77 Ilmoitus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta / Vehkoon asumis- ja

Transkriptio

1 MULTIAN KUNTA Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan kokous Palvelukeskus Poukamassa keskiviikkona klo ASIAT 66 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 67 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 68 Vanhuspalvelulain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen Multian vanhuspalvelussa 69 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy 70 Irtisanoutumisilmoitus hoitajan toimesta 71 Täyttölupa hoitajan toimen sijaisuuteen 72 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 73 Perusturva- ja vanhustyönjohtajan päätöspöytäkirjat 74 Osavuosikatsaus Tiedoksi 76 Esityslistan lisäpykälän ottaminen käsittelyyn 77 Ilmoitus yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta / Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry

2 MULTIAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Perusturvalautakunta / KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA Keskiviikko klo Palvelukeskus Poukama, Pappilantie 8 SAAPUVILLA OLLEET Läsnä Poissa Varajäsen Läsnä JÄSENET (puheenjohtaja) Kekälinen Kati X (vpj) Karja Miia X Koppinen Pasi X Saarinen Pirjo X Jalkanen Jani X Knuutinen Veikko X Lähdeaho Pasi X Lampinen Seppo X MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) (Khall.pj.) Mertaniemi Anneli X (Khall.ed.) Aspinmaa Matti X (Esittelijä) Mikkonen Leena X (Kunnanjohtaja) Pyökkimies Erkki X poistui klo LAILLISUUS JA Todetaan :ssä 66 PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Multian kunnanvirasto, Sosiaalitoimisto PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kati Kekälinen Leena Mikkonen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Veikko Knuutinen Pasi Koppinen varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Virka-asema Allekirjoitus

3 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

4 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta :t KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Pt.ltk. 66 Perusturvalautakunta on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet sen jäsenistä on paikalla. Päätös: Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Pt.ltk. 67 Perusturvalautakunnan pöytäkirja tulee tarkistaa mennessä. Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta sosiaalitoimistossa viraston aukioloaikana. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Karja Miia ja Jalkanen Jani. Esitys: Perusturvalautakunta valitsee kokoukselle kaksi perusturvalautakunnan jäsenistä pöytäkirjan tarkastajiksi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin tarkastusvuorossa olleiden Miia Karjan ja Jani Jalkasen tilalle Pasi Koppinen ja Veikko Knuutinen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

5 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta VANHUSPALVELULAIN MUKAISEN VASTUUTYÖNTEKIJÄN NIMEÄMINEN MULTIAN VANHUSPALVELUSSA Pt.ltk. 68 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen Vuonna 2013 voimaan astuneen lain (ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut eli vanhuspalvelulaki) 17 : n mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävä on: 1. seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palvelutarpeiden muutoksia 2. olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi 3. neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Lain 17 tulee voimaan Multialla lain tarkoittamissa tilanteissa vastuutyöntekijäksi nimetään kotihoidosta vastaava sairaanhoitaja. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että vanhuspalvelulain 17 :n mukaisissa tilanteissa vastuutyöntekijäksi nimetään kotihoidosta vastaava sairaanhoitaja Susanna Rasinmäki. Päätös: Perusturvajohtajan esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

6 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY Pt.ltk. 69 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen Keuruun perusturvalautakunta on perustanut lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmän. Monialainen työryhmä on laatinut Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintamallin. Multian edustajana työryhmässä on ollut vs. perhetyöntekijä Heli Sipilä. Toimintamallia voidaan soveltaa myös Multialla käytettäväksi. Keuruun perusturvalautakunta on nimennyt väkivaltatyöryhmän v alusta ja pyytää Multian kuntaa nimeämään kaksi edustajaa työryhmään. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn tavoitteena on tiedottamisen, rakenteiden, koulutuksen ja toimintakäytäntöjen avulla valjastaa paikallinen palvelujärjestelmä lähisuhdeväkivaltatyöhön. Liite: 1/8/2014 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy raportin Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelman. Multian kunta käyttää soveltuvin osin ohjelman käytäntöjä. Perusturvalautakunta nimeää lähisuhdeväkivaltatyöryhmään v alusta perhetyöntekijän, vanhustenhuollosta sairaanhoitajan ja heille varahenkilöksi sosiaalityöntekijän. Keuruulla ja Multialla lähisuhdeväkivallan koordinaattorina toimii toistaiseksi Keuruun johtava sosiaalityöntekijä. Päätös: Perusturvajohtajan esitys hyväksyttiin päätökseksi, lisäyksellä: Multian osalta tiedot päivitetään ensi tilassa. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

7 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta IRTISANOUTUMISILMOITUS HOITAJAN TOIMESTA Pt.ltk. 70 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen Laurila Anu on irtisanoutunut Multian kunnan hoitajan toimesta päivätyllä irtisanoutumisilmoituksella. Anu Laurila on ollut opintovapaalla alkaen. Laurilan työsuhde on päättynyt Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy Anu Laurilan irtisanoutumisen hoitajan toimesta Multian vanhustenhuollosta. Perusturvalautakunta hakee kunnanhallitukselta täyttölupaa hoitajan toimeen vanhustenhuoltoon. Päätös: Perusturvajohtajan esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

8 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta TÄYTTÖLUPA HOITAJAN TOIMEN SIJAISUUTEEN Pt.ltk. 71 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen Vanhustenhuollosta on yksi hoitaja jäänyt hoitovapaalle. Multian kunnan hallintosäännön mukaan viranhaltija myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön mukaan ehdoton oikeus. Hoitajalle on myönnetty hoitovapaa ajalle Hoitovapaan ajaksi tarvitaan sijainen. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hakee kunnanhallitukselta täyttölupaa hoitajan toimeen hoitovapaan ajalle Päätös: Perusturvajohtajan esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

9 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Perusturvalautakunta LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Pt.ltk. 49 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen väline lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityön ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen kunnassa. Hyvinvointityötä lasten ja nuorten parissa ohjataan myös Valtioneuvoston hyväksymissä erillisohjelmissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti. Suunnitelman tarkoitus ja sisältö on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain 12 :ssä mainitaan, että kunnan on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnista. Perustuslain 19 :n mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Yhteiskunnalle on asetettu perustuslaissa myös sosiaali- ja terveyspalveluja, asumista, perustoimeentulon turvaa, lasten ilmaista peruskoulutusta ja lapsiperheiden taloudellista tukea koskevia velvoitteita. Multialla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on tehty yhteistyössä päivähoidon, perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen, sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden kanssa. Lisäksi mukana ovat olleet Multian seurakunta, Multian 4H-yhdistys, Mannerheimin lastensuojeluliiton Multian yhdistys ry, Multian Jyske ry, Multiants ry, Multian Naisvoimistelijat. Liitteenä: 01/06/2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta tutustuu: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja hyväksyy suunnitelman. Perusturvalautakunta lähettää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

10 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Khall. 203 Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto käsittelee ja hyväksyy liitteenä olevan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Liite 05/14/14: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnanhallitus: Kunnanhallitus pyytää oppilashuoltoryhmältä marraskuun loppuun mennessä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä oppilashuollon laadun arvioimisesta. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen Kvalt. 65 Liite 09/05/14: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnanvaltuusto: Jarkko Viitasalo esitti, että asia palautetaan uudelleen käsittelyyn ja siihen lisätään tavoitteet ja niiden seuranta. Tuomo Auer kannatti Viitasalon esitystä. Valtuusto palautti yksimielisesti hyvinvointisuunnitelman lisäkäsittelyyn perusturva-, sivistys -ja tekniselle lautakunnalle Sivistysltk 55 Sivistystoimen osalta tavoitteet ovat seuraavat : 1) Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen Toimenpiteet: -kerhotoiminta koulun ja järjestöjen toteuttamana -liikkuva koulu hanke: liikunnallisuuden lisääminen koulupäivän aikana. Myös oppilaat ohjaavat liikuntatuokioita. -oppilaskunnan hallitukseen mukaan jäsenet myös luokilta -lukuinto-kampanja (lasten ja nuorten lukuinnostuksen lisääminen) -Nepan talotoimikunta Tavoitetaso/arviointikriteerit: lasten ja nuorten aktiivinen osallistuminen kerhoihin, lukupassien ja lukudiplomin suorittavien määrä, monipuoliset harrastusmahdollisuudet, tapahtumat lukuintokampanjan yhteydessä Vastuutaho: koko sivistystoimi Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

11 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta ) Asiakaslähtöinen palvelu Toimenpiteet: -päivähoidon, esiopetuksen ja koulun sekä kotien yhteistyö (vasu, vanhempainillat, koulun arviointiviikko, koulun kotisivut, wilma, erityisryhmien huomioon ottaminen toiminnassa) -kouluterveydenhuolto -hyvät kirjasto ja vapaa-ajan palvelut -yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Tavoitetaso/arviointikriteerit: Nivelvaiheiden toimivuus (esiopetuskoulu ja perusopetuksen päättö-/jatko-opinnot), säännölliset vanhempainillat ja muut tapaamiset huoltajien kanssa, retket, kulttuuritapahtumat Vastuutaho: koko sivistystoimi 3) Lasten ja nuorten hyvä oppilashuolto Toimenpiteet: -poikkihallinnollisen yhteistyön edelleen tiivistäminen, monialainen oppilashuoltoryhmä (edustajia aamu- ja iltapäivätoiminnasta, etsivä nuorisotyöntekijä, sosiaalitoimi, kouluterveydenhuolto, rehtori, erityisopettajat, oppilaanohjaaja, varhaiskasvatusjohtaja), tarpeen mukainen koulunkäynnin tuki Tavoitetaso/arviointikriteerit: oppilashuoltosuunnitelmien tarkistus, lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistus, oppilashuoltoryhmän säännöllinen kokoontuminen ja toiminnan arviointi, toimiva kouluterveydenhuolto Vastuutaho: koko sivistystoimi, sosiaalitoimi, kouluterveydenhuolto Liite 06/06/14, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sivistystoimenjohtajan päätösehdotus: Sivistyslautakunta päättää hyväksyä tavoitteet. Tavoitteet käsitellään monialaisessa oppilashuoltoryhmässä marraskuussa Tavoitteiden seurannasta vastaa sivistystoimen johtoryhmä, koulu ja oppilashuoltoryhmä. Lukuvuosittain tavoitteita tarkistetaan ja kirjataan ne ylös sekä arvioidaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

12 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Tekninen lautakunta Perusturvalautakunta Tekn.ltk. 50 Liite 01/05/14: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnaninsinöörin päätösehdotus: Multian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kohtaan 2.3 Asuminen ja ympäristö tekninen lautakunta haluaa lisätä seuraavat kohdat: Multian kunnassa on yksi leikkikenttä, mikä on peruskorjattu vuosien aikana. Nykyisellään leikkikenttä on toimiva ja turvallinen. Leikkikenttää ympäröivä aita korjattiin myös. Uudet kiipeilytelineet, keinut yms. keräävät useita perheitä päivittäin leikkimään. Khall. 50 Multian kunta on yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa suorittanut taajamaalueen liikenneturvallisuuteen liittyen puiden ja pensaiden kaatamista. Kävely-, ja suojateiden näkyvyyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Multian kunnassa on aktiivisessa käytössä oleva kirjastokuntotalo, missä eri liikunta seuroilla on mahdollisuus harjoittaa toimintaansa, lisäksi siellä on kuntosali. Kirjastokuntotalo joutui vuosien varrella erilaisen ilkivallan kohteeksi ja näin ollen tekninen lautakunta asensi kiinteistöön kulunseuranta järjestelmän vuoden 2014 alusta. Järjestelmän ansiosta eri seuroilla ja perheillä on mahdollisuus liikkua turvallisesti ilman häiriöitä. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin lisäyksellä, että kirjasto-kuntotalon liikuntasalin lattian kuntoa seurataan ja varataan investointien suunnitelmavuosille rahaa perusteelliseen korjaukseen Pt.ltk. 72 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LISÄSELVITYKSET Valtuusto palautti yksimielisesti hyvinvointisuunnitelman lisäkäsittelyyn perusturva-, sivistys -ja tekniselle lautakunnalle. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tavoitteet: 1. Monialainen hyvinvointityöryhmä Nimetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmä, jossa jäseniä eri toimintasektoreilta (sivistys-, liikunta-, vapaa-aika-, sosiaali- ja terveys) sekä lasten ja nuorten vanhempia. Työryhmä tutustuu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja tekee yhteistyötä oppilashuoltoryhmän ja koulun johtokunnan kanssa. Työryhmän tehtävänä on kuulla työyksiköitä, koota tavoitteet, suunnitella ja toimeenpanna sekä päivittää Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

13 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta Multian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Vastuu ja arviointi: Perusturva- ja sivistyslautakunta 2. Lasten ja perheiden osallisuus Työyksiköissä mietitään, miten lasten ja perheiden osallisuutta ja kuulluksi tulemista lisätään, erityishuomio syrjäseutujen ja vähävaraisten perheiden lasten osallistumismahdollisuuksiin. 3. Lastensuojelu kuuluu kaikille: varhaisen tuen havaitseminen ja tarjoaminen Työyksiköissä mietitään keinoja lisätä yhteisvastuullisuutta lapsista ja nuorista. Työyksiköissä määritellään lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta kriittiset kohdat, toimintatapa, tuki ja palveluun ohjaus. Huomio matalan kynnyksen palveluihin. Kehittämistarpeet lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmälle työstettäväksi. 4. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Työyksiköissä puututaan epätavalliseen käytökseen tarvittaessa moniammatillisesti, selittämättömät poissaolot selvitetään. Erityishuomio aikaisiin itsenäistymistarpeisiin peruskoulun jälkeen kotoa pois muuttavien nuorten kohdalla. Khall. 203 (marraskuun loppuun mennessä) - oppilashuoltoryhmä käsitellyt sivistyslautakunnan alaisia tavoitteita Oppilashuollon ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on ylipäätään seurata ja arvioida oppilashuollon laatua - kokoontumisia n. 1 krt/kuukausi Liite: 3/8/2014 Lisäselvitykset Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta hyväksyy lisäselvitykset Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Päätös: Perusturvajohtajan esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

14 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta PERUSTURVA- JA VANHUSTYÖNJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Pt.ltk. 73 Valmistelu: perusturvajohtaja Leena Mikkonen Perusturvajohtaja ja vanhustyönjohtaja ovat tehneet viranhaltijapäätöksiä ajalla Päätökset ovat nähtävillä kokouksessa. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan esitys: Perusturvalautakunta päättää, että se ei ota tehtyjä päätöksiä käsiteltäväksi. Päätös: Perusturvalautakunnan puheenjohtajan esitys hyväksyttiin päätökseksi. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

15 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta OSAVUOSIKATSAUS Pt.ltk. 74 Valmistelu: Perusturvajohtaja Leena Mikkonen Multian sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsauksen Materiaali käsitellään kokouksessa. Oheismateriaalina: Osavuosikatsaus Perusturvajohtajan esitys: Käsitellään sosiaali- ja terveystoimen osavuosikatsaus Päätös: Perusturvalautakunta käsitteli osavuosikatsauksen Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

16 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta TIEDOKSI Pt.ltk Hintojen tarkistusilmoitukset vuodelle 2015: - Telkänhoiva: Korotus 1,0 %, 105,06 > uusi 106,11 /vrk - Mehiläinen/Taunonkoti, korotus 1,5 %, 151,80 > 154 /vrk - Metsomäen Palvelukoti Oy, korotus 0,7 %, 73,50 > 73,86 /vrk - Kotityöpalvelu Anne,tuntihinnan korotus, ilm. alv:tä: 22,50 >23,50 - KSShp. Effica tukimaksujen korotus 1,3 % 2. Ksshp Hoitopalvelujen hinnaston muutos 2014 (Keuhkosairauksien erikoisalan potilaiden laskutus) 3. Multian Vanhusneuvosto, toimintakertomus vuosi Valvira: , Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaan perustuva jälkivalvonta 5. Jyväskylän kaupunki, tiedote: Keski-Suomen Sote 2020-hanke Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi saapuneet kirjeet. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

17 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta ESITYSLISTAN LISÄPYKÄLÄN OTTAMINEN KÄSITTELYYN Pt.ltk. 76 Perusturvajohtajan esitys: Perusturvajohtaja kysyi: Otetaanko lisälistalla oleva pykälä käsittelyyn? Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta hyväksyi yksimielisesti perusturvajohtajan esityksen. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

18 MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunta ILMOITUS YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN TUOTTAMISESTA / Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry Pt.ltk.77 Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry on lähettänyt saapuneen Aluehallintoviraston päätöksen ja oman ilmoituksen yksityisestä sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Toimialana on tuottaa ilmoituksenvaraisena palveluna kotipalvelua sekä sosiaalialan muuna palveluna henkilökohtaista apua. Toiminta-alueena: Multia lähikunnat. Palvelujen vastuuhenkilönä toimii Ritva Peräaho. Oheismateriaalia: 6 kpl Perusturvajohtajan esitys: Perusturvalautakunta merkitsee yksityistä sosiaalipalvelutoiminnan aloittamista koskevan ilmoituksen tiedoksi ja suhtautuu myönteisesti toiminnan aloittamiseen. Päätös: Perusturvalautakunta merkitsi tiedoksi ilmoituksen: Yksityisten sosiaalipalvelutoiminnan tuottamisesta / Vehkoon asumis- ja koulutuspalveluyhdistys ry. Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto

19 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Keuruun toimintaohjelma 2014

20 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Lähisuhdeväkivallan määrittelyä... 4 Lähisuhdeväkivallan muotoja... 5 Henkinen väkivalta... 5 Fyysinen väkivalta... 5 Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö... 5 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti... 6 Taloudellinen väkivalta... 6 Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta... 6 Vainoaminen... 6 Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia... 7 Lähisuhdeväkivallan yleisyys... 7 Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista... 8 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Tunnistaminen ja puheeksiotto Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Lähisuhdeväkivallan yleisyys Paikalliset tavoitteet Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusturva- / sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut Seurakunta Poliisi Toimintasuunnitelma Seuranta ja arviointi LIITTEET: Työryhmätyöskentely

21 2. Yhteystietoja Kartoitus-, turvasuunnitelma- ja ilmoituslomakkeet Yhteenveto lainsäädännöstä Lähteitä ja materiaalia: Hyväksytty perusturvalautakunnassa

22 Johdanto Lähisuhdeväkivalta on tavallisinta parisuhteessa, mutta väkivaltaa esiintyy myös lasten ja vanhempien välillä sekä perheen lasten välillä. Useimmiten uhrina on nainen, mutta myös naiset käyttävät väkivaltaa miestä ja lapsia kohtaan. Väkivalta lähisuhteessa on tavallisempaa kuin luullaankaan, usein piiloteltua ja kotona tapahtuvaa. Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä sekä kulttuureissa. Lähisuhdeväkivalta jää helposti tunnistamatta ja apu hakematta uhrin tai tekijän häpeän, pelon ja syyllisyyden takia. Lasten ja nuorten väkivallalle altistuminen joko kohteena tai näkijänä on vakava stressitekijä lapsen elämässä. Väkivalta vaikuttaa myös perheen aikuisten kykyyn toimia vanhempina. Väkivaltaongelma jää usein muiden ongelmien taustalle, käsittelemättä ja siten myös näkymättömäksi. Perheenjäseniin ja läheisiin kohdistunut väkivalta on aina rikos ja siihen voidaan ja pitää puuttua. Väkivallan ehkäiseminen ja lopettaminen vähentää asukkaiden inhimillistä kärsimystä ja säästää myös yhteiskunnan kustannuksia. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy on suuri haaste palvelujärjestelmille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet sosiaali- ja terveydenhuollolle v lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tunnista, turvaa ja toimi. Suosituksissa on määritelty lähisuhdeväkivaltaan ja sen ehkäisyyn liittyen mm. johtamista, vastuita, tehtäviä, suunnitelmallisuutta, palveluja, toimintojen kehittämistä sekä henkilöstön osaamista ja yhteistyötä. Vuoden 2015 alusta väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden tuesta säädettäneen lain tasolla. Sosiaalihuoltolakiluonnoksen mukaan kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa mm. väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ns. järjestämislain pohjalta on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2017 alusta. Uudistuksessa maa jaetaan viiteen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueeseen. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan yhteen ja palvelujen tuottamista uudistetaan. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja auttamisjärjestelmien osalta uudistuksen odotetaan merkitsevän osaamisen ja palvelujen vahvistumista. Keuruu on ollut vuosina pilottina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Läheisväkivallan kansallinen osaamiskeskus -hankkeessa (Aarre osaamiskeskus) Hankkeen tavoitteena on tuottaa maakunnallinen malli kehittää läheisväkivallan ennalta ehkäisyä, hoitoa ja palvelurakenteita läheisväkivallan tunnistamisen ja puuttumisen lisääminen palveluissa läheisväkivaltaan liittyvien palvelurakenteiden ja ketjujen kehittäminen 3

23 Hankkeen työntekijät ovat merkittävästi tukeneet Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman työstämistä. Ohjelman kokoamisesta on vastannut perusturvan toimiala. Työskentelyssä on ollut edustajia sivistystoimesta, perusturvasta, Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Keuruun seurakunnasta, poliisista ja Multian kunnasta (liite 1. työryhmä). Työn tavoitteena on ollut lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisy ja vähentäminen suunnittelemalla ja sopimalla yhdessä toimintakäytännöt lähisuhdeväkivallan ennalta ehkäisyyn, tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja auttamiseen. Toimintaohjelman konkretisoituminen edellyttää tulevina vuosina laajaa henkilöstön lähisuhdeväkivaltaa käsittelevää täydennyskoulutusta. Multian kunta käyttää soveltuvin osin tämän toimintaohjelman käytäntöjä. Lähisuhdeväkivallan määrittelyä Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen avo- tai aviokumppani, seurustelukumppani, sisarus, vanhempi tai lapsi. Lähisuhdeväkivalta on vallan väärinkäyttöä lähisuhteessa tai uhkaa tällaisen vallan väärinkäytöstä. Tässä toimintaohjelmassa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, tunnistamista ja puheeksi ottoa sekä auttamisjärjestelmiä on lähestytty seuraavasti: ennalta ehkäisyllä on kolmea tasoa: väkivallan ehkäiseminen ennen sen syntymistä (primääripreventio), kohdistuu koko väestöön väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvat toimet, väkivaltaan puuttuminen ja jatkohoitoon ohjaaminen (sekundääripreventio) väkivaltaa jo kokeneiden hoito, asemaa parantavat toimet ja traumojen syntymisen ehkäiseminen (tertiääripreventio) tunnistaminen ja puheeksi otto tunnistamiseen tarvitaan riittäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia lähisuhdeväkivaltateemasta sekä asennetta ja rohkeutta ottaa lähisuhdeväkivalta puheeksi kysymällä sekä keskustelemalla asiasta ja tarvittaessa käyttämällä lähisuhdeväkivaltaseulalomaketta apuna auttamisjärjestelmät lähisuhdeväkivallan parissa työskentelevät edustavat monia eri ammattialoja, joten auttamisjärjestelmillä tarkoitetaan kunnan yleisiä palveluja ja väkivaltaan erikoistuneita palveluja sekä niiden välisiä hoitoketjuja, toimintaohjeita ja työntekijöitä. 4

24 Lähisuhdeväkivallan muotoja Lähisuhdeväkivaltaa voidaan kuvailla ja luokitella monella tapaa esimerkiksi seuraavasti: Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta alkaa yleensä vähitellen. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi toisen nimittelemisenä, nöyryyttämisenä, pelotteluna, huutamisena, mitätöimisenä tai alistamisena ja vähättelynä. Henkistä väkivaltaa voi harjoittaa myös puhumattomuudella tai toisen mielipiteiden huomiotta jättämisellä. Se voi ilmetä myös työnteon ja kodin ulkopuolisten menojen kuten ystävien ja sukulaisten tapaamisten rajoittamisena ja eristämällä uhri sosiaalisista verkostoista tai jättämällä uhri tekijän ja hänen perheensä välisen yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkistä väkivaltaa on myös voimakas mustasukkaisuus ja itsemurhalla uhkaaminen. Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, tönimistä, liikkumisen estämistä, potkimista, kuristamista, repimistä, kiinnipitämistä, ampuma- tai teräaseen käyttöä tai fyysisellä väkivallalla uhkailua. Usein pahoinpitely kohdistuu ruumiinosiin, joissa ulkopuolinen ei voi havaita vammoja, esimerkiksi käsiin, vatsaan tai selkään. Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein tekijän tarve puolustaa toimintaansa joko vetoamalla esimerkiksi stressiin, alkoholinkäyttöön tai parisuhteen ongelmiin tai syyttämällä väkivaltaisuudesta uhria. Fyysinen väkivalta on aina rikos. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen erimuotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen ja insesti. Seksuaalista väkivaltaa on myös seksuaalisella väkivallalla uhkailu, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. 5

25 Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kaltoinkohtelua ovat esim. kovaotteiset hoitotoimet ja toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla. Laiminlyöntiä lapsen, vanhuksen tai vammaisen jättäminen vaille hoitoa, apua ja huolenpitoa tilanteissa, missä ao. on ollut muista riippuvainen. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi rahan käytön kontrollointina, kiristämisenä tai toisen rahojen ottamisena omaan käyttöön. Se voi ilmetä myös siten, että toinen tekee tärkeät taloudelliset päätökset yksin tai hallitsee rahattomuudella. Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta Väkivalta voi olla myös hengellistä, jolloin henkiseen väkivaltaan liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Hengellinen väkivalta voidaan katsoa sellaiseksi uskonnollissävytteiseksi käyttäytymiseksi, jolla pyritään murtamaan tai nujertamaan uskonnollisin uhkauksin, vaatimuksin tai pakottein toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. Kunnian nimissä tehty väkivalta on vielä toistaiseksi ollut Suomessa vähäistä. Kunniaväkivallassa peruste väkivallalle on sosiaalisen kunniarakenteen suojeleminen ja säilyttäminen, taustalla yhteisöllisyyteen perustuvat perherakenteet. Kunniaan liittyvä väkivalta sisältää käsityksen perheen ja yhteisön häpäisystä. Siveysperiaatteita ja käyttäytymissääntöjä loukannutta tulee rangaista. Yksilön ajatellaan edustavan koko suvun ja yhteisön mainetta. Paine väkivallan käyttöön kasvaa, jos muut saavat tietää tottelemattomuudesta, ja väkivallalla yritetään saada uhri käyttäytymään kuten hänen kuuluu. Useimmiten väkivalta on isän tai veljen harjoittamaa, mutta myös nainen voi olla väkivallan tekijä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan voi liittyä äärimmäisiä eristämisen tasoja sekä voimakasta valvontaa. Vainoaminen Myös vainoaminen (stalking) on lähisuhdeväkivallan muoto. Vainoamista on toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai yhteyden ottaminen tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta ja se voi äärimmillään kärjistyä henkeä uhkaavaksi väkivallaksi. Vainoon liittyvissä tilanteissa on tärkeää tehdä viranomaisyhteistyötä kaikkien osapuolten turvallisuuden varmistamiseksi. 6

26 (Siukola 2014, Karhuvaara & Kaitue & Ruuhilahti 2013) Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja vaikutuksia Lähisuhdeväkivallan yleisyys Poliisin tietoon tullut perheväkivalta tilastoidaan vuosittain muuttujina rikos, sukupuoli, perheväkivallan laji ja uhrin ikä. Poliisin tietoon tullut perheväkivalta vuosina uhrin sukupuolen mukaan: naiset miehet yhteensä muutos/v % % % % Vuosina keskimäärin - noin 70 %:ssa tapauksista uhri oli naispuolinen - uhrin ikä / tapausten %-osuus oli: alle 14 v. 20 %, v. 8 %, v. 15 %, v. 19 %, v. 20 %, v. 11 % sekä 60 v. ja yli 7 % - noin 81 %:a tapauksista tapahtui saman ruokakunnan kesken, 19 % lähisukulaisten kesken - noin 95 %:ssa tapauksesta kyse oli pahoinpitelystä, lievästä pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä - tappoja, surmia tai murhia oli noin 10 vuodessa (0,16 %) - edellisten yrityksiä noin 40 vuodessa (0,63 %) - lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä noin 140 vuodessa (2,23 %) - raiskausrikoksia 0,71 % tapauksista - muita seksuaalirikoksia noin 20 vuodessa (0,31 %) - muita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia noin 40 vuodessa (0,64 %) - vuonna 2011 läheisiin kohdistuva lievä pahoinpitely muuttui asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaiseksi, joka ilmeisesti kasvatti huomattavasti tapausten määrää, määrä kääntyi laskuun n+ja+sukupuolen+mukaan+2009%2d2013&path=../database/statfin/oik/polrik/&lang=3&multilang=fi 7

27 Lähisuhdeväkivallasta on tehty haastattelututkimuksia. Vuoden 2010 miesuhritutkimuksen mukaan väkivallan kohteeksi oli jossain vaiheessa nykyistä parisuhdetta joutunut 17 % naisista ja 16 % miehistä. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut 14 % molemmista sukupuolista. (Siukola 2014). Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry:n ylläpitämän Kriisikeskus Mobilen tilastojen mukaan (15 keskisuomalaista kuntaa) yhteydenotoissa (v yhteydenottoa, jotka liittyivät 9536 asiakastilanteeseen) ovat selvästi kasvaneet väkivaltaan liittyneet syyt: v / 982, v.2011 / 975, v / 1371 ja 2012 / 1446 yhteydenottoa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei lähisuhdeväkivaltaa toistaiseksi systemaattisesti tilastoida. Lähisuhdeväkivaltaan liittyviä tietoja on löydettävissä mm. lastensuojeluilmoitusten syistä. Lähisuhdeväkivallan moninaisuuden vuoksi ilmiöstä jää toistaiseksi paljon piiloon ja tilastoimatta. Lähisuhdeväkivallan vaikutuksista Lähisuhdeväkivaltaa on aiemmin pidetty lähinnä tiettyihin sosiaaliryhmiin kuuluvien ongelmana ja siksi siihen puuttuminen on tapahtunut pääosin sosiaalitoimen piirissä ja kolmannen sektorin toimijoiden toimintana. Vasta viime vuosina on havahduttu kiinnittämään huomiota myös väkivallan terveydellisiin vaikutuksiin, mikä on tuonut läheisväkivallan terveydenhuollon toiminnan piiriin. Samalla on pantu merkille, ettei lähisuhdeväkivalta liity ikään, sukupuoleen, etniseen ryhmään, uskontoon eikä yhteiskunnalliseen tai sosioekonomiseen asemaan. Sen uhka on siis kaikille yhtäläinen. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä huomattavia yhteiskunnallisia yleiseen turvallisuuteen liittyviä, juridisia, taloudellisia ja palvelujärjestelmiin liittyviä että yksilötason seurauksia. Yksilötasolla väkivallan uhrin, kuulijoiden ja näkijöiden ja heidän läheistensä jopa vuosikymmeniä kestäneitä kärsimyksiä ei ole kyetty tunnistamaan kyllin hyvin eikä tarjoamaan heille oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita. Väkivaltaa suosiva kulttuurimme on sallinut väkivallan jatkumisen ja sitä on pidetty pitkälle perheen yksityisasiana etenkin, jos lapsi tai lapset eivät ole olleet sen kohteena. Lapsiin kohdistunut kuritusväkivalta on ollut meillä sallittua lainsäädännöllisesti melko pitkään vuoteen 1974 saakka, ja senkin jälkeen huomattava osa kasvattajista on hiljaisesti edelleen hyväksynyt väkivaltaiset kasvatusmenetelmät ja käyttänyt niitä. Myös tekemättä jättäminen voi olla seurauksiltaan väkivaltaan rinnastettavaa kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä kuten ravinnotta tai suojatta jättäminen, taloudellisten varojen riisto tai vapaan liikkumisen estäminen. Usein eri väkivallan muodot yhdistyvät. Terveydelliset seuraukset voivat toteutua hyvinkin pitkällä viiveellä, olla pitkäkestoisia ja välittyä osin myös seuraaviin sukupolviin. Monesti tapahtumien subjektiivinen kokeminen määrittelee enemmän sitä, millaiset vaikutukset siitä seuraavat kuin itse teko. Tästä näkökulmasta myös rajankäynti sen välillä mikä on väkivaltaa ja mikä ei, poistuu subjektiivisella tasolla. Kokemuksellisesti monesti eniten haavoittavia ovat teot, jotka tapahtuvat lähimpien 8

28 ihmisten toimesta: ihmisten, joihin on luottanut eniten ja joista on eniten riippuvainen. Yleensä kodin pitäisi edustaa ihmiselle turvallisinta paikkaa. Jos väkivalta tapahtuu kotona, vieläpä toistuvasti, ei kokijalla ole ehkä mitään muuta korvaavaa paikkaa, missä voisi olla turvassa edes tilapäisesti. Jatkuvassa pelon ilmapiirissä ja sen uhan alla elämisessä tapahtuu ihmisen elimistössä aineenvaihdunnallisia muutoksia, jotka johtavat elintoimintojen pysyviin muutoksiin ajan myötä. Suurimmat vaikutukset tapahtuvat kehittyvien lasten aivojen kohdalla. Mikä tahansa muukin stressi voi aiheuttaa samantyyppisiä biologisia vaikutuksia elimistöön, jos vaikutukset jatkuvat pitkään. Eläinkokeissa on kuvattu pitkäkestoisen stressin vaikuttaneen mm. immuunijärjestelmään, stressihormonitasoihin, aivojen välittäjäainepitoisuuksiin ja jopa kromosomeihin. Sairaustiloina edellä mainitusta voi aiheutua esim. muutoksia verisuoniston seinämiin, sokeriaineenvaihduntaan, luuston rakenteeseen ja aivojen eri osien toimintaan ja rakenteeseen. Biologisten muutosten rinnalla tapahtuu samanaikaisesti myös psyykkisiä ja sosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä muutoksia, jotka heijastuvat myös lähipiiriin ja vaikuttavat oppimisja työkykyyn, vuorovaikutukseen ihmissuhteissa, sopeutumiskykyyn muutostilanteissa ja elämänhallintaan yleisesti. Seurannaisvaikutukset riippuvat siitä, millaisia voimavaroja, selviytymiskeinoja ja yksilöllisiä ominaisuuksia uhrilla on, millaisissa olosuhteissa ja elämäntilanteessa asiat tapahtuvat, millaisia turvaverkostoja hänellä on käytettävissään ja miten hän mielessään tapahtuneen tulkitsee. Väkivallan omakohtaisten kokemusten haitallisuuden arviointia vaikeuttaa se, että väkivalta vaikuttaa ajatteluun ja kokemusmaailmaan niin, että se taannuttaa, vie voimia, tekee avuttomaksi ja vähentää luottamusta myös mahdollisiin auttajiin, itsetunto heikkenee eikä uhri näe itseään riittävän arvokkaana hakemaan ja saamaan apua. Tekijän kontrolloiva käytös voi myös heikentää uhrin avun hankkimismahdollisuuksia. Psyykkisistä sairauksista ja oireista ainakin unettomuutta, paniikkihäiriöitä, ahdistusta, masennusta, traumaperäistä stressihäiriötä, psykoosia, dissosiaatiohäiriöitä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä on kuvattu vakavan väkivallan uhrina eläneillä. Raja sisäisen ja ulkoisen maailman välillä häviää, kun sitä väkivalloin murretaan, yksilön haavoittuvuus lisääntyy ja uhkatekijät ja niiden hallinta vaikeutuvat olennaisesti. Uhrin elämänlaatu heikkenee, kun ei ole mahdollisuutta saada tukea ja turvaa läheisiltä. Monet lääkitsevät pahaa oloaan ja psyykkisten ja sosiaalisten vuorovaikutushäiriöiden oireita alkoholilla, rauhoittavilla lääkkeillä ja muilla päihteillä. Tämä saattaa vaikeuttaa tilannetta edelleen ja syntyy yllykkeitä myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Väkivaltakokemuksista jää myös ruumiillisia muistoja kuten ahdistus- tai paniikkioireita, hikoilua, sydämentykytystä ja kipua, jotka palautuvat tietyissä tilanteissa ja muistuttavat alkuperäisistä väkivaltakokemuksista. Näitä oireita tutkittaessa niille ei löydy elimellisiä selityksiä ja oireet saatetaan nimittää luulosairaudeksi tai mitätöidä kokonaan. Lasten kohdalla suojan ja huolenpidon tarve on voimakkaampaa kuin aikuisella jo hengissä selviytymisen kannalta. Lapsen kyky hakea omatoimisesti apua on rajoittunutta ja ymmärrys ja kyky arvioida tapahtunutta samoin. Hänellä ei ole vertailukohtaa normaalin ja epänormaalin erottamisesta toisistaan eikä tietoa lainsäädännöstä ja oikeuksistaan eikä hän pysty itsenäisesti päättämään milloin hakee apua. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä riippuvaisempi lapsi on vanhempien tai huoltajiensa toimista ja sitä voimak- 9

29 kaammat tuhoavat vaikutukset myös fyysisestä näkökulmasta katsoen ovat. Myös läheisten välisen väkivallan näkijänä ja kuulijana lapsi altistuu biologisille, psyykkisille ja sosiaalisille vaurioille varsinkin, jos väkivallan uhka ja kireä ilmapiiri on toistuvaa ja jatkuvaa. Väkivaltaisten vanhempien asema vanhempana lasten silmissä heikkenee väkivallan kokemisen ja todistajana olemisen myötä ja siten myös lapsen luottamus odotettavissa olevaan apuun ja turvaan vanhemmalta romuttuu. Jos vain toinen vanhemmista on väkivaltainen ja toinen uhri, voi lapselle syntyä tarve suojella uhrina olevaa vanhempaa jopa siinä määrin, että lapsen oma elämä ja lapsuus jäävät elämättä ja hän ottaa toisen aikuisen roolin perheessä. Tällä on vakavia seurauksia lapsen normaaliin kehitykseen. Väkivaltaisessa ympäristössä eläminen altistaa samalle käyttäytymistavalle myös omassa elämässä ja toimintamallit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mekanismi välittyy sekä biologisten järjestelmien että sosiaalisten ja psyykkisten toimintamallien kautta. Edellä mainittujen terveyttä uhkaavien ja vaurioittavien seikkojen vuoksi myös terveydenhuolto on aktivoitumassa väkivaltaan puuttumisessa. Siitä osoituksena on THL:n ohjaamat ja rahoittamat terveydenhuoltoon suunnatut kehittämishankkeet ja kehittämistyön tuki ja aihepiiriä käsittelevät materiaalit. (Aiheesta lisää: Minna Juutilainen: Vähemmän väkivaltaa. Väkivaltainterventio sairaanhoidossa: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin VISH- toimintamallin taustat ja toteutus. Kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma THL-Raportti 46/2012, myös Aarre-portaalin kirjallisuusluettelossa paljon asiaan liittyvää tutkimusta ja kirjoituksia (Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen shp) Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja auttamisjärjestelmät Ennaltaehkäisy Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi valtakunnallista lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Aluehallintovirastot tukevat kuntien työskentelyä. Kunnissa / alueilla läheissuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn perusrakenteita ovat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ohjelma/ -suunnitelma - lähisuhdeväkivallan monialainen työryhmä - lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori Kunnassa tulee olla lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattori, joka huolehtii poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn toimivuudesta. Koordinaattori tulee nimetä viralli- 10

30 sesti, jotta tehtävää hoitava saa valtuutuksen ja resursseja tehtävän hoitamiseen. Kunnan velvollisuus on laatia läheisväkivallan toimintaohjelma/-suunnitelma ja sen pohjalta palvelurakenteet ja toimintatavat lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyä ja avun tarjoamista varten. Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin. Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen kuuluu kunnassa kaikille hallinnonaloille. Kuntien tulee huolehtia henkilökunnan koulutuksesta liittyen lähisuhdeväkivallan kysymyksiin. Henkilökunnalla tulee olla perustietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, väkivallan vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen sekä väkivallan uhrin kohtaamisesta. Kunnassa asiakastyötä tekevän henkilökunnan tulee tuntea kuntansa toimintatavat lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Paikallisen palveluverkoston tunteminen ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten kesken ovat tehokkaan väkivallan ehkäisytyön edellytyksiä. Palvelujen etsiminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat nopeasti kriisiavun ja hoidon väkivallan aiheuttamaan kriisiin. Väkivallan ehkäisyssä ja palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon koko väestö ja erityisesti lapset, ikäihmiset, vammaiset sekä maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Turvataitokasvatuksella voidaan esim. lapsille, nuorille ja vammaisille opettaa taitoja, joiden avulla he osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan joutuessaan esim. väkivallan, ahdistelun tai seksuaalisen hyväksikäytön tilanteisiin. Tunnistaminen ja puheeksiotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee työssään tunnistaa läheisväkivallan merkkejä ja ottaa asia puheeksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee lähisuhdeväkivallan riskin systemaattista kartoittamista. Kartoituksille on nähty erityistä tarvetta mm. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveystyössä päivystyksissä lastensuojelussa Puheeksiottamisen tueksi on kehitetty erilaista materiaalia / lomakkeita. Lomakkeiden käyttö edellyttää perustietoa lähisuhdeväkivallasta. Lomakkeet ovat kysymisen ja kirjaamisen apuvälineitä, jotka täytetään vuorovaikutustilanteessa asiakkaan kanssa. Mm. seuraavia työkaluja löytyy STM:n/THL:n nettisivuilta: Puheeksi ottamisen muistilista (STM) Lähisuhdeväkivallasta kysyminen ja uhrin kohtaaminen (THL) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake (THL) Ohjeistus lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen täyttämiseen (THL) 11

31 Henkilökohtainen turvasuunnitelma (THL) Pahoinpitely ja kehokarttalomake PAKE (THL) Raiskatun akuuttiapu kansio (RAP- kansio) Riskinarviointilomake (MARAK), minkä käyttö edellyttää Marak menetelmän (moniammatillinen riskin arviointi) koulutusta. THL:n lomakkeet on kehitetty yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella käytössä olevat lomakkeet poikkeavat hieman THL:n lomakkeistosta. Keski-Suomessa on tavoitteena käyttää seuraavia VISHhankkeessa kehitettyjä lomakkeita: Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake / Lähisuhde- ja kuritusväkivaltakokemusten vaikutusten ja hoidon tarpeen arviointi (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan turvallisuusriskin arviointilomake (liite 3) Turvasuunnitelma lähisuhde- ja kuritusväkivaltatilanteisiin (liite 3) Lähisuhde- ja kuritusväkivallan suodatin- ja kartoituslomake sisältää viisi varsinaista suodatinkysymystä. Kun läheisväkivalta todentuu kartoituksella tai muutoin, tärkein tehtävä on arvioida tilanteen vaarallisuus väkivallan uhrin ja lasten kannalta. Akuutit toimenpiteet tulee osata tehdä välittömästi. Jatkotoimenpiteissä tärkeää on suunnitelmallisuus ja selkeä vastuutaho. Lastensuojelun tarpeesta ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksella (THL) ja iäkkään henkilön palvelutarpeesta omalla ilmoituksella (liite 3). Auttamisjärjestelmät Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja väkivaltaa kohdanneiden palvelujen järjestäminen kuuluvat kunnille. Koska kuntia on monen kokoisia, ovat myös palvelujärjestelmät erilaisia. Kuntien ja myös seurakuntien työntekijöiden, jotka työskentelevät eri ikäisten ihmisten kanssa tulee tuntea lähisuhdeväkivallan toimintaketjut ja auttamisjärjestelmät. Terveydenhuollossa ydintoimijoita ovat vastaanotot, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jatkohoidon suhteen erilaiset psyko-sosiaaliset palvelut. Sosiaalihuollossa merkittävin toimija on lastensuojelu, mutta aikuissosiaalityössä ja vanhuspalveluissa kohdataan myös lähisuhdeväkivaltaa. Keskustelu- ja kriisiapua tarjoavat myös seurakunnat ja monet järjestöt. Netti tarjoaa asiasta tietoa ja tukea. Vertaistukiryhmä voi toimia toipumisen tukena (liite 2). Valtakunnallisesti lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on noussut kovasti esille ja suunnitelmissa on siirtää turvakodit v alusta valtion vastuulle. 12

32 Apua ja tukea tarvitsee myös lähisuhdeväkivallan tekijä. Tämä tuki järjestetään joko sotepalveluissa tai ohjaamalla asiakas mahdollisiin erityispalveluihin. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää lainsäädäntöä Rikoslakiin sisältyy lähisuhdeväkivaltaan liittyviä säädöksiä kuten: pahoinpitelyrikokset: pahoinpitely, törkeä pahoinpitely ja lievä pahoinpitely seksuaalirikokset: raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen ahdistelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö muita rikoksia: kotirauhan rikkominen, viestintärauhan rikkominen, törkeä kotirauhan rikkominen, vapaudenriisto, törkeä vapauden riisto, laiton uhkaus, vainoaminen, pakottaminen Rikoslain mukaan jos työntekijän tietoon tulee suunnitteilla oleva vakava väkivallan teko, joka olisi estettävissä, tulee hänen ilmoittaa siitä poliisille rangaistuksen uhalla. Lähisuhdeja perheväkivallan olleessa kyseessä tällaisia törkeitä väkivallan tekoja ovat: raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, törkeä terveyden vaarantaminen ja kaappaus. Jo tapahtuneista väkivaltarikoksista ei ole velvollisuutta (eikä oikeutta) ilmoittaa, ellei viranomainen perustellusti sitä pyydä. Pyytävä viranomainen ilmoittaa aina sen lain, johon tiedonantovelvollisuus perustuu. (Salla Hyvärinen & Jari Hautamäki: Katkaise väkivalta. Lähisuhde- ja perheväkivaltarikoksesta epäillyn ohjaaminen esitutkinnasta väkivaltaa katkaisevaan palveluun. THL, Ohjaus 10/2013. Helsinki 2013) Laki lähestymiskiellosta sisältää lähestymiskiellon lisäksi erikseen säädöksen perheen sisäisestä lähestymiskiellosta. Lastensuojelulaissa on laajaa toimijajoukkoa koskeva ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan sosiaalihuollolle on ilmoitettava, jos nämä työntekijät/luottamushenkilöt ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lisäksi näillä laissa mainituilla tahoilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä, että alle 18- vuotiaaseen lapseen on kohdistunut seksuaalirikos. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen on mahdollista jo ennen lapsen syntymää, jos lapsen epäillään altistuvan väkivallalle tai laiminlyönnille synnyttyään. Myös jokainen kansalainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos havaitsee lapsen hoidossa laiminlyöntiä tai havaitsee tai epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Laissa lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä säädetään miten järjestetään poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä tervey- 13

33 denhuollossa tehtävä tutkimus epäillyn lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi sairaanhoitopiirin toimesta. Liitteessä 4 on tarkempi yhteenveto lainsäädännöstä, mistä ilmenee mm. rikoksiin liittyvä syyteoikeus (THL Opas 34/2014, lisäykset ) Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Taustaa Keuruulla on asukkaita noin ja Multialla Keuruulle syntyy vuosittain noin 100 lasta ja Multialle lähes 20. Yli 75-vuotiaita on Keuruulla noin 12 %? väestöstä ja Multialla18 % Molemmat kunnat vastaavat itse sosiaalihuollon järjestämisestä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon, minkä tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Keuruun - Multian terveydenhuollon kuntayhtymässä toimi vuosia perheväkivaltatyöryhmä, jonka yhdyshenkilönä toimi terveyskeskuksen psykologi. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen aloitettua toiminnan työryhmä päätyi esittämään, että Keuruun ja Multian sosiaalitoimet nimeäisivät omat yhdyshenkilöt. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa sovittiin vuonna 2012, että perusturvalautakunta nimeää lähisuhde- ja perheväkivaltatyöryhmän ja nimeää yhdyshenkilön sekä tälle varahenkilön. Työryhmään kutsuttiin perusturvan lisäksi edustus seututerveyskeskuksesta, sivistystoimesta, poliisista, Keuruun seurakunnasta ja Multian kunnasta. Yhdyshenkilöksi ja varahenkilöksi nimettiin lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät. Työryhmä tiedosti lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyvinä paikallisina tavoitteina: osaamisen vahvistamisen, asiakastyön ajantasaiset toimintamallit ja työkalut sekä dokumentoinnin ja tilastoinnin kehittämisen. Aarre-hankkeen aktivoimana ja tuella työryhmää täydennettiin (liite 1) ja ryhdyttiin laatimaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa. Lähisuhdeväkivallan yleisyys Lähisuhdeväkivallan paikallista yleisyyttä on vaikea arvioida. Poliisin tilastojen mukaan Keuruulla tapahtui henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 1000 asukasta kohden v. 2011; 6,3, v. 2012; 7,3 ja v. 2013; 7,2. Perheväkivaltaan liittyviä kotihälytystehtäviä oli Keuruu Multia Yhteensä

34 Keuruulla ja Multialla ajalla perheväkivaltaan liittyvät rikosnimikkeet olivat: lievä vahingonteko, pahoinpitelyn yritys, pahoinpitely 7 kpl, lievä pahoinpitely 3 kpl ja laiton uhkaus. Vastaavana aikana lähisuhdeväkivallan uhriksi on merkitty 13 tapauksessa nainen ja kolmessa mies. Uhrit olivat iältään vuotiaita, tapauksia oli 3-5 / ikävuosikymmen. Vuonna 2013 tuli Keuruulta Kriisikeskus Mobilen kriisityöhön 100 yhteydenotto ja sosiaalipäivystykseen 31. Yhteydenotoissa syyksi oli kirjattu 28 tapauksessa perheväkivalta ja kahdessa lähisuhdeväkivalta. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan Keuruun peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ilmoitti kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana 17 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 12 %. Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistaiseksi ilmoitti kokeneensa peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 15 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 8 %. Keuruun lastensuojeluilmoitusten ilmoitusperusteita ovat olleet mm lapsen pahoinpitely lapsen pahoinpitelyn epäily lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen väkivaltainen käyttäytyminen lapsen väkivaltakokemus perheväkivalta tai sen uhka Kaikkiaan ilmoitusperusteita oli v. 2011; 290, v. 2012; 340 ja v. 2013;308. Paikalliset tavoitteet Työryhmätyöskentelyssä paikallisiksi tavoitteiksi muotoutuivat: - lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistaminen - lähisuhdeväkivaltaan liittyvien palvelujen / auttamisjärjestelmien selkiyttäminen Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaan sisällytetään vuosittain arvioitava toimintasuunnitelma. Tärkeimmät lähiajan tavoitteet liittyvät tiedottamiseen, henkilöstön koulutukseen ja monialaiseen yhteistyöhön. 15

35 Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn rakenteet Keuruulla toimii lähisuhdeväkivaltatyöryhmä, jonka puheenjohtajan ja jäsenet nimeää toistaiseksi Keuruun perusturvalautakunta eri toimijoiden ehdotusten pohjalta. Multian sosiaali- ja sivistystoimi osallistuu työryhmätyöskentelyyn. Työryhmässä on edustus ainakin kuntien sosiaalihuollosta (lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vanhuspalvelut) ja sivistystoimesta (varhaiskasvatus, koulut, nuorisotyö), perusterveydenhuollosta (äitiys- ja lastenneuvola, vastaanotot, erityispalveluyksikkö, erityistyöntekijät), seurakunnasta ja poliisista. Työryhmän tehtävänä on valtuustokausittain päivittää lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma ja vuosittain arvioida ohjelmaan sisältyvä toimintasuunnitelma. Työryhmän keskeinen tehtävä on varmistaa tiedotusta, koulutusta ja paikallista tiedonkeruuta lähisuhdeväkivallasta. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keuruun lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön koordinaattorin nimeää Keuruun perusturvalautakunta. Paikalliset toimijat ja auttamisjärjestelmät Keuruulla ja Multialla lähisuhdeväkivaltaa kohdataan mm. peruspalveluissa, seurakuntatyössä ja poliisin työssä. Näissä lähisuhdeväkivalta otetaan tarvittaessa puheeksi, mahdollisesti kartoitetaan ja asiakas/perhe ohjataan sovitusti asiantuntijapalveluihin. Lasten kohdalla merkittävä rooli on lastensuojelulla. Aikuisten osalta hoitava taho löytyy erityispalveluyksiköstä. Hoito-/toimintaketjuilla kuvataan toimintaprosessien eteneminen. Keski-Suomen seututerveyskeskus Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää mm. Keuruun ja Multian erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon tuottajan toimii sairaanhoitopiirin alainen Keski-Suomen seututerveyskeskus Perusterveydenhuollon liikelaitos. Pääterveysasema sijaitsee Keuruun keskustassa, Haapamäen terveysasemalla on sovitusti vastaanottoja. Multialla on oma terveysasema. Äitiys- ja lastenneuvola Keuruun äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotot sijaitsevat Keuruun pääterveysasemalla, multialaisten Multialla. Keski-Suomen seututerveyskeskus noudattaa toiminnassaan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevaa toimintaohjelmaa. Äitiys- ja lastenneuvolassa käytetään systemaattisesti läheisväkivallan suodatin ja kartoituskyselyä. 16

36 Vastaanotot Lääkäreiden vastaanotot toimivat väestövastuuperiaatteella Keuruun pääterveysasemalla. Haapamäellä vastaanottoja on lääkäritilanteesta riippuen sovitusti. Multialla vastaanotot ovat terveysasemalla. Ilta- ja viikonloppupäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa vaativille. Muun aikana sekä perusterveyden huollon että erikoissairaanhoidon päivystys on Jyväskylän keskussairaalan Nova yksikössä. Sairaanhoitajan vastaanotot toimivat ajanvarauksella. Vastaanotoilla tehdään hoidon tarpeen arviointia ja ohjantaa, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja kirjoitetaan sovitusti sairauslomatodistuksia. Aikuisneuvolan terveydenhoitajien vastaanotolla seurataan ja hoidetaan pitkäaikaissairauksia tukien asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviämistä ja elämälaatua. Pääterveysasemalla työskentelee myös kaksi psykologia ja sosiaalityöntekijä sekä Keski- Suomen sairaanhoitopiirin palkkaamana masennushoitaja. 17

37 18

38 Erityispalveluyksikkö Keuruun pääterveysasemalla toimiva erityispalveluyksikkö (EPY) tarjoaa Keuruun ja Multian väestölle psykiatriset avohoidon palvelut sekä päihdeklinikka- ja perheneuvolapalvelut. EPYstä voi saada yksilö-, ryhmä-, perhe- että kriisiapua sekä tarvittaessa konsultointia. Lähisuhdeväkivaltatapauksissa EPY voi toimia ns. hoitavana tahona. EPY:ssä on käytettävissä sovitusti psykiatrin, lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdehoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän osaamista. 19

39 Perusturva- / sosiaalipalvelut Keuruun kaupunki järjestää keuruulaisten sosiaalipalvelut ja Multian kunta multialaisten. Lapsiperhetyö Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelulain mukaan: lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Keuruulla lapsiperhetyöhön/lastensuojeluun on käytettävissä sosiaalityön, palveluohjaajan ja perhetyön asiantuntemus. Lastensuojelulla on vahva rooli lapsiin liittyvän väkivallan ehkäisemisessä, hoidossa ja hoitoon ohjauksessa. Lastensuojelun käytössä on Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimisen ja hoidon malli Keski-Suomessa ( ) THL:n opas 30/2013 Lähisuhdeväkivallan kartoittaminen ja siihen puuttuminen lastenvalvojan työssä, antaa lastenvalvojalle seikkaperäistä tietoa lähisuhdeväkivallan kohtaamisesta 20

40 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä pyritään tukemaan asiakkaan elämänhallintaa. Aikuissosiaalityö on ohjausta ja neuvontaa, tuen tarpeiden kartoitusta ja taloudellisen tuen jakoa. Aikuissosiaalityössä tehdään yhteistyötä aikuiskoulutus-, työllistämis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa. Aikuissosiaalityöhön kuuluvat myös vammaispalvelut sisältäen kehitysvammapalvelut. Aikuissosiaalityöhön on käytettävissä sosiaalityön ja kuntoutus- ja toiminnanohjaajan resursseja. Työllisyyspalvelut ottavat aikuissosiaalityöhön yhteyttä, mikäli asiakastyössä ilmenee lähisuhdeväkivaltaepäily. 21

41 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelut koostuvat pääasiallisesti kotihoidosta, tukipalveluista, omaishoidon tuesta, palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja hoivahoidosta. Vanhuspalvelujen piirissä on Keuruulla noin 600 asiakasta kuukausittain. Erityisesti kotihoidossa ja palveluohjaajan tehtävissä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottoon tulee kiinnittää huomiota. Laissa ikääntyneen väestön tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on säädetty iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisesta. 22

42 Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus pitää sisällään päivähoidon, esiopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelut. Päivähoidon piirissä on vuosittain keskimäärin n. 400 lasta, esiopetuksessa n. 95 lasta ja aamu- ja iltapäivätoiminnassa n. 75 lasta. Varhaiskasvatuksessa väkivallan epäilyt heräävät yleensä lapsen puheiden, käyttäytymisen tai lapsessa näkyvien väkivallan jälkien perusteella. Havaintoja tehdään satunnaisesti ja niihin tartutaan välittömästi päivittäisissä keskusteluissa perheen kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan muita asiantuntijoita. Koulut Keuruun kaupungin perusopetus koostuu peruskouluista (1-10lk) sekä harjaantumisopetuksesta (1-10lk). Keuruulla on kuusi koulua, jotka antavat opetusta vuosiluokille 1-6. Näitä ovat Haapamäen, Jukojärven, Keskustan, Pihlajaveden, Pohjoislahden ja Valkealahden koulut. Haapamäen koulu toimii yhtenäiskouluna (luokat 0-9). Keskustassa sijaitsevassa Keuruun yhteiskoulun yläkoulussa järjestetään opetusta vuosiluokilla Koulutuksen tulosalueelle kuuluvat lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus sekä aikuiskoulutus. 23

43 Kouluilla on käytössä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma KiVa Koulu: 24

44 Seurakunta Seurakunta näkee ihmisten vuorovaikutuksen tarkoituksen olevan rakkauden, luottamuksen, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden toteuttamisessa. Kaikki väkivalta loukkaa näitä tavoitteita. Läheisväkivallan ilmetessä siitä keskustellaan asianosaisten kanssa. Jos uhrilla on vammoja, häntä rohkaistaan ja ohjataan terveyspalveluihin vammojen dokumentoimiseksi ja tekemään pahoinpitelystä rikosilmoitus. Asianosaisia ohjataan seurakunnan perhetyön, perhe- ja parisuhdetyöhön perehtyneen työntekijän, perheasiain neuvottelukeskuksen tai yhteiskunnan vastaavien palveluiden asiakkaaksi. Alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta tiedon saanut työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen. Silloinkin, kun uhri puolustaa väkivallan tekijää on pyrittävä varmistamaan uhrin turvallisuus ja väkivallan käytön loppuminen 25

45 Poliisi Sisä-Suomen poliisilaitos toimii Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Poliisilaitoksen pääpoliisiasema, hallinnollinen ja johdollinen keskus, sijaitsee Tampereella. Sisä-Suomen poliisilaitos palvelee 17 paikkakunnalla. Yksi poliisiasemista sijaitsee Keuruulla. 26