Puutarhanhoito antaa monelle ihmisten parissa työskentelevälle tärkeää vastapainoa. Leena Ala- Huikku ja hänen aurinkopoikansa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutarhanhoito antaa monelle ihmisten parissa työskentelevälle tärkeää vastapainoa. Leena Ala- Huikku ja hänen aurinkopoikansa"

Transkriptio

1 4 2009

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Ajatuksia sopivasta eläkeiästä 7 Miten HUS hyödyntää osaamista? 8 Huhtikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Myytkö osaamistasi? 14 Lempiesine: Harley-Davidson 16 Työkierto lisää työhyvinvointia 19 Ammattiliitto on yhtä kuin jäsenensä 20 Hiv voi tulla vastaan missä vain 26 Vastaanotto-osastoavustajat koolla Vantaalla 28 Iäkkäänä äidiksi 32 Uudet kirjat 34 Uusia yksityissektorin osastoja jo seitsemän! 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Lähihoitajana ala-asteella 38 Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus 40 Oikeaan työhön heti opintojen alussa 44 Hyvän olon kevätkiertue 46 Lukijalta 47 Monikulttuurisuus teemana Oulussa 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Teija Syrjäkorpi kädet mullassa 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset 65 P.S. 66 Kuulumisia 10 Työntekijät hoitoalalla ovat väsyneitä ja tuntuu, että potilaatkin voivat entistä huonommin. 14 Tarja Levander ja Harley-Davidson odottavat kesäkelejä. 54 Puutarhanhoito antaa monelle ihmisten parissa työskentelevälle tärkeää vastapainoa ja rauhaa. 20 uutta 28 Leena Ala- Huikku ja hänen aurinkopoikansa Ville. Suomessa todetaan vuosittain noin 150 hiv-tartuntaa. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Pelkkää plussaa leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Virpi Laitinen ja Minna Lintulahti, Virpi Saarinen, Antti Vanas, Maija-Liisa Westman Kannen kuva Paul Debois / Getty Images Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Varmaankin jokaiselle pitkään samaa työtä tehneelle tulee jossain vaiheessa työuralla eteen kertakaikkisen kyllästymisen hetki myös ilman varsinaista syytä tai erityistä dramatiikkaa. Sen ilmetessä aluksi kaikki sujuu kuten pitää, vaikka se innostus, jonka varassa ammatin on valinnut ja jonka turvin siinä on edennyt, on poissa. Työnteko tässä olotilassa jatkuukin vielä jonkin aikaa tavalliseen tapaan. Mutta kun rutiinin maku alkaa kasvaa, se moninkertaistuu joka päivä. Ja kun sitten leipääntyminen on leimannut arkiset ajatukset, olotilaa on miltei mahdotonta poistaa, vaikka haluaisikin. Useat pitkään töitä tehneet tietävät myös, miltä tuntuu se oivallus, että tämä työ tässä yksikössä on nyt nähty ja mielellään olisi myös tehty. Vaihtoehtoja ei tunnu olevan. Ikävä mieli asettuu taloksi ja vaikuttaa kokijan itsensä ohella koko työyhteisöön. Lähi- ja perushoitajista työkiertoon lähtee liian harva. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa työkiertoa olisi täysi syy käyttää aktiivisemmin osaamisen kartuttajana ja innostuksen herättäjänä. Se antaa mahdollisuuden oman ammattitaidon monipuolistamiseen, vuorovaikutuksen lisäämiseen ja myös työmotivaation piristämiseen. Kun työsuhteen ehdot eivät työkierron aikana heikkene, palkka ei alene tai eläke vähene, on tarjolla pelkkää plussaa. Työkiertoon lähtevälle myös turvataan paluu entisiin tehtäviin, joiden elvyttämisessä itselle mieluisiksi auttavat kertyneet uudet kokemukset. Lehdessämme haastateltu perushoitaja Birgitta Hakulinen korostaa, että työkiertoon osallistuminen vaatii työntekijältä omaa aktiivisuutta. Vaihtoehtoja kannattaa hänen mukaansa etsiä sieltä, mikä tuntuu kiinnostavimmalta. Ja vaikka aluksi tuntuu siltä, että ikinä ei opi uutta, niin yhtenä päivänä huomaakin solahtaneensa uuteen kuvioon. Siispä mikä vaihtoehto kiinnostaisi juuri sinua, ja kiinnostaisivatko jotakuta toista puolestaan sinun tehtäväsi? Kevät on jo valoa täynnä. Puutarhasta innostuneilla ovat alkamassa ruuhkaviikot ensi kesän viljelyksiä suunnitellessa ja taimia hyötäessä. SuPer-lehti kutsuu kaikki muutkin jäsenet mukaan kesän odotukseen: toivomme saavamme runsaasti lapsuuden kesämuistoja kirjoituskilpailuumme, jonka tarkemmat tiedot löytyvät sivulta super 3

4 super vaatii kuopiota perumaan lomautuspäätöksen Ajankohtaista Huhtikuu PeSu-nollaysi, perustietoa SuPerista 7.4. Maailman terveyspäivä Kansainvälinen Parkinson-päivä Valtakunnallinen Ihopäivä, Iholiitto Puheenjohtajien valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer ry Nuoret SuPer-lähihoitajat laineilla -koulutusristeily, SuPer ry Luottamusmiesten jatkokurssi, Aktiivi-instituutin koulutusta, Helsinki Kansallinen veteraanipäivä Viestinnän peruskurssi, Helsinki, SuPer ry Yksityisen sektorin työsuojelupäivä, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen opaskoirapäivä Toukokuu SuPer on erittäin huolissaan Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta lomautusten aikana. Kuopion kaupunki on päättänyt lomauttaa henkilökuntaansa tänä vuonna kaksi viikkoa. SuPer järjesti asiasta kansalaiskeskustelun Kuopiossa maaliskuussa. Juhani Palomäki pelkäsi, että Kuopion lomautusten jälkeen muut kunnat seuraavat perässä. Lomautussuunnitelmassa todetaan useassa kohdassa, ettei lakisääteisten palvelujen turvaamista voida taata kuntalaisille. Kuopion lomautuksilla on kauaskantoiset vaikutukset muun muassa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen viivästymisen vuoksi. Kaupunginhallituksella on ollut tiedossaan lomautussuunnitelman hyväksymisen aikana se, etteivät lakisääteiset palvelut toteudu. SuPer pyytää Lääninhallitusta selvittämään Kuopion tilanteen. Lääkärien vastaanotoilla annetaan lomautuksen aikana vain kiireellinen hoito. Hoitotakuun mukainen toiminta vaarantuu. Jonotusajat vastaanotolle pitenevät ja hoidot viivästyvät. Työssä olevien työntekijöiden rasitus ja sairastaminen lisääntyvät. Palkkakustannukset nousevat omalääkäripalkkiokorvausten kasvun takia ja asiakasmaksutulot vähenevät. Lasten ja nuorten yksikössä hoitotakuun toteutuminen vaarantuu. Käyntimäärät vähenevät lasten mielenterveyspalveluissa 150 käyntiä, nuorten mielenterveyspalveluissa 200 käyntiä ja puheterapiapalveluissa 200 käyntiä. Asiakkaat hakeutuvat erikoissairaanhoitoon. Terveydenhoidossa äitiys- ja lastenneuvolatyössä sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa asiakaskäyntimäärät ovat Kuopiossa valtakunnallisten suositusten ja niihin perustuvan asetuksen mukaista velvoitetta huomattavasti alemmat. Lomautus lisää palveluvajetta merkittävästi. Kuntoutuksen osalta aikuisten avofysioterapiassa ja lasten fysioterapiassa hoitotakuu ei toteudu ja jonot kasvavat. Koti- ja laitoshoidon vastuualueella kenttätyön kotihoidon ja palvelutalojen kotihoitotyössä otetaan käyttöön kotihoidon uudet tiukennetut palvelukriteerit. Kotisairaanhoidossa toteutetaan kiireellinen ja välttämätön kotisairaanhoito. Hoitotarvikejakelu on kiinni kaksi kuukautta. Omaishoidontuki toimii vajaamiehityksellä neljä kuukautta. Seniorineuvolan ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ei tehdä. Kotiutustiimi toimii vajaalla miehityksellä. Sosiaalityön eli sosiaalipalvelujen vastuualueellakaan monia lain velvoitteita ei kyetä täyttämään Äitienpäivä Kansainvälinen SLE-päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen fibromyalgiapäivä Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Terve-sos, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma, Helsinki, Wanha Satama Kansainvälinen perheen päivä Taloudenhoitajien peruskurssi, Rovaniemi, SuPer ry Kotihoidon koulutuspäivät, Turku, SuPer ry Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä kutsua koolle ammattiosaston kevätkokous ja pitää se huhtikuun loppuun mennessä. tavata johtavia viranhaltijoita tai kunnan päättäjiä. Nyt on aika... ilmoittautua pidettäville puheenjohtajien neuvottelupäiville. ilmoittautua liittohallituksen jäsenelle Voi hyvin -iltoihin. ottaa loppukiri jäsen- hankintakampanjassa, joka päättyy 30. huhtikuuta. tarkastella työsuojelutyön toimivuutta ja aloittaa jo ehdokkaiden etsiminen marras-joulukuussa käytäviä kunta-alan työsuojeluvaaleja varten. ilmoittautua Terve-sos koulutustapahtumaan Helsingissä liikkua luonnossa, bongailla muuttolintuja ja muita kevään merkkejä. 4 super

5 Valtion osallistuttava sosiaali- ja terveydenhuollon talkoisiin Taloudellinen lama koskettaa tavalla tai toisella kaikkia yhteiskunnan toimintoja. Vienti ei vedä ja vientiyritykset turvautuvat lomautuksiin ja irtisanomisiin. Kotimarkkinoilla yritetään ylläpitää kysyntää, joka turvaisi työllisyyttä. Valtiovalta on varautunut rahoitussektorin vaikeuksiin ja lisäksi päättänyt elvytystoimista. Miten käy koko kuntasektorin ja sosiaali- ja terveydenhuollon? Valtiovalta ottaa koko ajan lisää velkaa. Samalla hallituspuolueet ovat ilmoittaneet, ettei sosiaalietuuksia leikata. Kuntasektori kamppailee yhä suuremmissa vaikeuksissa, kun yhteisöja tuloverot pienenevät, palvelujen kysyntä lisääntyy ja menot kasvavat. Tämä kehityspolku johtaa yhä suurempiin vaikeuksiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kuopion kaupunki, joka on päättänyt lomauttaa kolmivuorotyötä tekevää henkilöstöä lukuun ottamatta kaikki työntekijät, jotka eivät ole vaihtaneet lomarahojaan vapaaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta tilannetta ei saa päästää enää kriisiytymään. Valtiovallan on ohjattava lisää rahaa valtionosuuksiin ja korotettava kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Samalla on luovuttava suurituloisten verohelpotuksista. Sekin raha ohjautuu kulutukseen, kun kuntataloutta tuetaan ja työllisyydestä huolehditaan. On selvää, etteivät suurituloiset pysty eivätkä lisää omaa kulutustaan kotimaista kysyntää tukevalla tavalla. Valtiovallan ja kuntien näkeminen erillisinä toimijoina on näennäistä. Samat kansalaiset maksavat veronsa yhteen pussiin ajattelematta, mikä osuus niistä kuuluu valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Vastuukin on yhteinen: valtiovallan on annettava kunnille todelliset mahdollisuudet hoitaa niiden vastuulla olevat kansalaisten peruspalvelut. Kun kuntalaiset ja kunnat voivat hyvin, voi myös valtiovalta sanoa täyttävänsä tehtävänsä. Pitäkäämme huolta yhteisistä palveluista. Samalla pidämme huolta niistä kansalaisista, jotka kaikkein kipeimmin tarvitsevat näitä palveluita super 5

6 Missä iässä eläkkeelle? teksti ja kuvat marjo sajantola Alle puolet lähi- ja perushoitajista jaksaa työskennellä täysillä eläkkeelle asti. Vuonna 2008 keskimääräinen eläkkeelle jäänti-ikä oli vain noin 56,8 vuotta. Kysyimme superilaisilta, mikä olisi heidän mielestään oikea eläkeikä hoitotyössä ja mikä edistäisi työssäjaksamista. Hannele Nupponen Kouvolan kaupunki Oikea eläkeikä varmaan olisi jossain 60:ssa. Voisin kuvitella, että osastolla rankkaa työtä tekeville se olisi oikea. Kaikki eivät tosin jaksa siihenkään asti. Työnantajan pitäisi säilyttää vuorotteluvapaat ja tehdä mahdolliseksi työntekijän siirtyminen kevyempään työhön. Sitä on tosin erittäin hankalaa löytää lähi- ja perushoitajille, mutta se auttaisi paljon. Erja Mäntyniemi Lapin keskussairaala, Rovaniemi Kolmivuorotyössä 60 olisi hyvä eläkkeelle jäänti-ikä, sillä sairauslomat lisääntyvät iän myötä. Raskasta hoitotyötä ei jaksa tehdä kauempaa. Työnantaja voisi auttaa jaksamisessa edes nykyiseen eläkeikään palkkaamalla henkilökuntaa lisää. Työaikaakin voisi lyhentää, mutta palkkaa alentamatta. Yövuorot pitäisi poistaa jo 58 vuotta täyttäneiltä, sillä niistä ei palaudu enää niin kuin nuorempana. Helena Kuitunen Helsingin kaupungin kotihoito Aiemmin pääsi eläkkeelle noin 58- vuotiaana, mikä varmasti oli tarpeen. Nykyisin ihmiset huolehtivat enemmän kunnostaan, joten voisin kuvitella, että muutaman vuoden jaksaisi tehdä työvuosia lisää. Kuitenkin olisi kiva päästä eläkkeelle niin, että elämää olisi jäljellä. Sanoisin, että 60 olisi varmasti sellainen eläkeikä, mihin asti ihmiset jaksaisivat, mutta sen jälkeen alkaa olla jo monenlaista remppaa. Työuran loppupäässä pitäisi keventää työtaakkaa. Vuorotyössä olisi harkittava, jaksaako enää valvoa tai tehdä useampaa vuoroa peräkkäin. Työt täytyisi katsoa jokaisen ikääntyvän työntekijän kohdalla erikseen. Jos eläkeikä olisi 60, jokainen voisi itse tutkailla, haluaako jatkaa pitempään. Kotihoidossa työ on hyvin raskasta, mutta siinä tulee myös paljon liikuttua, mikä ylläpitää kuntoa. Sanna Tavi Lappeenrannan kaupunki En ole ehtinyt vielä hirveästi eläkeasioita miettiä, mutta oikea eläkeikä olisi varmaan siinä kuudenkympin tienoilla. Epäilen kuitenkin, että aika harva jaksaa sinne asti ainakaan sitä työtä, mitä minä teen kehitysvammaisten parissa. Työantaja voisi tarjota enemmän työkykyä ylläpitävää liikuntaa. Itse olen Kondis-ryhmässä, jossa on yhdistetty ravitsemustietoa ja liikuntaa. Lisäksi tarvitaan työnohjausta. Sitä henkistä puolta on myös huollettava. Työn raskauteen ja muutenkin työolosuhteisiin voidaan vaikuttaa lisäämällä apuvälineitä ja työntekijöitä. Johanna Jolanki Saarenkylän Vanhustenkotiyhdistyksen Saarenkoti 55 vuotta olisi hyvä ikä päästä eläkkeelle, sillä fyysisesti ja henkisesti raskas kolmivuorotyö on kuluttavaa. Nuorena aloittaneiden ura on tuolloin jo niin pitkä, että olisi syytä päästä eläkkeelle. Työssäjaksamisen perusta on hyvä yhteishenki ja saumaton yhteistyö. Työntekijällä pitää olla mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittyä ammatissaan sekä vaikuttaa työpaikan asioihin. Kun työntekijä ikääntyy, pitäisi työnantajan joustaa työvuoroissa ja siirtää pois vuorotyöstä. Nykyteknologia on hyödynnettävä. Se ei saa olla kiinni rahasta, ajasta eikä asenteista. Susanne Suominen Sastamalan perusturvakuntayhtymä Eläkeikä voisi olla liukuva, mutta alaraja voisi olla 58 vuotta, sillä nykyisin eletään pitempään. Työssäjaksamisessa on tärkeää, että itse voisi suunnitella omia työvuoroja ja vaikuttaa muihinkin asioihin. Jokaisen ammattitaitoa pitää arvostaa, myös työntekijöiden itse omaansa. Pitäisi olla mahdollisuuksia saada kouluttautua ja edetä uralla. Hyvinvointia lisäisi se, että työnantaja tarjoaisi tilaisuuden osallistua työaikana kuntoryhmiin. Sirpa Wennerstrand Kotkan kaupunki Mikä eläke, kun en ole ehtinyt vielä saada vakituista työtäkään? Pitkään hoitotyötä tehneen äitini kohdalla näkisin eläkeiän olevan maksimissaan 60. Itse hurraan, jos jaksan työssä edes 50-vuotiaaksi. Työilmapiiri on jaksamisessa tärkeää. Miksi aina vain valitetaan, eikä tartuta asioihin? Lisää miehiä pitäisi saada alalle. 6 super

7 Miten HUS hyödyntää lähija perushoitajien osaamista? HUS ja Opteam ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on rekrytoida filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Pilottivaiheessa HUSin palvelukseen HYKSin sairaanhoitoalueelle tulee 20 fi lippiiniläistä sairaanhoitajaa. Pilottia toteutetaan esimerkiksi kirurgisilla vuodeosastoilla ja leikkausosastoilla. Solmitun Satu Laurila. yhteistyösopimuksen kolmas osapuoli on ammattikorkeakoulu Laurea, joka huolehtii siitä, että näiden hoitajien koulutus vastaa Suomessa vaadittavaa sairaanhoitajan pätevyyttä. HUSin SuPerin pääluottamusmies Satu Laurila, mitä mieltä olet siitä, että työnantaja on päättänyt palkata filippiiniläisiä sairaanhoitajia? Työnantajan tulee tulevaisuudessa käyttää erilaisia mahdollisuuksia saadakseen riittävästi osaavia työntekijöitä. Mutta mielestäni samanaikaisesti tulee hyödyntää täysimääräisesti jo työssä olevan toisen asteen koulutetun hoitohenkilöstön monipuolista osaamista. Toimenkuvien innovatiivisella kehittämisellä luodaan mielekkäitä ammattiuria perus- ja lähihoitajan ammatissa, jolloin saadaan vetovoimaisia ja haluttuja työpaikkoja. Miten uskot, että HUSin muu henkilöstö suhtautuu uuteen ryhmään? HUSissa on jo opittu työskentelemään monikulttuurisessa työyhteisössä. Suhtautuminen on osittain positiivista, mutta osittain suhtaudutaan varmasti myös varauksellisesti. Erikoissairaanhoidossa työskentelevistä superilaisista suuri osa kokee, että he eivät voi käyttää osaamistaan riittävän laaja-alaisesti. Hyödyntääkö HUS mielestäsi riittävästi jo olemassa olevaa lähi- ja perushoitajien osaamista? Ei hyödynnä, tässä asiassa hukataan runsaasti työvoimaresursseja. Onko HUSissa mielestäsi riittävästi toisen asteen koulutettua hoitohenkilökuntaa? Ei ole. Useissa työyksiköissä koulutettuja lähi- ja perushoitajia on todella vähän, 0 3 henkilöä. Tässä tilanteessa heitä ei riitä edes kaikkiin työvuoroihin esimerkiksi 40 potilaspaikan vuodeosastolla. Potilaan saaman hoidon, taloudellisuuden, toiminnallisuuden sekä työnjaon kannalta olisi järkevää, että heitä olisi 6 8 tämänkokoisissa työyksiköissä. HUS on sitoutunut kaksiportaiseen hoitohenkilöstörakenteeseen. Minkälaisia ammattiuramalleja HUSissa on tarjolla lähi- ja perushoitajille? Kehittämispäällikkö Oili Kärkkäinen on aloittanut jo vuonna 2003 työnjakomallihankkeen ja sen jatkoprojekteina on kehitetty tähän liittyviä hankkeita. Niistä yksi on ammattiuramalli toisen asteen koulutetulle hoitohenkilöstölle. Tästä on tehty pilotointi ja tarkempi testaus sekä arviointi on tarkoitus tehdä syksyllä tänä vuonna. Tämän jälkeen on erittäin tärkeää, että ammattiuramalleja kehitetään erilaisten työyksiköiden tarpeita vastaaviksi. Törmätäänkö HUSissa tällä hetkellä kieliongelmiin? Jonkin verran esiintyy kieliongelmia. Työntekijät joutuvat ajoittain tulkkaamaan. Mitä hyvää maahanmuuttajat voivat opettaa meille? Monikulttuurisuus on myös rikkaus, ihmiset voivat aina oppia uutta toisiltaan. He antavat meille tietoa oman maansa tavoista ja työelämän käytännöistä. Tämä lisää kiinnostusta ja samalla on helpompaa ymmärtää yhä kansainvälisemmäksi muuttuvaa yhteiskuntaa. ei uskomushoitoja alaikäisille ja vakavasti sairaille Uskomushoidot voivat aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja. Ne voivat myös viivästyttää vaikuttavan hoidon aloittamista ja vähätellä sen tärkeyttä. SuPer, Tehy, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Psykologiliitto vaativat yhteisesti potilaiden suojelemiseksi lainsäädäntöä, joka rajoittaisi uskomushoitojen antamista alaikäisille tai vakavasti sairaille potilaille. Uskomushoidot tarkoittavat erilaisia hoitomuotoja ja terapiasuuntauksia, joita käytetään lääke tai hoitotieteeseen ja kliiniseen psykologiaan perustuvien virallisten terveyspalveluiden vaihtoehtoina tai täydentäjinä. Uskomushoitojen pohjana ei ole tieteellisesti hyväksyttyä teoriaa eikä luotettavia tuloksia vaikuttavuudesta. Vaikuttavan ja tutkitun lääketieteellisen hoidon aloittamisen viivästyminen tai uskomukseen perustuva diagnosointi vaarantavat sairaiden ihmisten hoidon. Uskomushoitojen markkinointia pitää terveydenhuollon järjestöjen mukaan rajoittaa, jotta potilaalle ei syntyisi väärää kuvaa niiden vaikuttavuudesta. Liitot ymmärtävät uskomushoitojen merkityksen hyvän olon tuojana silloin, kun hoitoja hakevat ihmiset niin kokevat. Järjestöjen mukaan lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on kuitenkin suojata sairaita ihmisiä uskomushoitojen haitoilta ja ongelmilta. eläkekiistassa saavutettiin hyvä ratkaisu Puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen siihen, ettei eläkeikää nosteta ja että keskitytään vahvasti työssäjaksamisen tukemiseen. On tärkeää, että ihmiset jaksavat ja voivat hyvin työssään ja voivat jatkaa täysipainoista elämää myös eläkkeellä ollessaan. Työelämän tarkoituksena ei ole imeä työntekijöistä kaikkea irti. Kun keskitytään siihen, että ihmiset voivat työssään hyvin ja ovat motivoituneita, tuottavuuskin paranee. Hyvinvoivasta henkilöstöstä hyötyy myös työnantaja super 7

8 huhtikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Influenssa puolustautuu Osa infl uenssaviruksista on onnistunut kehittämään suojan paljon käytetylle oseltamiviiri-viruslääkkeelle. Vastustuskykyisiä H1N1-alatyypin A-viruksia oli liikkeellä infl uenssakaudella , ja niiden uskotaan lisääntyvän entisestään tämän vuoden epidemian aikana. Vastustuskyvyn lisääntyminen on huolestuttavaa, koska infl uenssaan ei ole montaa tehokasta lääkettä. uutispalvelu duodecim D:n puute tuo flunssia? Vähänlaisesti D-vitamiinia saavat voivat sairastua tavallista herkemmin fl unssaan ja muihin hengitystieinfektioihin, paljastaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. D-vitamiinin pitoisuuden ja hengitystieinfektioiden yhteys oli kaikista vahvin astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavilla. Yhteys myös todettiin kaikkina vuodenaikoina. Ennen lisätutkimuksia D- vitamiinia ei voi vielä suositella fl unssan ehkäisyyn. uutispalvelu duodecim Muistiliitto syntyi Alzheimer-keskusliitto ry on muuttanut nimensä Muistiliitto ry:ksi. Liiton toiminnassa perinteisten toimintarakenteiden lisäksi painottuvat muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja yleiseen aivoterveyteen liittyvät näkökulmat. Nimen tarkennuksen uskotaan paremmin kuvaavan sitä asiantuntijuutta, osaamista ja toimintaa, johon liitossa halutaan keskittyä tulevaisuudessa. Muistiliittoon kuuluu 44 jäsenjärjestöä ja yhteensä noin jäsentä. muistiliitto Suunhoito-opas kotihoitoon Metropolia Ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat ovat laatineet ohjekirjasen nimeltä Suunhoidon ABC - Ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon. Lisäksi opiskelijat ovat kehittäneet kotihoitoon moniammatillisen suunhoidon toimintamallin ja edistäneet kotihoidon työntekijöiden osaamista vanhusten päivittäisessä suun terveydenhoidossa. Suun terveys on jäänyt vähäiselle huomiolle vanhusten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidossa. metropolia Homesota alkaa Valtioneuvosto on päättänyt käynnistää Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot. Toimenpideohjelman ( ) tavoitteena on kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudisja korjausrakentamisessa. Ympäristöministeriö koordinoi ohjelmaa. Kunnissa on eroja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kuntien panostukset terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin vaihtelevat asukasta kohti jopa prosenttia, kun palvelumenot suhteutetaan kuntalaisten tarpeisiin. Sysmässä palvelumenot olivat 35 prosenttia pienemmät ja Utsjoella 35 prosenttia suuremmat kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Niukimmin rahaa palveluihin käytettiin Päijät-Hämeessä eli 14 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin. HYKSin ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla kului keskimäärin 12 prosenttia enemmän rahaa kuin keskimäärin. Helsingin palvelutarpeisiin suhteutetut menot ylittivät 15 prosentilla koko maan keskiarvon. thl ingram publishing 8 super Televisio ei kehitä Television katselu ei nopeuta pikkulapsen puheen kehitystä eikä muutakaan kehitystä, vaikka niinkin on ajateltu. Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella televisiosta ei tosin ole haittaakaan älyllisille toiminnoille. Tutkijat varoittavat vanhempia, että vaikka heidän tutkimuksessaan television katseluun ei liittynyt haittavaikutuksia, muissa tutkimuksissa niitä on todettu. Pikkulapsilla se on liitetty ylipainoisuuteen, tarkkaavaisuuden ongelmiin ja univaikeuksiin. uutispalvelu duodecim ingram publishing

9 Mitä mieltä? Maaliskuun kysymys oli: Oletko hiihtänyt tänä talvena? muut lehdet Näen usein tilanteita, että nuori tuodaan psykiatriseen sairaalaan, eikä vanhempia edes löydetä useampaan päivään. Ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino mielenterveys 1/2009 Ja kumpi loppujen lopuksi on terveydelle haitallisempaa: muutama ylikilo vai ikuinen stressi niiden vuoksi? Professori Timo Airaksinen diabetes 1 2/ % 35 % Uroitten hommiahan nämä tyypillisesti ovat. Grönlannin halkihiihtoon huhtikuussa lähtevä kirurgi Teija Parkkinen mediuutiset 12/2009 kyllä en 30 vuotta sitten Kyllä, koska hiihtäminen on kivaa. työhuolet eivät ulotu ladulle asti. tänä talvena on lunta ja lapset saivat innostumaan. att skida på isen är trevligt! koko roppa saa liikuntaa ja saa reippaan mielen. mieheni osti minulle välineet, eikä niitä voi turhaan seisottaa talon seinustalla. siitä saa hyvän mielen ja kunto kasvaa. se auttaa niskahartiakipuihin ja on mukavaa. olen hiihtänyt 57 vuotta ja aina se on yhtä hauskaa. En, koska ei kiinnosta pätkän vertaa. minulla ei ole suksia. ei ole lunta. koulussa pakkohiihto jätti karvaita muistoja. sukset varastettiin, enkä ole hankkinut uusia. en omista suksia, eikä naapurikaan lainannut. kaaduin anopin suksilla takametsän pusikkoon ja sanoin, että tää harrastus saa mun puolesta olla. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. Las Palmasissa ei ollut lunta. erilaisten vaivojen takia en voi. ei ole ollut aikaa. Yli 2000 apuhoitajaa kokoontui Finlandiatalossa pidetyille opintopäiville. Lehti julkaisi laajan, 32-sivuisen liitteen, jossa esiteltiin päivien ammatillisesti monipuolinen luentoaineisto. Luennoilla käsiteltiin muun muassa apuhoitajien määrää, kotisairaanhoitoa, työterveyshuoltoa, työnohjausta, allergiaa, vanhustenhoitoa, hoito-ohjelmia, sairaan kanssa keskustelua ja apuhoitajien vaikutusmahdollisuuksia terveydenhuoltoalalla. Täytyy vain pahoitella, että teille, jotka ette olleet mukana, ei teksti aina pysty välittämään sitä viehättävää ja valloittavaa esitystapaa, jolla esimerkiksi professori Ruikka ja professori Järvinen hurmasivat meidät täydellisesti. apuhoitajalehti 4/ super 9

10 10 super

11 Osaatko myydä itseäsi ja osaamistasi? Joustavuus ajaa ammattitaidon ohi teksti maija-liisa westman henkilökuva jukka järvelä Teollisen ajan onnela on kadonnut, toteaa professori Kimmo Jokinen. Elämme hyvinvointivaltion raunioilla, siirrymme projektista toiseen ja ihannoimme nuoruutta. Työmarkkinat tahtovat moniosaajia, jotka sukkuloivat sujuvasti tehtävästä ja työympäristöstä toiseen. Tyylikäs, innostunut, muutoshaluinen ja kykenevä itsearviointiin nämä ja tukun muita dynaamisia ominaisuuksia voi liittää 2000-luvun työntekijään. Toisin oli ennen, kertoo professori Kimmo Jokinen, joka helmikuussa puhui SuPerin opintopäivillä Tampereella. Elämme hyvin erilaista aikaa kuin minkä aikaisemmat sukupolvet ovat kokeneet. Teollisen yhteiskunnan aikana työntekijöiden ammatti-identiteetit olivat selkeämpiä. Työntekijät saattoivat edetä urallaan, kenties kouluttautuivat työn ohessa ja pääsivät vaativampiin tehtäviin. Ennakoitavuus synnytti turvallisuuden tunteen, kun sama elämäntapa saattoi jatkua ammattiin valmistumisesta eläkeikään asti. Tuona aikana Suomeen luotiin hyvinvointivaltion perusta. Työ- ja asuinpaikka pysyivät samana aina lukujen suureen maaltamuuttoon asti. Naiset tulivat työmarkkinoille ryminällä. Rakennettiin päivähoitojärjestelmä ja koulutus tuli mahdolliseksi kaikille varallisuuteen katsomatta. Työmarkkinoilla kehitys jatkui samansuuntaisena toisen maailmansodan ja 1990-alun välisen ajan. Poikkeuksena oli vain 1970-luvun öljykriisi. Sosiaalinen nousu kosketti sekä maaseudun että kaupunkien väestöä. Optimismi lisääntyi, kouluja käytiin ja elintaso nousi. On puhuttu jopa Suomen keskiluokkaistumisesta. hyvinvointivaltiota purkamassa Professori Jokinen kutsuu 1990-lukua pitkäksi vuosikymmeneksi. Silloin tapahtui paljon isoja, koko maailmaa ja maatamme mullistavia asioita. Neuvostoliitto hajosi ja Suomen idänkauppa tyrehtyi luvun lama oli pahimpia pitkään aikaan. Maamme liittyi Euroopan unioniin, ja myöhemmin myös markasta luovuttiin. Samalla alettiin pikku hiljaa murentaa hyvinvointivaltion perustaa. Kun valtioiden asema heikkeni ja markkinat alkoivat sanella elämisen tahdin, kulki Suomi trendien vanavedessä monien muiden maiden kanssa. Kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa OECD-maissa, vaikka kansallisia eroja onkin luvulla opimme mittaamaan työn tavoitteita, tuloksia ja työntekijöitä. Aloimme yhä enemmän kuluttaa symboleita, merkkejä ja palveluita. Terveydenhoitoalalla potilaasta tuli asiakas ja työn luonne muuttui epämääräisemmäksi. Myös julkinen sektori pyrki räätälöimään asiakaspalveluita yksilöllisesti. Keskusteltiin asiakastyytyväisyydestä ja hoitolaitosten imagosta luvun viime vuosikymmenellä tietotekniikka valtasi maamme työpaikat ja kodit. Verkko ja verkottuminen tulivat iskusanoiksi, ja vuorovaikutustaidot alkoivat merkitä yhä enemmän. Työyhteisöt alkoivat korostaa kommunikaation merkitystä ja viestintää. Sa super 11

12 nomia on kasvanut ja palkat nousseet. Tosin hoitoalan palkkaus laahaa pahasti jäljessä moneen muuhun alaan verrattuna. Ulkoiset seikat tyyli ja esteettisyys asettavat työyhteisön ja työntekijän uuteen tilanteeseen. Sairaaloissa ja terveysasemilla pohditaan, minkä vaikutuksen vastaanottovirkailija tai henkilökunta asiakkaalle antaa. Samoin arvioidaan hoitoympäristön viihtyisyyttä tai puhutaan sairaalan tarjoamista palveluista. Valtionohjauksen heikentyessä ulkopuoliset hankkeet ja yksittäiset projektit ovat tulleet jäädäkseen. Julkinen sektori jäljittelee yksityisen toimia. Esimerkiksi hoiva-alalla syntyy maksukykyisille vanhuksille yksityisiä palvelukoteja ja muuta palvelutarjontaa, Jokinen täsmentää. Jatkuvasti vaihtuvat hankkeet, itsearvioinnit ja pirstaleiset työnkuvat vaikeuttavat keskittymistä. malla kun tiedotusvälineiden merkitys kasvoi, alkoi kilpailu palveluilla ja niiden tarjoajilla. Työntekijääkin alettiin tuotteistaa. Hän joutui vakavissaan miettimään, miten parhaiten myydä itseään ja osaamistaan. Media ruokki käsitystä dynaamisesta, modernista elämästä, joka vaati venymistä yli voimien. Terveydenhuoltoalan työntekijöiden selkeä ammatti-identiteetti eli murroksessa, ja muutokset tulivat huomaamatta osaksi vakiintuneita käytäntöjä. Työmarkkinat tahtoivat palvelukseensa moniosaajia, jotka kykenivät liikkumaan joustavasti tekemisestä toiseen, Jokinen kuvailee. Uuden vuosituhannen tunnusmerkkejä on helppo listata. Median ja netin merkitys on kasvanut, ja ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet jatkuvan syömisen suuntaan. Elämme tyylien ja kommunikaation aikaa. Valtion rooli voi kaventua pelkäksi taloudelliseksi toimijaksi, eikä hyvinvointivaltion palvelurakenteiden ylläpito enää kuulu sen toimenkuvaan. Hoito- ja hoiva-alalla henkilökunta on supistettu minimiin. Lääketeollisuus kukoistaa. Ennaltaehkäisevään työhön ei panosteta, kouluterveydenhoitoa ja neuvolatoimintaa on ajettu alas. Työntekijät hoitoalalla ovat väsyneitä, ja tuntuu, että myös potilailla menee huonommin. Kimmo Jokinen näkee tapahtuneessa kehityksessä kuitenkin myös myönteisiä puolia. Ammattitaitoa ja osaamista arvostetaan edelleen. Työntekijöiden auto- jatkuvan muutoksen kulttuuri Ihmiset vaihtavat paitsi työpaikkaa, myös uraa, ja jatkuva kouluttautuminen on alasta riippumatta yleistynyt. Monesti iän tuoma kokemus häviää nuoremman työntekijän joustamiskyvylle. Tutkimukset osoittavat, että 45- vuotias ei ole monella alalla enää houkutteleva. Hänen tieto-taitonsa katsotaan jatkokouluttautumisesta huolimatta vanhentuneeksi, Jokinen hymähtää. Työidentiteetti saattaa muuttua elämäntilanteen mukaan, kun vaihtelevasti voi olla työtön, opiskelija, vanhempainlomalla tai pätkätöissä. Sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhutaan kauniisti, mutta käytäntö eroaa juhlapuheista. Yli kymmenen vuotta työmarkkinoilta pois ollutta naista ei enää helposti palkata vakinaiseen virkaan. Katsotaan, että hänen osaamisensa on auttamattomasti vanhentunutta. Ammattiosaamista arvostetaan edelleen, mutta työnhakutilanteessa painavat myös hakijan tyyli, kommunikaatiokyky ja se, kuinka vakuuttava hän on. Työntekijän on osattava myydä itsensä ja osaamisensa. Tyylikäs, ulkoisesti pätevä, ajan hermolla elävä paikanhakija saattaa olla vahvoilla. ITalalla jo hyvinkin nuori voi osaamisellaan kiilata viisikymppisen ohi, Jokinen toteaa. 12 super

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 17/2009 liite 7

KT Yleiskirjeen 17/2009 liite 7 9.12.2009 1 (6) Tehy ry 3.11.2009 KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUS V 2010 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 18.-20.1. Tehy Vantaa 29.-31.3. Tehy Helsinki 27.-29.1. Tehy Helsinki 7.-9.4. Tehy Vantaa 31.5.-2.6.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot