Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti Kantti. Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2012. Kantti. Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia."

Transkriptio

1 Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2012 Kantti 5 Pelletti taipuu pölypolttoon. Trendinä monipolttoainejärjestelmät. Antti kehittää biosovelluksia.

2 Pääkirjoitus Anna Antin ratkaista. Euroopan talous nikottelee ja voimakasta kasvua ei ole näköpiirissä. Kasvun turvaavien investointien sijaan voi keskittyä tekemään säästöinvestointeja. T Ä S S Ä J U L K A I S U S S A : Fossiilisia polttoaineita palaa tässäkin maassa valtava määrä. Kun tuo energiankäyttö korvataan kotimaisella polttoaineella, ovat säästömahdollisuudet huikeat. Lisäksi biopolttoaineet tuovat kipeästi kaivattua työtä rakkaaseen kotimaahamme. Puupelletin käyttö näyttää elävän uutta tulemista. Se on tasalaatuinen, toimintavarma energian lähde, jolla saa maksimitehot irti lämpölaitoksesta myös kovimmilla pakkasilla. Tällä kertaa Kantti-lehden teemana on esitellä Antin toimittamia ratkaisuja kotimaisen polttoaineen käyttöön. Antoisia lukuhetkiä! Kalle Isotalo toimitusjohtaja 4 Pellettilämmityksen suurlähettiläs uskoo Suomen elävän metsästä tulevaisuudessakin. s Tampereen Sarankulmaan valmistuu uusi pellettilämpölaitos, joka on kokonsa ja polttotekniikkansa puolesta ainutlaatuinen Suomessa. Antin tuore teknologiajohtaja Arto Timonen: testaamme ja kehitämme omassa lämpölaitoksessamme uusia biosovelluksia. s Haabneemessä Virossa sijaitseva MiTe Engineering on suunnitellut lähes kaikki Baltian isoimmat pellettitehtaat ja toimittanut koneet ja tarvikkeet niihin Antti-Teollisuus on tutkinut jo pidemmän aikaa hakkeen kuivausta sekä valmistanut muutamia koekuivureita kuivauskokeiluja varten. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella ryhdytään sekoittamaan kivihiileen pellettejä loka kuussa ANTTI-TEOLLISUUS OY Materiaalinkäsittelyosaston asiakaslehti Päätoimittaja: Kalle Isotalo, Antti-Teollisuus Oy Tekstit: Mainoskenttä Oy, Pirjo Mäenpää Kuvat: Petri Kivinen, Touko Hujanen ja Jari Hytti Ulkoasu: Mainoskenttä Oy, Eija Hintikka Painopaikka: Tammerprint Oy Jakelu: noin kpl Osoitelähde: Antti-Teollisuus Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Kantti Kantti

3 Tampereen pellettilämpö laitos vastaa kestävän kehityksen kutsuun Tampereen Sarankulmassa on käyttöön otossa uusi pellettilämpölaitos, joka on kokonsa ja polttotekniikkansa puolesta ainutlaatuinen Suomessa. Lämpötuotanto alkaa tämän vuoden joulukuussa. MW Power Oy toimittaa pellettilämpölaitoksen avaimet käteen -periaatteella Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Laitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Pääpolttoaine puupelletin lämpöteho on 33 MW. Lämpölaitosta käytetään pääosin talvella, kun vaaditaan huipputehoja. Sillä tuotetaan gigawattituntia lämpöä vuodessa. Miksi Tampereella valittiin pellettilämpö? Pelletti on polttoaineena halvempi kuin öljy tai kaasu. Lisäksi tämä oli lai- Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurta pölypolttotekniikalla toimivaa pellettilämpölaitosta, kertoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen Tampereen Energiantuotanto Oy haluaa olla eturintamassa kestävässä energiantuotannossa ja Lapinlahti seuraa perässä ensi vuonna, kertoo MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen. 4 Kantti Kantti

4 MW Power Oy toimittaa pellettilämpölaitoksen avaimet käteen -periaatteella Tampereen Energiantuotanto Oy:lle. Laitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisin käytössä olevien öljy- ja kaasukäyttöisten kattilalaitosten käyttöä. Kuvassa laitosta rakennetaan vielä kiivaaseen tahtiin. toksena halvempi kuin vastaava hakelaitos ja pelletti on polttoaineena tilavuudeltaan tehokkaampaa kuin kosteampi hake tai puu. Pelletin laitostekniikka on vähän samanlaista kuin hiilipölykattiloissa. Tästä syntyy säädettävyysetuja eli tämä laitos on helpposäätöinen. Lisäksi se on nopea käynnistää, kun lämpötila putoaa koville pakkasille, kertoo Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen. MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen lisää etuihin portfolioiden hallinnan: Kovilla pakkasilla voidaan esimerkiksi tehdä pelkkää lämpöä ja ottaa sähkö pörssistä. Tämän laitoksen pystyy myös muuttamaan monipolttoainelaitokseksi eli pellettipölyn lisäksi siellä voi polttaa kaasua, bioöljyä tai turvepellettejä. timia ja niihin liittyviä lisäratkaisuja. Lisäksi olemme kehittäneet biouunin ja biokontin, joilla voidaan tuottaa kuumaa ilmaa lämmittämiseen ja kuivaamiseen. Olemme myös itse päättäneet siirtyä biolämmitysjärjestelmän käyttöön tehtaallamme, kertoo Antti-Teollisuuden kaupallinen johtaja Markko Takkinen. Pellettilämmitys hiilidioksidipäästötöntä Tiedotusvälineistä voi tämän tästä lukea juttuja vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä, varsinkin pellettienergiahankkeista. Ainakin meillä Suomessa pyritään konkreettisesti vähentämään kivihiilen ja öljyn käyttöä. Kaikki suuret energiantuottajat ovat alkaneet vakavasti harkita pelletti- tai muuta biolämmitystä. Uskomme, että Suomi on kehityksen kärjessä biopolttoaineratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa, sanoo Antti-Teollisuuden myynti-insinööri Samu Jalonen. Pellettilämmitys on hiilidioksidipäästötöntä, koska puu sitoo kasvaessaan saman verran hiilidioksidia kuin mitä sen poltossa vapautuu. Eli aina, kun öljyä ja kaasua korvataan puupelleteillä, tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tampereen pellettilämpölaitos on siis mukana ilmastotalkoissa. Biopolttoaineiden käyttö on meillä koko ajan kasvanut ja tulee kasvamaan jatkossakin samalla, kun vähennämme kaasun ja turpeen käyttöä. Esimerkiksi puupolttoaineiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Pellettien osalta testaamme tällä laitoksella konseptin toimivuuden. Heinonen pohtii. Pellettien hintataso edullisempi kuin öljyn tai kaasun Kestävän kehityksen näkökohtien lisäksi pellettien tämän hetkiseen myötätuuleen vaikuttaa myös edullinen hinta. On varmaa, että pitkällä tähtäimellä öljyn ja kaasun hinnat eivät laske maailmassa. Pellettiä sen sijaan valmistetaan kussakin maassa paikallisista raaka-aineista, jotka syntyvät puuteollisuuden sivutuotteena. Pellettien hinta ei ole kuitenkaan riippuvainen ainoastaan paikallisista olosuhteista vaan sitä voidaan viedä ja tuoda eli syntyy alueellisia hinnoittelumekanismeja. Sitä kautta pellettien hinta pysyy stabiilimpana kuin öljyn tai kaasun hinta, MW Powerin Orhanen toteaa. Raaka-ainepulaa ei näy tulevaisuudessakaan. Jos metsä- ja paperiteollisuus vähenee Suomessa, voidaan yli jäävä puuaines käyttää pelletteihin. Lisäksi metsiin jää muutenkin tarpeetonta raaka-ainetta, esimerkiksi hakkuutähteitä. Pelletti on toistaiseksi paras puupohjainen polttoaine mm teolliseen polttoaineen käsittelyyn ja automatisointiin. Teollisuus sekä lämpö- ja energialiiketoiminta ovat hiljalleen valmiita vastaanottamaan pelletit varteenotettavana polttoainevaihtoehtona, mutta pienpoltossa taitaa olla vielä haastetta. Antilla on oma vastuunsa kehittää ja tuottaa pelletin teollisen valmistuksen ja käytön ratkaisuja. Olemme tässä melko hyvin onnistuneetkin, Antti- Teollisuuden Takkinen toteaa. Pellettilämpölaitokset tulossa MW Powerin portfolioon Suomessa ei ole koskaan aiemmin tehty näin suurta pölypolttotekniikalla toimivaa pellettilämpölaitosta. Pellettipolttoaine jauhetaan pölyksi erillisillä jauhinmyllyillä ja sen jälkeen pöly käsitellään ja poltetaan kattilassa pölypolttimella. Vastaavat laitoksia ei juuri löydy muualtakaan maailmasta MW Power on ennen Tamperetta tehnyt vain Ruotsiin pari vastaavaa laitosta. Ruotsi oli edelläkävijä, koska Ruotsissa tavoitteena on öljyvapaa energiantuotanto ja tästä syystä öljyn hintaa pidetään verotuksella korkeana. Sama koskee maakaasua siellä. Ja samoista CO 2 -päästötavoitteista johtuen on Suomikin nyt ottamassa käyttöön tällaisia pellettilämpölaitoksia. Tampereen Energiantuotanto Oy haluaa olla eturintamassa kestävässä energiantuotannossa ja Lapinlahti seuraa perässä ensi vuonna, kertoo MW Powerin teknologiajohtaja Jussi Orhanen. Tampereen lämpölaitoksessa Antti-Teollisuuden siilot ja ruuvikuljettimet Antti-Teollisuus toimitti laitokseen kaksi 500 m 3 siiloa ja kaksi ruuvikuljetinta asennuksineen. Lisäksi toimitettiin tilaajan pyytämiä siilojen lisävarusteita eli paloturvallisuusvarusteet, räjähdyssuojaus, pölysuodatus, siilojen välisilta ja tikkaat sekä tasot. Antti-Teollisuus on tunnettu ja luotettava siilotoimittaja, josta en ole kuullut yhtään huonoa sanaa mistään, toteaa Tampereen Energiatuotanto Oy:n Timo Heinonen. Antti-Teollisuus on pellettiteollisuudessa kokenut toimija. Yritys on ollut mukana alusta asti, kun pellettiteollisuutta ja -tehtaita on Suomeen rakennettu. Siiloja purulle ja pelletille sekä materiaalilogistiikkaan liittyviä kuljettimia ja muita laitteita on toimitettu Suomen lisäksi Baltian maihin. Antti-Teollisuuden Materiaalinkäsittelyosasto tarjoaa pelleteille siiloja, kuljet- 6 Kantti Kantti

5 Haabneemessä Virossa sijaitseva MiTe Engineering on suunnitellut lähes kaikki Baltian isoimmat pellettitehtaat ja toimittanut koneet ja tarvikkeet niihin. Antti-Teollisuuden siilot, kuljettimet ja elevaattorit ovat sisältyneet toimituksiin jo noin kuusi vuotta. MiTe Engineering on tehnyt lähes kaikki Baltian suuret pellettitehtaat MiTe Engineering oli toinen kansainvälisesti toimiva yritys pellettialalla, kun se aloitti pellettiprojektit noin 15 vuotta sitten. Baltian tehdastoimitusten lisäksi yritys on toimittanut koneita myös Portugaliin, Espanjaan, Ranskaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan eli MiTen sormet ovat pelissä aika monella pellettitehtaalla. 15 vuoden aikana kokemusta on kertynyt sen verran, että tiedämme miten pellettitehtaat toimivat ja miten ne pitäisi suunnitella. Osaamme valita hyvät yhteistyökumppanit ja alihankkijat, jotta kaikki toimii, kertoo MiTe Engineeringin johtaja ja omistaja Sulev Saar. Antti-Teollisuus on tehnyt yhteistyötä MiTe Engineeringin kanssa noin kuusi vuotta. Vuosi 2011 oli yritysten yhteistyölle erityisen hedelmällinen: Viime vuonna Antti-Teollisuus toimit- ti pellettisiiloja, kuljettimia, elevaattoreita ynnä muuta kolmeen suunnittelemaani tehtaaseen, joista kaksi oli Latviassa ja yksi Virossa. Näistä kaksi oli Baltian suurimman pellettituottajan Graanul Investin tehtaita. Yhteistyö on sujunut todella hyvin tilaamisesta kokoonpanoon. Minun tarvitsee vain kertoa Antti-Teollisuudelle, millaiset tilojen pitäisi olla ja he suunnittelevat ja valmistavat meille sopivat siilot, Saar kehuu. Venäjällä jatkuvasti lisää pellettilämmityksestä kiinnostuneita Millaiselta sitten näyttää pellettilämmityksen tulevaisuus? Lehdissä puhutaan jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, päästöistä ja uusiutuvasta energiasta. Kioton kokouksessa joulukuussa 1997 sovittiin, että teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään yhteenlaskettuna 5,2 % vuoden 1990 tasosta vuosiin mennessä. Riippuu paljon näistä kansainvälisistä sopimuksista ja laeista, millainen tulevaisuus pellettilämmityksellä on. Uskoisin kuitenkin, että vihreät arvot toteutuvat ja siirrytään käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tämä tulee lisäämään pellettilämmityksen määrää. Esimerkiksi Venäjältä tulee MiTe Engineeringille koko ajan enemmän kyselyjä ja asiakkaita. MiTe Engineeringin ja Antti-Teollisuuden tulevaisuus näyttää siis hyvältä tällä saralla. Antti-Teollisuudessa minulla on hyvät kumppanit. Sen porukan kanssa voimme tehdä töitä tulevaisuudessakin, Saar toteaa tyytyväisenä. Mite Engineering ja Antti-Teollisuus työmaalla Incukalns, Latvia. Kuvassa Markko Takkinen, Arto Timonen, Tuomas Mäki-Punto, Juha Jokinen, Dimitri Novikov ja MiTen työmaan päällikkö. OÜ MiTe Engineering / Helme Graanul, Viro Lastaussiilot 2x120 m³ lastauslaitteineen ja elevaattori 60 tn/h, H=25 m. OÜ Mite Engineering /SIA Graanul Pellets, Incukalns, Latvia Lastaussiilot 4x115 m³ jalustoineen Pellettikuljettimet, 2 kpl elevaattori (AISI) 30 tn/h, H=12,5 m, 2 kpl elevaattori (Zn) 30 tn/h, H=27,5 m. Ketjukuljetinlinjat siilojen täyttöön ja tyhjennykseen. SIA Latgran, Kraslava Novads, Latvia Tasapohjainen varastosiilo 5456 m³, lastaussiilo 220 m³, 2 kpl hihnakuljettimia, 120 t/h ja 40 t/h, 2 kpl elevaattoreita, 120 t/h ja 40 t/h. Kuva rakennusvaiheesta: OÜ Mite Engineering /SIA Graanul Pellets, Incukalns, Latvia. 8 Kantti Kantti

6 S-ryhmän Sipoon logistiikkakeskus lämpiää pelleteillä ja maalämmöllä Monipolttoainejärjestelmä on turvallinen ratkaisu sekä polttoaineen saatavuuden että energian hinnan suhteen. Jättimäinen S-ryhmän logistiikkakeskus työllistää noin henkeä. Keskukseen tuleva Vapor Finland Oy:n toimittama lämpölaitos on merkittävä bioenergian käyttäjä ja sen maalämpölaitos on Suomen suurin. Sipooseen tänä vuonna valmistuneen SOK:n suuren logistiikkakeskuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian tuotannossa noudatetaan alan viimeisintä tekniikkaa: puolet tuotetaan biopolttoaineilla (pääosin pelleteillä) ja toinen puoli maalämmöllä. Geolämpö toimii perusenergian tuottajana ja pellettilämpö vastaa talven nousevaan lämmitystarpeeseen. Varapolttoaineena toimii öljy. Laitos täyttää kestävän kehityksen vaatimukset: Sillä on matala CO 2 - päästötaso (vain noin 1/15 osa Suomen keskimääräisestä kaukolämmön päästötasosta) ja se käyttää uusiutuvaa energiaa. Ratkaisu soveltuu suurille laitoksille, joilla on sekä lämmityksen että jäähdytyksen tarvetta. Vapor Finland Oy toimitti lämpölaitoksen avaimet käteen periaatteella vain perustukset ja maalämpö olivat tilaajan eli Fortum Power and Heat Oyn. Olemme tehneet aiemmin vastaavanlaisia arinalaitoksia, mutta tämä oli ensimmäinen pellettilaitos. Tämä oli myös sikäli erilainen projekti, että asiakkaamme teki rinnalla omaa maalämpöprojektiaan, kertoo Vapor Finland Oy:n projektipäällikkö Anne Jussila. Antti-Teollisuuden siilot valittiin hinta laatusuhteen vuoksi Lämpökeskuksen kattilalaitos koostui kahdesta Antti-Teollisuuden 100 kuutiometrin pellettisiilosta ja kahdesta 2 MW kattilasta. Lisäksi laitoksella on kaksi 3 MW:n öljykattilaa. Pellettikattilat, joilla tuotetaan lämpö asiakkaan kaukolämpöverkkoon, säätyvät kuormitusvaihteluihin helposti. Pellettien tuhkaa on mahdollista käyttää hyödyksi esimerkiksi metsälannoituksessa. Valitsimme Antti-Teollisuuden siilojen toimittajaksi, koska yrityksen hinta-laatusuhde on kohdallaan. Se ratkaisee yleensä asian näissä laite-, säiliö- ja siiloasioissa. Lisäksi kaikki toimi heidän kanssaan todella hyvin, Jussila kehuu. Monipolttoainejärjestelmä on turvallinen ratkaisu sekä polttoaineen saatavuuden että energian hinnan suhteen. Julkista keskustelua seuratessa huomaa, että pellettilämmitys on kasvava ala, Jussila summaa. 10 Kantti Kantti

7 Jarmo Ovaskainen on pellettilämmityksen suurlähettiläs Jarmo Ovaskainen kiertää konsulttina Etelä-Suomea kertomassa kotimaisesta ja vihreitä arvoja edustavasta pellettilämmityksestä. Hän uskoo Suomen elävän metsästä tulevaisuudessakin. Suomalainen puu on aina kuulunut Jarmo Ovaskaisen elämään jollakin tavalla. Hän meni 16-vuotiaana sahalle töihin Ruovedellä ja on ollut siitä lähtien mekaanisen metsäteollisuuden töissä luvun alussa hän oli perustamassa pellettitehdasta Ruovedelle. Olin Pihlavan ikkunalla töissä ja toimitusjohtaja käski minun selvittää pellettien käyttöä. Olimme silloin ensimmäisten joukossa Suomessa. Pihlava ei toimintaan kuitenkaan päättänyt lähteä, mutta minä uskoin uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Niinpä perustimme pellettitehtaan muutaman kaverin kanssa vuonna Salama poltti tehtaan vuonna 2003 ja uusi tehdas rakennettiin Juupajoelle, missä se on edelleen. Suomi elää metsästä ja tulee elämään jatkossakin, oli Nokiaa tai ei, Ovaskainen uskoo. Versowood Oy:n omistajat Ville ja Pekka Kopra ostivat Ovaskaisen pellettitehtaan 2010 ja tänä päivänä hän tekee pellettilämmityskonsultointia yrityksensä Pispalan JA-VU nimissä. Eli jos vaikka kerrostaloissa halutaan siirtyä pellettilämmitykseen, Ovaskainen kertoo kuinka siirtyminen tehdään ja mitä se tulee maksamaan. Hän löytää pellettilämmityksestä monia etuja: Se on kotimainen ja uusiutuva energiamuoto. Lisäksi pelletti on puun sivutuote eli mekaanisesta metsäteollisuudesta tulee aina purua, joka on pelletin raakaaine. Myös pelletin hinta on Suomessa sellaisella tasolla, että naapurimme Venäjä ei koe älykkääksi tuoda tänne valtavaa pellet- tituotantoaan. Isommissa kohteissa säästettäisiin nykyisillä öljyhinnoilla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, jos ne siirrettäisiin pelletille, mutta tämä kuulostaa monesti asiakkaasta liian hyvälle ja he eivät usko sitä. Pellettilämpöä Nokian Renkaille ja 11 kerrostalolle Akaassa Ovaskainen on saanut viedä pellettien ilosanomaa moneen suureen kohteeseen viime aikoina. Nokian Renkaiden valtava rengasvarasto on lämmennyt pelleteillä tehdyllä kaukolämmöllä jo vuodesta Ovaskaisen konsultoima PP-Hot Oy toimittaa lämmön kokonaispalveluna. Nokian Renkaiden toinen pellettilämpökeskus (750 kw) aloitti heinäkuun lopulla Akaaseen taas PP-Hot Oy on toteuttanut 11 kerrostalolle vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän, joka lämmitetään pelleteillä. Vanhaan öljylämmitykseen verrattuna talot säästävät paljon rahaa. Myös Mellilän koulu/päiväkoti Loimaalla toimii PP-Hot Oy toimittamalla pellettilämmöllä. Antti-Teollisuus on tehnyt Ovaskaisen kanssa yhteistyötä jo vuodesta Nokian Renkailla, Loimaan päiväkodissa/koulussa ja Akaan kerrostaloissa on Antti-Teollisuuden siilot. Antti-Teollisuuden kanssa asiat sujuvat niin kuin on sovittu: Toimitukset tulevat ajallaan, tavara on sitä mitä on sovittu ja jälkihuolto pelaa. Yritys ei koskaan jätä asiakasta pulaan. Hinta ei välttämättä aina ole halvin, mutta kokonaisedullisin se on. 12 Kantti Kantti

8 Hitsikipinät Arto Timonen vastaa kolmen liiketoimintasektorin kehittämisestä Konetekniikan insinööri Arto Timonen aloitti Antti-Teollisuuden palveluksessa maaliskuussa Aluksi hän toimi teollisuussektorin kehityspäällikkönä. Uuteen tehtäväänsä teknologiapäälliköksi Timonen siirtyi vuoden 2012 vaihteessa, ja samalla työnkuva laajeni käsittämään kaikki Antti-Teollisuuden kolme liiketoiminta-aluetta. Kontti sisältää biouunin lisäksi asianmukaisen hallintalaitteiston. Timonen vastaa teknologiakehityksestä ja toiminnan suunnittelusta materiaalinkäsittelyssä, viljankäsittelyssä ja laivan ovi -sektorilla. Työn kuvaan kuuluvat myös automaatioasiat, uusien tuotteiden kehitys ja suunnitteluprosesseihin liittyvä kehitys ja uudistus. Timosen virka Antti-Teollisuudessa on käytännössä uusi, sillä aiemmin vastuu liiketoimintayksiköistä on jaettu useamman henkilön kesken. Teknologiapäällikkö tekee tiiviisti töitä kaikkien muiden Antti-Teollisuuden työntekijöiden kanssa. Alaisia Timoselle on tällä hetkellä kuusi. Timosen mukaan parasta hänen työssään on sen monipuolisuus, haasteet ja vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. Ennen Antti- Teollisuutta Timonen työskenteli tuotepäällikkönä ja myyntijohtajana teollisuusautomaatiota kehittävässä ja valmistavassa yrityksessä. Yrityksen asiakkaina oli elektroniikka- ja autoteollisuutta sekä uusiutuvan energian yrityksiä. Toimialue oli globaali: Yhdysvaltojen, Euroopan sekä Aasian markkinat ovat tulleet Timoselle tutuiksi. Vapaa-ajallaan Timonen harrastaa kilpa-ammuntaa, metsästystä ja kalastusta. Hän on aktiivisesti mukana Suomen Ampumaliiton järjestötoiminnassa. Antti-Teollisuuden uudistettavassa lämpölaitoksessa testataan ja kehitetään uusia biosovelluksia. Antti-Teollisuuden biosovellusten yhtenä perusratkaisuna toimii 500 kw:n biouuni, joka voidaan sijoittaa esimerkiksi viljakuivurin tai muun lämmintä ilmaa tarvitsevan kohteen yhteyteen. Biouuni soveltuu viljankuivauksen lisäksi moniin eri tarkoituksiin. Biouunin pohjalta Antti-Teollisuus on jatkokehittänyt lämminilman tuoton siirrettävyyttä; biouuni on sijoitettu konttiin, joka voidaan tarvittaessa varustaa joko kiinteällä tai erillisellä polttoainesäiliöllä. Teknologiapäällikkö Arto Timonen kertoo yrityksen uskovan näin tuotettuun bioenergiaan ja lämpimän ilman tuotantoon. Kuluva syksy on osoittanut, että korkeiden kuivauskustannusten myötä bioratkaisut olisivat monille asiakkaille järkevä investointi. Öljypohjainen poltto on samassa mittakaavassa käytettynä huomattavasti kalliimpaa, Timonen valottaa. Uudet bioenergiasovellukset Timosen mielestä perinteiselle hakkeen kuivaukselle polttoa käyttäen on olemassa uusia soveltuvampia keinoja. Anttitestiin omassa lämpölaitoksessa Teollisuus on tutkinut jo pidemmän aikaa hakkeen kuivausta sekä valmistanut muutamia koekuivureita kuivauskokeiluja varten. Yrityksen valmistamat hakekuivurit ovat toimineet Timosen mukaan hyvin. Hakkeen kuivaus itsessään ei ole teknisin ja vaativin haaste, vaan se, mistä kuivaamiseen tarvittava energia saadaan. Kehityskohteena on esimerkiksi hukkalämmön johtaminen kuivauksen energiaksi, Timonen kiteyttää. Tekeillä on oman lämpölaitoksen muuttaminen biopolttoaineella toimivaksi, jolloin tehtaan lämmitykseen saatava energia tulee biopolttoaineesta. Vaikka laitoksen perusidea on tavallaan jo vanha, tullaan siihen lisäämään ominaisuuksia, jotka vastaavat nykyajan vaatimuksia nimenomaan käytön helppouden ja luotettavuuden osalta. Näin ollen laitos toimii kaikenlaisten uusien konseptien kehityksen pohjana. Oman lämpölaitoskonseptinsa myötä Antti-Teollisuus pystyy tarjoamaan kompaktia ratkaisua kohderyhmälle, jolla on esimerkiksi käytössään suhteellisen vähän pinta-alaa lämpölaitosta varten. Lisäksi asiakkaat saavat käyttöönsä tuotteen, joka täyttää kaikki viranomaisvaatimukset. Asiakkaiden tarpeet ohjaavat tuotekehitystä Tuotekehitys ja innovointi lähtee Antti- Teollisuudessa liikkeelle asiakkaiden tarpeista, jotka saadaan parhaiten selville tapaamisissa. Kertyneen tiedon pohjalta tehdään tuotekehityspäätökset. Verkostoitumalla alan johtavien yhteistyökumppaneiden kanssa saadaan kehitetyksi tuotteita, joissa käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja osaamista. Yrityksessä seurataan jatkuvasti mielenkiinnolla toimialaa, sen kehitystä ja korkeakoulututkimuksia. Siirrettävä, biouunin sisältävä kontti voidaan tarvittaessa varustaa joko kiinteällä tai erillisellä polttoainesäiliöllä. Tällä hetkellä Antti -Teollisuus toimittaa bioenergiasektorin laitoksiin koneita ja laitteita energiamassan käsittelyyn, annosteluun ja välivarastointiin. Timonen korostaa, että bioratkaisut täytyy nähdä laajemmassa viitekehyksessä; mihin toimintaa suunnataan, mihin ollaan menossa ja mitä tavoitellaan. 14 Kantti Kantti

9 Helsingin Energia alkaa polttaa pellettejä Koska nämä meidän voimalaitoksemme ovat täällä kaupungin keskustassa, emme voi tuoda tänne matalan energiatiheyden polttoaineita logististen seikkojen vuoksi, kertoo Helsingin Energian projektipäällikkö Teemu Nieminen. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella ryhdytään sekoittamaan kivihiileen pellettejä lokakuussa Pellettien polttoa kokeillaan noin kuukauden ajan ja mikäli kaikki sujuu hyvin, otetaan pelletit pysyvästi käyttöön vuoden 2014 alusta. Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella kivihiileen aloitetaan sekoittaa pellettejä. Projekti aloitetaan 3 4 viikon koejaksolla, jolloin etsitään sopivaa seossuhdetta ja tutkitaan seospolton vaikutuksia pienhiukkasiin. Lisäksi kartoitetaan pellettien polton vaatimat muutokset laitoksella. Testaamme erilaisia seossuhteita. Tieteellisen kirjallisuuden ja tutkimuksien perusteella tiedämme, että meidän käyttämällämme tekniikalla kattilatehosta on mahdollista olla pellette- jä maksimissaan 10 prosenttia. Uskoisin sen käytännössä jäävän kuitenkin noin seitsemään prosenttiin, kertoo Hanasaaren pellettikokeen projektipäällikkö Teemu Nieminen. Jos Helsingin Energia saa koepoltosta hyviä kokemuksia, rakennetaan vuoteen 2014 mennessä sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksille pelletinkäsittelyjärjestelmät, joilla pellettien poltto alkaa suuremmassa mittakaavassa. Pellettejä poltetaan kaukolämmön tuotantoa varten. Pelletti valittiin, koska sitä on helppo säilyttää ja kuljettaa Vihreät arvot ovat tänä päivänä kärjessä monella yrityksellä ja myös Helsingin kaupungin ilmastostrategian mukaan uusiutuvan energian käyttöä on lisättävä. Helsingin Energian kehitysohjelmassa on tavoite, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia omasta tuotannosta on uusiutuvalla energialla tuotettua. Koska nämä meidän voimalaitoksemme ovat täällä kaupungin keskustassa, emme voi tuoda tänne matalan energiatiheyden polttoaineita logististen seikkojen vuoksi. Pelletin puolesta puhui se, että sitä on helppo kuljettaa ja säilyttää. Lisäksi voimalaitoksen päästöt vähenevät pelletin poltossa. Meille pelletti on siis sijaintimme vuoksi paras ratkaisu, mutta jollekin muulle se voi tietysti olla jokin muu polttoaine. Uskon kuitenkin, että pelletin poltto tulee yleistymään lähiaikoina, Nieminen pohtii. Pellettien tulevaisuuteen vaikuttavat Niemisen mukaan hyvin voimakkaasti valtion tukimekanismit ja verotuskäytännöt. Helsingin Energian muilla voimalaitoksilla ei tällä hetkellä polteta mitään biopolttoaineita, mutta yrityksellä on osuuksia sekä vesi- että tuulivoimayhtiöistä. Antti-Teollisuuden ratkaisu oli innovatiivisin ja edullisin Hanasaaren voimalaitoksen ulkoseinän viereen rakennettiin Antti-Teollisuuden 16 Kantti Kantti

10 Pellettisiilon suunnittelussa täytyi ottaa huomioon tuulinen paikka. Elevaattori ja kuljettimet ovat rakennuksessa kiinni, mutta siilo pääsee vapaasti elämään tuulen mukana. Vasemmalla asennettu pellettisiilo, pienemmät kuvat asennuksen eri vaiheista. Antti-Teollisuuden uusimpia projekteja: PACCOR FINLAND OY Muovigranulaattisiilot, pyörösiilot 4 x 100 m 3, profiilisiilot sisälle 20 x 21 m 3 Asennusvaiheen kuvat: Timo Pylvänäinen. KUUSAKOSKI OY Pyörösiilo 250 m 3 kierrätysjätteelle, siilopurkain 150 m 3 /h KINNUSEN MYLLY OY Pyörösiilot 6 x 800 m 3 viljalle ORTHEX OY Muovigranulaattisiilot 4 x 80 m 3 ABB OY WIRING ACCESSORIES Muovigranulaattisiilot 2 x 80 m 3 JAUHETEKNIIKKA OY Leipomo Salonen Oy, Turku, vehnäjauhosiilo 60 m 3 LH-SPRINKLER KY Toholammin Energia Oy, vesisäiliö 100 m 3 WIPAK OY Pneumaattinen siirtolinja MELTEX OY PLASTICS / IPS PUTKI Muovigranulaattisiilo 150 m 3 EUROPAK OY Muovigranulaattisiilo 100 m 3 25-metrinen teräksinen pellettien varastosiilo. Siiloon mahtuu 100 kuutiota pellettejä. Jatkossa siiloja rakennetaan lisää, sillä vuonna 2014 siiloissa olisi tarkoitus säilyttää ainakin 1000 kuutiota pellettiä. Siilojen lisäksi Antti-Teollisuus toimitti Hanasaareen ruuvikuljettimet ja elevaattorin. Meillä oli yleinen tarjouskysely siilo- ja kuljetinratkaisusta, johon osallistui useampi yritys. Antti-Teollisuuden ratkaisu oli mielestämme kaikkein innovatiivisin. Se poikkesi selkeästi muista ja oli selkeästi mietitty ja harkittu. Heidän tarjouksensa oli myös edullisin, joten valitsemalla heidät saimme monta hyvää asiaa samalla kertaa. Tällä hetkellä Antti-Teollisuus on hommansa jo hoitanut eli siilo on paikallaan. Asennustyö sujui hyvässä yhteisymmärryksessä, mitään suurempia ongelmia ei ollut, Nieminen sanoo. Projekti oli Antti-Teollisuudelle erittäin intensiivinen ja normaalia tiukkatahtisempi, sillä keskustelut kaupasta alkoivat kesäkuun lopulla ja tilaus tuli heinäkuussa. Kolme Antti-Teollisuuden suunnittelijaa työskenteli ahkerasti koko projektin ajan ja jo elokuun puolivälissä siilo asetettiin paikalleen. Siilon korkeus ja sijainti tuulisella paikalla oli huomioitava mm toimilaitteiden liitoskohtien suunnittelussa, koska tuulen paine saa siilon liikkumaan. Suunnittelussa täytyi ottaa huomioon tuulinen paikka. Elevaattori ja kuljettimet ovat rakennuksessa kiinni, mutta siilo pääsee vapaasti elämään tuulen mukana. Toinen haaste paikassa oli lievä ahtaus, sillä toimme jo toimivan hiilivoimalaitoksen sisätiloihin lisää pelletin polttoon liittyviä laitteita ja komponentteja, kertoo Antti-Teollisuuden suunnitteluinsinööri Riku Helle. Hanasaaren B-voimalaitos Valmistui vuonna 1974, arkkitehti Timo Penttilä sai voimalaitoksesta rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon Sähkön tuotantoteho 220 MW ja kaukolämmön tuotantoteho 445 MW Polttoaineen käytön hyötysuhde maailman huipputasoa, parhaimmillaan yli 90 % Lähivuosina voimalaitoksella kehitetään savukaasun puhdistusjärjestelmiä ja polttotekniikkaa, sillä teollisuuspäästöjä säätelevä direktiivi astuu voimaan JITA OY Muovigranulaattisiilo 100 m 3 JAUHETEKNIIKKA OY Wavin-Labko Oy, Kangasala, pyörösiilo polyeteenille 68 m 3 LVI-AITTA OY Nakertajan koulu, Nakertaja, profiilisiilo puupelletille 46 m 3 PP-HOT OY Nokia Renkaat Oyj, Nokia, pellettisiilo 43 m 3 Loimaan kaupunki, Loimaa, pellettisiilo 20 m 3 AS HEKOTEK, VIRO Pyörösiilo 3 x ø5,3 m 18 Kantti Kantti

11 Antti tuntee puu- ja energiateollisuuden Antti-Teollisuus oy Koskentie 89, Kanunki puh. (02) fax (02)

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2013. Kantti. Puhtaat jauhot siilossa Rakeista elintarvikepakkauksia Muju on haastava materiaali

Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2013. Kantti. Puhtaat jauhot siilossa Rakeista elintarvikepakkauksia Muju on haastava materiaali Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2013 Kantti 6 Puhtaat jauhot siilossa Rakeista elintarvikepakkauksia Muju on haastava materiaali Pääkirjoitus Projekteja ja lämpöä Tässä Kantin numerossa pääset tutustumaan

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2011. Kantti. Resursseja vapautuu tuotantoon Pneumaattista kuljetusta Kasvava menekki hallintaan

Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2011. Kantti. Resursseja vapautuu tuotantoon Pneumaattista kuljetusta Kasvava menekki hallintaan Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2011 Kantti 4 Resursseja vapautuu tuotantoon Pneumaattista kuljetusta Kasvava menekki hallintaan Pääkirjoitus Muovissa on meininkiä Suomessa on vahvaa muoviteollisuutta.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon

Bioenergiaratkaisut. Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon Bioenergiaratkaisut Unicon-kattilalaitokset puhtaan energian tuotantoon KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011

BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2008. Kantti. Siilo säilöö kaapelimuovin Jätemuovin hallittu siirto Tanskan lahja kuljettimille

Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2008. Kantti. Siilo säilöö kaapelimuovin Jätemuovin hallittu siirto Tanskan lahja kuljettimille Antti-Teollisuus Oy:n asiakaslehti 2008 Kantti 1 Siilo säilöö kaapelimuovin Jätemuovin hallittu siirto Tanskan lahja kuljettimille Pääkirjoitus Siilosta kajahtaa Luet parhaillaan Antti-Teollisuuden historian

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Antilta odotettu UUTUUS

Antilta odotettu UUTUUS Antilta odotettu UUTUUS Tehokas, nopea ja edullinen vaunukuivuri Saatavana myös E-suoravetoelevaattorilla Antti VACBOOST vaunukuivurit C205-20.5m 3 C5-.5 m 3 C320-32.0 m 3 C365-36.5 m 3 Kätevin ratkaisu

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

CaseBook. Antti Materiaalinkäsittely

CaseBook. Antti Materiaalinkäsittely CaseBook Antti Materiaalinkäsittely Ratkaisut ja projektit hanskassa. Alusta loppuun. Materiaalitoiminnot ovat monessa yrityksessä keskeinen Näitä siirretään, Muovimurskeet Granulaatit menestystekijä.

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006

Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KPA Unicon. Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella. Teemu Koskela, myyntijohtaja, KPA Unicon. 2014 KPA Unicon

KPA Unicon. Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella. Teemu Koskela, myyntijohtaja, KPA Unicon. 2014 KPA Unicon KPA Unicon Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella Teemu Koskela, myyntijohtaja, KPA Unicon 2014 KPA Unicon vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon tarjoaa 2 » Perustettu 1990

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot