Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti Kantti. Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2012. Kantti. Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia."

Transkriptio

1 Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2012 Kantti 5 Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia.

2 Pääkirjoitus Anna Antin ratkaista. Euroopan talous nikottelee ja voimakasta kasvua ei ole näköpiirissä. Kasvun turvaavien investointien sijaan voi keskittyä tekemään säästöinvestointeja. T Ä S S Ä J U L K A I S U S S A : Fossiilisia polttoaineita palaa tässäkin maassa valtava määrä. Kun tuo energiankäyttö korvataan kotimaisella polttoaineella, ovat säästömahdollisuudet huikeat. Lisäksi biopolttoaineet tuovat kipeästi kaivattua työtä rakkaaseen kotimaahamme. Puupelletin käyttö näyttää elävän uutta tulemista. Se on tasalaatuinen, toimintavarma energian lähde, jolla saa maksimitehot irti lämpölaitoksesta myös kovimmilla pakkasilla. Tällä kertaa Kantti-lehden teemana on esitellä Antin toimittamia ratkaisuja kotimaisen polttoaineen käyttöön. Antoisia lukuhetkiä! Kalle Isotalo toimitusjohtaja 4 Pellettilämmityksen suurlähettiläs uskoo Suomen elävän metsästä tulevaisuudessakin. s Tampereen Sarankulmaan valmistuu uusi pellettilämpölaitos, joka on kokonsa ja polttotekniikkansa puolesta ainutlaatuinen Suomessa. Antin tuore teknologiajohtaja Arto Timonen: testaamme ja kehitämme omassa lämpölaitoksessamme uusia biosovelluksia. s Haabneemessä Virossa sijaitseva MiTe Engineering on suunnitellut lähes kaikki Baltian isoimmat pellettitehtaat ja toimittanut koneet ja tarvikkeet niihin Antti-Teollisuus on tutkinut jo pidemmän aikaa hakkeen kuivausta sekä valmistanut muutamia koekuivureita kuivauskokeiluja varten. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella ryhdytään sekoittamaan kivihiileen pellettejä loka kuussa ANTTI-TEOLLISUUS OY Materiaalinkäsittelyosaston asiakaslehti Päätoimittaja: Kalle Isotalo, Antti-Teollisuus Oy Tekstit: Mainoskenttä Oy, Pirjo Mäenpää Kuvat: Petri Kivinen, Touko Hujanen ja Jari Hytti Ulkoasu: Mainoskenttä Oy, Eija Hintikka Painopaikka: Tammerprint Oy Jakelu: noin kpl Osoitelähde: Antti-Teollisuus Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Kantti Kantti

3 Tampereen pellettilämpö laitos vastaa kestävän kehityksen kutsuun Tampereen Sarankulmassa on käyttöön otossa uusi pellettilämpölaitos, joka on kokonsa ja polttotekniikkansa puolesta ainutlaatuinen Suomessa. Lämpötuotanto alkaa tämän vuoden joulukuussa. MW Power Oy toimittaa pellettilämpölaitoksen avaimet käteen -periaatteella Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Laitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Pääpolttoaine puupelletin lämpöteho on 33 MW. Lämpölaitosta käytetään pääosin talvella, kun vaaditaan huipputehoja. Sillä tuotetaan gigawattituntia lämpöä vuodessa. Miksi Tampereella valittiin pellettilämpö? Pelletti on polttoaineena halvempi kuin öljy tai kaasu. Lisäksi tämä oli lai- Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurta pölypolttotekniikalla toimivaa pellettilämpölaitosta, kertoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen Tampereen Energiantuotanto Oy haluaa olla eturintamassa kestävässä energiantuotannossa ja Lapinlahti seuraa perässä ensi vuonna, kertoo MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen. 4 Kantti Kantti

4 MW Power Oy toimittaa pellettilämpölaitoksen avaimet käteen -periaatteella Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Laitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Kuvassa laitosta rakennetaan vielä kiivaaseen tahtiin. toksena halvempi kuin vastaava hakelaitos ja pelletti on polttoaineena tilavuudeltaan tehokkaampaa kuin kosteampi hake tai puu. Pelletin laitostekniikka on vähän samanlaista kuin hiilipölykattiloissa. Tästä syntyy säädettävyysetuja eli tämä laitos on helpposäätöinen. Lisäksi se on nopea käynnistää, kun lämpötila putoaa koville pakkasille, kertoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen. MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen lisää etuihin portfolioiden hallinnan: Kovilla pakkasilla voidaan esimerkiksi tehdä pelkkää lämpöä ja ottaa sähkö pörssistä. Tämän laitoksen pystyy myös muuttamaan monipolttoainelaitokseksi eli pellettipölyn lisäksi siellä voi polttaa kaasua, bioöljyä tai turvepellettejä. timia ja niihin liittyviä lisäratkaisuja. Lisäksi olemme kehittäneet biouunin ja biokontin, joilla voidaan tuottaa kuumaa ilmaa lämmittämiseen ja kuivaamiseen. Olemme myös itse päättäneet siirtyä biolämmitysjärjestelmän käyttöön tehtaallamme, kertoo Antti-Teollisuuden kaupallinen johtaja Markko Takkinen. Pellettilämmitys hiilidioksidipäästötöntä Tiedotusvälineistä voi tämän tästä lukea juttuja vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä, varsinkin pellettienergiahankkeista. Ainakin meillä Suomessa pyritään konkreettisesti vähentämään kivihiilen ja öljyn käyttöä. Kaikki suuret energiantuottajat ovat alkaneet vakavasti harkita pelletti- tai muuta biolämmitystä. Uskomme, että Suomi on kehityksen kärjessä biopolttoaineratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, sanoo Antti-Teollisuuden myynti-insinööri Samu Jalonen. Pellettilämmitys on hiilidioksidipäästötöntä, koska puu sitoo kasvaessaan saman verran hiilidioksidia kuin mitä sen poltossa vapautuu. Eli aina, kun öljyä ja kaasua korvataan puupelleteillä, tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tampereen pellettilämpölaitos on siis mukana ilmastotalkoissa. Biopolttoaineiden käyttö on meillä koko ajan kasvanut ja tulee kasvamaan jatkossakin samalla, kun vähennämme kaasun ja turpeen käyttöä. Esimerkiksi puupolttoaineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Pellettien osalta testaamme tällä laitoksella konseptin toimivuuden. Heinonen pohtii. Pellettien hintataso edullisempi kuin öljyn tai kaasun Kestävän kehityksen näkökohtien lisäksi pellettien tämän hetkiseen myötätuuleen vaikuttaa myös edullinen hinta. On varmaa, että pitkällä tähtäimellä öljyn ja kaasun hinnat eivät laske maailmassa. Pellettiä sen sijaan valmistetaan kussakin maassa paikallisista raaka-aineista, jotka syntyvät puuteollisuuden sivutuotteena. Pellettien hinta ei ole kuitenkaan riippuvainen ainoastaan paikallisista olosuhteista vaan sitä voidaan viedä ja tuoda eli syntyy alueellisia hinnoittelumekanismeja. Sitä kautta pellettien hinta pysyy stabiilimpana kuin öljyn tai kaasun hinta, MW Powerin Orhanen toteaa. Raaka-ainepulaa ei näy tulevaisuudessakaan. Jos metsä- ja paperiteollisuus vähenee Suomessa, voidaan yli jäävä puuaines käyttää pelletteihin. Lisäksi metsiin jää muutenkin tarpeetonta raaka-ainetta, esimerkiksi hakkuutähteitä. Pelletti on toistaiseksi paras puupohjainen polttoaine mm teolliseen polttoaineen käsittelyyn ja automatisointiin. Teollisuus sekä lämpö- ja energialiiketoiminta ovat hiljalleen valmiita vastaanottamaan pelletit varteenotettavana polttoainevaihtoehtona, mutta pienpoltossa taitaa olla vielä haastetta. Antilla on oma vastuunsa kehittää ja tuottaa pelletin teollisen valmistuksen ja käytön ratkaisuja. Olemme tässä melko hyvin onnistuneetkin, Antti- Teollisuuden Takkinen toteaa. Pellettilämpölaitokset tulossa MW Powerin portfolioon Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurta pölypolttotekniikalla toimivaa pellettilämpölaitosta. Pellettipolttoaine jauhetaan pölyksi erillisillä jauhinmyllyillä ja sen jälkeen pöly käsitellään ja poltetaan kattilassa pölypolttimella. Vastaavat laitoksia ei juuri löydy muualtakaan maailmasta MW Power on ennen Tamperetta tehnyt vain Ruotsiin pari vastaavaa laitosta. Ruotsi oli edelläkävijä, koska Ruotsissa tavoitteena on öljyvapaa energiantuotanto ja tästä syystä öljyn hintaa pidetään verotuksella korkeana. Sama koskee maakaasua siellä. Ja samoista CO 2 -päästötavoitteista johtuen on Suomikin nyt ottamassa käyttöön tällaisia pellettilämpölaitoksia. Tampereen Energiantuotanto Oy haluaa olla eturintamassa kestävässä energiantuotannossa ja Lapinlahti seuraa perässä ensi vuonna, kertoo MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen. Tampereen lämpölaitoksessa Antti-Teollisuuden siilot ja ruuvikuljettimet Antti-Teollisuus toimitti laitokseen kaksi 500 m 3 siiloa ja kaksi ruuvikuljetinta asennuksineen. Lisäksi toimitettiin tilaajan pyytämiä siilojen lisävarusteita eli paloturvallisuusvarusteet, räjähdyssuojaus, pölysuodatus, siilojen välisilta ja tikkaat sekä tasot. Antti-Teollisuus on tunnettu ja luotettava siilotoimittaja, josta en ole kuullut yhtään huonoa sanaa mistään, toteaa Tampereen Energiatuotanto Oy:n Timo Heinonen. Antti-Teollisuus on pellettiteollisuudessa kokenut toimija. Yritys on ollut mukana alusta asti, kun pellettiteollisuutta ja -tehtaita on Suomeen rakennettu. Siiloja purulle ja pelletille sekä materiaalilogistiikkaan liittyviä kuljettimia ja muita laitteita on toimitettu Suomen lisäksi Baltian maihin. Antti-Teollisuuden Materiaalinkäsittelyosasto tarjoaa pelleteille siiloja, kuljet- 6 Kantti Kantti

5 Haabneemessä Virossa sijaitseva MiTe Engineering on suunnitellut lähes kaikki Baltian isoimmat pellettitehtaat ja toimittanut koneet ja tarvikkeet niihin. Antti-Teollisuuden siilot, kuljettimet ja elevaattorit ovat sisältyneet toimituksiin jo noin kuusi vuotta. MiTe Engineering on tehnyt lähes kaikki Baltian suuret pellettitehtaat MiTe Engineering oli toinen kansainvälisesti toimiva yritys pellettialalla, kun se aloitti pellettiprojektit noin 15 vuotta sitten. Baltian tehdastoimitusten lisäksi yritys on toimittanut koneita myös Portugaliin, Espanjaan, Ranskaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan eli MiTen sormet ovat pelissä aika monella pellettitehtaalla. 15 vuoden aikana kokemusta on kertynyt sen verran, että tiedämme miten pellettitehtaat toimivat ja miten ne pitäisi suunnitella. Osaamme valita hyvät yhteistyökumppanit ja alihankkijat, jotta kaikki toimii, kertoo MiTe Engineeringin johtaja ja omistaja Sulev Saar. Antti-Teollisuus on tehnyt yhteistyötä MiTe Engineeringin kanssa noin kuusi vuotta. Vuosi 2011 oli yritysten yhteistyölle erityisen hedelmällinen: Viime vuonna Antti-Teollisuus toimit- ti pellettisiiloja, kuljettimia, elevaattoreita ynnä muuta kolmeen suunnittelemaani tehtaaseen, joista kaksi oli Latviassa ja yksi Virossa. Näistä kaksi oli Baltian suurimman pellettituottajan Graanul Investin tehtaita. Yhteistyö on sujunut todella hyvin tilaamisesta kokoonpanoon. Minun tarvitsee vain kertoa Antti-Teollisuudelle, millaiset tilojen pitäisi olla ja he suunnittelevat ja valmistavat meille sopivat siilot, Saar kehuu. Venäjällä jatkuvasti lisää pellettilämmityksestä kiinnostuneita Millaiselta sitten näyttää pellettilämmityksen tulevaisuus? Lehdissä puhutaan jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, päästöistä ja uusiutuvasta energiasta. Kioton kokouksessa joulukuussa 1997 sovittiin, että teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään yhteenlaskettuna 5,2 % vuoden 1990 tasosta vuosiin mennessä. Riippuu paljon näistä kansainvälisistä sopimuksista ja laeista, millainen tulevaisuus pellettilämmityksellä on. Uskoisin kuitenkin, että vihreät arvot toteutuvat ja siirrytään käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tämä tulee lisäämään pellettilämmityksen määrää. Esimerkiksi Venäjältä tulee MiTe Engineeringille koko ajan enemmän kyselyjä ja asiakkaita. MiTe Engineeringin ja Antti-Teollisuuden tulevaisuus näyttää siis hyvältä tällä saralla. Antti-Teollisuudessa minulla on hyvät kumppanit. Sen porukan kanssa voimme tehdä töitä tulevaisuudessakin, Saar toteaa tyytyväisenä. Mite Engineering ja Antti-Teollisuus työmaalla Incukalns, Latvia. Kuvassa Markko Takkinen, Arto Timonen, Tuomas Mäki-Punto, Juha Jokinen, Dimitri Novikov ja MiTen työmaan päällikkö. OÜ MiTe Engineering / Helme Graanul, Viro Lastaussiilot 2x120 m³ lastauslaitteineen ja elevaattori 60 tn/h, H=25 m. OÜ Mite Engineering /SIA Graanul Pellets, Incukalns, Latvia Lastaussiilot 4x115 m³ jalustoineen Pellettikuljettimet, 2 kpl elevaattori (AISI) 30 tn/h, H=12,5 m, 2 kpl elevaattori (Zn) 30 tn/h, H=27,5 m. Ketjukuljetinlinjat siilojen täyttöön ja tyhjennykseen. SIA Latgran, Kraslava Novads, Latvia Tasapohjainen varastosiilo 5456 m³, lastaussiilo 220 m³, 2 kpl hihnakuljettimia, 120 t/h ja 40 t/h, 2 kpl elevaattoreita, 120 t/h ja 40 t/h. Kuva rakennusvaiheesta: OÜ Mite Engineering /SIA Graanul Pellets, Incukalns, Latvia. 8 Kantti Kantti

6 S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskus lämpiää pelleteillä ja maalämmöllä Monipolttoainejärjestelmä on turvallinen ratkaisu sekä polttoaineen saatavuuden että energian hinnan suhteen. Jättimäinen S-ryhmän logistiikkakeskus työllistää noin henkeä. Keskukseen tuleva Vapor Finland Oy:n toimittama lämpölaitos on merkittävä bioenergian käyttäjä ja sen maalämpölaitos on Suomen suurin. Sipooseen tänä vuonna valmistuneen SOK:n suuren logistiikkakeskuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian tuotannossa noudatetaan alan viimeisintä tekniikkaa: puolet tuotetaan biopolttoaineilla (pääosin pelleteillä) ja toinen puoli maalämmöllä. Geolämpö toimii perusenergian tuottajana ja pellettilämpö vastaa talven nousevaan lämmitystarpeeseen. Varapolttoaineena toimii öljy. Laitos täyttää kestävän kehityksen vaatimukset: Sillä on matala CO 2 - päästötaso (vain noin 1/15 osa Suomen keskimääräisestä kaukolämmön päästötasosta) ja se käyttää uusiutuvaa energiaa. Ratkaisu soveltuu suurille laitoksille, joilla on sekä lämmityksen että jäähdytyksen tarvetta. Vapor Finland Oy toimitti lämpölaitoksen avaimet käteen periaatteella vain perustukset ja maalämpö olivat tilaajan eli Fortum Power and Heat Oyn. Olemme tehneet aiemmin vastaavanlaisia arinalaitoksia, mutta tämä oli ensimmäinen pellettilaitos. Tämä oli myös sikäli erilainen projekti, että asiakkaamme teki rinnalla omaa maalämpöprojektiaan, kertoo Vapor Finland Oy:n projektipäällikkö Anne Jussila. Antti-Teollisuuden siilot valittiin hinta laatusuhteen vuoksi Lämpökeskuksen kattilalaitos koostui kahdesta Antti-Teollisuuden 100 kuutiometrin pellettisiilosta ja kahdesta 2 MW kattilasta. Lisäksi laitoksella on kaksi 3 MW:n öljykattilaa. Pellettikattilat, joilla tuotetaan lämpö asiakkaan kaukolämpöverkkoon, säätyvät kuormitusvaihteluihin helposti. Pellettien tuhkaa on mahdollista käyttää hyödyksi esimerkiksi metsälannoituksessa. Valitsimme Antti-Teollisuuden siilojen toimittajaksi, koska yrityksen hinta-laatusuhde on kohdallaan. Se ratkaisee yleensä asian näissä laite-, säiliö- ja siiloasioissa. Lisäksi kaikki toimi heidän kanssaan todella hyvin, Jussila kehuu. Monipolttoainejärjestelmä on turvallinen ratkaisu sekä polttoaineen saatavuuden että energian hinnan suhteen. Julkista keskustelua seuratessa huomaa, että pellettilämmitys on kasvava ala, Jussila summaa. 10 Kantti Kantti

7 Jarmo Ovaskainen on pellettilämmityksen suurlähettiläs Jarmo Ovaskainen kiertää konsulttina Etelä-Suomea kertomassa kotimaisesta ja vihreitä arvoja edustavasta pellettilämmityksestä. Hän uskoo Suomen elävän metsästä tulevaisuudessakin. Suomalainen puu on aina kuulunut Jarmo Ovaskaisen elämään jollakin tavalla. Hän meni 16-vuotiaana sahalle töihin Ruovedellä ja on ollut siitä lähtien mekaanisen metsäteollisuuden töissä luvun alussa hän oli perustamassa pellettitehdasta Ruovedelle. Olin Pihlavan ikkunalla töissä ja toimitusjohtaja käski minun selvittää pellettien käyttöä. Olimme silloin ensimmäisten joukossa Suomessa. Pihlava ei toimintaan kuitenkaan päättänyt lähteä, mutta minä uskoin uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Niinpä perustimme pellettitehtaan muutaman kaverin kanssa vuonna Salama poltti tehtaan vuonna 2003 ja uusi tehdas rakennettiin Juupajoelle, missä se on edelleen. Suomi elää metsästä ja tulee elämään jatkossakin, oli Nokiaa tai ei, Ovaskainen uskoo. Versowood Oy:n omistajat Ville ja Pekka Kopra ostivat Ovaskaisen pellettitehtaan 2010 ja tänä päivänä hän tekee pellettilämmityskonsultointia yrityksensä Pispalan JA-VU nimissä. Eli jos vaikka kerrostaloissa halutaan siirtyä pellettilämmitykseen, Ovaskainen kertoo kuinka siirtyminen tehdään ja mitä se tulee maksamaan. Hän löytää pellettilämmityksestä monia etuja: Se on kotimainen ja uusiutuva energiamuoto. Lisäksi pelletti on puun sivutuote eli mekaanisesta metsäteollisuudesta tulee aina purua, joka on pelletin raakaaine. Myös pelletin hinta on Suomessa sellaisella tasolla, että naapurimme Venäjä ei koe älykkääksi tuoda tänne valtavaa pellet- tituotantoaan. Isommissa kohteissa säästettäisiin nykyisillä öljyhinnoilla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, jos ne siirrettäisiin pelletille, mutta tämä kuulostaa monesti asiakkaasta liian hyvälle ja he eivät usko sitä. Pellettilämpöä Nokian Renkaille ja 11 kerrostalolle Akaassa Ovaskainen on saanut viedä pellettien ilosanomaa moneen suureen kohteeseen viime aikoina. Nokian Renkaiden valtava rengasvarasto on lämmennyt pelleteillä tehdyllä kaukolämmöllä jo vuodesta Ovaskaisen konsultoima PP-Hot Oy toimittaa lämmön kokonaispalveluna. Nokian Renkaiden toinen pellettilämpökeskus (750 kw) aloitti heinäkuun lopulla Akaaseen taas PP-Hot Oy on toteuttanut 11 kerrostalolle vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän, joka lämmitetään pelleteillä. Vanhaan öljylämmitykseen verrattuna talot säästävät paljon rahaa. Myös Mellilän koulu/päiväkoti Loimaalla toimii PP-Hot Oy toimittamalla pellettilämmöllä. Antti-Teollisuus on tehnyt Ovaskaisen kanssa yhteistyötä jo vuodesta Nokian Renkailla, Loimaan päiväkodissa/koulussa ja Akaan kerrostaloissa on Antti-Teollisuuden siilot. Antti-Teollisuuden kanssa asiat sujuvat niin kuin on sovittu: Toimitukset tulevat ajallaan, tavara on sitä mitä on sovittu ja jälkihuolto pelaa. Yritys ei koskaan jätä asiakasta pulaan. Hinta ei välttämättä aina ole halvin, mutta kokonaisedullisin se on. 12 Kantti Kantti

8 Hitsikipinät Arto Timonen vastaa kolmen liiketoimintasektorin kehittämisestä Konetekniikan insinööri Arto Timonen aloitti Antti-Teollisuuden palveluksessa maaliskuussa Aluksi hän toimi teollisuussektorin kehityspäällikkönä. Uuteen tehtäväänsä teknologiapäälliköksi Timonen siirtyi vuoden 2012 vaihteessa, ja samalla työnkuva laajeni käsittämään kaikki Antti-Teollisuuden kolme liiketoiminta-aluetta. Kontti sisältää biouunin lisäksi asianmukaisen hallintalaitteiston. Timonen vastaa teknologiakehityksestä ja toiminnan suunnittelusta materiaalinkäsittelyssä, viljankäsittelyssä ja laivan ovi -sektorilla. Työn kuvaan kuuluvat myös automaatioasiat, uusien tuotteiden kehitys ja suunnitteluprosesseihin liittyvä kehitys ja uudistus. Timosen virka Antti-Teollisuudessa on käytännössä uusi, sillä aiemmin vastuu liiketoimintayksiköistä on jaettu useamman henkilön kesken. Teknologiapäällikkö tekee tiiviisti töitä kaikkien muiden Antti-Teollisuuden työntekijöiden kanssa. Alaisia Timoselle on tällä hetkellä kuusi. Timosen mukaan parasta hänen työssään on sen monipuolisuus, haasteet ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Ennen Antti- Teollisuutta Timonen työskenteli tuotepäällikkönä ja myyntijohtajana teollisuusautomaatiota kehittävässä ja valmistavassa yrityksessä. Yrityksen asiakkaina oli elektroniikka- ja autoteollisuutta sekä uusiutuvan energian yrityksiä. Toimialue oli globaali: Yhdysvaltojen, Euroopan sekä Aasian markkinat ovat tulleet Timoselle tutuiksi. Vapaa-ajallaan Timonen harrastaa kilpa-ammuntaa, metsästystä ja kalastusta. Hän on aktiivisesti mukana Suomen Ampumaliiton järjestötoiminnassa. Antti-Teollisuuden uudistettavassa lämpölaitoksessa testataan ja kehitetään uusia biosovelluksia. Antti-Teollisuuden biosovellusten yhtenä perusratkaisuna toimii 500 kw:n biouuni, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi viljakuivurin tai muun lämmintä ilmaa tarvitsevan kohteen yhteyteen. Biouuni soveltuu viljankuivauksen lisäksi moniin eri tarkoituksiin. Biouunin pohjalta Antti-Teollisuus on jatkokehittänyt lämminilman tuoton siirrettävyyttä; biouuni on sijoitettu konttiin, joka voidaan tarvittaessa varustaa joko kiinteällä tai erillisellä polttoainesäiliöllä. Teknologiapäällikkö Arto Timonen kertoo yrityksen uskovan näin tuotettuun bioenergiaan ja lämpimän ilman tuotantoon. Kuluva syksy on osoittanut, että korkeiden kuivauskustannusten myötä bioratkaisut olisivat monille asiakkaille järkevä investointi. Öljypohjainen poltto on samassa mittakaavassa käytettynä huomattavasti kalliimpaa, Timonen valottaa. Uudet bioenergiasovellukset Timosen mielestä perinteiselle hakkeen kuivaukselle polttoa käyttäen on olemassa uusia soveltuvampia keinoja. Anttitestiin omassa lämpölaitoksessa Teollisuus on tutkinut jo pidemmän aikaa hakkeen kuivausta sekä valmistanut muutamia koekuivureita kuivauskokeiluja varten. Yrityksen valmistamat hakekuivurit ovat toimineet Timosen mukaan hyvin. Hakkeen kuivaus itsessään ei ole teknisin ja vaativin haaste, vaan se, mistä kuivaamiseen tarvittava energia saadaan. Kehityskohteena on esimerkiksi hukkalämmön johtaminen kuivauksen energiaksi, Timonen kiteyttää. Tekeillä on oman lämpölaitoksen muuttaminen biopolttoaineella toimivaksi, jolloin tehtaan lämmitykseen saatava energia tulee biopolttoaineesta. Vaikka laitoksen perusidea on tavallaan jo vanha, tullaan siihen lisäämään ominaisuuksia, jotka vastaavat nykyajan vaatimuksia nimenomaan käytön helppouden ja luotettavuuden osalta. Näin ollen laitos toimii kaikenlaisten uusien konseptien kehityksen pohjana. Oman lämpölaitoskonseptinsa myötä Antti-Teollisuus pystyy tarjoamaan kompaktia ratkaisua kohderyhmälle, jolla on esimerkiksi käytössään suhteellisen vähän pinta-alaa lämpölaitosta varten. Lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä tuotteen, joka täyttää kaikki viranomaisvaatimukset. Asiakkaiden tarpeet ohjaavat tuotekehitystä Tuotekehitys ja innovointi lähtee Antti- Teollisuudessa liikkeelle asiakkaiden tarpeista, jotka saadaan parhaiten selville tapaamisissa. Kertyneen tiedon pohjalta tehdään tuotekehityspäätökset. Verkostoitumalla alan johtavien yhteistyökumppaneiden kanssa saadaan kehitetyksi tuotteita, joissa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja osaamista. Yrityksessä seurataan jatkuvasti mielenkiinnolla toimialaa, sen kehitystä ja korkeakoulututkimuksia. Siirrettävä, biouunin sisältävä kontti voidaan tarvittaessa varustaa joko kiinteällä tai erillisellä polttoainesäiliöllä. Tällä hetkellä Antti -Teollisuus toimittaa bioenergiasektorin laitoksiin koneita ja laitteita energiamassan käsittelyyn, annosteluun ja välivarastointiin. Timonen korostaa, että bioratkaisut täytyy nähdä laajemmassa viitekehyksessä; mihin toimintaa suunnataan, mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. 14 Kantti Kantti

9 Helsingin Energia alkaa polttaa pellettejä Koska nämä meidän voimalaitoksemme ovat täällä kaupungin keskustassa, emme voi tuoda tänne matalan energiatiheyden polttoaineita logististen seikkojen vuoksi, kertoo Helsingin Energian projektipäällikkö Teemu Nieminen. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella ryhdytään sekoittamaan kivihiileen pellettejä lokakuussa Pellettien polttoa kokeillaan noin kuukauden ajan ja mikäli kaikki sujuu hyvin, otetaan pelletit pysyvästi käyttöön vuoden 2014 alusta. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella kivihiileen aloitetaan sekoittaa pellettejä. Projekti aloitetaan 3 4 viikon koejaksolla, jolloin etsitään sopivaa seossuhdetta ja tutkitaan seospolton vaikutuksia pienhiukkasiin. Lisäksi kartoitetaan pellettien polton vaatimat muutokset laitoksella. Testaamme erilaisia seossuhteita. Tieteellisen kirjallisuuden ja tutkimuksien perusteella tiedämme, että meidän käyttämällämme tekniikalla kattilatehosta on mahdollista olla pellette- jä maksimissaan 10 prosenttia. Uskoisin sen käytännössä jäävän kuitenkin noin seitsemään prosenttiin, kertoo Hanasaaren pellettikokeen projektipäällikkö Teemu Nieminen. Jos Helsingin Energia saa koepoltosta hyviä kokemuksia, rakennetaan vuoteen 2014 mennessä sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksille pelletinkäsittelyjärjestelmät, joilla pellettien poltto alkaa suuremmassa mittakaavassa. Pellettejä poltetaan kaukolämmön tuotantoa varten. Pelletti valittiin, koska sitä on helppo säilyttää ja kuljettaa Vihreät arvot ovat tänä päivänä kärjessä monella yrityksellä ja myös Helsingin kaupungin ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä. Helsingin Energian kehitysohjelmassa on tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia omasta tuotannosta on uusiutuvalla energialla tuotettua. Koska nämä meidän voimalaitoksemme ovat täällä kaupungin keskustassa, emme voi tuoda tänne matalan energiatiheyden polttoaineita logististen seikkojen vuoksi. Pelletin puolesta puhui se, että sitä on helppo kuljettaa ja säilyttää. Lisäksi voimalaitoksen päästöt vähenevät pelletin poltossa. Meille pelletti on siis sijaintimme vuoksi paras ratkaisu, mutta jollekin muulle se voi tietysti olla jokin muu polttoaine. Uskon kuitenkin, että pelletin poltto tulee yleistymään lähiaikoina, Nieminen pohtii. Pellettien tulevaisuuteen vaikuttavat Niemisen mukaan hyvin voimakkaasti valtion tukimekanismit ja verotuskäytännöt. Helsingin Energian muilla voimalaitoksilla ei tällä hetkellä polteta mitään biopolttoaineita, mutta yrityksellä on osuuksia sekä vesi- että tuulivoimayhtiöistä. Antti-Teollisuuden ratkaisu oli innovatiivisin ja edullisin Hanasaaren voimalaitoksen ulkoseinän viereen rakennettiin Antti-Teollisuuden 16 Kantti Kantti

10 Pellettisiilon suunnittelussa täytyi ottaa huomioon tuulinen paikka. Elevaattori ja kuljettimet ovat rakennuksessa kiinni, mutta siilo pääsee vapaasti elämään tuulen mukana. Vasemmalla asennettu pellettisiilo, pienemmät kuvat asennuksen eri vaiheista. Antti-Teollisuuden uusimpia projekteja: PACCOR FINLAND OY Muovigranulaattisiilot, pyörösiilot 4 x 100 m 3, profiilisiilot sisälle 20 x 21 m 3 Asennusvaiheen kuvat: Timo Pylvänäinen. KUUSAKOSKI OY Pyörösiilo 250 m 3 kierrätysjätteelle, siilopurkain 150 m 3 /h KINNUSEN MYLLY OY Pyörösiilot 6 x 800 m 3 viljalle ORTHEX OY Muovigranulaattisiilot 4 x 80 m 3 ABB OY WIRING ACCESSORIES Muovigranulaattisiilot 2 x 80 m 3 JAUHETEKNIIKKA OY Leipomo Salonen Oy, Turku, vehnäjauhosiilo 60 m 3 LH-SPRINKLER KY Toholammin Energia Oy, vesisäiliö 100 m 3 WIPAK OY Pneumaattinen siirtolinja MELTEX OY PLASTICS / IPS PUTKI Muovigranulaattisiilo 150 m 3 EUROPAK OY Muovigranulaattisiilo 100 m 3 25-metrinen teräksinen pellettien varastosiilo. Siiloon mahtuu 100 kuutiota pellettejä. Jatkossa siiloja rakennetaan lisää, sillä vuonna 2014 siiloissa olisi tarkoitus säilyttää ainakin 1000 kuutiota pellettiä. Siilojen lisäksi Antti-Teollisuus toimitti Hanasaareen ruuvikuljettimet ja elevaattorin. Meillä oli yleinen tarjouskysely siilo- ja kuljetinratkaisusta, johon osallistui useampi yritys. Antti-Teollisuuden ratkaisu oli mielestämme kaikkein innovatiivisin. Se poikkesi selkeästi muista ja oli selkeästi mietitty ja harkittu. Heidän tarjouksensa oli myös edullisin, joten valitsemalla heidät saimme monta hyvää asiaa samalla kertaa. Tällä hetkellä Antti-Teollisuus on hommansa jo hoitanut eli siilo on paikallaan. Asennustyö sujui hyvässä yhteisymmärryksessä, mitään suurempia ongelmia ei ollut, Nieminen sanoo. Projekti oli Antti-Teollisuudelle erittäin intensiivinen ja normaalia tiukkatahtisempi, sillä keskustelut kaupasta alkoivat kesäkuun lopulla ja tilaus tuli heinäkuussa. Kolme Antti-Teollisuuden suunnittelijaa työskenteli ahkerasti koko projektin ajan ja jo elokuun puolivälissä siilo asetettiin paikalleen. Siilon korkeus ja sijainti tuulisella paikalla oli huomioitava mm toimilaitteiden liitoskohtien suunnittelussa, koska tuulen paine saa siilon liikkumaan. Suunnittelussa täytyi ottaa huomioon tuulinen paikka. Elevaattori ja kuljettimet ovat rakennuksessa kiinni, mutta siilo pääsee vapaasti elämään tuulen mukana. Toinen haaste paikassa oli lievä ahtaus, sillä toimme jo toimivan hiilivoimalaitoksen sisätiloihin lisää pelletin polttoon liittyviä laitteita ja komponentteja, kertoo Antti-Teollisuuden suunnitteluinsinööri Riku Helle. Hanasaaren B-voimalaitos Valmistui vuonna 1974, arkkitehti Timo Penttilä sai voimalaitoksesta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon Sähkön tuotantoteho 220 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 445 MW Polttoaineen käytön hyötysuhde maailman huipputasoa, parhaimmillaan yli 90 % Lähivuosina voimalaitoksella kehitetään savukaasun puhdistusjärjestelmiä ja polttotekniikkaa, sillä teollisuuspäästöjä säätelevä direktiivi astuu voimaan JITA OY Muovigranulaattisiilo 100 m 3 JAUHETEKNIIKKA OY Wavin-Labko Oy, Kangasala, pyörösiilo polyeteenille 68 m 3 LVI-AITTA OY Nakertajan koulu, Nakertaja, profiilisiilo puupelletille 46 m 3 PP-HOT OY Nokia Renkaat Oyj, Nokia, pellettisiilo 43 m 3 Loimaan kaupunki, Loimaa, pellettisiilo 20 m 3 AS HEKOTEK, VIRO Pyörösiilo 3 x ø5,3 m 18 Kantti Kantti

11 Antti tuntee puu- ja energiateollisuuden Antti-Teollisuus oy Koskentie 89, Kanunki puh. (02) fax (02)

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita

OILON LYHYESTI. Käyttökohteita Erityistä lämpöä OILON LYHYESTI Vuonna 1961 perustettu perheyritys Hallituksen puheenjohtaja: Päivi Leiwo Toimitusjohtaja: Eero Pekkola Liikevaihto: 70 miljoonaa EUR Henkilöstöä 360 Valmistamme ja markkinoimme

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

HelenEngineering Julkinen Nieminen Teemu / Sofia Grönroos 17.03.2014 1 (6)

HelenEngineering Julkinen Nieminen Teemu / Sofia Grönroos 17.03.2014 1 (6) Nieminen Teemu / Sofia Grönroos 17.03.2014 1 (6) Perustelut poikkeamiselle ja puupelletin 40 % seospoltto Hanasaaressa- hankekuvaus 1 Hankkeen tausta 1.2 Perustelut poikkeamiselle Helsingin kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot