Puutarhanhoito antaa monelle ihmisten parissa työskentelevälle tärkeää vastapainoa. Leena Ala- Huikku ja hänen aurinkopoikansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutarhanhoito antaa monelle ihmisten parissa työskentelevälle tärkeää vastapainoa. Leena Ala- Huikku ja hänen aurinkopoikansa"

Transkriptio

1 4 2009

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ajatuksia sopivasta eläkeiästä 7 Miten HUS hyödyntää osaamista? 8 Huhtikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Myytkö osaamistasi? 14 Lempiesine: Harley-Davidson 16 Työkierto lisää työhyvinvointia 19 Ammattiliitto on yhtä kuin jäsenensä 20 Hiv voi tulla vastaan missä vain 26 Vastaanotto-osastoavustajat koolla Vantaalla 28 Iäkkäänä äidiksi 32 Uudet kirjat 34 Uusia yksityissektorin osastoja jo seitsemän! 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lähihoitajana ala-asteella 38 Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 40 Oikeaan työhön heti opintojen alussa 44 Hyvän olon kevätkiertue 46 Lukijalta 47 Monikulttuurisuus teemana Oulussa 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Teija Syrjäkorpi kädet mullassa 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset 65 P.S. 66 Kuulumisia 10 Työntekijät hoitoalalla ovat väsyneitä ja tuntuu, että potilaatkin voivat entistä huonommin. 14 Tarja Levander ja Harley-Davidson odottavat kesäkelejä. 54 Puutarhanhoito antaa monelle ihmisten parissa työskentelevälle tärkeää vastapainoa ja rauhaa. 20 uutta 28 Leena Ala- Huikku ja hänen aurinkopoikansa Ville. Suomessa todetaan vuosittain noin 150 hiv-tartuntaa. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Pelkkää plussaa leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Virpi Laitinen ja Minna Lintulahti, Virpi Saarinen, Antti Vanas, Maija-Liisa Westman Kannen kuva Paul Debois / Getty Images Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Varmaankin jokaiselle pitkään samaa työtä tehneelle tulee jossain vaiheessa työuralla eteen kertakaikkisen kyllästymisen hetki myös ilman varsinaista syytä tai erityistä dramatiikkaa. Sen ilmetessä aluksi kaikki sujuu kuten pitää, vaikka se innostus, jonka varassa ammatin on valinnut ja jonka turvin siinä on edennyt, on poissa. Työnteko tässä olotilassa jatkuukin vielä jonkin aikaa tavalliseen tapaan. Mutta kun rutiinin maku alkaa kasvaa, se moninkertaistuu joka päivä. Ja kun sitten leipääntyminen on leimannut arkiset ajatukset, olotilaa on miltei mahdotonta poistaa, vaikka haluaisikin. Useat pitkään töitä tehneet tietävät myös, miltä tuntuu se oivallus, että tämä työ tässä yksikössä on nyt nähty ja mielellään olisi myös tehty. Vaihtoehtoja ei tunnu olevan. Ikävä mieli asettuu taloksi ja vaikuttaa kokijan itsensä ohella koko työyhteisöön. Lähi- ja perushoitajista työkiertoon lähtee liian harva. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa työkiertoa olisi täysi syy käyttää aktiivisemmin osaamisen kartuttajana ja innostuksen herättäjänä. Se antaa mahdollisuuden oman ammattitaidon monipuolistamiseen, vuorovaikutuksen lisäämiseen ja myös työmotivaation piristämiseen. Kun työsuhteen ehdot eivät työkierron aikana heikkene, palkka ei alene tai eläke vähene, on tarjolla pelkkää plussaa. Työkiertoon lähtevälle myös turvataan paluu entisiin tehtäviin, joiden elvyttämisessä itselle mieluisiksi auttavat kertyneet uudet kokemukset. Lehdessämme haastateltu perushoitaja Birgitta Hakulinen korostaa, että työkiertoon osallistuminen vaatii työntekijältä omaa aktiivisuutta. Vaihtoehtoja kannattaa hänen mukaansa etsiä sieltä, mikä tuntuu kiinnostavimmalta. Ja vaikka aluksi tuntuu siltä, että ikinä ei opi uutta, niin yhtenä päivänä huomaakin solahtaneensa uuteen kuvioon. Siispä mikä vaihtoehto kiinnostaisi juuri sinua, ja kiinnostaisivatko jotakuta toista puolestaan sinun tehtäväsi? Kevät on jo valoa täynnä. Puutarhasta innostuneilla ovat alkamassa ruuhkaviikot ensi kesän viljelyksiä suunnitellessa ja taimia hyötäessä. SuPer-lehti kutsuu kaikki muutkin jäsenet mukaan kesän odotukseen: toivomme saavamme runsaasti lapsuuden kesämuistoja kirjoituskilpailuumme, jonka tarkemmat tiedot löytyvät sivulta super 3

4 super vaatii kuopiota perumaan lomautuspäätöksen Ajankohtaista Huhtikuu PeSu-nollaysi, perustietoa SuPerista 7.4. Maailman terveyspäivä Kansainvälinen Parkinson-päivä Valtakunnallinen Ihopäivä, Iholiitto Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry Nuoret SuPer-lähihoitajat laineilla -koulutusristeily, SuPer ry Luottamusmiesten jatkokurssi, Aktiivi-instituutin koulutusta, Helsinki Kansallinen veteraanipäivä Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Yksityisen sektorin työsuojelupäivä, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen opaskoirapäivä Toukokuu SuPer on erittäin huolissaan Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta lomautusten aikana. Kuopion kaupunki on päättänyt lomauttaa henkilökuntaansa tänä vuonna kaksi viikkoa. SuPer järjesti asiasta kansalaiskeskustelun Kuopiossa maaliskuussa. Juhani Palomäki pelkäsi, että Kuopion lomautusten jälkeen muut kunnat seuraavat perässä. Lomautussuunnitelmassa todetaan useassa kohdassa, ettei lakisääteisten palvelujen turvaamista voida taata kuntalaisille. Kuopion lomautuksilla on kauaskantoiset vaikutukset muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen viivästymisen vuoksi. Kaupunginhallituksella on ollut tiedossaan lomautussuunnitelman hyväksymisen aikana se, etteivät lakisääteiset palvelut toteudu. SuPer pyytää Lääninhallitusta selvittämään Kuopion tilanteen. Lääkärien vastaanotoilla annetaan lomautuksen aikana vain kiireellinen hoito. Hoitotakuun mukainen toiminta vaarantuu. Jonotusajat vastaanotolle pitenevät ja hoidot viivästyvät. Työssä olevien työntekijöiden rasitus ja sairastaminen lisääntyvät. Palkkakustannukset nousevat omalääkäripalkkiokorvausten kasvun takia ja asiakasmaksutulot vähenevät. Lasten ja nuorten yksikössä hoitotakuun toteutuminen vaarantuu. Käyntimäärät vähenevät lasten mielenterveyspalveluissa 150 käyntiä, nuorten mielenterveyspalveluissa 200 käyntiä ja puheterapiapalveluissa 200 käyntiä. Asiakkaat hakeutuvat erikoissairaanhoitoon. Terveydenhoidossa äitiys- ja lastenneuvolatyössä sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa asiakaskäyntimäärät ovat Kuopiossa valtakunnallisten suositusten ja niihin perustuvan asetuksen mukaista velvoitetta huomattavasti alemmat. Lomautus lisää palveluvajetta merkittävästi. Kuntoutuksen osalta aikuisten avofysioterapiassa ja lasten fysioterapiassa hoitotakuu ei toteudu ja jonot kasvavat. Koti- ja laitoshoidon vastuualueella kenttätyön kotihoidon ja palvelutalojen kotihoitotyössä otetaan käyttöön kotihoidon uudet tiukennetut palvelukriteerit. Kotisairaanhoidossa toteutetaan kiireellinen ja välttämätön kotisairaanhoito. Hoitotarvikejakelu on kiinni kaksi kuukautta. Omaishoidontuki toimii vajaamiehityksellä neljä kuukautta. Seniorineuvolan ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ei tehdä. Kotiutustiimi toimii vajaalla miehityksellä. Sosiaalityön eli sosiaalipalvelujen vastuualueellakaan monia lain velvoitteita ei kyetä täyttämään Äitienpäivä Kansainvälinen SLE-päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen fibromyalgiapäivä Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Terve-sos, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma, Helsinki, Wanha Satama Kansainvälinen perheen päivä Taloudenhoitajien peruskurssi, Rovaniemi, SuPer ry Kotihoidon koulutuspäivät, Turku, SuPer ry Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä kutsua koolle ammattiosaston kevätkokous ja pitää se huhtikuun loppuun mennessä. tavata johtavia viranhaltijoita tai kunnan päättäjiä. Nyt on aika... ilmoittautua pidettäville puheenjohtajien neuvottelupäiville. ilmoittautua liittohallituksen jäsenelle Voi hyvin -iltoihin. ottaa loppukiri jäsen- hankintakampanjassa, joka päättyy 30. huhtikuuta. tarkastella työsuojelutyön toimivuutta ja aloittaa jo ehdokkaiden etsiminen marras-joulukuussa käytäviä kunta-alan työsuojeluvaaleja varten. ilmoittautua Terve-sos koulutustapahtumaan Helsingissä liikkua luonnossa, bongailla muuttolintuja ja muita kevään merkkejä. 4 super

5 Valtion osallistuttava sosiaali- ja terveydenhuollon talkoisiin Taloudellinen lama koskettaa tavalla tai toisella kaikkia yhteiskunnan toimintoja. Vienti ei vedä ja vientiyritykset turvautuvat lomautuksiin ja irtisanomisiin. Kotimarkkinoilla yritetään ylläpitää kysyntää, joka turvaisi työllisyyttä. Valtiovalta on varautunut rahoitussektorin vaikeuksiin ja lisäksi päättänyt elvytystoimista. Miten käy koko kuntasektorin ja sosiaali- ja terveydenhuollon? Valtiovalta ottaa koko ajan lisää velkaa. Samalla hallituspuolueet ovat ilmoittaneet, ettei sosiaalietuuksia leikata. Kuntasektori kamppailee yhä suuremmissa vaikeuksissa, kun yhteisöja tuloverot pienenevät, palvelujen kysyntä lisääntyy ja menot kasvavat. Tämä kehityspolku johtaa yhä suurempiin vaikeuksiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kuopion kaupunki, joka on päättänyt lomauttaa kolmivuorotyötä tekevää henkilöstöä lukuun ottamatta kaikki työntekijät, jotka eivät ole vaihtaneet lomarahojaan vapaaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta tilannetta ei saa päästää enää kriisiytymään. Valtiovallan on ohjattava lisää rahaa valtionosuuksiin ja korotettava kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Samalla on luovuttava suurituloisten verohelpotuksista. Sekin raha ohjautuu kulutukseen, kun kuntataloutta tuetaan ja työllisyydestä huolehditaan. On selvää, etteivät suurituloiset pysty eivätkä lisää omaa kulutustaan kotimaista kysyntää tukevalla tavalla. Valtiovallan ja kuntien näkeminen erillisinä toimijoina on näennäistä. Samat kansalaiset maksavat veronsa yhteen pussiin ajattelematta, mikä osuus niistä kuuluu valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Vastuukin on yhteinen: valtiovallan on annettava kunnille todelliset mahdollisuudet hoitaa niiden vastuulla olevat kansalaisten peruspalvelut. Kun kuntalaiset ja kunnat voivat hyvin, voi myös valtiovalta sanoa täyttävänsä tehtävänsä. Pitäkäämme huolta yhteisistä palveluista. Samalla pidämme huolta niistä kansalaisista, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsevat näitä palveluita super 5

6 Missä iässä eläkkeelle? teksti ja kuvat marjo sajantola Alle puolet lähi- ja perushoitajista jaksaa työskennellä täysillä eläkkeelle asti. Vuonna 2008 keskimääräinen eläkkeelle jäänti-ikä oli vain noin 56,8 vuotta. Kysyimme superilaisilta, mikä olisi heidän mielestään oikea eläkeikä hoitotyössä ja mikä edistäisi työssäjaksamista. Hannele Nupponen Kouvolan kaupunki Oikea eläkeikä varmaan olisi jossain 60:ssa. Voisin kuvitella, että osastolla rankkaa työtä tekeville se olisi oikea. Kaikki eivät tosin jaksa siihenkään asti. Työnantajan pitäisi säilyttää vuorotteluvapaat ja tehdä mahdolliseksi työntekijän siirtyminen kevyempään työhön. Sitä on tosin erittäin hankalaa löytää lähi- ja perushoitajille, mutta se auttaisi paljon. Erja Mäntyniemi Lapin keskussairaala, Rovaniemi Kolmivuorotyössä 60 olisi hyvä eläkkeelle jäänti-ikä, sillä sairauslomat lisääntyvät iän myötä. Raskasta hoitotyötä ei jaksa tehdä kauempaa. Työnantaja voisi auttaa jaksamisessa edes nykyiseen eläkeikään palkkaamalla henkilökuntaa lisää. Työaikaakin voisi lyhentää, mutta palkkaa alentamatta. Yövuorot pitäisi poistaa jo 58 vuotta täyttäneiltä, sillä niistä ei palaudu enää niin kuin nuorempana. Helena Kuitunen Helsingin kaupungin kotihoito Aiemmin pääsi eläkkeelle noin 58- vuotiaana, mikä varmasti oli tarpeen. Nykyisin ihmiset huolehtivat enemmän kunnostaan, joten voisin kuvitella, että muutaman vuoden jaksaisi tehdä työvuosia lisää. Kuitenkin olisi kiva päästä eläkkeelle niin, että elämää olisi jäljellä. Sanoisin, että 60 olisi varmasti sellainen eläkeikä, mihin asti ihmiset jaksaisivat, mutta sen jälkeen alkaa olla jo monenlaista remppaa. Työuran loppupäässä pitäisi keventää työtaakkaa. Vuorotyössä olisi harkittava, jaksaako enää valvoa tai tehdä useampaa vuoroa peräkkäin. Työt täytyisi katsoa jokaisen ikääntyvän työntekijän kohdalla erikseen. Jos eläkeikä olisi 60, jokainen voisi itse tutkailla, haluaako jatkaa pitempään. Kotihoidossa työ on hyvin raskasta, mutta siinä tulee myös paljon liikuttua, mikä ylläpitää kuntoa. Sanna Tavi Lappeenrannan kaupunki En ole ehtinyt vielä hirveästi eläkeasioita miettiä, mutta oikea eläkeikä olisi varmaan siinä kuudenkympin tienoilla. Epäilen kuitenkin, että aika harva jaksaa sinne asti ainakaan sitä työtä, mitä minä teen kehitysvammaisten parissa. Työantaja voisi tarjota enemmän työkykyä ylläpitävää liikuntaa. Itse olen Kondis-ryhmässä, jossa on yhdistetty ravitsemustietoa ja liikuntaa. Lisäksi tarvitaan työnohjausta. Sitä henkistä puolta on myös huollettava. Työn raskauteen ja muutenkin työolosuhteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä apuvälineitä ja työntekijöitä. Johanna Jolanki Saarenkylän Vanhustenkotiyhdistyksen Saarenkoti 55 vuotta olisi hyvä ikä päästä eläkkeelle, sillä fyysisesti ja henkisesti raskas kolmivuorotyö on kuluttavaa. Nuorena aloittaneiden ura on tuolloin jo niin pitkä, että olisi syytä päästä eläkkeelle. Työssäjaksamisen perusta on hyvä yhteishenki ja saumaton yhteistyö. Työntekijällä pitää olla mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittyä ammatissaan sekä vaikuttaa työpaikan asioihin. Kun työntekijä ikääntyy, pitäisi työnantajan joustaa työvuoroissa ja siirtää pois vuorotyöstä. Nykyteknologia on hyödynnettävä. Se ei saa olla kiinni rahasta, ajasta eikä asenteista. Susanne Suominen Sastamalan perusturvakuntayhtymä Eläkeikä voisi olla liukuva, mutta alaraja voisi olla 58 vuotta, sillä nykyisin eletään pitempään. Työssäjaksamisessa on tärkeää, että itse voisi suunnitella omia työvuoroja ja vaikuttaa muihinkin asioihin. Jokaisen ammattitaitoa pitää arvostaa, myös työntekijöiden itse omaansa. Pitäisi olla mahdollisuuksia saada kouluttautua ja edetä uralla. Hyvinvointia lisäisi se, että työnantaja tarjoaisi tilaisuuden osallistua työaikana kuntoryhmiin. Sirpa Wennerstrand Kotkan kaupunki Mikä eläke, kun en ole ehtinyt vielä saada vakituista työtäkään? Pitkään hoitotyötä tehneen äitini kohdalla näkisin eläkeiän olevan maksimissaan 60. Itse hurraan, jos jaksan työssä edes 50-vuotiaaksi. Työilmapiiri on jaksamisessa tärkeää. Miksi aina vain valitetaan, eikä tartuta asioihin? Lisää miehiä pitäisi saada alalle. 6 super

7 Miten HUS hyödyntää lähija perushoitajien osaamista? HUS ja Opteam ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on rekrytoida filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Pilottivaiheessa HUSin palvelukseen HYKSin sairaanhoitoalueelle tulee 20 fi lippiiniläistä sairaanhoitajaa. Pilottia toteutetaan esimerkiksi kirurgisilla vuodeosastoilla ja leikkausosastoilla. Solmitun Satu Laurila. yhteistyösopimuksen kolmas osapuoli on ammattikorkeakoulu Laurea, joka huolehtii siitä, että näiden hoitajien koulutus vastaa Suomessa vaadittavaa sairaanhoitajan pätevyyttä. HUSin SuPerin pääluottamusmies Satu Laurila, mitä mieltä olet siitä, että työnantaja on päättänyt palkata filippiiniläisiä sairaanhoitajia? Työnantajan tulee tulevaisuudessa käyttää erilaisia mahdollisuuksia saadakseen riittävästi osaavia työntekijöitä. Mutta mielestäni samanaikaisesti tulee hyödyntää täysimääräisesti jo työssä olevan toisen asteen koulutetun hoitohenkilöstön monipuolista osaamista. Toimenkuvien innovatiivisella kehittämisellä luodaan mielekkäitä ammattiuria perus- ja lähihoitajan ammatissa, jolloin saadaan vetovoimaisia ja haluttuja työpaikkoja. Miten uskot, että HUSin muu henkilöstö suhtautuu uuteen ryhmään? HUSissa on jo opittu työskentelemään monikulttuurisessa työyhteisössä. Suhtautuminen on osittain positiivista, mutta osittain suhtaudutaan varmasti myös varauksellisesti. Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä superilaisista suuri osa kokee, että he eivät voi käyttää osaamistaan riittävän laaja-alaisesti. Hyödyntääkö HUS mielestäsi riittävästi jo olemassa olevaa lähi- ja perushoitajien osaamista? Ei hyödynnä, tässä asiassa hukataan runsaasti työvoimaresursseja. Onko HUSissa mielestäsi riittävästi toisen asteen koulutettua hoitohenkilökuntaa? Ei ole. Useissa työyksiköissä koulutettuja lähi- ja perushoitajia on todella vähän, 0 3 henkilöä. Tässä tilanteessa heitä ei riitä edes kaikkiin työvuoroihin esimerkiksi 40 potilaspaikan vuodeosastolla. Potilaan saaman hoidon, taloudellisuuden, toiminnallisuuden sekä työnjaon kannalta olisi järkevää, että heitä olisi 6 8 tämänkokoisissa työyksiköissä. HUS on sitoutunut kaksiportaiseen hoitohenkilöstörakenteeseen. Minkälaisia ammattiuramalleja HUSissa on tarjolla lähi- ja perushoitajille? Kehittämispäällikkö Oili Kärkkäinen on aloittanut jo vuonna 2003 työnjakomallihankkeen ja sen jatkoprojekteina on kehitetty tähän liittyviä hankkeita. Niistä yksi on ammattiuramalli toisen asteen koulutetulle hoitohenkilöstölle. Tästä on tehty pilotointi ja tarkempi testaus sekä arviointi on tarkoitus tehdä syksyllä tänä vuonna. Tämän jälkeen on erittäin tärkeää, että ammattiuramalleja kehitetään erilaisten työyksiköiden tarpeita vastaaviksi. Törmätäänkö HUSissa tällä hetkellä kieliongelmiin? Jonkin verran esiintyy kieliongelmia. Työntekijät joutuvat ajoittain tulkkaamaan. Mitä hyvää maahanmuuttajat voivat opettaa meille? Monikulttuurisuus on myös rikkaus, ihmiset voivat aina oppia uutta toisiltaan. He antavat meille tietoa oman maansa tavoista ja työelämän käytännöistä. Tämä lisää kiinnostusta ja samalla on helpompaa ymmärtää yhä kansainvälisemmäksi muuttuvaa yhteiskuntaa. ei uskomushoitoja alaikäisille ja vakavasti sairaille Uskomushoidot voivat aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja. Ne voivat myös viivästyttää vaikuttavan hoidon aloittamista ja vähätellä sen tärkeyttä. SuPer, Tehy, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Psykologiliitto vaativat yhteisesti potilaiden suojelemiseksi lainsäädäntöä, joka rajoittaisi uskomushoitojen antamista alaikäisille tai vakavasti sairaille potilaille. Uskomushoidot tarkoittavat erilaisia hoitomuotoja ja terapiasuuntauksia, joita käytetään lääke tai hoitotieteeseen ja kliiniseen psykologiaan perustuvien virallisten terveyspalveluiden vaihtoehtoina tai täydentäjinä. Uskomushoitojen pohjana ei ole tieteellisesti hyväksyttyä teoriaa eikä luotettavia tuloksia vaikuttavuudesta. Vaikuttavan ja tutkitun lääketieteellisen hoidon aloittamisen viivästyminen tai uskomukseen perustuva diagnosointi vaarantavat sairaiden ihmisten hoidon. Uskomushoitojen markkinointia pitää terveydenhuollon järjestöjen mukaan rajoittaa, jotta potilaalle ei syntyisi väärää kuvaa niiden vaikuttavuudesta. Liitot ymmärtävät uskomushoitojen merkityksen hyvän olon tuojana silloin, kun hoitoja hakevat ihmiset niin kokevat. Järjestöjen mukaan lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on kuitenkin suojata sairaita ihmisiä uskomushoitojen haitoilta ja ongelmilta. eläkekiistassa saavutettiin hyvä ratkaisu Puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen siihen, ettei eläkeikää nosteta ja että keskitytään vahvasti työssäjaksamisen tukemiseen. On tärkeää, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin työssään ja voivat jatkaa täysipainoista elämää myös eläkkeellä ollessaan. Työelämän tarkoituksena ei ole imeä työntekijöistä kaikkea irti. Kun keskitytään siihen, että ihmiset voivat työssään hyvin ja ovat motivoituneita, tuottavuuskin paranee. Hyvinvoivasta henkilöstöstä hyötyy myös työnantaja super 7

8 huhtikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Influenssa puolustautuu Osa infl uenssaviruksista on onnistunut kehittämään suojan paljon käytetylle oseltamiviiri-viruslääkkeelle. Vastustuskykyisiä H1N1-alatyypin A-viruksia oli liikkeellä infl uenssakaudella , ja niiden uskotaan lisääntyvän entisestään tämän vuoden epidemian aikana. Vastustuskyvyn lisääntyminen on huolestuttavaa, koska infl uenssaan ei ole montaa tehokasta lääkettä. uutispalvelu duodecim D:n puute tuo flunssia? Vähänlaisesti D-vitamiinia saavat voivat sairastua tavallista herkemmin fl unssaan ja muihin hengitystieinfektioihin, paljastaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. D-vitamiinin pitoisuuden ja hengitystieinfektioiden yhteys oli kaikista vahvin astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavilla. Yhteys myös todettiin kaikkina vuodenaikoina. Ennen lisätutkimuksia D- vitamiinia ei voi vielä suositella fl unssan ehkäisyyn. uutispalvelu duodecim Muistiliitto syntyi Alzheimer-keskusliitto ry on muuttanut nimensä Muistiliitto ry:ksi. Liiton toiminnassa perinteisten toimintarakenteiden lisäksi painottuvat muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Nimen tarkennuksen uskotaan paremmin kuvaavan sitä asiantuntijuutta, osaamista ja toimintaa, johon liitossa halutaan keskittyä tulevaisuudessa. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin jäsentä. muistiliitto Suunhoito-opas kotihoitoon Metropolia Ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat ovat laatineet ohjekirjasen nimeltä Suunhoidon ABC - Ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon. Lisäksi opiskelijat ovat kehittäneet kotihoitoon moniammatillisen suunhoidon toimintamallin ja edistäneet kotihoidon työntekijöiden osaamista vanhusten päivittäisessä suun terveydenhoidossa. Suun terveys on jäänyt vähäiselle huomiolle vanhusten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidossa. metropolia Homesota alkaa Valtioneuvosto on päättänyt käynnistää Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Toimenpideohjelman ( ) tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudisja korjausrakentamisessa. Ympäristöministeriö koordinoi ohjelmaa. Kunnissa on eroja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuntien panostukset terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin vaihtelevat asukasta kohti jopa prosenttia, kun palvelumenot suhteutetaan kuntalaisten tarpeisiin. Sysmässä palvelumenot olivat 35 prosenttia pienemmät ja Utsjoella 35 prosenttia suuremmat kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Niukimmin rahaa palveluihin käytettiin Päijät-Hämeessä eli 14 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin. HYKSin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla kului keskimäärin 12 prosenttia enemmän rahaa kuin keskimäärin. Helsingin palvelutarpeisiin suhteutetut menot ylittivät 15 prosentilla koko maan keskiarvon. thl ingram publishing 8 super Televisio ei kehitä Television katselu ei nopeuta pikkulapsen puheen kehitystä eikä muutakaan kehitystä, vaikka niinkin on ajateltu. Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella televisiosta ei tosin ole haittaakaan älyllisille toiminnoille. Tutkijat varoittavat vanhempia, että vaikka heidän tutkimuksessaan television katseluun ei liittynyt haittavaikutuksia, muissa tutkimuksissa niitä on todettu. Pikkulapsilla se on liitetty ylipainoisuuteen, tarkkaavaisuuden ongelmiin ja univaikeuksiin. uutispalvelu duodecim ingram publishing

9 Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Oletko hiihtänyt tänä talvena? muut lehdet Näen usein tilanteita, että nuori tuodaan psykiatriseen sairaalaan, eikä vanhempia edes löydetä useampaan päivään. Ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino mielenterveys 1/2009 Ja kumpi loppujen lopuksi on terveydelle haitallisempaa: muutama ylikilo vai ikuinen stressi niiden vuoksi? Professori Timo Airaksinen diabetes 1 2/ % 35 % Uroitten hommiahan nämä tyypillisesti ovat. Grönlannin halkihiihtoon huhtikuussa lähtevä kirurgi Teija Parkkinen mediuutiset 12/2009 kyllä en 30 vuotta sitten Kyllä, koska hiihtäminen on kivaa. työhuolet eivät ulotu ladulle asti. tänä talvena on lunta ja lapset saivat innostumaan. att skida på isen är trevligt! koko roppa saa liikuntaa ja saa reippaan mielen. mieheni osti minulle välineet, eikä niitä voi turhaan seisottaa talon seinustalla. siitä saa hyvän mielen ja kunto kasvaa. se auttaa niskahartiakipuihin ja on mukavaa. olen hiihtänyt 57 vuotta ja aina se on yhtä hauskaa. En, koska ei kiinnosta pätkän vertaa. minulla ei ole suksia. ei ole lunta. koulussa pakkohiihto jätti karvaita muistoja. sukset varastettiin, enkä ole hankkinut uusia. en omista suksia, eikä naapurikaan lainannut. kaaduin anopin suksilla takametsän pusikkoon ja sanoin, että tää harrastus saa mun puolesta olla. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Las Palmasissa ei ollut lunta. erilaisten vaivojen takia en voi. ei ole ollut aikaa. Yli 2000 apuhoitajaa kokoontui Finlandiatalossa pidetyille opintopäiville. Lehti julkaisi laajan, 32-sivuisen liitteen, jossa esiteltiin päivien ammatillisesti monipuolinen luentoaineisto. Luennoilla käsiteltiin muun muassa apuhoitajien määrää, kotisairaanhoitoa, työterveyshuoltoa, työnohjausta, allergiaa, vanhustenhoitoa, hoito-ohjelmia, sairaan kanssa keskustelua ja apuhoitajien vaikutusmahdollisuuksia terveydenhuoltoalalla. Täytyy vain pahoitella, että teille, jotka ette olleet mukana, ei teksti aina pysty välittämään sitä viehättävää ja valloittavaa esitystapaa, jolla esimerkiksi professori Ruikka ja professori Järvinen hurmasivat meidät täydellisesti. apuhoitajalehti 4/ super 9

10 10 super

11 Osaatko myydä itseäsi ja osaamistasi? Joustavuus ajaa ammattitaidon ohi teksti maija-liisa westman henkilökuva jukka järvelä Teollisen ajan onnela on kadonnut, toteaa professori Kimmo Jokinen. Elämme hyvinvointivaltion raunioilla, siirrymme projektista toiseen ja ihannoimme nuoruutta. Työmarkkinat tahtovat moniosaajia, jotka sukkuloivat sujuvasti tehtävästä ja työympäristöstä toiseen. Tyylikäs, innostunut, muutoshaluinen ja kykenevä itsearviointiin nämä ja tukun muita dynaamisia ominaisuuksia voi liittää 2000-luvun työntekijään. Toisin oli ennen, kertoo professori Kimmo Jokinen, joka helmikuussa puhui SuPerin opintopäivillä Tampereella. Elämme hyvin erilaista aikaa kuin minkä aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Teollisen yhteiskunnan aikana työntekijöiden ammatti-identiteetit olivat selkeämpiä. Työntekijät saattoivat edetä urallaan, kenties kouluttautuivat työn ohessa ja pääsivät vaativampiin tehtäviin. Ennakoitavuus synnytti turvallisuuden tunteen, kun sama elämäntapa saattoi jatkua ammattiin valmistumisesta eläkeikään asti. Tuona aikana Suomeen luotiin hyvinvointivaltion perusta. Työ- ja asuinpaikka pysyivät samana aina lukujen suureen maaltamuuttoon asti. Naiset tulivat työmarkkinoille ryminällä. Rakennettiin päivähoitojärjestelmä ja koulutus tuli mahdolliseksi kaikille varallisuuteen katsomatta. Työmarkkinoilla kehitys jatkui samansuuntaisena toisen maailmansodan ja 1990-alun välisen ajan. Poikkeuksena oli vain 1970-luvun öljykriisi. Sosiaalinen nousu kosketti sekä maaseudun että kaupunkien väestöä. Optimismi lisääntyi, kouluja käytiin ja elintaso nousi. On puhuttu jopa Suomen keskiluokkaistumisesta. hyvinvointivaltiota purkamassa Professori Jokinen kutsuu 1990-lukua pitkäksi vuosikymmeneksi. Silloin tapahtui paljon isoja, koko maailmaa ja maatamme mullistavia asioita. Neuvostoliitto hajosi ja Suomen idänkauppa tyrehtyi luvun lama oli pahimpia pitkään aikaan. Maamme liittyi Euroopan unioniin, ja myöhemmin myös markasta luovuttiin. Samalla alettiin pikku hiljaa murentaa hyvinvointivaltion perustaa. Kun valtioiden asema heikkeni ja markkinat alkoivat sanella elämisen tahdin, kulki Suomi trendien vanavedessä monien muiden maiden kanssa. Kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa OECD-maissa, vaikka kansallisia eroja onkin luvulla opimme mittaamaan työn tavoitteita, tuloksia ja työntekijöitä. Aloimme yhä enemmän kuluttaa symboleita, merkkejä ja palveluita. Terveydenhoitoalalla potilaasta tuli asiakas ja työn luonne muuttui epämääräisemmäksi. Myös julkinen sektori pyrki räätälöimään asiakaspalveluita yksilöllisesti. Keskusteltiin asiakastyytyväisyydestä ja hoitolaitosten imagosta luvun viime vuosikymmenellä tietotekniikka valtasi maamme työpaikat ja kodit. Verkko ja verkottuminen tulivat iskusanoiksi, ja vuorovaikutustaidot alkoivat merkitä yhä enemmän. Työyhteisöt alkoivat korostaa kommunikaation merkitystä ja viestintää. Sa super 11

12 nomia on kasvanut ja palkat nousseet. Tosin hoitoalan palkkaus laahaa pahasti jäljessä moneen muuhun alaan verrattuna. Ulkoiset seikat tyyli ja esteettisyys asettavat työyhteisön ja työntekijän uuteen tilanteeseen. Sairaaloissa ja terveysasemilla pohditaan, minkä vaikutuksen vastaanottovirkailija tai henkilökunta asiakkaalle antaa. Samoin arvioidaan hoitoympäristön viihtyisyyttä tai puhutaan sairaalan tarjoamista palveluista. Valtionohjauksen heikentyessä ulkopuoliset hankkeet ja yksittäiset projektit ovat tulleet jäädäkseen. Julkinen sektori jäljittelee yksityisen toimia. Esimerkiksi hoiva-alalla syntyy maksukykyisille vanhuksille yksityisiä palvelukoteja ja muuta palvelutarjontaa, Jokinen täsmentää. Jatkuvasti vaihtuvat hankkeet, itsearvioinnit ja pirstaleiset työnkuvat vaikeuttavat keskittymistä. malla kun tiedotusvälineiden merkitys kasvoi, alkoi kilpailu palveluilla ja niiden tarjoajilla. Työntekijääkin alettiin tuotteistaa. Hän joutui vakavissaan miettimään, miten parhaiten myydä itseään ja osaamistaan. Media ruokki käsitystä dynaamisesta, modernista elämästä, joka vaati venymistä yli voimien. Terveydenhuoltoalan työntekijöiden selkeä ammatti-identiteetti eli murroksessa, ja muutokset tulivat huomaamatta osaksi vakiintuneita käytäntöjä. Työmarkkinat tahtoivat palvelukseensa moniosaajia, jotka kykenivät liikkumaan joustavasti tekemisestä toiseen, Jokinen kuvailee. Uuden vuosituhannen tunnusmerkkejä on helppo listata. Median ja netin merkitys on kasvanut, ja ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet jatkuvan syömisen suuntaan. Elämme tyylien ja kommunikaation aikaa. Valtion rooli voi kaventua pelkäksi taloudelliseksi toimijaksi, eikä hyvinvointivaltion palvelurakenteiden ylläpito enää kuulu sen toimenkuvaan. Hoito- ja hoiva-alalla henkilökunta on supistettu minimiin. Lääketeollisuus kukoistaa. Ennaltaehkäisevään työhön ei panosteta, kouluterveydenhoitoa ja neuvolatoimintaa on ajettu alas. Työntekijät hoitoalalla ovat väsyneitä, ja tuntuu, että myös potilailla menee huonommin. Kimmo Jokinen näkee tapahtuneessa kehityksessä kuitenkin myös myönteisiä puolia. Ammattitaitoa ja osaamista arvostetaan edelleen. Työntekijöiden auto- jatkuvan muutoksen kulttuuri Ihmiset vaihtavat paitsi työpaikkaa, myös uraa, ja jatkuva kouluttautuminen on alasta riippumatta yleistynyt. Monesti iän tuoma kokemus häviää nuoremman työntekijän joustamiskyvylle. Tutkimukset osoittavat, että 45- vuotias ei ole monella alalla enää houkutteleva. Hänen tieto-taitonsa katsotaan jatkokouluttautumisesta huolimatta vanhentuneeksi, Jokinen hymähtää. Työidentiteetti saattaa muuttua elämäntilanteen mukaan, kun vaihtelevasti voi olla työtön, opiskelija, vanhempainlomalla tai pätkätöissä. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhutaan kauniisti, mutta käytäntö eroaa juhlapuheista. Yli kymmenen vuotta työmarkkinoilta pois ollutta naista ei enää helposti palkata vakinaiseen virkaan. Katsotaan, että hänen osaamisensa on auttamattomasti vanhentunutta. Ammattiosaamista arvostetaan edelleen, mutta työnhakutilanteessa painavat myös hakijan tyyli, kommunikaatiokyky ja se, kuinka vakuuttava hän on. Työntekijän on osattava myydä itsensä ja osaamisensa. Tyylikäs, ulkoisesti pätevä, ajan hermolla elävä paikanhakija saattaa olla vahvoilla. ITalalla jo hyvinkin nuori voi osaamisellaan kiilata viisikymppisen ohi, Jokinen toteaa. 12 super

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut MITÄ VARTEN KANNAN HUOLTA TULEVAISUUDESTA? - ikääntyneiden määrä

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Pajalta yritykseen. Armi Laamanen Yrityskoordinaattori

Pajalta yritykseen. Armi Laamanen Yrityskoordinaattori Pajalta yritykseen Armi Laamanen Yrityskoordinaattori Yhteistyön rakentaminen pajan ja yritysten välillä. Yrityksen vai asiakkaan näkökulma, vai molempien? Asiakkaan tukeminen ensimmäisellä työpaikalla.

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot