8.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HANKINNAT MAKSU- JA TAKSAPOLITIIKKA HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN PERUSTEET

Transkriptio

1 Sisällysluettelo A TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT JOHDANTO KUNNAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET TOIMINTA-AJATUS Kunnan tavoitteet ja painopistealueet Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikat Kunnan menojen ja toimintojen sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin Asuminen ja elinympäristöstä huolehtiminen Peruspalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja eettinen hyödyntäminen Konserniohjaus ja omistajapolitiikka Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Kuntayhteistyö KUNNAN LÄHIVUOSIEN KESKEISET TOIMENPITEET PERUSPALVELUJEN TURVAAMINEN ALUEEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN TOIMENPITEET TYÖPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISEKSI JA LISÄÄMISEKSI MATKAILUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN ASUINKUNTANA MARKKINOINTI KUNNAN OMAISUUDEN KUNNON SÄILYTTÄMINEN TALOUSKEHITYKSEN JA ORGANISAATION UUSIUTUMIS- JA TOIMINTAKY- VYN TURVAAMINEN VAPAA-AIKA, -KULTTUURI -JA NUORISOPALVELUJEN YLLÄPITÄMINEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Väestön muutokset ja rakenne Työllisyys ELINKEINOTOIMI JA KEHITTÄMISHANKKEET ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN TALOUSSUUNNITELMA SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN HANKKEET MAASEUTUTOIMI TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...18 YLEINEN KUNTATALOUS...18 Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Valtionosuudet TALOUSARVIONÄKYMÄT TERVOSSA VUODELLE VEROTULOT VALTIONOSUUDET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA ASETELMA KÄYTTÖSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT

2 8.3 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET HANKINNAT MAKSU- JA TAKSAPOLITIIKKA HENKILÖSTÖKUSTANNUSTEN PERUSTEET TALOUDEN TASAPAINOTUS JA RAHOITUS...25 B HALLINTOKUNNITTAISET JA TULOSALUEKOHTAISET PERUSTELUT JA TAVOIT- TEET KESKUSVAALILAUTAKUNTA TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA MAASEUTUTOIMI TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA SOSIAALITOIMI TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS TOIMINNAN OHJAUS JA KEHITTÄMINEN Sosiaalitoimen johtaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus (Paras hanke) Uusi terveydenhuoltolaki Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista koskevat ehdotukset Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, KASTE Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishanke Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET SOSIAALIPALVELUT Päivähoito...42 Päivähoidon toiminnalliset tavoitteet Muut lapsiperheiden palvelut Perheoikeudelliset palvelut Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Vanhustenhuolto Kehitysvamma- ja muut vammaispalvelut TOIMEENTULOTURVA JA AIKUISSOSIAALITYÖ Toimeentulotuki Aikuissosiaalityö ja päihdehuolto TERVEYDENHUOLTO SOSIAALILAUTAKUNTA YHTEENSÄ SIVISTYSTOIMI

3 1. HALLINTO KOULUTUSTOIMINTA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2011 (KOULUTUSTOIMINTA) JA TALOUSSUUNNITELMA VAPAA-AIKATOIMINTA TEKNINEN TOIMI YMPÄRISTÖTOIMI...69 C KÄYTTÖTALOUSOSA, TULOSLASKELMAOSA, INVESTOINTIOSA, RAHOITUSLAS- KELMA

4 A TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT SEKÄ TALOUSARVION JA TALOUS- SUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 4

5 1. JOHDANTO Paras-hanke on edennyt vuoden 2010 osalta siten, että Tervon kunta on tehnyt vuonna 2009 päätöksen liittymisestä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen Kysteriin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisen Kysterin on määrä aloittaa toimintansa hallinnollisesti vuoden 2011 alusta ja toiminnallisesti vuoden 2012 alusta. Kysterin valmistelutyö on edennyt jäntevästi ja suunnitelmien mukaisesti. Tervon kunta tulee muodostamaan ns. Nilakan palvelualueen yhdessä Pielaveden, Keiteleen ja Vesannon kuntien kanssa. Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä tulee purkautumaan vuoden 2012 alusta. Karttulan kunta irtaantuu Kuopion kanssa tehtävän kuntaliitoksen myötä kuntayhtymästä vuoden 2011 alusta lukien. Ympäristöterveydenhuollon (eläinlääkintä, terveystarkastus) osalta Tervo, Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Pielavesi ja Keitele ovat tehneet päätöksen, että Tervon kunta toimii isäntäkuntana vuoden 2012 alusta lukien. Maaseutuhallinnon (maaseutusihteeri) osalta palvelut ostetaan Kuopion kaupungilta v alusta lukien, tehtävässä jatkaa nykyinen maaseutusihteeri. Tervon ja Karttulan yhteinen maaseutulautakunta lakkautetaan Karttulan kuntaliitoksen myötä. Maaseutuhallinto siirtyy osaksi elinkeinojaoston toimintaa. Niin ikään Tervon kunta myy edelleen sosiaalijohtajan palveluita Vesannon kunnalle kahtena päivänä viikossa. Paras-hankkeen ja kuntien voimakkaan toimintaympäristön muutoksen myötä palvelurakenteita ja sitä kautta kulurakenteita joudutaan edelleen tarkastelemaan kustannustehokkuuden näkökulmasta unohtamatta kuitenkaan kuntalaisille suunnattujen palveluiden laatua ja saatavuutta. Lähtökohtana on, että kuntalaisille tarjotaan jatkossakin hyvät peruslähipalvelut. 2. KUNNAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEALUEET 2.1. TOIMINTA-AJATUS Tervo tunnetaan itsenäisenä asuinkuntana joka tarjoaa viihtyisän ja turvallisen elinympäristön tuottamalla asukkailleen hyvätasoiset ja hyvälaatuiset peruspalvelut soveltuvin osin yhteistyössä naapurikuntien, kuntayhtymien ja eri toimijoiden kanssa, sekä luomalla toimintaedellytykset monimuotoiselle yritystoiminnalle. Toiminta-ajatuksen mukaisissa kehitysponnisteluissa painopistealueita ovat kysymykset, jotka kunnan menestymisen ja toimintamahdollisuuksien kannalta ovat tärkeitä ja edesauttavat kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämistä. 5

6 2.1.1 Kunnan tavoitteet ja painopistealueet Kunnan toiminta-ajatuksesta johdetut kunnan kehittämisen toiminnalliset tavoitteet ja painopisteet vuosille ovat seuraavat: Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikat Kunnan menojen ja toimintojen sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin Asuminen ja elinympäristöstä huolehtiminen Peruspalveluiden turvaaminen ja tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja eettinen hyödyntäminen Konserniohjaus ja omistajapolitiikka Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Kuntayhteistyö Elinkeinojen kehittäminen ja työpaikat Kunta toteuttaa käytettävissään olevin resurssein elinkeinopolitiikkaa, jossa korostuu yritystoiminnan perusedellytysten vahvistaminen mm. kehittämisrahastoa hyödyntäen; olemassa olevan yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen (esim. yritysvalmius, koulutus, markkinointi); uusien työpaikkojen synnyttäminen; seutukunnallinen yhteistyö ja elinkeinoneuvonnan ja -palveluiden tarkempi kohdentaminen ja arvottaminen vuosittain yhdessä Sisä-Savon seutuyhtymän kanssa. Naapurikuntien ja seutuyhtymän yhteiset elinkeinoprojektit hyödynnetään; elinkeinorakenteen monipuolistaminen erityisalueina metalliteollisuus, matkailupalvelut, palveluyritykset, kalan- ja marjanjalostus ja puun jatkojalostus; matkailupalvelujen lisääminen ja markkinointi omana/alueellisena yhteistyönä alkavien ja laajenevien yritysten investointien tukeminen; tuotekehitys-, markkinointi- ja koulutushankkeiden tukeminen ja edesauttaminen. Tervon kunnasta kehittyy valtakunnallisestikin näkyvä kalastus-, luonto- ja vesimatkailukunta, jolla on laajemminkin yhtymäkohtia Kuopion alueen ja Itä-Suomen matkailuun. Äyskosken alue on maakunnallisessa suunnitelmassa määritetty yhdeksi tärkeimmistä Pohjois-Savon matkailun kehittämiskohteista. Mahdollisuudet kävijä- ja yöpyjämäärien lisäämiseen alueen yhteisin investointi-, markkinointi- ja kehittämisponnistuksin ovat olemassa. Työpaikkojen lisääntymiseen ovat parhaat mahdollisuudet nimenomaan matkailuyrityksissä tai läheisesti niihin liittyvissä toiminnoissa. Matkailu tukee myös muiden palveluiden kehitystä Kunnan menojen ja toimintojen sopeuttaminen taloudellisiin mahdollisuuksiin Tavoitteena suunnitelmakaudella on positiivinen vuosikate ja ylijäämäisten tulosten tekeminen mahdollisten heikkojen talousvuosien puskuriksi. Taloudellisten haasteiden edessä alijäämäisiinkin tilinpäätöksiin on myös varauduttava. 6

7 Velkaantumisaste säilytetään alle koko maan keskimääräisen tason. Lainoitusta käytetään tarpeen mukaan tuottaviin ja merkittäviin investointihankkeisiin. Mikäli kysymys on tuottavista yritysinvestoinneista, velkamäärä voi kohota myös keskimääräistä korkeammaksi. Palvelutuotannon taksat ja maksut pidetään tuotantokustannuksia ja kustannuskehitystä vastaavina. Tarvittaessa kunta luopuu toimintojen kannalta toisarvoisesta käyttöomaisuudesta talouden tasapainon varmistamiseksi Asuminen ja elinympäristöstä huolehtiminen Ylläpidetään viihtyisää ja turvallista elinympäristöä vakituisen asumisen ja vapaa-ajan asumisen osalta. Kiinnitetään huomiota maankäytön suunnitteluun, maanhankintaan ja kaavoitukseen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Peruspalvelujen tuottaminen taloudellisesti ja tehokkaasti Asiakaslähtöisten peruspalveluratkaisujen hakeminen on koko kunnan toimintapolitiikan kulmakiviä. Toiminnalla on tavoitteena varmistaa lähipalvelujen (perusopetus, päivähoito, kotipalvelu, lääkäri- ja neuvolapalvelut, vanhustenhuoltopalvelut, yhdyskuntatekniikan toimivuus ) toimintavarmuus. Kunnan peruspalveluilla toteutetaan oikeutta perusturvallisuuteen muuttuvissa olosuhteissa, ylläpidetään kunnan ja sen asukkaiden toimintakykyä ja pyritään säilyttämään kilpailuasema suhteessa muihin kuntiin. Tavoitteet toteutetaan: omien palveluiden toimintakunnon ylläpitämisellä ja uusimisella, mutta myös ostopalveluin niillä aloilla, missä palvelut voidaan hankkia laadullisesti hyvinä ja kustannustehokkaasti; kehitystä rajoittavien ongelmakohtien ennakoimisella ja ehkäisemisellä mm. ottaen huomioon nuorten ja lapsiperheiden tilanne sekä väestörakenteen muuttuminen vanhusvoittoiseksi; oikeat tuotantotavat ja niiden kehittäminen suuntautuen ennaltaehkäiseviin ja käyttäjälähtöisiin palveluihin, palveluketjujen kehittäminen; paikallisten peruspalveluratkaisujen toteuttaminen yhdessä asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa; kuntien ja kuntayhtymien välisen yhteistyön kehittämisellä kustannustehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja laadukkaasti; tietotekniikan mahdollisuuksien tehokkaalla hyödyntämisellä Luonnonvarojen kestävä, taloudellinen ja eettinen hyödyntäminen Maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan mm. bioenergiahankkeilla. Kalatalouden edellytyksiä kehitetään yhdessä maakunnallisten kehittämishankkeiden 7

8 kautta jotka tukevat paikallista kalatalouden yritystoimintaa. Luonnonvarojen käytössä ja hyödyntämisessä otetaan huomioon kestävä kehitys pidemmällä aikajänteellä Konserniohjaus ja omistajapolitiikka Kuntalain 13 :ään on lisätty valtuuston konsernijohtamiseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuuston asemaa kuntakonsernin tavoitteiden asettajana on korostettu ja samalla on selkiytetty erityisesti valtuuston ja hallituksen työnjakoa. Valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Valtuuston ohjaus, joka ensisijaisesti toteutuu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa, ei sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa onkin luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Kuntakonserniin kuuluvan asunto- ja vuokrataloyhtiön toiminnan vakauttaminen tulee toteuttaa niin, että talouden tasapaino voidaan ylläpitää kohtuullisella vuokratasolla. Tavoitteena on säilyttää talouden osalta menojen ja tulojen tasapaino niin, että varaudutaan toiminnassa normaaleihin vuosikunnossapitotöihin sekä tulevaisuudessa tarpeellisten peruskorjaustöiden toteuttamiseen. Yhtiöiden tulee jatkossa varautua myös vanhustenhuollon lisääntymisen kautta siihen, että vuokrataloja tullaan mahdollisesti mukauttamaan vanhustenhuollon tarpeisiin. Vuokrataloille tavoitteeksi asetetaan asuntojen käyttöasteen (vuokrausasteen) pitäminen %:n tasolla Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, työprosessien kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä asioita lähivuosien henkilöstöpolitiikassa, jossa huomioidaan myös henkilöstön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu työvoimasta lähivuosien aikana Kuntayhteistyö Paras-hankkeen ja yhä enenevässä määrin lisääntynyt kuntayhteistyö tulee jatkumaan myös lähivuosien aikana sekä kuntien itsensä valitsemina ratkaisuina tai mahdollisina valtion ohjauksina (Paras-lain jatko, terveydenhuoltolakien muutokset jne.). Näin ollen tulevat vuodet tulevat jatkossakin olemaan tiivistä yhteistyön aikaa jo palveluiden saatavuuden, laadun ja kustannusten näkökulmista. Tämä edellyttää paitsi kunnilta, myös henkilöstöltä valmiuksia muutoksiin ja niiden läpivientiin. 8

9 3. KUNNAN LÄHIVUOSIEN KESKEISET TOIMENPITEET 3.1 PERUSPALVELUJEN TURVAAMINEN Kunta huolehtii erityisesti peruslähipalveluiden saatavuudesta lähellä kuntalaisia ja näiden palveluiden hyvästä laadusta. Peruslähipalveluiden ylläpitäminen ja saatavuus on keskeinen tekijä kunnan väestön kehitykselle ja uusien kuntalaisten saamiseksi kuntaan. Peruslähipalvelut palvelevat myös alueen loma-asukkaita ja matkailijoita. Ilman toimivia peruspalveluita kunnan elinvoimaisuus ja kiinnostavuus uutena asuinkuntana heikkenee. 3.2 ALUEEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Kunta on avoin seudullisille ja maakunnallisille yhteistyöhankkeille. Yhteistyön painopistealueina ovat peruspalvelutuotanto, elinkeinopoliittiset toimenpiteet ja hanketoiminta sekä edunvalvonta. Kuopion kaupunkiseudun suomat mahdollisuudet laajempaa yhteistyötä edellyttävissä tehtäväjärjestelyissä hyödynnetään. Näillä toimenpiteillä voidaan pitemmällä aikajänteellä turvata palvelutuotanto ja säilyttää tärkeimmät peruspalvelut mahdollisimman lähellä tarvitsijoitaan. 3.3 TOIMENPITEET TYÖPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISEKSI JA LISÄÄMI- SEKSI Kunnan ja muuta julkista rahoitusta suunnataan EU:n meneillään olevalla ohjelmakaudella toteutettaviin yrityshankkeisiin ja elinkeinoprojekteihin, kehittämishankkeisiin ja suunnitelmallisuuden tukemiseen sekä yritysten investointien määräaikaiseen tukemiseen. Vuoden 2011 alussa käynnistetään Tervon kunnan elinkeinojen ja kuntapalveluiden kehittämishanke, jolla pyritään alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen niin elinkeinoelämän kun kuntapalveluiden näkökulmista. 3.4 MATKAILUN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Äyskosken aluetta kehitetään edelleen matkailukeskuksena mm. luomalla edellytyksiä toiminnoille kaavoituksen kautta. Viimeistään vuoden 2011 aikana vahvistunee Koskiniemen ranta-asemakaava josta on valitettu vuoden 2010 alussa Kuopion hallinto-oikeuteen. Äyskosken alueen kehittämissuunnitelma päivitetään. 3.5 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHIT- TÄMINEN Vuonna 2011 Kysteri aloittaa hallinnollisen toimintansa ja varsinaisen toimintansa vuoden 2012 alusta lukien. Lähtökohta muutoksessa on, että perusterveydenhuollon palvelut säilyvät Tervossa muutoksenkin jälkeen saman tasoisina ja laatuisina. Tavoitteena on, että mm. vuodeosastopalvelut saadaan osin Suonenjoelta Tervon kunnan eteläosan asukkaiden tarpeisiin. Vuodeosastopalvelut tulevat vuoden 2012 alusta keskittymään Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän lakkaamisen ja Kysterin käynnis- 9

10 tymisen myötä Pielavedelle ja Keiteleelle. Tervon terveysasema jatkaa entiseen tapaan toimintaansa ja tulee olemaan osa ns. Nilakan palvelualuetta (Tervo, Vesanto, Pielavesi, Keitele). Kunta on saanut ARA:lta puoltavan rahoituspäätöksen ns. Kanervan palvelutalon rakentamiseen ja valmistelut hankkeen käynnistämiseen on aloitettu vuoden 2010 puolella tavoitteena, että rakennustyöt voidaan käynnistää keväällä Rakentamisen käynnistyminen edellyttää, että rakentamisesta ja rakennuksen ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset (mm. lainanhoitokulut, kiinteistönhoito- ja ylläpitokulut) saadaan katettua rakennuksen käytöstä saatavilla tuotoilla. Sosiaalitoimen yhteistyötä jatketaan Vesannon kunnan kanssa siten, että Tervon kunta myy edelleen sosiaalijohtajan palveluita Vesannolle. 3.6 ASUINKUNTANA MARKKINOINTI Kuntaa markkinoidaan luonnonläheisenä, vesistörikkaana, turvallisena asuinympäristönä ja asuinkuntana etenkin lapsiperheille. Markkinoinnissa painotetaan erilaisista tarpeista lähteviä asumisvaihtoehtoja. Riitniemen asuinalue on saanut vuoden 2010 aikana osakseen suurta mielenkiintoa ja ensimmäiset tonttikaupat ja rakentaminen on aloitettu alueella. Riitniemen asuinalueen kehittämisestä saatujen positiivisten kokemusten myötä aktiivista kaavoitus- ja tonttipolitiikkaa jatketaan. Lisäksi markkinoinnissa korostetaan hyviä ja laadukkaita peruslähipalveluita, terveyden- ja vanhustenhoitoa, perusopetusta, lasten päivähoitopalveluja, vapaa-aikapalveluja, sekä Lohimaan ja Eerikkala-golfin matkailu- ja virkistyspalveluja. 3.7 KUNNAN OMAISUUDEN KUNNON SÄILYTTÄMINEN Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella peruskorjaustoiminnalla huolehditaan kaavateiden, vesihuoltolaitoksen sekä rakennusten käyttökunnon säilyttämisestä ja käyttökelpoisuudesta. Kunnan metsien hoito järjestetään ajan tasalla pidettävän metsäsuunnitelman mukaisesti. 3.8 TALOUSKEHITYKSEN JA ORGANISAATION UUSIUTUMIS- JA TOI- MINTAKYVYN TURVAAMINEN Kunnan toiminnot sopeutetaan käytettävissä olevien tulojen rajaamiin mahdollisuuksiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vuosikatteen pitäminen tasolla joka kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot ja että suunnitelmakaudella pyritään välttämään alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Erityistarkastelun kohteena on käyttötalouden tasapainon turvaaminen. Taloudenhoidon tavoitteena on saavuttaa tasapaino menojen ja tulojen välillä. Työpaikkoja luovan investointitoiminnan kautta hyväksytään kunnan hallittu velkaantuminen tavoitteena kuitenkin, ettei kunnan velkamäärä ylitä valtakunnan keskiarvoa. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät vuonna 2011 vuoden 2010 tasolla. 10

11 3.9 VAPAA-AIKA, -KULTTUURI -JA NUORISOPALVELUJEN YLLÄPITÄMI- NEN Vapaa-aikatoimessa painotetaan palvelujen, liikuntapaikkojen ja tilojen käytön tehostamista tavoitteena saada mahdollisimman suuri osa kuntalaisista aktiivisen harrastusja liikuntatoiminnan piiriin. Tiloja markkinoidaan aktiivisesti edelleen myös kunnan ulkopuoliseen käyttöön. Lasten ja nuorten toiminta ja harrastusedellytyksiä parannetaan mm. Mantun tiloja kehittämällä nuorten käyttöön. Yhteistyötä Sisä-Savon kansalaisopiston kanssa jatketaan ja kirjastoa ylläpidetään kaikenikäisten kuntalaisten ja kesätervolaisten tarpeisiin. 11

12 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Väestön muutokset ja rakenne 4.2 Työllisyys Väestötietojärjestelmän mukaan Tervossa oli asukkaita Heistä miehiä oli 912 (52,29 %) ja naisia 832 (47,71 %). Lokakuun lopussa 2010 kunnassa oli 1702 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan kunnassa on v , v , v ja v asukasta. Ennuste on muuttunut edellisvuodesta kunnalle edullisemmaksi. Tammi - lokakuun 2010 väestön kokonaismuutos oli Tervossa -42 asukasta ja koko Pohjois-Savossa Tervossa syntyneiden enemmyys oli -21, kuntien välinen nettomuutto -25, nettomaahanmuutto 4. Lähtömuutto johtuu ensisijaisesti nuorten aikuisten poismuutosta. Lapsia syntyi Tervoon tammi- lokakuun aikana vain viisi (5). Kunnan väestöstä vuoden 2009 lopussa 10,9 % oli vuotiaita, 61,9 % vuotiaita ja 27,2 % yli 65-vuotiaita. Työllisyystilanne on pysynyt samana edellisvuoteen verrattuna; lokakuussa 2010 työttömyysaste oli kunnassa 10,2 % (lokakuu ,2 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 72. Pohjois-Savossa työttömiä työnhakijoita oli TE-keskuksen tilaston mukaan lokakuussa (mukana lomautetut 728) eli 10,6 % työvoimasta. Tervolaisista työttömistä työnhakijoista alle 20-vuotiaita oli 2, vuotiaita 5, vuotiaita 32 ja yli 50 -vuotiaita 33. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 13. Vajaakuntoisten osuus oli 18. Pohjois-Savon YTY-projektin toimii vuoden 2011 loppuun. Projektin kautta on työllistetty kolme henkilöä vuoden 2010 aikana. Sisä-Savon alueella toimiva Välke-hanke tukee toimillaan vaikeasti työllistettävien työllistymismahdollisuuksia. Äyskosken alueella on suunnitteilla rakennushankkeita, jotka toteutuessaan tarjoavat työtä rakennusalan ammattilaisille. Koskiniemen alueen ranta- asemakaavan tultua lainvoimaiseksi käynnistyy alueella matkailua palvelevien ravintola-, kylpylä-, hotellija vapaa-ajan asuntojen rakentamishanke, jonka toteuduttua tarvitaan uusia työntekijöitä noin

13 5. ELINKEINOTOIMI JA KEHITTÄMISHANKKEET 5.1 ELINKEINOELÄMÄN EDISTÄMINEN Elinkeinotoimen tavoitteena on kehittää kunnassa olevaa yritystoimintaa ja palvelujen tuotantoa, tarjota yritysneuvontapalveluja, sekä luoda toimintaedellytyksiä olemassa olevalle ja uudelle yritystoiminnalle. Elinkeinojen kehittämistä ohjaa kunnanhallituksen elinkeinojaosto. Yritysten neuvonta hoidetaan Sisä-Savon seutuyhtymän toimesta. Elinkeinoasiamies toimii Tervon ja Vesannon kuntien yhteisenä. Seutuyhtymän muiden asiantuntijoiden ja projektihenkilöstön palvelut ovat yritysten käytössä tarpeiden mukaan. 5.2 TALOUSSUUNNITELMA Toiminnan painopistealueet Toiminnan keskeisinä painopistealueina ovat olemassa olevien yritysten toiminnan kehittäminen ja sitä kautta työllisyyden lisääminen, uusien yritysten perustaminen, matkailupalvelujen ja matkailun perusedellytysten lisääminen ja parantaminen sekä yritystoimintaan liittyvä markkinointi. Kuntaa kehitetään valtakunnallisesti näkyvänä kalastus-, luonto- ja vesistömatkailukuntana: matkailun markkinointia hoidetaan omien toimenpiteiden lisäksi yhteistyössä kunnan yritysten, valtakunnallisten ja alueellisten markkinointiorganisaatioiden kanssa (Savon Matkailu/Kuopion Matkailupalvelu Oy). Keskeinen tavoite on tunnettavuuden lisääminen ja nykyisen matkailijamäärän kasvattaminen yöpymispalveluja lisäten ja muita matkailupalveluja parantaen. Paikallisten matkailuyritysten ja muun yritystoiminnan verkottumista kannustetaan ja edesautetaan tiiviimmän yhteistyön lisäämiseksi. Kolmannen sektorin toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä kunnan ja yritysten kesken. Talousarviovuosi 2011 Uusia yrityksiä perustetaan 2-3 yritystä/vuosi. Uusia työpaikkoja on tavoitteena aikaansaada 5-10 työpaikkaa/vuosi. Työllisyyden osalta tavoitteena on pitää työttömyysaste enintään työvoimapiirin keskiarvon mukaisena. 13

14 5.3 SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN HANKKEET Sisä-Savon seutuyhtymän kautta kunta osallistuu alueellisiin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Sisä-Savon seutuyhtymän elinkeinopalvelut on tarkoitettu sekä toimiville yrittäjille että yrittäjiksi aikoville. Elinkeinoasiamiesten ja yritysneuvojien palveluja ovat: yritykseen perustamiseen liittyvä neuvonta (yritysidean testaaminen, rahoituksen järjestäminen ja perustamisasiakirjojen ja ilmoitusten laatiminen) kannattavuuslaskelmien laatiminen yhdessä yrittäjän kanssa liiketoimintaan liittyvä neuvonta (mm. markkinointi, tuotesuojaus) tiedonvälitys ja kontaktien etsiminen (mm. kehittämisprojektit, koulutus, työvoimapalvelut, vapaat toimitilat, muut kunnan palvelut) yrittäjän tukeminen yrityksen pulmatilanteissa elinkeinopalvelut pitää yllä Sisä-Savon seudun yritys- ja toimitilaluetteloa. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry toteuttaa Leader-ohjelmaa Ohjelman toiminta-alueena on Suonenjoen kaupunki, Leppävirran, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnat sekä kaava-alueen ulkopuolinen osa Varkauden kaupungista. Vuoden 2011 yritystukien myöntämisperiaatteet: 1. Yritysten ensimmäisen nettisivuston valmistustuki 50 % tai enintään 170 /yritys/vuosi 2. Messuosallistumistuki 50 % tai enintään 400 /yritys/vuosi 3. Koulutustuki 50 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 250 /yritys/vuosi 4. Yritysten uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämishankkeiden tuki 50 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 500 /yritys/vuosi Hyväksyttävät kustannukset ovat: ulkopuoliset suunnittelukustannukset prototyypin valmistuskustannukset hankkeeseen liittyvät matkakulut Tuki haettava etukäteen ennen toimenpiteen suorittamista Hanketta ei tueta muun rahoittajan toimesta Mikäli hanke saa myöhemmin rahoituksen esim. TE-keskukselta tai Tekesiltä yms., on maksettu tuki palautettava kunnalle. 5. Uuden, aloittavan yrityksen perustamisraha Perustamisrahaa on haettava aina etukäteen ennen liiketoiminnan aloittamista Perustamisraha maksetaan 6 kk yrityksen varsinaisen kokoaikaisen liiketoiminnan käynnistymisen jälkeen 500 ja 12 kk jälkeen toiset 500. Maksamisen edellytyksenä on, että yrittäjä työskentelee yrityksessä kokoaikaisesti (täysipäiväisesti) ja nostaa siitä käypää palkkaa tai sitä vastaavan määrän varoja yksityisottoina, mikä on näytettävä toteen joko tiliottein tai tilitoimiston antamalla todistuksella. Toimintaansa aloittava yritys ei voi saada kehittämishankkeiden tukea ja starttirahaa samalle liiketoiminnalle yhtä aikaa. 14

15 6. Muut ehdot: Kaikissa tukimuodoissa on huomioitava säädös enintään 75 %:n julkisen tuen osuudesta. Matkakuluina voidaan hyväksyä, jos julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä, verottajan kulloinkin työmatkakuluna hyväksymä kilometrikorvaus. Maksatukset tukien osalta tehdään jo maksettujen tositteiden perusteella. Alv ei ole hyväksyttävä kustannus, jos tuen hakija voi vähentää sen omassa yritystoiminnassaan (verotuksessaan). Yrityksen toimipaikka tulee olla Tervossa. Tukia sovelletaan vuoden 2009 alusta lukien. 15

16 5.4 MAASEUTUTOIMI 1. TOIMINNAN KUVAUS / TOIMINTA-AJATUS Maaseututoimen tehtävänä ja tavoitteena on valtion maaseutuhallinnon kuntatason tehtävien hoitaminen sekä maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Keskeisin tehtävä on EU-perusteisten ja kansallisten tukien jakaminen niiden saantiin oikeutetuille hakijoille maksatusaikojen puitteissa. Maaseutulautakunnan lakkauduttua vuoden 2010 lopussa maaseututoimen tehtävät on Tervossa sijoitettu elinkeinojaoston alaisuuteen. Tervon kunta on tehnyt sopimuksen Kuopion kaupungin kanssa maaseutuhallintopalveluiden ostamisesta Kuopiolta. Tervon kunnan maatalouslomituspalvelutehtävät hoitaa vuoden 2011 alusta Sydän-Savon lomituspalveluyksikkö Maaningan kunnan hallinnoimana. 2. TALOUSSUUNNITELMA JA TOIMINNAN PAINOPISTE- ALUEET Tervossa aktiivitilojen määrä vähenee muutamalla vuosittain. Viljelijöiden ikääntyminen ja jatkajien puute nopeuttavat luopumista. Jatkavien tilojen tilakoko kasvaa vuokrapeltojen myötä. Jatkavien alkutuotantotilojen sekä maaseudun muun uuden yritystoiminnan hankkeita tehostetaan yhteisillä alueellisilla toimilla (mm. yhteishankkeet Sisä-Savossa) käyttäen hyväksi maaseutualueille tarkoitettua ohjelmarahoitusta. Kunta tukee maaseutuyrityksiä myös erilaisin suunnitelma-avustuksin. Erityisesti nuoria pyritään saamaan innostumaan maataloudesta. 3. TALOUSARVIO 2010 JA TALOUSSUUNNITELMA Maaseututoimen yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa alkaa sopimuksen mukaisesti vuonna Kuntien maaseutuhallintoa ollaan järjestämässä uudelleen. Kuntien on perustettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi yhteistoiminta-alueita, joilla toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää. Yhteisen johdon alaisuudessa tehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Päätös yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä on tehtävä huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään Maaseutuelinkeinojen edistäminen v. 2011, yhteensä Suunnitelma-avustukset : kotieläinjalostussuunnitelmat 40 % tuotantorakennussuunnitelmat rakentamisvuonna 40 % (tuotantotilat, rehu- ja lantavarastot, kotimaisen energian lämpökeskukset) erikoisviljelysuunnitelmat 40 % (mm. marjanviljely, luomuviljely, bioenergiakasvit) viljelysuunnitelmat 40 % salaojitussuunnitelmat 40 % maaseudun pienyritystoiminnan aloittamis- ja kehittämissuunnitelmat 40 % (rakentamis-, tuotanto-, markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelmat) 16

17 metsätaloussuunnitelmat 30 % (korvataan vain Tervon kunnassa kirjoilla olevien maa- ja metsätilanomistajien osalta) Maksullinen lomittaja-apu : korvataan 2,50 euroa/tunti Yleinen edistäminen; yhteistoimintaosuudet Kylätoiminta, määräraha 600 MAASEUTUT. TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Maaseututoimi Tunnusluku/mittari Aktiivitilojen lukumäärä, kpl TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS maitotiloja, kpl viljelyssä peltoa, ha ELINKEINOT TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

18 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET YLEINEN KUNTATALOUS Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen; myös tuonnin määrä väheni lähes saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tänä vuonna tehdyt palkkaratkaisut ovat olleet melko maltillisia. Ensi vuotta koskevat palkkaratkaisut ovat osaksi avoinna. Ansiotason kehityksen ennustamista vaikeuttaa sopimusneuvottelujen eritahtisuus ja palkankorotusten eriaikaisuus eri sektoreilla sekä työmarkkinoiden ja yritysten reaktiot kokonaistaloudellisen tilanteen kehittymiseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut vuoden 2011 keskimääräiseksi ansiotason nousuksi 2,8 %, mutta pienempiäkin ennustelukuja on esitetty. Kuntien menot vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli vuonna 2009 edelleen verrattain nopeaa eli noin neljä prosenttia. Toimintamenojen kasvuvauhti hidastui kuitenkin puoleen edellisen vuoden kahdeksasta prosentista muun muassa kunta-alan ansiotason maltillisemman kehityksen vuoksi sekä kuntien aloittamien säästötoimenpiteitten johdosta. Kunta-alalla saavutettiin kuluvan vuoden helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään Sopimusten palkankorotukset on toteutettu tämän vuoden helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan Sopimusratkaisu nostaa kunta-alan työvoimakustannuksia vuonna 2010 keskimäärin prosentin. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu myös vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Vuonna 2011 kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kuntaalan ansiotasoindeksi kohoaa. 18

19 Kuntien verotulot Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vuonna 2009 kuntien osuus maksettavasta yhteisöveron tuotosta oli 1,2 miljardia euroa, mikä merkitsi huomattavaa supistumista edellisestä vuodesta. Näin siitä huolimatta, että kuntien ryhmäosuutta korotettiin 10 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron tuotto oli vuonna 2009 lähes miljardi euroa. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot olivat siedettävällä tasolla vuonna 2009 huomioon ottaen taloudellisen taantuman syvyys. Ennakkotiedot verovuoden 2009 verotiedoista osoittavat, että valtaosassa kuntia maksuunpantu kunnallisvero supistui ja koko maassakin supistuminen oli keskimäärin puolisen prosenttia. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän hetkinen arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2009 noin 970 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 tilitykset nousevat arvion mukaan viidenneksen lähinnä sen johdosta, että kiinteistöveroprosentteja nostettiin. Vuonna 2011 tilitysten kokonaismääräksi arvioidaan 1,2 miljardia euroa, mikä on parisen prosenttia enemmän kuin tämän vuoden tilitykset. Valtionosuudet Talousarvioesityksessä on peruspalvelubudjettitarkastelun mukaisia valtionapuja budjetoitu vuodelle 2011 yhteensä miljoonaa euroa mikä on 4,2 % tämänvuotista enemmän (404 miljoonaa euroa). Valtionosuuksiin sisältyy 1,6 %:n indeksikorotus, joka lisää kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia ja avustuksia 133 miljoonaa euroa. 19

20 7. TALOUSARVIONÄKYMÄT TERVOSSA VUODELLE VEROTULOT 2011 Verotuloja kertyi vuonna vuonna 2008, 3,884 M. Vuonna 2009 verotuloja kertyi lähes saman verran 3,865 M. Vuodelle 2010 verotuloja arvioidaan kertyvän tilinpäätösennusteen mukaan noin 3,960 M ja vuodelle 2011 verotulokertymäksi arvioidaan 4,013 M. Verotulot kasvavat vuodesta 2010 vuoteen ,3 %, ta 2010 tpe 2010 ta 2011 Kuvio 1. Verotulot yhteensä Tuloveroja (kunnallisvero) arvioidaan kertyvän vuoden 2010 tason mukaan 3,3 M, 0 %, 0, yhteisöverot kasvavat + 10 %, ja kiinteistöverot 5 %, ta 2010 tpe 2010 ta 2011 Kuvio 2. Kunnallisverotulot