MATKUSTAJAKONE AIRBUS A380:N OHJAINPINNAN PAINON MINIMOINTI. Olli Norja Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 37 Markus Aho No. 2, 2004, s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKUSTAJAKONE AIRBUS A380:N OHJAINPINNAN PAINON MINIMOINTI. Olli Norja Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 37 Markus Aho No. 2, 2004, s."

Transkriptio

1 MKUSJKOE IRBUS 38: OHJIPI PIO MIIMOII Olli orja Ratid Maiia, Vol. 37 Marus ho o., 4, s. 5-3 IIVISELMÄ ässä työssä o äsitlty omposiittis lamiaattirat paio miimoitia. Sovllusohta o matustajao irbus 38: ohjaipita li spoilri. Optimoiti suoritttii tämä tyyppisiä thtäviä vart thdyllä disrti optimoii algoritmilla, joa tuotti rittäi vä alustava rarataisu. Optimoitu ra i totuta aiia hiiliuitulamiaatti suuittlu ja valmistus asttamia vaatimusia, mutta sitä apua äyttä luotii äytäöllismpi ra, joa osoittautui ilpailuyyissi Patria rostructurs Oy: jäljmpää S suuittlmaa spoilrii vrrattua. Optimoii sovltamis suuri hyöty spoilri suuittlussa todttii olva aja säästö. HIILIKUIURKEEIDE MEKIIKK Ylisi omposiittira ltootollisuudssa o hiiliuitulamiaatti. S oostuu ahdsta tai usammasta hiiliuiduilla vahvisttusta hartsirrossta, jota iiittää toisiisa ovttamalla orassa paissa ja lämpötilassa. Ysittäi rros voi olla joo usa suutaisista uiduista puottu agas tai vai yhdsuutaisia uituja sisältävä prprg, joa matriaaliomiaisuudt ovat voimaaasti suutautut siiä olvi hiiliuituj muaa. Esimrisi rros jäyyys uituj suuassa saattaa olla yli -rtai vrrattua uituja vastaa ohtisuoraa suutaa. Optimoitiprosduuri o miläs u äyttää ysisuutaisia prprgjä, osa tällöi matriaaliomiaisuudt voidaa suuata thoaasti lamiaati uormitust muaa. Kosa lamiaati joaislla hiiliuiturroslla o rilaist matriaaliomiaisuudt riippu rros oritaatioulmasta, pitää rros matriaaliomiaisuudt muutaa omasta oordiaatistostaa lamiaati oordiaatistoo Kuva. Muuos jäl voidaa muodostaa matriaaliomiaisuudt oo lamiaatill. 5

2 Kuva Lamiaati oordiaatisto XYZ ja rros oordiaatisto 3. Lamiaati ostitutiivist yhtydt ovat haalia lausua jäityst ja vymi välill, osa jäityst lamiaatissa muuttuvat ri rrost välillä. Huomattavasti hlpompaa o lausua yhtydt jäitysrsultatti ja vymi välill. ätä vart määritllää jäitysrsultatit [ x y xy ] [ x y xy ] [ M x M y M xy ] [ x y xy ] [ x y ] [ τ x τ y ] d d d 6

3 7 missä o rrost luumäärä lamiaatissa ja o rros täisyys lamiaati yläpialta. Ku äihi jäitysrsultatti lausisii soittaa ysittäis rros ostitutiivist ja imaattist yhtydt, saadaa lamiaati ostitutiivist yhtälöt, jota voidaa osamatriisi avulla lausua suraavassa lyhyssä muodossa γ κ ε D B B M. Osamatriisit voidaa ajatlla vdo, urjahdus B, taivutus D ja liaus jäyyysmatriisisi. iid aliot saadaa suraavi hlposti muistttavi aavoj avulla D B αβ β α αβ 3 missä ovat rros matriaalimatriisi aliot äättyä lamiaati oordiaatistoo. Hyr 998 LMIOIUJE KOMPOSIIIRKEEIDE LJOJE OGELMIE DISKREEI OPIMOIILGORIMI yössä äytttii Marus ho vuoa 3 tmää suurt omposiittiratid uitusuuti optimoitii taroitttua algoritmia. armpi uvaus löytyy tä väitösirjasta ho 3. lgoritmi jaaa optimoitithtävä aht tasoo vähtääs rralla äsitltävi suuittlumuuttuji määrää. Systmitasolla optimoidaa rrosmäärää ja lamiaattitasolla rrossuutia. Systmitasolla lastaa si ohdfutio ja

4 rajoitushtoj arvot tarastlupistssä. Suraavasi thdää rajoitushdoill hryysaalyysi ja liarisoidaa, jolloi saatu liaari osaoglma voidaa rataista BBM-algoritmilla Brach ad Boud Mthod, s. Hafta & Gürdal 99. Lamiaattitasolla oritaatioid optimoimis äyttää moitavoitoptimoitia Eschaur & Kosi & Osyca, 99 jotta saavuttaa optimi murtumaritri, rat pottiaalirgia sä urjahdus suht. Mtlmää vart thdää FEM-malli, joa lmtit jataa rillisii osioihi li lamiaattialuisii. Samaa osioo uuluvi lmtti uitusuutia optimoidaa lamiaattitaso optimoitirutiiissa Kuva. Mtlmä siis tuottaa varsi aatmis rataisu, jossa hiiliuiturrost ovat täysi toislaisia siirryttässä osiolta toisll. ämä tyyppi ra pitäisi valmistaa rillisiä osioia ja iid liittämi toisiisa toisi rats huomattavasti lisää massaa. Kuva Optimoii jao aht osaoglmaa lgoritmi toimii riaai ylis FEM-lastaa taroittu ohjlmisto, baqus baqus/stadard Usr s Maual, assa. FEM-mallia äsitllää syöttötidostoa, jota algoritmi muoaa optimoii dtssä ja utsuu baqusta tarvitssaa lastapistssä rat siirtymiä ja jäitysiä. Ohjlma i tarvits äypää aluarvausta, vaa tsii sllais its. Sill ataa ra, jossa optimoitavissa osioissa o vai ysi rros. Käyvä alutila tsimisssä o asi vaihtohtoa. Esimmäisssä ja tässä työssä äyttyssä muodosttaa vasiisotrooppi lamiaatti, joa rrosmääriä saalataa us rajoitushdot täyttyvät. 8

5 oisssa muodosttaa si FSD-tyyppi ra Fully Strssd Dsig, Hafta & Gürdal 99, jota vilä saalataa ii ttä muuti ui lujuusrajoitushdot täyttyvät. MKUSJLEOKOE IRBUS 38: OHJIPI Spoilrid äyttötaroitus Spoilri o siiv yläpialla olva ivllli ohjaipita, jolla o usita ltoo ohjaamis liittyviä äyttötaroitusia. opud vähtämi lasutumista li iistä slvi, mutta lisäsi spoilrit paiavat otta alaspäi iitorataa ohti pyöri jarruttassa lasutumis jäl, tasaavat ltotilatssa alhaalta tulvi puusi ostovaiutusta sä osallistuvat ohjaamis o aartassa. Spoilrid ra 38:ssä spoilrita o aiiaa ahdsa appaltta molmmissa siivissä Kuva 3. Kaii ahdsa spoilria ovat gomtrialtaa rilaisia, ooluoa o m x m x, m. Spoilrid uormaa atavaa rata o hiiliuitulamiaattiotlo, joa ympäröi vyttä aramidiuitupaprista huajaoa. Lamiaatti oostuu suuatuista hiiliuiturrosista, joid määrä vaihtl 5:stä 57:ää rros. Yhd hiiliuiturros pasuus o.3 mm. Spoilrit iiittyvät siip alumiiiiivlillä, joista asi pääivltä saits sllä spoilria ja ahdsta ljää apuivltä sivuilla. Lamiaati pasuus asvaa jäityst asvassa ohti ivliä. Lisäsi uidut o suuattu vaurioritriaalyysi muaa riittisimpii suutii. äi o päästy omposiittiratll omiais vää rataisuu, jossa paitsi matriaalia o sopivasti uormitus ähd, s lujuus- ja jäyysomiaisuudt o suuattu oii. Optimoitithtävä asttlu Optimoitithtävässä suuittlumuuttujia ovat rrost luumäärä sä uitusuuat ussai lamiaattialussa. Molmmat muuttujatyypit ovat äytäössä disrttjä, osa myös oritaatioulmissa halutaa ylsä hlpomma valmistttavuud vuosi rajoittua muutamaa vaihtohtoo. 9

6 Kuva 3 Spoilrid saiti ltoo siivssä. Kohdfutiosi optimoitithtäväll valittii massa, osa s varsii ltootollisuudssa o suuri tuott aattavuut vaiuttava rat omiaisuus. Mitä pimmäsi massa saadaa, sitä parmpi tuottavuus ltoolla o. Lamiaattirat massa voidaa irjoittaa suraavasti: m ρ t, 4 missä ρ t o lmti matriaali tihys, o lmti pita-ala, o yhd rros pasuus lmti alulla, o rrost luumäärä lmti alulla ja o lmtti luumäärä mallissa. Rajoitushtoia i ollut mahdollista äyttää S: mitoitusritritä, jot oli valittava ritrit, joilla optimoidusta ratsta saadaa mahdollisimma samaaltai S: spoilrirat assa. Valittii siirtymärajoitus, jolla ratid jäyyydt saatii vastaavisi sä sai-hilli vaurioritri Hraovich 998, joa stää ovi ysipuolist oritaatioid sytymis optimoiissa. Siirtymärajoitusyhtälö voidaa irjoittaa halutull solmull. Optimoitialgoritmill s ylsä ataa ormratussa muodossa:

7 u u i sall, 5 missä u i sall o solmu i siirtymäompotti ja u o suuri sallittu siirtymäompoti arvo. sai-hilli vaurioritri o Hilli vaurioritristä rityissti omposiittimatriaalill thty variaatio. ässä työssä o äyttty suraavaa muotoa: X X + Y τ + S, 6 missä o rros uituj suutai ormaaläitys lmtissä; o rros uituja vastaa ohtisuora ormaaläitys lmtissä; τ o rros tasoliausjäitys lmtissä X o matriaali sallittu ormaaläitys uituj suuassa, suuruus voi riippua jäitys tumristä; Y o matriaali sallittu ormaaläitys uituja vastaa ohtisuorassa suuassa, suuruus voi riippua jäitys tumristä ja S o matriaali sallittu tasoliausjäitys. Optimoii tulost Kut suraava tauluo rtoo auluo, algoritmilla päästii slvästi yyistä vympää rats. Spoilri ooaismassa o. 5 g pimpi ui yyi spoilrira. Optimoiissa vai lamiaatti massa muuttui, jot o prustltua vrrata paio muutosta yyis spoilri lamiaatti massaa. Optimoidu rat lamiaatti massa o 4,5% pimpi ui S: suuittlma spoilri lamiaatti massa, jot optimoiilla saatii rittäi hyvä tulos.

8 auluo yyis spoilrirat sä optimoii tulosratid ooaismassat Kooaismassa [g] Lamiaatti massa [g] yyi spoilri 4,, Optimoitu spoilri 36, 5, Kosa saavutttu rarataisu i ol täysi vrtailulpoi yyis spoilrirat assa aatmisuutsa vuosi, thtii toii massavrtailu. Vrtailuu otttii muaa vai spoilri ylä- ja alapita ja iistäi jätttii ivli lähisyydssä saitsvat pulttialut pois. Lisäsi muodostttii optimoii tulosratta apua äyttä uusi ra, joa o valmistttavissa ja joa totuttaa S:lla spoilrid mitoittamisssa äytty oldom-ritri. Rat valmistttavuus saavutttii riomalla optimoimalla saatu hiiliuiturrost pioamisjärjstys ja ooamalla lamiaatit uudll sit, ttä saadut lamiaattirrost ovat yhtäismpiä. Samalla thtii myös piiä muutosia joidi osioid oritaatioulmii. Oritaatioulmi järjstysllä i ol suurta mritystä sadwich-ratssa, osa rrost momttivarsill suurmpi tä o ydiai pasuus ui rros täisyys lamiaati sipiasta. Ratll thtii oldom-aalyysi irbusi vaatima mitoitusmtlmä, i juli, joa jäl lamiaattii lisättii rrosia sillä missä ritri i totutuut. ätä jatttii us us oldom-ritri tuli täytttyä oo tarastlualulla. Optimoidu spoilri massa o dllä uvattuj toimpitid jäl dll pimpi ui todllis spoilri massa tarastlualulla. Suraava tauluo auluo sittää optimoii tulosrat, tulosratsta muoatu vrtailurat sä todllis spoilri massa vrtailualulta. auluosta ähdää, ttä vaia toldom-ritri ja lamiaattirrost yhtäistämi ovat paottat vrtailurat massa slvästi suurmmasi ui optimoii tulosrat massa ja vaia vrtailurat alapia massa o jopa suurmpi ui todllis spoilri alapia massa, ooaismassa ylä- ja alapiall o dll pimpi ui todllis spoilri massa. Massasäästö optimoidu tulosrat ja yyis spoilrirat välillä o,6 %. Vastaavasti vrtailuratlla saavutttava massasäästö o, %. auluo Massavrtailu. Vrtailualu äsittää spoilri ylä- ja alapia poislui ivli lähisyydssä saitsvat pulttialut. Yläpita [g] lapita [g] Yhtsä [g] Optimoii tulosra 6,7 5,9,6 Vrtailura 7,44 6,38 3,8 yyi spoilrira 7,93 6,8 4, Yhtvto yössä sovllttii optimoitia omposiittiratid äytäö suuittluthtävää. Sovllttu optimoitialgoritmi ovrgoi hyvi otta huomioo oglma

9 vaiusast disrttiä ja paljo suuittlumuuttujia sisältävää thtävää. Saavutttu rarataisu o ilpailuyyi, osa vrtailuohtaa olvaa spoilrirats oli thty paljo suuittlutyötä, iä ollut odotttavaa päästä sitä vympää rataisuu. Mrittävää oi, ttä rataisu saavutttii opasti ja sisi algoritmia voidaa pitää hyvää apuväliä omposiittilamiaattiratid suuittlussa. LÄHEE baqus/stadard Usr s Maual,. US: Hibbitt, Karlsso & Sors, Ic. ho, M. 3. Discrt Optimiatio of Larg Scal Lamiatd Structurs. ampr: ampr tilli yliopisto. Julaisuja 446 [96 s.] Eschaur, H. & Kosi, J. & Osyca,. 99. Multicritria Dsig Optimiatio. Hidlbrg: Sprigr-Vrlag. [48 s.] Hafta, R. & Gürdal, Z. 99. Elmts of Structural Optimiatio. 3.p. Dordrcht, Hollati: Kluwr cadmic Publishrs. [48 s.] Hraovich, C Mchaics of Fibrous Composits..p. US: Joh Wily & Sos, Ic. [46 s.] Hyr, M.W Strss alysis of Fibr-Riforcd Composit Matrials. US: WCB/McGraw-Hill [67 s.] Olli orja Marus ho Patria roautics Oy., ampr, Filad olli.orja@tut.fi oia Oyj, ampr, Filad marus.aho@oia.com 3

9 Lukumäärien laskemisesta

9 Lukumäärien laskemisesta 9 Luumäärie lasemisesta 9 Biomiertoimet ja osajouoje luumäärä Määritelmä 9 Oletetaa, että, N Biomierroi ilmaisee, uia mota -alioista osajouoa o sellaisella jouolla, jossa o aliota Meritä luetaa yli Lasimesta

Lisätiedot

Palkkielementti hum 3.10.13

Palkkielementti hum 3.10.13 Palilmntti hum.0. Palilmnttjä Tarastllaan tässä sitysssä vain Eulr-Brnoullin palitoriaan prustuvia palilmnttjä. Tässä palitoriassa olttaan, ttä palin poiiliaus säilyy taivutttunain tasona, joa on ohtisuorassa

Lisätiedot

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4) http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.

Lisätiedot

4.7 Todennäköisyysjakaumia

4.7 Todennäköisyysjakaumia MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma

Lisätiedot

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet. a) ristid, puolijohtid ja talli tyypillist rgiakaistaraktt. i) NRGIAKAISTAT: (lktroi sallitut rgiatilat) Kaksiatoi systi: pottiaalirgia atoi väliatka fuktioa pot rpulsiivi kopotti -lktroit hylkivät toisiaa

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k 1. Neljä tuistettavissa oleva hiuase iroaoise jouo ahdolliset eergiatasot ovat 0, ε, ε, ε, 4ε,, jota aii ovat degeeroituattoia. Systeei ooaiseergia o 6ε. sitä aii ahdolliset partitiot ja osoita, että irotiloje

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia

Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia Laseallise obiatoriia perusogelia Varsi oissa tehtävissä, joissa etsitää tietylaiste järjestelyje, jouoje ts luuääriä, o taustalla joi uutaista peruslasetatavoista tai lasetaogelista Tässä esitelläälyhyesti

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen 9/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 9: Usean vapausasteen systeemin liieyhtälöiden johto Newtonin laia äyttäen JOHDANTO Usean vapausasteen systeemillä taroitetaan meaanista systeemiä, jona liietilan uvaamiseen

Lisätiedot

Jäykistävän seinän kestävyys

Jäykistävän seinän kestävyys Esimeri Jäyistävän seinän estävyys 1.0 Kuormitus Jäyistävän seinän ominaisuormat on esitetty alla olevassa uvassa. Laselman ysinertaistamisesi tarastellaan seinästä vain iuna-auon vasemman puoleista osaa,

Lisätiedot

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan 3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa

Lisätiedot

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4

Lisätiedot

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa S-4.7 Fysiia III (EST) Tetti..6. Tarastellaa systeemiä, jossa ullai hiuasella o olme mahdollista eergiatasoa, ε ja ε, missä ε o eräs vaio. Oletetaa, että systeemi oudattaa Maxwell-Boltzma jaaumaa ja, että

Lisätiedot

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1 Luuteoria Harjoitus 1 evät 2011 Alesis Kosi 1 Tehtävä 1 Näytä: jos a ja b ovat positiivisia oonaisluuja joille (a, b) = 1 ja a c, seä lisäsi b c, niin silloin ab c. Vastaus Kosa a c, niin jaollisuuden

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi 02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008 76P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Krtausthtäviä. välikoks, sl 8 Näitä laskuja i laskta laskupäivissä ikä äistä saa laskuharjoituspistitä. Laskut o tarkoitttu laskttaviksi alkutuutoroitiryhmissä, itsks, kavriporukalla

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg Disreeti Matematiia Paja Rataisuja viiolle 5. (28.4-29.4 Jeremias Berg Yleisiä ommeteja: Näissä tehtävissä aia usei rataisua oli ysittäie lasu. Kuitei vastausee olisi hyvä lisätä ommeteja siitä misi jou

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2. Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.

Lisätiedot

Valo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Valo-oppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Valo-oia Haarto & Karhue Valo sähkömageettisia aaltoia Sähkömageettiste aaltoje teoria erustuu Maxwelli yhtälöihi S S E da 0 B da Q (Gaussi laki) 0 (Gaussi laki magetismissa) dφb E ds dt (Faraday laki)

Lisätiedot

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia. HY, MTO / Matemaattiste tieteide adiohjelma Tilastollie päättely II, evät 2018 Harjoitus 6A Rataisuehdotusia Tehtäväsarja I 1. (Moistee tehtävä 5.4) Kauppias myy mäysiemeiä, joide itävyyde väitetää oleva

Lisätiedot

Bassoaapinen. Aloittelevan basistin oppikirja. YAMK (musiikki) Musiikkipedagogi Opinnäytetyö 4.6.2010. Petrus Yli-Tepsa

Bassoaapinen. Aloittelevan basistin oppikirja. YAMK (musiikki) Musiikkipedagogi Opinnäytetyö 4.6.2010. Petrus Yli-Tepsa Bassoaapinn Aloittlvan basistin oppiirja YAMK (musiii) Musiiipdagogi Opinnäyttyö.6. Ptrus Yli-Tpsa Kulttuurialat TIIVISTELMÄSIVU Koulutusohjlma Musiii (YAMK) Suuntautumisvaihtohto Musiiipdagogi Tijä Ptrus

Lisätiedot

Luku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus

Luku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2010 Luu 2. Jatuvuus ja opatisuus 1. Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia

Lisätiedot

Tehtävä 11 : 1. Tehtävä 11 : 2

Tehtävä 11 : 1. Tehtävä 11 : 2 Tehtävä : Käytetää irjaita M luvu ( ) meritsemisee. Satuaisverossa G, p() o yhteesä solmua, jote satuaismuuttuja X mahdollisia arvoja ovat täsmällee jouo0,..., M} aii aliot. Joaie satuaisvero mahdollisista

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 Jussi Mätye ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus-

Lisätiedot

Liite VATT Analyysin lukuun 5

Liite VATT Analyysin lukuun 5 Liit VATT Aalyysi lukuu 5 Tässä liittssä sittää VATT Aalyysissa käytty lasktakhiko yksityiskohdat Liitt lopussa raportoidaa lasklmissa käyttyt ikäprofiilit a paramtriarvot Lasktakhiko raktamis sikuva o

Lisätiedot

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi. / Raaisu Aihee: Avaisaa: Momeiemäfuio Sauaismuuujie muuose ja iide jaauma Kovergessiäsiee ja raja-arvolausee Biomijaauma, Espoeijaauma, Geomerie jaauma, Jaaumaovergessi, Jauva asaie jaauma, Kolmiojaauma,

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali 7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin

Lisätiedot

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Ennen uin mennään varsinaisesti tämän harjoitusen asioihin, otetaan alusi ysi merintäteninen juttu Tarastellaan differenssiyhtälöä y y y 0 Vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ortogonaalisuus ja projektiot

Ortogonaalisuus ja projektiot MA-3450 LAAJA MAEMAIIKKA 5 amperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2007 äydeämme Lama 2: lieaarialgebraa oheisella Ortogoaalisuus ja projetiot Olemme aiaisemmi jo määritelleet, että asi vetoria

Lisätiedot

tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin

tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin S-445 FYSIIKKA III (Sf) Sysy 4, LH, Rataisut LHSf-* Kaasusäiliö o jaettu ahtee osaa, joide välisee eristävää seiämää o tehty iei ymyrämuotoie auo, joa halaisija o D Säiliö molemmissa osissa o helium aasua

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

Vihreiden toimitilojen kysyntä

Vihreiden toimitilojen kysyntä MARKKINAslvitys 00 TOIMITILAT JA YMPÄRISTÖ SUOMESSA Vihrid toimitiloj kysytä (IMAGE) Johdato Dar radr Th cological footprit of buildigs has b discussd i dpth, ad sustaiabl dvlopmt is s as o of th crucial

Lisätiedot

Luku 11. Jatkuvuus ja kompaktisuus

Luku 11. Jatkuvuus ja kompaktisuus 1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2008 Luu 11. Jatuvuus ja opatisuus 11.1 Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia

Lisätiedot

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt Tässä jaksossa käsitllään vaihtovirtapiirjä. Mukana on skä sarjapiirjä ttä linaaripiirjä. Sarjapiirilaskut ovat hkä hlpompia, sillä virta

Lisätiedot

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y 36 5.3 Tuipaalutusen lasenta siitmämenetelmällä 5.3.1 Yleistä Jos paaluvoimia ei voida määittää suoaan tasapainohtälöistä (uten ohdassa 5.), on smsessä staattisesti määäämätön paalutus, jona paaluvoimien

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään

Lisätiedot

NOVITA VENLA: HUVIRETKET-KIRJONEULESUKAT

NOVITA VENLA: HUVIRETKET-KIRJONEULESUKAT r i v H l n o j r i a s NOVITA VENLA: HUVIRETKET-KIRJONEULESUKAT Snnilija Niina Laiinn Kngän oo 38/39 Langanmni Novia Vnla (010) lonnonvaloinn 100 g, (499) hiili vajaa 50 g ja (182) prooli vajaa 50 g Sapio

Lisätiedot

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin: oittut thtavat, kuäittaiiliua äittäätö yhitttii: Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. iirrä oho a

Lisätiedot

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu. L89 Jäittaiiliu. Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. Piirrä i oho a äitläht Thvii kvivaltti. Aa

Lisätiedot

Summien arviointi integraalien avulla

Summien arviointi integraalien avulla Solmu /25 Summi arvioiti itgraali avulla A-Maria Ervall-Hytö Matmatiika ja tilastotit laitos, Hlsigi yliopisto Johdato Molaisia summia voi arvioida itgraali avulla. Itgraalilla saavutttava hyöty o s, ttä

Lisätiedot

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu

Lisätiedot

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2. / ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO : Tasoehän palielementti, osa. NELJÄN VAPAUSASTEEN PALKKIELEMENTTI Kun ahden vapausasteen palielementin solmuihin lisätään loaalin -aselin suuntaiset siirtmämittauset,

Lisätiedot

Kiinteätuottoiset arvopaperit

Kiinteätuottoiset arvopaperit Mat-.34 Ivestoititeoria Kiiteätuottoiset arvopaperit 6..05 Lähtöohtia Lueolla tarasteltii tilateita, joissa yyarvo laseassa äytettävä oro oli aettua ja riippuato aiaperiodista Käytäössä orot äärittyvät

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15 SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle / MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=,

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa

Lisätiedot

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017 KJR-C00 Kontinuumimeaniian perusteet viio 45/017 1. Oloon f t ) alojen onsentraatio [ f ] < g/m ) joessa joa riippuu siis seä paiasta että ajasta. Havaitsija on veneessä ja mittaa onsentraatiota suoraan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

Välipohjan kestävyys. CrossLam Kuhmo CLT. Esimerkki Kuormitus. 2.0 Poikkileikkaus

Välipohjan kestävyys. CrossLam Kuhmo CLT. Esimerkki Kuormitus. 2.0 Poikkileikkaus simeri Välipohjan estävyys.0 Kuormitus Asuinraennusen välipohjan ominaisuormat on esitetty alla olevassa uvassa. Seuraamusluoa on CC K FI,0 (ei esitetä laselmassa. Tässä laselmassa tarastetaan vain ysi

Lisätiedot

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3: Hanoin tornit Oloot n ieoa asetettu olmeen tanoon uvan osoittamalla tavalla (uvassa n = 7). Siirtämällä yhtä ieoa errallaan, ieot on asetettava toiseen tanoon samaan järjestyseen. Isompaa ieoa ei missään

Lisätiedot

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ). HY, MTO / Matemaattiste tieteide adiohjelma Tilastollie päättely II, evät 019 Harjoitus 5B Rataisuehdotusia Tehtäväsarja I 1. (Jatoa Harjoitus 5A tehtävää 4). Moistee esimeri 3.3.3. muaa momettimeetelmä

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0 Tamprn tknillinn yliopisto Tknisn suunnittlun laitos EDE-00 Elmnttimntlmän prustt. Harjoitus 6 Syksy 0. F 00 OpNro 859 L 800 mm M T 85 K K 9 E 05000 MPa Kulmat ja pituudn lämpölaajnmiskrroin α 0.60865

Lisätiedot

ABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN

ABSORBOIVIEN MATERIAALIEN JA REIKÄLEVYJEN SKAALAUS 1 JOHDANTO 2 PERUSSKAALAUS Z A =, (1) A KANAVAÄÄNENVAIMENTIMIEN PIENOISMALLEIHIN BSORBOIVIEN MTERILIEN J REIKÄLEVYJEN SKLUS KNVÄÄNENVIMENTIMIEN PIENOISMLLEIHIN So Uosukainn 1), Hikki Isomoisio 1), Jukka Tanttari 1), Esa Nousiainn 2) 1) VTT PL 1, 244 VTT tunimi.sukunimi@vtt.fi 2) Wärtsilä

Lisätiedot

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki. Hangonsillan kaava-alueen pohjavesiselvitys

Hyvinkään kaupunki. Hangonsillan kaava-alueen pohjavesiselvitys Hyviää pi Hagosilla ava-al pohjavsislvitys Pöyry Filad Oy PL 50 (Jaao 3) FI-01621 Vaa Filad Kotipai Vaa, Filad Y-s 0625905-6 Ph. +358 10 3311 Fasi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Päiväys 13.11.2013 Siv 1

Lisätiedot

OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Syksy 2008

OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan Syksy 2008 OHJ-2300 Johdatus tietojenäsittelyteoriaan Sysy 2008 1 2 Organisaatio & aiataulu Luennot: prof. Tapio Elomaa P1: Ti 14-16 TC 103 ja to 14 16 TC 133 P2: Ti 14-16 TB 219 ja to 12 14 TB 224 26.8. 20.11. Jussi

Lisätiedot

Luku kahden alkuluvun summana

Luku kahden alkuluvun summana Luu ahden aluluvun summana Juho Salmensuu Lahden Lyseon luio Matematiia 008 Tiivistelmä Tutielmassa tarastellaan ysymystä; uina monella eri tavalla annettu parillinen oonaisluu voidaan esittää ahden aluluvun

Lisätiedot

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT

1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,

Lisätiedot

8. Ortogonaaliprojektiot

8. Ortogonaaliprojektiot 44 8 Ortogoaaliprojetiot Avaruus R o eemmäi ui pelä vetoriavaruus, osa siiä o mahdollisuus määritellä vetoreide pituus, välie ulma ja erityisesti ohtisuoruus ähä päästää ottamalla äyttöö vetoreide välie

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1)

SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1) Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt 2 1 SÄHKÖMOTONEN OM 1. Työ tavoittt Tässä työssä tutustut yht tavallisimmista sähköisistä jäitlähtistä; paristoo. Työ simmäisssä osassa mittaat

Lisätiedot

Sauvaelementti hum

Sauvaelementti hum Sauvalmntti hum.9. Yhdn solmuvapausastn sauvalmntti akastllaan kuvan mukaista sauvalmnttiä. Sauvan vasmmassa päässä on sauvan lokaalisolmu numo, jonka -koodinaatti on ja vastaavasti oikassa päässä lokaalisolmu

Lisätiedot

Ruskon Laakeritie 22

Ruskon Laakeritie 22 äi äättä Rs Lri lvsitrstl.... g Sittll sijitt rär rl vl-lll (), issä dll sj vl-l (.) ltvll. lvdt lsvt Rsj yyösjärv j sjärv tt rär. sj vl-l it-l ~ l-l äi äättä.. g Lri vl-lt äi äättä Al läisyydssä lss lv

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:

Lisätiedot

k e s t ä v y y t t ä

k e s t ä v y y t t ä ä v y y ä K i v ä l i K E S T Ä V Y Y T T Ä 2 Släj P 160 L 90 K 158 5005 P=i L=lvy K=r K i Vaa P 140 L 100 K 158 4001 3 K E S T Ä V Y Y T T Ä Paararäi P 120 L 92 K 158 6011 Paaraj P 98 L 100 K 158 6010

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto ja esimerejä ym., osa I G. Gripeberg Aalto-yliopisto. maalisuuta 05 Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Idutioperiaate Relaatiot ja futiot Futiot Iso-O

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT)

TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) 2012/MAT814 ISSN 1797-3457 (vekkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2408-2 TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Vaiheistettu heijastipita valemaalia Joha Ste, Päivi Koivisto, Ato Hujae, Tommi Dufva, VTT,

Lisätiedot

1 4πε. S , FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 2005, LHSf5. Ratkaisut

1 4πε. S , FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 2005, LHSf5. Ratkaisut S-4.46, YSIIKKA IV (Sf Kvät 005, LHSf5. Rataisut LHSf5- (a Litiufluoridilla, Li, on NaCl-rann. Lähinaapuritäisyys on 0,04 n. Las Li:n ohsionrgia olttan, ttä rpulsiosponntti on n = 9. (b Li:n ohsionrgian

Lisätiedot

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5. Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.

Lisätiedot

Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f

Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f 28 2. Futiosarjat Edellä sarjat olivat luusarjoja, joide termit ovat (tässä urssissa) reaaliluuja. Jos termit ovat samasta muuttujasta riippuvia futioita, päädytää futiotermisii sarjoihi. Näide äyttö matematiiassa

Lisätiedot

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1 Eksponenttifunktion määritelmä Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja

Lisätiedot

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.

Lisätiedot

Kuivausrumpu. Tørretumbler. fi, da - FI, DK. Käyttöohje. Brugsanvisning PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807. Lue ehdottomasti tämä käyttöohje

Kuivausrumpu. Tørretumbler. fi, da - FI, DK. Käyttöohje. Brugsanvisning PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807. Lue ehdottomasti tämä käyttöohje Käyttöohj Kuivausrumpu Brugsanvisning Tørrtumblr PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807 Lu hdottomasti tämä käyttöohj fi, da - FI, DK nnn konn asnnusta ja käyttöönottoa. Näin vältät mahdollist vahingot

Lisätiedot

laajennus laajennus alueen rakentamistehokkuutta talotyyppeineen on helppo muuttaa tarvittaessa. laajennus ASUKASTILA laajennus ASUKASTILA

laajennus laajennus alueen rakentamistehokkuutta talotyyppeineen on helppo muuttaa tarvittaessa. laajennus ASUKASTILA laajennus ASUKASTILA a. lmö t a o a a m aa. al mö.. ti.ti.... s s. aa t i............. r i l.. a. asg. i.. dl ap...... rt... irada al aa sia yhtysiä. almiisi vtovoimaist alt, t mrra ja vihti, voidaa liittää parmmi apiist sattvasi.

Lisätiedot

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 J (II.6.9) Päättele, että avaruusvetorit a, b ja c ovat lineaarisesti riippuvat täsmälleen un vetoreiden virittämän suuntaissärmiön tilavuus =. Tuti tällä riteerillä ovato

Lisätiedot

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa Jväslän Ammattioreaoulu, IT-instituutti IXPF24 Fsiia, Kevät 2005, 6 ECTS Opettaja Pasi Repo Valon diffratio hdessä ja ahdessa raossa Laatija - Pasi Vähämartti Vuosiurssi - IST4S1 Teopäivä 2005-2-17 Palautuspäivä

Lisätiedot

MASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ

MASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ AUINRROTALON UUNNITTLU MAIIVIPUUTILALMNTITÄ ini aarimaa ARITHTI AFA AUTUT / ARITHTUURIN LAITO TAMPRN TNILLINN YLIOPITO MODULAA -hanke TAMPRN TNILLINN YLIOPITO. ARITHTUURIN LAITO. AUNTOUUNNITTLU. JULAIU

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Lueto 6 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi ja-erik.holmberg@aalto.fi Määritelmä Tarkasteltava yksikö luotettavuus

Lisätiedot

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I MS-A040 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto ja esimerejä ym., osa I G. Gripeberg Aalto-yliopisto 0. syysuuta 05 Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Prediaattilogiia Idutioperiaate Relaatiot ja

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x) BM20A580 Differetiaalilasketa ja sovellukset Harjoitus 3, Syksy 206. Laske seuraavat itegraalit si(4t + )dt (b) x(x 2 + 00) 000 dx (c) x exp(ix )dx 2. Mitä o y, ku (x ) 2 + y 2 = 2 2, etäpä y? Vastaukset

Lisätiedot

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista Elementtimenetelmän peusteet. KEHÄRAKENTEET. leistä ehäaenteista Kehäaenteen osina oleat palit oiat ottaa astaan aiia annattimen asitusia, jota oat nomaali- ja leiausoima seä taiutus- ja ääntömomentti.

Lisätiedot

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL

Lisätiedot

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset. MAA5. 1 Koe 29.9.2012 Jussi Tyni Valitse 6 tehtävää! Muista tehdä pisteytysruuduo ensimmäisen onseptin yläreunaan! Perustele vastausesi välivaiheilla! 1. Oloon vetorit a 2i 6 j 3 ja b i 4 j 3 a) Määritä

Lisätiedot

Sattuman matematiikkaa III

Sattuman matematiikkaa III Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université

Lisätiedot

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus

3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus 30 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3. Marovin prosessit ja vahva Marovin ominaisuus Aloitamme nyt edellisen appaleen päättäneen esimerin yleistämisen Brownin liieelle. Käymme ysitellen läpi esimerin

Lisätiedot