Tilinpäätös Tilinpäätös 2007

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2007

2

3 Sisältö: Hallituksen toimintakertomus 2 Konsernitilinpäätös (IFRS) 6 Konsernituloslaskelma 6 Konsernin rahavirtalaskelma 7 Konsernitase 8 Oman pääoman täsmäytyslaskelma 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 11 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) 33 Emoyhtiön tuloslaskelma 33 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 33 Emoyhtiön tase 34 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 35 Konsernin tunnusluvut 37 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 38 Tilintarkastuskertomus 39 Yhteystiedot 40 Taloudelliset katsaukset Tilinpäätös on saatavissa suomen- ja englanninkielisenä. Patria Oyj julkaisee kolme osavuosikatsausta sekä vuosikertomuksen seuraavasti: Osavuosikatsaus vko 17 Osavuosikatsaus vko 30 Osavuosikatsaus vko 44 Vuosikertomus Maaliskuu 2009 Taloudellisia katsauksia voi tilata osoitteesta Patria Oyj, Kaivokatu 10 A, Helsinki Puhelin Faksi Sähköposti info@patria.fi Vuosikertomukset, osavuosikatsaukset ja tiedotteet julkaistaan Patrian kotisivuilla osoitteessa 1

4 Hallituksen toimintakertomus Liikevaihto liiketoiminta-alueittain Milj. e Liikevaihto markkina-alueittain Milj. e Liikevaihto tuotealueittain Milj. e Land Solutions Systems and Services Muut toiminnot Suomi Muu Eurooppa Muut maat Liikevaihto, saadut tilaukset ja kannattavuus Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 541,2 miljoonaa euroa (447,8 miljoonaa euroa vuonna 2006). Liikevaihdosta puolustustarvikkeiden ja niiden huollon osuus oli 86 % (85 %) ja siviilituotteiden osuus 14 % (15 %). Liikevaihdosta 49 % (42 %) kertyi Suomen ulkopuolelta. Uusien tilausten arvo tilikaudella oli 568,0 miljoonaa euroa (554,4 miljoonaa euroa). Uusista tilauksista puolustustarvikkeiden ja huollon osuus oli 85 % (87 %) ja siviilituotteiden osuus 15 % (13 %). Tilikauden lopussa konsernin tilauskanta oli 907,1 miljoonaa euroa (873,7 miljoonaa euroa). Konsernin tammi-joulukuun liikevoitto oli 37,3 miljoonaa euroa (26,9 miljoonaa euroa). Konsernin tulos ennen veroja oli 33,5 miljoonaa euroa (25,6 miljoonaa euroa). Konsernin oman pääoman tuotto oli 11,8 % (8,8 %). Konsernin liikevaihdon kasvu 21 % tulee pääosin Land Solutions -liiketoiminta-alueelta. Land Solutions -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 398,0 miljoonaa euroa (309,7 miljoonaa euroa) ja liiketoiminta-alueen kaikki liiketoiminnat kasvattivat liikevaihtoaan. Systems and Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ollen 102,6 miljoonaa euroa (104,5 miljoonaa euroa) ja Muut toiminnot -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 58,6 miljoonaan euroon (47,8 miljoonaa euroa). Land Solutions -liiketoiminta-alueen liikevoitto kasvoi selvästi vuoteen 2006 verrattuna ja oli 43,1 miljoonaa euroa (23,8 miljoonaa euroa). Liiketoiminta-alueen kaikki liiketoiminnat kasvattivat liikevoittoaan. Systems and Services -liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 1,8 miljoonaa euroa (9,7 miljoonaa euroa). Liikevoiton lasku edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääosin Systems-liiketoiminnasta sekä NH90-helikopterihankkeesta. Muut toiminnot -liiketoiminta-alueen liikevoitto pieneni verrattuna vuoteen 2006 ja oli -7,6 miljoonaa euroa (-6,7 miljoonaa euroa). Rahoitus ja omistus Konsernin omavaraisuusaste oli 48,1 % (55,2 %) ja nettovelkaantumisaste (gearing) oli 20 % (-19 % ). Konsernin likvidit varat tilikauden lopussa olivat 29,9 miljoonaa euroa (72,4 miljoonaa euroa). Konsernin korolliset velat katsauskauden lopussa olivat 69,8 miljoonaa euroa (33,8 miljoonaa euroa), josta rahoitusleasingvelkoja oli 24,0 miljoonaa euroa (25,4 miljoonaa euroa). Muutos taseen rakenteessa johtui pääosin Land Solutions -liiketoiminta-alueen nettokäyttöpääoman kasvusta ja Nammon Talley Defence Systems Inc:n ostosta. Patria Oyj:n osakkeista omistaa Suomen valtio 73,2 % ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS N.V. (EADS) 26,8 %. Muutoksia Patria-konsernin rakenteessa Nammo saattoi päätökseen Talley Defence Systems Inc:n oston maaliskuun lopussa. Patria Aviation Oy saattoi päätökseen Teklan Defence-liiketoiminnan oston Tekla Oyj:ltä 1. toukokuuta. Patria Vehicles Oy myi ajoneuvojen korihitsaustoiminnan SKS Toijala Works Oy:lle ja sähkömekaanisten kokoonpanojen valmistuksen Milectria Oy:lle 25. toukokuuta. Patria Systems Oy sulautui Patria Aviation Oy:öön ja Patria Systems Oy purkautui 30. kesäkuuta. Patria Vammas Oy myi Vammalassa ja Uddevallassa Ruotsissa sijaitsevat tiehöyläliiketoimintansa Veekmas Oy:lle 30. syyskuuta. Patria Aerostructures Oy myi lentokoneiden paineseinäliiketoiminnan kokonaisuudessaan siihen kuuluvine omaisuuserineen ja yhteistyösopimuksineen Patricomp Oy:lle 1. joulukuuta. Patria Heli-Support AB sulautui Patria Svenska AB:een joulukuussa Puolustustarvikkeet ja niiden huolto Siviilituotteet

5 Hallituksen toimintakertomus Liikevoitto ja tulos ennen veroja Milj. e Tilauskanta Milj. e Tulos ennen veroja Liikevoitto Investoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja olivat 14,9 miljoonaa euroa (10,1 miljoonaa euroa). Lisäksi käytettiin 42,4 miljoonaa euroa (35,5 miljoonaa euroa) yritysostoihin. Tutkimus ja kehitys Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot olivat tilikaudella 50,6 miljoonaa euroa (48,7 miljoonaa euroa) eli 9 % (11 %) liikevaihdosta. Tärkeimpiä kehityskohteita olivat uuden sukupolven kranaatinheitinjärjestelmät, panssaroidut pyöräajoneuvot ja ammustuotteet. Henkilöstö Konsernin henkilöstö tilikauden aikana oli keskimäärin (2 447) henkilöä. Tilikauden lopussa henkilöstön määrä on (2 477). Patriassa palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävästä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät. Vuonna 2007 maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 115,4 miljoonaa euroa (2006: 96,3 miljoonaa euroa; 2005: 71,3 miljoonaa euroa). Tilikauden tärkeitä tapahtumia Patria sai tilauksen F/A-18 -lentokoneiden laskutelineiden tutkimuksesta Yhdysvaltain puolustushallinnolta. Patria valittiin toimittamaan Etelä-Afrikkaan 264 Patria AMV -ajoneuvoa jalkaväen uudeksi ajoneuvoksi. Suomen puolustusvoimat tilasi Patrialta miehittämättömän lentotiedustelujärjestelmän testikäyttöön. Järjestelmä on osa Puolustusvoimien hanketta, jossa tutkitaan valvontajärjestelmiä jalkaväkimiinojen korvaamiseen. Testijärjestelmä sisältää kaksi lennokkia, maalaitteiston, digitaalisen tiedonsiirtolinkin sekä varaosat. Patria sai tilauksen Suomen merivoimilta konseptitutkimuksesta koskien Patria Nemo kranaatinheitinjärjestelmän ja Marine Alutech Oy:n kehittämän WATERCRAFT M12 veneen yhdistelmää. Patria ja norjalainen Air Depot Kjeller (ADK) allekirjoittivat Rolls-Royce Turbomecan kanssa sopimuksen NH90 ja EH101 -helikoptereiden moottoreiden tuesta Pohjoismaissa. Ensimmäinen Patrian kokoama Ruotsin NH90-helikopteri toimitettiin Ruotsin puolustusvoimille syyskuussa. Lokakuun alussa Patrian ja kroatialaisen Duro Dakovic Special Vehiclesin muodostama konsortio ja Kroatian puolustusministeriö allekirjoittivat sopimuksen Kroatian puolustusvoimille toimitettavista 84 Patria AMV 8x8 -ajoneuvoista. Patria ja Lockheed Martin julkistivat lokakuussa tavoittelevansa yhteistyössä toimittajuutta USA:n merijalkaväen Marine Personnel Carrier (MPC) hankkeessa. MPC on merijalkaväen seuraavan sukupolven keskiraskas panssaroitu ajoneuvo Joulukuussa pääesikunta esitti puolustusministeriölle maavoimien kunnossapidon strategista kumppanuutta Patrian 55 % omistaman Millog Oy:n kanssa. Patria ja NHIndustries allekirjoittivat sopimuksen helikoptereiden elinkaaren tukipalveluyhteistyön syventämisestä. Patrian huolto- ja ylläpitokykyä vahvistetaan Suomessa, tähän perustuvia huoltokeskuspalveluja Patria ja NHIndustries yhdessä tarjoavat myös muille NH90-käyttäjille Pohjoismaissa. Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien puolustusvoimat tilasivat Patria AMV 8x8 panssaroituja pyöräajoneuvoja. 3

6 Hallituksen toimintakertomus Omavaraisuusaste % Nettovelkaantumisaste % Investoinnit Milj. e Hallinto Patria Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ekonomi Risto Virrankoski, varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Eero Rantala, Entendu Oy sekä jäseniksi Senior Vice President, Northern Europe and Canada Hervé Garnier, EADS, Chief Executive Officer, EADS Defence and Communications Systems Hervé Guillou, EADS, teollisuusneuvos Ritva Hainari, Kauppaja teollisuusministeriö, henkilöstöjohtaja ja johtoryhmän jäsen Jussi Itävuori, EADS, kansliapäällikkö Kari Rimpi, Puolustusministeriö, talousjohtaja Anneli Tuominen, Paloheimo Oy ja lakiasiainjohtaja Anne Viitala, Pöyry Oyj (uusi). Lisäksi yhtiökokouksessa valittiin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi entinen kansanedustaja Antero Kekkonen, varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Antti Rantakangas sekä jäseniksi lentokonelaiteasentaja Ahti Airikka, verstaspäällikkö Timo Grön, kehityspäällikkö Jari Grönlund, konfiguraatioinsinööri Minna Innala (uusi), kansanedustaja Tuija Nurmi, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen, Pääesikunta (uusi), kansanedustaja Leena Rauhala, kansanedustaja Minna Sirnö (uusi), kansanedustaja Astrid Thors ja teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Patria Oyj:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa valittiin hallituksen jäseneksi kenraaliluutnantti (res.) Ilkka Hollo hallituksesta eronneen Puolustusministeriön kansliapäällikkö Kari Rimpin tilalle. Lisäksi Patrian neuvottelukunnan jäseneksi valittiin kansanedustaja Mikaela Nylander neuvottelukunnasta eronneen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin tilalle. Jorma Wiitakorpi toimi Patria Oyj:n toimitusjohtajana koko tilikauden ajan. Riskienhallinta Patria-konsernissa riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattista prosessia, jonka avulla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan ulkopuolisista tekijöistä sekä omasta toiminnasta johtuvia riskejä. Patriassa riski määritellään mahdolliseksi tapahtumaksi tai olosuhteeksi, jonka toteutuminen voi vaikuttaa kielteisesti Patrian kykyyn saavuttaa tavoitteensa. Patrian liiketoiminnalle tavanomaisia ovat puolustus- ja ilmailuteollisuudelle tyypilliset pitkäkestoiset projektit. Näihin liittyvien riskien hallinta on siten erityisen tärkeää. Riskienhallintatoiminnot kattavat strategiset ja operatiiviset riskit sekä rahoitus- ja turvallisuusriskit. Patrialla on yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään riskienhallinnan tavoitteiden ja yleisten menettelytapojen lisäksi riskienhallintaan liittyvät tehtävät ja vastuut. Politiikan mukaisesti riskienhallinta on olennainen osa päivittäistä toimintaa ja päätöksentekoa konsernissa. Hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat päätöksentekovaltuudet, joiden mukaan hallitus päättää muun muassa merkittävistä kaupallisista tarjouksista ja sopimuksista, investoinneista, panostuksista tuotekehitykseen, konsernirakenteen muutoksista, omaisuuden myymisestä ja panttaamisesta, lainajärjestelyistä, likviditeettihallinnon periaatteista sekä valuutta-, korko- ja vastapuoliriskien hallinnoinnin periaatteista

7 Hallituksen toimintakertomus Tutkimus- ja kehitysmenot Milj. e Henkilöstö keskimäärin liiketoiminta-alueittain % liikevaihdosta % Ympäristöpolitiikka Patrialla on ympäristöpolitiikka, jonka mukaisesti liiketoiminnan suunnittelussa, toiminnoissa ja johtamisessa otetaan huomioon ympäristönäkökohtia ja niiden vaikutuksia ja riskejä. Useimmat Patrian liiketoiminnat täyttävät ISO 14001:2004 ympäristövaatimukset. Näkymät Konsernin tuotteiden ja palvelujen kysynnän odotetaan pysyvän vahvana vuonna Vuoden 2008 aikana tullaan keskittymään erityisesti uusiin merkittäviin toimitusprojekteihin sekä jatkamaan voimakkaita panostuksia markkinointiin ja myyntiin. Konsernin vuoden 2008 liikevaihdon arvioidaan olevan vuoden 2007 tasolla. Vuoden 2007 liikevoittotason saavuttaminen vuonna 2008 näyttää kuitenkin haasteelliselta. Tämä johtuu pääosin Land Solutions liiketoiminta-alueesta, jonka tietyt merkittävät pitkäaikaiset toimitusprojektit päättyvät vuoden 2008 alkupuolella ja vuosina 2006 ja 2007 tehtyihin sopimuksiin perustuvat toimitukset käynnistyvät kuluvan vuoden loppupuolella. Lisäksi vuoden 2008 liikevoittoon vaikuttaa se, miten NH90- ja Airbus-projektien tuotannon määrän ja tehokkuuden kasvattaminen etenee. Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli ,39 euroa, josta tilikauden voitto on ,13 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista voittovaroista maksetaan osakkeille yhteensä kpl, osinkoa 0,30 euroa osakkeelta eli osinko on yhteensä ,40 euroa ja että loppuosa voitonjakokelpoisista varoista jätetään voittovarojen tilille. Varsinainen yhtiökokous 2008 Patria Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä 7. huhtikuuta Land Solutions Systems and Services Muut toiminnot 5

8 Konsernitilinpäätös (IFRS) Konsernituloslaskelma Milj. EUR Liite 1-12/2007 % 1-12/2006 % Liikevaihto 4, 5 541,2 447,8 Liiketoiminnan muut tuotot 6 3,8 8,0 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 0,0-3,8 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 14,1 7,3 Valmistus omaan käyttöön 1,1 1,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -275,1-206,0 Varastojen muutos 25,3 4,5 Ulkopuoliset palvelut -27,3-24,8 Henkilöstökulut 8-147,7-123,7 Poistot ja arvonalennukset 9-18,5-15,1 Liiketoiminnan muut kulut 6-79,5-69,1 Liikevoitto 37,3 6,9 % 26,9 6,0 % Rahoitustuotot ja -kulut 10 Korko- ja muut rahoitustuotot 3,1 2,7 Korko- ja muut rahoituskulut -6,7-3,8 Kurssierot -0,1-0,2 Tulos ennen veroja 33,5 6,2 % 25,6 5,7 % Tuloverot 11-9,5-8,6 Tilikauden voitto 24,1 4,4 % 17,0 3,8 % Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta -0,2-0,2 Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden tuloksesta 24,3 17,2 Tilikauden voitto 24,1 4,4 % 17,0 3,8 %

9 Konsernitilinpäätös (IFRS) Konsernin rahavirtalaskelma Milj. EUR Liite 1-12/ /2006 Tilikauden voitto 24,1 17,0 Poistot 9 18,5 15,1 Muut oikaisut -3,9-3,8 Rahoituserät yhteensä 3,8 1,3 Verot 9,5 8,6 Saamisten muutos -3,0-44,6 Velkojen muutos -9,7 65,6 Vaihto-omaisuuden muutos -37,3-37,9 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1,9 21,2 Saadut korot 1,4 1,9 Maksetut korot -6,0-0,4 Saadut osingot 0,0 0,0 Muut rahoituserät -1,1-0,2 Maksetut verot -5,5-7,5 Liiketoiminnan nettorahavirta -9,1 14,9 Ostetut konserniyhtiöt -39,9-0,4 Ostetut osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 0,0-24,5 Ostetut liiketoiminnat -2,5 0,0 Muun käyttöomaisuuden ostot -14,9-10,1 Myydyt liiketoiminnat 2,3 0,0 Muun käyttöomaisuuden myynnit 2,5 1,9 Investointien rahavirta yhteensä -52,5-33,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys/vähennys 32,9 0,4 Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys -0,4 0,0 Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys/vähennys 5,4 0,0 Maksetut osingot -15,2-5,1 Muut muutokset -3,6 4,8 Hankittujen yhtiöiden likvidit varat hankintahetkellä 0,0 13,1 Rahoitus yhteensä 19,1 13,0 Rahavarojen muutos -42,5-5,0 Muutos -42,5-5,0 Rahavarat ,4 77,4 Rahavarat * 17 29,9 72,4 * Rahavarat kauden lopussa sisältää 11,0 miljoonaa euroa (22,9 miljoonaa euroa) Nammo-konsernin rahavaroja, jotka eivät ole konsernin emoyhtiön käytettävissä. 7

10 Konsernitilinpäätös (IFRS) Konsernitase Milj. EUR Liite Varat Pitkäaikaiset varat Konserniliikearvo 12 38,0 32,2 Aineettomat hyödykkeet 12 Kehittämismenot 16,8 17,9 Aineettomat oikeudet 23,9 3,0 Liikearvo 1,7 0,0 Muut pitkävaikutteiset menot 2,5 2,7 Ennakkomaksut 0,4 0,0 Aineelliset hyödykkeet 12 Maa- ja vesialueet 2,9 3,1 Rakennukset ja rakennelmat 51,9 51,0 Koneet ja kalusto 27,6 24,1 Muut aineelliset hyödykkeet 0,5 0,6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5,7 4,0 Osuudet osakkuusyhtiöissä 13 1,0 0,6 Osakkeet ja muut osuudet 14 0,9 0,8 Laskennallinen verosaaminen 11 7,0 5,9 Muut saamiset 1,1 0,7 Pitkäaikaiset varat yhteensä 181,9 146,5 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 53,9 42,6 Keskeneräiset tuotteet 49,8 26,0 Valmiit tuotteet 9,0 6,8 Ennakkomaksut 16,6 29,7 Saamiset 15 Myyntisaamiset 2 103,5 94,9 Saamiset osakkuusyhtiöiltä 13 3,9 3,6 Muut saamiset 7,4 4,1 Siirtosaamiset 54,8 53,8 Johdannaissopimukset 4,0 2,1 Tilikauden verot 11 0,5 0,1 Rahoitusarvopaperit 17 0,0 33,1 Rahat ja pankkisaamiset 17 29,9 39,3 Lyhytaikaiset varat yhteensä 333,2 336,0 Myytävänä olevat varat 0,0 1,0 Varat yhteensä 515,1 483,

11 Konsernitilinpäätös (IFRS) Milj. EUR Liite Oma pääoma ja velat Oma pääoma 19 Osakepääoma 38,0 38,0 Ylikurssirahasto 114,4 114,4 Arvonmuutosrahasto 18 6,5 6,8 Muuntoerot -3,0-0,9 Kertyneet voittovarat 26,0 26,3 Tilikauden voitto 24,1 17,0 Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta 206,1 201,7 Vähemmistöosuus 0,7 0,2 Oma pääoma yhteensä 206,7 201,9 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 11 2,9 3,0 Varaukset 21 22,1 17,3 Korolliset velat 20 63,1 32,1 Muut velat 20 0,6 0,0 Pitkäaikaiset velat yhteensä 88,7 52,5 Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät 20 6,7 1,7 Saadut ennakot 85,3 118,1 Ostovelat 47,6 46,3 Velat osakkuusyhtiöille 13 1,4 1,7 Muut lyhytaikaiset velat 29,0 19,0 Siirtovelat 16 43,9 40,5 Johdannaissopimukset 16 1,2 0,8 Tilikauden verot 11 4,5 1,0 Lyhytaikaiset velat yhteensä 219,7 229,1 Myytävänä olevat velat 0,0 0,0 Oma pääoma ja velat yhteensä 515,1 483,5 9

12 Konsernitilinpäätös (IFRS) Oman pääoman täsmäytyslaskelma Milj. EUR Kertyneet voittovarat Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto Muuntoerot Vähemmistön osuus Yhteensä ,0 114,4 6,8-0,9 43,3 0,2 201,9 Maksetut osingot -15,2-15,2 Tulevien kassavirtojen suojaus -0,3-0,3 Muuntoeron muutos -2,1 1,7-0,4 Muut muutokset -3,8 0,5-3,3 Tilikauden voitto 24,1 24, ,0 114,4 6,5-3,0 50,1 0,7 206,7 Milj. EUR Kertyneet voittovarat Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonmuutosrahasto Muuntoerot Vähemmistön osuus Yhteensä ,0 114,4 4,5 0,5 26,7 0,0 184,1 Oikaisu yhteisyrityksen omaan pääomaan -1,3 6,4 5, ,0 114,4 4,5-0,8 33,1 0,0 189,2 Maksetut osingot -5,1-5,1 Tulevien kassavirtojen suojaus 2,4 2,4 Muuntoeron muutos -0,1-0,1 Muut muutokset -1,7 0,2-1,5 Tilikauden voitto 17,0 17, ,0 114,4 6,8-0,9 43,3 0,2 201,

13 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Liiketoiminnan kuvaus Patria on kansainvälisesti toimiva puolustus- ja ilmailuteollisuuskonserni, joka toimittaa omaan erityisosaamiseensa ja kumppanuuksiin perustuvia, kilpailukykyisiä ratkaisuja asiakkailleen. Patria Oyj:n osakkeista omistaa Suomen valtio 73,2 % ja European Aeronautic Defence and Space Company EADS N.V. (EADS) 26,8 %. Patria Oyj:n ja sen tytäryritysten (yhdessä Patria tai konserni ) liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Land Solutions, Systems and Services sekä Muut toiminnot. Patria Oyj ( yhtiö ) on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka rekisteröity osoite on Kaivokatu 10 A, Helsinki. Esitystapa Patrian konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan Unionin käyttöönottaman kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS), joka sisältää kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (IFRIC) tulkinnat. Arvioiden käyttö Tilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyihin eriin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Arvioita on käytetty mm. määritettäessä vaihto-omaisuuden määrää, omaisuuserien arvoa sekä arvonalentumistestauksessa. Konsolidointiperiaatteet Tytäryhtiöt Konsernitilinpäätös sisältää Patria Oyj:n ja kaikki ne yritykset, joiden äänivallasta emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin puolet. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien ja myydyt myyntihetkeen saakka. Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset, joista konserni omistaa yleensä % äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Yhteisyritykset Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa yhtiö on sopimukseen perustuvalla järjestelyllä sitoutunut jakamaan taloudellisen ja liiketoiminnallisen määräysvallan toisten osapuolten kanssa. Konsernin osuudet yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen suhteellisesti rivi riviltä. Tällöin Patrian konsernitilinpäätös sisältää omistusosuutta vastaavan määrän yhteisyritysten varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Nammo Group on yhdistelty konsernitilinpäätökseen suhteellisesti rivi riviltä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Ulkomaanrahanmääräiset erät Ulkomaanrahanmääräiset erät kirjataan euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivänä avoimena olevat ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat sekä johdannaisinstrumentit on arvostettu käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahanmääräisten erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen ja saamisten kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Euroalueen ulkopuolella sijaitsevien konserniyhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi raportointikauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Tilinpäätöksen muuntamisesta euroiksi johtuvat kurssierot kirjataan konsernin oman pääoman muuntoeroihin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät muuntoerot kirjataan suoraan oman pääoman muuntoeroihin. Myytyjen konserniyhtiöiden osalta kertyneet omaan pääomaan kirjatut muuntoerot sisällytetään tuloslaskelman luovutusvoittoon tai -tappioon. Rahoitusinstrumentit Rahoitusinstrumentit ryhmitellään lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Siltä osin kuin liitetiedoissa ei ole erikseen esitetty, tasearvojen katsotaan vastaavan käypiä arvoja. Lainat ja muut saamiset sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat kirjataan selvityspäivänä ja esitetään taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Rahastosijoitukset luokitellaan myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja ne arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Kaikki johdannaissopimukset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Konserni soveltaa IFRS:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräisiä erittäin todennäköisiä tulevia rahavirtoja suojaaviin valuuttajohdannaisiin. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan Arvonmuutosrahastoon. Kertynyt käyvän arvon muutos kirjataan omasta pääomasta tulokseen samoille kausille, joilla suojattavat kassavirrat vaikuttavat tulokseen. Tase-erien suojauksessa ei sen sijaan sovelleta suojauslaskentaa. 11

14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Omaan pääomaan kirjattaviin käyvän arvon muutoksiin tehdään soveltuvat vero-oikaisut. Tuloutusperiaate Liikevaihto sisältää tuotot tavaroiden sekä palveluiden myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla sekä valuuttamääräisestä myynnistä aiheutuvilla kurssieroilla. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkän valmistusajan vaativista suoritteista syntyvä tulo on kirjattu tuotoksi valmiusasteen perusteella. Pitkän valmistusajan vaativiksi suoritteiksi on katsottu hankkeet, joiden valmistusaika on ennakoitu vähintään vuodeksi. Pitkäaikaishankkeiden valmiusaste on määritetty hankkeen jo toteutuneiden kustannusten suhteessa hankkeen arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Projektien myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti mittaamaan. Lopputulos on mitattavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat myynnit ja kustannukset sekä projektin eteneminen pystytään mittaamaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ennakkomaksut Saatujen ennakoiden korkovaikutuksella on oikaistu myyntituottoja ja korkokuluja. Vastaavasti maksettujen ennakoiden korkovaikutuksella on oikaistu ostoja ja korkotuottoja. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kehitysmenoja aktivoidaan IAS 38 standardien edellytysten täyttyessä. Aktivoidut kehitysmenot sisältävät pääasiassa aineita, tarvikkeita ja välittömiä työvoimakustannuksia sekä niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan projektien etenemisen mukaan. Aktivoiduille kehitysmenoille tulee tehdä säännöllisesti arvonalentumistesti vertaamalla siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Poistamattomat aktivoidut kehitysmenot, joiden kirjanpitoarvon katsotaan olevan niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi, kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Tuloverot Konsernin verot sisältävät konserniyritysten verot, jotka perustuvat tilikauden verotettavaan tuloon ja aikaisempien tilikausien verot sekä laskennallisten verojen muutoksen. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta ja se sisältää siten verovaikutuksen. Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisesti mukaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä jaksotuseroista kulloinkin voimassa olevan verokannan mukaan. Merkittävimmät jaksotuserot syntyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoerosta, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja suojausinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja muista varauksista. Vahvistetuista tappiosta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeiden taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan tarvittaessa ja oikaistaan kuvastamaan mahdollisia taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuvia muutoksia. Poistot perustuvat arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Rakennukset vuotta Koneet ja kalusto vuotta Muut aineelliset hyödykkeet vuotta Maa-alueista ei kirjata poistoja. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tilikauden kuluksi. Merkittävät parannusinvestoinnit aktivoidaan, mikäli ne tuottavat vastaista taloudellista hyötyä. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon. Konserniliikearvo Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Liikearvon arvo arvioidaan vuosittain tai useammin, mikäli olosuhteiden muuttuessa on todennäköistä, että arvo saattaa olla alentunut. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Aineettomat hyödykkeet Aineettomia hyödykkeitä ovat aktivoidut kehitysmenot, tavaramerkit, patentit, ohjelmistojen lisenssit sekä tuote- ja markkinointioikeudet. Aineettomat hyödykkeet, jotka syntyvät kehittämistoiminnasta, merkitään taseeseen vain, jos IAS 38 -standardin edellytykset täyttyvät. Hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan poistoilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään liikearvoa lukuun ottamatta tasapoistot taloudellisena vaikutusaikanaan, joka yleensä vaihtelee kolmesta kahteenkymmeneen vuoteen. Kehitysmenoja poistetaan tasapoistoina lopputuotteen toimitusten suhteessa. Mikäli aineettoman hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika ylittää 20 vuotta, voidaan tapauskohtaisesti poistot tehdä taloudellisena vaikutusaikana tasapoistoina toimitusten suhteessa. Ilmailuteollisuudessa ajat tutkimus- ja tuotekehitysprosessien käynnistämisestä valmiiden tuotteiden kaupallistamiseen samoin kuin tuotteiden eliniät ovat pitkät ja alan investoinnit teknologiaan ovat pitkävaikutteisia. Saadut avustukset Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan niillä tilikausilla, joilla avustuksia vastaavat kulut ovat syntyneet. Aineellisten tai aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan hyödykkeiden hankintamenon pienennykseksi

15 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Arvonalentumiset Omaisuuserien kirjanpitoarvo arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen tunnistamiseksi. Liikearvot testataan vuosittain. Arvonalentumisen arviointia varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvon. Arvonalentumista ei peruuteta enempää kuin mikä hyödykkeen tasearvo olisi ilman aikaisempien vuosien arvonalentumista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joiden perusteella konsernille siirtyy olennainen osa hyödykkeiden omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasing-sopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi pääsääntöisesti vuokra-ajan alkamisajankohtana joko hyödykkeen käyvän arvon suuruisena tai sitä alemman vähimmäisvuokrien nykyarvon suuruisena määränä. Rahoitusleasing-sopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot muiden käyttöomaisuushyödykkeiden tapaan joko hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingvelat sisältyvät taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään sopimus muuna vuokrasopimuksena, ja sopimuksen perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa. Työsuhde-etuudet Konserniyhtiöillä on eri maissa eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksutai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Eläkejärjestelyistä johtuvat velvoitteet ovat pääosin suomalaisista yhtiöistä. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteiden nykyarvo on merkitty taseeseen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Suomen TEL-työeläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeitä on käsitelty maksuperusteisina ja työttömyyseläkkeet etuuspohjaisina. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisemman nettorealisointiarvon määräisenä. Hankintameno määritetään noudattaen fifo-periaatetta tai keskihintamenetelmää, joka on riittävän lähellä fifo-periaatteen mukaan laskettua todellista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden arvoon luetaan vaihto-omaisuuden hankintamenot, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen välillisistä kustannuksista. Myyntisaamiset Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalennuksella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Varaukset Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen suuruus voidaan luotettavasti määritellä. Uusien ja muutettujen IFRS-standardien sekä IFRIC-tulkintojen soveltaminen Patria -konserni otti vuoden 2007 aikana käyttöön seuraavat ja IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut standardit: IFRS 7, Financial Instruments: Disclosures IFRIC 9, Reassessment of Embedded Derivatives Konsernin arvion mukaan näiden standardien ja uusien tulkintojen käyttöönotolla ei ollut olennaista vaikutusta Konsernin raportoimaan tulokseen, taseeseen, oman pääoman muutoksiin tai rahavirtaan, mutta lisäsi konsernitilinpäätöksen liitetietoja. Seuraavat standardit ja tulkinnat ovat pakollisia vuoden 2008 aikana, mutta eivät ole olennaisia Konsernin toimintojen kannalta: IFRIC 12, Service Concession Arrangements IFRIC 13, Customer Loyalty Programmes IFRIC 14, IAS19 The limit on a Defined Benefit Asset, Minimum Funding Requirements and their In-teraction Seuraavat julkaistut standardit tulevat voimaan alkaen, eikä niitä sovelleta Konserniraportoinnissa vielä tilikauden 2008 aikana: IFRS 8, Operating Segments IAS 1, Presentation of Financial Statements - Revised IAS 23, Borrowing Costs Revised Konsernin näkemyksen mukaan IFRS 8 ja IAS 1 standardeilla on vähäinen vaikutus Konsernin tilinpäätösraportointiin ja IAS 23 -standardien käyttöönotolla ei ole olennaisia vaikutuksia konsernitilipäätökseen. 13

16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. Rahoitusriskien hallinta Rahoituksen ja rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet Patrian hallitus on hyväksynyt rahoitushallinnon periaatteet, joiden mukaan hoidetaan konsernin emo- ja tytäryhtiöiden rahoitushallintoa sekä rahoitusriskien hallintaa. Emoyhtiön rahoitustoiminnon keskeiset tehtävät ovat varmistaa emo- ja tytäryhtiöiden rahoituksen riittävyys kaikkina aikoina, varainhankinta, luottolimiittien järjestäminen, likvidien varojen sijoittaminen, nettorahoituskulujen optimointi, rahoitusriskien hallinnan järjestäminen ja toteuttaminen, tarjota ja järjestää tytäryhtiöille näiden tarvitsemia rahoituspalveluja sekä tuottaa konsernin johdolle informaatiota konsernin rahoituksellisesta asemasta ja riskeistä. Rahoitusriskit jaetaan jäljempänä valuuttariskeihin, korkoriskeihin, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskeihin, luotto- ja vastapuoliriskeihin sekä operationaalisiin riskeihin. Konsernin tytäryhtiöt ja liiketoiminnat hallinnoivat omia rahoitusriskejään rahoitushallinnon toimintaperiaatteiden sekä konsernin rahoitustoiminnon määrittämien ohjeiden mukaisesti. Valuuttariskit Patria altistuu liiketoiminnassaan valuuttakurssivaihteluista aiheutuville riskeille. Konsernille merkittävin valuuttariskiä aiheuttava valuutta on Yhdysvaltain dollari. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojautua valuuttakurssimuutosten vaikutuksilta tulevaan rahavirtaan, tulokseen ja taseeseen. Valuuttapositiot, jotka sisältävät sitovat myynti-, osto- ja rahoitussopimukset sekä erittäin todennäköiset ennustetut kassavirrat (transaktiopositio) suojataan valuuttajohdannaisilla projekti- tai transaktiokohtaisesti. Konsernin tytäryhtiöt vastaavat valuuttariskiensä määrittämisestä ja suojaamisesta vastapuolenaan emoyhtiö, joka tekee tarvittavat suojaussopimukset pankkien kanssa. Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa erittäin todennäköisiä tulevia valuuttamääräisiä rahavirtoja suojaaviin valuuttajohdannaisiin. Näiden johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon, kunnes se kirjataan tulokseen samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Suojaukset erääntyvät pääsääntöisesti vuoden sisällä. Tase-erien suojauksessa ei sovelleta suojauslaskentaa. Jäljempänä esitettävän IFRS 7 -standardin edellyttämän herkkyysanalyysin tarkoitus on havainnollistaa konsernin tuloksen ennen veroja ja oman pääoman herkkyyttä valuuttakurssien muutokselle. Nettovaluuttapositioiden laskennassa on huomioitu tilinpäätöshetkellä yhtiöiden taseissa olevat vierasvaluuttamääräiset rahoitusvarat ja -velat, näihin kohdistetut suojaukset sekä ne johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennassa. Näiden erien käyvän arvon muutos kirjataan tulokseen. Suoraan omaan pääomaan vaikuttaa arvonmuutosrahastoon kirjattu käyvän arvon muutos suojauslaskennan piirissä olevista johdannaisista. Käyvän arvon muutoksen vaikutuksen odotetaan kumoutuvan ajan myötä suojauskohteena olevien erittäin todennäköisten tulevien rahavirtojen vastakkaisten arvonmuutosten realisoituessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty nettovaluuttapositiot, sekä herkkyysanalyysin mukaiset vaikutukset tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan, mikäli käsiteltävä valuutta olisi vahvistunut euroa vastaan tilinpäätöspäivänä. Valuutan vastaava heikkeneminen aiheuttaisi vastakkaismerkkisen muutoksen. Herkkyyttä laskettaessa on käytetty viiden prosentin valuuttakurssimuutosta. IFRS 7 -herkkyysanalyysin mukainen herkkyys USD valuuttakurssimuutoksille Milj. EUR 2007 Nettopositio -2,5 Vaikutus tulokseen ennen veroja -0,1 Vaikutus omaan pääomaan -1,7 Konsernin euroalueen ulkopuolisten tytär- ja yhteisyritysten yhdistelystä konsernitilinpäätökseen aiheutuu konsernin omaan pääomaan muuntoeroja (translaatioriski). Pääperiaate on olla suojaamatta translaatioriskejä. Korkoriski Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin sekä korollisten velkojen, saamisten ja johdannaissopimusten käypiin arvoihin. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on suojautua korkojen muutosten vaikutuksilta tulevaan rahavirtaan, tulokseen ja taseeseen. Korkoriskiä hallitaan vaikuttamalla saamisten ja velkojen keskimääräiseen korkosidonnaisuusaikaan (duraatio) sekä tarvittaessa johdannaissopimuksilla. Korollisten velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika oli 25 kuukautta ja saamisten alle yhden kuukauden

17 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Korkojen sidonnaisuusjaksot Milj. EUR 0-6 kk 6-12 kk kk kk Myöhemmin Yhteensä Rahoitusleasingvelat 14,1 0,0 4,1 0,9 4,9 24,0 Muut korolliset velat 37,5 0,0 0,0 0,0 8,4 45,9 Korolliset saamiset -29,9 0,0 0,0 0,0 0,0-29,9 Yhteensä ,7 0,0 4,1 0,9 13,3 40,0 Tilinpäätöshetkellä konsernin korolliset velat olivat yhteensä 69,8 miljoonaa euroa, josta kiinteäkorkoisia 11,4 miljoonaa euroa ja vaihtuvakorkoisia 58,5 miljoonaa euroa. Korolliset saamiset olivat yhteensä 29,9 miljoonaa euroa, kokonaan vaihtuvakorkoista. IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi, tässä yhden prosenttiyksikön nousu markkinakoroissa johtaisi taseen korollisten velkojen ja saamisten osalta vuotuisten nettokorkokustannusten kasvuun 0,4 miljoonalla eurolla. Vastaava koron lasku aiheuttaisi yhtä suuren vastakkaismerkkisen muutoksen. Konsernilla ei ollut avoinna olevia korkojohdannaisia Muut markkinariskit Rahoitusriskien lisäksi Patria altistuu mm. raaka-aineiden ja komponenttien hintariskeille. Konsernin liiketoiminnat ovat vastuussa näiden riskien tunnistamisesta ja suojautumisesta. Patria pyrkii suojautumaan hintariskeiltä ensisijaisesti myynti- ja ostosopimuksiin sisällytettävin ehdoin. Patria ei käytä johdannaissopimuksia näiden riskien suojaamiseen. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski Maksuvalmiusriskiä minimoidaan pitämällä likviditeettivaranto riittävän suurena, jotta se kaikkina aikoina kattaa konsernin juoksevan liiketoiminnan likviditeettitarpeen. Jälleenrahoitusriskiä eli riskiä siitä, että liian suuri osa konsernin lainoista tai luottolimiiteistä erääntyy ajanjaksona, jolloin jälleenrahoitus taloudellisesti tai sopimuksellisesti on mahdotonta, minimoidaan tasapainottamalla lainojen tai luottolimiittien erääntymisaikatauluja. Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen erääntymisaika oli 6,4 vuotta. Korolliset velat ja niiden lyhennysohjelma Milj. EUR Yhteensä Rahoitusleasingvelat 1,5 1,8 1,2 1,2 1,2 17,2 24,0 Muut korolliset velat 5,2 0,0 0,1 32,6 0,3 7,7 45,9 Yhteensä ,7 1,8 1,3 33,8 1,5 24,8 69,8 Emoyhtiöllä on osana likviditeettivarantoaan neljä yritystodistusohjelmaa yhteismäärältään 106,8 miljoonaa euroa, monivaluuttainen valmiusluottojärjestely 25,0 miljoonaa euroa sekä sekkitililimiittejä yhteismäärältään 25,5 miljoonaa euroa. Luotto- ja vastapuoliriski Konsernin operatiiviseen toimintaan ei asiakaskunnan rakenteen vuoksi liity merkittäviä luottoriskejä. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan pääsääntöisesti sopimalla niitä pienentävistä maksuehdoista myyntisopimuksissa. Konsernin likvidien varojen sijoittamiseen liittyvää luottoriskiä hallinnoidaan määrittämällä hyväksytyt, hyvän luottokelpoisuuden omaavat, vastapuolet sekä vastapuolien osalta hyväksytyt sijoitusten enimmäismäärät. Konsernilla ei ole merkittäviä lainasaamisia. Myyntisaamisten ikäjakauma Milj. EUR 2007 Erääntymättömät myyntisaamiset 63, päivää erääntyneet myyntisaamiset 28, päivää erääntyneet myyntisaamiset 4,3 yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 7,0 Yhteensä 103,5 Rahoitushallinnon operationaalinen riski Rahoitushallinnon operationaalisen riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tilanteet, joissa puutteellisista rahoituksen valvontajärjestelmistä tai toimintatavoista voi aiheutua konsernille tappioita tai jotka lisäävät rahoitusriskien kokonaismäärää. Riskiä minimoidaan pitämällä konsernirahoitusyksikön ammattitaito korkealla tasolla, kuvaamalla ja dokumentoimalla rutiinit sekä asianmukaisella työtehtävien organisoinnilla. Transaktioihin liittyviä riskejä minimoidaan limiittiseurannalla, kauppojen vahvistusten seurannalla sekä säännöllisellä kokonaisarvioinnilla. 15

18 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 3. Yritysostot 2007 Nammo saattoi päätökseen Talley Defence Systems Inc:n oston maaliskuun lopussa. Patria Aviation Oy saattoi päätökseen Teklan Defence-liiketoiminnan oston Tekla Oyj:ltä 1. toukokuuta Helmikuussa Patria Oyj osti Saab AB:ltä 22,5 % Nammo AS:n osakkeista ja Norjan valtio osti Saab AB:ltä 5 % Nammo AS:n osakkeista. Näiden tuloksena Nammo AS:n omistus jakaantuu nyt tasan Patrian ja Norjan valtion kesken. Nammo on yhdistelty Patrian konsernitilinpäätökseen suhteellisesti rivi riviltä vuoden 2006 alusta alkaen. Vuoden 2005 konsernitilinpäätökseen Nammo Group sisältyy pääomaosuusmenetelmällä. Patrian vuoden 2006 konsernitilinpäätökseen sisältyvä ostettujen yritysten liikevaihto oli yhteensä 123,8 miljoonaa euroa. Osuus yritysoston jälkeen Milj. EUR 50,0 % Rahat ja pankkisaamiset 23,8 Aineettomat hyödykkeet 3,5 Aineelliset hyödykkeet 20,7 Muut varat 29,6 Hankitut velat -44,4 Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 33,1 Liikearvo 16,4 Hankintameno 49,5 Maksettu rahavastike 49,5 Hankitut rahavarat -23,8 Yrityshankinnan nettorahavirta 25,8 Vuonna 2006 ei ollut muita merkittäviä yritysjärjestelyjä. 4. Tiedot liiketoiminta-alueittain ja maittain Patrian rakenne muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Land Solutions, Systems and Services ja Muut toiminnot. Land Solutions -liiketoiminta-alue koostuu Vehicles, Weapon Systems sekä Nammo (yhteisyritys) liiketoiminnoista. Land Solutions -liiketoiminta-alue kehittää ja toimittaa panssaroituja pyöräajoneuvoja, kranaatinheitinjärjestelmiä ja ammustuotteita sekä niiden elinkaaren tukipalveluja. Tärkeimpiä tuotteita ovat uuden sukupolven Patria AMV -ajoneuvo sekä Patria Nemo ja AMOS kranaatinheitin-järjestelmät. Eurenco sisältyy konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä ja 50 % omistettu Nammo suhteellisesti rivi riviltä. Systems and Services -liiketoiminta-alue koostuu seuraavista liiketoiminnoista: Aviation, Helicopters, Training ja Systems. Systems and Services -liiketoiminta-alue tarjoaa kilpailukykyisiä ratkaisuja sotilaslentokoneiden ja helikoptereiden huolto-, korjaus- ja modifiointitarpeisiin. Se tarjoaa myös lentäjäkoulutusta sekä tuottaa tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiä ja niiden integrointipalveluita. Huippuosaaminen, pitkälle kehitetyt kokonaisratkaisut ja pitkäaikaiset kumppanuudet luovat perustan liiketoiminta-alueen menestykselle. Muut toiminnot koostuu Aerostructures ja Vammas liiketoiminnoista, Millog Oy:sta sekä konsernitason tukitoiminnoista. Liiketoiminta-alue valmistaa vaativia, komposiittisia lentokone- ja avaruusrakenteita sekä lentokenttien lumenpoisto- ja rahdinkäsittelylaitteita

19 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Liikevaihto liiketoiminta-alueittain Milj. EUR Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Land Solutions 398,0 0,0 398,0 309,6 0,1 309,7 Systems and Services 99,9 2,8 102,6 102,5 2,0 104,5 Muut toiminnot 43,3 15,3 58,6 35,7 12,1 47,8 Eliminoinnit 0,0-18,1-18,1 0,0-14,2-14,2 Yhteensä 541,2 541,2 447,8 447,8 Sisäisessä siirtohinnoittelussa käytetään markkinaehtoisia hintoja. Liikevoitto liiketoiminta-alueittain, osuus osakkuusyritysten tuloksista ja sijoitukset osakkuusyrityksiin Liikevoitto Osuus osakkuusyritysten tuloksista Sijoitukset osakkuusyrityksiin Land Solutions 43,1 23,8 0,0-3,8 1,0 0,6 Systems and Services 1,8 9,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut toiminnot -7,6-6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 37,3 26,9 0,0-3,8 1,0 0,6 Käyttöomaisuus, investoinnit, poistot ja arvonalentumiset Käyttöomaisuus Investoinnit Poistot ja arvonalentumiset Land Solutions 98,0 69,7 8,5 6,2 9,9 7,4 Systems and Services 33,3 32,0 2,3 1,4 3,7 3,8 Muut toiminnot 40,6 36,9 4,1 2,4 4,9 3,8 Yhteensä 172,0 138,5 14,9 10,1 18,5 15,1 Liikearvo liiketoiminta-alueittain Land Solutions 31,1 25,3 Systems and Services 6,9 6,9 Muut toiminnot 0,0 0,0 Yhteensä 38,0 32,2 Varat ja velat liiketoiminta-alueittain Varat Velat Land Solutions 349,5 315,5 271,2 267,4 Systems and Services 104,5 98,0 93,1 85,5 Muut toiminnot 61,1 70,0-55,3-71,2 Yhteensä 515,1 483,5 309,0 281,8 17

20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Henkilöstö keskimäärin Liiketoiminta-alueittain Land Solutions Systems and Services Muut toiminnot Yhteensä Sijainnin mukaan Suomi Muut Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Henkilöstö kauden lopussa Vuoden 2007 henkilöstöön sisältyy 858 (656) Nammo konsernin työntekijää, mikä on 50 % Nammo konsernin koko henkilökunnasta. Ulkoinen liikevaihto kohteen ja alkuperämaan mukaan Liikevaihto kohteen mukaan Liikevaihto alkuperämaan mukaan Suomi 278,8 259,6 347,0 305,9 Muut Pohjoismaat 60,0 56,6 193,4 141,5 Muut maat 202,4 131,6 0,8 0,4 Yhteensä 541,2 447,8 541,2 447,8 Varat ja velat maittain Varat Velat Suomi 327,9 355,2 168,8 191,2 Muut Pohjoismaat 185,6 126,4 135,4 86,1 Muut maat 1,6 1,8 4,7 4,4 Yhteensä 515,1 483,5 309,0 281,7 Käyttöomaisuus ja investoinnit maittain Käyttöomaisuus Investoinnit Suomi 126,1 108,9 8,5 5,3 Muut Pohjoismaat 45,2 28,8 6,4 4,7 Muut maat 0,7 0,9 0,0 0,0 Yhteensä 172,0 138,5 14,9 10,

21 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 5. Pitkäaikaishankkeet Liikevaihto tuloutustavoittain Toimitusperusteinen liikevaihto 545,8 423,1 Valmistusasteen mukainen tuloutus -4,6 24,7 Yhteensä 541,2 447,8 Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot Keskeneräisten projektien kulut ja bruttovoitto 251,7 349,6 Ennakkolaskutus -203,2-301,0 Netto 48,5 48,6 Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon Keskeneräisten projektien kulut ja bruttovoitto -448,4-139,9 Ennakkolaskutus 457,4 144,4 Netto 9,0 4,6 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 1,5 1,2 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,2 1,6 Palvelusten myynti 0,2 0,0 Muut liiketoiminnan tuotot 1,4 1,9 Avustukset 0,3 1,3 Yritysjärjestelyt 0,2 2,0 Yhteensä 3,8 8,0 Liiketoiminnan muut kulut Tutkimus ja kehitys 5,9 5,2 Maksetut vuokrat 9,3 6,8 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,7 0,0 Muut liiketoiminnan kulut* 63,6 57,1 Yhteensä 79,5 69,1 * sisältää muita kuluja liittyen markkinointiin ja myyntiin, konsultointiin, matkustukseen, kiinteistöihin ja ulkopuolisiin palveluihin sekä IT- ja muita liiketoiminnan kuluja. Päätilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot 0,2 0,3 Palkkiot muista palveluista 0,0 0,0 Yhteensä 0,3 0,3 19

22 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 7. Tutkimus- ja tuotekehityskulut Tutkimus- ja tuotekehityskulut yhteensä 50,6 48,7 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehityskulut 9,5 12,4 8. Henkilöstökulut Emoyhtiön hallituksen, neuvottelukunnan ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 0,6 0,6 Muut palkat ja palkkiot 114,8 95,8 Eläkekulut ja -vakuutusmaksut 17,1 14,3 Muut henkilösivukulut 15,2 13,1 Yhteensä 147,7 123,7 Emoyhtiön toimitusjohtajalle maksetut palkat, palkkiot ja edut olivat yhteensä euroa. Hallituksen puheenjohtajalle maksettu palkkio oli euroa ja varapuheenjohtajalle euroa. Jäsenille maksettiin palkkioina yhteensä euroa yksittäisen jäsenen kuukausipalkkion ollessa euroa ja kokouspalkkion 500 euroa kokoukselta. Eräillä konserniyhtiöiden johtajilla on sopimuksia alhaisemmasta kuin 63 vuoden, ei kuitenkaan alle 60 vuoden, eläkeiästä. Emoyhtiön toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60 vuotta. Kyseessä oleva eläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä ja emoyhtiö on ottanut vakuutuksen tätä varten. Konsernissa on pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka piiriin kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja sekä kuusi muuta konsernijohdon jäsentä. Tämä järjestelmä täydentää vuosibonusjärjestelmää. Palkitsemisen perusteena on vuosittain käynnistyville jaksoille, joista ensimmäinen on kahden vuoden mittainen ja seuraavat kolmen vuoden pituisia, asetettujen taloudellisten tavoitteiden täyttyminen. Pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmän ja vuosibonusjärjestelmän perusteella yhteensä maksettava vuotuinen palkkio ei voi ylittää vuosipalkkaa. Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt 15,8 13,1 Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt 1,2 1,2 Yhteensä 17,1 14,3 Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteiden nykyarvo on merkitty taseeseen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Suomen TEL-työeläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeitä on käsitelty maksuperusteisina ja työttömyyseläkkeet etuuspohjaisina. Lisäksi emoyhtiön toimitusjohtajan eläkejärjestely ja Nammon eläkejärjestelyt on käsitelty etuuspohjaisina. Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt Eläkekulut 1,0 1,0 Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0,0 0,0 Korkokulut, eläkevelvoitteet 0,7 0,7 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -0,4-0,4 Yhteensä 1,2 1,2 Taseen etuuspohjainen eläkevelka Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 0,7 1,1 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 21,8 17,7 Varojen käypä arvo -9,1-7,6 Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot 0,0 0,0 Eläkevelka taseessa 13,4 11,