen säännöllinen liikunta riittävä vuorokautinen uni lepo tupakoimattomuus alkoholin käyttö kohtuullista/ei lainkaan oman terveydentilan seuraaminen toteutuu hyvin toteutuu kohtalaisesti toteutuu huonosti Mihin edellä mainituista asioista aiotte lähitulevaisuudessa panostaa. Numeroikaa tärkeysjärjestyksessä 1-3 tärkeintä? riittävä uni ja lepo säännölliset ateriat monipuolinen ruoka painonhallinta tupakoinnin lopettaminen alkoholin käytön vähentäminen liikunnan lisääminen säännölliset terveystarkastukset Mikä on ensimmäinen muutos, jonka aiotte tehdä perheenne elintavoissa? Päiväys: / 200

19 TIETOA TERVEYDESTÄ

20 3. KUNNON RUOKAA

21 Koululaisen ruokailutottumukset Suomen Sydänliiton Tahtonaisen Sydäntestiä mukaellen Rastita vastaukset lapsesi tottumusten mukaan. Lapsi syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja jokaisella aterialla. Lapsi käyttää useimmiten tummaa tai vaaleaa täysjyväleipää. Lapsen leivällä on margariinia ja perheen ruoanvalmistuksessakin pehmeää kasviöljypohjaista rasvaa. Maitovalmisteet, lihavalmisteet ja valmisruoat valitaan useimmiten vähärasvaisina tai rasvattomina. Lapsi syö kalaa vähintään kahdesti viikossa. Leipä, leivänpäällinen ja valmisruoka valitaan tavallisesti vähäsuolaisena. Sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien ja mehujen sijasta janojuomana on vesi. Lapsi syö makeisia yleensä enintään kerran viikossa. Kyllä Ei En tiedä Jokainen KYLLÄ-vastaus edistää lapsen terveyttä. Jokainen EI-vastaus kertoo muutoksen paikat. EN TIEDÄ -tilanne on syytä muuttaa pikaisesti tietämiseksi.

22 Yleensä syön ruokaympyrän mukaisesti, paitsi joskus kasvislohko pääsee paisumaan. On mukava syödä terveellisesti, koska se pitää terveenä ja eihän siitä haittaakaan ole. (Poika 13v.) Elinvuosia kullanmurulle Tanja Stepanow, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Kuntoutuskeskus Kankaanpää Mirja Huuskonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Terveellinen ruokailu pähkinänkuoressa Ruokavalinnat vaikuttavat lapsen sydän- ja verisuoniterveyteen, painonkehitykseen ja riskiin sairastua eri sairauksiin joko lapsuudessa tai myöhemmin aikuisiässä. Jokainen terveellinen valinta on hyväksi. Terveelliset ruokailutottumukset ovat helppo juttu, kun muutama perusasia on kohdallaan. Säännöllinen ateriarytmi on kaiken a ja o. Lautasmalli helpottaa aterian koostamista. Jatkuva makeisten napostelu ja välipalasyöminen altistavat painonnousulle ja hampaiden reikiintymiselle. Tasapainoinen ruokailu ja riittävä liikunta luovat hyvän perustan lapsen kehitykselle. Muista, että lapsena omaksutut ruokailutottumukset säilyvät aikuisikään. Kokoa ateria lautasmallin mukaan näin!

23 Tasapainolla hyvään painoon Lasten ja nuorten lihavuus on yli kaksinkertaistunut 25 vuodessa. Jopa % kouluikäisistä lapsista on liikapainoisia. Lapsen painonnousun syytä on hyvä pysähtyä pohtimaan ja miettiä esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa keinoja tilanteen korjaamiseksi. Liikapainoisuuteen on suhtauduttava vakavasti kuitenkaan lasta kuormittamatta. Kasvavalla lapsella ei painon pudotus ole yleensä tarpeen, vaan painonnousun pysäyttäminen riittää. Pituuskasvu tasoittaa tilanteen. Terveelliset ruokailutottumukset on tärkeää omaksua paitsi sopivan painonkehityksen, myös terveyden säilyttämisen kannalta. Ruokavalinnoilla voidaan ehkäistä monien sairauksien, kuten esimerkiksi valtimotautien ja diabeteksen syntyä. On muistettava, että lapset ovat ruumiinrakenteeltaan erilaisia. Vanhempina meidän on yritettävä tulkita oman koululaisemme kehitystä mahdollisimman hyvin. Pääasia on, että lapsi kasvaa aikuiseksi omaa sopivaa tahtiaan. Hyvä ruokailu ja muut tasapainoiset elämäntavat antavat hänelle riittävät ainekset pitkään ja mahdollisimman terveeseen elämään.

KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU

KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU KOULUIKÄISEN TERVEYDEN POLKU HYVÄT VANHEMMAT Lasten hyvinvointia turvaamassa on monia erilaisia suojaavia verkostoja. Tässä vanhemmille tarkoitetussa koosteessa on haluttu kuvata esikoulun, koulun, kouluterveydenhuollon

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ Elämäntaidot Kari Seppänen Muokattu Sami Kalajan esityksestä Urheilijan hyvä päivä Minkälainen on Sinun hyvä päiväsi? q Uni / lepo q Herätys q Aamupala q Koulumatka q Liikuntatunnit

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Nuoret 1 Rakenna oma ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot