OPINNÄYTETYÖ. Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖ. Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta?"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta? Muuttuvia motivaatiotekijöitä etujärjestömaailmassa Amalia Ojanen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ko (210op) 11 / 2013

2 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä Amalia Ojanen Sivumäärä 56 ja 2 liitesivua Työn nimi Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta? Muuttuvia motivaatiotekijöitä etujärjestömaailmassa Ohjaava(t) opettaja(t) Ruut Kaukinen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Akavan Erityisalat AE ry Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee ammattiliiton jäsenten muuttuvia motivaatiotekijöitä sekä sitä, mitä tarjottavaa ammattiliitolla on niille jäsenille, joilla kaikki on niin sanotusti hyvin. Tavoitteena on selvittää, mikä saa jäsenen pysymään ammattiliitossa pitkään ja mitä tarjottavaa ammattiliitolla on pitkäaikaisille jäsenilleen. Samalla selvitetään sitä, kuinka motivaatiotekijät ovat muuttuneet jäsenen liittymisestä tähän hetkeen. On tehty tutkimusta siitä, mikä saa ihmisen liittymään ammattiliittoon. Kuitenkaan ei ole tutkittu paljoakaan sitä, mitkä tekijät motivoivat pysymään ammattiliitossa pitkään saati vertailtu sitä, miten nämä motivaatiotekijät voivat matkan varrella muuttua. Opinnäytetyön on tilannut Akavan Erityisalat AE ry. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen käyttämällä sähköpostihaastattelua sekä ryhmähaastattelua aineistonkeruumuotoina. Vastaajien mielestä tärkein syy liittyä liittoon on edunvalvonnan ja työttömyysturvan saaminen. Sen sijaan liitossa pysymiseen juuri tällä hetkellä vaikutti useampi tekijä. Edunvalvonnan lisäksi vastauksissa korostuivat vakuutuksen toinen puoli; verkostoituminen, virkistys, koulutus ja erilaiset tapahtumat, mitkä taas eivät esiintyneet motiiveina liittoon liittymiselle. Silloin kun kaikki on niin sanotusti hyvin, odotetaan ammattiliitolta tuloksellisen edunvalvonnan lisäksi vuorovaikutusta jäsenten kanssa sekä erilaisen toiminnan järjestämistä. Opinnäytetyötä voivat tilaajan lisäksi hyödyntää myös muut ammattiliitot sekä etujärjestöt laajemmin. Työ antaa erilaisia näkökulmia erityisesti jäsenpitoon mutta myös jäsenhankintaan. Työ tuo lisää näkökulmia siihen, mitä ammattiliittojen ja etujärjestöjen kannattaa jäsenilleen tarjota ja miksi. Se selventää erilaisia motivaatiotekijöitä ja niiden merkityksiä. Aihe on ajankohtainen, sillä ammattiliittojen jäsenmäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja on tärkeää miettiä yhä uusia keinoja siihen, miten jäsenet pysyisivät liitossa pidempään. Siksi on myös tärkeä ymmärtää mitkä tekijät liitossa pysymiseen vaikuttavat. Työstä hyötyy myös sellainen lukija, kenelle etujärjestömaailma ja sen sisältö on vieras. Se auttaa näkemään vakuutuksen takana olevan etujärjestömaailman moninaisuuden. Asiasanat ammattiliitot, motivaatio, järjestötoiminta, etujärjestöt

3 HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in civic activities and youth work ABSTRACT Author Amalia Ojanen Number of Pages attachements Title Whether to offer an insurance or also something else? Changing motivational factors in the interest group world. Supervisor(s) Ruut Kaukinen Subscriber and/or Mentor Akava Special Branches AE ry Abstract This thesis is about trade union members changing motivational factors and what trade union could offer for those members whose situation is well. The goal is to find what makes a member of a trade union stay in the union for a long time and what trade unions can offer to their long-term member. At the same time this thesis discusses about the changes in members motivational factors from joining the union to this day. There has been research on what makes a person to join a trade union. However, there has not been much research done on all the factors which motivates to stay in a trade union for a long time or how these motivational factors can change along the way. Subscriber of this thesis is Akava Special Branches AE ry. The thesis has been carried out using qualitative research methods by using interviews and group interviews as data collection forms. Respondents felt that the most important reason to join the union were lobbying and unemployment benefits. Instead, remaining in the union affected many other factors. In addition to lobbying the answers emphasized the second half of the insurance; networking, recreation, education and other activities, which again did not appear as motivational factros for joining the union. When all is well, members expect successful lobbying in addition to the interaction with the members, as well as various activities from trade union. In addition to the subsciber, this thesis can be utilized by other trade unions and interest groups. Thesis gives different perspectives to member hold in particular, but also to recruiting members. The work will bring more perspectives on what the trade unions and interest groups should offer to their members and why. It will clarify the range of motivational factors and their meanings. The topic is current, because the member volume in unions have been decreasing in the recent years and it is important to think about new ways to keep members in unions. Therefore, it is also important to understand the motivational factors that affects on being in the union. Thesis also benefits a reader to whom the interest group world and its contents are unfamiliar. It helps the reader to see the other side of the insurance and the diversity of contents in interest groups. Keywords trade unions, motivation, organizational activities, interest groups

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 SUOMALAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ JA SEN VOIMAVARAT Suomalainen järjestökenttä ja etujärjestöt Osallistumismotivaatio ja ammattiliitot Yhteisöllisyys ja osallisuus järjestötoiminnassa 18 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ AKAVAN ERITYISALAT Akavan Erityisalat AE ry Liiton jäsenistö Toiminnot ja palvelut 29 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Sähköpostihaastattelu Ryhmähaastattelu 32 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Näkemyksiä motivaatiotekijöistä ja yhteenkuuluvuudesta Näkemyksiä vakuutuksen toisesta puolesta 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Motivaatiotekijät ja yhteenkuuluvuus muutoksessa Mitä ja miten toimintoja tarjotaan tulevaisuudessa 45 7 LOPUKSI 49 LÄHTEET 53 LIITE 1: SÄHKÖPOSTIHAASTATTELUN KYSYMYKSET 57 LIITE 2: SAATEKIRJE RYHMÄHAASTATTELULLE 58

5 5 1 JOHDANTO Ihmisiä on ammattiliitoissa jäseninä ilman, että he käyttävät liiton palveluja. Liittojäsenyys on kuin vakuutus, joka otetaan tuomaan turvallisuuden tunnetta. (Ahopelto 2009, 234.) Samalla juuri ansioon sidottu työttömyysvakuutuskin on nykyään saatavissa ilman ammattiliittojen jäsenyyttä. Riippumattomien työttömyyskassojen jäsenmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa ja niiden jäseninä oli vuonna 2011 lähes 16 prosenttia palkansaajista. (von Hertzen, Paananen&Riski 2013, 29.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä ammattiliitto voisi tarjota niille jäsenille, joille ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole ajankohtainen asia ja kaikki on niin sanotusti hyvin. Mitä ihmiset tällöin odottavat saavansa vai odottavako he mitään? Samalla tarkastelen, mikä motivoi jäseniä pysymään ammattiliitossa. Lopuksi pohdin, mitä etua siitä ammattiyhdistystoiminnalle on, jos halutaan muutakin kuin vakuutus. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee suomalaista järjestökenttää ja sitä, miten ammattiliitot sinne sijoittuvat. Tietopohjassa käsitellään järjestötoiminnan eri ulottuvuuksia ja voimavaroja. Työssä käydään myös läpi motivaatiota ja sen käsitteistöä, jotta tulee syvempi ymmärrys siitä, mihin ja miten erilaiset toiminnot vaikuttavat ja mikä merkitys motivaatiotekijöillä on järjestötoiminnan kannalta. Tilaus opinnäytetyölle tuli Akavan Erityisaloilta. Kuten mitä tahansa etujärjestöä, myös tilaajaa kiinnostaa saada tietää, mikä saa heidän jäsenensä pysymään ammattiliitossa pitkään ja mitkä toimet sitä edistävät. Nykypäivänä on tärkeää olla tietoinen siitä, mitä oman järjestön jäsenet ajattelevat ja tuntevat. Jäsenten ajatusmaailman tunteminen helpottaa toimintojen sekä palveluiden suunnittelemista ja toteuttamista.

6 6 2 SUOMALAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ JA SEN VOIMAVARAT Tässä luvussa käsittelen opinnäytetyön tietopohjaa. Tarkastelen ammattiliittojen asemaa suomalaisessa järjestökentässä ja kansalaisyhteiskunnassa sekä määrittelen niitä käsitteitä, joita opinnäytetyössäni käytän. Aluksi selvitän suomalaisen järjestökentän ja ammattiliiton roolia tässä kokonaisuudessa. Motivaatio-kappaleessa esittelen motivaation ja muuttuvien motivaatiotekijöiden merkitystä järjestötoiminnalle ja lopuksi selvitän teoriapohjassa esitellyn tarvehierarkian pohjalta yhteisöllisyyden ja osallisuuden käsitteistöä sekä merkitystä. Järjestötoiminnan voimavaroista käsittelen symbolisia voimavaroja eli yhteisöllisyyttä, inhimillisiä voimavaroja eli sitoutumista ja vapaaehtoisuutta sekä sosiaalisia voimavaroja eli rakenteita ja verkostoja. Taloudellisia voimavaroja en niinkään tässä työssä ota esille. 2.1 Suomalainen järjestökenttä ja etujärjestöt Harva suomalainen on elänyt kuulematta yhdestäkään järjestöstä tai yhdistyksestä Suomessa. Kolmannen sektorin toimijat ovat tänä päivänä mukana monien arjessa. Järjestöt ja yhdistykset ovat kiistämättä keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Näyttää siltä, että Suomi on yhä yhdistysten luvattu maa (Rantanen 2002, 14). Suomalaisen yhdistys- ja järjestötoiminnan juuret ulottuvat kauas, yli vuosisadan taakse. Lähihistoriassa olennaista on 1980-luvulla tapahtunut järjestötoiminnan volyymin kasvu. Lisäksi suomalaisten järjestöihin kuuluminen on aina ollut merkittävää. (Heikkala 2001, ) Joissain perheissä järjestön vapaaehtoistoimintaan osallistuminen voi kulkea jo sukupolvelta toiselle. Monilla kansalaisjärjestöillä on vahva aatteellinen tausta. Suuret suomalaiset kansanliikkeet ovat syntyneet 1800-luvun jälkipuoliskolla mm. voimistuvan kansallistunteen ja sosiaalisesti eriarvoisen yhteiskunnan oloissa. (Harju 2003, 44.) Demokraattinen yhteiskunta, joka Suomi on, edellyttää yhdistyslaitosta tai vastaavaa välittävää järjestelyä, jossa ihmiset voivat tulla osallisiksi yhteiskuntaan kuulumalla erilaisiin yhteisöihin (Rantanen 2002, 16).

7 7 Järjestöt ovat parhaimmillaan paikkoja, missä ihminen voi saada tunnustusta teoistaan, oppia, omaksua uutta ja tulla kuulluksi. Niissä on mahdollista olla osa jotain niin sanotusti itseään suurempaa, olkoot kyse ay-toiminnasta tai vaikka koulun vanhempainyhdistyksestä. (Rantanen 2002, 16.) Järjestöjen toiminnan tarkoitus on olla luokseen kutsuvaa ja ihmisiä houkuttelevaa. Järjestöt ja yhdistykset kuuluvat yhteiskuntaelämässä kolmanteen sektoriin. Muita sektoreita ovat yksityinen, julkinen sekä niin sanottu neljäs sektori, jolla tarkoitetaan esimerkiksi perhettä. Kolmannen sektorin läheistermeinä voidaan pitää epävirallista sektoria, autonomista sektoria sekä pehmeää sektoria. Sektorin organisaatiot vaihtelevat runsaasti kokonsa ja toimintojensa puolesta, mutta niihin luetaan yleisesti muun muassa avustusjärjestöt, urheiluseurat, naapuruus-yhdistykset sekä ammatilliset järjestöt. (Konttinen 2013.) Kolmas sektori ja käsite kansalaisyhteiskunta tulevat lähelle toisiaan. Kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa puhutaan kuitenkin muodollisen ja järjestäytyneen puolen lisäksi ruohonjuuritason toiminnasta. (Konttinen 2013.) Näin ollen termi kansalaisyhteiskunta on laajempi kuin kolmas sektori, vaikka molempia käsitteitä käytetään jopa toistensa synonyymeina. Joka tapauksessa järjestöt sekä yhdistykset luovat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan. Toimiva kansalaisyhteiskunta rakentuu eri tavoitteita ajavien, eri asioista kiinnostuneita kansalaisia yhteen kokoavien yhdistysten sekä suurempien ja pienempien liikkeiden monipolvisesta verkostosta. (Rantanen 2002, 15.) Monipolvinen verkosto antaa järjestöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja kehittää toimintojaan. Mielestäni suomalaisen järjestötoiminnan rikkaus on juuri siinä, että järjestöjä on paljon ja ne ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Erään määritelmän mukaan kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat nykypäivän Suomessa vapaamuotoinen kansalaistoiminta, järjestötoiminta, ammattiyhdistystoiminta, puoluetoiminta, uskonnollisten yhdistysten toiminta, uusosuuskunnat, säätiöit, vapaa sivistystyö ja sosiaalinen media. Kansalaisyhteiskunnan erottaa yksityisestä ja julkisesta sektorista se, että sillä on erilaiset arvot, päämäärät, toimintatavat, organisoituminen sekä logiikka. Sitä luonnehtivat mm. kansalaisten omaehtoisuus ja aktiivisuus, jäsenyys ja toimijuus, autonomisuus, yhteisölli-

8 8 syys, solidaarisuus sekä joustavuus. (Harju 2010, ) Sosiaalisen median linkittäminen kansalaisyhteiskuntaan on uusi ja laajempi tapa tarkastella kansalaisyhteiskuntaa kokonaisuutena. Kuitenkin nykypäivänä sosiaalinen media on suuressa roolissa lähes jokaisen järjestön ja vapaamuotoisemman yhteisön toiminnassa, joten olisi kapeakatseista jättää se täysin huomioimatta. Määritelmistä huolimatta nykypäivän kansalaisyhteiskunta on moderni, monimuotoinen ja moniarvoinen (Ahopelto 2009, 47). Lisäksi se keskittyy paljolti ihmisten mukavuusalueille, jotka ovat elämän kokonaislaadun kannalta tärkeitä (Harju 2010, 56). Jos toiminta olisi ainoastaan ihmisten epämukavuusalueilla, kuinka moni haluaisi enää osallistua järjestettyyn toimintaan? Tällöin koko kansalaisyhteiskunnan ydin olisi uhattuna, sillä ihmisten osallistuminen on toiminnan keskiössä. Määritelmällisesti voidaan sanoa, että jäsenyys, vapaaehtoisuus ja demokraattisuus ovat yhdistys- ja järjestötoiminnan periaatteellisia kulmakiviä. Kolmannen sektorin erityispiirteenä on omalta osaltaan palveluluonne, mutta toisaalta myös itse itselle tekeminen sekä vapaaehtoisuus. (Heikkala 2001, 44;69.) Suurin merkitys kansalaisyhteiskunnalla on siinä, että se tarjoaa ihmisille työn, hallinnon, hyvinvoinnin ja kodin rinnalle erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja rakentaa sisällöltään rikasta elämää (Harju 2010, 19). Suomalaisessa järjestökentässä onkin hyvä huomioida se, että se on todella segmentoitunut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kenttä jakautuu selvästi erilaisten kansalaisryhmien muodostamiin tai näitä palveleviin järjestöihin. Lähes jokaisella asialla on oma järjestönsä. (Heikkala 2001, 61.) Segmentoituneisuutensa ansiosta se palvelee laajaa joukkoa. Ihmiset itse perustavat yhdistyksiä omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan ja näin järjestökenttä laajenee ja monipuolistuu entisestään. Etujärjestöt edustavat kansalaistoiminnan yhtä äärilaitaa. Sillä tarkoitetaan järjestöä, jonka tarkoituksena on ajaa tietyn väestöryhmän etua. Nykyajan ammattiyhdistystoiminta on valtakunnan tasolla melko tyypillistä etujärjestötoimintaa. (Harju 2003, 14.) Lisäksi ay-liike käsitetään kansalaisyhteiskunnasta lähtökohtansa saavana etiikkaa tähdentävänä instituutiona, joka tuottaa hyvinvointipal-

9 veluja, kuten työttömyysturvaa ja vähimmäispalkkaa (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 8). 9 Toisin kuin muut järjestöt, ammattiyhdistykset ovat ottaneet pitkälti kannakseen tuottaa palveluita jäsenilleen. Tällöin korostuu jäsenyyden toinen puoli, asiakkuus. Ay-organisaatio itsessään muistuttaakin kokoajan enemmän vakuutusyritystä kuin joukkoliikettä. (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 186;105.) Kuten Esa Suominen (2011) toteaa blogitekstissään, ammattiyhdistysliike nähdään lähinnä edunvalvontakoneistona. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ammattiyhdistysliikkeen valtaisa kansalaisjärjestörooli. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu ainoastaan edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös tärkeinä vaikuttamisen kanavina kansalaisille (Findikaattori 2013). Ammattiyhdistysten kansalaisjärjestöroolia ei pitäisi unohtaa tai sivuuttaa, sillä se on kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen. Suomalaiset saavat järjestäytyä, toisin kuin monissa muissa maissa. Lisäksi joissain maissa ay-toiminta on rajoitettua ja siihen osallistuvat ovat vaarassa. Muutama vuosi sitten maailmassa pidätettiin noin 2500 ihmistä osallistumisesta ay-toimintaan. (Suominen 2011.) Järjestäytymisoikeutta koskevaa yleissopimusta ei ollut allekirjoittanut vuonna 2012 mm. Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat (Lehto-Komulainen 2012). Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä ammattiliittoja. Suurin osa ammattiliitoista kuuluu johonkin keskusjärjestöön. Keskusjärjestöjä ovat korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava, toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK. Myös työnantajilla on omat liittonsa sekä keskusjärjestönsä. (SAK 2013.) Poliittisella ja ammatillisella järjestötyöllä on edelleen vahva järjestöllinen asema, vaikka sen koetaankin hiipuneen. Ihmisten mielenkiinto tuntuu kohdistuvan aikaisempaa enemmän mm. harrastus-, liikunta- ja kulttuurijärjestöihin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä. Lisäksi erilaiset vapaa-ajan harrastejärjestöt ovat luonteeltaan kevyempiä ja edustavat matalamman hierarkiarakenteen järjestöjä kuin ammattijärjestöt. Kuitenkin toiseksi eniten jäseniä suomalaisessa järjestökentässä on juuri ammatti- ja elinkeinoyhdistyksissä. (Harju 2003, 28;32; Findikaattori 2013.)

10 10 Kansainvälisesti hyvin korkea järjestäytymisaste on merkinnyt Suomen ayliikkeelle vahvaa yhteiskunnallista asemaa ja suurta neuvotteluvoimaa, kun suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä on sovittu. Samalla kuitenkin globalisaation eri ilmenemismuodot ja työelämän jatkuvat muutokset voimistavat ayliikkeen murrosta. Näin ollen ammattiyhdistysten jäsenmäärä on ollut viime aikoina laskussa. (Helander&Nylund 2012, 5-7;Findikaattori 2013.) Ilmonen ja Kevätsalo (1995, 16) pohtivat onko kyse siitä, että jäsenyys on nykypäivänä kevyt ja ulkokohtainen eikä niinkään sisäinen ja sitoutunut. Käsittelen seuraavassa alaluvussa juuri motivaatiotekijöitä ja niiden vaikutuksia jäsenen sitoutumiseen ja johonkin kiinnittymiseen. Kuten Ilmosen ja Kevätsalon pohdinnasta voi todeta, jos jäsenyys on ulkokohtainen, se ei sido samalla tavalla yhteisöön kuin silloin, kun jäsenyys on sisäisistä lähtökohdista ja motivaatiotekijöistä kumpuava. Yleisesti ottaen yhteiskunnalliset suuntaukset vaikuttavat liittoutumishalukkuuteen. Yksilöllisyyttä korostava trendi koetaan vaikuttavan niin, etteivät ihmiset pidä ammattiliittojen jäsenyyttä tarpeellisena tai riittävän houkuttelevana. (Ahopelto 2009, 49.) Lisäksi nykypäivänä ihmisillä on runsaasti vaihtoehtoja. Jos ammattiliiton jäsen hakee liitosta ainoastaan työttömyysturvaa eli niin sanotusti vakuutusta, hän voi saada sen myös kuulumalla pelkkään työttömyyskassaan. Ammattiyhdistysten jäsenyys on nykyään enemmän rationaalinen valinta. Ennen jäsenyyttä kannatteli tunteenomainen vetovoima eli solidaarisuus sekä ns. normatiivinen paine, eli jäsenyyden institutionaalinen ulottuvuus. Kun ollaan vain rationaalisuuden varassa, jäsenet voivat alkaa laskelmoimaan, onko ayliikkeeseen kuuluminen enää kannattavaa vai saisiko samanlaisia etuja myös muualta. (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 169.) Harju (2010, 204) uskoo, että ammattijärjestöjen jäsenmäärät pysyvät melko korkeina, koska suomalaiset haluavat säilyttää työsuhdeturvansa. Hän kuitenkin toteaa, että paikallisosastojen toiminta hiipuu suurien ikäluokkien poistuessa, kun uusia tekijöitä ei saada vanhojen tilalle. Jos Harju kokee, että toiminta on osiltaan hiipumassa, voiko jäsenmäärän ja ammattiliittojen vaikuttavuuden olet-

11 11 taa pysyvän melko korkeana? On muistettava, että jäsenet muodostavat ayliikkeen (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 157). Jos toiminta hiipuu, lähtevätkö jäsenetkin? Tuntuu siltä, että ay-liike joutuu perustelemaan olemassaoloaan myös jäsenilleen. Jäsenten suhde ay-liikkeeseen on jatkanut jo nousukaudella alkanutta muutosta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ay-aktiiveja vetäytyy toiminnasta eikä uusia ilmaannu tilalle. (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 1-2.) Suomalaisessa järjestökentässä ammattiliitoilla olisi kuitenkin paljon annettavaa ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa arkeaan koskeviin asioihin. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei liittojen kansalaisjärjestöllistä asemaa huomioida eikä niitä nähdä mielenkiintoisen toiminnan tuottajina, johon kuka tahansa voisi osallistua. Koska työmarkkinoita luonnehtii epävarmuus ja työpaikkojen tilapäisyys, seurauksena voi olla myös se, ettei työ tarjoa enää kaikille entisen kaltaista perustaa oman elämän suunnitteluun ja pitkäaikaisten tavoitteiden toteuttamiseen (Jokisaari 2002, 69). Heijastuisiko tämä myös ammattiliittoon kuulumiseen? Nähdäänkö sitä enää arvokkaana, kun työkään ei välttämättä ole elämän keskiössä? Ammatit vaihtuvat, ihmiset kouluttautuvat uudestaan ja voi olla hankalaa päättää kymmenistä eri liitoista juuri itselleen se sopiva vaihtoehto. On helpompaa liittyä vain kassaan kuin lähteä vertailemaan ammattiliittojen eri etuja ja sopivuutta. Tulevaisuudessa suomalainen järjestökenttä kokee muutoksia. Liikuntajärjestöjen suosio kasvaa ja vahvistuu. Samalla sosiaali- ja terveysjärjestöt säilyvät keskeisenä järjestöryhmänä ja sen roolin oletetaan kasvavan mm. hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Lisäksi kulttuurijärjestöt pysyvät ja monipuolistuvat. Samanaikaisesti identiteetti- ja elämäntapajärjestöt tulevat kukoistamaan. (Harju 2010, ) Järjestöjen toimintaympäristön muutoksen ytimessä on mm. ulkopuolelta saatavan osaamisen ja resurssien korostuminen eli verkostoituminen, itseohjautuvuus, tulevaisuuden vaikea ennustettavuus sekä vapaaehtoistoiminnan laadun muuttuminen. (Heikkala 2001, ) Nämä näkyvät jo nyt ammattiyhdistys-

12 toiminnassa. Vapaaehtoisia on haastavaa saada eikä luottamustehtäviin ole jatkajia. 12 Tulevaisuudessa on nähtävissä neljä vapaaehtoisuuden muotoa. Näitä ovat pätkävapaaehtoisuus, yritysten vapaaehtoistoimintaprojektit, virtuaalivapaaehtoisuus sekä ylikansallinen vapaaehtoisuus. (Nylund&Yeung 2005, ) Näistä ammattiliittojen toimintaa jo nyt sekä tulevaisuudessa koskettavat lähinnä pätkävapaaehtoisuus ja virtuaalivapaaehtoisuus. Pätkävapaaehtoisuuden voi jakaa kolmeen osaan, joista ensimmäinen on hetkellinen vapaaehtoisuus. Hetkellinen vapaaehtoisuus on lyhytaikaista. Harjoitteluvapaaehtoisuus on säännöllisempää mutta silti alle puoli vuotta kestävää toimintaa. Tällaista voi esimerkiksi olla työpajaan tai projektiin osallistuminen. Satunnainen vapaaehtoisuus on myös säännöllistä, mutta tapahtuu harvakseltaan esimerkiksi kerran vuodessa. (Nylund&Yeung 2005, 28.) Ammattiliiton jäsen saattaa esimerkiksi kerran vuodessa osallistua liiton järjestämään tapahtumaan ja olla mukana tapahtuman järjestämisessä, muttei sen jälkeen sitoudu toimintaan sen enempää. Virtuaalivapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että jokin osa vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu teknologian kautta. Toiminta voi tapahtua virtuaalisesti esimerkiksi neuvojen antamisena ja mentoroimisena, keskusteluryhmien ohjaamisena ja tietokantojen luomisena. (Nylund&Yeung 2005, 29.) Virtuaalivapaaehtoisuus on todella uudenlaista vapaaehtoisuutta eikä sellaiseen olisi ollut ennen edes mahdollisuutta. Teknologian kehitys antaa kuitenkin myös järjestötoiminnalle uusia ulottuvuuksia. Yksi hyvä esimerkki virtuaalivapaaehtoisuudesta käytännössä on järjestöjen vapaaehtoisvoimin ylläpitämät auttavat chatit. 2.2 Osallistumismotivaatio ja ammattiliitot On yleisesti tiedossa se, että motivaatio saa ihmiset tekemään asioita. Motivaation alkuperä juontaa juurensa latinalaiseen sanaan movere, joka merkitsee liikkumista. Myöhemmin termiä on laajennettu tarkoittamaan käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden kokonaisuutta. (Ruohotie 1998, 36.)

13 13 Kansalaisyhteiskunnan liikkeelle panevia voimia ja osallistumisen edellytyksiä ovat motiivit ja motivaatio sekä aatteet ja arvot. Motiivilla tarkoitetaan vaikutinta, joka toimii syynä tietyn asian tekemiseen. Ne ovat toiminnan perimmäisiä aikaansaajia eli käyttäytymisen syitä. Motivaatio tulee motiivi-sanasta ja viittaa motiivien olemassa oloon. (Harju 2010, ) Motivaatio on käytännössä motiivien aikaansaama tila. Se viittaa ihmisen psyykkiseen tilaan, joka määrää millä aktiivisuudella henkilö toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu. (Ruohotie 1998, ) Toiminnan voi käynnistää pelkästään yksi motiivi, mutta niitä voi olla myös useampia. Ne ovat joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Tiedostamattomilla motiiveilla tarkoitetaan tilannetta, jossa tavoitteet ja niitä vastaavat teot tunnistetaan, mutta ei tiedetä syytä sille, miksi tavoite on asetettu tai miksi ne pyritään saavuttamaan. (Harju 2010, 43.) Motivaation sanotaan olevan tilannesidonnainen. On kuitenkin mahdollista erottaa toisistaan tilannemotivaation sekä yleismotivaation. Tilannemotivaatio on dynaamista ja liittyy aina tiettyyn tilanteeseen, jossa herätetyt motiivit saavat aikaan tavoitteeseen suuntautunutta toimintaa. Yleismotivaatio taas korostaa vireyden ja suunnan lisäksi käyttäytymisen pysyvyyttä ja niiden eräänlaista keskimääräistä tasoa. (Ruoholahti 1998, 41.) Yleismotivaatioon on yhdistetty myös asenne ja sitä on pidetty asenteen synonyyminä. Näiden välillä voi kuitenkin nähdä eroja. Asenne on suhteellisen pysyvä, sisäistynyt ja hitaasti muuttuva kokonaisuus toisin kuin motivaatio. Motivaatio on luonteeltaan lyhytaikainen ja liittyy yleensä vain yhteen tilanteeseen tai asiaan kerralla. Lisäksi asenne vaikuttaa toiminnan laatuun kun taas motivaatio siihen, millä vireydellä toimintaa tehdään. On hyvä huomata, että muutokset motivaatiossa eivät välttämättä edellytä muutoksia saman alueen asenteissa. (Ruoholahti 1998, 41.) Mikä saa ihmisen toimimaan yhdessä yhteiseksi hyväksi? Syitä on monia eikä niitä voi laittaa tärkeysjärjestykseen, vaan kaikki ovat yhtä arvokkaita. Keskeisimpiä motivaation lähteitä ovat kiinnostus jotakin asiaa kohtaan, halu oppia sekä sosiaalisten verkostojen karttuminen. Kuitenkaan ei voida sivuuttaa velvol-

14 lisuuden tunnetta ja sosiaalista painetta puhuttaessa motivaatioperustasta. (Harju 2003, ) 14 Ay-liikkeen aktiiviksi valikoitumiseen vaikuttaa henkilön työsuhteen pituus, ikä ja sukupuoli. Lisäksi kollektiivinen asennoituminen on ratkaisevaa ayaktiivisuudessa (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 99;175). Näin ollen näyttää siltä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistumista edistää vahva yhteisöllisyys ja halu toimia yhteisössä yhteisen asian eteen. Tarpeilla tarkoitetaan yleensä perusluontoisia motiiveja. Tavoitteilla ja päämäärillä tarkoitetaan tietoisia ja johonkin tiettyyn asiaan kohdistuvia motivaatiorakenteita. Lähellä motivaation käsitettä ovat myös arvot, arvostukset sekä intressit. (Salmela-Aro &Nurmi 2002, 10). Ruoholahden mukaan (1998, 53) juuri arvot kuvastavat niitä toiminnan päämääriä, joita tavoitellaan. Maslow n tarvehierarkian sanotaan olevan yleinen ja samanlainen kaikille yksilöille. Se koostuu fysiologisista tarpeista ja turvallisuuden, rakkauden, kunnioituksen ja itsetoteutuksen tarpeista. (Salmela-Aro&Nurmi 2002, 15.) Tarvehierarkian ytimessä on ajatus siitä, että ihmisillä on perustarpeita ja motiiveja, jotka tulee tyydyttää ensin ennen kuin siirrytään kohti ylempiä tarpeita. Kuvio1. Maslow n tarvehierarkia. (Keksiminen kaupungissa 2013.)

15 15 Johanna Ahopelto (2009,95) toteaa väitöskirjassaan, että liittoutumistarvetta ammattiyhdistyksiin voidaan lähestyä jopa Maslow n tarvehierarkkisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa liittoon kuulumalla voidaan määritellä tyydytetyksi fysiologisia tarpeita seuraava askel eli turvallisuus, joka ammattiliittoon kuulumalla tulee mm. työttömyysturvan kautta. Kolmas porras eli yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet tulevat tyydytetyiksi yhdistystoiminnan kautta: tapahtumat, verkostoituminen ja me-henki. Neljäs ja viides porras eli sosiaalinen arvostus ja itsensä toteuttaminen tulevat Ahopellon mukaan nähdyksi menestyksekkäänä toimimisena luottamustehtävissä. Olen Ahopellon kanssa osittain samaa mieltä siitä, että liittoutumistarvetta voidaan tarkastella Maslow n tarvehierarkian mukaan. Näen kuitenkin eri tavalla sen, mitä neljäs ja viides porras tulevat tyydytetyiksi. Jos ajatellaan, että ne tyydyttyvät vain luottamustehtävien kautta, tarvehierarkia toteutuu hyvin harvalla ammattiliiton jäsenellä. Mielestäni hierarkiaa voi tarkastella myös niin, että neljäs ja viides porras tulevat tyydytetyiksi lyhytaikaisemmassa ja sitoutumattomammassa toiminnassa, kuin luottamustehtävässä. Tällaista toimintaa voi esimerkiksi olla osallistuminen liiton järjestämään ideointipajaan, jossa jäsen kokee olevansa merkityksellinen ja pääsee tuomaan omia ideoitaan ja ajatuksiaan esille toteuttaen itseään. Tämän toteutuminen vaatisi sitä, että ammattiliitoissa järjestettäisiin edellä mainitun tapaista toimintaa melko säännöllisesti. Maslow n tarvehierarkia saa myös kritiikkiä erityisesti vapaaehtoisuuden motiiveja tarkasteltaessa. Martin Fordin motivaatioteoriassa motivaatio koostuu henkilökohtaisten päämäärien, tunteiden sekä itseä koskevien käsitysten ja uskomusten verkosta. Teoria sisältää ajatuksen, että useat päämäärät ohjaavat käyttäytymistä samanaikaisesti, kun taas tarvehierarkiassa pitää ensin olla tyydytettynä alemmat tarpeet, jotta ylemmät tarpeet saavat vallan. Motivoinnissa Ford painottaa toiminnan mahdollistamisen ja kannustamisen merkitystä. (Yeung 2005, ) On luonnollista, että motivaatio kasvaa kun on useita syitä osallistua. Moderneissa motivaatioteorioissa motivaatiota tarkastellaan ihmisten kertomien tavoitteiden kautta: minkälaisia tavoitteita, pyrkimyksiä tai hankkeita ihmisillä on, millaisiksi he arvioivat mahdollisuutensa toteuttaa niitä ja vaikuttaa niihin sekä

16 kuinka tärkeiksi he ne arvioivat ja millaisia tunteita niihin liittyy. (Salmela- Aro&Nurmi. 2002, 23.) 16 Sisäinen motivaatio aktivoi ja ylläpitää monenlaisia toiminnan muotoja. Ihmiset tekevät asioita vailla odotusta ulkoisesta palkkiosta. Kyse on siitä, että sisäisesti motivoituneessa toiminnassa tyydytys tulee itse tekemisestä. Koetaan, että ne ympäristöt, jotka sallivat perustarpeiden tyydyttämisen, lisäävät sisäistä motivaatiota ja muunlaiset ympäristöt luonnollisesti vähentävät sitä. (Niitamo 2002, 41.) Ulkoisella motivaatiolla taas tarkoitetaan sitä, että ihminen toimii pyrkimyksenään saada ulkoisia palkkioita toiminnoistaan ja suorituksistaan (Harju 2010, 45). Sisäinen motivaatio on yhteydessä niin sanottujen ylempien asteiden tarpeiden tyydytykseen, kuten itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen, jotka on esitelty myös Maslow n tarvehierarkiassa. Ulkoinen motivaatio taas on riippuvainen ympäristöstä. Palkkiot välittää joku muu kuin henkilö, joka on toiminut ulkoisen motivaation ajamana. Ulkoisten palkkioiden sanotaan tyydyttävän enemmän turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita. (Ruoholahti 1998, 38.) Sisäisen motivaation merkitys korostuu osallisuudessa ja kansalaisyhteiskunnan toimivuudessa. Osallisuus tulee kokea merkitykselliseksi. Esimerkiksi asiat, joita järjestö tavoittelee, eivät saisi aina olla liian etäisiä tai kaikkea koskettavia, jotta oman osallisuuden merkityksen pystyisi näkemään. (Rantanen 2002, 18.) Jos järjestöjen jäsenet, huolimatta siitä onko kyse etujärjestöstä tai esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöstä, kuuluvat järjestöön ulkoisten motiivien ajamina, on järjestökiinnittyminen heikompaa kuin silloin, kun omaa käyttäytymistä ohjaavat sisäiset motivaatiotekijät. Motivaatiotekijät kuitenkin muuttuvat ja voivat vaihdella tilanteen mukaan, mutta sisäisen motivaation tärkeys on huomioitava järjestöjen jäsenpidossa. Ulkoiset palkkiot ovat usein kestoltaan lyhytaikaisia ja tarvetta niiden saamiseksi voi esiintyä hyvin usein. Sen sijaan erityisesti sisäiset palkkiot ovat kestoltaan pitkäaikaisia ja niistä voi tulla melko pysyviä motivaation lähteitä. (Ruoholahti 1998,38.) Ulkoiset ärsykkeet ovat kuitenkin aina välillisiä liikkeelle panevia voi-

17 mia. Ensisijaiset liikkeelle panevat voimat ovat aina lähtöisin ihmisten omista tarpeista, toiveista tai unelmista. (Harju 2010, 47.) 17 Täytyy kuitenkin huomioida, että sisäistä ja ulkoista motivaatiota ei erilaisista sisällöistä huolimatta voida pitää täysin erillisinä asioina, vaan ne pikemminkin täydentävät toisiaan. (Ruoholahti 1998, 38.) Ulkoinen motivaatio voi saada liikkeelle, mutta se voi muuttua sisäiseksi kun ihminen huomaa kehittyvänsä toiminnassaan ja halu kehittyä lisää vahvistuu. Kolmannella sektorilla pidetään haastavana saada uusia vapaaehtoisia ja ihmisiä osallistumaan. Nyky-yhteiskunnan osallistuja ei enää osallistu yhteisön paineesta tai perinteiden voimasta. Tilalle on tullut omista yksilöllisistä kiinnostuksen kohteista ja arvoista lähtevä motivaatio osallistua siihen, mitä pitää tärkeänä ja omaan identiteettiinsä kuuluvana. (Rantanen 2002, 18.) On hyvä tunnistaa ja tunnustaa se, että motivaatiotekijät muuttuvat, kuten jo aiemmin on teoriapohjassa esitetty. Motivaatiotekijät ja toimintaan kiinnittyminen tuskin ovat samat esimerkiksi järjestöissä, jotka rakentuvat jäsenyhdistyksistä ja niitä kokoavasta liitosta. Jäsenyhdistyksen toimintaan voi motivoida esimerkiksi oman alan asiantuntemuksen kartuttaminen, mutta liittotason toiminta edustaa jo itsessään laajempaa kokonaisuutta, jolloin motivaatiotekijänä voi olla esimerkiksi yhteisen hyvän eteen työskentely. Mielestäni Leena Kurki kiteyttää hyvin ajatuksen ihmisen osallistumisesta ja motivaatiosta: Motivoitumisen perustana ovat ihmisten omat kulttuuriset vaateet ja tarpeet, se mitä ihmiset itse tahtovat. Sanotaan, että nykyisin ihmiset ovat passiivisia, eivätkä halua osallistua yhdistyselämään tai kulttuurisiin rientoihin. Ne nähdään arkielämälle kaukaisiksi, väitetään ettei ole aikaa ja mieluummin katsotaan televisiosta valmista viihdettä. Samanaikaisesti kuitenkin työväen- ja kansalaisopistojen tarjonta on monipuolista, ihmiset ovat siitä kiinnostuneita, ja eläkeläiset täyttävät sankoin joukoin niin kutsutut eläkeläisten yliopistot. Ehkä ei sittenkään ole niin kovin vaikeaa saada ihmiset innostumaan. (Kurki 2000, 133).

18 Yhteisöllisyys ja osallisuus järjestötoiminnassa Kuten Maslow n tarvehierarkiassa esitetään, yhteenkuuluvuuden tarve tulee täyttää, jotta päästään arvostukseen ja itsensä toteuttamiseen. Nämä kaksi ylintä porrasta edustavat sisäisiä motivaatiotekijöitä, jotka ovat minkä tahansa järjestön jäsenpidon kannalta ydinasemassa. Lisäksi ne edustavat voimavaroina vakuutus-ajattelun toista puolta. Vakuutusta koskevat tarpeet täyttyvät alemman tason portailla, joissa oli kyse turvallisuuden tarpeista. Yhteisöllisyys on yksi kansalaisyhteiskunnan keskeinen ilmentymä ja sitä kantava periaate. Moni-ilmeisessä kansalaisyhteiskunnassa myös yhteisöllisyys on moniulotteista ja saa uusia muotoja. (Harju 2005, 75.) Näin ollen yhteisöllisyys kolmannella sektorilla on uniikkia ja tarjoaa ihmisille eri tapoja kokea ja olla osa yhteisöä ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisjärjestöt ovat syntyneet kohtaamispaikoiksi ja verkostoiksi, suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perustaksi. Pienimuotoiset, mutta runsaat arjen spontaanit kohtaamiset ovat olleet järjestöjen ja kansalaistoiminnan valttikortteja. (Voutilainen 2007, 168.) Järjestöt ovat yhteisöjä. Sanotaan, että yksilö luo yhteisön, mutta myös yhteisö luo yksilön. Ihmisillä on tarve toteuttaa itseään osana merkityksellistä, suurempaa kokonaisuutta. Juuri siinä piileekin yhteisöllisyyden suuri arvo ja merkitys. (Harju 2010, 77.) Kun ihminen jää ilman yhteisöä, hän kokee olonsa suojattomaksi (Rantanen 2002, 14). Yhteisöön kuuluminen on siis yksi ihmisenä olemisen keskeisimmistä tarpeista, mutta yhteisöä ei synny pelkästään satunnaisesta joukosta ihmisiä. Yhteisön jäsenet kuuluvat tuntevansa yhteen. Yhteisöä ei voi myöskään luoda tai ylläpitää ulkoisella pakolla. (Harju 2003, ) Yhteisöä ay-liikkeessä ja kansalaistoiminnassa voidaan ajatella järjestöorganisaation elävänä ja muuttuvana sisältönä. Se koostuu jäsenkunnasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä erilaisista toteutuvista toiminnoista. Voidaan olettaa, että yhteisöä luonnehtivat jäsenten tietty yhdenmukaisuus ja yhtenäisyys. (Rantanen 2002, ) Vaikka jäsenkunta vaihtuu ja uudistuu, pysyy se silti yhtenäisenä jonkin yhdistävän asian kautta. Yhteisöllisyyden näkökulmasta poikkeuksellista ja mielenkiintoista on se, että nuoret akavalaiset suuntautuvat yhteisöllisyyteen kun taas vanhemmat akava-

19 19 laiset korostavat yksilöllisyyttä (Rantanen 2002, 15). Ennen ammattiliittoihin liityttiin pitkälti solidaarisuudesta ja puhuttiin suurista joukkoliikkeistä ja yhteisöistä. Nyt kuitenkin sitä aikaa eläneet ihmiset tuntuvat sivuuttaneen tämän, kun taas nuoret kiinnittävät siihen enemmän huomioita. Kansalaisyhteiskunnassa ammattiliitot voivat tarjota sellaisen yhteisön, jota muut kolmannen sektorin toimijat eivät voi. Yhdistävänä tekijänä voi olla esimerkiksi koulutus tai ammattiala. Mediassa puhutaan paljon siitä, kuinka yhteisöllisyys on vähentynyt ja yksilökeskeisyys eli individualismi olisi nousussa. Yksilöllistymisellä ei kuitenkaan aina tarkoiteta ihmisten välisten suhteiden pirstaloitumista tai kansalaisten lokeroitumista omiin yksityisiin piireihinsä, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että jokainen yksilö joutuu tai saa valita sekä määrittää yhä itsenäisemmin oman elämänprojektinsa ja roolinsa yhteiskunnassa. (Heikkala 2001, ) Kun kolmas sektori on jo nyt hyvin segmentoitunut, vaihtoehtoja liittyä tai olla liittymättä yhteisöihin on useita. Kuten Ahopeltokin (2009, 243) toteaa, yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan hävinnyt vaan se on muuttanut muotoaan ja olemustaan. Myöskään yhteisöllisyyden tarve ei ole kadonnut. Ihminen on luonteenomaisesti yhteisöllinen ja kuuluminen johonkin on ihmisen perustarve (Rantanen 2002, 13). Omaa yhteisöä voi nykypäivänä etsiä monista eri paikoista. Vaihtoehtoja erilaisiin yhteisöihin kuulumiselle tai toisaalta kuulumattomuudelle on monia. Kuitenkaan vanhaan tiiviiseen yhteisöllisyyteen tuskin on paluuta. Nyky- Suomessa voi menestyä vain yksilöllinen yhteisöllisyys. Tällainen yhteisöllisyys jättää tilaa ihmisen yksilöllisyydelle, mahdollistaa moniarvoisuuden ja hyväksyy erilaiset yhteisöllisyyden muodot. Todennäköinen kehityssuunta on se, että sukuun tai asuinpaikkaan perustuva statuksellinen yhteisöllisyys heikkenee ja symbolinen yhteisöllisyys vahvistuu. Symbolisella yhteisöllisyydellä tarkoitetaan niin sanottuja henkisiä yhteisöjä, jotka eivät rajoitu maantieteellisesti vaan pysyvät mielikuvien avulla pystyssä. Ihmiset haluavat samaistua tiettyihin ihmisiin, esimerkiksi heihin, joilla on sama ajatusmaailma. (Harju 2003;2005.) Tällaista symbolista yhteisöllisyyttä voidaan ammattiyhdistyksissä vahvistaa ja tehdä siitä yksi etujärjestöprofiloituneiden järjestöjen valttikorteista. Kuten aikai-

20 20 semmin totesin, ammattijärjestöillä on etulyöntiasema arkisen yhteisöllisyyden luomisessa esimerkiksi ammattialan kautta. Ihmiset käyvät töissä ja kouluttautuvat uusiin ammatteihin. Omaa ammattialaa tai koulutusalaa edustavaan yhdistykseen hakeutuessa ammattiliitot nousevat ykkösvaihtoehdoiksi verrattuna muihin kolmannen sektorin toimijoihin. Vaikka yhteisöllisyys muuttuu, sen perusilmentymät ovat edelleen olemassa. Sitä kuvaa esimerkiksi toiminnallinen yhteisöllisyys, jota kansalaisyhteiskunta edustaa eri aktiviteetteineen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyyttä määrittää muutos ja vaihtuvuus. Ihmiset ovat erilaisin sitein mukana yhteisöissä mielihalujensa mukaisesti. On todettu, että tulevaisuudessa yhteisöllisyys rakentuu kommunikaation varaan, jolloin myös virtuaaliset yhteisöt korostuvat. (Harju 2010, ) Ammattiyhdistysliikkeen eri keskusjärjestöjen jäsenten yhteisöllisyysyksilöllisyyssuuntautuneisuus on erilaistunut vuosien saatossa. Voidaan todeta, että siellä missä koulutustaso on alhainen ja tehtävät työntekijäasemaisia, arvostetaan myös yhteisöllisyyttä. Sen sijaan koulutustason ja aseman noustessa, työpaikan pienentyessä sekä nuoremmissa ikäryhmissä kollektiivisuus vähenee. (Rantanen 2002, 15.) Kuitenkin kuten Rantanen itse toteaa, korkeasti koulutettujen keskusjärjestössä Akavassa suuntaus on toisenlainen. Järjestöissä rakentuva sosiaalinen pääoma on sidos, joka liittää ihmiset yhteisöiksi (Rantanen 2002, 16). Näin ollen yhteisöllisyyden rakentuminen ja rakentaminen vaatii aikaa ja pysyvyyttä (Harju 2010, 76). Suomalainen kansalaisyhteiskuntakaan ei ole rakentunut vuosissa tai edes vuosikymmenissä. Tänä päivänä yhteiskunta ja sen organisaatiot ovat kovien muutospaineiden alla ja muuttuvat nopeasti. Kolmas sektori pyrkii tehostamaan toimintaansa ja kehittymään entisestään. Se tuottaa haasteita yhteisöllisyyden rakentumiselle, sillä tietynlainen pysyvyys on kadoksissa. Joten, kun kansalaisyhteiskunnan ydintä on etsitty, on sosiaalisen pääoman käsite noussut keskeiseksi (Rantanen 2002, 15). Sosiaalisen pääoman käsitteistöstä on johdettavissa yhdistystoiminnan perusluonne: yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, verkostot, osallistuminen ja luottamus. Sosiaalisen pääoman avulla

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Jännitteet Luottamuspula - Läpinäkymättömyys Äänestysaktiivisuuden lasku Keskittymiskehitys SYNKÄT PILVET

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana

Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Järjestöjen jen yhteiskuntavastuu ja haasteet kansalaisten osallisuuden vahvistajana Puheenvuoro JärjestJ rjestöfoorumilla 19.4.2010 Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitto Kansalaisjärjest rjestötoiminta

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 12.2.2015 Rehtori Tapio Huttula HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 KANSALAISTOIMINTA PELASTAA MAAN?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

1. Tehdään toisin ja keskitytään olennaiseen yhdistystoiminnassa

1. Tehdään toisin ja keskitytään olennaiseen yhdistystoiminnassa ILO ELÄÄ JÄRJESTÖISSÄ Pohjois-Karjalan Järjestöpäivät Ilomantsi 16.-17.11. 2012 Lea Lihavainen OK-opintokeskus TYÖPAJA `KUINKA KEVENNÄMME YHDISTYKSEN HALLINTOA` 1. Tehdään toisin ja keskitytään olennaiseen

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA

KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA Sosiaali- ja terveysalan järjestöfoorumi Hämeenlinna 19.4.2013 KOLMANNEN SEKTORIN ROOLI JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA YTT Juha Heikkala SEKTOREIDEN SUHTEIDEN MUUTOS Yhdistys- ja järjestötoimijoiden motiivit?

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot