Tutkimusraportti 199 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti 199 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti Summary: Improving Environmental Risk Assessments for Metal Mines: Final Report of the MINERA Project Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J. (toim.)

2 Yhteistyössä mukana: Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Luikonlahden kohdetutkimusalueella tehtiin pohjaveden laatututkimuksiin kuuluvia kenttämittauksia myös satunnaisesti talousvesikäytössä olevilta lähteiltä. Kannettavilla kenttämittareilla mitattiin mm. lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, veteen liuennut happi ja redox-potentiaali. Kuva: Lauri Solismaa, GTK. Front cover: Field measurements were taken in the Luikonlahti case study area to assess the quality of the groundwater. Water from this spring is occasionally used for household consumption. A handheld multiparameter instrument was used to measure parameters such as temperature, ph, electrical conductivity, dissolved oxygen and redox potential. Photo: Lauri Solismaa, GTK. ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Taitto: Tuomas Pelkonen, Ramboll Finland Oy Painopaikka: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 199 Report of Investigation 199 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J. (toim.) METALLIKAIVOSALUEIDEN YMPÄRISTÖRISKINARVIOINTIOSAAMISEN KEHITTÄMINEN: MINERA-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Summary: Improving Environmental Risk Assessments for Metal Mines: Final Report of the MINERA Project Kirjoittajat: Ahvensalmi, A., Backnäs, S., Forsman, P., Huhta, H.-K., Karjalainen, N., Karlsson, T., Kauppila, P., Kauppila, T., Koikkalainen, K., Koivuhuhta, A., Kollanus, V., Komulainen, H., Kousa, A., Kuusisto, E., Makkonen, S., Mäkinen, J., Nerg, A.-M., Niittynen, M., Nikkarinen, M., Pasanen, A., Ruokolainen, S., Ryhänen, N., Solismaa, L., Tarvainen, M., Tornivaara, A., Tuomisto, J. ja Waissi-Leinonen, G. Espoo 2013

4 Kauppila, T. (ed.), Komulainen, H. (ed.), Makkonen, S. (ed.) & Tuomisto, J. (ed.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Summary: Improving Environmental Risk Assessments for Metal Mines: Final Report of the MINERA Project. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 199, 223 pages, 15 figures and 60 tables. The potential for environmental damage is inherent in metal mining. The requirements for mining operations to attain and demonstrate high environmental performance have increased during the past decade. Environmental risk assessment examines processes, emissions, the spread of contaminants and exposure of humans and biota, providing an especially useful approach for environmental issues in metal mining. This stems from each mine site being unique with respect to the properties that affect environmental risks and the variation in the nature of risks during the lifetime of the mine. Emissions to air from mining are usually small and local, with a high proportion of coarse non-respirable particles. However, mineral wastes from mining operations may cause long-term environmental concerns. Acid rock drainage often contains elevated concentrations of metals that also have unique properties as contaminants: natural background concentrations, the adaptation of biota to elevated concentrations, metals as micronutrients, and the effects of ambient geochemical conditions on the mobility, speciation and bioavailability of metals. Environmental risk assessment is employed to study and compare the ecological and health effects of various process options during the normal operation of a mine. The assessment process consists of ecological and health risk assessments that are preceded by an examination of the mining processes, emissions, the transport of contaminants and the resulting concentrations in the surrounding media. Because of this complexity, comprehensive environmental risk assessment requires expertise from fields such as geology, mineralogy, geochemistry, hydrogeology, toxicology, ecotoxicology, and ecological and health risk assessment. The MINERA project (Improving environmental risk assessments for metal mines) was carried out in collaboration between the Geological Survey of Finland (GTK), the National Institute for Health and Welfare (THL) and the University of Eastern Finland (UEF) during Its aim was to develop methods for environmental risk assessment at metal mine sites, develop a conceptual model for mine site risk assessment, improve health risk assessment for hi-tech metals, engage stakeholders in the field, disseminate research information, and improve operating conditions for metal mines through the development of environmental risk assessment practices. One of the aims was to support the risk assessment of operations in their planning phase so that the results could be used to compare various technical options. The main focus of the project was on the immediate surroundings of a mine, with occupational health and effects within the industrial site excluded from the scope. The main stressors considered were metals, respirable particles, mineral processing chemicals, noise, radiation and odours. This project report provides views on the role of environmental risk assessment at mine sites and presents results on the environmental risk assessment process, methods and data needs for metal mines. The report provides models for risk assessment for various stressors and describes selected methods in more detail. Topics include mining processes and their related emissions, the spread of contaminants, evaluation of contaminant concentrations in various media in the surroundings of a mine, exposure assessments for humans and biota, and the description of eventual ecological and health risks. Besides this report, project results have been published in the GTK archived reports series. Links to these reports can be found at the website fi.opasnet.org/fi/minera, which provides the project results and numerical models that can be utilized in risk assessment. Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): metal ores, mines, environmental geology, environmental effects, risk assessment, health risks Tommi Kauppila, Geological Survey of Finland, P.O. Box 1237, FI Kuopio, FINLAND Hannu Komulainen, National Institute for Health and Welfare, Department of Environmental Health, P.O. Box 95, FI Kuopio, Finland

5 Sari Makkonen, University of Eastern Finland, Department of Environmental Science, P.O. Box 1627, Kuopio, FINLAND Jouni Tuomisto, National Institute for Health and Welfare, Department of Environmental Health, P.O. Box 95, FI Kuopio, Finland

6 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) & Tuomisto, J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Summary: Improving Environmental Risk Assessments for Metal Mines: Final Report of the MINERA Project. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 223 sivua, 15 kuvaa ja 60 taulukkoa. Metallimalmikaivostoiminnan luonteeseen kuuluu ympäristöhaittojen mahdollisuus. Kaivostoiminnan ympäristösuorituskyvyn ja sen mittaamisen osalta ovat vaatimukset kasvaneet entisestään viime vuosina. Ympäristöriskinarviointi, jossa tarkastellaan päästöjä, niiden leviämistä sekä ihmisten ja eliöiden altistumista syntyville ympäristön pitoisuuksille, on erityisen hyödyllinen lähestymistapa metallimalmikaivoksien ympäristövaikutusten tarkastelussa. Ympäristöriskien luonne ja laajuus vaihtelevat kaivostoiminnan elinkaaren aikana, ja jokainen kaivoskohde on ympäristöriskeiltään erilainen. Ilmaperäiset päästöt kaivosalueilta ovat yleensä suhteellisen vähäisiä ja paikallisia, ja karkeiden hiukkasten osuus päästöissä on suuri. Sen sijaan kaivostoiminnassa syntyy runsaasti mineraalipohjaisia jätemateriaaleja, joista voi aiheutua pitkäaikaisia päästöjä, erityisesti ns. hapanta kaivosvaluntaa. Kaivosvalunta voi sisältää myös metalleja, joilla puolestaan on omat erityispiirteensä vaaran aiheuttajina: luontaiset taustapitoisuudet, eliöstön sopeutuminen kohonneisiin pitoisuuksiin, joidenkin metallien hivenaineluonne sekä geokemiallisten olojen vaikutus metallien liikkuvuuteen, esiintymismuotoon ja biosaatavuuteen. Ympäristöriskinarvioinnilla selvitetään ja vertaillaan kaivoksen normaalitoiminnan aikaisten prosessien ja prosessivaihtoehtojen ekologisia ja terveysvaikutuksia. Ympäristöriskinarviointi on prosessi, joka käsittää ekologisen ja terveysriskin arvioinnin sekä niitä edeltävän vaaran ja pitoisuuksien muodostumisen selvittämisen. Tämän vuoksi kaivosalueiden laajamittainen ympäristöriskinarviointi vaatii erityisosaamista esimerkiksi geologiasta, mineralogiasta, hydrogeologiasta, geokemiasta, toksikologiasta, ekotoksikologiasta, ekologiasta ja terveysriskinarvioinnista. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Itä-Suomen yliopiston (UEF) yhteinen MINERA-hanke (Metallikaivostoiminnan ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen) toimi vuosina MINERA-hankkeen tavoitteena oli kehittää ympäristöriskinarvioinnin menetelmiä kaivosympäristöjä varten, laatia kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointiin käsitteellinen kokonaismalli, kehittää teknologiametallien riskinarviointia erityisesti terveysvaikutusten osalta, osallistaa alan toimijoita, jakaa tutkimustietoa ja parantaa kaivosalan toimintaedellytyksiä ympäristöriskinarvioinnin kehittämisen kautta. Tavoitteena oli helpottaa myös perustamisvaiheessa olevan kaivoksen riskinarviointia, jolloin tuloksia voidaan käyttää eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Pääasiallinen tarkasteltava kohde oli metallimalmikaivosten lähiympäristö. Itse teollisuusalue ja työperäinen altistus rajattiin pois hankkeesta. Tärkeimpinä tarkasteltavina altisteina pidettiin metalleja, rikastuskemikaaleja, pienhiukkasia, melua, säteilyä ja hajua. Tässä MINERA-hankkeen loppuraportissa taustoitetaan ympäristöriskinarvioinnin käyttöä kaivoskohteissa ja esitellään hankkeen tuloksia ympäristöriskinarviointiprosessin, menetelmien ja arvioinnissa tarvittavien tietojen osalta. Eri altisteiden riskinarvioinnin laatimisesta annetaan suosituksia ja useista arvioinnin osa-alueista kuvataan tarkemmin käytettäviä menettelytapoja. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. kaivoskohteiden prosessit ja niistä aiheutuvat päästöt, päästöjen leviäminen, pitoisuuksien arvioiminen kaivoskohteen ympäristössä, eliöiden ja ihmisten altistumisen arvioiminen sekä ekologisen ja terveysriskin kuvauksen laatiminen. Tämän raportin lisäksi hankkeen tuloksia mm. tapaustutkimuksista on koottu GTK:n Arkistoraportti-sarjan raportteihin. Näihin raportteihin löytyvät linkit mm. fi.opasnet.org/fi/minera-sivustolta, jonne on koottu hankkeen tulokset ja laaditut laskennalliset riskinarvioinnissa hyödynnettävät osamallit. Asiasanat (Geosanasto, GTK): metallimalmit, kaivokset, ympäristögeologia, ympäristövaikutukset, riskin arviointi, terveysriskit Tommi Kauppila, Geologian tutkimuskeskus, PL 1237, Kuopio Sähköposti: Hannu Komulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveyden osasto, PL 95,70701 Kuopio Sähköposti:

7 Sari Makkonen, Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos, PL 1627, Kuopio Sähköposti: Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveyden osasto, PL 95,70701 Kuopio Sähköposti:

8 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) 1 SISÄLLYSLUETTELO - CONTENTS LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT Johdanto Metallimalmikaivokset ja ympäristöriskinarviointi MINERA-hanke Ympäristöriskinarviointi Kaivoksen suunnitteluvaiheessa Toimivalla kaivoksella Kvantitatiivinen riskinarvio Ympäristöterveysriskin arvio ja ekologinen riskinarvio Terveysriskin arvioinnin periaatteet Vaaran tunnistaminen Annosvaste Altistumisen arviointi Riskin kuvaus Ekologisen riskinarvioinnin yleiset periaatteet Riskinarvioinnin työkalut MINERA-mallissa Opasnet-verkkotyötila on MINERAN toimintaympäristö Arvioinnin esimerkkisivu toimii uuden työn pohjana Kaivoksen perustiedot kuvataan yhteenvetotaulukossa, yksityiskohdat omilla sivuillaan Valmiita osamalleja on tarjolla ja lisää tulee Kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointi konsultin näkökulmasta Riskinarvioinnin ongelmat Riskinarvioinnin nykytila ja tulevaisuus Kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointi viranomaisen näkökulmasta Ympäristöriskinarviointi ja lainsäädäntö Kaivosten ympäristöriskiä koskeva lainsäädäntö Kaivoslaki Kaivannaisjäteasetus Patoturvallisuus Ympäristönsuojelulaki Ympäristövaikutusten arviointi REACH-asetus Kemikaalilainsäädäntö Muut lait Riskinarviointi kaivosten ympäristöluvissa Yleistä riskinarvioinnin huomioimisesta ympäristölupahakemuksissa ja päätöksissä Case-tutkimus Pohdintaa...34 KAIVOSTOIMINNAN PROSESSIT JA PÄÄSTÖJEN ARVIOINTI Kaivosprosessit ja riskinarvioinnin kokonaismalli Kaivostoiminnan pölypäästöjen arviointi Kaivoksen rakentamisvaiheen pölypäästöt Louhinnan pölypäästöjen arviointi Räjäytyksen pölypäästön arviointi

9 Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti Porauksen pölypäästöt Murskauksen pölypäästöjen arviointi Murskauksen pölypäästöihin vaikuttavat tekijät Asbesti ja grafiitti Murskauksen pölypäästöjen laskeminen Jauhatuksen pölypäästöjen arviointi Jauhatuksen pölypäästöjen laskeminen Hihnakuljetuksen pölypäästöjen arviointi Päästöjen ja päästöjen vähentämisen laskeminen Ajoneuvokuljetuksen pölypäästöt Malmi- ja rikastekuljetuksen aiheuttaman pölypäästön arviointi Malmilouheen purkamisen ja lastauksen pölypäästöjen arviointi Rikasteen kuljetuksen ja lastauksen pölypäästöjen arviointi Kaivannaisjätteiden varastoinnin pölypäästöt Rikastushiekka-alueiden pölypäästö Sakkoihin liittyvä pölypäästö Sivukivialueiden pölypäästöt Toimenpiteet mineraaliaineksen varastoinnista aiheutuvan pölypäästön... vähentämiseksi Päästöt vesiin Jätevesipäästöt Päästöt vesiin kaivannaisjätteiden varastoinnista Rikastushiekan varastoinnin päästöt vesiin Päästöt vesiin sakkojen varastoinnista Sivukiven varastoinnin päästöt vesiin Menetelmiä päästöjen arviointiin Typpipäästöt kaivosalueelta Lainsäädäntöä Räjähteet ja niiden käyttö Räjähdysaineperäisen typen määrä Räjähdysaineperäisen typen vähentäminen Kaivostoiminnan aiheuttamien typpipäästöjen arvioiminen Melu ja hajupäästöt Kaivostoiminnan aiheuttama tärinä Räjäytyksiin liittyvä tärinä Liikenteeseen liittyvä tärinä Kaivosten energiantuotannon päästöt ja ajoneuvojen pakokaasupäästöt Energiantuotannon päästöt Energiantuotannon päästöjen arviointimenetelmä Ajoneuvojen pakokaasupäästöt Työkoneiden pakokaasupäästöt Maantiekuljetusten pakokaasupäästöt LEVIÄMINEN, KULKEUTUMINEN JA ARVIOIDUT PITOISUUDET YMPÄRISTÖSSÄ Pölyn leviäminen Kaivostoiminnan aiheuttamien maaperäpitoisuuksien arvioiminen Päästöt maaperään kaivosalueelta

10 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) 18.2 Kaivosalueen ympäristön maaperän kuormittuminen - arviointi kaivostoiminnan... suunnitteluvaiheessa Maaperän kuormittumisen arviointi Pitoisuusmuutokset pohjavedessä Veden ja aineiden kulkeutuminen Pohjaveden muodostuminen ja virtaus maa- ja kallioperässä Aineiden kulkeutuminen sekä pohja- ja pintaveden laatu Virtauksen ja aineiden kulkeutumisen laskenta ja mallinnus kaivosympäristössä Yksinkertaiset laskentatarkastelut pohjaveden pilaantumisriskin arviointiin Pohjaveden virtauksen ja kulkeutumisen mallinnus Geokemiallinen mallinnus Metallien leviäminen järvisedimentteihin Purkuvesien aiheuttaman metallikuormituksen leviäminen sedimenttien... kerrostumisalueelle Taustapitoisuuksien ja kiintoaineksen kertymän arviointi Meromiktisuus ja talvihapettomuus Ympäristöpitoisuuksien arviointi vastaanottavissa pintavesissä Melun kuuluvuus ympäristössä...87 YMPÄRISTÖN MITATUT PITOISUUDET Maaperän mitatut pitoisuudet Kohteellisen pitoisuustiedon koostaminen perustilaselvityksen yhteydessä Luontaisia taustapitoisuuksia Metallien määritysmenetelmistä Kokonaispitoisuuden analysointi Saatavan metallipitoisuuden analysointi Maaperän metallien kokonaispitoisuudet ja riskinarviointi Haitta-aineiden kulkeutuminen syvemmälle maaperään Pohjaveden vaikutus maaperän pitoisuuksiin Pinta- ja pohjavesien mitatut pitoisuudet Kenttämittaukset Näytteenotto Näytteenotto ja esikäsittelyt Sedimenttien mitatut pitoisuudet Sedimenttinäytteenotto Ajoitus Sedimentin uutto- ja määritysmenetelmät Huokosveden kerääminen Huokosvedestä tehtävät määritykset Kenttämittaukset Kemialliset määritykset Kemialliset kenttämääritykset...98 TERVEYSRISKIN ARVIOINTI Altistumisen arviointi terveysriskin arvioinnissa Altistumisen kvantitatiivinen arviointi Altistumisen laskentamalli Saannin arviointi Elimistöön imeytyvä annos

11 Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti 26 Terveysvaikutuksien arviointi Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskin arviointi Päästöt pohjavedessä Pohjaveteen liittyvä terveysriskin arvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa Kaivovedet Pohjaveteen liittyvä terveysriskin arvio toimivan kaivoksen ympäristössä Kaivovedet Taustatietoa Raja-, ohje- ja muita viitearvoja juomaveden epäpuhtauksille Juomaveden laatua kuvaavista parametreista Pintavesiin liittyvän terveysriskin arviointi Terveysriskin arvio pintaveteen päätyvistä aineista kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa Jätevesi Louhosvesi Pintavesivaluntapäästöt Hulevedet Pintakerros- ja pohjavesivalunta Päästöt ilmasta suoraan veteen Patomurtuma tai muu vastaava yllättävä vesipäästö Sedimentti Päästölähteiden kokonaisvaikutus pintaveden vedenlaatuun Pintaveden nykytilan kartoitus Terveysriskin arvio pintaveteen päätyvistä aineista toimivan kaivoksen ympäristössä Jätevesi Louhosvesi Pintavesivaluntapäästöt Pintakerros- ja pohjavesivalunta Päästöt ilmasta suoraan veteen Patomurtuma tai muu vastaava yllättävä vesipäästö Päästölähteiden kokonaisvaikutus pintaveden vedenlaatuun Ihmisten altistuminen kaivosperäisille aineille pintavedessä ja siihen liittyvät terveysriskit Altistuminen juomavedessä Altistuminen uimavedessä Altistuminen pesuveden välityksellä Altistuminen saunan löylyveden välityksellä Altistuminen kasvien kasteluveden välityksellä Altistuminen paikallisesta kalasta Taustatietoa Pölyn aiheuttaman terveysriskin arviointi Hengitetyn pölyn terveysriskin arvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa Perustilaselvitys ennen kaivostoiminnan aloittamista Arvio kaivostoiminnan vaikutuksista Terveysriskin arvio Hengitetyn pölyn terveysriskin arvio toimivan kaivoksen ympäristössä Taustatietoa Hiukkasista

12 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) Terveysperusteiset viitearvot Hiukkaspitoisuudet ja niiden kemiallinen koostumus ulkoilmassa PM Ultrapienet hiukkaset Pölylaskeuma Hiukkaspäästöt jätekasoista Hiukkasten terveyshaitoista Kaasumaisten ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveysriskien arviointi Kaasumaiset ilman epäpuhtaudet Ulkoilman kaasumaisten ilman epäpuhtauksien terveysriskin arvio kaivoksen suunnitteluvaiheessa Ulkoilman kaasumaisten epäpuhtauksien terveysriskin arvio toimivan kaivoksen ympäristössä Taustatietoa Terveysperusteiset viitearvot Kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuuksia ulkoilmassa Suomessa Kaasumaisten ilman epäpuhtauksien ominaisuuksia Haitalliset terveysvaikutukset Maaperässä olevan aineen terveysriskin arviointi Terveysriskin kuvaus Taustatietoa PIMA-asetus ja -ohjeet Terveysriskistä Meluvaikutusten arviointi Tulosmuuttujien tyypit: mitä tietoa, kenelle ja kuinka varmaa? Tarkoituksenmukaisen arviointimenetelmän valintapolku Meluhaitan arviointi kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa Meluhaitan arviointi toiminnassa olevalle kaivokselle Taustatietoa Melusta ja sen kuvailemisesta Kaivosmeluja koskevat säädökset sekä ohje- ja raja-arvot Impulssimaisuudesta ja äänesmäisyydestä johtuvat haittakorjaukset Melun terveyshaitoista Tärinän haittavaikutusten arviointi Kaivostoiminnan aiheuttaman tärinän arvioiminen Kaivostoimintaan liittyvän tärinän vaikutusten arviointi kaivostoiminnan aikana Hajun aiheuttaman terveys- ja viihtyisyyshaitan arviointi Hajuhaitan arviointi kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa Hajuhaitan arviointi toimivan kaivoksen ympäristössä Hajuhaitan arviointi toiminnassa olevan kaivoksen ympäristössä Akuutti terveyshaitta Viihtyvyyshaitta Toistuvaan hajualtistumiseen liittyvät muut vaikutukset Taustatietoa Hajusta Hajuun liittyvistä tutkimuksista Hajuun liitetyt terveyshaitat

13 Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti Hajun hallinnointia Rikkivety esimerkkinä Säteilyn aiheuttaman terveysriskin arviointi Säteilyyn liittyvän terveysriskin arvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa Ympäristön radiologinen perustilaselvitys Maa/kallioperän ja kaivosalueen ympäristön säteilyyn liittyvä riskinkuvaus Säteilyyn liittyvän terveysriskin arvio toimivan kaivoksen ympäristössä Taustatietoa Säteilytyypit Säteilyyn liittyviä määritelmiä Yleistä ionisoivan säteilyn terveysriskin arviosta Ionisoivan säteilyn terveyshaitat Säteilyn terveyshaitat Säteilyn vaikutus solutasolla Annosrajoista Säteilyn taustapitoisuuksia ympäristössä Yksittäisistä radioaktiivisista aineista Terveysriskin kuvaus Ei-karsinogeeniset terveysvaikutukset Tieto altistumistasosta Vertailu terveysperusteisiin raja/ohjearvoihin Vaaraosamäärä (Hazard quotient, HQ) Turvamarginaali (Margin of safety, MOS) Tautitapausten lukumäärät DALY (Disability-Adjusted Life Year) Karsinogeeniset vaikutukset Altisteen aiheuttama syöpäriski Syöpätapausten lukumäärä Margin Of Exposure (MOE) Margin of Safety (MOS) Yhteisvaikutukset terveysriskin arvioinnissa Epävarmuuksien arviointi ja esittäminen ALTISTUMISEN JA Vaikutusten arviointi ekologisessa riskinarvioinnissa PNEC-arvon johtaminen Arviointikerroin (AF) Lajiherkkyysjakauma (SSD) Maaperän ekologinen riskinarviointi Vaaran hahmottaminen ja arviointitarpeen tunnistaminen Perusarviointi Tarkennettu arviointi Maaperän PNEC-arvon johtaminen Vesistöjen ekologinen riskinarviointi Perusarviointi Tarkennettu arvio Yleisen PNEC aq -arvon johtaminen vesistölle (Bio)saatavuuden korjaus

14 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) 40 Sedimenttien ekologinen riskinarviointi Perusarviointi Vaaranarviointi ruoppaus- ja läjitysmassojen laatukriteereiden perusteella Vaaranarviointi maaperän PIMA-asetuksen kynnys- ja ohjearvojen perusteella Tarkennettu arviointi Metallien jakautumiskertoimen (Kd) määritys sedimentin ja huokosveden välillä Yleinen PNEC-arvo sedimenteille Integroitu riskinarvio LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO

15 Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti 13

16 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT Termi/lyhenne "Englanninkielinen termi" Selite ADT Average Daily Traffic Keskimääräinen päivittäinen liikenne AMD Acid Mine Drainage Hapan kaivoksen valumavesi B[a]Peq Benzo[a]pyrene equivalent Benzo[a]pyreeni ekvivalentti-arvo CH4 Methane Metaani CO Carbon monoxide Hiilimonoksidi CO2 Carbon dioxide Hiilidioksidi CO2ekv. Carbon dioxidi equivalent Hiilidioksidiekvivalentti DBL DGT DOC Diffusive boundary layer Diffusive gradients in thin films Dissolved organic carbon diffuusiorajapinta; seisova vesikerros esim. huokosvesikeräimen pinnalla; lisää diffuusiomatkaa Diffuusiogradientit ohuissa kalvoissa -keräin (vesille) Liuennut orgaaninen hiili, määritetään suodatetusta vesinäytteestä ERA Ecological Risk Assessment Ekologinen riskinarviointi HI HQ LOAEC LOAEL MINERA Hazard Index Hazard Quotient Lowest Observed Adverse Effect Concentration Lowest Observed Adverse Effect Level Mine Environmental Risk Assessment Vaaraindeksi, useista haitta-aineista aiheutuvan riskin suuruutta kuvaava lukuarvo Vaarasuhde tai vaaraosamäärä, altistumisen suhde haitattomaksi katsottuun altistumiseen tai haitta-ainepitoisuuden suhde haitattomaksi katsottuun pitoisuuteen Toksisuustutkimuksessa pienin havaittavan haittavaikutuksen aiheuttava pitoisuus Toksisuustutkimuksessa pienin havaittavan haittavaikutuksen aiheuttava altistumistaso N2O Nitrous oxide Typpioksiduuli NMHC NOAEC NOAEL Hydrocarbon (excluding methane CH4) No Observed Adverse Effect Concentration No Observed Adverse Effect Level Hiilivedyt (poislukien metaani CH4) Pitoisuus, jolla ei havaita toksisuustutkimuksessa haitallisia vaikutuksia Altistuminen, jossa ei havaita toksisuustutkimuksessa haitallisia vaikutuksia NOx Nitrogen oxides Typen oksidit PAH PEC PM PNEC Polycyclic aromatic hydrocholorides Predicted Environmental Concentration The total number of particles of exhaust fumes Predicted No Effect Concentration Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Mitattu tai arvioitu ympäristön pitoisuus Pakokaasujen kokonaishiukkasmäärä Arvioitu haitaton pitoisuus SO2 Sulphur dioxide Rikkidioksidi 14

17 Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti Termi/lyhenne TEC "Englanninkielinen termi" Threshold effects concentration Selite Ympäristön pitoisuus, jolle altistuminen voi aiheuttaa vasteen eliöissä. Pienemmissä pitoisuuksissa vastetta ei havaita. TEQ Toxic equivalent quantity Myrkyllisyys ekvivalentti määrä PAH-yhdisteille TSP Total Suspended Particles Kokonaisleijuma TVOC PM10 PM2.5 Esimurskaus Total Volatile Organic Compounds PM10 PM2.5 Primary crushing Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus Aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 10 µm hiukkaset, myös PM10 Aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 µm hiukkaset, myös PM2.5 Karkeamurskaus, yleensä ensimmäinen murskausvaihe Välimurskaus Secondary crushing Karkeamurskauksen jälkeinen murskausvaihe Hienomurskaus Tertiary crushing Viimeinen murskausvaihe ORP Oxidation reduction potential Hapetus-pelkistyspotentiaali (mv) Päästöjen vähentämistoimet Pauna/US tonni muuntokerroin Control measures lb/tn to kg/t Tekniset toimet alkuperäisen päästön vähentämiseksi lb/tn = 454 g/ 907 kg = 0,5 (g/t) 15

18 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) 16

19 Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti 1 Johdanto Tommi Kauppila (GTK) 1.1 Metallimalmikaivokset ja ympäristöriskinarviointi Metallimalmikaivostoiminnan luonteeseen kuuluu ympäristöhaittojen mahdollisuus. Suomalainen kaivostoiminta on yleisesti ottaen laadukasta, päästöjä on vähennetty merkittävästi ja sivumateriaalien hyödyntämistä on lisätty, mutta vaatimukset kaivostoimintaa kuten muutakin teollista toimintaa kohtaan ovat kuitenkin kasvaneet. Ympäristösuorituskyky ja sen mittaaminen ovat tärkeässä asemassa toiminnan luvittamisessa, rahoituksen hankkimisessa, asiakkaiden vaatimusten täyttämisessä ja ns. sosiaalisen toimiluvan ansaitsemisessa. Ympäristöriskinarviointi, jossa tarkastellaan päästöjä, niiden leviämistä sekä ihmisten ja eliöiden altistumista syntyville ympäristön pitoisuuksille, on erityisen hyödyllinen lähestymistapa metallimalmikaivoksien tarkastelussa. Jokainen kaivoskohde on ympäristöriskeiltään omanlaatuisensa, kaivostoiminnan edellyttämät luvat voivat hyödyntää riskinarvioinnin tuloksia ja niitä voidaan käyttää myös riskinhallintatoimien, jälkihoidon ja tarkkailun suunnittelussa ja niihin liittyvien investointien kohdentamisessa. Metallikaivokset poikkeavat ympäristöriskinarvioinnin kannalta monelta osin muusta teollisesta toiminnasta. Ympäristöriskien luonne ja laajuus vaihtelevat kaivostoiminnan elinkaaren aikana, ja kaivostoiminnan sijoituspaikka määräytyy esiintymän sijainnin perusteella. Ilmaperäiset päästöt kaivosalueilta ovat yleensä suhteellisen vähäisiä ja paikallisia ja pienhiukkasten osuus päästöissä on vähäinen. Sen sijaan kaivostoiminnassa syntyy runsaasti mineraalipohjaisia jätemateriaaleja ja kaivannaisjätealueista voi aiheutua pitkäaikaisia päästöjä, erityisesti ns. hapanta kaivosvaluntaa. Metallimalmikaivosten ympäristöriskinarvioinnin kannalta merkityksellisiä ovat metallien ominaispiirteet vaaran aiheuttajina. Alkuaineina metalleilla on kaikkialla luontainen taustapitoisuus, joka voi kaivoskohteen ympäristössä olla korkeakin. Monet metallit ovat myös hivenaineita, ja eliöstö sopeutuu varsin nopeasti kohonneisiin metallipitoisuuksiin. Metallien geokemialliset ominaisuudet vaikuttavat niiden liikkuvuuteen, esiintymismuotoon ja biosaatavuuteen. Biosaatavuuteen vaikuttavat myös muut geokemialliset tekijät, kuten kationien välinen kilpailu kiinnittymisestä kudoksiin. Geokemiallisiin tekijöihin kuuluu vielä edellä mainittu happaman kaivosvaluman synty, johon vaikuttaa sulfidimineraalien erityisesti rautasulfidien hapettuminen kaivosalueen materiaaleissa, prosessissa syntyvä happamuus, mineraalien liukeneminen happamissa oloissa sekä metallien liikkuvuus ja toisaalta liikkuvuutta estävät tekijät. Ympäristöriskinarviointi on prosessi, joka käsittää ekologisen ja terveysriskin arvioinnin sekä niitä edeltävän vaaran ja pitoisuuksien muodostumisen selvittämisen. Metallimalmikaivoskohteiden kokonaisriskimalli on laaja ja monimutkainen, kun halutaan selvittää ja vertailla kaivoksen normaalitoiminnan aikaisten prosessien ja prosessivaihtoehtojen ekologisia ja terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi kaivosalueiden laajamittainen ympäristöriskinarviointi vaatii monen alan erityisosaamista, eikä sitä yleensä löydy yhdestä paikasta. Työssä tarvitaan geologismineralogis-geokemiallista, toksikologista, ekotoksikologista, ekologista ja terveysriskiosaamista. Tämän kaltainen täydentävä osaamiskokonaisuus oli mahdollista koota Itä-Suomen alueelta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö toimii ns. Kuopion tiedelaaksossa, samoin kuin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Itä-Suomen yliopisto (UEF). GTK:lla on sellaista osaamista, jota voidaan hyödyntää kaivoskohteiden vaaran ja ympäristöpitoisuuksien muodostumisen selvittämisessä, UEF:stä löytyy ekologisen riskinarvioinnin ja ekotoksikologian osaamista, kun taas THL:n osaamispofiiliin kuuluu terveysriskin arviointi ja riskinarvioinnin yleinen metodiikka. Samalla tutkimusorganisaatioiden kokoonpanolla on aiemmin tehty mm. metalliteollisuudelle kohdekohtaisen riskinarvioinnin tutkimusprojekti Finmerac (Nikkarinen et al. 2008). 17

20 Kauppila, T. (toim.), Komulainen, H. (toim.), Makkonen, S. (toim.) ja Tuomisto, J.(toim.) 1.2 MINERA-hanke Suomessa 2000-luvulla virinnyt metallikaivostoiminnan noususuhdanne ja alan tarve ympäristöriskinarvioinnin osaamisen lisäämiselle olivat perusteina, kun GTK, UEF ja THL hakivat rahoitusta metallikaivosalueiden ympäristöriskinarvioinnin kehittämiseen tähtäävälle projektille vuonna Tekes myönsi MINERA-hankkeelle rahoitusta vuonna 2010 Pohjois-Savon aluekehitysrahoitusohjelmasta. Hankkeen kestoaika oli 2,5 vuotta, ja yritysrahoituksen osuus hankkesta oli 11 %. Mukana oli seitsemän kaivosyritystä (Agnico-Eagle Oy, Kittilän kaivos; Kylylahti Copper Oy; Nordic Mines Oy; Northland Mining Oy; FQM Kevitsa Mining Oy; Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja Yara Suomi Oy) ja kaksi konsulttiyritystä (Ramboll Finland Oy ja Linnunmaa Oy). Erityisesti konsulttitoimistot osallistuivat aktiivisesti myös hankkeen tekemiseen, ja kohdekohteissa toimivat yritykset antoivat runsaasti käytännön tukea hankkeelle. MINERA-hankkeen tavoitteena oli kehittää ympäristöriskinarvioinnin menetelmiä kaivosympäristöjä varten, laatia kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointiin käsitteellinen kokonaismalli, kehittää teknologiametallien riskinarviointia erityisesti terveysvaikutusten osalta, tuoda alan toimijoita yhteen arviointiprosessin äärelle, jakaa alan tutkimustietoa ja parantaa kaivosalan toimintaedellytyksiä ympäristöriskinarvioinnin kehittämisen kautta. Tavoitteena oli helpottaa myös perustamisvaiheessa olevan kaivoksen riskinarviointia, jolloin tuloksia voidaan käyttää eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailussa. Hankkeen työskentelytapana oli ns. avoimen arvioinnin menetelmä, jossa riskinarvioinnissa käytettävät menetelmät, oletukset ja lähtötiedot dokumentoidaan wikiympäristössä, jotta ne voidaan jälkikäteen tarkistaa ja niitä voidaan työstämisvaiheessa kommentoida. Hanke jakaantui karkeasti kolmeen lohkoon: kokonaismallin ja sen yksittäisten osien kehittämiseen, tutkimus- ja kehittämistyöhön valituista aiheista ja mallin testaukseen tapaustutkimuksissa. Pääasiallinen testikohde hankkeessa oli Kylylahti Copper Oy:n Luikonlahden rikastamoalue Kaavilla, ja siellä myös tehtiin kehitystöiden vaatimat kenttätutkimukset. Toisena testikohteensa oli Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivos; siellä selvitettiin rikastuskemikaalin käyttäytymistä ympäristössä. Koska kaivostoiminta ja sen mahdolliset vaikutukset ovat hyvin moninaiset, hankkeessa rajattiin käsiteltäviä asioita. Pääasiallinen tarkasteltava kohde ovat metallimalmikaivokset Suomessa, tarkemmin niiden lähiympäristö. Itse teollisuusalue ja työperäinen altistus rajattiin pois hankkeesta. Tärkeimpinä tarkasteltavina altistuksina pidettiin metalleja (Cu, Ni, Zn, Co, Cd, Al, Cr, Ag, Au + As ja U), rikastuskemikaaleja, pienhiukkasia, melua, säteilyä ja hajua. Mahdollisuuksien mukaan päätettiin tarkastella myös ravinteiden vaikutuksia, vaikutuksia biodiversiteettiin ja mahdollisia pohjaveden pinnan muutoksia, kun taas yhteiskunnalliset ja maisemalliset vaikutukset rajattiin heti alussa hankkeen ulkopuolelle. MINERA-hankkeen tuloksia hyödynnettäessä käytettävissä ovat tämä loppuraportti sekä internetresurssi. Loppuraportissa kootaan yhteen hankkeen tuloksia ja ohjeistusta riskinarvioinnin laatimisesta. Hankkeen tapaustutkimuksista ja joistakin erillisistä kehityskohteista on laadittu erilliset raportit GTK:n Arkistoraportti-sarjaan. Hankkeessa laadittuja riskinarviointityökaluja ja riskinarviointimallin moduuleita on koottu THL:n ylläpitämälle avoimeen riskinarviointiin keskittyvälle wiki-sivustolle osoitteessa fi.opasnet.org/fi/minera. Sivustolla on myös mahdollista tehdä laskentoja MINERA-hankkeessa laadittujen työkalujen avulla. Laskenta perustuu R- koodiin, ja käytetty lähdekoodi on näkyvissä sivustolla. Hankkeen tuloksia ja työkaluja on tarkoituksenmukaista hyödyntää ensi sijassa aihepiireittäin kulloisenkin tarpeen ja käyttötarkoituksen mukaan. Sen sijaan MINERA-hankkeessa käsiteltyjen teemojen ja ympäristöriskinarvioinnin lähestymistapojen valikoima ei ole ehdotus kaivoskohteiden ympäristöriskinarviointihankkeiden sisällöstä ja laajuudesta. Useimpiin tarkoituksiin MINERA-hankkeen mukainen tarkastelu on liian laaja, kun taas moniin yksittäisten kaivoskohteiden ympäristöriskien kannalta tärkeisiin kysymyksiin lähestymistapa voi olla liian yleispiirteinen. 18

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

MINERA-hanke ja metallimalmikaivosten ympäristövaikutukset

MINERA-hanke ja metallimalmikaivosten ympäristövaikutukset MINERA-hanke ja metallimalmikaivosten ympäristövaikutukset Tommi Kauppila, GTK 17.4.2013 1 Metallimalmikaivokset vaikuttavat ympäristöönsä Metallimalmikaivosalueet ovat ympäristöriskinarvioinnin kannalta

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto

Lisätiedot

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin haasteetesimerkkinä kaivosympäristöt Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen eteneminen Alustavat selvitykset

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Esko Rossi Oy 20.10.1999

Esko Rossi Oy 20.10.1999 PILAANTUNEIDEN MAA-ALUEIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI RISKINARVIOINTIPROSESSIN KULKU JA SISÄLTÖ Riskien arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa alueen kunnostustarpeen, kunnostuksen kiireellisyyden

Lisätiedot

Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 2012 Auli Kostamo

Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 2012 Auli Kostamo Kemikaalilainsäädäntö ja hallinto 2012 Auli Kostamo Rekisteröintiasiakirjat Tekninen asiakirja(reach liite VI, vähintään 1 t/a) Kemikaaliturvallisuusraportti(REACH liitei, vähintään 10 t/a) Tietovaatimukset

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Riskinarviointi konsultin näkökulmasta. Riskinarviointiseminaari 19.4.2012 Terhi Svanström, FCG

Riskinarviointi konsultin näkökulmasta. Riskinarviointiseminaari 19.4.2012 Terhi Svanström, FCG Riskinarviointi konsultin näkökulmasta Riskinarviointiseminaari 19.4.2012 Terhi Svanström, FCG 19.4.2012 Vuonna 2007 23.10.2007 PIMA-ohje seminaari Tilaajat ja viranomaiset toivoivat, että konsultit käyttäisivät

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana. Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Mittaaminen kaivosvesien hallinnan perustana Esko Juuso Säätötekniikan laboratorio Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Sisältö Kaivoksen yksikköprosessit Kaivosvesien hallinta Ympäristöluvat Viranomaiset

Lisätiedot

Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77-78-1 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate

Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77-78-1 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate Kemikaalien EUriskinarviointi ja vähennys Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77781 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate S C H 3 C H 3 Tuoterekisteritiedot

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020

Lisätiedot

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle?

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Jouni Räisänen Kaksi altistumisskenaariota 1 2 Kemikaaliturvallisuusarviointi altistumisskenaario Käyttöturvallisuustiedote, liitteenä altistumisskenaario

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet

KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet KUOPION YLIOPISTO Ympäristötieteet Metallien yhdennetty kohdekohtainen riskinarviointi Maria Nikkarinen, Virpi Kollanus, Pauliina Ahtoniemi,Tommi Kauppila, Anne Holma, Marja Liisa Räisänen, Sari Makkonen

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA. Kommenttipuheenvuoro RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA Kommenttipuheenvuoro kehittämispäällikkö Taina Nystén, SYKE/KTK ohjelmaseminaari 10.6.2015 Yhteistyötä ja haasteita Kiitos kutsusta mukaan RISKYyn

Lisätiedot

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa

Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013

Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Mitä uutta kasvinsuojeluaineiden i id ympäristöriskeistä? Kati Räsänen Työpaketti 4, PesticideLife Loppuseminaari 13.11.2013 Uutta kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskeistä? Mikä uusi asia? Kasvinsuojeluaineiden

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys

12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys 12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Sisältö Johdanto Mikä on perustilaselvityksen tarkoitus? Mikä on perustilaselvitys? Kenen

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014

Kaivosvesiverkosto. Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014 Kaivosvesiverkosto Teollisuustaito Oy Annika Hämäläinen 19.11.2014 3 Kaivosvesiverkosto Kuopion GTK:n aloitteesta perustettu verkosto Aloituskokous helmikuussa 2014 EAKR-rahoitusta haettu Pohjois-Savon

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto

Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja vesinäytteenotto Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus (1.1.2013 alkaen GTK, Kuopio) Maanalainen louhos Avolouhos Maankäyttötarve - louhosalue - malmivarastoalueet

Lisätiedot

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015. Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project 2013-2015 Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio Osaamisverkosto vesiturvallisuuden kokonaisratkaisuissa Kuopiossa

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Altistumisskenaarioista

Altistumisskenaarioista Altistumisskenaarioista Jouni Räisänen Altistuminen vai altistus? Kaksi kantaverbiä: altistaa ja altistua. Kun ihminen tai ympäristö on kontaktissa kemiallisen tai biologisen aineen tai fysikaalisen energian

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

(I) Osa 2 Vaarojen arviointi PBT-arviointi

(I) Osa 2 Vaarojen arviointi PBT-arviointi Päärekisteröijien verkkoseminaari Kemikaaliturvallisuusarviointi/kemikaaliturvallisuusraportti (CSA/CSR) (I) Osa 2 Vaarojen arviointi PBT-arviointi 9.3.2010 George Fotakis, ECHA Kemikaaliturvallisuusarvioinnin

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus, THL HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 17.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva

Lisätiedot

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Case: Lahden kaupunki Juhani Järveläinen Aalto-yliopisto Lahden Keskus Helsingin Yliopisto ympäristötieteiden laitos

Lisätiedot

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu

3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu 3. esitelmä: Muodostavatko nanomateriaalit työntekijälle työterveys- ja turvallisuusriskin? www.nanodiode.eu Toistaiseksi havaitut terveysvaikutukset Nanomateriaalit voivat hengitettyinä tunkeutua syvemmälle

Lisätiedot

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalit jätteissä. Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalit jätteissä Hanna-Kaisa Koponen Teknologiakeskus KETEK Oy Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus ja tuotekehitys Analyysi- ja testauspalvelut Aluekehityspalvelut

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kloorietikkahappo Päivitetty 17.7.2007 CAS nro 79-11-8 Synonyymejä Monokloorietikkahappo Monochloroacetic acid MCAA α -Chloroacetic acid Chloroethanoic acid

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 Otto Hänninen/THL Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia - ohjelma (RISKY) edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metakryylihappo CAS Nro 79-41-4 Päiväys 15.11.2005 CH 3 O H 2 C OH Synonyymejä 2-Metyylipropeenihappo 2-Propenoic acid, 2-methyl- Tuoterekisteritiedot Suomessa

Lisätiedot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

CH 3 O NH 2. Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

CH 3 O NH 2. Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 2-Metoksianiliini CAS Nro 90-04-0 Synonyymejä: o-anisidiini o-anisidine 2-methoxyaniline 2-aminoanisole 2-aminomethoxybenzene 2-methoxy-1-aminobenzene 2-methoxybenzenamine

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutukset

Talvivaaran vesistövaikutukset Talvivaaran vesistövaikutukset Seppo Hellsten Jaakko Mannio Anna Karjalainen Timo Jouttijärvi Sari Kauppi Kestävä kaivostoiminta MUTKU tutkimusseminaari SYKE, Hki 21.11.2013 Perustuu esitykseen: Kaivosten

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy

Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen. Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanomateriaalien vaikutus tulevaisuuden jätteenkäsittelyyn ja materiaalikierrätykseen Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy EKOKEM 35 vuotta- juhlaseminaari 6.6.2014 Teknologiakeskus KETEK Oy Tutkimus

Lisätiedot

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Sisältö Talousveden riskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

Loppuraportti. Hanke: Kaivosympäristöt ja riskinarviointi (2241000) Anne Kousa

Loppuraportti. Hanke: Kaivosympäristöt ja riskinarviointi (2241000) Anne Kousa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 127/2013 Arkistoraportti Loppuraportti Hanke: Kaivosympäristöt ja riskinarviointi (2241000) Anne Kousa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 127/2013 Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot