1. Arvot ja toiminta-ajatus. 2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Arvot ja toiminta-ajatus. 2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet"

Transkriptio

1 1. Arvot ja toiminta-ajatus Moision koulussa opitaan perusopetuksen luokkien perustietoja ja taitoja. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan kehittämään itseään yhteistyökykyiseksi, vastuulliseksi, aktiiviseksi ja suvaitsevaiseksi kansalaiseksi, jolla on hyvät vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot. Koulumme on turvallinen ja aktiivinen yhteisö, jossa noudatamme sovittuja sääntöjä ja toimintatapoja. Kodin ja koulun yhteistyö tukee oppilaan kasvua. Koulumme toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. 2. Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Moision koulun tärkein tehtävä on huolehtia kaikkien oppilaiden oppimisesta. Oppimiseen, oppimisen tukemiseen ja työskentelyyn kannustamiseen käytämme vaihtelevia työtapoja ja opetusmenetelmiä sekä erilaisia tukimuotoja. Opetuksen lähtökohtana on oppimiskäsitys, jossa oppiminen on aktiivista ja päämääräsuuntautunutta, itsenäistä ja yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on oppilaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Suvaitsevaisuus ja vastuullisuus ovat Moision koulun kasvatustoiminnan painopisteitä. Tavoitteemme on, että koulumme on kaikille oppilaille hyvä oppimispaikka, jossa ongelmiin puututaan ja jokaisen oppimista ja kasvua tuetaan. Sosiaalisten taitojen kehittäminen auttaa erilaisuuden hyväksymistä. Moisiolla vaalitaan ja edellytetään hyvää, tilanteen mukaista käyttäytymistä ja puhetapaa. Moision koulu on rauhallinen ja innostava oppimisympäristö, jossa jokaisen on hyvä oppia ja kehittyä itsetunnoltaan vahvaksi, toiset huomioon ottavaksi ihmiseksi. Sopimattomaan käyttäytymiseen ja koulukiusaamiseen puututaan välittömästi ja oppilaita rohkaistaan tuomaan ongelmat koulun aikuisten tietoon. Koulumme on luova ja aktiivinen. Koulun kehittäminen on kaikkien moisiolaisten jatkuva, yhteinen tehtävä. Toteutamme erilaisia projekteja ja reagoimme ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Kestävän kehityksen periaatteet ovat Moisiolla sekä kasvatuksellisia tavoitteita että käytännön toimintaa. Kansainvälisyys osana Moision koulun toimintaa avartaa oppilaiden maailmankuvaa ja edistää suvaitsevaisuutta. 1

2 3. Kieliohjelma Noudatamme Ylöjärven kaupungin perusopetuksen kieliohjelmaa. 4. Moision koulun tuntijako ja jaksotus Oppiaine 7 lk. 8 lk. 9lk. yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A1-kieli B1-kieli Matematiikka Biologia Maantieto Fysiikka 1, ,5 Kemia 1, ,5 Uskonto tai elämänkatsomustieto Terveystieto 0,5 1,5 1 3 Historia Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Kotitalous 3 3 Käsityö (tekninen työ ja tekstiilityö) 3 3 Liikunta Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Yhteiset oppiaineet yhteensä Kaksivuotiset valinnaiset (3) Yksivuotinen valinnainen 1 1 A2-kieli (vapaaehtoinen) * Valinnaiset/vapaaehtoiset oppimäärät 0/2 7 6/7 13/16 Vuosiviikkotunnit yhteensä 30/ /31 90/93 A1-kieli englanti *Vapaaehtoinen A2-kieli ruotsi tai saksa korvaa oppilaan yhden kaksivuotisen valinnaisaineen 8. ja 9. luokilla ja 8.luokan lyhyen valinnaisaineen B1-kieli ruotsi B2-kielinä voi opiskella valinnaisina oppimäärinä latinaa, ranskaa, saksaa, venäjää ja espanjaa. 2

3 Tuntijako jaksoittain 7. LUOKKA 8. LUOKKA 9. LUOKKA I II III IV I II III IV I II III IV AI A-KIELI B1-KIELI MA FK BG HY UE 2 2 *2 *2 2 2 **2 **2 TE 1 1 *1 *2 *1 *2 2 2 **2 **1 **2 **1 OPO LI MU KU KÄ KOT VAL pitkä VAL lyhyt 2 2 A-kieli*** Yhteensä 30/32 30/32 30/32 30/32 29/32 31/28 29/32 31/28 30/31 30/31 30/31 30/31 * 8 A-E luokat ** 8. F-J luokat *** vapaaehtoinen A-kieli 5. Toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset Oppimisympäristö Moision koulu sijaitsee Ylöjärven kaupungissa, Kuruun ja Viljakkalaan menevän tien varressa samassa pihapiirissä entisen lukion kanssa (Moision koulu, Kuusistontie 1, Ylöjärvi), jossa lukuvuonna käy koulua Siivikkalan koulun luokkalaiset. Koulun ympäristössä on asutusta. Kirkko, kaupungin kirjasto Leija, urheilukentät, urheilutalo-uimahalli sekä Haaviston pururata ovat lähellä. Lähietäisyydellä ovat myös Veittijärvi ja Keijärvi sekä vielä metsää ja peltoa. 3

4 Koulurakennuksen vanhin osa on otettu käyttöön vuonna Sen jälkeen koulua on laajennettu ja saneerattu ja 1990-luvuilla kasvavaa oppilasmäärää ja nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Erityisopetus, oppilaanohjaus, koulukuraattori ja terveydenhoito on keskitetty omaan oppilashuoltosiipeensä, jossa toimii myös kaupungin yleinen hammashoitola. Viihtyvyyttä luovat koulun ruokala, joka on yhteinen lukion kanssa, kirjasto Kirppu, kasvihuone ja viherkasvit sekä vitriinit. Lukuvuoden oppilasmäärälle, noin 460 oppilasta, Moision tilat ovat riittävät. Koulun piha on kunnostettu osittain kesällä 2012: välituntiliikuntaan on saatu välineitä ja huoltoajolle oma sisäänkäynti Moisiontien kautta rakennuksen taakse. Huoltoajoa ei pitäisi enää olla koulupihassa. Viihtyisyyttä luovatt pihan ja sen ympäristön puut ja biologian luokkien edessä olevat kukkaistutukset. Koulurakennuksesta ja sen kunnosta vastaa Ylöjärven kaupungin Tilakeskus. Opetustilat on pyritty järjestämään mahdollisimman toimiviksi, turvallisiksi ja viihtyisiksi huomioiden erityistilojen poikkeukselliset olosuhteet. Oppilaita ohjataan työskentelemään yhdessä sovittujen sääntöjen, turvallisuusohjeiden ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Työskentely koulualueen ulkopuolella tapahtuu opettajan antamien ohjeiden mukaan. Moision koulun läheisyydessä työskennellään mm. seuraavissa paikoissa:entinen lukio, Räikän, Tiuravuoren ja Haaviston urheilukentät, kuntopolut,, Ylöjärven kirkko, Ylöjärven kirjasto Leija, ympäröivä luonto, Elovainion liikuntakeskus. Oppilaat vierailevat opettajien kanssa myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi muissa oppilaitoksissa, elokuvissa, teattereissa, lehtitaloissa ja käräjäoikeudessa. Koulun järjestyssäännöt ovat tällöin voimassa. Leirikoulujen ja luokkaretkien ohjelmat hyväksytään johtokunnassa lukuvuosittain koulun työsuunnitelman yhteydessä. Koulun ulkopuolisesta opetuksesta informoidaan huoltajia. Psyykkisenä oppimisympäristönä Moision koulu on turvallinen ja toimiva. Moisiolla pidetään tärkeänä Meidän Moisio -henkeä. Joka jaksossa pidettävät luokkakokoukset, joihin oppilaskunnan hallitus tekee esityslistan, oppilastöiden näyttely maaliskuussa, oppilaskunnan järjestämät tapahtumat ja tukioppilastoiminta edesauttavat koulun hengen kehittymistä. Koulun järjestyssäännöillä on tavoitteena turvata oppilaille, opettajille sekä muulle henkilökunnalle rauhallinen ja työskentelyä, oppimista sekä viihtyisyyttä tukeva työympäristö. Yhdessä sovitut järjestyssäännöt annetaan tiedoksi oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alussa jaettavassa syystiedotteessa ja niitä voidaan tarvittaessa muuttaa opettajakunnan kokouksessa. Järjestyssäännöt hyväksyy koulun johtokunta. Koulun kaikki aikuiset ovat oikeutettuja ja velvollisia oppilaan kasvattamiseen. Moision koulun järjestyssäännöt Moision koulu on useamman sadan ihmisen yhteisö. Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi tarvitsemme yhteiset säännöt, jotka asettavat tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle ja näin tukevat perusopetuksen tavoitteiden mukaista oppilaan kasvua suvaitsevaksi, yhteistyökykyiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi. Näitä selkeitä sääntöjä noudattamalla takaamme sen, että jokainen oppilas ja jokainen henkilökunnan jäsen voi työpäivän aikana tuntea olonsa koulussa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Säännöt ovat voimassa kouluaikana sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. 4

5 Sääntöjen rikkomisesta voidaan antaa rangaistus, jolloin noudatetaan perusopetuslain 36 :n ja perusopetusasetuksen 18 :n mukaisia rangaistuskäytäntöjä. Mahdollisia rangaistuksia ovat enintään kahden tunnin jälki-istunto ja kirjallinen varoitus sekä isommista ja toistuvista rikkeistä koulutuslautakunnan päätöksellä tapahtuva enintään kolmen kuukauden erottaminen koulusta. Hyvät tavat ja muiden huomioon ottaminen Jokaisen kouluyhteisön jäsenen velvollisuus on omalta osaltaan huolehtia viihtyisyydestä koulussa. Koulussa käyttäydytään toisia kohtaan asiallisesti, käytetään asiallista kieltä, pukeudutaan asiallisesti ja tilanteen mukaisesti sekä noudatetaan yhteisiä aikatauluja ja annetaan toisille työrauha. Kiusaamista ei sallita missään muodossa. Koulun tiloja, omaisuutta tai piha-aluetta ei roskata eikä muuten vahingoiteta. Vahingontekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Myös toisten omaisuutta pitää kunnioittaa. Opettajien ja koulun muun henkilökunnan järjestyksen ylläpitämiseksi antamia ohjeita ja käskyjä noudatetaan. Muiden huomioimista on myös se, että noudattaa voimassa olevaa tupakkalakia. Tupakkavalmisteiden ja tupakointivälineiden tuominen kouluun on kielletty. Tupakkalaki kieltää yksiselitteisesti kaiken tupakoinnin kaikkina aikoina sellaisten kiinteistöjen alueella, jossa pääsääntöisesti oleskelee alle 18-vuotiaita. Siihen ei kukaan voi myöntää mitään poikkeuksia. Ei myöskään Moision koulu. Jos oppilas tavataan tupakoimasta koulun alueella, seuraa siitä tunti jälki-istuntoa ja ilmoitus kotiin. Jos tilanne toistuu, kolmannen ilmoituksen jälkeen asia siirtyy poliisille. Päihteiden tuominen kouluun ja päihtyneenä esiintyminen on kielletty. Koulupäivä ja koulualue Kouluaikaa ovat työjärjestyksen mukaiset työpäivät sekä koulun järjestämät tilaisuudet matkoineen. Koulualueella tarkoitetaan koulurakennusta ja lähikatujen rajaamaa koulurakennuksen tonttia. Välituntialue on Kuusistontiehen ja hiekkakentän koulunpuoleiseen reunaan rajoittuva koulun etupiha. Oppilas saa koulupäivän aikana poistua koulualueelta vain saatuaan siihen luvan terveydenhoitajalta tai joltakin koulun opettajalta. Työskentely oppitunneilla Oppitunneille tullaan ajoissa koulutyössä tarvittavat välineet mukana. Oppitunnilta lähdettäessä luokka jätetään siistiksi. Oppitunneilla ei syödä eikä juoda. Matkapuhelimet, cd-soittimet yms. välineet on pidettävä pois päältä oppituntien ajan. Opettajalla on oikeus määrätä jäljellä olevan oppitunnin ajaksi haltuunsa otettavaksi kyseinen väline. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan opetustilasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Mikäli oppilas ei noudata poistumismääräystä ja koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, on rehtorilla ja opettajalla oikeus käyttää peruskoululain/asetuksen mukaisia tarpeellisia voimakeinoja oppilaan poistamiseksi. 5

6 Mikäli oppilas häiritsee koesuoritusta, lunttaa tai menettelee kokeessa muulla tavoin vilpillisesti, hänet voidaan määrätä poistumaan koetilanteesta. Kokeen arvosanaksi annetaan hylätty ja oppilasta voidaan rangaista epäasiallisesta käyttäytymisestä. Viimemainittu koskee myös epärehellistä menettelyä koetta vastaavissa itsenäisissä tehtävissä. Jos oppilas ei ole tehnyt kotitehtäviään, opettajalla on oikeus määrätä oppilas tekemään tehtävät erityisopettajan luokkaan koulupäivän päätyttyä. Koetunnin alussa oppilaat jättävät suljetut kännykkänsä ja muut tietotekniset laitteensa opettajapöydälle. Koulun tietoverkko Jokainen oppilas saa Moision kouluun tullessaan tunnuksen ja salasanan koulun sisäiseen verkkoon. Tunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa toisten käyttöön. Jokainen oppilas on vastuussa omalla käyttäjätunnuksellaan tehdyistä asioista. Koulun sisäinen verkko mahdollistaa omien tiedostojen hallinnan miltä tahansa koulun koneelta. Ohjelmien tai koulutyöhön liittymättömien tiedostojen, mm. musiikkitiedostojen, tallentaminen on tekijäinoikeuslakien mukaan kielletty. Tietokoneilla työskennellään opettajien ohjeiden mukaisesti ja tehdään oppiaineisiin liittyviä tehtäviä. Välituntisin oppilas voi pelata internetpelejä, surffata asiallisilla sivuilla ja lukea sähköpostejaan. Mikäli oppilas rikkoo sovittuja sääntöjä, seuraa siitä hänelle määräaikainen kaikkien koulun tietokoneiden käyttökielto. Välitunnit Välitunnit vietetään välituntialueeksi nimetyllä alueella. Sen ulkopuolelle saa poistua vain saatuaan siihen luvan. Lumipallojen ja kivien heittely on kielletty. Vahingonaiheuttaja on henkilökohtaisesti korvausvelvollinen lumipallon tai kivien heittämisestä aiheuttamistaan tapaturmista ja vahingoista. Välitunneilla on sisätiloissa vältettävä metelöintiä ja muuta häiritsevää sekä epäasiallista käyttäytymistä. Ruokailu Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Oppilas saa ruokailla ainoastaan omalla ruokailuvuorollaan, ellei hänelle ole myönnetty siitä poikkeusta. Ruokailun päätyttyä jokaisen velvollisuus on palauttaa astiat sovitulla tavalla 6

7 Poissaolot ja myöhästymiset Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hän saa poistua koulusta vain terveydenhoitajan tai jonkun opettajan luvalla. Oppilaan huoltajan tulee viipymättä selvittää oppilaan poissaolot Wilma-ohjelmassa tai kirjallisesti. Jos oppilas on koulusta poissa yli kaksi päivää, on oppilaan huoltaja velvollinen ilmoittamaan viimeistään kolmantena päivänä poissaolon syyn luokanvalvojalle. Oppilaan velvollisuus on tuoda heti kouluun palattuaan selvitys poissaolostaan luokanvalvojalle. Luokanvalvoja voi hyväksyttävästä syystä antaa oppilaalle luvan enintään viikon poissaoloon. Koulun rehtori voi myöntää oppilaalle yli viikon kestävän vapautuksen koulun käynnistä. Oppilaan tulee ennen poissaoloaan hyvissä ajoin kysyä opettajilta läksyt poissaolonsa ajaksi. Myöhästymisen korvaamisesta noudatetaan kulloinkin vallitsevaa opettajakokouksen päättämää käytäntöä. Arkikäytänteet Moisiolainen tulee ajoissa tunnille, jättää ulkovaatteet naulakkoon ja ottaa lippalakin, pipon tai muun päähineen pois päästänsä sekä sulkee kännykkänsä oppitunnin ajaksi. Oppilas keskittyy opiskeluun, antaa työrauhan itselleen ja muille oppilaille sekä opettajalle. Opettajat edellyttävät hyvää käytöstä ja puuttuvat häiriöihin. Luokka jätetään siistiin kuntoon seuraaville tulijoille. Oppilas käyttäytyy koulun sääntöjen mukaisesti myös liikuntatiloissa, ruokalassa, kanslioissa, opettajainhuoneessa ja Kirpussa. Juhlasaliin mentäessä jätetään kengät salin ulkopuolelle. Välitunnin oppilas saa viettää sisällä tai ulkona koulun alueella. Koulun välituntialue on koulun järjestyssäännöissä määritelty Moision koulun pihan alue. Sovituilla välitunneilla oppilaat voivat käyttää koulun kirjastoa ja sen tietokoneita. Välituntivalvonnasta huolehtivat opettajat apulaisrehtorin laatiman valvontalistan mukaisesti. Välitunneilla käyttäydytään rauhallisesti. Jos oppilas poistuu koulun alueelta koulupäivänsä aikana, hänellä on oltava koulun aikuisen antama lupa. Aineenopettaja merkitsee Wilma-ohjelmaan oppilaan poissaolon. Jos oppilas on koulukuraattorin tai terveydenhoitajan luona, poissaoloa ei merkitä.. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta poissaolopäivän aamupäivän aikana. Oppilas voi anoa lupaa olla pois koulusta erillisellä lomakkeella tai sähköisellä lomakkeella. Luokanvalvoja voi hyväksyttävästä syystä myöntää oppilaalle luvan poissaoloon koulusta enintään viideksi päiväksi ja rehtori sitä pidemmäksi ajaksi. Poissaolon aikaiset tehtävät oppilas kysyy etukäteen opettajilta ja suorittaa ne omatoimisesti. Lähtökohtana on pienen puuttumisen politiikka. Ennen rangaistuksen antamista opettaja keskustelee oppilaan kanssa tapahtuneesta. Keskustelun jälkeen opettaja voi antaa harkintansa mukaan jälki-istunnon. Häiritsevä oppilas voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja puhutella. Luokasta poistamiset merkitään Wilmaan. Luokanvalvoja ilmoittaa oppilashuoltotyöryhmälle, kun oppilaalla on kolme luokasta poistamista. Opettaja kirjaa kaikki luokasta poistamisensa lomakkeelle, joka toimitetaan lukuvuoden lopussa rehtorin kansliaan. Rehtorin puhuttelee oppilaan, joka opettajan antamista rangaistuksista ja kasvatuksellisista keskusteluista huolimatta jatkaa Moision koulun sääntöjen rikkomista. 7

8 Rehtorin puhuttelu saatetaan oppilaan huoltajille tiedoksi. Peruskoululaki, peruskouluasetus 17. Oppilas on myöhästynyt tunnilta, kun opettaja on aloittanut oppitunnin. Myöhästymiset merkitään Wilma-ohjelmaan. Viidestä myöhästymisestä oppilas saa jälki-istunnon, jonka luokanvalvoja kirjoittaa. Jos oppilas myöhästyy koko oppitunnin, opettaja määrää hänet tekemään suorittamatta jääneen oppitunnin erityisopetukseen. Koululla on kaksi ruokavuoroa klo ja Jokainen oppilas ruokailee vain kerran omalla ruokavuorollaan. Ruokailuun mentäessä päällysvaatteet, päähineet ja reput jätetään naulakoille. Ruokailussa odotetaan vuoroa rauhallisesti etuilematta. Ruokaa annostellaan sopiva määrä ja noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Ruokailussa huolehditaan oman ruokapaikan siisteydestä ja ruokailun jälkeen ruokailuvälineet palautetaan niille varattuun paikkaan. Oppilaat on vakuutettu koulupäivän ajan tapaturman varalta. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa omaisuusvahinkoja. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada käyttöönsä henkilökohtainen säilytyslokero, jossa hän voi säilyttää omia tavaroitaan. Käytöstä ei peritä maksua, mutta jos avain katoaa, oppilas joutuu korvaamaan avaimen teettämisestä aiheutuneet kustannukset. Koulumatkoilla noudatetaan hyviä tapoja ja liikennesääntöjä sekä käytetään julkisia kulkuväyliä ja jätetään yksityisalueet rauhaan. Koulun pihalla polkupyörät ja mopot jätetään niille varatuille paikoille. Koulukyytejä odotetaan asiallisesti ja noustaan linja-autoihin ryntäilemättä. Jokainen oppilas huolehtii matkakortin asiallisesta käytöstä ja käyttäytyy linja-autossa ja taksissa asiallisesti. Kaikissa Moision koulun varsinaisissa opetustiloissa on sisäpuhelin, tietokoneet, videotykki, dokumenttikamera, videonauhuri. Kieliluokissa on myös nauhuri/cd-soitin. Kielten opetuksen käytössä on lisäksi nykyaikainen kielistudio. Koulussa on kaksi varsinaista tietotekniikan opetustilaa ja Kirpun tietokoneet. Kaikkien käytössä on video- ja digitaalikameroita sekä editointilaite. Yleisissä tiloissa on infotelevisiot. Koulussa on keskusradio ja keskustelevisio Moisio-tv. Koulun tiloissa tai kalusteissa ja laitteissa havaitut viat ja puutteet ilmoitetaan kiinteistönhoitajille, av-vastaavalle, mikrotukihenkilölle, apulaisrehtorille tai rehtorille. Moision koululla käytetään seuraavia lomakkeita koulutyön tukena: Oppikirjojen kierrätyslomake Kurssin alussa oppilas kirjoittaa nimensä listaan ja oppikirjaan sille varatulle paikalle. Kurssin lopussa oppilas kuittaa samaan listaan palauttaneensa kirjan. Korvaus vahingoittuneesta koulun omaisuudesta Jos oppilas kadottaa tai huolimattomuudellaan tuhoaa oppikirjan tai koulun omaisuutta, hän on velvollinen korvaamaan sen. Korvausvaatimus lähetetään oppilaan huoltajalle tai annetaan oppilaalle itselleen. Tiedote huoltajalle oppilaan kanssa käydystä keskustelusta Kun oppilas häiritsee tai käyttäytyy sopimattomasti koulussa, opettaja voi lähettää siitä kirjallisen viestin kotiin. Ennen tiedotteen lähettämistä opettaja keskustelee oppilaan kanssa. Huoltajat kommentoivat lapsensa käyttäytymistä lomakkeeseen ja se palautetaan. Myös Wilma.ohjelman pikatiedotteena opettaja voi lähettää oppilaan huoltajille tiedon käydystä keskustelusta. 8

9 Tupakointi/nuuskan käyttö koulussa Poissaololupa-anomus Huoltaja voi anoa oppilaalle lupaa olla pois koulusta lukuvuoden aikana. Luokanvalvoja voi hyväksyttävästä syystä antaa oppilaalle luvan poissaoloon korkeintaan viideksi päiväksi ja rehtori sitä pidemmän. Käsitelty anomus annetaan oppilaalle kotiin vietäväksi. Huoltaja voi täyttää anonuksen koulun kotisivujen kautta myös sähköisesti. Poissaolovihko Luokanvalvoja antaa oppilaalle poissaolovihkon. Huoltaja selvittää vihkoon kaikki oppilaan poissaolot, mikäli huoltaja ei ole ottanut Wilma-ohjelman huoltajaliittymää käyttöönsä. Jälki-istunto Rangaistus kirjoitetaan lomakkeelle, jonka luokanvalvoja antaa oppilaalle tai lähettää hänen huoltajalleen. Jälki-istunto merkitään rangaistuskirjaan. Oppilas palauttaa lapun jälki-istuntoa valvovalle opettajalle. Kehotus Jos oppilas on saamassa hylätyn arvosanan tai hänen arvosanansa on laskemassa useita numeroita, aineenopettaja antaa oppilaalle kehotuksen opiskelun tehostamiseksi. Kehotus läheteätään koulun kansliasta huoltajille, ja oppilas palauttaa sen huoltajan allekirjoittamana aineenopettajalle. Kehotusten lähettämispäivät sovitaan jaksoittain. Varoitus luokalle jäämisestä Rehtorin puhuttelu Tiedote oppilaalle ja hänen huoltajilleen tukiopetuksen tarjoamisesta Kasvatuskeskustelu Koulun tilat Kirppu, koulun kirjasto Kirppu on kaikkien moisiolaisten olohuone. Se tarkoittaa, että Kirpussa on kaikille taattava oleskelu- ja työskentelyrauha. Kirppu on päivittäin auki sovituilla välitunneilla ja aukeaa, kun valvova opettaja ehtii oppitunniltaan avaamaan oven. Sisäänkäynti on Kirpun portaiden viereisestä ovesta. Kirppuun mentäessä takit, päähineet ja reput jätetään naulakkoon. Syöminen ja juominen on kielletty. Oppituntikäyttöä varten lainatiskillä on tilan varauslista, johon opettajat merkitsevät varauksensa. Kirpussa voi lukea päivän sanomalehdet sekä joitakin aikakauslehtiä. Lisäksi siellä voi pelata shakkia ja käyttää tietokoneita. Kirpun tietokoneilla on samat säännöt kuin koulun muillakin tietokoneilla. Jos oppilas rikkoo sääntöjä, seuraa siitä hänelle käyttökielto kahdeksi viikoksi. Käytännön syistä kunkin tietokoneen ympärillä saa kerralla olla vain yksi oppilas. Tietokoneiden ympärillä ei saa seisoskella eikä istua pöydillä. Kirppu toimii pääasiassa käsikirjastona, joten tietokirjoja ei pääasiassa lainata kotiin ollenkaan. Kaunokirjallisuutta Kirpusta voi lainata. Kirjan laina-aika on kolme viikkoa, jota voidaan jatkaa kerran kahdella viikolla. Lainauksen yhteydessä täytetään lainakuitti, jonka valvova opettaja varmentaa. Täytetty lainakuitti sijoitetaan punaisessa hyllytaskussa kirjan paikalle, hyllyyn. Mikäli oppilas hukkaa tai turmelee Kirpusta lainatun kirjan, on hän velvollinen korvaamaan sen. 9

10 Erityisopetustilat ja oppilashuoltosiipi Moision koulun erityisopetus, oppilaanohjaus, koulukuraattori ja terveydenhuolto on keskitetty omaan oppilashuoltosiipeensä, jossa on myös Ylöjärven kaupungin hammashoitola. Pääsääntöisesti oppilashuoltosiipi ei ole Moision koulun oppilaiden välituntialuetta. Oppilaat noudattavat lukuvuosittain annettuja ohjeita. Kielistudio ja tietotekniikkaluokat Moision koulussa on kielistudio, jossa on 24 oppilaspaikkaa. Jokaisella oppilaalla on käytössään tietokone, jossa on digitaalinen, interaktiivinen audio-video nauhuri. Pyrkimyksenä on, että jokainen kielenopiskeluryhmä pääsisi kerran kahdessa viikossa opiskelemaan kielistudioon. Kielistudioon mentäessä oppilas jättää ulkovaatteet luokan ulkopuolella olevaan naulakkoon ja riisuu kengät niille varattuun telineeseen. Kielistudioon ei tuoda mitään syötävää eikä juomia. Ei myöskään purukumia. Oppilas käyttää vain lyijykynää. Kielistudiossa kuunnellaan opettajan ohjeita ennen kuin toimitaan. Oppilas istuu aina omalla paikallansa ja hän on vastuussa paikastaan. Oppilaan tulee ilmoittaa mahdollisista vioista tai häiriöistä heti opettajalle. Tunnin lopussa paikka jätetään siistiksi ja laitetaan kuulokkeet oikealle puolella ja tuoli paikoilleen. Koneet suljetaan vasta päivän viimeisen oppitunnin jälkeen. Moision koululla on kaksi tietotekniikanluokkaa, joissa on 16 oppilaskonetta ja yksi opettajakone. Jokainen oppilas kirjautuu koulun sisäiseen verkkoon omalla tunnuksellaan ja salasanallaan. Tunnus ja salasana ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa toisten käyttöön. Koulun sisäinen verkko mahdollistaa omien tiedostojen hallinnan miltä tahansa koulun koneelta. Koulun alkaessa oppilas opastetaan atk-luokan ja koulun verkon käyttöön. Mikäli oppilas rikkoo atk-luokan sääntöjä, seuraa siitä hänelle kahden viikon kaikkien koulun tietokoneiden käyttökielto. Välituntitilat Koulun käytävillä on penkkejä ja pöytäryhmiä, joissa oppilaat voivat tehdä koulutehtäviä ja viettää välitunteja. Välituntialuetta eivät ole äidinkielen, biologian ja maantiedon, kuvataiteen, tekstiilityön ja kotitalousluokkien sekä oppilashuoltosiiven aulatilat. Liikunnan pukuhuoneisiin saavat mennä vain oppilaat, joilla on liikuntatunti alkamassa tai päättymässä. Kartta, liitteenä Toimintakulttuuri Oppilaskunta Moision koulun kaikki oppilaat muodostavat oppilaskunnan, jonka hallitus valitaan jokaisen lukuvuoden alussa. Luokat valitsevat luottamusoppilaansa ja luottamusoppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Hallitukseen valitaan jokaiselta luokka-asteelta kolme edustajaa. Oppilaskunnan hallitukselle valitaan vuosittain ohjaava opettaja/t. 10

11 Oppilaskuntatyön tärkein tavoite on osaltaan kehittää Moisoin koulua. Oppilaskunta voi edistää kaikkien kouluviihtyvyyttä järjestämällä erilaisia koulun tilaisuuksia ja tempauksia sekä tuomalla oppilaiden toiveet ja aloitteet opettajakunnan tietoon. Vuosittain hallitus järjestää Moisio-gaalan, jossa halutessaan kaikki luokat pääsevät esittämään valitsemansa ohjelmanumeron, joista tuomaristo valitsee parhaan. Lisäksi hallitus organisoi taksvärkkipäivän, jonka tuotosta osa menee koulumme Planin kummitytölle. Oppilaskunnan hallitus tekee luokkakokouksille (kerran jaksossa) esityslistat sekä pitää opettajainkokousten alussa oppilaskunnan puheenvuoron. Oppilaskunnan hallitukselle varataan mahdollisuus tulla keskustelemaan koulun johtotiimin kokouksiin. Jokainen luokka valitsee luokalle luottamusoppilaan, joka johtaa luokkakokouksissa puhetta sekä toimii oppilaskunnan hallituksen kanssa yhteistyössä. Tukioppilaat Moision tukioppilastoiminta on oppituntien ulkopuolista vapaaehtoista kerhotoimintaa koulussa. Tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat valitaan lukuvuodeksi kerrallaan hakemuksen perusteella. Tukioppilaat saavat koulutuksen ja toiminnasta vastaavat koulussa työskentelevät aikuiset ohjaajat. Tukioppilastoiminnan sisältöalueet suunnitellaan lukuvuosittain. Tukioppilastoimintaa voivat esimerkiksi olla koulusovittelu, kummiluokkatoiminta, tutustumisillat uusille seitsemäsluokkalaisille syksyllä, Nälkäpäiväkeräyksen hoitaminen, aamunavaukset, yhteistyö nuorisotoimen kanssa, erilaiset projektit ja teemapäivät sekä kuudesluokkalaisten tutustumiskäyntien ohjaaminen koululla sekä elämän valintatalo projektiin osallistuminen. Koulusovittelu Moision koulussa koulusovittelua käytetään oppilaiden keskinäisten ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Soviteltavia asioita ovat mm. tönimiset, haukkumiset, kiusaamiset, sotkemiset ja tavaroiden rikkomiset sekä oppitunneilla että välitunneilla. Tarkoituksena on sovun aikaansaaminen ja osapuolten vastuunotto tapahtuneesta. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut oppilaat. He sovittelevat tapauksen, tekevät kirjallisen sopimuksen ja sopivat mahdollisesti seuranta-ajan. Sovittelussa on aina läsnä myös koulun aikuinen. Tehty sopimuspaperi arkistoidaan. Ryhmäyttäminen Moision koulussa ryhmäyttäminen on yksi toimintatapa edistää turvallisen ja toimivan opiskelu- ja työympäristön saavuttamisessa. Ryhmäyttämiseen käytetään aikaa seitsemännen luokan alussa, jolloin luokanvalvojat tutustuttavat niin oppilaat toisiinsa kuin myös opettajaan itseensä erilaisten toiminnallisten tehtävien ja harjoitusten avulla. Opettajat edistävät hyvän opiskeluilmapiirin ja luokkahengen kehittymistä. 11

12 Luokanvalvojan tehtävät Luokanvalvoja auttaa oppilaita tutustumaan koulun tapoihin ja toisiinsa ja on kodin ja koulun välisen yhteistyön yhdyshenkilö. Hän huolehtii tiedottamisesta oppilaille ja huoltajille sekä huolehtii poissaolojen selvityksestä ja seuraa myöhästymisiä. Hän voi myöntää poissaololuvan huoltajan pyynnöstä enintään viideksi koulupäiväksi. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä oppilaantuntemus. Ryhmätilanteiden lisäksi luokanvalvoja käy henkilökohtaisia arviointikeskusteluja oppilaan kanssa itsearvioinnin yhteydessä ja järjestää vanhempainiltoja ja pitää vanhempainvartteja. Hän on tarpeen mukaan yhteydessä huoltajiin, terveydenhoitajaan, erityisopettajiin, aineenopettajiin, oppilaanohjaajaan ja koulukuraattoriin. Pyrkimyksenä on, että luokanvalvojalle kertyy kasautuva tieto oppilaasta. Vaikeissa tilanteissa luokanvalvojalla voi olla työparina toinen opettaja tai oppilashuoltoryhmän jäsen. Luokanvalvoja esittelee valvontaluokkansa oppilaan asian oppilashuoltoryhmän kokouksessa. Luokanvalvoja yhdessä erityisopettajan kanssa laatii valvontaluokkansa oppilaan pedagoogisen arvion ja selvityksen sekä oppimissuunnitelman ja hojks:n. Halutessaan luokanvalvoja voi lukuvuoden työsuunnitelman puitteissa suunnitella yhteistä toimintaa luokan kesken, esim. leirikoulun suunnittelu ja toteuttaminen. Leirikoulu toteutuminen edellyttää huoltajien osallistumista suunnitteluun ja rahoituksen toteuttamiseen. Vanhempaintoimikunta pitää perustaa. Koulun juhlat, teemapäivät, erilaiset tempaukset ja tapahtumat Moision koulussa järjestetään joulu- ja kevätjuhlat. Yhdeksäsluokkalaiset luokanvalvojiensa kanssa järjestävät peruskoulun päättöjuhlan. Oppilaat käyvät kirkossa kerran vuodessa jouluna tai pääsiäisenä. Ensimmäisenä adventtina ja itsenäisyyspäivänä pidetään pidennetty aamunavaus. Seitsemäsluokkalaiset osallistuvat Lucia-päivän tilaisuuteen, jonka järjestävät ruotsin kielen opettajat. Oppilaskunnan hallitus järjestää Moisio-gaalan, jossa halukkaat luokat esiintyvät. Lisäksi hallitus järjestää vuosittain vaihtuvia teemapäiviä ja tempauksia. Kaikki oppilaat osallistuvat syksyllä ja keväällä liikuntapäivään. 9. luokkalaisille järjestetään talviurheilupäivä. Vuosittain työsuunnitelmassa päätetään lukuvuoden tapahtumista ja varataan oppilaskunnalle mahdollisuus järjestää teema- ja tempauspäiviä. Tiedottaminen Moision koulu tiedottaa lukuvuoden alussa oppilaiden mukana kotiin jaettavassa lukuvuositiedotteessa lukuvuoden opetuksen järjestämisen keskeiset asiat. Moision koulun kotisivut täydentävät lukuvuositiedotetta. Moision opetussuunnitelma on luettavissa kotisivuilla ja sivustoa päivitetään lukuvuoden kuluessa. Oppilaiden huoltajille tarkoitetuista vanhempainilloista ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta (opintokäynnit ja retket sekä leirikoulut) oppilaan huoltajat saavat oppilaiden mukana koteihin jaettavat tiedotteet. Wilma-ohjelman kautta huoltajille ja oppilaille tiedotetaan koulun toimintaan kuuluvista asioista. Koulussa käytetään sisäiseen tiedottamiseen keskusradiota ja infotelevisiota Wilman lisäksi. Wilma-ohjelman tiedotteita käytetään myös kodin ja koulun tiedonkulun välineenä. 12

13 6. Opetuksen painotukset Moision koulussa noudatetaan Ylöjärven kaupungin kieliohjelmaa ja sen mukaisesti oppilaalla on A1-kielenä englanti. A2-kieltä valinneet opiskelevat 7.luokalla kaksi vuosiviikkotuntia A2-kieltä. 8. ja 9. luokilla A2-kielen lukijat valitsevat yhden kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineen sijasta A2-kielen. 8. luokan yhden vuosiviikkotunnin valinnaisaine on A2-kielenvalinneilla valittu A2-kieli ja 9. luokalla heillä on yksi lisätunti A2- kieltä. Lukuvuonna A2-kieliä Moision koulussa ovat saksa ja ruotsi. Valinnaisaineiden kautta Moision koululla painottuvat taito- ja taideaineet sekä vieraat kielet sekä tietotekniikka. Työsuunnitelman mukaisesti vuosittain toteutetaan projekteja, joissa painottuvat eri aihekokonaisuudet tai oppiaineet. Kansainvälisyys on osa Moision koulun toimintaa. EU-projekteja pyritään toteuttamaan. Syyskuussa 2012 Moision koulun oppilaat edustavat Ylöjärveä Skivessä Tanskassa järjestettävässä ystävyyskaupunkitapaamisessa. 7. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmiin kirjataan aihekokonaisuudet vuosiluokittain. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 13

14 Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Lukuvuonna tämä aihekokonaisuus on kolutuskautakunnan asettama painopiste Moision koulussa näkökulma on lkv vastuu ja vastuullisuus. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. 14

15 8. Yhteisten oppiaineiden opetussuunnitelmat Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron väline. Perusopetuksessa äidinkieli on niin tieto- ja taitoaine kuin taideainekin. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa kehitetään monipuolisesti kielitietoa sekä -taitoja: kirjallisia, suullisia ja kuuntelemisen taitoja, erilaisten tekstien lukemisen ja ymmärtämisen taitoja, kirjallisuuden harrastusta ja tuntemusta. Oppiaineen pohjana on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden yhdistelmiä. Opetuksessa pyritään aineen sisäiseen eheyteen, eri taito- ja tietoalueiden integraatioon. Puhumisen, kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen opiskelu nähdään prosessina. Työtavoissa korostetaan työskentelyprosessia. Menetelmät ja opiskelutavat valitaan niin, että oppilailla on mahdollisuus sekä yksilölliseen että yhteistoiminnalliseen oppimiseen. Äidinkielen opiskelun yleistavoitteena on, että oppilas rakentaa identiteettiään ja että hänen itseluottamuksensa sekä ilmaisuhalunsa ja -rohkeutensa vahvistuvat. Hän kehittyy eettiseksi, kriittiseksi ja osallistuvaksi viestijäksi. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat: hän harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti sekä vastuullisesti erilaisissa viestintäympäristöissä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy: hän tuntee eri tekstilajeja ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelutai tiedonhankintatapaa eri tekstilajit vaativat. Hän oppii käyttämään kriittisesti monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä kehittyy: hän osaa hyödyntää kielitietoaan omissa teksteissään, jakaa kokemuksiaan ja kommentoida rakentavasti muiden ajatuksia. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee. Hän oppii perustietoa äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta. Oppilas monipuolistaa lukuharrastustaan, ja hänen kirjallisuuden tuntemuksensa syvenee. Hän tutustuu monipuolisesti eri viestintävälineisiin. Hän avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa: lisää kokemuksiaan teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista. 7. luokka Tavoitteet Oppilas tutustuu uuteen oppimisympäristöön ja omaan opiskeluryhmäänsä. Oppilaan itsetuntemus vahvistuu, ja hänen ilmaisunsa monipuolistuu. Oppilas harjaantuu havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielentaitojaan. Hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi sekä opettelee antamaan rakentavaa palautetta toisille. Oppilaan luku- ja kirjoitustaitoa tarkkaillaan ja lukemisen ja kirjoittamisen ongelmiin puututaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan lukikuntoutukseen erityisopetukseen. 15

16 Sisällöt Vuorovaikutustaidot: Oppilaan kuuntelu-, keskustelu- ja mielipiteenilmaisutaidot vahvistuvat erilaisin harjoituksin: ryhmäyttämis- ja keskusteluharjoituksia, puheenvuoroja luetusta kirjasta yksilö- ja parityönä. Oppilas harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja eettisesti erilaisissa viestintätilanteissa. Tiedonhallintataidot: Oppilas tutustuu koulun kirjastoon, Kirppuun sekä kaupungin kirjastoon, Leijaan. Hän tutustuu erilaisiin tekstityyppeihin sekä mediateksteihin: faktaan ja fiktioon. Hän harjaantuu edelleen tiedonhankinnassa erityyppisistä tietokirjoista ja tietoverkosta. Kirjoittaminen: Oppilas kirjoittaa monenlaisia tekstejä: kuvaus, kertomus ja uutinen. Hän vahvistaa keskeisiä oikeakielisyystaitojaan: jaksotus, alkukirjain, yhdyssanat, yleiset välimerkit ja vuoropuhelun merkitseminen tekstiin. Oppilas tarkastelee omissa teksteissään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja sekä kehittää lause- ja virketajuaan kirjoitetussa tekstissä. Kielentuntemus: Oppilas tutkii sanojen ryhmittelytapoja ja perusteita. Hän opiskelee lähemmin nomineja ja niiden sijataivutusta. Hän perehtyy verbien ilmaisuvoimaan ja persoonataivutukseen ja tutkii verbien aikamuotoja. Hän oppii, että teksti kasvaa lauseista ja tutkii erilaisia lausetyyppejä. Kirjallisuus: Tavoitteena on, että oppilas lukee ja erittelee vähintään kolme omavalintaista tai yhdessä valittua kaunokirjallista teosta. Hän tutustuu kirjallisuuden lajeihin ja peruskäsitteisiin. Hän harjoittelee kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja lukukokemuksen jakamista. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas rakentaa identiteettiään, ja hänen ilmaisunhalunsa ja rohkeutensa vahvistuvat. Hän oppii toimimaan uuden ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Viestintä ja mediataito Oppilas tutustuu monenlaisiin tekstityyppeihin ja mediateksteihin, faktaan ja fiktioon. Oppilas kirjoittaa ja erittelee erilaisia tekstejä, mm. uutisia. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Kirjojen kierrättäminen ja asiallinen kohtelu sekä vihon taloudellinen käyttö. Turvallisuus ja liikenne Opasteiden lukutaito. Ihminen ja teknologia Tiedonhankinta erityyppisistä tietokirjoista ja tietoverkoista. Tekstin tuottaminen mahdollisuuksien mukaan tietokoneella. Lähdesuojan kunnioittaminen ja lähdekritiikin harjoittelu. 16

17 Arviointi Arviointi kohdistuu koko työprosessiin: sekä työtapoihin ja -asenteisiin että oppimistehtäviin ja tuloksiin. Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta sekä hänen harrastuneisuutensa. Arviointi voi olla sekä sanallista että numeerista. Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista kokeista, kirjoitelmista, kaunokirjallisten teosten lukemisesta ja erittelystä sekä suullisista esityksistä. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kuuntelutaito, vihkotyöskentely, kotitehtävien tekeminen sekä yleinen harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueita kohtaan. Yhden osa-alueen vahvoilla tiedoilla ja taidoilla voi korvata toisen alueen puutteita. 8. luokka Tavoitteet Oppilas kehittyy tekstien erittelijänä, kriittisenä tulkitsijana ja tilanteenmukaisten tekstien tuottajana. Hän hahmottaa puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Hän oppii kielen vaikutuskeinoja sekä mielipiteen ilmaisutaitoja. Hän tekee havaintoja kielen vaihtelusta ja puhetilanteiden vaikutuksesta kielenkäyttöön. Sisällöt Vuorovaikutustaidot: Oppilaan viestintätaidot monipuolistuvat. Hän harjaantuu keskustelijana erityyppisissä viestintäympäristöissä. Hän oppii perustelemaan mielipiteensä. Hän oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Tiedonhallintataidot: Oppilas harjoittelee suunnitelmallista tiedonhankintaa erityyppisistä lähteistä. Hän opettelee muistiinpanojen tekemistä, lähteiden merkitsemistä sekä aineistojen valintaa ja niiden hyödyntämistä opiskelussaan. Hänen lähdekriittisyytensä kehittyy. Kirjoittaminen: Oppilas kirjoittaa monenlaisia tekstejä, esimerkiksi vaikuttavia ja eläytyviä tekstejä, mielipidetekstejä, novelleja, henkilökuvauksia tai runokuvia. Oppilas havainnoi puhutun ja kirjoitetun kielen eroja myös kirjallisessa ilmaisussa. Kielentuntemus: Oppilas tutkii omaa ja ympäristön kieltä: slangeja, murteita ja erityiskieliä. Hän laajentaa tietämystään puhutun ja kirjoitetun kielen eroista. Hän oppii tuntemaan verbien tapaluokat ja lauseen rakenneosat. Oppilas ymmärtää persoona- ja nominaalimuotoisten verbien eron ja niiden tehtävän lauseissa. Kirjallisuus: Tavoitteena on, että oppilas lukee vähintään kolme kaunokirjallista kokonaisteosta sekä useita novelleja. Hän erittelee sekä tulkitsee lukemaansa kirjallisuuden peruskäsitteitä käyttäen. Hän laajentaa kaunokirjallisuuden lajien tuntemusta, erityisesti lyhytproosaan. Hän oppii tuntemaan mahdollisuuksien mukaan eri maiden klassikoita. 17

18 Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas rakentaa identiteettiään, ja hänen ilmaisuhalunsa ja rohkeutensa vahvistuvat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu suomen kielen murteisiin sekä kaunokirjallisuuden klassisiin sankarityyppeihin ja esim. Kalevalan sankareihin. Viestintä ja mediataito Mielipidekirjoitus, elokuvakerrontaan tutustuminen, sanomalehti tutuksi, uutinen tekstilajina. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Mielipidekirjoitus, vaikuttamisen keinot, esim. mainos. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kirjojen kierrättäminen ja asiallinen kohtelu sekä vihon taloudellinen käyttö. Eettiset aihevalinnat kirjoittamisessa ja keskusteluharjoituksissa. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuutta, terveyttä, väkivallattomuutta ja rauhaa käsittelevät aiheet kirjoittamisessa ja keskusteluissa. Turvallinen internetin käyttö (esim. netiketti, someketti). Ihminen ja teknologia Tiedonhankinta tietokirjoista ja tietoverkoista. Tekstin tuottaminen mahdollisuuksien mukaan tietokoneella. Lähdesuojan kunnioittaminen ja lähdekritiikin harjoittelu. Arviointi Arviointi kohdistuu koko työprosessiin: sekä työtapoihin ja -asenteisiin että oppimistehtäviin ja tuloksiin. Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta sekä hänen harrastuneisuutensa. Arviointi voi olla sekä sanallista että numeerista. Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista kokeista, kirjoitelmista, kaunokirjallisten teosten lukemisesta ja erittelystä sekä suullisista esityksistä. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kuuntelutaito, vihkotyöskentely, kotitehtävien tekeminen sekä yleinen harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueita kohtaan. Yhden osa-alueen vahvoilla tiedoilla ja taidoilla voi korvata toisen alueen puutteita. 9. luokka Tavoitteet Oppilas saavuttaa perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja ymmärtää äidinkielen merkityksen. Hän hahmottaa suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen keskeiset ominaisuudet ja pystyy vertailemaan niitä muihin kieliin. Hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee Suomen kirjallisuuden keskeisiin klassikoihin ja kirjallisuuden tyylisuuntiin. Oppilas soveltaa teksteihinsä monipuolisesti tietoaan puhutusta ja kirjoitetusta kielestä, kielen vaikutuskeinoista ja oikeakielisyyskäytänteistä. 18

19 Sisällöt Vuorovaikutustaidot: Oppilaan rohkeus ja varmuus viestijänä kehittyvät: hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään. Hän osoittaa päättelevää ja arvioivaa kuuntelemisen taitoa. Hän osaa tuoda esille omat mielipiteensä ja kommentoi rakentavasti muiden ajatuksia. Tiedonhallintataidot: Oppilaan lähdekriittisyys kehittyy edelleen, ja hän ymmärtää tekijänoikeuksien merkityksen. Hän osaa poimia käyttämistään monipuolisista lähteistä olennaisen tiedon omiin esityksiinsä. Kirjoittaminen: Oppilas harjoittelee aineistopohjaista kirjoittamista ja laatii esimerkiksi referaatin. Hän kirjoittaa erilaisia asiatekstejä ja harjoittelee lähteiden kriittistä käyttöä. Hän kirjoittaa myös fiktiivisiä ja eläytyviä tekstejä. Kielentuntemus: Oppilas tutustuu maailman muuttuvaan kielikarttaan, suomen kielisukulaisiin ja Suomen kielioloihin. Hän saa kokonaiskäsityksen äidinkielensä ominaispiirteistä ja vertailee niitä vieraisiin kieliin. Oppilas tutustuu äidinkielen sanaston eri kerroksiin ja lainasanoihin sekä laajentaa omaa sanavarastoaan. Hän kertaa keskeiset oikeakielisyysasiat. Kirjallisuus: Oppilas lukee vähintään kolme kaunokirjallista teosta syventäen tekstien analyysimenetelmien tuntemustaan. Hän tutustuu Suomen kirjallisuuden historian päävaiheisiin, nykypäivään sekä eri tyyleihin. Hän suunnittelee ja toteuttaa laajahkon kirjallisuustyön valitsemastaan suomalaisesta kirjailijasta. Hän erittelee omaa lukukokemustaan esim. lukupäiväkirjan avulla. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas rakentaa identiteettiään, ja hänen ilmaisunhalunsa ja rohkeutensa vahvistuvat. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas tutustuu maailman kielikarttaan, Suomen kielioloihin sekä sukukieliin. Oppilas tutustuu Suomen kirjallisuuden historiaan ja nykypäivään ja tekee kirjailijaesittelyn. Viestintä ja mediataito Oppilas kirjoittaa aineistopohjaisen kirjoitelman, esim. referaatin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas kirjoittaa esim. työhakemuksen, CV:n tai vastineen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Kirjojen kierrättäminen ja asiallinen kohtelu, vihon taloudellinen käyttö. Eettisesti kestävät aihevalinnat kirjoittamisessa ja keskusteluharjoituksissa. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuutta, terveyttä, väkivallattomuutta ja rauhaa korostavat aiheet kirjoittamisessa ja keskusteluissa. 19

20 Ihminen ja teknologia Tiedonhankinta tietokirjoista ja tietoverkosta. Tekstin tuottaminen mahdollisuuksien mukaan tietokoneella. Lähdesuojan noudattaminen ja lähdekritiikki. Arviointi Arviointi kohdistuu koko työprosessiin: sekä työtapoihin ja -asenteisiin että oppimistehtäviin ja tuloksiin. Arviointiin vaikuttavat oppilaan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta sekä hänen harrastuneisuutensa. Arviointi voi olla sekä sanallista että numeerista. Oppilaan arvosana muodostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista kokeista, kirjoitelmista, kaunokirjallisten teosten lukemisesta ja erittelystä sekä suullisista esityksistä. Arvosanaan vaikuttavat lisäksi kuuntelutaito, vihkotyöskentely, kotitehtävien tekeminen sekä yleinen harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueita kohtaan. Yhden osa-alueen vahvoilla tiedoilla ja taidoilla voi korvata toisen alueen puutteita. ARVIOINTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) Oppilas saa arvosanan 5 äidinkielessä ja kirjallisuudessa, jos hän ei pyri oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen ja pystyy osoittamaan vain vähäistä osaamista. Oppilaan työskentelyn ja osaamisen arviointi perustuu vain satunnaisiin ja puutteellisiin näyttöihin. Oppilaan motivaatio äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun on heikko. Oppilaan ilmaisuhalu ja -rohkeus sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään on hyvin vaatimaton. Oppilaan kuuntelemisen taito on jäänyt hyvin puutteelliseksi. Oppilas on passiivinen viestintätilanteissa eikä pyri rakentavaan yhteistyöhön eikä edistä ryhmän pääsyä tavoitteisiin. Oppilas ei erota puhuttua ja kirjoitettua kielimuotoa. Oppilas ei vastaanota eikä anna asiallista palautetta. Oppilaan tiedonhallintataidot ovat puutteelliset; hän ei tunnista lähdesuojaa, käyttää yksipuolisia lähteitä vajavaisesti. Oppilaan kaunokirjallisten teosten lukeminen on jäänyt hataraksi eikä hän tunnista keskeisiä kaunokirjallisuuden käsitteitä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (HYVÄ) Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. 20

21 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan - henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja - ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn -kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin -tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä -tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan 21

22 on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden - klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä (S 2) -oppiaineella tarkoitetaan suomen kielen opettamista vieraana kielenä suomalaisessa kouluyhteisössä niille oppilaille, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea. Koska ympäristön ja koulun opetuskielenä on suomen kieli, suomen kieli on tällöin samanaikaisesti sekä opiskelun kohde että muiden oppiaineiden opiskelun väline. Oppiaineen yleiset tavoitteet Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta varten. Opetussuunnitelman pohjana on opetushallituksen antamat peruskoulun opetussuunnitelmien perusteet, joissa on esitetty S 2 -opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. Lähtökohtana tässä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassamme on, että oppilaat ovat saaneet perusopetukseen valmistavaa opetusta. Suomi toisena kielenä -opetus pyrkii yhdessä oppilaan oman äidinkielen opetuksen kanssa luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Uuden kielen oppiminen rakentuu omien äidinkielen taitojen ja oman kulttuuri-identiteetin varaan. S 2 -opetuksen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa siten, että hän selviytyy suomalaisessa kieliyhteisössä, pystyy opiskelemaan suomen kielellä ja kehittyy taidoissaan.. Työskentelytavat Suomi toisena kielenä -opetuksen järjestelyt vaativat yhteissuunnittelua ja neuvotteluja erityisopettajan, S 2 -opettajan, aineenopettajien ja oppilaan sekä hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan opinto-ohjelma ja opetuksen erityisjärjestelyt. Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, sijoitetaan valmistavan opetuksen jälkeen koulunkäyntineuvottelussa sovittuun opetusryhmään. He opiskelevat koulun muiden oppilaiden 22

23 kanssa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tunneilla ja muissa oppiaineissa, mikäli eivät ole saaneet perustelluista syistä vapautusta, esim. RUB tai UE. Lisäksi he saavat S 2 - opetusta henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaisesti. Yleiset arviointiperusteet sekä päättöarviointi Oppilaat, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea, ovat keskenään hyvin erilaisia oppijoita. Heidän yleiset opiskeluvalmiutensa, taustansa, kielen hallintansa ja aiempi opiskeluhistoriansa vaihtelevat suuresti. Näin ollen oppilaat ovat kyky- ja taitotasoltaan sekä vahvuuksiltaan ja vaikeuksiltaan hyvin erilaisia. Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi, hänet arvioidaan aina suomi toisena kielenä - arviointikriteerien mukaisesti. Oppilas voidaan arvioida sanallisesti koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Arviointi voi olla siis sanallista ja/tai numerolla annettavaa sopimuksen mukaisesti. S 2 -arvosanan antavat yhdessä oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, S 2 -opettaja sekä erityisopettaja. Todistukseen merkitään aina lisätietoja -kohtaan, jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi. Keskimmäisen arvosanan (8) arviointiperusteet päättötodistuksessa S 2 -arvosanaan 8 voidaan päätyä hyvin monenlaisella osaamisprofiililla: oppiaineen joillakin alueilla oppilas saattaa selvästi ylittää ja joillakin huomattavastikin alittaa keskimmäisen arvosanan kriteerit. Arvosanaa annettaessa sovelletaan opetushallituksen päättöarvioinnin kriteereitä arvosanalle 8 kielen ymmärtämisen, tuottamisen, sanaston ja rakenteen hallinnan sekä kielen ja kulttuurin osa-alueilla. Oppiaineen sisällöt S2 -tunneilla oppiaineen sisällöt määräytyvät yksilöllisesti. Lähtökohtana yksilö- tai pienryhmäopetuksessa on oppilaan suomen kielen taitotaso, jonka pohjalta aletaan rakentaa S2 -opetusta ja valitaan käytettävät oppimateriaalit. Opiskelussa pyritään kehittämään oppilaan kielitaitoa ja kielen analyyttista tarkastelua. Keskeistä kielitiedon oppimisessa on kielen rakenteen hahmottaminen, sanaston kartuttaminen ja kielen käyttötaitojen vahvistaminen eli kielellisen tietoisuuden lisääminen kaikilla kielenkäytön osa-alueilla. Oppilaalle pyritään antamaan valmiuksia sekä kielen tuottamisen taidoissa (puhua, kirjoittaa) että kielen vastaanottamisen taidoissa (kuunnella, lukea). S2 -tunneilla opiskellaan ja tarkastellaan ainakin seuraavia suomen kielen ominaispiirteitä: Fonologia äännerakenne, erot oman kielen äänteistöön, painotus äänteiden kestovaihtelu vokaaliharmonia Morfologia sanan vartalo, astevaihtelu verbien taivutustyypit, verbien persoonataivutus, aikamuodot ja tapaluokat, nominaalimuodot ja niiden käyttö 23

24 nominien erilaiset vartalotyypit ja sijataivutus sanojen johtaminen sanakirjan käyttö Lauserakenne keskeiset lausetyypit: pää- ja sivulauseet, lauseiden rinnastus- ja alistussuhteet, lauseenvastikkeet, lauseiden tehtävät kielen käyttöyhteyksissä Tekstirakenne erilaiset tekstityypit, puhutut ja kirjoitetut tekstit lauseet tekstiyhteydessä, tekstin koheesio puhutun ja kirjoitetun kielen erot Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on suomen kielen taitojen ja suomalaisen kulttuuritiedon kartuttaminen, oman äidinkielen identiteetin säilyttäminen toiminnallinen kaksikielisyys siten, että oppilaalla olisi realistiset jatko-opintomahdollisuudet. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsi A2-kielenä Vapaaehtoinen A-ruotsi 7. luokka Vuosiviikkotunteja 2 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii vuosiluokilla 4 6 tulleiden tavoitteiden lisäksi - ymmärtämään yksinkertaisia arkipäivää koskevia keskusteluita ja tekstejä - selviytymään yksinkertaisista keskustelu- ja palvelutilanteista ja kertomaan itsestään ja lähipiiristään - kirjoittamaan omaan elämään liittyviä lyhyitä viestejä ja luettelomaisia kuvauksia - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä - viestimään arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. 24

25 Opiskelustrategiat Oppilas oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja kuten pari- ja ryhmätyötä sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan - hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 4 6 esiintyneiden lisäksi - julkiset palvelut, esim. erilaiset ostotilanteet, asioiminen lääkärissä, ravintolassa - koulunkäynti, kouluaineet - asuminen: kotipaikkakunta, koti ja kotiaskareet - matkustaminen, tien neuvominen ja kysyminen - terveys, hyvinvointi ja toisten ihmisten huomioonottaminen - vaatteet - sää Rakenteet - aikamuodot: imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti - substantiivien taivutus - pronomineja - päälauseen sanajärjestys - kysymyssanoja ja lauseita - prepositioiden käyttö - adjektiivien taivutus - man-rakenne - ajanilmauksia - järjestysluvut Viestintästrategiat - Kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla - joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö, esim. osallistuminen kuulijana Arvosanan VÄLTTÄVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja ilmaisuja. Tarvitsee paljon apua: toistoa, osoittamista ja käännöstä. 25

26 Puhuminen: osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein tai muutamin sanoin. Ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa muutamia lauseita itsestään. Alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielen opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arvosanan HYVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää henkilökohtaisia kysymyksiä, ohjeita ja esim. kuulutuksia jokapäiväisistä asioista. Ymmärtää yksinkertaista puhetta ja pystyy seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat tuttuja ja oppilaalle tärkeitä. Puhuminen: osaa viestiä välittömiä tarpeita, kysyä henkilökohtaisia perustietoja ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Hallitsee suppean perussanaston sekä joitakin ulkoa opeteltuja ilmauksia ja perustason lauserakenteita. Tarvitsee puhekumppanin apua. Ääntäminen voi tuottaa ymmärtämisongelmia ja puheessa on paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa lauseita ja ilmaisuja itsestään ja lähipiiristään. Osaa perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita. Vapaassa tuotoksessa esiintyy virheitä ja kömpelöjä ilmauksia. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä ymmärtää arvojen kulttuurisidonnaisuutta. Oppilas osaa viestiä kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. 26

27 Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 8. luokka Vuosiviikkotunteja 3 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii vuosiluokilla 4 7 tulleiden tavoitteiden lisäksi - ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsenneltyä yleiskieltä, puhetta ja tekstiä - selviytymään yksinkertaisista keskustelutilanteista ja tavallisimmista palvelutilanteista - kirjoittamaan käsiteltyihin aiheisiin liittyviä suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavaisuuksia Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä - viestimään arkipäivän tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - ymmärtämään Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa Opiskelustrategiat Oppilas oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja kuten pari- ja ryhmätyötä sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan - hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 4 7 esiintyneiden lisäksi - koulunkäynti ja opiskelu - vapaa-ajan vietto ja harrastukset, esim. kirjallisuus, elokuvat, musiikki - rentoutuminen ja itsestä huolehtiminen - matkustaminen; maat ja kielet - luonto, ympäristö, maaseutu 27

28 Rakenteet - kerrataan substantiivin, adjektiivin ja verbin perustaivutus - adjektiivin määräinen muoto - adjektiivin vertailu - imperatiivi - s-passiivi - refleksiiviverbit - konditionaali - sivulauseen sanajärjestys - pronomineja - sin, sitt, sina - ainesanat - prepositioilmauksia Viestintästrategiat - kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla - joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö, esim. osallistuminen kuulijana, samaa ja eri mieltä oleminen Arvosanan VÄLTTÄVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa ja näyttämistä. Puhuminen: osaa kertoa lyhyin lausein henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän asioita. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Luetun ymmärtäminen: pystyy apuvälineiden avulla lukemaan arkipäivän tilanteista kertovia lyhyitä yksinkertaisia tekstejä. Ei pysty ymmärtämään tekstin yksityiskohtia. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa yksittäisiä sanoja tai lyhyitä lauseita itsestään. Osaa kirjoittaa joukon erillisiä sanoja ja ilmauksia. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielen opiskelulle tehokkaita työtapoja kuten osallistua tunnilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. 28

29 Arvosanan HYVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen: osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Luetun ymmärtäminen: ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstinpätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen: selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa oleviin, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertainen postikortti, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman, suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä ymmärtää arvojen kulttuurisidonnaisuutta. Oppilas osaa viestiä kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän jatkuvan viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9. luokka Vuosiviikkotunteja 3 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii - ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsenneltyä yleiskieltä - selviytymään arkipäiväisistä keskustelutilanteista ja tavallisimmista palvelutilanteista 29

30 - kirjoittamaan lyhyitä viestejä ja kuvauksia - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen eroavaisuuksia Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä - viestimään arkipäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - ymmärtämään Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa Opiskelustrategiat Oppilas oppii - käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan - ymmärtämään oman vastuunsa kielenopiskelussa - hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 4 8 esiintyneiden aihepiirien sanastoa kerrataan ja laajennetaan, ja lisäksi - perhe- ja ihmissuhteet - opiskelu, työ- ja elinkeinoelämä - ympäristö ja kestävä kehitys - monikulttuurisuus - mediakäyttäytyminen Rakenteet - kerrataan substantiivien ja adjektiivien taivutus - kerrataan infinitiivin ja aikamuotojen käyttö - päälauseen ja sivulauseen sanajärjestys - s-passiivi ja konditionaalit - pronomineja - prepositioita Viestintästrategiat - kontekstiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - puuttuvien ilmausten tai sanojen kompensointi - oman kielenkäytön tarkkailu - suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten käyttö Arvosanan VÄLTTÄVÄ perusteet Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: ymmärtää tilanneyhteyden tukemana normaalilla nopeudella ja selkeällä yleiskielellä olevaa puhetta, joka usein täytyy toistaa. 30

31 Puhuminen: osaa jutella henkilökohtaisista ja arkipäiväisistä asioista. Puheessa on virheitä ja ääntäminen vaikeuttaa ymmärtämistä. Luetun ymmärtäminen: pystyy apuvälineiden avulla ymmärtämään arkipäivän tilanteista kertovia tekstejä, viestejä ja ohjeita. Lukeminen on hidasta. Kirjoittaminen: osaa kirjoittaa arkielämään liittyviä lyhyitä lauseita ja viestejä. Tuotoksissa esiintyy monenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee joitakin oman, suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavanomaisissa arkipäiväntilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää kykyjensä mukaan kielen opiskelussa tehokkaita työtapoja kuten pari- ja ryhmätyöt, sekä ymmärtää kotitehtävien merkityksen. Arvosanan HYVÄ perusteet Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Tekstin ymmärtäminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Ruotsi B-kielenä (B1) Moision koulussa ruotsin kieltä opiskellaan B1-kielenä vuosiluokilla 7 9. Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. 31

32 Työtapoja Opettaja valitsee työtavat ottaen huomioon kunkin opetusryhmän erityispiirteet ja opetusjärjestelyt. Valitut työtavat harjoittavat kaikkia kielen osa-alueita monipuolisesti. Oppilaita kannustetaan ilmaisemaan itseään rohkeasti virheitä pelkäämättä. Opettajajohtoisen, itsenäisen ja pari- ja ryhmätyöskentelyn lisäksi voidaan käyttää soveltuvin osin yhteistoiminnallista oppimista sekä portfoliotyöskentelyä. Opettajan valitsemat työtavat auttavat kutakin oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. Opetuksessa edetään spiraalinkaltaisesti laajentaen niin, että samoja asioita käsitellään toistuvasti syvällisemmin. Arviointi Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaan oppimista ja antaa totuudenmukaista palautetta työskentelystä. Oppilaan tulee myös itse oppia arvioimaan opiskeluaan. Kieli, kulttuuritaidot ja oppimaan oppiminen arvioidaan yhteisellä arvosanalla. Oppiaineen arvosana perustuu oppilaan senhetkiseen kielitaitoon. Arvosanan perustana ovat erilaiset kokeet ja muut arvioitavat tuotokset sekä tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen. 7. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - kertomaan perustietojaan itsestään sekä viestimään arkipäivän kaikkein tavanomaisimmissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. - ymmärtämään arkipäivän tapahtumiin liittyvää puhetta ja lyhyitä tekstejä - kirjoittamaan lyhyitä lauseita itseään koskevista asioista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii - perustiedot suomenruotsalaisuudesta ja Pohjoismaista - viestimään yksinkertaisissa tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii - työskentemään säännöllisesti - käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten parityöskentelyä ja ryhmätyötä sekä itsenäistä työskentelyä - hyödyntämään tietotekniikkaa opiskelussaan - tiedostamaan erilaisia oppimistyylejä ja pyrkii löytämään itselleen parhaimman tavan oppia - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita ja asennettaan opiskeluun Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit - lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat ja toiminnot kuten esittäytyminen ja tervehdykset, iän ja asuinpaikan kertominen, ulkonäöstä kertominen ja perhe - harrastukset ja vapaa-aika 32

33 - koulu - ostosten teko - perustietoja suomenruotsalaisuudesta - tietoja Pohjoismaista (esim. maat, pääkaupungit, kielet, liput) Rakenteet - substantiivin taivutus - adjektiivi predikatiivina - persoonapronominit ja omistuspronominit - verbin taivutusta (perusmuoto ja preesens, apuverbit) - päälauseen sanajärjestys - kysymyssanat ja kysymyksen teko - tavallisimmat prepositiot Viestintästrategiat Oppilas - tutustuu kielelle ominaiseen ääntämiseen ja intonaatioon - oppii perusvalmiuksia suulliseen viestintään - oppii kielellistä ja tilannevihjeisiin perustuvaa päättelyä viestin sisällön päättelemiseksi Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja ruotsinkielisen kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, lukuja, nimiä). Tarvitsee erittäin paljon apua, kuten puheen hidastamista, toistoa ja käännöstä. Puhuminen: Osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin yksittäisiä sanoja käyttäen. Selviytyy muutamista sosiaalisista tilanteista, joissa puhekumppani voi auttaa. Osaa toimia 33

34 yksinkertaisissa palvelutilanteissa, joissa vastaukseksi riittää sana. Ääntämisvirheet estävät viestin perillemenoa. Tekstin ymmärtäminen: Tunnistaa sanoja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa henkilökohtaiset perustietonsa ja joitakin sanoja ja ilmaisuja. Kulttuuritaidot: Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaista ja ruotsalaista sekä muuta pohjoismaista elämänmuotoa sekä niiden kulttuurien eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat: Oppilas osallistuu tunneilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, ilmaisuja, lyhyitä lauseita ja kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen lausumia ilman selkeitä tilannevihjeitä. Tarvitsee puheen hidastamista, toistoa, osoittamista ja käännöstä. Puhuminen: Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on usein puhekumppanin varassa. Puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen ja eleisiin. Puheessa voi olla pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Osaa suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta muutamat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tekstin ymmärtäminen: Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Kirjoittaminen: Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmauksin. Osaa kirjoittaa muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja joitakin tuttuja sanoja ja ilmaisuja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein joitakin sanoja ja ilmauksia. Kulttuuritaidot: Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa tavallisia arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja. Opiskelustrategiat: Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 34

35 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii edellisten lisäksi -kertomaan laajemmin itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän puhetilanteissa jonkin verran puhekumppanin apuun tukeutuen. -ymmärtämään nuorten elämään liittyviä lyhyitä tekstejä ja keskusteluja. -kirjoittamaan lyhyitä viestejä nuorten elämään liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii edellisen lisäksi -lisää suomenruotsalaista kulttuuria ja elämänmuotoa (erityisesti Ahvenanmaa) -lisää ruotsalaista kulttuuria ja maantuntemusta -tunnistamaan joitakin eroavaisuuksia suomenruotsin ja ruotsinruotsin välillä Opiskelustrategiat Oppilas oppii edellisten lisäksi -käyttämään tiedonhankintavälineitä opiskelussa -tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan. -arvioimaan työskentelyään ja taitojaan suhteessa tavoitteisiin Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat ja toiminnot kuten koti, sää, vointi, ruoka, vaatteet, tunteet, mielipiteen ilmaisu -matkustaminen -julkisten palvelujen käyttö -asuminen maalla ja kaupungissa Rakenteet Aiemmin opiskeltujen kertauksen lisäksi -lisää verbioppia (aikamuodot) -adjektiivin vertailu -järjestysluvut -lisää pronomineja -lauseiden yhdistäminen rinnastuskonjunktioilla -lisää prepositioita -muita rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas -syventää aiemmin hankittuja taitoja -oppii kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla -pyytämään toistoa ymmärtääkseen puhekumppaniaan -hyödyntämään saamaansa palautetta vuorovaikutustilanteessa 35

36 Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman, suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja). Tarvitsee paljon apua, toistoa, osoittamista ja käännöstä. Puhuminen: Osaa vastata häntä koskeviin kysymyksiin. Selviytyy joistakin sosiaalisista ja palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa. Ääntämisvirheet estävät usein viestin perillemenon. Tekstin ymmärtäminen: Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja ilmaisuja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa ilmaisuja. henkilökohtaiset perustietonsa ja joitakin sanoja ja Kulttuuritaidot Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuodon ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat Oppilas osallistuu tunneilla pari- ja ryhmätyöskentelyyn sekä tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan. 36

37 Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja)rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. Puhuminen: Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. tarvitsee puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Osaa suppean sanavaraston ja joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja sekä peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy paljon kaikenlaisia virheitä. Tekstin ymmärtäminen: Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Lyhyenkin tekstin lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Kirjoittaminen: Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisen väestön arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja on tietoinen pohjoismaisen yhteistyön merkityksestä. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppi edellisten lisäksi -kertomaan ja keskustelemaan lähiympäristöstään sekä ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan käyttäen yksinkertaista kieltä. -ymmärtämään keskeistä sanastoa sisältäviä yleiskielisiä tekstejä ja tutuista aiheista käytyjä keskusteluja. -kirjoittamaan viestejä liittyen arkipäivän tarpeisiin ja kokemuksiin. 37

38 Kulttuuritaidot Oppilas oppii edellisten lisäksi -ymmärtämään muuta pohjoismaista elämänmuotoa -tutustuu laajemmin Pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin Opiskelustrategiat Oppilas oppii edellisten lisäksi -itsenäistä ja vastuullista työskentelyä. -korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. -arvioimaan laajemmin työskentelyään ja kielitaitonsa osa-alueita suhteessa tavoitteisiin Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit -lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat asiat ja toiminnot kuten opiskelu ja ammatinvalinta, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, ympäristö ja tiedotusvälineet -Pohjoismaat Rakenteet Aiemmin opiskeltujen kertauksen lisäksi -sivulause ja yleisimmät alistuskonjunktiot -imperatiivi -konditionaali -infinitiivi -refleksiiviverbejä -lisää prepositioilmauksia -mahdollisesti muita rakenteita tarpeen mukaan Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja ruotsinkielisen ja muiden pohjoismaisten kulttuureiden välisiin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. 38

39 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opintojen aiheena on esim. ympäristöarvot ja kestävä kehitys elinympäristössä sekä maailmanlaajuisesti. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullunymmärtäminen: Ymmärtää joitakin sanoja, lyhyitä ilmaisuja ja lauseita sekä kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin. Tarvitsee puheen hidastamista ja toistoa. Puhuminen: Osaa kertoa henkilökohtaisia tietoja ja arkipäivän asioita käyttäen yksinkertaista kieltä ja yksittäisiä sanoja. Ääntäminen aiheuttaa ymmärtämisongelmia. Tekstin ymmärtäminen: Ymmärtää joitakin yksinkertaisia tekstejä arkipäivän tilanteista. Pystyy apuvälineiden avulla lukemaan lauserakenteeltaan yksinkertaisia tekstejä. Yksityiskohdat tekstistä voivat jäädä hämäriksi. Kirjoittaminen: Osaa kirjoittaa itsestään lyhyitä lauseita apuvälineitä käyttäen. kirjoittaa joukon yksittäisiä sanoja ja ilmauksia. Osaa Kulttuuritaidot Oppilas tuntee jonkin verran suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen ja muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas osaa joitakin keskeisiä arkipäivän tilanteisiin liittyviä ilmaisuja. Opiskelustrategiat: Oppilas käyttää kykyjensä mukaan säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.1. peruskielitaidon alkuvaihe Puhuminen A1.3. Toimiva alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1. Peruskielitaidon alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3. Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee 39

40 maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Vieraat kielet, A-kieli Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Työtapoja Vieraiden kielten opetuksessa opettaja valitsee työtavat ottaen huomioon kunkin opetusryhmän erityispiirteet sekä opetusjärjestelyt. Valitut työtavat harjoittavat kaikkia kielen osa-alueita monipuolisesti oppilaan taidot ja ikä huomioon ottaen. Oppilasta kannustetaan ilmaisemaan itseään rohkeasti virheitä pelkäämättä. Opettajajohtoisen, itsenäisen ja pari- ja ryhmätyöskentelyn lisäksi voidaan käyttää soveltuvin osin yhteistoiminnallista oppimista sekä portfoliotyöskentelyä. Käytettävät työtavat tukevat oppilaitten keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Opettajan valitsemat työtavat auttavat kutakin oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. Alaluokilla (1-)(3-6) painotetaan suullista harjoittelua ja etenkin ensimmäisten vuosien aikana oppimista laulujen, lorujen, leikkien ja pelien avulla. Integrointi muihin aineisiin on mahdollista. Yläluokilla (7-9) kirjallisen harjoittelun osuus (A-kielessä) lisääntyy. Oppilaan vastuu omasta työskentelystä ja oppimisesta kasvaa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään vieraan kielen elinikäisen oppimisen tarpeellisuutta ja merkitystä. Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppilas käsittelee opittavaa ainesta aiemmin oppimiensa tietorakenteiden pohjalta. Vieraiden kielten opetuksessa edetään spiraalinkaltaisesti laajentaen siten, että samoja asioita käsitellään toistuvasti syvällisemmin. Arviointi Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja 40

41 kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet. Kieli, kulttuuritaidot ja oppimaan oppiminen arvioidaan yhteisellä arvosanalla. Oppiaineen arvosana perustuu oppilaan senhetkiseen kielitaitoon. Arvosanan perustana ovat erilaiset kokeet ja muut arvioitavat kielelliset tuotokset (esimerkiksi summatiiviset kokeet, sanakokeet, kielioppikokeet, kirjoitelmat, suulliset kokeet, esitelmät, jne.) sekä tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta ovat A kielessä kuudennen luokan päättyessä. Oppiaineen nivelkohtiin liittyvät hyvän osaamisen kuvaukset ovat ohjeelliset. Ne on tarkoitettu antamaan suuntaa opettajan suorittamalle arvioinnille. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus märittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerien mukaan arvioidaan oppilaan osaamista silloin, kun yhteisen oppiaineen opinnot päättyvät. Sekä hyvän osaamisen kuvaukset että päättöarvioinnin kriteerit löytyvät oppiaineen kohdalta opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta A-kielestä ja/tai valinnaisesta B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan poisjätetyn, hyväksytyn arvosanan tilalle merkintä hyväksytty. Jos arvosanasta halutaan erillinen todistus, voidaan sellainen antaa. Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen voidaan edellyttää valintaan sitoutumista. Koska kuitenkin oppilaan tekemä valintapäätös on joskus tehty ilmeisen heikoin perustein tai opiskelu saattaa muusta syystä osoittautua liian raskaaksi, voidaan keskeyttäminen joskus sallia. Hyväksyttävät vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteet ovat: kahden A kielen opiskelu on osoittautunut tukitoimista huolimatta oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta liian raskaaksi vapaaehtoisen A kielen jättäminen pois oppilaan opinto-ohjelmasta todennäköisesti edesauttaa muiden oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden opiskelua Mikäli oppilas perusopetuksen aikana haluaa muuttaa kieliohjelmaansa siten, että vapaaehtoisesta A kielestä tulee oppilaalle pakollinen A-kieli, perusteet ja menettelytapa ovat samankaltaiset kuin vapaaehtoisen A kielen lopettamisessa. Mahdollinen vapaaehtoisen A kielen vaihtaminen pakolliseksi A -kieleksi on aina poikkeustapaus, joka harkitaan huolellisesti. A kielen keskeyttäminen edellyttää aina keskustelua syistä oppilaan, huoltajan, luokan- ja kielen opettajan ja erityisopettajan kesken. Mikäli yksittäisen oppilaan kieliohjelmaa joudutaan yllä mainituista syistä muuttamaan, se olisi suositeltavaa tehdä joko perusopetuksen 5. luokan tai 7. luokan lopussa. Huoltaja hakee kirjallisesti muutosta oppilaan kieliohjelmaan. Muutospäätökseen osallistuvat kulloisenkin tapauksen mukaan oppilaan luokanopettaja, kyseisen aineen opettaja, erityisopettaja ja koulun rehtori. Lopullisen päätöksen asiasta tekee koulun 41

42 rehtori. Jos pakollinen ja valinnainen A kieli halutaan vaihtaa keskenään perusopetuksen päättövaiheessa, valinnaisen A kielen arvosana voidaan jättää huoltajan pyynnöstä merkitsemättä perusopetuksen päättötodistukseen. A kieli A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötäoppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielen opiskelulle ominaisia strategioita. Vieras kieli, englanti (A) 7. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - syventämään luokilla opittuja taitoja - viestimään suullisesti ja kirjallisesti yksinkertaisissa arkielämän tilanteissa Kulttuuritaidot Oppilas oppii - syventämään luokilla opittuja taitoja - vertailemaan omaa ja englanninkielisten maiden kulttuureja - toimimaan tavanomaisissa tilanteissa kohdekulttuureissa hyväksyttävällä tavalla Oppimaan oppiminen Oppilas oppii - kehittämään työskentelytaitojaan, kuten pari- ja ryhmätöitä sekä kotitehtävien tekemistä sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan Sisällöt Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi Tilanteet ja aihepiirit - arkipäivän tilanteet - minä ja lähiympäristö: esimerkiksi perhe, ystävät, asuminen, lemmikit - ruokailu: aihepiiriin liittyvää sanastoa 42

43 Rakenteet - perusaikamuodot - substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö - muut tarpeelliset rakenteet Viestintästrategiat Oppilas oppii - suunnittelemaan ja tarkkailemaan viestintäänsä - kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito Kuullunymmärtäminen - oppilas ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee kuulijan ikäkauden elämää tai aiheeltaan tuttua yleistietoa - ymmärtäminen edellyttää tavallista selkeämpää ja hitaampaa yleiskielistä puhetta, joka tarvittaessa toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa jotakin ikäisensä nuoren elämästä - selviytyy muutamista yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista, joissa puhekumppani auttaa ja puhujan tarvitsee reagoida vain muutamalla sanalla - ääntää ymmärrettävästi kaikkein tavallisimpia sanoja, mutta ääntämisvirheitä esiintyy ja ne saattavat estää viestin välittymisen - osaa omaan elämäänsä liittyvää yleisintä perussanastoa sekä kaavamaisia lauseita ulkoa 43

44 Tekstinymmärtäminen: Oppilas pystyy ymmärtämään tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin pääajatuksia Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa apuvälineitä käyttäen muutamia irrallisia lauseita itselleen tutuista asioista - osaa yksinkertaisinta perussanastoa - osaa tarkistaa ja korjata sanan kirjoitusasun mallista Kulttuuritaidot Oppilas - tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista - osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää pääkohdat ja tärkeimpiä yksityiskohtia selkeästä, tuttua aihetta käsittelevästä yleiskielisestä puheesta - ymmärtää tavallista sanastoa ja tavallisia idiomeja Puhuminen Oppilas - osaa kertoa nuoren elämästä - selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista - osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun - tuottaa melko sujuvasti tuttuja puhejaksoja - ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntämisvirheitä saattaa esiintyä, jolloin puhuja joutuu korjaamaan sanomaansa viestin välittymiseksi - osaa omaan elämäänsä liittyvää, tuttujen aihepiirien sanastoa - hallitsee peruskielioppia Tekstinymmärtäminen Oppilas - pystyy lukemaan ja ymmärtämään painettuja, lukijan ikäkauteen liittyviä tai selkeästi jäsenneltyä faktatietoa sisältäviä tekstejä - pystyy lukemaan ja ymmärtämään myös lyhyitä, käsinkirjoitettuja rutiiniluonteisia viestejä, kuten esimerkiksi kirjeitä - pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista jäsennellyistä teksteistä ja poimimaan niistä yksittäisiä tietoja - osaa päätellä sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista 44

45 Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa yksinkertaisen, todellisen tai kuvitellun, kuvauksen itselleen tutuista aiheista - osaa kohtalaisen hyvin keskeistä sanastoa - kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet oikein Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten - osaa viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja koulussa ja kotona. 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - viestimään lähiympäristössä sekä suullisesti että kirjallisesti - tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista Kulttuuritaidot Oppilas oppii - syventämään tietojaan kohdekulttuureista - kohdekulttuureille ominaista viestintää Oppimaan oppiminen Oppilas oppii - monipuolisia työskentely- ja tiedonhankintataitoja - arvioimaan ja kehittämään omaa työskentelyään Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit - vapaa-ajan vietto ja harrastukset: arkipäivän sosiaaliset tilanteet, nuorten elämään liittyvät tilanteet - terveys ja hyvinvointi - matkustaminen Rakenteet - syvennetään aikaisemmin opittua - adjektiivien vertailu - adverbien muodostaminen ja vertailu - 1. konditionaali - lauseoppia 45

46 - muut tarpeelliset rakenteet Viestintästrategiat Oppilas oppii - suunnittelemaan, tarkkailemaan ja korjaamaan viestintäänsä kielitaidon eri osa-alueilla - kompensoimaan joitakin kielellisiä puutteitaan Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito Kuullunymmärtäminen Oppilas - ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja aiheita tai selvästi jäsenneltyä yleistietoa (ymmärtäminen edellyttää yleensä normaalia hitaammin ja selkeämmin puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa vielä toistetaan) - pystyy seuraamaan jossain määrin hänelle osoitettua puhetta, jos sitä toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa jotakin lähipiiristään - selviytyy puhekumppanin avulla omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, joissa tarvitsee reagoida muutamalla sanalla - ääntää ymmärrettävästi kaikkein tavallisimpia sanoja, mutta ääntämisvirheitä esiintyy ja ne saattavat estää viestin välittymisen - osaa omaan elämäänsä liittyvää jokapäiväistä sanastoa sekä joitakin kaavamaisia lauseita ulkoa Tekstin ymmärtäminen Oppilas 46

47 - pystyy ymmärtämään tuttua aihetta käsittelevästä tekstistä joitakin pääajatuksia Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä asioista - osaa tavallista keskeistä sanastoa - osaa kopioida ja tarkistaa sanan kirjoitusasun mallista Kulttuuritaidot Oppilas - tietää jotakin omasta ja kohdekulttuurista - osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kuullunymmärtäminen Oppilas - ymmärtää pääkohdat ja keskeisimpiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja aiheita - tavoittaa pääkohtia radiouutisista sekä elokuvista ja TV-ohjelmista, joita kuvamateriaali tukee - pystyy seuraamaan selkeästi jäsenneltyyn yleistietoon pohjautuvan puheen pääkohtia; ymmärtää tavallista sanastoa ja tavallisia idiomeja - ymmärtää selkeästi puhuttua yleiskieltä, joka tarvittaessa toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa lähipiiristään - selviytyy omia tai itselleen tärkeitä asioita koskevista rutiininomaisista keskusteluista, kun puhekumppani tarvittaessa auttaa - tuottaa sujuvasti tuttuja puhejaksoja - ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntämisvirheitä ja vierasta korostusta saattaa esiintyä - osaa joitakin idiomaattisia ilmaisuja - osaa keskeisimmät perusrakenteet Tekstinymmärtäminen Oppilas - pystyy ymmärtämään tuttua aihetta tai arkipäiväisiä asioita käsittelevän tekstin pääajatukset ja tärkeät yksityiskohdat - pystyy hankkimaan tietoa erilaisista teksteistä Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa yksinkertaisen kuvauksen itseensä tai elinympäristöönsä liittyvistä arkipäiväisistä asioista tai tapahtumista 47

48 - osaa tehdä lyhyitä muistiinpanoja kuulemastaan - osaa käyttää perussanastoa, perusrakenteita ja tavallisimpia sidoskeinoja - kirjoittaa tavallisimmat sanat ja rakenteet oikein Kulttuuritaidot Oppilas - tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja ymmärtää sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten - osaa viestiä kohdekulttuuriin sopivalla tavalla tutuissa tilanteissa Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja koulussa ja kotona. 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii - viestimään arkitilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti - ymmärtämään yleistietoa sisältävän yleiskielisen puheen ja tekstin Kulttuuritaidot Oppilas oppii - tuntemaan ja vertailemaan oman ja englanninkielisten maiden kulttuureja - kertomaan omasta kotimaastaan ja kulttuuristaan englannin kielellä - arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja kielitaitoa maailmankuvan rikastuttajana Oppimaan oppiminen Oppilas oppii - vastuullisuutta, tavoitteellisuutta - pitkäjännitteisyyttä ja yritteliäisyyttä - arvioimaan omaa työskentelyään sekä kielitaitoaan Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit Esimerkiksi - mielipiteen perustelu - työelämään tutustuminen - eri kulttuurit - ympäristöasiat - tiedotusvälineet Rakenteet - epäsuora kysymyslause - passiivi - ehtolauseet 48

49 - infinitiivin ja ing-muodon käyttö - lauseoppia - muut tarpeelliset rakenteet Viestintästrategiat Oppilas oppii - kompensoimaan kielellisiä puutteitaan kiertoilmauksin ja asiayhteydestä päättelemällä - tekemään pitempiä kirjallisia tuotoksia Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opintojen aiheena on esim. ympäristöarvot ja kestävä kehitys elinympäristössä sekä maailmanlaajuisesti. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kielitaito Kuullun ymmärtäminen Oppilas - ymmärtää joitakin pääkohtia puheesta, joka käsittelee toistuvasti esiintyviä, tuttuja asioita tai selväpiirteistä yleistietoa - pystyy seuraamaan osittain hänelle osoitettua normaalia hitaampaa ja selkeämmin puhuttua yleiskielistä puhetta, jos sitä toistetaan Puhuminen Oppilas - osaa kertoa joitakin tietoja lähipiiristään ja sen jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista - pystyy osallistumaan yhdellä sanalla tai parin sanan lauseella rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista, kun puhekumppani auttaa - ääntää ymmärrettävästi kaikkein tavallisimpia sanoja, mutta ääntämisvirheitä esiintyy ja ne saattavat estää viestin perille menoa 49

50 - osaa tavallista, jokapäiväistä sanastoa sekä joitakin kaavamaisia lauseita ulkoa Tekstinymmärtäminen Oppilas - pystyy seuraamaan ainakin joitakin pääajatuksia tekstistä, jonka aihe on tuttu ja käytännönläheinen - pystyy apuvälineiden avulla lukemaan yksinkertaisia tekstejä ja hankkimaan niistä muutamia tietoja Kirjoittaminen Oppilas - osaa kirjoittaa muutamia irrallisia lauseita itsestään tai elinympäristöönsä liittyvistä asioista mahdollisesti apuvälineitä käyttäen - osaa tavallista keskeistä sanastoa - osaa kopioida ja tarkistaa sanan oikeinkirjoitusasun mallista Kulttuuritaidot Oppilas - tietää jotakin kohdekulttuurista ja osaa verrata sitä omaan kulttuuriin - osaa jossain määrin viestiä arkitilanteissa kohdekulttuuriin sopivalla tavalla Opiskelustrategiat Oppilas yrittää kykyjensä mukaan käyttää säännöllisesti kielten opiskelulle välttämättömiä työtapoja kuten osallistua tuntityöskentelyyn ja tehdä kotitehtävät. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen B1.1. Toimiva peruskielitaito A2.2. Kehittyvä peruskielitaito B1.1. Toimiva peruskielitaito A2.2. Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas - käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja sekä koulussa että kotona - on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen 50

51 Vieras kieli, saksa (A) 7. luokka -syventämään luokkien 3-6 taitoja -ymmärtämään yksinkertaisia viestejä ja yksinkertaisten itseään koskevien keskustelujen ydinsisällön -selviytymään puhekumppanin avulla yksinkertaisista keskusteluista ja asiointitilanteista -kertomaan itseensä ja lähipiiriinsä liittyvistä arkipäivän asioista suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 6 luokkien taitoja -tuntemaan ja vertailemaan omaa ja saksalaisen kielialueen kulttuuria -tuntemaan saksankielisten maiden, lähinnä Saksan, maantietoa Opiskelustrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 6 taitoja -tekemään työtä kielen oppimiseksi yritteliäästi, vastuullisesti ja sitkeästi -tiedostamaan erilaisia oppimistyylejä pyrkien löytämään itselleen parhaimman tavan oppia -hyödyntämään muita osaamiaan kieliä, äidinkieli mukaan lukien, saksan kielen opiskelussa -arvioimaan omaa opiskeluaan, asennettaan, työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta -esimerkiksi -nuoren lähipiiri -vapaa-aika ja harrastukset -asuminen -TV, Internet -ruokailu Rakenteet -esimerkiksi: -3 6 luokkien rakenteiden syventäminen -lauseoppi: subjekti, predikaatti, objekti pää- ja sivulauseiden sanajärjestys -modaaliverbit -preesens, perfekti -substantiivien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi -adjektiivien vertailua -muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 6 taitoja -omien viestien suunnittelua ja oman kielenkäytön tarkkailua 51

52 -kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyyksin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää puhekumppanin avulla lyhyitä tuttuihin aihepiireihin liittyviä kysymyksiä ja lauseita. Puhuminen: oppilas osaa vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin oppilas osaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja oppilas tukeutuu puheessa usein äidinkieleen ja eleisiin Tekstin ymmärtäminen: oppilas ymmärtää sanastojen ja sanakirjan avulla pääkohtia lyhyistä yksinkertaisista teksteistä. Kirjoittaminen: oppilas osaa joukon erillisiä sanoja ja ilmaisuja oppilas osaa kirjoittaa irrallisia lyhyitä lauseita tutusta käsitellystä aihepiiristä apuvälineitä hyväksi käyttäen Kulttuuritaidot oppilas tuntee joitakin oman ja saksankielisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja oppilas osaa käyttää muutamia arkielämän tapakulttuuriin liittyvä ilmaisuja oppilas tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantietoa Opiskelustrategiat: 52

53 Oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan oppilas käyttää ohjatusti erilaisia tiedonhankintatapoja Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää selkeää ja normaalia hitaampaa puhetta tai keskustelua, joka koskee oppilasta itseään tai hänen lähipiiriään. Puhuminen: oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään lyhyesti; viesti välittyy virheistä ja puutteellisuuksista huolimatta. Tekstin ymmärtäminen: oppilas ymmärtää yksinkertaisia, kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, esim. yksinkertaisia viestejä ja ohjeita. Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja omaan elämään tai käsiteltyihin aiheisiin liittyviä lauseita; oikeakielisyyden puutteista huolimatta viesti välittyy Kulttuuritaidot -oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin erojen pääpiirteitä -oppilas pyrkii käyttämän luontevasti saksankieliseen tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja -oppilas tuntee saksankielisten maiden, varsinkin Saksan, maantieteellisiä kohteita Opiskelustrategiat -oppilas osallistuu lähes aina aktiivisesti tuntityöskentelyyn -oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan -oppilas pystyy pari- ja ryhmätyöskentelyyn -oppilas pyrkii hyödyntämään muissa kielissä oppimaansa saksan opiskelussa -oppilas arvioi itseään kielen oppijana 8. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 7 taitoja -ymmärtämään ydinsisällön normaalitempoisesta puheesta koskien oppilaan lähipiiriä, sekä pääajatuksen ja joitakin yksityiskohtia yleiskielisestä tekstistä -selviytymään yksinkertaisista keskusteluista ja asiointitilanteista -kertomaan tutuista, arkisiin kokemuksiin liittyvistä tilanteista suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 7 taitoja -ymmärtämään ja arvostamaan eri kielialueiden kulttuuria -joitakin tietoja saksalaisen kielialueen historiasta 53

54 Opiskelustrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 7 taitoja -arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan -monipuolisia työskentely- ja tiedonhankintataitoja Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta esimerkiksi -matkustaminen -terveys ja hyvinvointi -suvaitsevaisuus, ihmissuhteet -ympäristötietoisuus -kestävä kehitys -julkisia palveluita Rakenteet esimerkiksi -3 7 luokkien rakenteiden syventäminen -imperfekti ja pluskvamperfekti -futuuri -epäsuora kysymyslause -konditionaali ja konjunktiivin imperfekti -genetiivi -adjektiivin taivutusta -infinitiivirakenteet -muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 7 taitoja -kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisellä ilmaisulla -pyytämään toistoa ymmärtääkseen puhekumppaniaan -hyödyntämään saamaansa palautetta Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. 54

55 Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossain määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää puhekumppanin avulla kysymyksiä ja lauseita, jotka liittyvät käsiteltyihin aihepiireihin Puhuminen: -oppilas osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, jotka koskevat tuttuja aiheita Tekstin ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää pääajatukset lyhyistä yksinkertaisista teksteistä, jotka liittyvät oppilaan elämän lähipiiriin Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittajaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä ja arkielämän tapahtumista Kulttuuritaidot -oppilas tuntee keskeisimpiä oman ja saksankielisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja Opiskelustrategiat -oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan -oppilas käyttää ohjatusti eri tiedonhankintavälineitä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää pääkohtia yksinkertaisesta puheesta ja pystyy seuraamaan omaan elinpiiriinsä liittyviä keskusteluja -oppilas havaitsee aihepiirin vaihdokset yleiskielisessä puheessa, esim. uutisissa. Puhuminen: -oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään lyhyesti -oppilas selviää kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista, joskin osittain puhekumppanin avulla Tekstin ymmärtäminen: -oppilas ymmärtää lyhyen tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia -oppilas pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittaa hyvin yksinkertaisia viestejä ja luettelonomaisia kuvauksia tutuista 55

56 aiheista Kulttuuritaidot -oppilas osaa toimia tavallisimmissa arkitilanteissa saksankielisen kulttuurin mukaisesti -oppilas tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantieteen lisäksi sen historiaa Opiskelustrategiat -oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan -oppilas asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi omaa opiskeluaan melko realistisesti -oppilas tunnistaa omaa oppimistyyliään -oppilas pyrkii monipuolisiin tiedonhankintatapoihin 9. luokka Tavoitteet Kielitaito Oppilas oppii syventämään luokkien 3 8 taitoja ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää, sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista Kulttuuritaidot Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 8 taitoja -kertomaan saksaksi omasta kotimaastaan ja kulttuuristaan -tuntemaan saksankielisten maiden, erityisesti Itävallan ja Sveitsin maantiedettä sekä ko. alueen nykyaikaan ja historiaan liittyviä tapahtumia ja henkilöitä -tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden -arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja kielitaitoa maailmankuvan rikastuttajana Opiskelustrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 8 taitoja -hankkimaan tietoa myös itsenäisesti eri tietolähteistä -tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä -ottamaan lisääntyvästi vastuuta omasta työskentelystään ja oppimisestaan ja ymmärtämään oman opiskelun sisällä tehtyjen valintojen merkityksen tulevaisuudelle Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta -opiskelu ja ammatinvalinta -työ- ja elinkeinoelämä -tiedotusvälineet -meillä ja muualla; omia ja muiden kokemuksia -ennen, nyt ja tulevaisuudessa; maailmankuvan muuttuminen Rakenteet esimerkiksi 56

57 -3 8 luokkien rakenteiden syventäminen -sukusääntöjä -relatiivilauseet -konjunktiivin pluskvamperfekti -kaksoisinfinitiivi -passiivi -rektioverbejä -muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii -syventämään luokkien 3 8 taitoja -suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttöä -kirjallisten viestien tuottamista Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä itseään oppijana. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa kiinnitetään huomiota oman ja vieraan kulttuurin eroihin. Kieli on osa kulttuuria. Viestintä ja mediataito Harjoitellaan suullista ja kirjallista viestintää. Ihminen ja teknologia Kielistudiota käytetään mahdollisuuksien mukaan. Turvallisuus ja liikenne Terveydestä huolehtimisesta keskustellaan sisältöjen yhteydessä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Opintojen aiheena on esim. ympäristöarvot ja kestävä kehitys elinympäristössä sekä maailmanlaajuisesti. Arviointi Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: -oppilas tunnistaa yleiskielisen puheen aiheen ymmärtämällä yksittäisiä sanoja ja joitakin lauseita. 57

58 Puhuminen: -oppilas osaa vastata kysymyksiin, jotka koskevat hänelle itselleen tärkeitä aiheita -oppilas osaa esittää puhekumppanilleen joitakin vastakysymyksiä. Tekstin ymmärtäminen: -oppilas tunnistaa helpon asiatekstin aihepiirin -oppilas ymmärtää tuttuja asioita käsittelevistä teksteistä muutaman lauseen Kirjoittaminen: -oppilas osaa kirjoittaa apuvälineitä hyväksi käyttäen lyhyitä lauseita käsitellyistä aihepiireistä ja arkielämän tapahtumista Kulttuuritaidot -oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin yleisimpiä eroja ja yhtäläisyyksiä. -oppilas osaa käyttää muutamia arkielämän tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja -oppilas osaa yhdistää joitakin maantietoon, historiaan tai nykyhetken tapahtumiin liittyviä asioita kyseiseen saksalaiseen kulttuurialueeseen Opiskelustrategiat -oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävänsä kykyjensä mukaan -oppilas osaa arvioida omaa opiskeluaan Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kielitaito Pakollisen A -saksan osaamisen taso 9. luokalla (arvosana 8) kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot -oppilas tuntee saksankielisen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa Opiskelustrategiat -oppilas käyttää lähes säännöllisesti saksan kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja -oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen 58

59 A2-kieli, saksa 7. luokka Vuosiviikkotunteja: 2 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii syventämään luokkien 4-6 taitoja ymmärtämään yksinkertaisia viestejä ja yksinkertaisten itseään koskevien keskustelujen ydinsisällön selviytymään puhekumppanin avulla yksinkertaisista keskusteluista ja asiointitilanteista kertomaan itseensä ja lähipiiriinsä liittyvistä arkipäivän asioista suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot Oppilas oppii syventämään luokkien 4 6 luokkien taitoja tuntemaan ja vertailemaan omaa ja saksalaisen kielialueen kulttuuria tuntemaan saksankielisten maiden, lähinnä Saksan, maantietoa Opiskelustrategiat Oppilas oppii syventämään luokkien 4 6 taitoja tekemään työtä kielen oppimiseksi yritteliäästi, vastuullisesti ja sitkeästi tiedostamaan erilaisia oppimistyylejä pyrkien löytämään itselleen parhaimman tavan oppia hyödyntämään muita osaamiaan kieliä, äidinkieli mukaan lukien, saksan kielen opiskelussa arvioimaan omaa opiskeluaan, asennettaan, työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja saksankielisen kielialueen näkökulmasta; esimerkiksi nuoren lähipiiri vapaa-aika ja harrastukset asuminen TV, Internet ruokailu Rakenteet esimerkiksi: 4 6 luokkien rakenteiden syventäminen lauseoppi: subjekti, predikaatti, objekti päälauseen sanajärjestys dass, wenn, weil -sivulauseita modaaliverbit preesens 59

60 perfektiä ymmärtämisen tasolla substantiivien nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi; preposotioita adjektiivien vertailua alustavasti muita sisältöjen ja viestintätilanteiden edellyttämiä rakenteita tarpeen ja opetusryhmän mukaan Viestintästrategiat Oppilas oppii syventämään luokkien 4 6 taitoja omien viestien suunnittelua ja oman kielenkäytön tarkkailua kielellisen ja tilannevihjeisiin perustuvan päättelykyvyn merkityksen ymmärtämistä ja sen jatkuvaa tietoista kehittämistä ja käyttämistä kielellisen viestin selvittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN VÄLTTÄVÄSTÄ OSAAMISESTA (arvosana 5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyyksin osoittamaan vain jossakin määrin hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää osaamista. Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää puhekumppanin avulla lyhyitä tuttuihin aihepiireihin liittyviä kysymyksiä ja lauseita Puhuminen: oppilas osaa vastata yksinkertaisiin henkilökohtaisiin kysymyksiin oppilas osaa joitakin opeteltuja vakioilmaisuja oppilas tukeutuu puheessa usein äidinkieleen ja eleisiin Tekstin ymmärtäminen: oppilas ymmärtää sanastojen ja sanakirjan avulla pääkohtia lyhyistä yksinkertaisista teksteistä Kirjoittaminen: oppilas osaa joukon erillisiä sanoja ja ilmaisuja oppilas osaa kirjoittaa irrallisia lyhyitä lauseita tutusta käsitellystä aihepiiristä apuvälineitä hyväksi käyttäen Kulttuuritaidot oppilas tuntee joitakin oman ja saksankielisen kulttuurin yhtäläisyyksiä ja eroja oppilas osaa käyttää muutamia arkielämän tapakulttuuriin liittyvä ilmaisuja oppilas tuntee jonkin verran saksankielisen alueen maantietoa Opiskelustrategiat: oppilas osallistuu tuntityöskentelyyn ja tekee kotitehtävät kykyjensä mukaan oppilas käyttää ohjatusti erilaisia tiedonhankintatapoja Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) Kielitaito Kuullun ymmärtäminen: oppilas ymmärtää selkeää ja normaalia hitaampaa puhetta tai keskustelua, joka koskee oppilasta itseään tai hänen lähipiiriään 60

61 Puhuminen: oppilas osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään lyhyesti; viesti välittyy virheistä ja puutteellisuuksista huolimatta Tekstin ymmärtäminen: oppilas ymmärtää yksinkertaisia, kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä, esim. yksinkertaisia viestejä ja ohjeita Kirjoittaminen: oppilas osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja omaan elämään tai käsiteltyihin aiheisiin liittyviä lauseita; oikeakielisyyden puutteista huolimatta viesti välittyy Kulttuuritaidot oppilas tuntee oman ja saksankielisen kulttuurin erojen pääpiirteitä oppilas pyrkii käyttämän luontevasti saksankieliseen tapakulttuuriin liittyviä ilmaisuja oppilas tuntee saksankielisten maiden, varsinkin Saksan, maantieteellisiä kohteita Opiskelustrategiat oppilas osallistuu lähes aina aktiivisesti tuntityöskentelyyn oppilas ottaa vastuuta omasta opiskelustaan oppilas pystyy pari- ja ryhmätyöskentelyyn oppilas pyrkii hyödyntämään muissa kielissä oppimaansa saksan opiskelussa oppilas arvioi itseään kielen oppijana Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa. Oppiaineen arviointiperusteet Matematiikan arvosanan pohjan muodostavat kirjalliset kokeet. Arvosanaan vaikuttavat myös läksynkuulustelut, matemaattisiin kilpailuihin osallistuminen, kirjallinen työskentely ja tuntityöskentely. Tuntityöskentelyyn kuuluu aktiivisuus tehtävien tarkistamisessa sekä osallistuminen opetuskeskusteluun. Aktiivinen ja sinnikäs työskentely omien kykyjen mukaisesti on tärkeää matematiikan opiskelussa. 7. luokka 61

62 Tavoitteet Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä oikeanlainen vihkotyöskentely. Sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten varmentaminen kokonais- ja desimaaliluvuilla myös negatiivisilla luvuilla luonnolliset luvut, kokonaisluvut, reaaliluvut vastaluku, itseisarvo alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla lausekkeiden sieventäminen pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina kokonaisluku Algebra muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen yksinkertaisten lausekkeiden sieventäminen ensimmäisen asteen yhtälö ja sen ratkaiseminen Geometria kulmien välisiä yhteyksiä kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä: kehä-, keskuskulma, jänne, sektori ja segmentti geometrista konstruointia koordinaatisto sovellutuksineen pituuden, pinta-alan ja tilavuuden yksiköt 62

63 piirejä ja pinta-aloja avaruuskappaleiden nimeäminen, suorakulmaisen särmiön tilavuus ja pinta-ala kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä Todennäköisyys ja tilastot diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Opiskellessaan matematiikkaa oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen opiskeluun. Hän ymmärtää, että perustaitojen hyvä hallinta on edellytys uuden oppimiselle ja taitojen syventämiselle. Viestintä- ja mediataito Matematiikkaa opiskeltaessa opitaan selkeää vihkotyöskentelyä sekä puhumaan matematiikan kielellä käyttäen oikeita käsitteitä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Matematiikan perustietojen hallinta auttaa selvittämään arkielämän ongelmia kuten vertailemaan hintoja ja suunnittelemaan rahan käyttöä. Ihminen ja teknologia Matematiikkaa opiskellessaan oppilas oppii laskimen ja tietokoneen peruskäyttöä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas tuntee peruskäsitteitä ja työskentelee tunnilla omien edellytystensä mukaan tehden muistiinpanoja ja tehtäviä, vaikka hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. Oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet hyväksytysti. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on saavuttanut matematiikan keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti, tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti. Oppilas osaa esittää ratkaisujaan suullisesti, esittää kysymyksiä ja yksinkertaisia päätelmiä havaintojen pohjalta sekä osaa käyttää sääntöjä. Hän löytää yhteyksiä matematiikan ja reaalimaailman väliltä. Lisäksi oppilaalla on myönteinen asenne matematiikkaan. 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä 63

64 laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä Luvut ja laskutoimitukset rationaaliluvut, murtoluvut ja käänteisluku murtolukujen laskutoimitukset prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku, muutosprosentti, vertailuprosentti, perusarvon laskeminen, prosenttiyksikkö pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö potenssi, eksponenttina kokonaisluku lausekkeiden sieventäminen suhde ja verrannollisuus Algebra lauseke ja sen sieventäminen potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen suoran yhtälö ja piirtäminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen, neliöjuuri verranto murtoluvut ja käänteisluku Geometria ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä kehä- ja keskuskulma kehän ja pinta-alan laskeminen kaaren pituus sekä sektorin ja segmentin pinta-ala tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen yhdenmuotoisuus 64

65 Pythagoraan lause symmetria yhtenevyys siirto, kierto ja peilaus Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Aihekokonaisuudet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii ymmärtämään suureiden välisiä riippuvuuksia sekä prosenttilaskennan merkityksen arkipäivän erilaisissa tilanteissa. Hän osaa arvioida saamiensa tulosten mielekkyyden ja osaa pyöristää vastauksen järkevään tarkkuuteen. Viestintä- ja mediataito Oppilas oppii hankkimaan tietoa ja käsittelemään sitä sekä esittämään tietoa taulukoiden ja diagrammien avulla. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas tuntee peruskäsitteitä ja työskentelee tunnilla omien edellytystensä mukaan tehden muistiinpanoja ja tehtäviä, vaikka hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. Oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet hyväksytysti. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas ottaa vastuun oppimisestaan ja pystyy työskentelemään keskittyneesti sekä pitkäjänteisesti. Hän ymmärtää kirjainten merkityksen matemaattisina symboleina ja pystyy muotoilemaan arkielämän ongelmia matematiikan kielellä. Oppilas osaa käyttää sopivia ratkaisumenetelmiä, arvioida tulosten järkevyyttä ja tarkkuutta sekä esittää ongelman ratkaisun mielekkäällä tavalla. Lisäksi oppilaalla on myönteinen asenne matematiikkaan. 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja näkemään 65

66 säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Sisällöt Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen, suora todistus ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Algebra yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti epäyhtälöt, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko yhteisen tekijän erottaminen ja polynomien jakolasku murtolausekkeet niiden arvon laskeminen ja sieventäminen Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio Geometria kappaleiden nimeäminen ja luokittelu kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen geometrista konstruointia trigonometria ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Kertaus kerrataan perusopetuksen matematiikan keskeiset sisällöt jatko-opintoja varten Aihekokonaisuudet Ihminen ja teknologia Matematiikan opiskelun ohessa oppilas saavuttaa sujuvan ja monipuolisen laskimen käyttötaidon. Hän oppii hankkimaan, käsittelemään ja esittämään tietoa myös tietokoneen avulla. Arviointi 66

67 Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas tuntee peruskäsitteitä ja työskentelee tunnilla omien edellytystensä mukaan tehden muistiinpanoja ja tehtäviä, vaikka hän pystyy osoittamaan vain jossakin määrin tavoitteiden edellyttämää osaamista. Oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet hyväksytysti. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa selostaa sekä perustella lukuihin ja laskutoimituksiin liittyviä ajatuskulkujaan, päätelmiään ja laskelmiaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Hän osaa valita tarkoituksenmukaisen laskutavan sovellustilanteissa. Oppilas löytää tuttuja piirteitä uudesta tilanteesta sekä osaa ongelmatilanteissa käyttää ja yhdistellä aikaisemmin oppimiaan tietoja ja taitoja. Hän omaksuu sellaiset matemaattiset perustiedot ja taidot, joiden avulla hän luo hyvän pohjan jatko-opinnoille. Lisäksi oppilaalla on myönteinen asenne matematiikkaan. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Oppilas saavuttaa perusopetuksen matematiikan tavoitteet vain välttävästi. Oppilas on läsnä tunneilla, tekee muistiinpanoja, osaa suorittaa joitakin helpoimpia tehtäviä lisäohjeita ja apua saatuaan. Lisäksi hän suorittaa kokeet hyväksytysti. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä 67

68 käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Fysiikka Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. 68

69 Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Oppiaineen arviointiperusteet Perustuu tavoitteisiin turvallinen työskentely yksin ja ryhmässä tuntiaktiivisuus ja kiinnostus, joka näkyy positiivisena asenteena ja kotitehtävien tekemisenä monipuolinen kirjallinen näyttö: kokeet, vihkotyöskentely sekä muut kirjalliset tehtävät 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen Sisällöt Värähdys- ja aaltoliike erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita Luonnon rakenteet luonnon rakenteet ja mittasuhteet, oma aurinkokuntamme ja galaksit Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Fysiikan opetus ohjaa oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Ihminen ja teknologia Ääni- ja valoilmiöiden arkipäivän sovellusten ymmärtäminen sekä niitä hyödyntävien laitteiden asianmukainen ja turvallinen käyttö. Ymmärtää fysiikan merkityksen nykyaikaisen maailamnkuvan muodostumisen kannalta. 69

70 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tiede on kulttuuria. Fysiikan kehitysaskelten tunteminen auttaa muodostamaan nykyistä maailmankuvaa. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 on läsnä oppitunneilla osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8 osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan ja sopia työnjaosta osaa hahmottaa tutkittavan ilmiön ja tehdä havainnoista päätelmiä osaa arvioida saamiensa tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita. Sisällöt Liike ja voima vuorovaikutus ja niistä syntyvät voimat sekä niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho Lämpö 70

71 kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona energialähteet Luonnon rakenteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa Aihekokonaisuudet Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Fysiikan ilmiöitä tutkiessaan oppilas oppii ymmärtämään suureiden keskinäisiä suhteita sekä suuruusluokkia. Ihminen ja teknologia Ymmärtää, että voima on fysiikan keskeinen suure sekä sen merkityksen liikkeen aikaansaamiseksi. Oppilas hahmottaa mekaniikan eri suureiden yhteydet energiaan ja tuntee energian häviämättömyyden. Hän tuntee lämpöopin ilmiöt ja niiden monet sovellukset. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Fysiikan opiskelu lisää oppilaan valmiuksia ja motivaatiota tehdä valintoja mm. energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Tavoitteena on ympäristötietoinen kansalainen. Turvallisuus ja liikenne Oppilas ymmärtää fysiikan ilmiöiden merkityksen liikenneturvallisuudessa. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 on läsnä oppitunneilla osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8 osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia tutkimuksia osaa käyttää tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan tutkittavia ilmiöitä osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia ja koota tulokset taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa arvioida koejärjestelyjen toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä 9. luokka 71

72 Tavoitteet Oppilas oppii arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa Sisällöt Sähkö kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Ydinsäteily radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon säteilyltä suojautuminen Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii erottamaan toisistaan uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat sekä tekemään järkeviä valintoja myöhemmissä elämänvaiheissaan. Ihminen ja teknologia Osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti ja tuntee sähkön vaarat. Oppilas tietää, että sähkö on energian siirron väline, jolla saadaan aikaan liikettä, valoa ja lämpöä. Hän ymmärtää sähkölaitteiden tehon ja kulutuksen suhteen sekä osaa hyödyntää tietojaan ostopäätöstä tehdessään. Turvallisuus ja liikenne Oppilas osaa käyttää turvallisesti sähkölaitteita, ymmärtää sähkön vaarat sekä tietää, että useimpien sähkötöiden tekemiseen vaaditaan sähköalan ammattimies. Hän tuntee säteilyn vaarat ja osaa suojautua siltä. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 on läsnä oppitunneilla osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8 osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa laatia tutkimusselostuksia sekä esittää tulokset taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä 72

73 ymmärtää, että fysiikka on perusluonnontiede, jonka tietämystä sovelletaan teknologiassa osaa käyttää eri tiedonhankintamenetelmiä ja yhdistää hankkimaansa tietoa kokonaisuuksiksi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas 73

74 tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. Kemia Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä 74

75 käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja, kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Oppiaineen arviointiperusteet Perustuu tavoitteisiin turvallinen työskentely yksin ja ryhmässä tuntiaktiivisuus ja kiinnostus, joka näkyy positiivisena asenteena ja kotitehtävien tekemisenä monipuolinen kirjallinen näyttö kokeissa ja vihkotyöskentelynä 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä Sisällöt Yleinen kemia työturvallisuus alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuudet ja luokittelu, erotusmenetelmät, atomin rakenne, kemiallinen reaktio ja nopeus kemiallisen reaktion kuvaaminen merkkikielellä palaminen ja paloturvallisuus Ilma ja vesi ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle fotosynteesi ja palaminen vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kokeellinen työskentely opettaa oppilaalle toisten huomioonottamista, oikeuksia ja velvollisuuksia ryhmässä sekä erilaisia yhteistoimintatapoja. Ihminen ja teknologia Oppilas ymmärtää erilaisten aineiden merkityksen nyky-yhteiskunnan kehityksen kannalta. Hän tuntee alkuaineiden erilaisia ominaisuuksia ja tietää niiden muodostavan uusia 75

76 yhdisteitä, joilla on uusia erilaisia ominaisuuksia. Oppilas tuntee palamisen edellytykset sekä tuntee niiden sovellukset palon sammuttamisessa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas tutustuu uusiin aineisiin sekä niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin ja oikeaan jälkikäsittelyyn. Kemian opiskelun eräänä tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia kansalaisia. Kestävän kehityksen periaatteita opiskeltaessa oppilas tiedostaa mikä on ihmisen toiminnan vaikutus. Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen. Oppilas tietää kemian kannalta millaisia turvallisuusriskejä ympäristössä ja liikenteessä on. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 on läsnä oppitunneilla osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä tuntee kemian välineistöä ja osaa käyttää niitä osaa tehdä yksinkertaisia kemiallisia kokeita osaa tehdä havaintoja, esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan kemiallisia reaktioita 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla Sisällöt Aineiden kemiaa alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen 76

77 opetellaan käsitteet molekyyliyhdiste, ioniyhdiste eli suola, happo, emäs ja neutraloituminen Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kemian tuntemus auttaa ymmärtämään erilaisia ympäristön prosesseja ja antaa paremmat mahdollisuudet toimia yhteisön jäsenenä. Ihminen ja teknologia Oppilas tuntee sähköparin toimintaperiaatteen sekä sen edut ja haitat. Hän tuntee useita maankuoresta saatavia aineita ja tietää niiden ominaisuudet ja käyttötarkoituksen. Hän ymmärtää kierrätyksen merkityksen sekä ympäristön että kustannusten kannalta. Turvallisuus ja liikenne Koska monia kemianteollisuuden tuotteita kuljetetaan muun liikenteen seassa, on tärkeä ymmärtää niiden aiheuttamat turvallisuusriskit ja osata toimia järkevästi. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 on läsnä oppitunneilla osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä luonnontieteellisiä kokeita osaa tehdä havaintoja, esittää kokeidensa tulokset ja tehdä johtopäätöksiä niistä osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä atomimallia käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kuvata reaktiota yhtälön avulla osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle 77

78 kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. Sisällöt Elollinen luonto ja yhteiskunta orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys Metallien kemiaa tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet metallien ominaisuudet, jalostus ja käyttö sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas osaa soveltaa oppimiaan tietoja muodostaessaan kokonaisuuksia ympäristön prosesseista. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas perehtyy tuotteiden elinkaaren eri vaiheisiin, energian kulutukseen sekä valmistusvaiheessa että valmiina tuotteena. Raaka-aineiden riittävyyden kannalta pohditaan vaihtoehtoisien tuotteiden mahdollisuutta sekä tuotteen kierrätettävyyttä. Ihminen ja teknologia Oppilas tuntee kemianteollisuuden tuotteiden merkityksen arkielämässä sekä tuntee niiden valmistusprosessia, ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 on läsnä oppitunneilla osallistuu tunnin kulkuun kykyjensä mukaisesti, vaikka tarvitsee paljon tukea ja ohjausta osallistuu kirjallisiin kokeisiin Arviointikriteerit arvosanalle 8 78

79 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä osaa käyttää oikeita käsitteitä sekä suullisesti että kirjallisesti tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa tulkita reaktioyhtälöitä ja kuvata reaktiota yhtälön avulla osaa päätellä jaksollisen järjestelmän perusteella aineiden reaktioherkkyyden ja ymmärtää niiden merkityksen kemiallisissa reaktioissa Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion yhtälön osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. 79

80 Biologia Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Oppilaat tutustuvat ekologian perusteisiin, ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä evoluutioon. Oppilasta ohjataan kantamaan vastuuta ympäristöstään. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa erilaisia tietolähteitä. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta ja luonnontieteellinen ajattelu kehittyy. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan vesien eliölajeja ja tuntemaan niiden rakennetta hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia ja pohtimaan niiden syitä Sisällöt eliökunnan järjestelmä vesien ja rantojen keskeiset kasvi- ja eläinlajit eliöiden rakenteellinen sopeutuminen vesielämään mikroskoopin rakenne ja käyttö vesiekosysteemin rakenne ja toiminta - tuottajat, kuluttajat, hajottajat yhteyttäminen - auringonvalon sitoutuminen kemiallisena energiana sokeriin, sivutuotteena happi veden eliöiden talvenvietto - esimerkkejä joidenkin lajien talvehtimisesta suvullinen lisääntyminen vesiympäristössä ihmisen toiminnan vaikutus vesien tilaan Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - maasto- ja laborointityöskentely opettaa toimimaan ryhmässä 80

81 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - suomalainen järvimaisema - vapaa-ajan kalastus harrastuksena Viestintä- ja mediataito - ympäristön tilan seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - puhuttaessa ympäristönsuojelusta korostetaan jokaisen vastuuta ympäristön tilasta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - vesiensuojelu - harvinaisten lajien suojelu Turvallisuus ja liikenne - turvallinen liikkuminen maastoretkillä - vaarojen välttäminen laborointitunneilla Ihminen ja teknologia - luonnontieteellisiin tutkimuslaitteisiin tutustuminen Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja lajikokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osaa ohjattuna käyttää mikroskooppia yksinkertaisen näytteen tarkasteluun tunnistaa joitakin vesien ja rantojen kasvi- ja eläinlajeja tietää joitakin rakenteellisia piirteitä, jotka ovat ominaisia vesieliöille osaa erottaa eliökunnan pääryhmistä kasvikunnan ja eläinkunnan tietää jonkun esimerkin ihmisen toiminnasta, joka on haitallinen vesistöille Arviointikriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa tunnistaa vesien ja rantojen kasvi- ja eläinlajeja nähdä eron karun ja rehevän järven välillä ja tietää niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä 81

82 mainita esimerkkejä vesiekosysteemin tuottajista, kuluttajista ja hajottajista selittää, miten eri tavoin ihmisen toiminta vaikuttaa vesien tilaan Elämä ja evoluutio Oppilas osaa selostaa yhteyttämisen periaatteen; tietää, mitä siinä tarvitaan ja mitä siinä syntyy jäsentää eliökunnan pääryhmiin 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan metsän eliölajeja ja tuntemaan niiden rakennetta hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja toimintaa arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeisiä tavoitteita tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia ja pohtimaan niiden syitä tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita Sisällöt eliökunnan järjestelmä - kasvikunnan ryhmittely - sienten paikka eliökunnassa metsien keskeiset kasvi-, sieni- ja eläinlajit ja niiden rakenteeseen tutustuminen esimerkkien avulla kasvien keruu - kasveja kerätään maastotuntien aikana ja ne käsitellään koulussa tai oppilaat keräävät omalla ajallaan kokoelmat, jotka arvioidaan metsäekosysteemin rakenne ja toiminta - tuottajat, kuluttajat, hajottajat - ravintoaineiden kierto ja energian virtaus - ravintoketjun periaatteen ymmärtäminen kasvisolun rakenne ja toiminta jäkälän ja sienen rakenne - sienten ravinnonhankintatavat kasvien lisääntyminen - suvuton ja suvullinen lisääntyminen - kukan rakenne eliöiden sopeutuminen vuodenaikojen vaihteluun metsätyypit - kuiva kangas, tuore kangas, lehto - kasvupaikkatekijöiden vertailu metsien hoito ja suojelu 82

83 Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - maasto- ja laborointityöskentely opettaa toimimaan ryhmässä - jokamiehen oikeus ja jokamiehen vastuu - Kulttuuri.identiteetti ja kansainvälisyys - suomalainen metsä - metsien moninaiskäyttö Viestintä- ja mediataito - ympäristön tilan seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys metsä Suomen talouden merkittävänä perustana Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - metsien suojelu - harvinaisten lajien ja biotooppien suojelu Turvallisuus ja liikenne - turvallinen liikkuminen maastoretkillä - vaarojen välttäminen laborointitunneilla Ihminen ja teknologia - metsätalouteen liittyvään teknologiaan tutstuminen Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja lajikokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky, kirjalliset tuotokset sekä kerätyt kokoelmat vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osaa ohjattuna käyttää mikroskooppia yksinkertaisen näytteen tarkasteluun tunnistaa joitakin metsien kasvi-, sieni- ja eläinlajeja tuntee jonkin verran kasvisolun rakennetta osaa antaa käytännön esimerkin ravintoketjusta keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla Arviointikriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti 83

84 Luonto ja ekosysteemit Oppilas tuntee eliökunnan pääryhmät ja tietää kullekin ryhmälle ominaisia piirteitä tunnistaa metsän kasvi-, eläin- ja sienilajeja osaa kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan osaa nimetä ja kuvata metsätyyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä tietää perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä osaa kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta tuntee metsien kestävän käytön periaatteet Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvisolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, sienten ja eläinten lisääntymistä 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä Sisällöt eläinsolun rakenne ja toiminta kudokset tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta ruuansulatuselimistön rakenne ja ihmisen ravintotalous verenkierto- ja hengityselimistön rakenne ja toiminta erityselimistö ja sen toiminta elimistön säätelyjärjestelmät - hormonit - hermosto aistit suvullisen lisääntymisen periaate sukupuolielinten rakenne ja toiminta kuukautiskierto yhdyntä, raskaus, sikiön kehitys, synnytys seksuaalisuuden biologinen perusta ja ilmenemismuodot perinnöllisyys biotekniikka evoluutio - eliökunnan synty ja kehitys 84

85 - ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio - ihmislajin ominaispiirteet Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - oman minän tarkastelu biologisesti, ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen - toisen ihmisen koskemattomuuden kunnioittaminen Viestintä - ja mediataito - ihmisen biologiaan liittyvien uutisten seuranta tiedotusvälineistä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - omien mielipiteiden esiintuominen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista Turvallisuus ja liikenne - riskitekijöiden huomioiminen laborointityössä oman ja toisten turvallisuuden kannalta Ihminen ja teknologia - teknologian kehityksen hyödyntäminen arkipäivän terveyden- ja sairaanhoidossa Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy kokeiden ja tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osaa ohjattuna käyttää mikroskooppia yksinkertaisen näytteen tutkimiseen tuntee jonkin verran solun rakennetta osaa nimetä ihmisen tärkeimpiä elimiä ja tuntee joidenkin elinten tehtäviä tuntee jonkin verran sukupuolielinten rakennetta ja toimintaa tietää jotakin periytymisestä keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit 85

86 Oppilas osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. 86

87 Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään uutistietoa esimerkiksi maanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti Sisällöt karttojen, kuvien, diagrammien, tilastojen tulkinta ja laadinta maan planetaarisuus ja sen seuraukset - vuodenajat - yön ja päivän vaihtelu - aikavyöhykkeet Amerikan kaksoismanner - karttanimistöä - sijainnin määrittäminen - pinnanmuodot - maankuoren laattojen liikkeet - ilmasto ja kasvillisuus - väestö - maatalouden ja teollisuuden edellytykset Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - muiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen Viestintä- ja mediataito 87

88 - ajankohtaisten maailmantapahtumien seuraaminen tiedotusvälineissä Osallistuva kansalaisuus - osallistuminen kantaa ottavaan keskusteluun esim. käsiteltäessä sademetsiä ja alkuperäiskansoja Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - luonnonvarojen vastuullinen käyttö - sademetsien globaalinen merkitys - erot rikkaiden ja köyhien välillä Ihminen ja teknologia - tietokoneen käyttö tiedonhankinnassa Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja karttakokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osaa ilmansuunnat osaa ohjattuna tulkita karttoja ja diagrammeja osaa nimetä joitakin paikkoja maailmankartalta, esim. maanosat, valtameret osaa jonkin verran kuvailla, miten maapallon eri osat poikkeavat toisistaan luonnonolojen suhteen keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla Arviointikriteerit arvosanalle 8 Maa -ihmisen kotiplaneetta Oppilas osaa käyttää kartastoa apuvälineenä ja mitata etäisyyksiä janamittakaavaa käyttäen tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja selittää vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun selittää maapallon sisäisten tapahtumien vaikutuksesta aiheutuvat ilmiöt vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja laatia itse ilmastodiagrammin Amerikan karttanimistöä luetella tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalouden muotoihin ja teollisuuden sijoittumiseen Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa sademetsiä uhkaavat tekijät lyhyesti maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä ja niiden ratkaisumahdollisuuksia 8. luokka 88

89 Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti Sisällöt karttojen, kuvien, diagrammien, tilastojen tulkinta ja laadinta Eurooppa - karttanimistöä - Euroopan sijainti - pinnanmuodot - ilmasto ja kasvillisuus - väestö - luonnonvarat - ympäristön rasittuminen - maatalouden, teollisuuden ja matkailun edellytykset Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - tutustuminen erilaisista kulttuureista peräisin oleviin väestöryhmiin ja sitä kautta kehittyminen kohti suvaitsevuutta Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - muiden maiden kulttuurien tuntemus ja ymmärtäminen - EU Viestintä ja mediataito - tiedotusvälineiden seuraaminen opetuksen tietolähteenä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - vaikuttaminen EU:ssa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - toimiminen kestävän kehityksen mukaisesti - ympäristöongelmat 89

90 Ihminen ja teknologia - tietokoneen käyttö tiedon hankinnassa Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja karttakokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osaa ohjatusti tulkita erilaisia karttoja ja diagrammeja osaa nimetä kartalta muutamia Euroopan valtioita osaa jonkin verran kuvailla Euroopan luonnonoloja ja ilmastoa osaa nimetä jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman Euroopassa keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla Arviointikriteerit arvosanalle 8 Maa ihmisen kotiplaneetta Oppilas osaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi tiedotusvälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankinnassa osaa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla osaa vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja sekä laatia itse ilmastodiagrammin ymmärtää planetaarisuuden vaikutuksen maapallon ilmastoon ja kasvillisuuteen Eurooppa Oppilas osaa nimetä kartalta Euroopan valtioita ja pääkaupunkeja sekä hallitsee muuta keskeistä Euroopan karttanimistöä osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa ymmärtää Euroopan eri alueiden kulttuuripiirteitä osaa vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti Euroopan keskeisiä ympäristö- ja kehitysongelmia 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii 90

91 käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti Sisällöt karttojen, kuvien, diagrammien, tilastojen tulkinta ja laadinta Suomi Pohjolan osana - Pohjolan karttanimistöä - Suomen sijainti - pinnanmuodot ja maisema - kallioperän ja maaperän muotoutuminen maapallon sisäisten ja ulkoisten tapahtumien seurauksena - ilmasto ja sää - luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla - väestö - vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä - oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen - paikalliset ympäristökysymykset - Itämeren historia ja erityispiirteet Suomi osana maailmaa Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - suvaitsevuuden korostaminen eri väestöryhmien asemaa tarkasteltaessa Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - suomalaisuuteen liittyvien piirteiden tunnistaminen ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Viestintä- ja mediataito 91

92 - tiedotusvälineiden seuraaminen opetuksen tietolähteenä ja keskustelun herättäjänä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - rohkaisu omien ajatusten esiin tuomiseen rakentavasti - usko omaan osaamiseen elämän eri alueilla Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - kestävän kehityksen periaatteet - ympäristönsuojelu Turvallisuus ja liikenne - ymmärtää kulttuurillisten identiteettien merkitys kansainväliseen vuorovaikutukseen ja turvallisuuteen Arviointi Todistuksen arvosana määräytyy teoria- ja karttakokeiden sekä tuntityöskentelyn perusteella. Harrastuneisuus, aktiivinen osallistuminen, yhteistyökyky ja kirjalliset tuotokset vaikuttavat arvosanaan. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osaa jonkin verran tulkita karttoja ja diagrammeja osaa jonkin verran Suomen karttanimistöä (esimerkiksi vesistöt, korkeat kohdat) tunnistaa joitain Suomen luonnossa esiintyviä jääkauden aikaansaamia muotoja ja osaa kertoa niiden syntytavoista tietää joitain Suomen ilmastoon vaikuttavia tekijöitä osaa nimetä ainakin jonkin ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristöongelman Suomessa keskittyy ainakin ajoittain työskentelemään oppitunnilla Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella Maailman jäsentäminen Oppilas osaa hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. 92

93 Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa. Suomen jäsentäminen Oppilas osaa selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa Yhteinen ympäristö Oppilas osaa selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. Terveystieto Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. 93

94 Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja Sisällöt Kasvu ja kehitys Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema - terveys voimavarana - murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset - yksilöllisyys, erilaisuus Fyysinen kasvu ja kehitys ja niihin vaikuttavat tekijät - liikunnan vaikutukset elimistöön ja terveyteen Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito - henkilökohtainen hygienia - väsymys, lepo ja uni Terveys arkielämän valintatilanteissa Tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat - päihteiden käytön syyt, vaikutukset ja lähiympäristön merkitys - riippuvuus ja mielihyvä - tupakointi ja nuuskan käyttö Ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen 94

95 Seksuaaliterveys; ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit - seksuaalisuuden kasvu ja kehitys - kuukautiset, siemensyöksyt Voimavarat ja selviytymisen taidot Tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä ja toiset sellaisina kuin ovat vastuun ottaminen omasta terveydestä muutosten, epävarmuuden ja ristiriitojen kohtaaminen ja käsitteleminen selviytymistaitojen vahvistaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys erilaiset terveystottumukset ja tavat eri kulttuureissa nuoruus meillä ja muualla suvaitsevaisuus muita kulttuureita kohtaan Viestintä ja mediataito median antama kuva nuoruudesta tunteiden tunnistaminen, kuuntelemisen taito ja vuorovaikutustaidot ajankohtainen terveysviestintä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys vastuu omasta ja toisten terveydestä, toisten kunnioittaminen ja hyväksyminen osallistuminen ja vastuun ottaminen yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä aloitteellisuus ja yritteliäisyys kaikessa toiminnassa keskeiset terveydenhuoltopalvelut koulussa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ympäristön merkitys ja vaikutus terveyteen, omasta ympäristöstä huolehtiminen omien valintojen merkitys omaan ja yhteiskunnan terveyteen Turvallisuus ja liikenne terveellinen arki turvallisin keinoin väkivallattomuuden edistäminen rakentava toimiminen kiusaamistilanteessa turvallinen liikennekäyttäytyminen Ihminen ja teknologia teknologian kehityksen hyödyntäminen arkipäivän terveyden- ja sairaanhoidossa 95

96 Arviointi Terveystiedon opintojen kuluessa tapahtuvan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kirjallisia kokeita, päiväkirjatyöskentelyä, portfoliota tai itsearviointia, johon on liitetty opettajan kommentointi. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Pienen vuosiviikkotuntimäärän takia 7-luokan oppisisältö voidaan arvioida sanallisesti kuvauksin; suoritettu kiitettävästi, hyvin tai tyydyttävästi. 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja Sisällöt Kasvu ja kehitys Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema - elämäntapojeni ja valintojeni vaikutukset terveyteeni Fyysinen kasvu ja kehitys: - vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveysravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen, osteoporoosin ehkäisy, erityisruokavaliot Psyykkinen kasvu ja kehitys: - itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, tunteiden tunnistaminen ja niihin suhtautuminen sopivalla tavalla, kuuntelemisen taito Sosiaalinen kasvu ja kehitys: - yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito Nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus seurustelu, yksilölliset arvot, raskauden ehkäisy, sukupuolitaudit 96

97 Terveys arkielämän valintatilanteissa Tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat - tupakka ja alkoholi - päihteiden käytön syyt ja niiden vaikutukset sekä lähiympäristön merkitys - lainsäädäntö Ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot -ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen, osteoporoosin ehkäisy, erityisruokavaliot Seksuaaliterveys; - ihmissuhteet, seksuaalisuus käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot sekä normit raskauden ehkäisy - itsetyydytys - ihastuminen, rakastuminen, - sukupuolitaudit, seksuaalirikoslaki Liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet - turvallinen liikkuminen mopolla, päihteet ja liikenne - riskitilanteet koulussa, liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu - auttamisvelvollisuus, hätäilmoituksen teko - kevyen liikenteen säännöt Fyysinen kasvu - terveyttä edistävä liikunta Voimavarat ja selviytymisen taidot Kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen - perheen ja kavereiden merkitys, ongelmien ratkaiseminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä ja toiset sellaisena kuin ovat vastuun ottaminen omasta terveydestä muutosten, epävarmuuden ja ristiriitojen kohtaaminen ja käsitteleminen selviytymistaitojen vahvistaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys erilaiset terveystottumukset ja tavat eri kulttuureissa nuoruus meillä ja muualla 97

98 suvaitsevaisuus muita kulttuureita kohtaan Viestintä ja mediataito kriittinen ja ymmärtävä median tulkinta tunteiden tunnistaminen ja vuorovaikutustaidot ajankohtainen terveysviestintä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ehkäisevän terveydenhoidon ymmärtäminen terveyttä edistävät nuorisojärjestöt osallistuminen ja vastuun ottaminen yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä aloitteellisuus ja yritteliäisyys kaikessa toiminnassa innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti toimiminen päämäärän saavuttamiseksi sekä oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi nuorten oikeudet, velvollisuudet ja vastuu yhteiskunnassa keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut omassa kunnassa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ympäristön merkitys ja vaikutus terveyteen omasta ympäristöstä huolehtiminen väkivallaton maailmankuva omien valintojen merkitys omaan ja yhteiskunnan terveyteen toimiminen kestävän tulevaisuuden puolesta Turvallisuus ja liikenne terveysriskit ja niiden välttäminen rakentava toimiminen kiusaamistilanteessa toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa vastuullinen ja turvallinen liikennekäyttäytyminen riskitilanteet kouluyhteisössä Ihminen ja teknologia teknologian merkitys terveydelle, uusi teknologia ja sen vaikutus käyttäytymiseen Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään 98

99 osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia tietää unen ja levon vaikutuksesta vireyteen ja hyvinvointiin 99

100 tunnistaa toimivan yhteisön ominaispiirteitä Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tiedostaa raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä osaa antaa joitakin esimerkkejä tasapuolisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön liittyviä terveysriskejä tunnistaa kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas tunnistaa elämänkulkuun liittyviä muutoksia ja kriisejä tunnistaa elämäntapavalintojen merkityksen terveydelle Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveyspalveluja osaa kuvata lasten ja nuorten oikeuksia 9. luokka Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen ja sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. Sisällöt Kasvu ja kehitys Ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema - terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät ja uhkatekijät Psyykkinen kasvu - mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino, syömishäiriöt, kauneusihanteet 100

101 Sosiaalinen kasvu - yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, välittäminen ja huolenpito Omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito - tavallisimmat nuorten vaivat ja miten niitä voi ehkäistä ja hoitaa, Terveys arkielämän valintatilanteissa Tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat - huumeiden käyttö ja lääkkeiden päihdekäyttö - median merkitys mielikuviin päihteistä ja niiden käyttöön Seksuaaliterveys; ihmissuhteet, seksuaalisuus käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot sekä normit. - vastuut ja velvollisuudet parisuhteessa ja perheessä - abortti - erilaisuus seksuaalisuudessa - alkoholi ja seksi Kansantaudit, tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja itsehoito Lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet. - toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa sekä tarvittavan ensiavun soveltaminen niissä - tapaturmat ja ensiapu - Voimavarat ja selviytymisen taidot Terveys voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat Elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen - henkilökohtaiset voimavarat - ajankohtainen terveysviestintä Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri ympäristö ja terveys, työhyvinvointi ja kulttuuri kansantaudit - tuki- ja liikuntaelinten sairaudet - sydän- ja verisuonisairaudet - syöpä - tartuntataudit - terveyteen liittyviä eroja eri kulttuureissa keskeiset työterveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ, koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen - oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä ja toiset sellaisena kuin ovat vastuun ottaminen omasta terveydestä muutosten, epävarmuuden ja ristiriitojen kohtaaminen ja käsitteleminen selviytymistaitojen vahvistaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 101

102 oman kulttuurin vaaliminen, kansainvälisten tapojen ymmärtäminen valmiudet toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä Viestintä ja mediataito median tarjoamat palvelut median tiedon tulvaan suhtautuminen ja sen käyttäminen ajankohtainen terveysviestintä Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ehkäisevän terveydenhoidon merkityksen ymmärtäminen, vapaaehtoistyö seksibisnekseen suhtautuminen osallistuminen ja vastuun ottaminen yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti toimiminen päämäärän saavuttamiseksi sekä oman toiminnan ja sen vaikutusten arviointi nuorten oikeudet, velvollisuudet ja vastuu yhteiskunnassa keskeiset työterveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut omassa kunnassa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta vastuu hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä erilaisuus ja suvaitsevaisuus hyvinvointia uhkaavien tekijöiden ja mahdollisuuksien ymmärtäminen globaalilla tasolla omien valintojen merkitys omaan ja yhteiskunnan terveyteen toimiminen kestävän tulevaisuuden puolesta terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät ja uhkatekijät Turvallisuus ja liikenne vastuu ympäristön turvallisuudesta terveysriskit ja niiden välttäminen, liikenneturvallisuuden merkitys rakentava toimiminen kiusaamistilanteessa toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa vastuullinen ja turvallinen liikennekäyttäytyminen Ihminen ja teknologia teknologian hyödyt ja haitat, teknologian tarkoituksenmukaisuus hyvinvointiyhteiskunnassa kantaa ottaminen teknologisiin valintoihin ja niiden arvioiminen tulevaisuuden kannalta Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia 102

103 osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja. antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Kasvu ja kehitys Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia tietää unen ja levon vaikutuksesta vireyteen ja hyvinvointiin 103

104 tunnistaa toimivan yhteisön ominaispiirteitä Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas tietää seksuaaliterveyden perusteita, tiedostaa raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön liittyviä terveysriskejä tunnistaa kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas tunnistaa erilaisia tunteita osaa kuvata lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteita tunnistaa elämäntapavalintojen merkityksen terveydelle Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas tietää joitakin kansantauteja osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveyspalveluja osaa kuvata lasten ja nuorten oikeuksia Uskonto Uskonto on monipuolinen oppiaine, jossa oppilas oppii tuntemaan maailmanuskontoja ja niihin liittyviä kulttuurisia tekijöitä. Oppilas oppii tuntemaan omaa uskonnollista ja kulttuurista taustaansa kristinuskon synnyn ja historian kautta. Tärkeänä tekijänä on myös oman eettisen ajattelun kehittäminen ja eettiseen ilmaisuun välineiden löytäminen. Lisäksi oppilaan kuvaa Raamatusta laajenee ja painopiste on sen kulttuurissa ja eettisessä merkityksessä. Työskentelytavoissa pyritään monipuolisuuteen ja huomioimaan kunkin oppilasryhmän erikoispiirteet. Keskeisellä sijalla ovat itsenäiseen tiedonhankintaan ohjaavat tehtävät kuten esim. pari ja ryhmätyöt, erilaiset seurantatehtävät, vihkotyö ja keskustelut. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan maailmanuskontoja ja niihin liittyvää tapakulttuuria ja oppii näin ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia tapoja uskoa ja ajatella. Oppilas ymmärtää, että kansainvälistyvässä yhteiskunnassa vieraiden kulttuurien tuntemus on entistä tärkeämpää sekä työelämässä että vapaa-aikana. Oppilas alkaa myös tiedostaa maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä. 104

105 Sisällöt Uskonto yleismaailmallisena ilmiönä. Alkuperäisuskontojen yleispiirteet ja suomalainen muinaisusko. Japanin uskonnot, keskitytään erityisesti shintolaisuuteen. Kiinan uskonnot, erityisesti kungfutselaisuus ja taolaisuus. Kaukoidän uskonnot hindulaisuus ja buddhalaisuus. Lähi-idän uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam Edellä mainittujen uskontojen synty, levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet sekä vaikutus yksilöön yhteisöön ja kulttuuriin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Uskonnon opetuksessa koko opiskelun ajan käytettävät erilaiset ryhmä- ja parityöt kasvattavat oppilasta toimimaan toisten kanssa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen muinaisusko johdattaa kristillistä aikaa edeltäneeseen suomalaiseen kulttuuriin ja maailmanuskontoihin tutustuminen antaa myös monipuolista tietoa eri maiden tavoista ja kulttuurista ja johdattaa tietämisen kautta ennakkoluulojen poistumiseen. Viestintä ja mediataito Opiskelun aikana ryhmästä riippuen laajennetaan kirjan antamaa tietopohjaa myös internetistä löytyvän tiedon ja tehtävien avulla. Arviointi Arviointiin vaikuttavat: kokeet, muut kirjalliset työt kuten tutkielmat ja ryhmätyöt sekä oppilaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä ja läksynkuulusteluun osallistumisessa. Lisäksi arviointiin vaikuttavat luvattomat poissaolot oppitunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas -ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta -tunnistaa uskontojen vaikutuksia Suomessa ja suomalaisessa kulttuurissa -tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet -arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä -osallistuu aktiivisesti opetukseen 105

106 8. luokka Tavoitteet Oppilas perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä. Oppilas oppii ymmärtämään kristinuskon keskeisen vaikutuksen eurooppalaisen ja suomalaisen kulttuurin ja elämäntavan muodostumisessa. Sisällöt Kristillisen kirkon synty ja leviäminen Kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä uskon pääpiirteet sekä yleisesti että suomalaisesta näkökulmasta. Ekumenia Uskonnonvapaus Kirkkorakennuksen symboliikka ja sen liittyminen seurakunnan elämään Aihekokonaisuudet Viestintä ja mediataito Käytetään mahdollisuuksien mukaan myös lehtiä ja internetiä tiedon hankintaan ja pyritään arvioimaan tiedon luotettavuutta ja oikeellisuutta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opiskelussa eurooppalainen ja suomalainen kulttuuri hahmottuu kristinuskon historian ja nykypäivän kautta. Ihmisenä kasvaminen Erilaiset ryhmätyömenetelmät kasvattavat oppilasta toimimaan yhdessä toisten kanssa. Arviointi Arviointiin vaikuttavat: kokeet, muut kirjalliset työt kuten tutkielmat ja ryhmätyöt sekä oppilaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä ja läksynkuulusteluun osallistumisessa. Lisäksi arviointiin vaikuttavat luvattomat poissaolot oppitunneilta. Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas -tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja kristillisten kirkkojen keskeiset vaiheet -tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja kirkon vaikutuksen suomalaiseen elämäntapaan -ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä -osallistuu aktiivisesti opetukseen 106

107 9. luokka Tavoitteet Oppilas perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana. Oppilas oppii tuntemaan eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä opettelee soveltamaan näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. Sisällöt Raamatun synty, sen tulkinta ja käyttö. Raamatun kulttuurivaikutus Vanha testamentti Israelin vaiheiden ilmentäjänä sekä kristinuskon näkökulmasta. Uusi testamentti Jeesuksen elämän ja kristinuskon ilmentäjänä Raamattu erityisesti kristillisen etiikan näkökulmasta. Kristillisen etiikan perusteet ja kristillinen ihmiskäsitys. Oman eettisen ajattelun esittäminen ja perusteleminen. Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Keskusteluissa opetellaan ottamaan huomioon toisen mielipide ja harjoitellaan oman perustellun mielipiteen esittämistä. Viestintä- ja mediataito Tietokonetta käytetään tiedonhakuvälineenä ja harjoitellaan tiedon arviointia ja erottamista mielipiteistä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Opetellaan oman mielipiteen muodostamista erilaisia eettisiä ongelmia koskien ja sen ilmaisemista. Luodaan pohjaa osallistua myös laajempaan eettisiä ongelmia koskevaan keskusteluun. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Pohditaan ihmiskunnan eettisiä valintoja suhteessa luontoon. Turvallisuus ja liikenne Keskustellaan nuorten päihteiden käyttöstä ja päihteiden käyttöön liittyvistä eettisistä ongelmista. Arviointi Arviointiin vaikuttavat: kokeet, muut kirjalliset työt kuten tutkielmat ja ryhmätyöt sekä oppilaan aktiivisuus tuntityöskentelyssä ja läksynkuulusteluun osallistumisessa. Lisäksi arviointiin vaikuttavat luvattomat poissaolot oppitunneilta. 107

108 Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -saa hyväksytyn arvosanan ainakin yhdestä kirjallisesta suorituksesta Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas -tuntee Raamatun keskeisen sisällön -tuntee kristillisen etiikan keskeiset eettiset normit -tuntee etiikan keskeiset käsitteet ja kykenee perusteltuun eettiseen pohdintaan -osallistuu aktiivisesti opetukseen Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön -tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet -tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen -ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas -ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta -tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa -tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet -arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas -tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen -hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä -kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas -kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan -tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Elämänkatsomustiedon opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtana kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuuksia hahmottaa maailmankuvaansa ja omaa elämäänsä kysymyksissä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön. 108

109 Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan. Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1 5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. Vuosiluokalla 6 on käsitelty samoja aihepiirejä kuin vuosiluokilla 7-9. Työtapoina korostuvat itsenäisesti ja ryhmässä tehtävät erilaiset kirjalliset työt sekä keskustelu opettajan ja ryhmäläisten kanssa. Oppiaineen arviointiperusteet Oppilasta arvioidaan yksilöllisesti ja totuudenmukaisesti sekä monipuoliseen näyttöön perustuen. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaan osaamisen tasoa arvioidaan tuntityöskentelyn, kokeiden ja kotitehtävien sekä oppiaineeseen suhtautumisen perusteella. 7. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja ja uskomusjärjestelmiä. 109

110 Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta yhteiskuntateorian perusteet: Oikeudenmukainen yhteiskunta Valta ja vallankäyttö Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot Laki ja esivalta Sota ja rauha. Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus: Hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan vanhat uskonnot, sintolaisuus, juutalaisuus, kristinusko, islam Vapaa-ajattelijat, Suomen Humanistiliitto. uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus: Uskonnon merkitys ihmisen elämässä Uskonnoton tapakulttuuri. Kulttuuri kulttuurin tutkimus: Erilaisia kulttuureja Kulttuuriin kasvaminen Kulttuuri-identiteetti. kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: mystinen - Muinaissuomalaisten luontokäsitys. Etiikka ja hyvä elämä nuoren moraalinen kasvu: Vanhemmat, perhe, kaverit, seurustelu, seksuaalisuus Nuoriso ennen ja nyt. monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä: Vähemmistöt Suomessa. Tulevaisuus minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi: Tulevaisuuspolku. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oppilas ymmärtää roolinsa erilaisten ryhmien jäsenenä pohtii omaa tulevaisuuttaan Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas 110

111 oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä sen kehittymistä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja oppii toimimaan monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osallistuu opetukseen pystyy esittämään mielipiteensä perustellusti tekee kotitehtävänsä useimmiten suoriutuu hyväksyttävästi kirjallisesta kokeesta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia. Ihminen ja maailma Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön 8. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun 111

112 taitoja ja katsomuksellista harkintaa omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja luonnosta laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta politiikka: - Yhteiskunnan muuttuminen Mistä valta on peräisin? Valta, valistus ja vallankumous. Katsomusten maailma maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus: Maailmankuvan muuttuminen antiikista nykypäiviin Maailmankatsomuksen päätyypit. tieto ja tutkimus: Tiedon luotettavuus. oma elämänkatsomus: Suhteessa edellä käsiteltyihin sisältöihin. Kulttuuri kulttuurin tutkimus: Tutustutaan tarkemmin johonkin muuhun kulttuuriin kuin omaan ja tehdään siitä kirjallinen työ. suvaitsevaisuus: Tutustutaan tarkemmin kulttuuriinsa. Suomessa eläviin kansallisiin vähemmistöryhmiin ja heidän käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen: - Eri aikakausien luontokäsityksiä Uskontojen luontosuhde Luonnon arvot. Etiikka ja hyvä elämä nuoren moraalinen kasvu Etiikan käsitteitä Eettisen valinnan näkökulmia. ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka: Ihmisoikeudet Kulttuuri ja luonto; Uutta ja vanhaa; Ympäristöeettisiä vaihtoehtoja. monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä: 112

113 Maailman vähemmistöt Pakolaisuus. Tulevaisuus minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi Kirjallisuuden ja elokuvien tulevaisuuskuvia. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii miettimään moraalisia kysymyksiä tuntee yleismaailmallisen Ihmisoikeuksien julistuksen taustan ja sisällön Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii ymmärtämään muihin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii arvostamaan luonnon monimuotoisuutta miettii ratkaisuja, joilla luonnon monimuotoisuus voidaan säilyttää Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas ymmärtää, että yhteiskuntaa voidaan muuttaa Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas osallistuu opetukseen pystyy esittämään mielipiteensä perustellusti tekee kotitehtävänsä useimmiten suoriutuu hyväksyttävästi kirjallisesta kokeesta. Arviointikriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas -osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä -tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat -kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä ja mediasta. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas -tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja -kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri 113

114 katsomusperinteisiin -ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron -osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas -tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron -hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön -pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden -tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita -tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas -ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita -tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia -osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön. 9. luokka Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä -etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan -kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa -omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta -laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Sisällöt Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys: Arvot ja normit yhteiskunnassa Lainsäädäntö ja lakien noudattaminen Kansalaisen oikeudet ja oikeusturva Suomessa. Katsomusten maailma oma elämänkatsomus: 114

115 Tehdään kirjallinen työ jostakin etiikan aiheesta. Kulttuuri suvaitsevaisuus: Suomessako kaikki hyvin; työttömyys, asunnottomuus, mielenterveys, alkoholi ja huumeet, rikollisuus ja vangit Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu: Tehdään kirjallinen työ jostakin etiikan aiheesta. Ks. kohta Katsomusten maailma, oma elämänkatsomus. ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka: Maailman ympäristökysymyksiä Hyvä ja paha teknologia. monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä: Onko nyky-yhteiskunta paras? Miksi minä välittäisin, kuinka muut voivat? Tulevaisuus tulevaisuuden tutkiminen: Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi: Millaisessa maailmassa on tulevaisuuteni? - Mihin ihminen pyrkii? Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä maailmassa Ilmastonmuutokset Kohti kestävää kehitystä. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oppilas pystyy syvällisesti pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja muodostamaan niistä oman perustellun mielipiteensä. ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan ongelmia Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas miettii kansainvälistyvän maailmanyhteisön tulevaisuutta Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas miettii omien tekojensa vaikutusta ympäristöön, hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen 115

116 Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -osallistuu opetukseen -pystyy esittämään mielipiteensä perustellusti -tekee kotitehtävänsä useimmiten -suoriutuu hyväksyttävästi kirjallisista kokeista ja etiikan työstä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas -osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä -tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat -kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun -kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas -tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja -kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin -osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas -tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron -hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön -pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden -tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä -tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita -tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas -ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita -tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia -osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön Uskonto, katolinen uskonto Ukat 116

117 Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen katolisen uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa. Uskonto, ortodoksinen uskonto Uort Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen ortodoksisen uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa. Uskonto, bahai-uskonto Uba Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen bahai-uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa. Uskonto, islamin uskonto Uisl Noudatetaan Ylöjärven kaupungin perusopetuksen islamin uskonnon opetuksen opetussuunnitelmaa. Historia Historian tunteminen on avain nykyajan ymmärtämiseen. Historian opetuksen tehtävänä on herättää oppilaissa kiinnostus historiaan, antaa heille valmiuksia etsiä tietoa eri lähteistä sekä antaa heille mahdollisuuksia soveltaa tietojaan kriittisesti ja luovasti. Edelleen historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Opetussuunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historiassa vallitsevien syy-seuraussuhteiden näkemistä sekä oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. Tunneilla käsitellään ja 1900-lukujen sekä 2000-luvun alun historiaa. Oppilaat luovat itselleen kokonaiskuvan maailmanhistorian merkittävimmistä tapahtumista sekä Suomen poliittisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta kehityksestä kohti itsenäisyyttä ja itsenäisen Suomen roolista maailman tapahtumien pyörteissä. Historian opiskelussa käytetään vaihtelevia, oppilasta aktivoivia työtapoja sekä hyödynnetään myös tietoverkon suomia mahdollisuuksia. Itsenäisen työskentelyn kautta oppilaita ohjataan löytämään omat vahvuutensa oppijana sekä valitsemaan itse niiden mukaisia työtapoja ja -muotoja. Pari- ja ryhmätyöt ovat keino harjoitella oppimista yhteistyönä. Oppilaita rohkaistaan asettamaan itselleen tavoitteita niin yksilönä kuin ryhmänä sekä seuraamaan tavoitteidensa toteutumista. 117

118 Yleiset arviointiperusteet Sitä, kuinka oppilas on saavuttanut historianopetukselle 7. vuosiluokalle annetut tavoitteet, mitataan erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla tehtävillä. Kirjallisia tehtäviä ovat kokeet, vihkotyö ja muut itsenäisesti tehtävät työt sekä erilaiset ryhmätyöt, joissa oppilas voi osoittaa taitonsa ja tietonsa. Suullisesti oppilas voi osoittaa osaamisensa esim. läksynkuulusteluissa ja opetuskeskusteluissa. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito suunnitella omaa työtään ja saattaa työt loppuun. Todistusarvosanoja annettaessa voidaan painottaa oppilaan jollakin näistä kolmesta arvioinnin osa-alueesta osoittamaa erityisen hyvää osaamista. Koska päättöarvioinnin arvosanan tulee määräytyä peruskoulun päättövaiheen aikaisen opiskelun mukaan, historian päättöarvosana perustuu oppilaan 8. luokan aikana osoittamiin tavoitteiden mukaisiin taitoihin. Päättöarvioinnin pohjana ovat valtakunnalliset hyvän arvosanan (8) kriteerit, joihin muiden arvosanojen vaatimukset suhteutetaan. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa - käyttämään erilaisia lähteitä ja vertailemaan niitä - ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin - selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia - ymmärtämään maailmanhistorian tapahtumien vaikutuksia omassa maassa ja kotipaikkakunnalla Sisällöt Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Elämää 1800-luvun Suomessa -Elämää maaseudulla -Sääty-yhteiskunta -Väestökasvu ja sen seuraukset 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset; Napoleonin sodat ja Wienin kongressi -Suomen liittäminen Venäjään Kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - Saksan ja Italian synty Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa -Kansallinen herääminen Suomessa: Runeberg, Lönnrot ja Snellman -Uudistusten aika Suomessa (Ylöjärven perustaminen) Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään -Keksinnöt -Omavaraistaloudesta rahatalouteen -Työläisten olosuhteet ja sosialismi Kaupungistuminen -Tehdaskaupunki Tampere 118

119 Murrosten aika Suomessa Sääty-yhteiskunnan mureneminen -Työväenliike -Eduskuntauudistus 1906 Suomen venäläistäminen ja sen vastustus -1.ja2.sortokausi Politiikan ja kulttuurin keinoin sortoa vastaan Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille -Eurooppa jakaa maailman siirtomaikseen Ensimmäinen maailmansodan syyt ja tapahtumat Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota (Sisällissota Ylöjärvellä) Erityisenä teemana tarkastellaan Yhdysvaltojen historiaa 1800-luvulta nykyaikaan saakka: -Siirtolaisuus, Yhdysvaltojen laajeneminen, Intiaanien ja mustien kohtalo. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana Oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kultttuuriperintöään Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurin juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aiempien sukupolvien elämäntavan jatkajana Oppilas saa valmiuksia toimia kansanvälisessä yhteistyössä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilön valinnoilla on vaikutusta yhteiseen tulevaisuuteen Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas on suorittanut kirjalliset tehtävät hyväksytysti ja osallistunut oppitunneille säännöllisesti. (Ks. edeltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on osannut suunnitella omaa työtään ja tehnyt annetut tehtävät huolella loppuun saakka. Hän on erilaisissa tehtävissä osoittanut saavuttaneensa asetetut tavoitteet keskimäärin hyvin. (Ks. edeltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) 119

120 8. luokka Tavoitteet Oppilas oppii - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa - käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta - ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin - selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia - arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. - ymmärtämään maailmanhistorian tapahtumien vaikutuksia omassa maassa ja kotipaikkakunnalla Sisällöt I maailmansodan seuraukset sekä laman ja totalitarismin aika Maailmansodan seuraukset kartalla ja politiikassa -Keisarikuntien hajoaminen ja uudet valtiot -Itsenäisen Suomen ensi askeleet; hallitusmuoto- ja rajakysymykset -Diktatuurien synty Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan -Pörssiromahdus 1929 Elämää demokratioissa ja diktatuureissa -Hitlerin ja Stalinin diktatuurit -Lapuan liike Suomessa Toisen maailmansodan aika Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset -Saksan voiton vuodet -Saksan tappion vuodet -USA sodassa Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen (Sota ylöjärveläisten silmin) -Talvisodasta Lapinsotaan -Rauhanehdot ja sen seuraukset -Paasikiven linja ja YYA-sopimus Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään -Arjen historiaa Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen (Myös Ylöjärvellä) Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota -Suurvaltojen ideologinen vastakkainasettelu ja kilpailu kaikilla aloilla -Saksan ja Berliinin jako -Kylmän sodan loppuminen Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat -Siirtomaavallan loppuminen ja sen seuraukset 120

121 Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön Tiedonvälityksen kehitys Ajankohtaiset muuttuvat maailmanpolitiikan kysymykset Erityisenä teemana tarkastellaan Yhdysvaltojen historiaa 1800-luvulta nykyaikaan saakka: Teeman käsittely aloitetaan 7. luokalla. Yhdysvaltojen historia sisältyy 8. luokalla opettaviin asioihin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana Oppilas oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään Oppilas oppii ymmärtämään oman kulttuurin juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aiempien sukupolvien elämäntavan jatkajana Oppilas saa valmiuksia toimia kansanvälisessä yhteistyössä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilön valinnoilla on vaikutusta yhteiseen tulevaisuuteen Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas on suorittanut kirjalliset tehtävät hyväksytysti ja osallistunut oppitunneille säännöllisesti. (Ks. myös yltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on osannut suunnitella omaa työtään ja tehnyt annetut tehtävät huolella loppuun saakka. Hän on erilaisissa tehtävissä osoittanut saavuttaneensa asetetut tavoitteet keskimäärin hyvin. (Ks. myös yltä yleiset arviointiperusteet historian opetuksessa.) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas -kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. -osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. 121

122 -osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas -pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota -pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus perehdyttää oppilaat suomalaisen yhteiskunnan poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin perusrakenteisiin Opetuksessa pohditaan yksilön asemaa, oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia demokraattisessa yhteiskunnassa, missä korostuu erityisesti kotikunnan merkitys ja sen kuntalaisilleen tarjoamat mahdollisuudet. Taloustiedon opetuksessa pohditaan erityisesti yksilön merkitystä kansantaloudessa. Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opiskelussa käytetään vaihtelevia, oppilasta aktivoivia työtapoja sekä hyödynnetään myös tietoverkon suomia mahdollisuuksia. Itsenäisen työskentelyn kautta oppilaita ohjataan löytämään omat vahvuutensa oppijana sekä valitsemaan itse niiden mukaisia työtapoja ja -muotoja. Pari- ja ryhmätyöt ovat keino harjoitella oppimista yhteistyönä. Oppilaita rohkaistaan asettamaan itselleen tavoitteita niin yksilönä kuin ryhmänä sekä seuraamaan tavoitteidensa toteutumista. Yleiset arviointiperusteet Sitä, kuinka oppilas on saavuttanut yhteiskuntaopin opetukselle annetut tavoitteet, mitataan erilaisilla kirjallisilla ja suullisilla tehtävillä. Kirjallisia tehtäviä ovat kokeet, vihkotyö ja muut itsenäisesti tehtävät työt sekä erilaiset ryhmätyöt, joissa oppilas voi osoittaa taitonsa ja tietonsa. Suullisesti oppilas voi osoittaa taitonsa ja tietonsa esim. läksynkuulusteluissa ja opetuskeskusteluissa. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito suunnitella omaa työtään ja saattaa työt loppuun. Hyvä menestys yhdellä arvioinnin osa-alueella voi kompensoida heikompia tuloksia muilla osa-alueilla. Yhteiskuntaopin päättöarvosana perustuu oppilaan 9. luokan aikana osoittamiin tavoitteiden mukaisiin taitoihin. Päättöarvioinnin pohjana ovat valtakunnalliset hyvän arvosanan (8) kriteerit, joihin muiden arvosanojen vaatimukset suhteutetaan. 9. luokka Tavoitteet Oppilas -saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta -oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana -oppii tuntemaan julkiset palvelut -saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen 122

123 -oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä -oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään -kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta -oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana -tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. Sisällöt Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä Perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit -Erilaiset perhesuhteet ja perheoikeus -Suomen vähemmistöt Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet -Yhteiskunnan tukimuodot: Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa Demokratia, vaalit ja äänestäminen -Demokratian käsite -Neljät vaalit Suomessa -Äänioikeus ja vaalikelpoisuus -Äänestyskäyttäytyminen Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla -Kunnallinen päätöksenteko -Eduskunta, halllitus, presidentti. Valtiollinen päätöksenteko -Parlamentti, neuvosto, komissio. Päätöksenteko unionissa Media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus Oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu -Tuomioistuimet ja niissä tuomittavat rangaistukset -Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus -Yleinen asevelvollisuus Taloudenpito Yksityisen taloudenpidon periaatteet -Säästäminen ja sijoittaminen -Maksamisen eri vaihtoehdot -Kun rahat ei riitä 123

124 Työnteko ja yrittäjyys -Yrityksen perustaminen ja toiminta -Työntekijänä yrityksessä -Työmarkkinajärjestöt Kansantalous Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina -Kansantalouden kiertokulku -Kuluttamisen ja säästämisen vaikutukset kansantaloudelle ja globaalille taloudelle Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys -Globalisaation hyvät ja huonot puolet Talouspolitiikka Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin Julkinen talous ja verotus -Henkilöverotuksen periaatteet ja merkitys Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä, kehittämään itseään oppijana ja toimimaan ryhmän jäsenenä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppilas saa valmiuksia toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Viestintä- ja mediataito Oppilas oppii kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä valikoimaan ja hyödyntämään hankkimiaan tietoja Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii mahdollisuutensa osallistua yhteisten asioiden hoitoon Oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja merkitystä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla Oppilas oppii ymmärtämään, että yksilön valinnoilla on vaikutusta yhteiseen tulevaisuuteen Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas on suorittanut kirjalliset tehtävät hyväksytysti ja osallistunut oppitunneille säännöllisesti. 124

125 (Ks. yltä yleiset arviointiperusteet yhteiskuntaopin opetuksessa.) Arviointikriteerit arvosanalle 8 Oppilas on osannut suunnitella omaa työtään ja tehnyt annetut tehtävät huolella loppuun saakka. Hän on erilaisissa tehtävissä osoittanut saavuttaneensa asetetut tavoitteet keskimäärin hyvin. (Ks. yltä yleiset arviointiperusteet yhteiskuntaopin opetuksessa.) Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas -kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä -pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista -osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas -ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja -ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Musiikki Peruskoulun musiikkikasvatuksen päämääränä on oppilaan koko persoonallisuuden kehittäminen. Oppilas saa elämyksiä, kokemuksia ja valmiuksia tuottamalla itse musiikkia. Hän saa musiikkikultturellisesti laajan sivistyksen. Opetuksen tehtävänä on luovan ilmaisukyvyn kehittäminen, musiikin perustietojen ja -taitojen antaminen, oppilaan arviointija valintakyvyn kehittäminen sekä yhteistoimintavalmiuksien ja myönteisten asenteiden edistäminen. Esteettisen kasvatuksen alueella musiikki auttaa tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä kulttuuriperintöä sekä auttaa ymmärtämään ja hyväksymään muita kulttuureita. Musiikkikasvatus ohjaa pysyvään musiikin harrastamiseen kasvattamalla arviointikykyisiä kulttuurikansalaisia. Musiikilla on keskeinen tehtävä oppilaan terveen identiteetin kuten myönteisen minäkäsityksen, itsetunnon, tunne- elämän ja luovuuden kehittäjänä. Musiikinopetuksessa työtavat ovat poikkeuksetta yhteistoiminnallisia, näin ollen musiikki kasvattaa sosiaalisuuteen ja tukee koulun yleistä sosiaalista kasvatusta. Tavoitteet Oppilas saa valmiudet omalle ja ryhmässä tapahtuvalle musiikin harrastamiselle. Oppilas saa perustan pysyvälle musiikin harrastamiselle. Oppilas saa kokemuksia ja elämyksiä jotka rakentavat myönteistä minäkuvaa. Oppilas kykenee musiikin valintaan ja arviointiin. Oppilaan musiikkikultturellinen maailmankuva laajenee ja jäsentyy Oppilas saa hallintaansa musiikillisen ilmaisun perustaidot ja - tiedot. Oppilaan luovuuden ja musiikillisen ilmaisun ja keksinnän vapautuminen. Ilmapiirin luominen, missä oppilas uskaltaa olla rohkea, avoin, ottaa vastuuta sekä olla yhteydessä muiden kanssa 125

126 Työtavat Musiikinopetus on jaettu kolmeen osa- alueeseen: musisointi, musiikin kuuntelu ja musiikin tuntemus. Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat musiikinopetuksen kokonaisuuden. Kuuntelemisen taito on perustana kaikelle musiikilliselle toiminnalle. Musisointiin kuuluu laulaminen, soittaminen, musiikillinen keksintä ja muu musiikin esittäminen ja tuottaminen. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään ääntään siten, että hän pystyy osallistumaan yhteislauluun ja laulamaan mukana. Oppilas oppii soittamaan jotakin rytmi- tai säestyssoitinta niin, että hän pystyy osallistumaan yhteissoittoon. Hän pystyy yksin tai ryhmässä keksimään ja toteuttamaan jonkin musiikillisen idean. Musiikin kuuntelussa oppilas tarkastelee ääniympäristöä, ottaa vastaan musiikkia, eläytyy siihen ja oppii ymmärtämään sitä. Tavoitteena on, että oppilas oppii tarkastelemaan ääniympäristöä ja kuuntelemaan musiikkia keskittyneesti sekä oppii esittämään perusteltuja näkemyksiään kuulamastaan ja että oppilas oppii kuuntelemaan sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että hän pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa. Edellytyksenä on, että oppilas kuuntelee keskittyneesti ja osaa tehdä havaintoja kuunnellessaan. Musiikin tuntemukseen kuuluu musiikin peruskäsitteet sekä keskeisiä musiikin ilmaisumuotoja ja traditioita. Aihepiirejä voidaan toteuttaa yksilö- ja ryhmätyönä. Oppiaineen arviointiperusteet Arviointi kohdistuu koko musiikinopetukseen, jossa on mukana sekä prosessi että tuotos. Arviointi perustuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa. Arvosana koostuu eri alueiden arvioinnista, mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta, vaan voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Oppilaan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikinopetuksen osa- alueella. Peruskoulun musiikinopetuksen arviointikeinoina voidaan opetuksen sisällöstä riippuen käyttää oppilaan toimintaa yksin ja ryhmässä, erilaisia laulu- ja soittotehtäviä, tunnistamis-, erottelu- ja valintatehtäviä sekä oppilaan itsearviointia, projektitöitä, kirjallisia tuotoksia ja kirjallista koetta. 7. luokka Tavoitteet Tavoitteena on vahvistaa peruskoulussa aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Vahvistetaan perusmusisointitaitoja. Tutustutaan bändisoittimiin itse soittamalla. Vahvistetaan omaa äänellistä ilmaisua laulun keinoin. Musiikin kuuntelun avulla opitaan 1. havainnoimaan ja arvioimaan ääniympäristöä 2. vahvistetaan kulttuuri- identiteettiä suomalaisena 126

127 3. tutustutaan muiden kulttuurien musiikkiin 4. musiikin tekemisen yhteydessä hahmotetaan musiikin elementtejä sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä 5. toteutetaan omaa luovuutta musiikin keinoin Sisällöt Seitsemännen luokan musiikki sisältää yleiskatsauksen musiikin eri osa- alueisiin. Tutustumisen kohteena ovat : Ääni Suomen kansanmusiikki Musiikkia eri kulttuureista Sinfoniaorkesterin soittimet Juhla- aikojen musiikki Musisointi: laulaminen ja soittaminen 1) Ääni Tutustumme ihmisääneen: äänen syntyminen, ääniluokat, kuorotyypit, äänenkäyttöharjoituksia, äänen huoltaminen 2) Suomen kansanmusiikki Aiheena vanha ja uusi kansanmusiikki. Tutustutaan kansanmusiikin lauluperinteeseen sekä vanhoihin ja uusiin kansanmusiikin soittimiin. Opetellaan 5-kielisen kanteleen soittoa. 3) Musiikkia eri kulttuureista Tutustutaan valikoiden eri maiden musiikkiperinteeseen 4) Sinfoniaorkesterin soittimet Tutustutaan sinfoniaorkesteriin ja sen soittimiin. Kuunnellaan orkesterimusiikkia. 5) Juhla-aikojen musiikki Huomioidaan soitettavassa ja laulettavassa ohjelmistossa lukuvuoden kiertoon liittyvät juhla- ajat. 6) Musisointi Soittaminen: Opetellaan sähköbasson, akustisen kitaran sekä rumpujen perustekniikkaa. Kansanmusiikin yhteydessä opitaan 5-kielisen kanteleen soittoa. Soittotaitojen pohjalta harjoitellaan yhteismusisointia. Laulaminen: Laulettavat laulut edustavat musiikin eri lajeja. Opetellaan suomalaisia perinnelauluja. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Yhteismusisointi kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ryhmässä. Musiikin ja musiikkiharrastuksen merkitys oman fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä 127

128 yhteistoiminnan tukena ja vahvistajana Kulttuuri- identiteetti ja kansainvälisyys Suomalainen, pohjoismainen ja eurooppalainen musiikkiperinne Vieraiden kulttuurien musiikkiperinne Monikulttuurisuus, ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus Osallistuva kansalaisuus Pitkäjänteisyys ja yhteistyötaidot musisoinnissa Musiikki vaikuttajana yhteisössä ja yhteiskunnassa Viestintä ja mediataito Eettisyys ja esteettisyys valinnoissa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Terveysriskit äänenkäytössä. Arviointi Arviointiperusteet arvosanalle 8 Arvosanaan 8 edellytetään, että oppilas pystyy laulamaan laulun melodian ja rytmin lähes oikein. Arvosanaan ei vaadita sävelpuhtautta. Soiton arvioinnissa oppilas pystyy soittamaan perussykettä seuraten ja hallitsee käytettävissä olevan soittimen perustekniikan. Musiikillisessa keksinnässä edellytetään, että oppilas osallistuu tehtävän suunnitteluun ja toteuttamiseen ja että hän osaa käyttää niissä musiikin elementtejä. Musiikin kuuntelussa oppilas osaa kuunnella keskittyneesti ja tehdä havaintoja kuunnellessaan sekä pystyy olemaan osana musisoivaa ryhmää ja tuomaan musisointiin oman osuutensa. Oppilaan edellytetään myös ottavan huomioon muiden musiikilliset osuudet niin että se ilmenee hänen toiminnassaan ryhmän jäsenenä. Musiikin tuntemuksessa oppilas osaa erottaa joitakin piirteitä musiikista niin, että pystyy niiden perusteella tunnistamaan ja nimeämään kuunneltavaa musiikkia. Saadakseen arvosanan 5 oppilas pyrkii musiikin oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy vain jossain määrin osoittamaan keskimmäisen arvosanan 8 edellyttämää osaamista. Kuvataide Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuurien 128

129 visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn. Kuvataiteen opetuksessa 5-9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. 7. luokka Tavoitteet Oppilas oppii -työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa -tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan -nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti -arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä -hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteinä tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta ymmärtämään kuvallisen viestinnän vaikuttamisen keinoja ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä Sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu -piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen, eri piirtimien ilmaisullinen käyttö, grafiikassa linografiikka -kuvasommittelun perusteita: piste, viiva, pinta, tila, muoto, valo, varjo, väri, rytmi, jännite, tasapaino, liike, aika, kuvalliset muuntujat esim. koko, määrä -kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa 129

130 -omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen -keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa. Suomen taiteen kultakausi, nykytaide -ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä -kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu -luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta -arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista -suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista: Alvar Aalto, Lars Sonck, Reima ja Raili Pietilä -tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua. Tutustutaan käsitteisiin design, kitsch, rihkama Media ja kuvaviestintä -kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysiä -valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta ja digitaalista kuvankäsittelyä -kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä, kuvakoot kerraten ja syventäen -graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita -mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja, internetin hyödyntäminen -elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Kuvataide tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista ja elämän hallinnan kehittymistä. Yksilöllisyys, terve itsetunto ja yhteisöllisyyden kehittäminen kuuluvat luontevasti kuvataiteen tavoitteisiin ja sisältöihin. Taidekasvatus tukee ihmisen psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja auttaa tunteiden tunnistamisessa ja käsittelemisessä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kuvataide auttaa oman kulttuuri-identiteetin löytämisessä ja avaa näkökulmia kansainvälisyyteen. Kuvataiteen oppisisältöihin kuuluvat mm. taidehistoria, eri kulttuurien taide, muotoilu ja tavarakulttuuri. Taidekasvatus tukee monikulttuurista koulua. Viestintä ja mediataito Kuvallinen viestintä ja mediataito on yksi kuvataiteen sisältöalueista. Kuvataide kehittää oppilaan kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Kuvataiteen keinoin voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä pyrkiä vaikuttamaan ja ottamaan kantaa. Oppilaat voivat vaikuttaa omassa koulussa ja 130

131 elinympäristössä tuomalla oman näkemyksen toisten katsottavaksi. Kuvataitelijan ammattikuva. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristökasvatus kuuluu kuvataiteen sisältöalueisiin. Kuvataiteessa on tärkeää oppia näkemään ja havainnoimaan, huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen ja muutoksiin. Järkevällä materiaalinkäytöllä ja kierrätyksellä otetaan vastuuta kestävästä tulevaisuudesta. Turvallisuus ja liikenne Kuvataiteen opetuksessa muotoilu- tai ympäristönsuunnittelutehtävä turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Ihminen ja teknologia Kuvataiteen opetuksessa tutustutaan esimerkiksi grafiikan menetelmiin. Erilaisia väripigmenttejä käytetään ja vertaillaan niiden ominaisuuksia. Tietotekniikkaa hyödynnetään kuvankäsittelyssä. Kuvataan digitaalikameralla. Arviointi Arviointikriteerit arvosanalle 5 Oppilas -pystyy osoittamaan jossain määrin tavoitteiden suuntaista työskentelyä ja osaamista -osoittaa satunnaista kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun -saa valmiiksi lukukauden aikana ainakin yhden työn Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas osaa -ilmaista itseään kuvallisin keinoin -käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita -valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita -selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas osaa -tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen -tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia -hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- ja museokäyntejä ja internetin kulttuuripalveluja Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas -osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia -tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään -osaa tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä 131

132 Media ja kuvaviestintä Oppilas osaa -kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua -analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot Oppilas -osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään -osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa -pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa -osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. Tekstiilityö Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle annetaan mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Tavoitteet Oppilas -oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä -omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä 132

133 -oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät -oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään -oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin -oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita -oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari -tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa - oppimisympäristöissä -oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin -tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan -oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. -oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot -perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä -perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa -oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä -oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa -oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja. Sisällöt Käsityön yleiset sisällöt -tuote- ja prosessi-ideointi -muodot, sommittelu ja värit -materiaali- ja kuluttajatietous -tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö -erilaiset työjärjestykset ja työohjeet -käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan -erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita -tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista -oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen -oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu -tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä 133

134 -sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti -tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä -tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita -tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen -tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto -tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti -tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys Oppiaineen arviointiperusteet Käsityössä arvioidaan visuaalista ja teknistä suunnittelua, valmistamista sekä itsearviointia ja prosessin pohdintaa. Käsityön arvioinnin osa-alueet Valmistaminen Itsearviointi prosessin pohdinta ja Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Koulu-ura Päättöarviointi 7-9 lk Kuvio: Käsityöprosessin keskinäisten suhteiden viitteellinen muuttuminen oppilaan kouluuran aikana. Kuvio on suuntaa antava, ei tarkka. Kuviossa valmistamisen osuus oletetaan alaluokilla suuremmaksi. Visuaalisen ja teknisen suunnittelun osuus kasvaa koulu-uran edetessä. Itsearviointi ja prosessin pohdinta tulee suunnittelun ja valmistamisen päälle. Visuaalisessa ja teknisessä suunnittelussa arvioidaan oppilaan luovuutta ja ideointikykyä, ongelmanratkaisutaitoa, valintojen tekemistä sekä suunnitelmien dokumentointia kullekin luokka-asteelle sopivalla tavalla. Valmistamisessa arvioidaan tuotosta, perustekniikoiden hallintaa, työvälineiden ja laitteiden käyttöä sekä huolellisuutta. Näiden lisäksi kiinnitetään huomio oppilaan työskentelytapoihin, tiedonhankintataitoihin, aktiivisuuteen, opiskeluasenteeseen sekä yhteistyötaitoihin. 134

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. YLEISET SÄÄNNÖT 1. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Oppilaiden tuominen aamulla koulun pihaan autolla on kielletty. Oppilaat tuodaan ja haetaan koulun lähikatujen, lähinnä Okkerinkadun varrelta.

Oppilaiden tuominen aamulla koulun pihaan autolla on kielletty. Oppilaat tuodaan ja haetaan koulun lähikatujen, lähinnä Okkerinkadun varrelta. JYVÄSKYLÄN STEINERKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT LUOKAT 1-8 Tehtävä ja tavoitteet Järjestyssäännöt ovat koulun opetussuunnitelmaa täydentäviä käytännön toimintaohjeita, joilla pyritään takaamaan kaikkien turvallisuus,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt

Puolankajärven koulun järjestyssäännöt Puolankajärven koulun järjestyssäännöt I TAVOITTEET II KOULUAIKA III OPPITUNNIT Järjestyssääntöjen tavoitteena on koulun työrauhan ja järjestyksen turvaaminen koulun kokonaistavoitteiden edistämiseksi

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

OPPITUNNIT POISSAOLOT

OPPITUNNIT POISSAOLOT KOULUJEN YHTEISET TOIMINTASÄÄNNÖT OPPITUNNIT TERVEHTIMINEN Oppituntien aloitus tehdään selkeästi työrauhaa kunnioittaen. Uuden oppilasryhmän kanssa tunti alkaa tervehtimällä seisten. Vierailijan saapuessa

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppilaan nimi: luokka: rehtori Hannu Isolauri (02) 2629 653 050 3101653. apulaisrehtori Matti Palmunen (02) 2629 257 050 4323625

Oppilaan nimi: luokka: rehtori Hannu Isolauri (02) 2629 653 050 3101653. apulaisrehtori Matti Palmunen (02) 2629 257 050 4323625 LUOSTARIVUOREN KOULUN OPISKELUOPAS 2015 2016 1 Oppilaan nimi: luokka: KOULUN YHTEYSTIEDOT LUOSTARIVUOREN KOULU Luostarinkatu 13, 20700 Turku http://info.edu.turku.fi/luostarivuori/ KOULUN HENKILÖKUNTA

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014

Koulurauhaasiakirja. Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Koulurauhaasiakirja Rehtorikokoukset 13.1.2014 ja 12.3.2014 Opetus- ja varhaiskasvatusltk 27.3.2014 Seuraavassa lain täsmennyksiä 1.1.14 alk. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt.

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt. Liit 6 Mäntyharjun lukion järjstyssääntö Lukion työskntlyä ohjaavat lukiolaki, lukioastus, optushallituksn ohjt, koulutoimn toimintasääntö ja järjstyssäännöt. Järjstyssääntöjn tavoittna on turvata kouluyhtisön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ

Mankolan koulu. Pitkät valinnaisaineet 2015 2017. https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu. Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Mankolan koulu Pitkät valinnaisaineet 2015 2017 https://peda.net/jyvaskyla/mankolankoulu Saarijärventie 21 40200 JYVÄSKYLÄ Hyvät oppilaat ja seitsemäsluokkalaisten huoltajat Opetussuunnitelman ja tuntijaon

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET

PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET 2014 2015 LIITE 1 Joensuun koulutustoimen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt Koulutuslautakunta 15.6.2006, 66 Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot