Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen toinen teemaseminaari: Ilmasto- ja energiansäästönäkökulma julkisiin hankintoihin Helsinki, Paasitorni

2 Mikä ilmastohanke? Kuntaliiton kehittämishanke, myös ministeriöt (lvm, tem, ym) tiiviisti mukana hankkeessa Hankkeen tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia, kunnan koko toiminnan ja talouden kannalta järkeviä päätöksiä Hankekuntia on yhteensä 34, osa kunnista osallistuu hankkeeseen seutuna Tampere, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Seinäjoen seutu (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki), Mikkeli, Nurmijärvi, Imatran seutu (Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti), Vihti, Uusikaupunki, Orimattila, Ulvila, Mänttä- Vilppula, Somero, Kiuruvesi, Pudasjärvi, Loviisa, Sievi, Vaala sekä JJRkunnat (Juva, Joroinen, Rantasalmi)

3

4 Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeeseen osallistuville kunnille järjestetään teemaseminaareja (maankäyttö, hankinnat, energiantuotanto ) ja työpajoja (ilmasto-ohjelmatyö) tiedon jakaminen, vertaiskeskustelut, asiantuntija-avusteinen ratkaisujen pohdinta Arvioidaan kuntien ilmastotyötä tukevia työkaluja mitä työkaluja on olemassa, miten niitä voi hyödyntää, miten niitä pitäisi kehittää Selvitetään ilmastotavoitteiden toteuttamiseen liittyviä olennaisia tekijöitä: Mitkä ovat kuntien ilmastotyön onnistumisen avaimet? opas kokonaisuuden hallinnasta kaikille kunnille, päätöksenteon tueksi

5 Laaditaan yhteenvetoraportti kuntien tilanteista ja ongelmista hankekunnista kerätään tietoa kyselyillä tieto välitetään muun muassa ministeriöille Tehdään kuntavierailuja SEURAAVA TEEMASEMINAARI JÄRJESTETÄÄN KUNTATALOLLA, HELSINGISSÄ AIHEENA ENERGIANTUOTANTO

6 Kysely kunnille

7 Mitä kysyttiin? Kunnan perustietoja hankintoihin liittyen esim. hankintatoimen organisointi kunnassa, hankintojen ulkoistaminen Hankinnoissa tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuuden muutosnäkymiä Hankintoihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä: Onko hankinnoille asetettu ilmasto- tai energiansäästötavoitteita? Hankintoihin liittyvää keskustelua: Ovatko hankintojen ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset aiheuttaneet kunnassa keskustelua? Kunnan haasteita, vahvuuksia ja tukitarpeita ilmasto- ja energiansäästönäkökulmien huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa

8 Kyselyn vastaukset Vastausprosentti mennessä: 66 % 19 kuntaa/seutua 29:stä on vastannut

9 Kyselyn vastaukset

10 Hankinnoissa tapahtuneet muutokset Palvelujen hankinnat - erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen hankinnat - ovat lisääntyneet merkittävästi Hankintalaki on muuttunut hankintatyö on entistä työläämpää, vaikeampaa ja byrokraattisempaa Hankintojen keskittäminen on lisääntynyt Tietoisuus hankintatoimen vaikuttavuudesta talouteen on kasvanut, keskimääräinen hankintaosaaminen on kasvanut Rahan niukkuus on korostunut Kuntaliitos on muuttanut myös hankintojen tekemistä

11 Miten hankintatoimi tulee muuttumaan lähivuosina? Hankintojen keskittäminen alan ammattilaisille vahvistuu Ulkoistaminen lisääntyy edelleen Verkosto- ja kumppanuusmallinen toimintatapa lisääntyy, jonkinlainen seudullinen hankintayhteistyö voi olla mahdollista Suunnitelmallisuus ja kokonaistaloudellinen ajattelu korostuvat Hankintatoimen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi lisääntyy Sähköisten työkalujen käyttö lisääntyy

12 Kunnan strategioissa tai ohjelmissa asetetut hankintojen energia-, ilmasto- tai kestävän kehityksen tavoitteet Yleisimmin viitattiin hankintaohjeisiin: Hankintaohjeessa on ohjeistettu lyhyesti ympäristönäkökohtien huomioimisesta hankinnoissa Hankintaohjeissa edellytetään, että ympäristövaikutukset ja energiansäästö on otettava huomioon tarjouspyyntöjä laadittaessa Tavoitteita kerrottiin asetetun myös mm. elinkeinostrategiassa, ilmasto- ja energiastrategiassa, ympäristöohjelmassa tai strategiassa, kunnan energiatehokkuussopimuksessa, kaupunkistrategiassa ja jäteyhtiön omistajakuntien jätestrategiassa

13 Missä osuudessa hankintoja on asetettu ympäristökriteerejä? Vastausten vaihteluväli: 0 % - 50 % (koko kunnan hankinnat) Vastauksissa käytettyjä esimerkkejä kunnan hankintakeskuksen osalta tai eri toimialoilta: Hankintakeskuksen osalta noin % Tilakeskus: ympäristökriteerejä arviolta 90 % hankkeista Tekninen palvelukeskus noin 10 % Hankintapalvelukeskus pyrkii asettamaan ympäristökriteerejä kaikkiin kilpailutuksiin, mutta kaikkiin ei löydy järkeviä kriteerejä. Koko kunnan osalta yksiselitteistä ja luotettavaa %-lukua on mahdotonta antaa.

14 Hankintaryhmät, joissa on asetettu ympäristökriteerejä Esille nousivat etenkin laitehankinnat: korostettu veden ja energian kulutuksen minimointia Muita: palveluhankinnat (esim. pesulapalvelut), ruokahankinnat, tarvikehankinnat (esim. kertakäyttöastiat, vaipat, lamput, kopiopaperi, siivousaineet, rakennustarvikkeet), liikenne ja kuljetukset (autot ja muut kulkuneuvot, polttoaineet) Useat kunnat kuitenkin korostivat, että ympäristökriteerien käyttö arvioidaan tapauskohtaisesti

15 Työkalujen käyttö hankintojen tukena Muutama kunta kertoi käyttävänsä kaikkia kyselyssä mainittuja työkaluja useimmin mainittiin Hymonet ja Energy Star merkki Kymmenen kuntaa kertoi, ettei ole käyttänyt mitään työkaluja Kokemuksia työkaluista: Hymonetistä luovuttiin, koska se ei ollut enää hintansa väärti ja sen kehitystyö tuntui junnaavan paikoillaan.

16 Työkalut vaikuttavat monimutkaisilta, ne on tehty yhdelle tuotteelle ja laaja-alaisempia kriteerejä tulisi kehittää. Ympäristömerkkien (esim. Energy Star) kriteerejä on käytetty ja koettu ne hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi.

17 Mitkä hankintoihin liittyvät asiat ovat aiheuttaneet keskustelua? Paikallisten yrittäjien menestyminen tarjouskilpailuissa nostettiin lähes kaikissa vastauksissa esille tärkeimpänä keskustelunaiheena Useissa vastauksissa korostettiin, että poliittisessa keskustelussa ei juurikaan puhuta hankinnoista eikä niihin liittyvistä ympäristövaikutuksista. Keskustelu käydään vasta sitten, kun jonkin hankinta nousee esiin esim. markkinaoikeustapauksena. Raha: Viekö joku hankinta rahaa vanhusten huollolta tai lasten hyvinvoinnilta

18 Haasteet ja ongelmat Työajan rajallisuus: Tietoisuuden vieminen läpi koko kuntaorganisaation yhtäaikaisesti niukkenevien resurssien kanssa, resurssien riittävyys hankintatoimen kehittämisessä Kaupungin eri toimialoilla ei ole riittävää asiantuntemusta ympäristöasioissa, tarvittaisiin myös ylipäänsä hankintaosaamisen kehittämistä Selkeät, helppokäyttöiset ja hankintalain edellyttämällä tavalla mitattavissa olevat normit ja kriteerit puuttuvat Hintakeskeisyys hankintojen tekemisessä Asenteet: yhteinen tahtotila puuttuu

19 Kuntien tukitarpeet ilmasto- ja energiansäästönäkökulmien huomioimiseksi hankinnoissa Selkeitä kriteerejä ja niitä tukevia työkaluja sekä ohjeita työkalujen käyttämiseen. Työkalut tulee myös päivittää riittävän usein. Selkeät todentamistavat ja mitattavat kriteerit, jotta kriteerejä voidaan käyttää joutumatta selittelemään asioita uudelleen markkinaoikeudessa. Konkreettisia ehdotuksia ja ajatuksia ilmasto- ja energiansäästönäkökulmien huomioimisesta hankintojen suunnittelussa ja tarjouspyyntöjen laatimisessa Paljon case-esimerkkejä: Miten muut ovat tehneet ja onnistuneet?

20 Yhteiset neuvontahankkeet ja kurssit. Tieto siitä, millaisiin hankkeisiin ja investointeihin on saatavissa avustuksia. Tiedotelehtiset koetaan huonona, ennemmin olisi tarve tiedotustilaisuuksille. Investointituet

21 Hyviä esimerkkejä Laitehankinnoissa vaadittu Energy Star merkin vaatimusten täyttymistä Polttoainekilpailutuksessa kiinnitetty huomiota tankkausverkoston saavutettavuuteen Fossiilisia polttoaineita on korvattu joko maalämmöllä tai metsäenergialla Uusille rakennuksille asetettu vaatimukset energiankulutustasosta Koulun keittiön saneerauksen yhteydessä hankittu energiatehokas astianpesulinjasto Hirsitalokortteli

22 KIITOS!