8.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HANKINNAT MAKSU- JA TAKSAPOLITIIKKA HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET...24 8.4 HANKINNAT...24 8.5 MAKSU- JA TAKSAPOLITIIKKA...25 8.6 HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN PERUSTEET...25 8."

Transkriptio

1 Sisällysluettelo A TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT JOHDANTO KUNNAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET TOIMINTA-AJATUS Kunnan tavoitteet ja painopistealueet Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikat Kunnan menojen ja toimintojen sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin Asuminen ja elinympäristöstä huolehtiminen Peruspalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja eettinen hyödyntäminen Konserniohjaus ja omistajapolitiikka Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Kuntayhteistyö KUNNAN LÄHIVUOSIEN KESKEISET TOIMENPITEET PERUSPALVELUJEN TURVAAMINEN ALUEEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN TOIMENPITEET TYÖPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISEKSI JA LISÄÄMISEKSI MATKAILUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN ASUINKUNTANA MARKKINOINTI KUNNAN OMAISUUDEN KUNNON SÄILYTTÄMINEN TALOUSKEHITYKSEN JA ORGANISAATION UUSIUTUMIS- JA TOIMINTAKY- VYN TURVAAMINEN VAPAA-AIKA, -KULTTUURI -JA NUORISOPALVELUJEN YLLÄPITÄMINEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestön muutokset ja rakenne Työllisyys ELINKEINOTOIMI JA KEHITTÄMISHANKKEET ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN TALOUSSUUNNITELMA SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN HANKKEET MAASEUTUTOIMI TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...18 YLEINEN KUNTATALOUS...18 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Valtionosuudet TALOUSARVIONÄKYMÄT TERVOSSA VUODELLE VEROTULOT VALTIONOSUUDET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA ASETELMA KÄYTTÖSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT

2 8.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HANKINNAT MAKSU- JA TAKSAPOLITIIKKA HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN PERUSTEET TALOUDEN TASAPAINOTUS JA RAHOITUS...25 B HALLINTOKUNNITTAISET JA TULOSALUEKOHTAISET PERUSTELUT JA TAVOIT- TEET KESKUSVAALILAUTAKUNTA TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA MAASEUTUTOIMI TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA SOSIAALITOIMI TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TOIMINNAN OHJAUS JA KEHITTÄMINEN Sosiaalitoimen johtaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras hanke) Uusi terveydenhuoltolaki Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista koskevat ehdotukset Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, KASTE Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishanke Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET SOSIAALIPALVELUT Päivähoito...42 Päivähoidon toiminnalliset tavoitteet Muut lapsiperheiden palvelut Perheoikeudelliset palvelut Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Vanhustenhuolto Kehitysvamma- ja muut vammaispalvelut TOIMEENTULOTURVA JA AIKUISSOSIAALITYÖ Toimeentulotuki Aikuissosiaalityö ja päihdehuolto TERVEYDENHUOLTO SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ SIVISTYSTOIMI

3 1. HALLINTO KOULUTUSTOIMINTA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2011 (KOULUTUSTOIMINTA) JA TALOUSSUUNNITELMA VAPAA-AIKATOIMINTA TEKNINEN TOIMI YMPÄRISTÖTOIMI...69 C KÄYTTÖTALOUSOSA, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA, RAHOITUSLAS- KELMA

4 A TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ TALOUSARVION JA TALOUS- SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 4

5 1. JOHDANTO Paras-hanke on edennyt vuoden 2010 osalta siten, että Tervon kunta on tehnyt vuonna 2009 päätöksen liittymisestä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen Kysteriin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisen Kysterin on määrä aloittaa toimintansa hallinnollisesti vuoden 2011 alusta ja toiminnallisesti vuoden 2012 alusta. Kysterin valmistelutyö on edennyt jäntevästi ja suunnitelmien mukaisesti. Tervon kunta tulee muodostamaan ns. Nilakan palvelualueen yhdessä Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien kanssa. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä tulee purkautumaan vuoden 2012 alusta. Karttulan kunta irtaantuu Kuopion kanssa tehtävän kuntaliitoksen myötä kuntayhtymästä vuoden 2011 alusta lukien. Ympäristöterveydenhuollon (eläinlääkintä, terveystarkastus) osalta Tervo, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi ja Keitele ovat tehneet päätöksen, että Tervon kunta toimii isäntäkuntana vuoden 2012 alusta lukien. Maaseutuhallinnon (maaseutusihteeri) osalta palvelut ostetaan Kuopion kaupungilta v alusta lukien, tehtävässä jatkaa nykyinen maaseutusihteeri. Tervon ja Karttulan yhteinen maaseutulautakunta lakkautetaan Karttulan kuntaliitoksen myötä. Maaseutuhallinto siirtyy osaksi elinkeinojaoston toimintaa. Niin ikään Tervon kunta myy edelleen sosiaalijohtajan palveluita Vesannon kunnalle kahtena päivänä viikossa. Paras-hankkeen ja kuntien voimakkaan toimintaympäristön muutoksen myötä palvelurakenteita ja sitä kautta kulurakenteita joudutaan edelleen tarkastelemaan kustannustehokkuuden näkökulmasta unohtamatta kuitenkaan kuntalaisille suunnattujen palveluiden laatua ja saatavuutta. Lähtökohtana on, että kuntalaisille tarjotaan jatkossakin hyvät peruslähipalvelut. 2. KUNNAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET 2.1. TOIMINTA-AJATUS Tervo tunnetaan itsenäisenä asuinkuntana joka tarjoaa viihtyisän ja turvallisen elinympäristön tuottamalla asukkailleen hyvätasoiset ja hyvälaatuiset peruspalvelut soveltuvin osin yhteistyössä naapurikuntien, kuntayhtymien ja eri toimijoiden kanssa, sekä luomalla toimintaedellytykset monimuotoiselle yritystoiminnalle. Toiminta-ajatuksen mukaisissa kehitysponnisteluissa painopistealueita ovat kysymykset, jotka kunnan menestymisen ja toimintamahdollisuuksien kannalta ovat tärkeitä ja edesauttavat kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämistä. 5

6 2.1.1 Kunnan tavoitteet ja painopistealueet Kunnan toiminta-ajatuksesta johdetut kunnan kehittämisen toiminnalliset tavoitteet ja painopisteet vuosille ovat seuraavat: Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikat Kunnan menojen ja toimintojen sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin Asuminen ja elinympäristöstä huolehtiminen Peruspalveluiden turvaaminen ja tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja eettinen hyödyntäminen Konserniohjaus ja omistajapolitiikka Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Kuntayhteistyö Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikat Kunta toteuttaa käytettävissään olevin resurssein elinkeinopolitiikkaa, jossa korostuu yritystoiminnan perusedellytysten vahvistaminen mm. kehittämisrahastoa hyödyntäen; olemassa olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen (esim. yritysvalmius, koulutus, markkinointi); uusien työpaikkojen synnyttäminen; seutukunnallinen yhteistyö ja elinkeinoneuvonnan ja -palveluiden tarkempi kohdentaminen ja arvottaminen vuosittain yhdessä Sisä-Savon seutuyhtymän kanssa. Naapurikuntien ja seutuyhtymän yhteiset elinkeinoprojektit hyödynnetään; elinkeinorakenteen monipuolistaminen erityisalueina metalliteollisuus, matkailupalvelut, palveluyritykset, kalan- ja marjanjalostus ja puun jatkojalostus; matkailupalvelujen lisääminen ja markkinointi omana/alueellisena yhteistyönä alkavien ja laajenevien yritysten investointien tukeminen; tuotekehitys-, markkinointi- ja koulutushankkeiden tukeminen ja edesauttaminen. Tervon kunnasta kehittyy valtakunnallisestikin näkyvä kalastus-, luonto- ja vesimatkailukunta, jolla on laajemminkin yhtymäkohtia Kuopion alueen ja Itä-Suomen matkailuun. Äyskosken alue on maakunnallisessa suunnitelmassa määritetty yhdeksi tärkeimmistä Pohjois-Savon matkailun kehittämiskohteista. Mahdollisuudet kävijä- ja yöpyjämäärien lisäämiseen alueen yhteisin investointi-, markkinointi- ja kehittämisponnistuksin ovat olemassa. Työpaikkojen lisääntymiseen ovat parhaat mahdollisuudet nimenomaan matkailuyrityksissä tai läheisesti niihin liittyvissä toiminnoissa. Matkailu tukee myös muiden palveluiden kehitystä Kunnan menojen ja toimintojen sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin Tavoitteena suunnitelmakaudella on positiivinen vuosikate ja ylijäämäisten tulosten tekeminen mahdollisten heikkojen talousvuosien puskuriksi. Taloudellisten haasteiden edessä alijäämäisiinkin tilinpäätöksiin on myös varauduttava. 6

7 Velkaantumisaste säilytetään alle koko maan keskimääräisen tason. Lainoitusta käytetään tarpeen mukaan tuottaviin ja merkittäviin investointihankkeisiin. Mikäli kysymys on tuottavista yritysinvestoinneista, velkamäärä voi kohota myös keskimääräistä korkeammaksi. Palvelutuotannon taksat ja maksut pidetään tuotantokustannuksia ja kustannuskehitystä vastaavina. Tarvittaessa kunta luopuu toimintojen kannalta toisarvoisesta käyttöomaisuudesta talouden tasapainon varmistamiseksi Asuminen ja elinympäristöstä huolehtiminen Ylläpidetään viihtyisää ja turvallista elinympäristöä vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen osalta. Kiinnitetään huomiota maankäytön suunnitteluun, maanhankintaan ja kaavoitukseen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Peruspalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Asiakaslähtöisten peruspalveluratkaisujen hakeminen on koko kunnan toimintapolitiikan kulmakiviä. Toiminnalla on tavoitteena varmistaa lähipalvelujen (perusopetus, päivähoito, kotipalvelu, lääkäri- ja neuvolapalvelut, vanhustenhuoltopalvelut, yhdyskuntatekniikan toimivuus ) toimintavarmuus. Kunnan peruspalveluilla toteutetaan oikeutta perusturvallisuuteen muuttuvissa olosuhteissa, ylläpidetään kunnan ja sen asukkaiden toimintakykyä ja pyritään säilyttämään kilpailuasema suhteessa muihin kuntiin. Tavoitteet toteutetaan: omien palveluiden toimintakunnon ylläpitämisellä ja uusimisella, mutta myös ostopalveluin niillä aloilla, missä palvelut voidaan hankkia laadullisesti hyvinä ja kustannustehokkaasti; kehitystä rajoittavien ongelmakohtien ennakoimisella ja ehkäisemisellä mm. ottaen huomioon nuorten ja lapsiperheiden tilanne sekä väestörakenteen muuttuminen vanhusvoittoiseksi; oikeat tuotantotavat ja niiden kehittäminen suuntautuen ennaltaehkäiseviin ja käyttäjälähtöisiin palveluihin, palveluketjujen kehittäminen; paikallisten peruspalveluratkaisujen toteuttaminen yhdessä asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa; kuntien ja kuntayhtymien välisen yhteistyön kehittämisellä kustannustehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja laadukkaasti; tietotekniikan mahdollisuuksien tehokkaalla hyödyntämisellä Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja eettinen hyödyntäminen Maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan mm. bioenergiahankkeilla. Kalatalouden edellytyksiä kehitetään yhdessä maakunnallisten kehittämishankkeiden 7

8 kautta jotka tukevat paikallista kalatalouden yritystoimintaa. Luonnonvarojen käytössä ja hyödyntämisessä otetaan huomioon kestävä kehitys pidemmällä aikajänteellä Konserniohjaus ja omistajapolitiikka Kuntalain 13 :ään on lisätty valtuuston konsernijohtamiseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuuston asemaa kuntakonsernin tavoitteiden asettajana on korostettu ja samalla on selkiytetty erityisesti valtuuston ja hallituksen työnjakoa. Valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Valtuuston ohjaus, joka ensisijaisesti toteutuu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa, ei sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa onkin luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Kuntakonserniin kuuluvan asunto- ja vuokrataloyhtiön toiminnan vakauttaminen tulee toteuttaa niin, että talouden tasapaino voidaan ylläpitää kohtuullisella vuokratasolla. Tavoitteena on säilyttää talouden osalta menojen ja tulojen tasapaino niin, että varaudutaan toiminnassa normaaleihin vuosikunnossapitotöihin sekä tulevaisuudessa tarpeellisten peruskorjaustöiden toteuttamiseen. Yhtiöiden tulee jatkossa varautua myös vanhustenhuollon lisääntymisen kautta siihen, että vuokrataloja tullaan mahdollisesti mukauttamaan vanhustenhuollon tarpeisiin. Vuokrataloille tavoitteeksi asetetaan asuntojen käyttöasteen (vuokrausasteen) pitäminen %:n tasolla Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, työprosessien kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä asioita lähivuosien henkilöstöpolitiikassa, jossa huomioidaan myös henkilöstön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu työvoimasta lähivuosien aikana Kuntayhteistyö Paras-hankkeen ja yhä enenevässä määrin lisääntynyt kuntayhteistyö tulee jatkumaan myös lähivuosien aikana sekä kuntien itsensä valitsemina ratkaisuina tai mahdollisina valtion ohjauksina (Paras-lain jatko, terveydenhuoltolakien muutokset jne.). Näin ollen tulevat vuodet tulevat jatkossakin olemaan tiivistä yhteistyön aikaa jo palveluiden saatavuuden, laadun ja kustannusten näkökulmista. Tämä edellyttää paitsi kunnilta, myös henkilöstöltä valmiuksia muutoksiin ja niiden läpivientiin. 8

9 3. KUNNAN LÄHIVUOSIEN KESKEISET TOIMENPITEET 3.1 PERUSPALVELUJEN TURVAAMINEN Kunta huolehtii erityisesti peruslähipalveluiden saatavuudesta lähellä kuntalaisia ja näiden palveluiden hyvästä laadusta. Peruslähipalveluiden ylläpitäminen ja saatavuus on keskeinen tekijä kunnan väestön kehitykselle ja uusien kuntalaisten saamiseksi kuntaan. Peruslähipalvelut palvelevat myös alueen loma-asukkaita ja matkailijoita. Ilman toimivia peruspalveluita kunnan elinvoimaisuus ja kiinnostavuus uutena asuinkuntana heikkenee. 3.2 ALUEEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Kunta on avoin seudullisille ja maakunnallisille yhteistyöhankkeille. Yhteistyön painopistealueina ovat peruspalvelutuotanto, elinkeinopoliittiset toimenpiteet ja hanketoiminta sekä edunvalvonta. Kuopion kaupunkiseudun suomat mahdollisuudet laajempaa yhteistyötä edellyttävissä tehtäväjärjestelyissä hyödynnetään. Näillä toimenpiteillä voidaan pitemmällä aikajänteellä turvata palvelutuotanto ja säilyttää tärkeimmät peruspalvelut mahdollisimman lähellä tarvitsijoitaan. 3.3 TOIMENPITEET TYÖPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISEKSI JA LISÄÄMI- SEKSI Kunnan ja muuta julkista rahoitusta suunnataan EU:n meneillään olevalla ohjelmakaudella toteutettaviin yrityshankkeisiin ja elinkeinoprojekteihin, kehittämishankkeisiin ja suunnitelmallisuuden tukemiseen sekä yritysten investointien määräaikaiseen tukemiseen. Vuoden 2011 alussa käynnistetään Tervon kunnan elinkeinojen ja kuntapalveluiden kehittämishanke, jolla pyritään alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen niin elinkeinoelämän kun kuntapalveluiden näkökulmista. 3.4 MATKAILUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Äyskosken aluetta kehitetään edelleen matkailukeskuksena mm. luomalla edellytyksiä toiminnoille kaavoituksen kautta. Viimeistään vuoden 2011 aikana vahvistunee Koskiniemen ranta-asemakaava josta on valitettu vuoden 2010 alussa Kuopion hallinto-oikeuteen. Äyskosken alueen kehittämissuunnitelma päivitetään. 3.5 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHIT- TÄMINEN Vuonna 2011 Kysteri aloittaa hallinnollisen toimintansa ja varsinaisen toimintansa vuoden 2012 alusta lukien. Lähtökohta muutoksessa on, että perusterveydenhuollon palvelut säilyvät Tervossa muutoksenkin jälkeen saman tasoisina ja laatuisina. Tavoitteena on, että mm. vuodeosastopalvelut saadaan osin Suonenjoelta Tervon kunnan eteläosan asukkaiden tarpeisiin. Vuodeosastopalvelut tulevat vuoden 2012 alusta keskittymään Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän lakkaamisen ja Kysterin käynnis- 9

10 tymisen myötä Pielavedelle ja Keiteleelle. Tervon terveysasema jatkaa entiseen tapaan toimintaansa ja tulee olemaan osa ns. Nilakan palvelualuetta (Tervo, Vesanto, Pielavesi, Keitele). Kunta on saanut ARA:lta puoltavan rahoituspäätöksen ns. Kanervan palvelutalon rakentamiseen ja valmistelut hankkeen käynnistämiseen on aloitettu vuoden 2010 puolella tavoitteena, että rakennustyöt voidaan käynnistää keväällä Rakentamisen käynnistyminen edellyttää, että rakentamisesta ja rakennuksen ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset (mm. lainanhoitokulut, kiinteistönhoito- ja ylläpitokulut) saadaan katettua rakennuksen käytöstä saatavilla tuotoilla. Sosiaalitoimen yhteistyötä jatketaan Vesannon kunnan kanssa siten, että Tervon kunta myy edelleen sosiaalijohtajan palveluita Vesannolle. 3.6 ASUINKUNTANA MARKKINOINTI Kuntaa markkinoidaan luonnonläheisenä, vesistörikkaana, turvallisena asuinympäristönä ja asuinkuntana etenkin lapsiperheille. Markkinoinnissa painotetaan erilaisista tarpeista lähteviä asumisvaihtoehtoja. Riitniemen asuinalue on saanut vuoden 2010 aikana osakseen suurta mielenkiintoa ja ensimmäiset tonttikaupat ja rakentaminen on aloitettu alueella. Riitniemen asuinalueen kehittämisestä saatujen positiivisten kokemusten myötä aktiivista kaavoitus- ja tonttipolitiikkaa jatketaan. Lisäksi markkinoinnissa korostetaan hyviä ja laadukkaita peruslähipalveluita, terveyden- ja vanhustenhoitoa, perusopetusta, lasten päivähoitopalveluja, vapaa-aikapalveluja, sekä Lohimaan ja Eerikkala-golfin matkailu- ja virkistyspalveluja. 3.7 KUNNAN OMAISUUDEN KUNNON SÄILYTTÄMINEN Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella peruskorjaustoiminnalla huolehditaan kaavateiden, vesihuoltolaitoksen sekä rakennusten käyttökunnon säilyttämisestä ja käyttökelpoisuudesta. Kunnan metsien hoito järjestetään ajan tasalla pidettävän metsäsuunnitelman mukaisesti. 3.8 TALOUSKEHITYKSEN JA ORGANISAATION UUSIUTUMIS- JA TOI- MINTAKYVYN TURVAAMINEN Kunnan toiminnot sopeutetaan käytettävissä olevien tulojen rajaamiin mahdollisuuksiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vuosikatteen pitäminen tasolla joka kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot ja että suunnitelmakaudella pyritään välttämään alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Erityistarkastelun kohteena on käyttötalouden tasapainon turvaaminen. Taloudenhoidon tavoitteena on saavuttaa tasapaino menojen ja tulojen välillä. Työpaikkoja luovan investointitoiminnan kautta hyväksytään kunnan hallittu velkaantuminen tavoitteena kuitenkin, ettei kunnan velkamäärä ylitä valtakunnan keskiarvoa. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät vuonna 2011 vuoden 2010 tasolla. 10

11 3.9 VAPAA-AIKA, -KULTTUURI -JA NUORISOPALVELUJEN YLLÄPITÄMI- NEN Vapaa-aikatoimessa painotetaan palvelujen, liikuntapaikkojen ja tilojen käytön tehostamista tavoitteena saada mahdollisimman suuri osa kuntalaisista aktiivisen harrastusja liikuntatoiminnan piiriin. Tiloja markkinoidaan aktiivisesti edelleen myös kunnan ulkopuoliseen käyttöön. Lasten ja nuorten toiminta ja harrastusedellytyksiä parannetaan mm. Mantun tiloja kehittämällä nuorten käyttöön. Yhteistyötä Sisä-Savon kansalaisopiston kanssa jatketaan ja kirjastoa ylläpidetään kaikenikäisten kuntalaisten ja kesätervolaisten tarpeisiin. 11

12 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Väestön muutokset ja rakenne 4.2 Työllisyys Väestötietojärjestelmän mukaan Tervossa oli asukkaita Heistä miehiä oli 912 (52,29 %) ja naisia 832 (47,71 %). Lokakuun lopussa 2010 kunnassa oli 1702 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan kunnassa on v , v , v ja v asukasta. Ennuste on muuttunut edellisvuodesta kunnalle edullisemmaksi. Tammi - lokakuun 2010 väestön kokonaismuutos oli Tervossa -42 asukasta ja koko Pohjois-Savossa Tervossa syntyneiden enemmyys oli -21, kuntien välinen nettomuutto -25, nettomaahanmuutto 4. Lähtömuutto johtuu ensisijaisesti nuorten aikuisten poismuutosta. Lapsia syntyi Tervoon tammi- lokakuun aikana vain viisi (5). Kunnan väestöstä vuoden 2009 lopussa 10,9 % oli vuotiaita, 61,9 % vuotiaita ja 27,2 % yli 65-vuotiaita. Työllisyystilanne on pysynyt samana edellisvuoteen verrattuna; lokakuussa 2010 työttömyysaste oli kunnassa 10,2 % (lokakuu ,2 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 72. Pohjois-Savossa työttömiä työnhakijoita oli TE-keskuksen tilaston mukaan lokakuussa (mukana lomautetut 728) eli 10,6 % työvoimasta. Tervolaisista työttömistä työnhakijoista alle 20-vuotiaita oli 2, vuotiaita 5, vuotiaita 32 ja yli 50 -vuotiaita 33. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 13. Vajaakuntoisten osuus oli 18. Pohjois-Savon YTY-projektin toimii vuoden 2011 loppuun. Projektin kautta on työllistetty kolme henkilöä vuoden 2010 aikana. Sisä-Savon alueella toimiva Välke-hanke tukee toimillaan vaikeasti työllistettävien työllistymismahdollisuuksia. Äyskosken alueella on suunnitteilla rakennushankkeita, jotka toteutuessaan tarjoavat työtä rakennusalan ammattilaisille. Koskiniemen alueen ranta- asemakaavan tultua lainvoimaiseksi käynnistyy alueella matkailua palvelevien ravintola-, kylpylä-, hotellija vapaa-ajan asuntojen rakentamishanke, jonka toteuduttua tarvitaan uusia työntekijöitä noin

13 5. ELINKEINOTOIMI JA KEHITTÄMISHANKKEET 5.1 ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN Elinkeinotoimen tavoitteena on kehittää kunnassa olevaa yritystoimintaa ja palvelujen tuotantoa, tarjota yritysneuvontapalveluja, sekä luoda toimintaedellytyksiä olemassa olevalle ja uudelle yritystoiminnalle. Elinkeinojen kehittämistä ohjaa kunnanhallituksen elinkeinojaosto. Yritysten neuvonta hoidetaan Sisä-Savon seutuyhtymän toimesta. Elinkeinoasiamies toimii Tervon ja Vesannon kuntien yhteisenä. Seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden ja projektihenkilöstön palvelut ovat yritysten käytössä tarpeiden mukaan. 5.2 TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan painopistealueet Toiminnan keskeisinä painopistealueina ovat olemassa olevien yritysten toiminnan kehittäminen ja sitä kautta työllisyyden lisääminen, uusien yritysten perustaminen, matkailupalvelujen ja matkailun perusedellytysten lisääminen ja parantaminen sekä yritystoimintaan liittyvä markkinointi. Kuntaa kehitetään valtakunnallisesti näkyvänä kalastus-, luonto- ja vesistömatkailukuntana: matkailun markkinointia hoidetaan omien toimenpiteiden lisäksi yhteistyössä kunnan yritysten, valtakunnallisten ja alueellisten markkinointiorganisaatioiden kanssa (Savon Matkailu/Kuopion Matkailupalvelu Oy). Keskeinen tavoite on tunnettavuuden lisääminen ja nykyisen matkailijamäärän kasvattaminen yöpymispalveluja lisäten ja muita matkailupalveluja parantaen. Paikallisten matkailuyritysten ja muun yritystoiminnan verkottumista kannustetaan ja edesautetaan tiiviimmän yhteistyön lisäämiseksi. Kolmannen sektorin toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä kunnan ja yritysten kesken. Talousarviovuosi 2011 Uusia yrityksiä perustetaan 2-3 yritystä/vuosi. Uusia työpaikkoja on tavoitteena aikaansaada 5-10 työpaikkaa/vuosi. Työllisyyden osalta tavoitteena on pitää työttömyysaste enintään työvoimapiirin keskiarvon mukaisena. 13

14 5.3 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN HANKKEET Sisä-Savon seutuyhtymän kautta kunta osallistuu alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Sisä-Savon seutuyhtymän elinkeinopalvelut on tarkoitettu sekä toimiville yrittäjille että yrittäjiksi aikoville. Elinkeinoasiamiesten ja yritysneuvojien palveluja ovat: yritykseen perustamiseen liittyvä neuvonta (yritysidean testaaminen, rahoituksen järjestäminen ja perustamisasiakirjojen ja ilmoitusten laatiminen) kannattavuuslaskelmien laatiminen yhdessä yrittäjän kanssa liiketoimintaan liittyvä neuvonta (mm. markkinointi, tuotesuojaus) tiedonvälitys ja kontaktien etsiminen (mm. kehittämisprojektit, koulutus, työvoimapalvelut, vapaat toimitilat, muut kunnan palvelut) yrittäjän tukeminen yrityksen pulmatilanteissa elinkeinopalvelut pitää yllä Sisä-Savon seudun yritys- ja toimitilaluetteloa. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry toteuttaa Leader-ohjelmaa Ohjelman toiminta-alueena on Suonenjoen kaupunki, Leppävirran, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat sekä kaava-alueen ulkopuolinen osa Varkauden kaupungista. Vuoden 2011 yritystukien myöntämisperiaatteet: 1. Yritysten ensimmäisen nettisivuston valmistustuki 50 % tai enintään 170 /yritys/vuosi 2. Messuosallistumistuki 50 % tai enintään 400 /yritys/vuosi 3. Koulutustuki 50 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 250 /yritys/vuosi 4. Yritysten uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämishankkeiden tuki 50 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 500 /yritys/vuosi Hyväksyttävät kustannukset ovat: ulkopuoliset suunnittelukustannukset prototyypin valmistuskustannukset hankkeeseen liittyvät matkakulut Tuki haettava etukäteen ennen toimenpiteen suorittamista Hanketta ei tueta muun rahoittajan toimesta Mikäli hanke saa myöhemmin rahoituksen esim. TE-keskukselta tai Tekesiltä yms., on maksettu tuki palautettava kunnalle. 5. Uuden, aloittavan yrityksen perustamisraha Perustamisrahaa on haettava aina etukäteen ennen liiketoiminnan aloittamista Perustamisraha maksetaan 6 kk yrityksen varsinaisen kokoaikaisen liiketoiminnan käynnistymisen jälkeen 500 ja 12 kk jälkeen toiset 500. Maksamisen edellytyksenä on, että yrittäjä työskentelee yrityksessä kokoaikaisesti (täysipäiväisesti) ja nostaa siitä käypää palkkaa tai sitä vastaavan määrän varoja yksityisottoina, mikä on näytettävä toteen joko tiliottein tai tilitoimiston antamalla todistuksella. Toimintaansa aloittava yritys ei voi saada kehittämishankkeiden tukea ja starttirahaa samalle liiketoiminnalle yhtä aikaa. 14

15 6. Muut ehdot: Kaikissa tukimuodoissa on huomioitava säädös enintään 75 %:n julkisen tuen osuudesta. Matkakuluina voidaan hyväksyä, jos julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä, verottajan kulloinkin työmatkakuluna hyväksymä kilometrikorvaus. Maksatukset tukien osalta tehdään jo maksettujen tositteiden perusteella. Alv ei ole hyväksyttävä kustannus, jos tuen hakija voi vähentää sen omassa yritystoiminnassaan (verotuksessaan). Yrityksen toimipaikka tulee olla Tervossa. Tukia sovelletaan vuoden 2009 alusta lukien. 15

16 5.4 MAASEUTUTOIMI 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Maaseututoimen tehtävänä ja tavoitteena on valtion maaseutuhallinnon kuntatason tehtävien hoitaminen sekä maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Keskeisin tehtävä on EU-perusteisten ja kansallisten tukien jakaminen niiden saantiin oikeutetuille hakijoille maksatusaikojen puitteissa. Maaseutulautakunnan lakkauduttua vuoden 2010 lopussa maaseututoimen tehtävät on Tervossa sijoitettu elinkeinojaoston alaisuuteen. Tervon kunta on tehnyt sopimuksen Kuopion kaupungin kanssa maaseutuhallintopalveluiden ostamisesta Kuopiolta. Tervon kunnan maatalouslomituspalvelutehtävät hoitaa vuoden 2011 alusta Sydän-Savon lomituspalveluyksikkö Maaningan kunnan hallinnoimana. 2. TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTE- ALUEET Tervossa aktiivitilojen määrä vähenee muutamalla vuosittain. Viljelijöiden ikääntyminen ja jatkajien puute nopeuttavat luopumista. Jatkavien tilojen tilakoko kasvaa vuokrapeltojen myötä. Jatkavien alkutuotantotilojen sekä maaseudun muun uuden yritystoiminnan hankkeita tehostetaan yhteisillä alueellisilla toimilla (mm. yhteishankkeet Sisä-Savossa) käyttäen hyväksi maaseutualueille tarkoitettua ohjelmarahoitusta. Kunta tukee maaseutuyrityksiä myös erilaisin suunnitelma-avustuksin. Erityisesti nuoria pyritään saamaan innostumaan maataloudesta. 3. TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA Maaseututoimen yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa alkaa sopimuksen mukaisesti vuonna Kuntien maaseutuhallintoa ollaan järjestämässä uudelleen. Kuntien on perustettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminta-alueita, joilla toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Yhteisen johdon alaisuudessa tehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä on tehtävä huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään Maaseutuelinkeinojen edistäminen v. 2011, yhteensä Suunnitelma-avustukset : kotieläinjalostussuunnitelmat 40 % tuotantorakennussuunnitelmat rakentamisvuonna 40 % (tuotantotilat, rehu- ja lantavarastot, kotimaisen energian lämpökeskukset) erikoisviljelysuunnitelmat 40 % (mm. marjanviljely, luomuviljely, bioenergiakasvit) viljelysuunnitelmat 40 % salaojitussuunnitelmat 40 % maaseudun pienyritystoiminnan aloittamis- ja kehittämissuunnitelmat 40 % (rakentamis-, tuotanto-, markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelmat) 16

17 metsätaloussuunnitelmat 30 % (korvataan vain Tervon kunnassa kirjoilla olevien maa- ja metsätilanomistajien osalta) Maksullinen lomittaja-apu : korvataan 2,50 euroa/tunti Yleinen edistäminen; yhteistoimintaosuudet Kylätoiminta, määräraha 600 MAASEUTUT. TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maaseututoimi Tunnusluku/mittari Aktiivitilojen lukumäärä, kpl TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS maitotiloja, kpl viljelyssä peltoa, ha ELINKEINOT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

18 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET YLEINEN KUNTATALOUS Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Kuntien menot vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa. 18

19 Kuntien verotulot Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat siedettävällä tasolla vuonna 2009 huomioon ottaen taloudellisen taantuman syvyys. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Valtionosuudet Talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. 19

20 7. TALOUSARVIONÄKYMÄT TERVOSSA VUODELLE VEROTULOT 2011 Verotuloja kertyi vuonna vuonna 2008, 3,884 M. Vuonna 2009 verotuloja kertyi lähes saman verran 3,865 M. Vuodelle 2010 verotuloja arvioidaan kertyvän tilinpäätösennusteen mukaan noin 3,960 M ja vuodelle 2011 verotulokertymäksi arvioidaan 4,013 M. Verotulot kasvavat vuodesta 2010 vuoteen ,3 %, ta 2010 tpe 2010 ta 2011 Kuvio 1. Verotulot yhteensä Tuloveroja (kunnallisvero) arvioidaan kertyvän vuoden 2010 tason mukaan 3,3 M, 0 %, 0, yhteisöverot kasvavat + 10 %, ja kiinteistöverot 5 %, ta 2010 tpe 2010 ta 2011 Kuvio 2. Kunnallisverotulot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2011-2013 (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) Talousarvio 2011 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET

TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET TERVON KUNTA KUNTASTRATEGIA /PAINOPISTEET 2013 2016 TERVON KUNTASTRATEGIA 2013 2016 Tervon kuntastrategia 2013 2016 on konkreettinen asiakirja, mikä sisältää kunnan toiminta-ajatuksen, painopisteet valtuustokaudelle

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2010-2012 (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) Talousarvio 2010 Kunnanvaltuusto 16.12.2009 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa.

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. KUNNANHALLITUS Taloussuunnitelma 2016-2018 1 Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2007-2009 Talousarvio 2007

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2007-2009 Talousarvio 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2007-2009 Talousarvio 2007 Kunnanvaltuusto 18.12.2006 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot