Hankeryhmän pathways to inclusion (P2i) jäsenet:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankeryhmän pathways to inclusion (P2i) jäsenet:"

Transkriptio

1 Inkluusiosindeksin (Booth & Ainscow 0) ja muitten välineitten käytön ja arvon analyysi arvioitaessa ja kehitettäessä osallistavan koulutuksen käytäntöjä Pi-kumppanuusmaissa TOUKOKUU 0 Tämä hanke on saanut rahallista tukea Euroopan komissiolta. Tämä julkaisu heijastelee ainoastaan kirjoittajansa mielipiteitä, eikä komissiota voi pitää vastuullisina mistään tässä julkaisussa olevien tietojen käytöstä.

2 Hankeryhmän pathways to inclusion (Pi) jäsenet: Goedele Avau, European Association of Service Providers for Persons with Disabilities (EASPD), Belgia Phil Madden, European Association of Service Providers for Persons with Disabilities (EASPD), Belgia Franz Wolfmayr, Chance B / Die Steirische Behindertenhilfe, Itävalta Karel Caesar, Vlaams Verbond van het Katholiek Buitengewoon Onderwijs (VVKBuO), Belgia Annemie Jennes, Vlaams Verbond van het Katholiek Buitengewoon Onderwijs (VVKBuO), Belgia Sisko Rauhala, Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (FAIDD), Suomi Jenni Sipila, Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (FAIDD), Suomi Henna Kara, Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (FAIDD), Suomi, Veli-Pekka Sinervuo, Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (FAIDD), Suomi Yannick Lucas, Institute d Education Motrice Charlemagne -Mutualité Française Indre-Touraine, Ranska Dr. Johannes Schädler, Zentrum für Planung und Evaluation Sozialer Dienste (ZPE), University of Siegen, Saksa Prof. Dr. Albrecht Rohrmann, Zentrum für Planung und Evaluation Sozialer Dienste (ZPE), University of Siegen, Saksa Beata Orosz, Association for Lifelong Learning (ALLL), Unkari Zoltan Varkonyi, Association for Lifelong Learning (ALLL), Unkari Brian ODonnell, National Federation of Voluntary Bodies (NFVB), Irlanti Miguel Valles, Centro de Educação para o Cidadão Deficiente (CECD), Portugali Marianne den Otter, Fontys Opleidingscentrum Speciale Onderwijszorg (Fontys OSO), Alankomaat Ronald Haccou, Fontys Opleidingscentrum Speciale Onderwijszorg (Fontys OSO), Alankomaat Valerija Bužan, Draga Training, Occupation and Care Center (CUDV), Slovenia Barbara Hegeduš, Draga Training, Occupation and Care Center (CUDV), Slovenia Tähän julkaisuun viitattaessa lähteeksi on mainittava: EASPD (0). Analysis of the use and value of the Index for Inclusion (Booth & Ainscow 0) and other instruments to assess and develop inclusive education practice in Pi partner countries. Brussels/Tilburg, Fontys OSO. Kaikki Pi-hanketta koskevat asiakirjat:

3 Sisällysluetteo. Johdanto ja taustaa.... Käytännössä toteutettavan osallistavan koulutuksen toteuttamisen tukemisen ja parantamisen tutkimuksen perustelut...6. Inkluusioindeksi...7. Itsearviointi...9. Tutkimus -metodologia...0. Kysymyslomakkeet tausta ja suunnittelu...0. Kyselylomakkeet suunnittelu ja pilotointi...0. Koulutason pilotointi...0. Toteutus Tulokset kyselylomakkeitten analyysi Tulokset Tietojen keruu ongelmia ja rajoituksia Johtopäätökset Suositukset Viitteet...

4 Inkluusioindeksin (Booth & Ainscow 0) ja muitten välineitten käytön ja arvon analyysi arvioitaessa ja kehitettäessä osallistavan koulutuksen käytäntöjä Pi-kumppanuusmaissa Tämä selvitys on Fontys OSO:n (Ronald Haccou ja Marianne den Otter ja Chris Lloyd kirjallinen tuki) työn tuloksista osana Pi-hanketta. (Ks. luetteloa kaikista mukana olleista kumppaneista alempana.). Johdanto ja taustaa Tämä selvitys tarjoaa tietoja eurooppalaisen Pathways to Inclusion (Pi) -hankkeen toisen vaiheen taustasta, perusteista ja tuloksista. Pi on EU:n rahoittama hanke ja sitä koordinoi EASPD eli European Association of Service Providers for Persons with Disabilities. Se alkoi vuonna 009 ja päättyy vuonna 0. Pi-hankkeen keskeinen tavoite on edesauttaa ja antaa oma panoksensa kansallisille ja eurooppalaisille prosesseille osallistavan opetuksen järjestämiseksi vammaisille henkilöille, joilla on erityisopetustarpeita (SEN). Hanke pyrkii kehittämään kestävän verkoston, jossa kumppanit ovat sitoutuneet toteuttamaan ja kehittämään osallistavaa koulutusta voidakseen jakaa keskenään ja edelleen muille tietoja voimassa olevasta politiikasta ja käytännöstä alalla tarjota tietokanta asialle sitoutuneista ja siitä kiinnostuneista asiantuntijoista ja sidosryhmistä arvioida ja määrittää, mitä edistystä on tapahtunut pyrittäessä kohti osallistavaa koulutusta ja tarjota ja ylläpitää nettipohjaista tietokeskusta, joka keskittyy osallistavaan koulutukseen. Tässä kymmenen EU-maan verkostossa, josta tästä eteenpäin käytetään nimitystä konsortio, on kaksi yliopistoa ja kahdekssan palveluntarjonta-alan toimijaa. Se on tarkoituksellisesti monitahoinen konsortio, joka edustaa erilaisia organisaatioita, palveluntarjoajia ja asiantuntijoita, jotka toimivat monilla aloills osallistavan koulutuksen sektorilla. Niillä kaikilla on kiinteät suhteet suureen määrään sidosryhmiä. Hankkeen ensimmäistä vaihetta, joka liittyy ensimmäiseen vuoteen, johti Siegenin yliopisto Saksassa. Siihen kuului konsortiokumppaneitten tutkimuksia osallistavan koulutuksen tilanteesta heidän omissa maissaan ja se johti Osallistavan opetuksen EASPD-barometri valituissa Euroopan maissa -nimellä tunnetun barometrin kehittämiseen (Schädler et al., 0). Tätä instrumenttia käytettiin eri kansallisten kontekstien arviointiin ja vertailuun, jotta saatiin yleiskuva harjoitettavasta politiikasta, käytänteistä, näkökulmista ja haasteista noissa maissa. Kyseisen arvioinnin tavoitteena oli käyttää kerättyä tietoa ja edistää osallistavan koulutuksen prosessia. Pi-hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksista vedettiin useita johtopäätöksiä, mukaan lukien seuraavat: Lainsäätäjät, poliitikot ja useat julkiset tahot ja organisaatiot ja muut asiaan liittyvät osapuolet tiedostavat kasvavassa määrin osallistavan koulutuksen. Kuva on epämääräisempi, kun ajatellaan lapsia, joilla on erityisopetustarpeita, ja heidän osallistavaa opetustaan valtavirtakoulutuksen parissa ja riittävien resurssien puutetta saavuttavuuden varmistamiseksi. Tärkeällä sijalla jatkuvasti on vaje, lääketieteellinen luokittelumalli ja leimaaminen, joita käytetään arvioitaessa lapsia ja harkittaessa heidän sijoittamistaan kouluun. Samanaikaisesti on tapahtunut muutoksia siinä tavassa, miten arvioidaan ja tunnistetaan lasten erityisopetustarpeet, siirryttäessä perinteisemmistä lähestymistavoista, jotka ovat johtaneet erotteluun, enemmän henkilökeskeisiin osallistaviin lähestymistapoihin. Fontys Opleidingscentrum Speciale Onderwijszorg (Fontys OSO), Alankomaat; European Association of Service Providers for Persons with Disabilities (EASPD), Belgia; Die Steirische Behindertenhilfe, Itävalta; Vlaams Verbond van het Katholiek Buitengewoon Onderwijs (VVKBuO), Belgia; National Federation of Voluntary Bodies (NFVB) Irlanti; Zentrum für Planung und Evaluation Sozialer Dienste (ZPE), Siegen yliopisto, Saksa; Centro de Educação para o Cidadão Deficiente (CECD) Portugali; Institute d Education Motrice Charlemagne -Mutualité Française Indre et Loire (IEM Charlemagne, Ranska); Draga Training, Occupation and Care Center (CUDV), Slovenia.Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities (FAIDD), Suomi; Association for Lifelong Learning (ALLL) Unkari.

5 Koulujärjestelmät ovat usein rajoittavia, joustamattomia ja kategoriariippuvaisia, mikä estää osallistavan koulutuksen kehittymisen sen sijaan, että se tukisi sitä, niin kuin tapahtuu universaaleissa ja kattavammissa rakenteissa. Osallistavan koulutuksen kasvua ei ole seurannut segregoidun koulutuksen väheneminen. Molemmissa on enemmän lapsia. Monet saatavuuden ja resurssoinnin esteet edelleen estävät osallistavan koulutuksen kehittymistä. Vanhemmat ovat enemmän mukana päätöksenteossa, vaikkakin aito osallistaminen on usein rajallista valtavirran resurssipulan vuoksi. Ei tarpeeksi käytetä tai ymmärretä sitä, kuinka avustavat teknologiat voivat luovasti tukea osallistavaa koulutusta. Opettajakoulutuksessa ei korosteta osallistavaa koulutusta ja erityiskoulutustarvekysymyksiä (SEN) hallitsevat erityiskoulu/erityiskoulutusnäkökulmat. Osallistavan koulutuksen kansallinen valvonta on epäjohdonmukaista ja huonolaatuista. Vaikka on havaittavissa selkeä siirtyminen kohti osallistavampaa koulutusta, huolenaiheena on se, että viimeaikainen ja nykyinen taloudellinen kriisi Euroopassa saattaa hankaloittaa tulevaa kehitystä. On tapahtunut paljon kehitystä opetusmalleissa, jotka tähtäävät osallistavaan opetukseen kaikissa maissa, mutta luokkakoot ovat hädintuskin pienentyneet paitsi maissa, joissa väestömäärä on laskussa. EASPD-barometriarviot kertovat siitä, että osallistava koulutus saa kasvavaa huomiota osakseen lainsäädännössä ja politiikassa, mutta on selvää, että esteitä riittää, joiden voidaan nähdä hankaloittavan kehitystä käytännössä. Tätä päätelmää tukevat ja vahvistavat alan muut vastaavat tutkimukset (esim., European Foundation Centre Report VC/ ). Hankkeen toinen vaihe tutki koulujen osallistavaan koulutukseen liittyvän muutosprosessin tukemista sekä parannuksia ja suunniteltujen välineitten ja työkalujen käyttöä. Tähän tämä selvitys keskittyy. Ne pitäisi periaatteessa nähdä laadunvarmistuksen (QA) muotona. Yhteistä muitten QA-järjestelmien kanssa niillä ovat arvot, tulokset, analyysi, arviointi ja edistyksen suunnittelu. Kolleegat Fontys OSO:ssa, joka on toisen vaiheen koordinoinnista vastuussa ollut kumppani, tutkivat käytettävissä olleita välineitä ja työkaluja ja harkitsivat myös tarkitusluettelon suunnittelemista. Erityisesti keskityttiin inkluusioindeksiin (Booth & Ainscow, 0), joka on hyvin tunnettu juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu työkalu ja joka on käännetty usealle kielelle ja jota on sovellettu käytettäväksi muissa maissa. Indeksi on laajakäyttöinen ja se kattaa KAIKKI oppilaat ja opiskelijat. Se ei ole vammaisspesifinen. Hanke selvitti, käytetäänkö indeksiä kumppanuusmaissa ja miten pyysi palautetta sen vahvuuksista ja heikkouksista ja selvitti, oliko muita samanlaisia työkaluja käytössä.

6 . Käytännössä toteutettavan osallistavan koulutuksen toteuttamisen tukemisen ja parantamisen tutkimuksen perustelut Pi-hankkeen taustalla on Yhdistyneitten kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöitten oikeuksista 006, artikla, joka selkeästi tukee osallistavaa koulutusta avainkeinona, jonka kautta on mahdollista varmistaa yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikille. Tämän toteuttamiseksi on välttämätöntä luoda järjestelmä, jossa kaikki henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat päästä koulutuksen piiriin kaikilla tasoilla yhdenvertaisesti muitten kanssa siinä yhteisössä, jossa he elävät. Heitä ei sa sulkea pois vammaisuuden vuoksi ja heidän tulee saada tarvitsemansa apu. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän [opetuksen] kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen (Artikla ) On tärkeätä huomata, että yleissopimus nähdään edistyksellisenä välineenä. Se myöntää, että osallistavuuteen liittyvä nykyasetelma missä tahansa maassa epätäydellinen. Samanaikaisesti se odottaa, että yleissopimuksen allekirjoittajavaltiot kehittävät parannuksiin tähtääviä suunnitelmia. Tällä on suuri merkitys mille tahansa arviointityökalulle, kuten esimerkiksi indeksille, koska se kertoo, ettei mikään arviointi saa olla staattinen, vaan sen tulee johtaa toimintaan ja edistykseen liittyvään suunnitelmaan. Osallistavan koulutuksen periaatteet, joita on käytetty Pi-hankkeen tukena, on myös kirjattu Salamancan julistukseen (99). Siinä sanotaan:.artikla: [t]avalliset koulut... ovat tehokkain keino syrjivien asenteiden voittamiseksi. Niiden avulla... rakennetaan kaikille avoin [osallistava] yhteiskunta ja tarjotaan koulutusmahdollisuuksia kaikille.... artikla:[pitäisi huolehtia siitä, että] kaikki lapset voisivat saada koulutuksen yksilöllisistä eroista tai vaikeuksista riippumatta [ja] ottamaan käyttöön laillisena tai poliittisena tekijänä kaikille avoimen [osallistavan] koulutuksen periaat[e].. Näitten periaatteitten mukaisesti Pi-hankkeen tavoitteena on, kuten yllä sanottiin, yhteenvetona: vaihtaa, välittää ja kehittää tietämystä osallistavasta koulutuksesta, jotta voitaisiin parantaa ja tehostaa laatua sekä tukea muutosja kehitysprosesseja; kehittää ja tarjota strategioita ja työkaluja näitten prosessien käynnistämiseksi. Jotta voitaisiin tukea ja auttaa erityiskoulutustarpeisten oppilaitten osallistamista koulutuksen valtavirtaan niin, että parannettaisiin heidän elinmahdollisuuksiaan aikuisiässä ja varmistaa jokaisen kansalaisen oikeus nauttia korkeatasoisesta koulutuksessa osallistavan koulutuksen piirissä, joka täyttää hänen henkilökohtaiset tarpeensa. Tällä hetkellä on mahdollista tunnistaa kuilu retoriikan ja todellisuuden välillä osallistavan koulutuksen toteuttamisessa. Tämä on yksi muutosta ja kehitystä estävien esteitten joukossa (Slee, 00; Booth, 00; Lloyd, 008). Koulutuksen ammattilaiset joutuvat päivittäin kokemaan monia muutoksia ja vaiheita politiikassa. Heidän odotetaan priorisoivan ja toteuttavan ne, joskus ilman että heillä on riittävää koulutusta, ammattitaitoa ja asiantuntemusta, ja usein ilman riittäviä resursseja, ja se taas johtaa stressiin ja sekaannukseen. Nämä paineet voivat myös aiheuttaa muutokseen kohdistuvaa vastustusta ja luottamusta status quo -tilanteeseen. Hyvin suunnitellut työkalut ja välineet, jotka lisäävät tietoisuutta siitä, mitä muutoksia ja kehitystä tarvitaan, luovat toiminnan puitteet ja tukevat muutosprosesseja, ovat tuiki tärkeitä. Osallistavaa koulutusta kohti johtava ja sen toteutumista tukeva prosessi vaatii muutoksia organisaatiossa, opetussuunnitelmassa, opetuksessa ja oppimisessa, valvonta- ja arviointiprosesseissa, rooleissa ja vastuissa ja monella muulla perusalueella kuten kontekstissä ja sen piirteissä. Sen vuoksi on tärkeätä alkaa nykykäytännöstä ja saada kaikki osapuolet työskentelemään yhdessä ja sopimaan, mitä osallistava koulutus merkitsee heidän laitokselleen; tunnistamaan ja määrittelemään muutoksen vaatimat prioriteetit; kehittämään strategioita noitten muutosten aikaansaamiseksi ja suunnittelemaan tehokkaat ja selkeät valvonta- ja arviointimenettelytavat, jotta ne voivat heijastella tapahtunutta edistystä muutosprosessin aikana. 6

7 . Inkluusioindeksi Inkluusioindeksi on esimerkki kehitykseen ja itsearvointiin liittyvästä työkalusta (Ainscow ja Booth, 0), joka on suunniteltu eritoten tukemaan ja auttamaan osallistavan koulutuksen kehitysprosessia. Sitä voi mukauttaa paikalliseen käyttöön ja soveltaa niin, että se tyydyttää yksittäisen laitoksen tarpeet ja sen tarkoituksena on tukea kriittistä pohdintaa ja toimintaa itsetarkastelun ja arvioinnin kautta. Inkluusioindeksi: oppimisen ja osallistamisen kehittäminen kouluissa on valikoima aineistoa, jonka tarkoituksena on tukea koulun kaikkien puolien itsearviointia, mukaan lukien toiminta leikkikentillä, henkilökunnan tilat ja luokkahuoneet sekä yhteisöt ja koulujen ympäristöt. Se rohkaisee koko henkilökuntaa, vanhempia/huoltajia antamaan panoksensa osallistamissuunnitelman kehittämiseen ja panemaan sen täytäntöön. (s. 9) Aineisto keskittyy prosesseihin ja sen tarkoituksena on tukea muutoksen ja toiminnan puitteitten luomista koko koulun/laitoksen kattavan lähestymistavan kautta. Se keskittyy osallistumiskysymyksiin, joissa on kysymys enemmästä kuin vain oppimisesta ja joihin kuuluvat arvostuksen, tunnustuksen ja hyväksynnän saaminen täysin osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Monimuotoisuuden ja erilaisuuden arvostaminen nähdään tärkeänä osana sitä prosessia, joka tähtää niitten esteitten raivaamiseen, joka haittaavat osallistamista, ja täyden osallistumisen lisääminen ja syrjinnän vähentäminen ovat avaintekijä kestävän muutoksen ja aidosti osallistavan koulutuksen kehittämisessä. Selkeästi tunnustetaan, että osallistavuuden ja osallistavan koulutuksen määritteleminen on monimutkainen ja ongelmallinen asia ja että ei ole konsensusta siitä, mitä se tarkoittaa, ja että yhteisymmärryksen saavuttamiseen siitä, mitä tarvitaan, vaaditaan koko koulua/laitosta ja sen yhteisöä. Aineisto on suunniteltu tukemaan muutoksen ja kehityksen prosessia, mutta se korostaa, että lähtökohtana tulee olla itsetarkastelun, kriittisen ajattelun ja arvioinnin prosessi alkaen niistä asioista, jotka ovat jo sisäisesti laitoksen tiedossa. Aineisto on suunniteltu käyttämään hyväksi henkilökunnan, lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa valtaisaa tietomäärää ja kokemusta puitteittensa luonteesta ja siitä, kuinka niitä voidaan parantaa. Indeksin kanssa työskentelemisprosessi antaa mahdollisuuden näitten runsaitten resurssien jakamiselle niin, että niillä on merkitystä. Kysymyksessä on kattava asiakirja, joka voi auttaa jokaista löytämään omat askeleensa puitteitten luomisessa. Pidettiinpä koulua kuinka osallistavana tahansa tällä hetkellä, indeksiä voi käyttää tukemaan keskeneräisiä prosesseja oppimisen ja osallistumisen kehittämisessä kaikkien osalta ja syrjintään johtavien paineitten vähentämisessä. (s. 9) Indeksin aineisto auttaa ja tukee polkujen löytämistä kohti osallistavaa koulutusta tutkailemalla kolmea toisiinsa liittyvää ulottuvuutta: Osallistavat kulttuurit viittaa niitten uskomusten ja arvojärjestelmien tukemiseen, joka synnyttävät turvallisen, hyväksyvän, yhteistyökykyisen ja innoittavan yhteisön kaikilla osallistujille. Keskeinen tunnusmerkki organisaatiossa on miellyttävä ja vastaanottava ilmapiiri ja osallistavien arvojen läsnäolo. Ihmisiä kannustetaan auttamaan toisiaan ja tekemään yhteistyötä. Jokaista (so. kaikkia sidosryhmiä) kohdellaan kunnioittavasti. Osallistava politiikka tarjoaa selkeät inkluusiotavoitteet suunnitelmissa ja muissa menetelytapoihin liittyvissä asiakirjoissa. Se keskittyy kouluunpääsyvaatimuksiin ja organisaation (ja rakennusten) esteettömyyteen, henkilökunnan ja opiskelijoitten rekrytointiin ja niihin menettelytapoihin, joita organisaatio on kehittänyt monimuotoisuuden synnyttämiseksi ja kenties monimuotoisuuden korostamiseksi. Osallistavat käytänteet keskittyy siihen, mitä organisaatiossa itse asiassa tapahtuu.: käytänteihin, joka heijastelevat kulttuureja ja menettelytapoja ja varmistavat, että toiminta kannustaa kaikkia osallistujia osallistumaan. Jokaisella ulottuvuudella on sarja indikaattoreita kysymyksineen, joita voi käyttää nykykäytänteitten tarkasteluun ja arviointiin synnyttämäään kriittista ajattelua, keskustelua ja ajatustenvaihtoa auttamaan sopivien toimintapuitteitten kehittämisessä. On myös korostettava sitä, kuinka tärkeätä osallistavan koulutuksen kehittämisessä on toiminnan yhdistäminen osallistaviin arvoihin kehityssuunnitteluprosessissa. 7

8 Arvot ovat perustavaa laatua olevia oppaita ja toiminnan aikaansaajia. Ne kannustavat meitä eteenpäin, antavat meille suuntaa ja määrittelevät päämäärän. Me emme voi tietää, että teemme tai että me olemme tehneet oikein ymmärtämättä toimintamme ja arvojemme välistä suhdetta. Sillä kaiken muihin vaikuttavan toiminnan pohjana ovat arvot. Jokaisesta sellaisesta toiminnasta tulee moraalinen väittämä, tajusimmepa sen tai emme. Se on yksi tapa sanoa: Tämän tekeminen on oikein. Kehittämällä arvojen puitteet me teemme selväksi, miten me haluamme elää ja kouluttaa toisiamme yhdessä, nyt ja vastaisuudessa. (s. ) Osallistavat arvot, jotka käyvät ilmi ja tukevat indeksiä, ovat seuraavat: jokaisen elämän ja kuoleman pitäminen yhtä arvokkaana jokaisen tukeminen hänen pyrkimyksissään tuntea kuuluvansa joukkoon lasten ja aikuisten osallistumisen lisääminen oppimisja opettamistoimintaan paikallisten koulujen, yhteisöjen ja niiden suhteitten kehittäminen syrjäyttämisen, syrjinnän, oppimisen ja osallistumisen esteitten vähentäminen kulttuurien, menettelytapojen ja käytänteitten uudelleenmuovaaminen reagoimaan monimuotoisuuteen tavalla, joka pitää kaikkia yhdenvertaisina koulutuksen yhdistäminen paikallisiin ja globaaleihin realiteetteihin joittenkin lasten esteitten raivaamisesta oppiminen useampien lasten hyödyksi lasten välisten ja aikuisten välisten erojen pitäminen oppimisen resursseina lasten oikeuden tunnustaminen korkeatasoiseen koulutukseen asuinpaikkakunnallaan koulujen parantaminen henkilökunnan ja vanhempien/huoltajien sekä lasten hyväksi kouluyhteisöjen ja arvojen sekä saavutusten kehittämisen korostaminen koulujen ja ympäröivien yhteisöjen välisten keskinäisten suhteitten edistäminen sen tunnustaminen, että osallistavuus koulutuksessa on yksi puoli osallistavuutta yhteiskunnassa (s.) Konsortio katsoi niin muodoin, että indeksi oli käytännöllinen ja hyödyllinen esimerkki sellaisesta työkalusta, jonka avulla oli mahdollista lisätä tietoisuutta osallistavasta koulutuksesta lisätä tietoa ja ymmärrystä periaatteista, joka tukevat osallistavaa koulutusta ja kertovat siitä aktiivisesti auttaa ja tukea kouluja toteuttamaan ja muuttamaan ja kehittämään osallistavampaa koulutusta Lisäksi indeksi on laajalti tunnettu ja käytettävissä monilla eri kielillä, ja tätä pidettiin lisäetuna. 8

9 . Itsearviointi Kenties yksi tärkeimmistä indeksin piirteistä on se, että sen juuret ovat tanakasti itsetarkastelun ja arvioinnin prosessissa. Tämän lähestymistavan arvo ja merkitys muutoksen ja kehityksen aikaansaamisessa on selkeästi kuvattu julkaisussa Self Evaluation in Adult Life Long Learning (SEALLL; Alden Biesen, 007) Grundtvig -hanke, joka oli osa SOCRATES-koulutusohjelmaa. Tämä hanke koski opetuksen ja oppimisen laadun parantamista ja organisaation ja hallinnon laatua elinikäisessä oppimisessa, ja se edisti ja tuki itsearviointia, jota se kuvasi... prosessiksi kerätä, analysoida ja vaihtaa järjestelmällisesti tietoja, jotka koskevat koulutuksellisia yksilöiden, ryhmien tai organisaatioiden (laitosten jne.) prosesseja, jotta sen avulla edistettäisiin kaikkien osapuolten oppimista, niin että arvottaminen ja päätöksenteko perustuisi todisteisiin eikä intuitioon. (s. 8) Tämä näkökanta on saanut runsaasti tukea ja huomiota monissa tutkimuksissa ja kirjallisuudessa (McBeath et al., 996; Smith & Barr, 007; Bubb & Early, 008; Roelande et al., 009) sekä hallituksen viimeaikaisessa politiikassa koululaitoksen parantamiseksi, kuten esimerkiksi Englannissa. Näissä tutkimuksissa ja harjoitetussa politiikassa itsearviointi on nähty avaintekijäksi korkealaatuiselle ammattilaisten ja koulun kehittämiselle sekä on tunnustettu korkean laadun indikaattoriksi. Mitä tulee koulun itsearviointiin ja koulujen laatuun, tutkimuksemme vahvisti sen hypoteesin, että koulut, jotka käyttivät vain harvoja itsearviointitoimenpiteitä (Cluster ), pärjäsivät merkittävästi huonommin matematiikassa. Sen lisäksi paljastui merkittävä yhteys opettamis/oppimisprosessin laadun ja SSE-klustereitten välillä. Koulut, joilla on vaativa SSE, pärjäävät parhaiten opetus- ja oppimistaulukoissa. Tämä kertoo siitä, että koulut,joilla on vaativa SSE-järjestelmä, ovat keskimäärin korkealaatuisempia (tarkastusviraston mukaan) opetussuunnitelmansa, opiskeluajan käytön, opettajien pedagogisten ja didaktisten suoritusten, koulun ilmapiirin, oppilaitten koulutuksellisten tarpeitten harmonisoinnin, oppilaitten aktiivisen ja itsenäisen roolin, ja lopuksi, oppilaitten saaman tuen ja ohjauksen korkeamman laadun osalta, kun niitä verrataan muihin kouluihin tutkimuksessa. (s. 66) Smith ja Barr (007) tarkastelivat kriittisesti osallistavan koulutuksen toteuttamista Irlannissa ja myöhemmin nimesivät strategioita ja työkaluja, joita tulisi käyttää osallistavan koulutuksen toteuttamiseksi käytännössä, mihin kuuluu itsearviointityökalujen käyttö koko koulussa tai osastossa kehittämissuunnittelun ohjannassa. Tämän näkökannan tueksi SEALLL (007) luettelee kolme hyvin tärkeätä syytä, miksi itsearvionnin voi katsoa olevan hyvin merkittävä tekijä muutoksen ja kehityksen aikaansaamisessa, eritoten osallistavan koulutuksen alueella. Itsearviointi voimallistaa. Tietämys, jota karttuu, kun ihmiset yhdessä pohtivat tekemäänsä työtä, antaa heille paremmat tarvittavat lähtökohdat puolustaa tehokkaammin sitä, minkä ylläpitäminen on tarpeellista, ja ryhtyä parannuksiin ja muutoksiin silloin, kun se on tarpeellista. Itsearviointi luo omistamisen ja sitoutumisen tunteen. Työstä todella tulee ihmisen oma. Opettajat, kouluttajat tai kasvattajat eivät ole pelkkiä työntekijöitä; he ovat ammattilaisia. Ammattilaisuus merkitsee itsemääräämisoikeutta päätösten ja valintojen tekemisessä. Näitten valintojen vapauden toinen puoli on vastuu olla niistä tilivelvollinen. Itsearviointi on ratkaisevaa siinä merkityksessä. Itsearviointi luo mahdollisuuden vuoropuheluun kaikkien opetuksessa ja oppimisessa toimivien välillä. Sellaisenaan se tekee asioista läpinäkyviä ja suo paremmat mahdollisuudet sovittaa yhteen sen, mitä oppijat ja sidosryhmät tarvitsevat, ja sen, mitä opettajat, kouluttajat ja kasvattajat tarjoavat. Kuten aikaisemmin sanottiin, osallistavan koulutuksen kehittämisen voi katsoa vaativan kaikkia näitä kolmea prosessia ollakseen menestykkäästi toimeenpantu. Inkluusiosindeksikin perustuu niihin ja on niistä riippuvainen. Konsortio, joka oli samalla tavalla vakuuttunut koko koulun kriittisestä itsearvioinnista, jota tukee joukko prosessin tueksi luotuja kehitystyökaluja, oli kiinnostunut Pi-hankkeen toisesta vaiheesta ja halusi tutkia näitä ideoita työssään toimivien ammattilaisten kanssa heidän maissaan kootakseen lisätietoja, joita voitaisiin jakaa ja levittää koko verkostoon. 9

10 . Tutkimus -metodologia. Kysymyslomakkeet tausta ja suunnittelu Alunperin Fontys loi itsearvioinnin tarkistuslistan muotoon käyttäen mutta ei toistaen inkluusioindeksin aineistoa, jota oli tarkoitus käyttää niitten koulujen tunnistamiseksi, jotka työskentelevät osallistavan koulutuksen eteen. Kuitenkin keskusteluissa yhden indeksin luojan, professori Tony Boothin, kanssa selkisi, että voisi syntyä väärinkäsitysja syy-ja-seurausongelmia, jos turvauduttaisiin uuteen työkaluun. Huolenaiheena olivat se, että tarkistusluetteloa saatettaisiin pitää liian staattisena ja indeksiaineiston osittainen käyttö ja soveltaminen saattaisi johtaa siihen, että itse indeksi tulisi väärinymmärretyksi. Sen lisäksi keskustelu ajoittui samaan aikaan, kun indeksin kolmas versio lanseerattiin, ja katsottiin tarpeelliseksi selvittää, johtaisiko tämä lanseeraus sen laajempaan käyttöön. Tämän johdosta Pi-kumppanit ja eritoten Fontys päättivät laatia kaksi kyselylomaketta indeksin käytöstä, joissa tämä oli tutkimuksen keskipisteenä.. Kyselylomakkeet suunnittelu ja pilotointi Laadittiin kaksi kyselylomaketta - toinen käytettäväksi kansallisella tasolla ja toinen koulutasolla, ja niitä oli tarkoitus käyttää inkluusioindeksin tai muitten työkalujen ohella (ks. liitteitä ja ). Päätös koota tietoja kansallisella tasolla ja koulutasolla syntyi, koska yritettiin sovittaa yksittäiset koulujen vastaukset kansallisiin puitteisiin, jotta kansalliset kysymykset ja rajoitukset osallistavan koulutuksen toteutuksessa voitaisiin erottaa siitä, mitä tapahtui paikallisella tasolla. Sen jälkeen kun syntyi keskuselua kyselylomakkeitten pituudesta, mikä syntyi, kun vertailtiin halua maksimoida vastausten määrä pitämällä ne lyhyinä ja tarvetta saada riittävästi tietoa luotettavuuden takaamiseksi, sovittiin osallistavaa koulutusta, inkluusioindeksiä ja ammatillisuuden kehittämistä koskevasta kysymyksestä. Kyselylomakkeitten kattamat pääaiheet ovat: koulun identiteetti ja konteksti; osallistava koulutus; inkluusioindeksin ja/tai muitten työkalujen käyttö osallistavuudessa; ammatillisuuden kehittäminen; ehdotukset inkluusioindeksin ja/tai muitten käytettyjen työkalujen parantamiseksi/soveltamiseksi/ muuntelemiseksi ja muut huomiot.. Koulutason pilotointi Koulutason kyselylomake pilotoitiin Alankomaissa ennen kuin se otettiin käyttöön sen varmistamiseksi, että se oli käytännöllinen ja että koulut pitäisivät sitä saavutettavana. Pilotoinnissa kävi ilmi, että lomakkeen täyttämiseen vaadittiin noin tunti. On kuitenkin pidettävä mielessä, että pilotointikolleegat Fontys OSO:sta olivat paikalla esittelemässä ja selittämässä hanketta ja sen tavoitteita, vaihtamassa tietoja ja esittelemässä vuoropuhelulähestymistavan lomakkeen täyttämiseksi. Vaikka tätä lähestymistapaa pidettiin tärkeänä ja hyödyllisenä asian esittelemisessä koululle, ymmärrettiin kuitenkin, että oli tarpeen välttää keskustelua itse kyselylomakkeen varsinaisessa täyttämisvaiheessa, jotta vältyttäisiin vaikuttamasta vastauksiin. Pilotointi paljasti myös sen, että oli tarpeen lisätä Muita huomioita osa kyselylomakkeeseen, jotta vastauksiin voitaisiin saada lisäarvoa tarjoavia tietoja.. Toteutus Konsortion kumppanuusmaat saivat tehtäväksi antaa vastaukset kansalliseen kyselylomakkeeseen hankkimalla tietoa tarvittaessa kansallisilta asiantuntijoilta paikallisesti. He olivat myös vastuussa koulutason kyselylomakkeitten kääntämisestä, toimeenpanosta ja analyysistä. Kyselylomakkeet toimitettiin kaikille koulutasoille: alakouluille, toisen asteen kouluille, esikouluille, ja sovittiin, että kussakin maassa minimi ja maksimi 0 paikallista koulua kutsuttaisiin osallistumaan tutkimukseen. Joulukuun 0 ja helmikuun 0 välisenä aikana kyselylomakkeet käännettiin kumppanien kielille, jaettiin ja palautettiin. 0

11 6. Tulokset kyselylomakkeitten analyysi Ennen tulosten, johtopäätösten ja suositusten esittämistä on tärkeätä korostaa sitä, että tämän tutkimuksen voi katsoa tarjoavan vain hyvin suuntaa-antavia ja indikatiivisia tietoja siitä, kuinka hyvin osallistava koulutus on saanut jalansijaa kymmenessä kumppanuusmaassa, ja mikä rooli inkluusioindeksillä ja/tai muilla työkaluilla tai välineillä on. Pi-hankkeen rajallisen budjetin ja aikarajoitusten vuoksi oli mahdollista toteuttaa vain melko kevyt tutkimus, ja tämän johdosta konsortio valitsi käytännöllisyyttä korostavan tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli tuottaa kvalitatiivista tietoa, jota voitaisiin käyttää tyypillisten mallien ja suuntausten tunnistamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut vetää kiistattomia ja pikaisia johtopäätöksiä siitä, mitä itse asiassa tapahtuu kussakin maassa, vaan mieluumminkin tarjota hyödyllistä käytännön tietoa keskustelun synnyttämiseksi ja auttamiseksi niin paikallisesti, kansallisesti kuin Euroopan laajuisestikin osallistavan koulutuksen kehityksestä ja varsinkin siitä, miten se saataisiin toimimaan. Suhteellisen alhaisen vastausprosentin pitäisi saada meidät myös varuillemme, vaikkakin se sinällään on kenties merkittävää, koska se heijastelee työpaineita ja/tai indeksiä koskevan tiedon puutetta. 6. TULOKSET Kansallisen tason kyselylomake Kansallisen tason kyselylomakkeitten tarkoituksena oli lisätä ja täydentää niitä tietoja, joita oli jo kerätty Pi-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, kun käytettiin osallistavan koulutuksen EASPD-barometria. Kyselylomake keskittyi eritoten inkluusioindeksin ja/tai muitten sellaisten työkalujen käyttöön osallistavan koulutuksen toteuttamisessa. Tietoja kerättiin monista lähteistä, mukaan lukien julkaisut, yliopistojen tutkimusraportit, erityiskoulutustarpeitten opettajakoulutuskeskukset, järjestöt, jotka ovat kääntäneet inkluusioindeksin ja/tai edistävät osallistavaa koulutusta ja/tai edistävät inkluusioindeksin tai muitten työkalujen käyttöä. Kumppaneita pyydettiin lisäksi antamaan esimerkkejä parhaista käytänteistä, jotta ne voidaan liittää verkkopohjaiseen osallistavaa koulutusta palvelevaa tietokeskukseen, jollaista ollaan luomassa Pi-hankkeen tuloksena. Taulukko : Osallistavaa koulutusta koskevat tulokset kansallisella tasolla Indeksi käytössä Muita menetelmiä käytössä Indeksiä koskevaa tutkimusta Erityisiä esimerkkejä Osallistavan koulutuksen organisaatio 6 Indeksi organisaation käytössä Belgia Flanderi Itävalta Irlanti Portu-gali Rans-ka Slove-nia K K K K K K E E E E K K K K K E E E?? K K K K K K E E E? K K K K K K K K K K Yht Unka-ri Alanko-maat Suomi Saksa Kyllä 6 No Kyllä No? Kyllä 6 No? Kyllä 0 No Kyllä 8 No Kyllä No? K K K K K K K K K K K n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä.? E E E E E E K E

12 Taulukossa esitettyjen inkluusioindeksiä ja sen käyttöä kumppanuusmaissa koskevien tulosten analyysi kertoo seuraavaa: Indeksi on käännetty kaikille kumppanuusmaitten kielille lukuunottamassa Sloveniaa Inkluusioindeksiä käytetään kuudessa maassa. Samoin kuudessa (ei samassa) maassa on ollut indeksiä koskevaa tutkimusta. Neljässä kuudesta maasta, jotka käyttävät inkluusioindeksiä (kokonaan tai osittain), käytetään muita työkaluja osallistavan koulutuksen kehittämiseksi. Kahdeksassa maassa on organisaatioita, jotka aktiivisesti levittävät ja/tai kehittävät osallistavaa koulutusta. Kuitenkin vain neljä käyttää inkluusioindeksiä tähän tarkoitukseen. Kaikilla kymmenellä kumppanuusmaalla on esimerkkejä osallistavan koulutuksen metodeja/välineitä koskevista parhaimmista käytänteistä. Tämän johdosta on mahdollista vetää se johtopäätös, että inkluusioindeksi on suhteellisen hyvin tunnettu neljässä maassa kansallisella tasolla ja että koulut ja joukko muitakin organisaatioita käyttävät sitä aktiivisesti levittääkseen ja edistääkseen osallistavuutta. On kuitenkin huomattava, että kaikista vastauksista kävi ilmi, että kaikissa maissa indeksi on vain yksi työkalu useitten muitten joukossa tai että vain osaa siitä käytetään. Kaikkia muita työkaluja ei ole laajasti käännetty. Taulukko : Tulokset, jotka koskevat inkluusioindeksin käyttöä, kun ajatellaan sijoittamista erityiskouluihin verrattuna osallistavan koulutuksen EASPD-barometrin tuloksiin Unkari Alanko-maat Suomi Saksa Belgia Flanderi Itävalta Irlanti Portu-gali Ranska Slove-nia Segregatio %,6,7,,8,, 0,8 0, 0,6,7 A Lainsäädäntö Tukee Pääasiassa tukee P.tukee P.tukee Tukee Tukee P.tukee P.tukee Tukee P.tukee Osittain tukee Ei tue O.tukee Ei tue B Osallistava koul. Täysin toteutunut Pääasiassa tot. Osittain toteutunut O.toteut. O.toteut. P.toteut. O.toteut. P.toteut. P.toteut. P.toteut. P.toteut. P.toteut. O.toteut. Ei toteutunut C Edistys Hyvin merkittävää Merkittävää Hidas kehitys Ei edistystä Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Hidas Merkitt. Hidas Hidas n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä. Kansallisilla kyselylomakkeilla koottujen tietojen analyysin vertailu osallistavan koulutuksen EASPD-barometrin tuloksiin kertoo seuraavaa: Kuudella kumppanuusmaalla, jotka ovat kertoneet, että inkluusioindeksiä käytetään kouluissa (ks. taulukkoa ), on korkeampi prosentti lapsia ja nuoria, joilla on erityiskoulutustarpeita, erityiskouluissa (keskimäärin % kumppanuusmaista, jotka käyttävät indeksiä ja keskimäärin 0,8% maista, jotka eivät käytä indeksiä). Osallistavalla koulutuksella maissa, jotka eivät käytä inkluusioindeksiä, näyttää olevan oikeudellinen perusta (A (melko lailla) tukee) ja se on toteutunut paremmin (B melko lailla toteutunut) kuin maissa, joissa ei käytetä inkluusioindeksiä. Koulutason kyselylomake (Katsaus Muita huomiota -osion vastauksiin on liitteessä a.) Kun tulokset ovat 0% tai enemmän kaikista vastauksista, ne on sinisellä. Jos kävi ilmi, että vastaukset ovat 0% tai enemmän tuon kysymyksen vastauksista, ne ovat vihreällä. Tämä päätös tehtiin, koska koulut eivät aina vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Esimerkiksi koulut eivät kaikki täyttäneet kohtaa E - osiossa, joka liittyi ideoihin inkluusioindeksin parantamiseksi, jos ne eivät käyttäneet sitä.

13 Koulun identiteetti Taulukko : Koulutason tulokset koulun identiteetin ja konteksin osalta Yhteensä Unkari Alankomaat Suomi Saksa Belgia Flanderi Itävalta Irlanti Portugali Ranska Slovenia N yhteensä 8 7 Vastanneet HT 0 M M Henk 7 Johtokunta Muut A Ikäjakauma Pre S E P E S E V E Aa Oppilasmäärä <00 <00 7 <00 Suurempi 7 Ab Koulun koko < kans.taso > kans.taso = kans.taso A Koulun lähellä Kyllä 8 Ei Jokseenkin A Osa konsortiota A Tekee yhteistyötä muitten kanssa Kyllä Ei 9 Kyllä 8 Ei (HT=rehtori/johtaja; M M = keskitason johto; Pre S E = esiopetus; P E = peruskoulutus; S E = toisen asteen koulutus; V E = ammattikoulutus; kans.taso =kansallinen taso) n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä. Koulun identiteettiä ja kontekstia koskevien tietojen analyysi kertoo seuraavaa: Suurin osa esiopetusta koskevista vastauksista tuli kouluista, jotka kuuluvat konsortioon ja joihin oppilaitten on helppoa päästä. Yleisesti koulun koot ovat kansallista keskiarvoa. Useimmat koulut tekevät yhteistyötä muitten osallistavassa koulutuksessa toimivien palvelujen/laitosten kanssa. Kohdassa A, joka koskee yhteistyötä muitten palvelujen/laitosten kanssa (josta on täysi selvitys liitteessä a), seitsemän kumppania ilmoittaa, että tämä yhteistyö yleensä tarkoittaa muitten koulun ulkopuolisten palvelujen tai organisaatioitten tarjoamaa opastusta tai tukea. Osallistava koulutus Osallistavaa koulutusta koskevien tietojen analyysi kertoo seuraavaa: Määritelmät vastaajien visioista osallistavan koulutuksen osalta puhuvat siitä, että se on prosessi, joka koskee kaikkia lapsia - he ovat ainutlaatuisia; ketään ei jätetä jälkeen, ja se hyödyttää heitä kaikkia; on oikeus, jota tarvitaan optimaalisen kehityksen takaamiseksi; merkitsee toinen toistemme - kaikkien koulussa olevien ja kaikkien niitten, jotka ova millään tavalla yhteydessä kouluun - hyväksymistä; merkitsee monimuotoisuuden arvostamista; korostaa kansalaisuutta ja on mahdollisuus ja haaste.

14 Taulukko : Koulutason tulokset, jotka koskevat osallistavan koulutuksen toteuttamista tukevia rakenteita. B Muodollisen vuoropuhelun aloittaminen B Kuka käynnisti osallistavan koulutuksen B Päätekijät osallistavan koulutuksen käynnistämisessä B Erityisrakenteitten käyttöönotto tukena Belgia Yhteensä Unkari Alankomaat Suomi Saksa Itävalta Irlanti Portugali Ranska Slovenia Flanderi Kyllä 9 Ei 9? 8 Johtokunta 0 Johto Tiimi 6 Vanhemmat Muut Tiimi Johtokunta Jokin tietty Ulkopuolinen 7 Muut Kyllä Ei 7? n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä. 6 Osallistavan koulutuksen tukena olevien rakenteittein tuloksia koskeva analyysi kertoo seuraavaa: Koulujen enemmistöllä on erityisrakenteita tukemassa osallistavaan koulutukseen johtavaa prosessia, ja niihin kuuluvat esimerkiksi lisätukimuodot, erityisopetussuunnitelmien tai menetelmien käyttö. Useimmat koulut ovat aloittaneet osallistavaa koulutusta koskevan vuoropuhelun.

15 Inkluusioindeksin/muitten työkalujen käyttö Taulukko : Inkluusioindeksin ja/tai muitten osallistavan koulutuksen käyttöönottoa tukevien työkalujen käyttöä koskevat tulokset. C Muitten työkalujen käyttöä harkittu C Syy indeksin käytön valitsemiseen C Indeksi käytössä kokonaisuudessaan C Indikaattorien valinta helppoa C6a Indeksistä apua keskusteluista sopimisessa C6b Indeksistä apua sidosryhmien toiminnassa C6c Muita huomioita C7 Indeksin sopeuttamienn paremmin kouluun sopivaksi C8 Indeksi tarjoaa selkeitä tuloksia C9 Indeksi synnyttää parempaa keskustelua C0 Muita menetelmiä Yhteensä Unkari Alankomaat Suomi Saksa Kyllä Ei 8? Jo tunnettu 7 Suositeltu 0 Vaihtoehto Kyllä 9 Ei 8? Helppoa 9 Ei helppoa 9? 0 Kyllä Ei? Kyllä 0 Ei? Kyllä Ei? Kyllä 0 Ei? Kyllä Ei? Kyllä 7 Ei? 8 Kyllä Katettu Tuttu 7 Helpompi Muu Ei? 6 Belgia Flanderi 6 6 Itävalta Irlanti Portugali Ranska Slovenia 8 (C: Vaihtoehto. Yhtenäinen rakenne: ulottuvuudet - indikaattorit - kysymykset;. Hyvä käsikirja, joka auttaa koulua prosessin läpi.. Mahdollisuus saada erilaisia sidosryhmiä mukaan.. Se seikka, että me saatoimme tehdä valintoja koko inkluusioindeksin osalta.. Jotkin indikaattorit olivat selkeästi yhteydessä haasteeseen, josta meidän oli selvittävä. 6. Muut vaihtoehdot) n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä.

16 Osallistavaa koulutusta koskevien inkluusioindeksin ja/tai muitten osallistavan koulutuksen toteuttamista tukevien työkalujen käytöstä koottujen tietojen analyysi kertoi seuraavaa: Jos koulut käyttivät inkluusioindeksiä, sitä ei käytetty kokonaisuudessaan vaan vain osittain; sen havaittiin auttavan asetettaessa selkeitä, merkityksellisiä, jatkuvia tavoitteita ja päämääriä, joita oli kuitenkin vaikeata panna toimeen; se auttoi niitä löytämään mahdollisuuksia ei-mahdollisuuksien sijaan; siitä oli apua laadittaessa koulussa käytävien keskustelujen asialistaa; se korosti vanhempien mukanaoloa, mikä oli myönteistä; se korosti tiimityötä, mikä oli haasteista; se auttoi näkemään, miten osallistava koulutus kehittyy; siitä oli apua synnytettäessä parempaa osallistavaa koulutusta koskevaa keskustelua ja se antoi vuoropuheluille rakennetta; se korostaa myönteisesti oppimista toinen toiselta; se auttaa konkreettisten oppiaiheitten suunnittelussa, siitä oli apua tunnistettaessa toimia, joihin eri sidosryhmien on ryhdyttävä; siitä oli apua korostettaessa yhteistyötä muitten toimijoitten, yhteisön jne. kanssa. Ammatillinen kehitys Taulukko 6: Ammatillista kehitystä koskevat tulokset D Opettajan rooli muuttuu D Indeksianalyysi vaati uuden ammatillisen suunnitelman Yhteensä Unkari Alankomaat Suomi Saksa Kyllä Meth 7 Cur 0 Muu Ei? TeamTr 8 TailorM 6 InternTr 8 6 Belgia Flanderi Itävalta Irlanti Portugali Ranska Slovenia (D: Meth=opetusmenetelmä; Cur=opetussuunnitelma; Other=muut aspektit) (D: TeamTr=ryhmäkoulutus; TailorM=räätälöity koulutus; InternTr=sisäiset koulutustilaisuudet ovat parantuneet ja kattavat osallistavan koulutuksen eri aspektit.) n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä. Ammatillista kehitystä ja osallistavan koulutuksen toteuttamista koskevien tietojen analyysi kertoo seuraavaa: Osallistavan koulutuksen toteuttaminen muutti opettajan roolia ammattilaisena. On tarvetta muuttaa ja kehittää uusia oppimiseen ja opettamiseen liittyviä lähestymistapoja, mukaan lukien: tiimiopetus; oppiminen toinen toisiltamme; miten tarjota lisää (yksilöllistä) tukea oppilaille/oppilasryhmille; menetelmien, opetuksen ja soveltamisen eriyttäminen yksittäisen oppilaan tasolle. 6

17 Osalistavuusindeksin parantaminen, soveltaminen ja mukauttaminen Taulukko 7: Inkluusioindeksin parantamisen, soveltamisen ja mukauttamisen ehdotusten tulokset Ea Kouluorganisaatio Eb Opetussuunnitelma Ec Henkilökunnan pätevyys Ed Koulun johto Ee Aineelliset olosuhteet Ef Koulun ympäristö Eg Muut elementit Yhteensä Unkari Alankomaat Suomi Saksa Kyllä 9 Ei? 0 Kyllä Ei? 6 Kyllä Ei? 7 Kyllä Ei? 7 Kyllä 8 Ei? 9 Kyllä Ei? 7 Kyllä 0 Ei? 8 6 Belgia Flanderi Itävalta Irlanti Portugali Ranska Slovenia n Keltaisella korostetut tarkoittavat inkluusioindeksin käyttöä. Vastaukset, joissa annettiin ehdotuksia inkluusioindeksin parantamiseksi, soveltamiseksi ja mukauttamiseksi, käsittelivät mm. seuraavaa: Koulutukselliset elementit opetussuunnitelman parantamiseksi niitten oppilaitten osalta, joilla on erityiskoulutustarpeita Henkilökunnan pätevyys Koulun johtaminen Koulun konteksti tai ympäristö Huom. Vastaajat vain kruksasivat yllä olevat vastaukset antamatta mitään lisätietoja (ks. liitettä a). Lisähuomioita Pi-kumppaneilta Konsortion kumppaneitten lisähuomioita inkluusioindeksin parantamisesta, kehittämisestä, soveltamisesta, mukauttamisesta ja käytöstä Alankomaat: Indeksiä käytetään osittain, ei kokonaisuudessaan. Siellä, missä sitä niin käytetään, siitä on apua ja se on selkeä. Indeksi on hyvä väline osallistavan koulutuksen kehittämisen aloittamiseksi; lähtökohta osallistavaa koulutusta käsittelevälle keskustelulle, kun se, mitä on tehtävä, eroaa siitä, mitä haluaa tehdä. Belgia: Indeksi tarjoaa liian vähän vastauksia tai strategioita auttaakseen käytännössä luokissa ja koulussa. Nykyisessä muodossaan se on myös liian monimutkainen ja pitkä. Indeksin kevyempi versio saattaisi olla puoleensavetävämpi. Itävalta: Indeksin käyttö vaatii lisäresursseja kouluissa ja selkeän ministeriön ohjeistuksen. Ilman sitä asia on enemmän tai vähemmän opettajien käsissä. Yleensä koulunjohtajat pyytävät lisäresursseja osallistamisen tueksi. Indeksin kaltaisia työkaluja pidetään hyödyllisinä. Portugali: Yhdessä tapauksessa se muutti koko koulun. Työskenneltäessä kohti osallistavaa koulua KAIKKI oppilaat hyötyivät monista toiminnoista, jotka oli alunperin kehitetty tietyllä tavalla vammaisille. Se antoi koulun solmia tärkeitä kumppanuuksia muitten organisaatioitten kanssa ja avautua paikalliselle yhteisölle. Pääsyy sille, että inkluusioindeksin laajempi käyttöönotto on viivästynyt, on uusi koulupiirijako Portugalissa. Koulut ovat menettäneet itsemääräämisoikeuttaan. Jotkut opettajat puhuvat työtaakasta ja raportoivat asiasta ministeriölle ja syyttävät työmäärää siitä, ettei inkluusioindeksiä ole otettu käyttöön, koska he ajattelevat, että se vain lisäisi heidän työtään. Ainoa tapa saada indeksi laajaan käyttöön on ministeriön päätöksen kautta. Unkari: Indeksi on ammatillinen apuneuvo tai käsikirja - ei pelkästään sellaisten lasten sosiaalista integroimista varten, joilla on erityiskoulutustarpeita, vaan se voi myös vaikuttaa osallistavaan lähestymistapaan. Tämä aineisto pitäisi julkaista 7

18 laajalti tai sitä pitäisi jopa käyttää opettajakoulutuksessa. Vain harvat nuoret korkeakoulunsa päättävät opettajat tuntevat tämän lähestymistavan. Lastentarhanopettajat ja opettajat voisivat käyttää sitä jopapäiväisessä työssään, jos he saisivat tietoa siitä virallisilla kursseilla. 6. Tietojen keruu ongelmia ja rajoituksia Huolimatta siitä, että kumppanit tekivät kaikkensa löytääkseen kouluja, jotka olisivat halukkaita osallistumaan tutkimukseen, ja usein lähettivät toistuvia kutsuja, kaikissa maissa kokemuksena oli se, että oli hyvin vaikeata löytää kouluja osallistumaan tähän tutkimukseen. Tämä johti rajalliseen määrään vastauksia ja saatujen tietojen vähyyteen. Tämä osittain heijastelee koulujen työpaineita. Sen lisäksi, monet koulut eivät käyttäneet inkluusioindeksiä eivätkä/ tai eivät tienneet sen olemassaolosta. Toisinaan, kun siitä tiedettiin, sitä ei käytetty tai ne olivat kehittäneet omat työkalunsa ja menetelmänsä. Toinen reaktio oli se, että se ei sopinut tiettyyn kontekstiin jossakin tietyssä maassa kuten Irlannissa tai Suomessa. Toinen matalaan osallistujamäärään vaikuttanut tekijä oli uusien määräysten, ohjeitten tai strategioitten käyttöönotto joissain maissa. Näin tapahtui esimerkiksi Irlannissa, jossa National Council for Special Education for Schools vastikään julkaisi uudet ohjeet sellaisten oppilaitten osallistamiseksi, joilla on erityiskoulutustarpeita. Opas on nimeltään The Inclusive Education Framework (ladattavissa osoitteesta Se esittelee hyvien käytänteitten kriteerit osallistettaessa oppilaita, joilla on erityiskoulutustarpeita, ja tarjoaa interaktiivisen työkalun avuksi kouluille, kun ne suunnittelevat, arvioivat ja parantavat kaikkea sitä, millä noita oppilaita tuetaan. Samalla tavoin Suomessakin pohditaan, miten uudelleenorganisoida vammaisten lasten osallistava koulutus, ja kokeillaan uusia lähestymistapoja. On kuitenkin tärkeätä toistaa se, mitä aikaisemmin sanottiin, että tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia tietoa, josta voisi olla apua keskusteluille ja vuoropuheluille, jotka jatkuvat osallistavan koulutuksen toimeenpanon ja kehittämisen ympärillä. On vielä paljon ajateltavaa sen pohjalta, mitä on saavutettu ja mitä on saatu. On löytynyt kysymyksiä, jotka voivat stimuloida kriittistä keskustelua, ja lisätutkimuksia niitten prosessien kehittämisen ymmärtämiseksi, jotka kuuluvat osallistavan koulutuksen toteuttamiseen. 6. Johtopäätökset On mahdollista vetää seuraavat johtopäätökset ja esittää seuraavat kysymykset saatujen vastausten pohjalta. Nämä täydentävät barometrianalyysin johtopäätöksiä. Kaikissa kumppanuusmaissa on mahdollista löytää esimerkkejä hyvistä käytänteistä osallistavan koulutuksen toteuttamisesta. Tämä kehitys on levinnyt laajemmalle ensimmäisen asteen koulutuksessa ja eritoten siellä, missä koulut on yhdistetty konsortioksi, missä on pieniä luokkia (kansallisten luokkakokoa säätelevien määräysten puitteissa) ja mitkä sijaitsevat oppilaitten asuinpaikkakunnilla (so. kaikkien oppilaitten odotetaan voivan käydä paikallisia kouluja). Useimmat kyselyyn vastanneet koulut olivat alkaneet viralliset neuvottelut osallistavasta koulutuksesta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Ne olivat myös kehitelleet erityisrakenteita tukeakseen osallistavaa koulutusta kohti vievää prosessia, kuten esimerkiksi lisätukimuotoja, erityisopetussuunnitelmien käyttö tai oppimisja opetusmenetelmät. Ne työskentelevät yhdessä useitten muitten palvelujen ja toimijoitten kanssa eritoten oppilasohjauksen ja tuen alalla. Osallistavan koulutuksen toteuttaminen muuttaa opettajan roolia alan ammattilaisena, eritoten opetuksen lähestymistavoissa, josta esimerkkinä on tiimiopetus, keskinäinen oppiminen, yksittäisen tuen lisääminen oppilasryhmille sekä suurempi määrä opetusmenetelmiä kunkin oppilaan tarpeitten ja oppimistason mukaan. Johtopäätökset inkluusioindeksin käytöstä Inkluusioindeksi on aika tunnettu useimmissa osallistuvissa maissa kansallisella tasolla, mutta ei niinkään hyvin tunnettu tai laajalti käytetty organisaatioissa tai kouluissa. Inkluusioindeksin käytön suhde niitten lasten ja nuorten prosentuaaliseen määrään, joilla on erityisopetustarpeita ja jotka on eristetty erityiskouluihin, kävi ilmi, kun korkea erityiskoulutusprosentti yhdistettiin osallistavan indeksin laajempaan käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että osallistavaa koulutusta pidetään edelleen erityiskoulun asiana eikä sitä katsoa valtavirtakoulujen asiaksi, tai kenties siitä, ettei osallistavan koulutuksen toteuttamisen tukeen sopivien työkalujen tarvetta ole vielä tunnustettu. Kysymys voi olla myös korrelatiivisuudesta eikä kausatiivisuudesta. Samoin, pieni otanta edellyttää varovaisuutta päätelmien tekemisessä. Jos koulut käyttävät inkluusioindeksiä, suuremmaksi 8

19 osaksi ne käyttävät vain osaa siitä. Mutta nämä osat ovat selkeänä tukena ja avuksi laadittaessa asialistoja keskusteluille synnyttämällä parempaa vuoropuhelua osallistavasta koulutuksesta ja tunnistamalla, mihin toimiin eri sidosryhmien on ryhdyttävä. Kyselyyn vastanneitten osallistavan koulutuksen parantamiseen ja soveltamiseen tähtäävät ehdotukset koskivat indeksin toista laitosta. Kolmannen laitoksen julkaisemisen valossa lisätutkimuksia voisi hyödyllisesti suorittaa lisätietojen saamiseksi tästä aiheesta. 6. Suositukset Se, mitä jää käteen kymmenen verkkokumppanin kokoamien tietojen analyysistä Pi-hankkeen toisen vaiheen aikana, vahvistaa ja tukee muita tutkimustuloksia osallistavan koulutuksen ja sen toteuttamisen alalla. Analyysi antaa siten lisää painoarvoa konsortion yleisille suosituksille. Esimerkiksi: Yhä enemmän tarvitaan paradigman siirtymistä visioon, joka tunnustaa, että osallistava koulutus vaatii ja edellyttää kaikille lapsille oikeutta osallistua rajoituksitta yhdessä heidän parissaan työskentelevien koulutuksen ammattilaisten kanssa keskinäisen hyväksynnän ja kunnioituksen puitteissa. Kouluorganisaatiossa tarvitaan erilaista lähestymistapaa, jolle luonteenomaista on kaikkien sidosryhmien, ml. oppilaitten sekä toimijoiden ja organisaatioitten, välinen ajatustenvaihto. Koulutusalan ammattilaisille tarvitaan ammattiin liittyvää koulutusta, joka antaa heille näkemystä ja ymmärtämystä osallistavasta koulutuksesta valtavirtakoulutuksen kysymyksenä itse asiassa kaikille lapsille eikä pelkästään lapsille, joilla on havaittu erityiskoulutustarpeita. Huolella suunnitellut kehitykselliset itsearviointityökalut, kuten inkluusioindeksi, voivat näytellä arvokasta osaa kouluissa ja koulutuksellisesti suuntautuneissa laitoksissa ja tukea siirtymisprosessia osallistavaan koulutukseen. On tietenkin monia polkuja osallistavaan koulutukseen. Nämä polut saattavat vaihdella kumppanuusmaasta toiseen metodologialtaan ja sisällöltään. Jokaisessa maassa on kouluja ja organisaatioita, joka kehittelevät työkaluja ja toimintatapoja osallistavan koulutuksen käyttöönottamiseksi. Toisille on hyödyllistä käyttää räätälöityjä työkaluja kuten inkluusioindeksiä tai ainakin osia siitä, ja toisille on hyödyllisempää kehitellä omia työkaluja. Selvää vain on, että sen varmistamiseksi, että osallistava koulutus voidaan toteuttaa ja että sitä voidaan jatkuvasti kehittää, koulut ja organisaatiot tarvitsevat apua. Ne tarvitsevat strategioita, työkaluja ja välineitä, jotka tukevat niitä, kun ne pyrkivät tunnistamaan parhaita käytänteitä ja kehittämään edistyksellisiä toimintasuunnitelmia säännönmukaisen itsetarkastelun ja seurannan edistämiseksi. Pi-hankkeen kaikenkattava tarkoitus on jakaa tietoa ja ymmärrystä, joka auttaa ja edistää osallistavaa toimintaa. Indeksianalyysiin annetut vastaukset vahvistivat sitä sanomaa, että osallistava koulutus koskettaa kaikkia lapsia jokainen on ainutlaatuinen eikä ketään jätetä jälkeen. on oikeus optimaaliseen kehitykseen. tarkoittaa toinen toisensa jokaisen koulussa ja kaikkien kouluun jossain suhteessa olevien hyväksymistä. tarkoittaa monimuotoisuuden arvostamista; liittyy kansalaisuuteen ja on sekä mahdollisuus että haaste. Sanomalla, jonka mukaan osallistava koulutus merkitsee KAIKKIEN lasten osallistamista, on suuri merkitys vammaiskoulutusstrategioihin. On selkeästi tärkeää, että meillä on tietoa joittenkin vammaisuuksien erityispiirteistä tai yleisistä ominaisuuksista ja että aina lähdemme liikkeelle ihmisestä ja päädymme häneen. Samanaikaisesti vammaisten osallistaminen vaatii laajempaa lähestymistapaa ja sulkee piiriinsä kaikki potentiaalisesti epäsuotuisassa asemassa olevat. Yleinen kaikki piiriinsä sulkeva avoimmuuden kulttuuri on elintärkeä. Itse käsite ja mitä sen saavuttamiseksi tarvitaan ymmärretään yhä laajemmin. Vastauksissa on kuitenkin mahdollista havaita huolta siitä, kuinka on mahdollista toteuttaa osallistava koulutus nykyisten resursseihin, aikaan ja asiantuntevuuteen liittyvien rajoitusten puitteissa. Koulut yksinään eivät pysty toteuttamaan osallistavaa koulutusta, sillä vaaditaan yhteistyötä ja yhteisiä ponnisteluja muitten koulujen konsortion, vanhempien ja monien opastus- ja tukilaitosten ja organisaatioiden välillä. Tällainen yhteistyö voidaan ja pitääkin laajentaa kansallisesti ja kansainvälisesti tehokkaan tiedon, ymmärtämyksen, ideoitten ja hyvien käytänteiden levittämisen kautta Pi-konsortion kaltaisissa verkostoissa. Sellaisilla verkostoilla on mahdollisuus edistää, levittää ja tukea hyödyllisten inkluusioindeksin kaltaisten työkalujen laajempaa käyttöä ja tarjoa alusta alan ammattilaisille jakaa kokemuksiaan muitten kanssa. Lopuksi on erittäin tärkeätä ajaa laaja-alaista ja tehokasta 9

Osallistavan opetuksen EASPD-barometri valituissa Euroopan maissa

Osallistavan opetuksen EASPD-barometri valituissa Euroopan maissa Osallistavan opetuksen EASPD-barometri valituissa Euroopan maissa EASPD-Barometer of Inclusive Education in Selected European Countries Yhteenveto Members of the Project group pathways to inclusion (p2i):

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

04 Henkilöstökoulutuksen

04 Henkilöstökoulutuksen Ammatillisessa koulutuksessa on laadunvarmistuksen viitekehyksistä tullut viime aikoina tärkeä osa laadunhallinnan kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat myös oppia laadunhallinnassa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet ja käytännöt on suunniteltu edistämään kaikkien

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0111/171. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0111/171. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta 25.3.2019 A8-0111/171 171 Johdanto-osan 2 kappale (2) Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla visionsa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja

Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia ja suuntaviivoja I OPETUSHALLITUKSEN VARHAISKASVATUSPÄIVÄT 16.3.2017 Yksikön päällikkö Anu Räisänen Arviointiasiantuntija Laura Repo Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä ARVIOINTI INKLUSIIVISISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ FI Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ FAB OPPIMISPROSESSIN AIKAISEN ARVIOINNIN KRITEERIT VIERAIDEN KIELTEN OPPIMISELLE & OPETUKSELLE KORKEAKOULUISSA 2015-1-PL01-KA203-016474 VERTAISHAVAINNOINTILOMAKE Havainnoinnin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Arvo- ja terveyskasvatus

Arvo- ja terveyskasvatus Opettajien perehdytyksen merkitys Arvo- ja terveyskasvatus v15.2.2018 Toimintamallin perusta Sosiaalipedagogiikka Seikkailupedagogiikka Kokemusoppiminen Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) 1 Opettajien

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019 Kysely ilmastovastuun oppimisesta oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille Kevät 2019 Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelma

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot