OPINNÄYTETYÖ. Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINNÄYTETYÖ. Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta?"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta? Muuttuvia motivaatiotekijöitä etujärjestömaailmassa Amalia Ojanen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön ko (210op) 11 / 2013

2 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä Amalia Ojanen Sivumäärä 56 ja 2 liitesivua Työn nimi Tarjotaanko vakuutus vai myös jotain muuta? Muuttuvia motivaatiotekijöitä etujärjestömaailmassa Ohjaava(t) opettaja(t) Ruut Kaukinen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Akavan Erityisalat AE ry Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsittelee ammattiliiton jäsenten muuttuvia motivaatiotekijöitä sekä sitä, mitä tarjottavaa ammattiliitolla on niille jäsenille, joilla kaikki on niin sanotusti hyvin. Tavoitteena on selvittää, mikä saa jäsenen pysymään ammattiliitossa pitkään ja mitä tarjottavaa ammattiliitolla on pitkäaikaisille jäsenilleen. Samalla selvitetään sitä, kuinka motivaatiotekijät ovat muuttuneet jäsenen liittymisestä tähän hetkeen. On tehty tutkimusta siitä, mikä saa ihmisen liittymään ammattiliittoon. Kuitenkaan ei ole tutkittu paljoakaan sitä, mitkä tekijät motivoivat pysymään ammattiliitossa pitkään saati vertailtu sitä, miten nämä motivaatiotekijät voivat matkan varrella muuttua. Opinnäytetyön on tilannut Akavan Erityisalat AE ry. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen käyttämällä sähköpostihaastattelua sekä ryhmähaastattelua aineistonkeruumuotoina. Vastaajien mielestä tärkein syy liittyä liittoon on edunvalvonnan ja työttömyysturvan saaminen. Sen sijaan liitossa pysymiseen juuri tällä hetkellä vaikutti useampi tekijä. Edunvalvonnan lisäksi vastauksissa korostuivat vakuutuksen toinen puoli; verkostoituminen, virkistys, koulutus ja erilaiset tapahtumat, mitkä taas eivät esiintyneet motiiveina liittoon liittymiselle. Silloin kun kaikki on niin sanotusti hyvin, odotetaan ammattiliitolta tuloksellisen edunvalvonnan lisäksi vuorovaikutusta jäsenten kanssa sekä erilaisen toiminnan järjestämistä. Opinnäytetyötä voivat tilaajan lisäksi hyödyntää myös muut ammattiliitot sekä etujärjestöt laajemmin. Työ antaa erilaisia näkökulmia erityisesti jäsenpitoon mutta myös jäsenhankintaan. Työ tuo lisää näkökulmia siihen, mitä ammattiliittojen ja etujärjestöjen kannattaa jäsenilleen tarjota ja miksi. Se selventää erilaisia motivaatiotekijöitä ja niiden merkityksiä. Aihe on ajankohtainen, sillä ammattiliittojen jäsenmäärät ovat olleet viime vuosina laskussa ja on tärkeää miettiä yhä uusia keinoja siihen, miten jäsenet pysyisivät liitossa pidempään. Siksi on myös tärkeä ymmärtää mitkä tekijät liitossa pysymiseen vaikuttavat. Työstä hyötyy myös sellainen lukija, kenelle etujärjestömaailma ja sen sisältö on vieras. Se auttaa näkemään vakuutuksen takana olevan etujärjestömaailman moninaisuuden. Asiasanat ammattiliitot, motivaatio, järjestötoiminta, etujärjestöt

3 HUMAK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme in civic activities and youth work ABSTRACT Author Amalia Ojanen Number of Pages attachements Title Whether to offer an insurance or also something else? Changing motivational factors in the interest group world. Supervisor(s) Ruut Kaukinen Subscriber and/or Mentor Akava Special Branches AE ry Abstract This thesis is about trade union members changing motivational factors and what trade union could offer for those members whose situation is well. The goal is to find what makes a member of a trade union stay in the union for a long time and what trade unions can offer to their long-term member. At the same time this thesis discusses about the changes in members motivational factors from joining the union to this day. There has been research on what makes a person to join a trade union. However, there has not been much research done on all the factors which motivates to stay in a trade union for a long time or how these motivational factors can change along the way. Subscriber of this thesis is Akava Special Branches AE ry. The thesis has been carried out using qualitative research methods by using interviews and group interviews as data collection forms. Respondents felt that the most important reason to join the union were lobbying and unemployment benefits. Instead, remaining in the union affected many other factors. In addition to lobbying the answers emphasized the second half of the insurance; networking, recreation, education and other activities, which again did not appear as motivational factros for joining the union. When all is well, members expect successful lobbying in addition to the interaction with the members, as well as various activities from trade union. In addition to the subsciber, this thesis can be utilized by other trade unions and interest groups. Thesis gives different perspectives to member hold in particular, but also to recruiting members. The work will bring more perspectives on what the trade unions and interest groups should offer to their members and why. It will clarify the range of motivational factors and their meanings. The topic is current, because the member volume in unions have been decreasing in the recent years and it is important to think about new ways to keep members in unions. Therefore, it is also important to understand the motivational factors that affects on being in the union. Thesis also benefits a reader to whom the interest group world and its contents are unfamiliar. It helps the reader to see the other side of the insurance and the diversity of contents in interest groups. Keywords trade unions, motivation, organizational activities, interest groups

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 SUOMALAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ JA SEN VOIMAVARAT Suomalainen järjestökenttä ja etujärjestöt Osallistumismotivaatio ja ammattiliitot Yhteisöllisyys ja osallisuus järjestötoiminnassa 18 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ AKAVAN ERITYISALAT Akavan Erityisalat AE ry Liiton jäsenistö Toiminnot ja palvelut 29 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Sähköpostihaastattelu Ryhmähaastattelu 32 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Näkemyksiä motivaatiotekijöistä ja yhteenkuuluvuudesta Näkemyksiä vakuutuksen toisesta puolesta 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Motivaatiotekijät ja yhteenkuuluvuus muutoksessa Mitä ja miten toimintoja tarjotaan tulevaisuudessa 45 7 LOPUKSI 49 LÄHTEET 53 LIITE 1: SÄHKÖPOSTIHAASTATTELUN KYSYMYKSET 57 LIITE 2: SAATEKIRJE RYHMÄHAASTATTELULLE 58

5 5 1 JOHDANTO Ihmisiä on ammattiliitoissa jäseninä ilman, että he käyttävät liiton palveluja. Liittojäsenyys on kuin vakuutus, joka otetaan tuomaan turvallisuuden tunnetta. (Ahopelto 2009, 234.) Samalla juuri ansioon sidottu työttömyysvakuutuskin on nykyään saatavissa ilman ammattiliittojen jäsenyyttä. Riippumattomien työttömyyskassojen jäsenmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa ja niiden jäseninä oli vuonna 2011 lähes 16 prosenttia palkansaajista. (von Hertzen, Paananen&Riski 2013, 29.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä ammattiliitto voisi tarjota niille jäsenille, joille ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole ajankohtainen asia ja kaikki on niin sanotusti hyvin. Mitä ihmiset tällöin odottavat saavansa vai odottavako he mitään? Samalla tarkastelen, mikä motivoi jäseniä pysymään ammattiliitossa. Lopuksi pohdin, mitä etua siitä ammattiyhdistystoiminnalle on, jos halutaan muutakin kuin vakuutus. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee suomalaista järjestökenttää ja sitä, miten ammattiliitot sinne sijoittuvat. Tietopohjassa käsitellään järjestötoiminnan eri ulottuvuuksia ja voimavaroja. Työssä käydään myös läpi motivaatiota ja sen käsitteistöä, jotta tulee syvempi ymmärrys siitä, mihin ja miten erilaiset toiminnot vaikuttavat ja mikä merkitys motivaatiotekijöillä on järjestötoiminnan kannalta. Tilaus opinnäytetyölle tuli Akavan Erityisaloilta. Kuten mitä tahansa etujärjestöä, myös tilaajaa kiinnostaa saada tietää, mikä saa heidän jäsenensä pysymään ammattiliitossa pitkään ja mitkä toimet sitä edistävät. Nykypäivänä on tärkeää olla tietoinen siitä, mitä oman järjestön jäsenet ajattelevat ja tuntevat. Jäsenten ajatusmaailman tunteminen helpottaa toimintojen sekä palveluiden suunnittelemista ja toteuttamista.

6 6 2 SUOMALAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ JA SEN VOIMAVARAT Tässä luvussa käsittelen opinnäytetyön tietopohjaa. Tarkastelen ammattiliittojen asemaa suomalaisessa järjestökentässä ja kansalaisyhteiskunnassa sekä määrittelen niitä käsitteitä, joita opinnäytetyössäni käytän. Aluksi selvitän suomalaisen järjestökentän ja ammattiliiton roolia tässä kokonaisuudessa. Motivaatio-kappaleessa esittelen motivaation ja muuttuvien motivaatiotekijöiden merkitystä järjestötoiminnalle ja lopuksi selvitän teoriapohjassa esitellyn tarvehierarkian pohjalta yhteisöllisyyden ja osallisuuden käsitteistöä sekä merkitystä. Järjestötoiminnan voimavaroista käsittelen symbolisia voimavaroja eli yhteisöllisyyttä, inhimillisiä voimavaroja eli sitoutumista ja vapaaehtoisuutta sekä sosiaalisia voimavaroja eli rakenteita ja verkostoja. Taloudellisia voimavaroja en niinkään tässä työssä ota esille. 2.1 Suomalainen järjestökenttä ja etujärjestöt Harva suomalainen on elänyt kuulematta yhdestäkään järjestöstä tai yhdistyksestä Suomessa. Kolmannen sektorin toimijat ovat tänä päivänä mukana monien arjessa. Järjestöt ja yhdistykset ovat kiistämättä keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Näyttää siltä, että Suomi on yhä yhdistysten luvattu maa (Rantanen 2002, 14). Suomalaisen yhdistys- ja järjestötoiminnan juuret ulottuvat kauas, yli vuosisadan taakse. Lähihistoriassa olennaista on 1980-luvulla tapahtunut järjestötoiminnan volyymin kasvu. Lisäksi suomalaisten järjestöihin kuuluminen on aina ollut merkittävää. (Heikkala 2001, ) Joissain perheissä järjestön vapaaehtoistoimintaan osallistuminen voi kulkea jo sukupolvelta toiselle. Monilla kansalaisjärjestöillä on vahva aatteellinen tausta. Suuret suomalaiset kansanliikkeet ovat syntyneet 1800-luvun jälkipuoliskolla mm. voimistuvan kansallistunteen ja sosiaalisesti eriarvoisen yhteiskunnan oloissa. (Harju 2003, 44.) Demokraattinen yhteiskunta, joka Suomi on, edellyttää yhdistyslaitosta tai vastaavaa välittävää järjestelyä, jossa ihmiset voivat tulla osallisiksi yhteiskuntaan kuulumalla erilaisiin yhteisöihin (Rantanen 2002, 16).

7 7 Järjestöt ovat parhaimmillaan paikkoja, missä ihminen voi saada tunnustusta teoistaan, oppia, omaksua uutta ja tulla kuulluksi. Niissä on mahdollista olla osa jotain niin sanotusti itseään suurempaa, olkoot kyse ay-toiminnasta tai vaikka koulun vanhempainyhdistyksestä. (Rantanen 2002, 16.) Järjestöjen toiminnan tarkoitus on olla luokseen kutsuvaa ja ihmisiä houkuttelevaa. Järjestöt ja yhdistykset kuuluvat yhteiskuntaelämässä kolmanteen sektoriin. Muita sektoreita ovat yksityinen, julkinen sekä niin sanottu neljäs sektori, jolla tarkoitetaan esimerkiksi perhettä. Kolmannen sektorin läheistermeinä voidaan pitää epävirallista sektoria, autonomista sektoria sekä pehmeää sektoria. Sektorin organisaatiot vaihtelevat runsaasti kokonsa ja toimintojensa puolesta, mutta niihin luetaan yleisesti muun muassa avustusjärjestöt, urheiluseurat, naapuruus-yhdistykset sekä ammatilliset järjestöt. (Konttinen 2013.) Kolmas sektori ja käsite kansalaisyhteiskunta tulevat lähelle toisiaan. Kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa puhutaan kuitenkin muodollisen ja järjestäytyneen puolen lisäksi ruohonjuuritason toiminnasta. (Konttinen 2013.) Näin ollen termi kansalaisyhteiskunta on laajempi kuin kolmas sektori, vaikka molempia käsitteitä käytetään jopa toistensa synonyymeina. Joka tapauksessa järjestöt sekä yhdistykset luovat suomalaisen kansalaisyhteiskunnan. Toimiva kansalaisyhteiskunta rakentuu eri tavoitteita ajavien, eri asioista kiinnostuneita kansalaisia yhteen kokoavien yhdistysten sekä suurempien ja pienempien liikkeiden monipolvisesta verkostosta. (Rantanen 2002, 15.) Monipolvinen verkosto antaa järjestöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja kehittää toimintojaan. Mielestäni suomalaisen järjestötoiminnan rikkaus on juuri siinä, että järjestöjä on paljon ja ne ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Erään määritelmän mukaan kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat nykypäivän Suomessa vapaamuotoinen kansalaistoiminta, järjestötoiminta, ammattiyhdistystoiminta, puoluetoiminta, uskonnollisten yhdistysten toiminta, uusosuuskunnat, säätiöit, vapaa sivistystyö ja sosiaalinen media. Kansalaisyhteiskunnan erottaa yksityisestä ja julkisesta sektorista se, että sillä on erilaiset arvot, päämäärät, toimintatavat, organisoituminen sekä logiikka. Sitä luonnehtivat mm. kansalaisten omaehtoisuus ja aktiivisuus, jäsenyys ja toimijuus, autonomisuus, yhteisölli-

8 8 syys, solidaarisuus sekä joustavuus. (Harju 2010, ) Sosiaalisen median linkittäminen kansalaisyhteiskuntaan on uusi ja laajempi tapa tarkastella kansalaisyhteiskuntaa kokonaisuutena. Kuitenkin nykypäivänä sosiaalinen media on suuressa roolissa lähes jokaisen järjestön ja vapaamuotoisemman yhteisön toiminnassa, joten olisi kapeakatseista jättää se täysin huomioimatta. Määritelmistä huolimatta nykypäivän kansalaisyhteiskunta on moderni, monimuotoinen ja moniarvoinen (Ahopelto 2009, 47). Lisäksi se keskittyy paljolti ihmisten mukavuusalueille, jotka ovat elämän kokonaislaadun kannalta tärkeitä (Harju 2010, 56). Jos toiminta olisi ainoastaan ihmisten epämukavuusalueilla, kuinka moni haluaisi enää osallistua järjestettyyn toimintaan? Tällöin koko kansalaisyhteiskunnan ydin olisi uhattuna, sillä ihmisten osallistuminen on toiminnan keskiössä. Määritelmällisesti voidaan sanoa, että jäsenyys, vapaaehtoisuus ja demokraattisuus ovat yhdistys- ja järjestötoiminnan periaatteellisia kulmakiviä. Kolmannen sektorin erityispiirteenä on omalta osaltaan palveluluonne, mutta toisaalta myös itse itselle tekeminen sekä vapaaehtoisuus. (Heikkala 2001, 44;69.) Suurin merkitys kansalaisyhteiskunnalla on siinä, että se tarjoaa ihmisille työn, hallinnon, hyvinvoinnin ja kodin rinnalle erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja rakentaa sisällöltään rikasta elämää (Harju 2010, 19). Suomalaisessa järjestökentässä onkin hyvä huomioida se, että se on todella segmentoitunut. Tällä tarkoitetaan sitä, että kenttä jakautuu selvästi erilaisten kansalaisryhmien muodostamiin tai näitä palveleviin järjestöihin. Lähes jokaisella asialla on oma järjestönsä. (Heikkala 2001, 61.) Segmentoituneisuutensa ansiosta se palvelee laajaa joukkoa. Ihmiset itse perustavat yhdistyksiä omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan ja näin järjestökenttä laajenee ja monipuolistuu entisestään. Etujärjestöt edustavat kansalaistoiminnan yhtä äärilaitaa. Sillä tarkoitetaan järjestöä, jonka tarkoituksena on ajaa tietyn väestöryhmän etua. Nykyajan ammattiyhdistystoiminta on valtakunnan tasolla melko tyypillistä etujärjestötoimintaa. (Harju 2003, 14.) Lisäksi ay-liike käsitetään kansalaisyhteiskunnasta lähtökohtansa saavana etiikkaa tähdentävänä instituutiona, joka tuottaa hyvinvointipal-

9 veluja, kuten työttömyysturvaa ja vähimmäispalkkaa (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 8). 9 Toisin kuin muut järjestöt, ammattiyhdistykset ovat ottaneet pitkälti kannakseen tuottaa palveluita jäsenilleen. Tällöin korostuu jäsenyyden toinen puoli, asiakkuus. Ay-organisaatio itsessään muistuttaakin kokoajan enemmän vakuutusyritystä kuin joukkoliikettä. (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 186;105.) Kuten Esa Suominen (2011) toteaa blogitekstissään, ammattiyhdistysliike nähdään lähinnä edunvalvontakoneistona. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ammattiyhdistysliikkeen valtaisa kansalaisjärjestörooli. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu ainoastaan edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös tärkeinä vaikuttamisen kanavina kansalaisille (Findikaattori 2013). Ammattiyhdistysten kansalaisjärjestöroolia ei pitäisi unohtaa tai sivuuttaa, sillä se on kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen. Suomalaiset saavat järjestäytyä, toisin kuin monissa muissa maissa. Lisäksi joissain maissa ay-toiminta on rajoitettua ja siihen osallistuvat ovat vaarassa. Muutama vuosi sitten maailmassa pidätettiin noin 2500 ihmistä osallistumisesta ay-toimintaan. (Suominen 2011.) Järjestäytymisoikeutta koskevaa yleissopimusta ei ollut allekirjoittanut vuonna 2012 mm. Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat (Lehto-Komulainen 2012). Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä ammattiliittoja. Suurin osa ammattiliitoista kuuluu johonkin keskusjärjestöön. Keskusjärjestöjä ovat korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava, toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK. Myös työnantajilla on omat liittonsa sekä keskusjärjestönsä. (SAK 2013.) Poliittisella ja ammatillisella järjestötyöllä on edelleen vahva järjestöllinen asema, vaikka sen koetaankin hiipuneen. Ihmisten mielenkiinto tuntuu kohdistuvan aikaisempaa enemmän mm. harrastus-, liikunta- ja kulttuurijärjestöihin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä. Lisäksi erilaiset vapaa-ajan harrastejärjestöt ovat luonteeltaan kevyempiä ja edustavat matalamman hierarkiarakenteen järjestöjä kuin ammattijärjestöt. Kuitenkin toiseksi eniten jäseniä suomalaisessa järjestökentässä on juuri ammatti- ja elinkeinoyhdistyksissä. (Harju 2003, 28;32; Findikaattori 2013.)

10 10 Kansainvälisesti hyvin korkea järjestäytymisaste on merkinnyt Suomen ayliikkeelle vahvaa yhteiskunnallista asemaa ja suurta neuvotteluvoimaa, kun suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä on sovittu. Samalla kuitenkin globalisaation eri ilmenemismuodot ja työelämän jatkuvat muutokset voimistavat ayliikkeen murrosta. Näin ollen ammattiyhdistysten jäsenmäärä on ollut viime aikoina laskussa. (Helander&Nylund 2012, 5-7;Findikaattori 2013.) Ilmonen ja Kevätsalo (1995, 16) pohtivat onko kyse siitä, että jäsenyys on nykypäivänä kevyt ja ulkokohtainen eikä niinkään sisäinen ja sitoutunut. Käsittelen seuraavassa alaluvussa juuri motivaatiotekijöitä ja niiden vaikutuksia jäsenen sitoutumiseen ja johonkin kiinnittymiseen. Kuten Ilmosen ja Kevätsalon pohdinnasta voi todeta, jos jäsenyys on ulkokohtainen, se ei sido samalla tavalla yhteisöön kuin silloin, kun jäsenyys on sisäisistä lähtökohdista ja motivaatiotekijöistä kumpuava. Yleisesti ottaen yhteiskunnalliset suuntaukset vaikuttavat liittoutumishalukkuuteen. Yksilöllisyyttä korostava trendi koetaan vaikuttavan niin, etteivät ihmiset pidä ammattiliittojen jäsenyyttä tarpeellisena tai riittävän houkuttelevana. (Ahopelto 2009, 49.) Lisäksi nykypäivänä ihmisillä on runsaasti vaihtoehtoja. Jos ammattiliiton jäsen hakee liitosta ainoastaan työttömyysturvaa eli niin sanotusti vakuutusta, hän voi saada sen myös kuulumalla pelkkään työttömyyskassaan. Ammattiyhdistysten jäsenyys on nykyään enemmän rationaalinen valinta. Ennen jäsenyyttä kannatteli tunteenomainen vetovoima eli solidaarisuus sekä ns. normatiivinen paine, eli jäsenyyden institutionaalinen ulottuvuus. Kun ollaan vain rationaalisuuden varassa, jäsenet voivat alkaa laskelmoimaan, onko ayliikkeeseen kuuluminen enää kannattavaa vai saisiko samanlaisia etuja myös muualta. (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 169.) Harju (2010, 204) uskoo, että ammattijärjestöjen jäsenmäärät pysyvät melko korkeina, koska suomalaiset haluavat säilyttää työsuhdeturvansa. Hän kuitenkin toteaa, että paikallisosastojen toiminta hiipuu suurien ikäluokkien poistuessa, kun uusia tekijöitä ei saada vanhojen tilalle. Jos Harju kokee, että toiminta on osiltaan hiipumassa, voiko jäsenmäärän ja ammattiliittojen vaikuttavuuden olet-

11 11 taa pysyvän melko korkeana? On muistettava, että jäsenet muodostavat ayliikkeen (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 157). Jos toiminta hiipuu, lähtevätkö jäsenetkin? Tuntuu siltä, että ay-liike joutuu perustelemaan olemassaoloaan myös jäsenilleen. Jäsenten suhde ay-liikkeeseen on jatkanut jo nousukaudella alkanutta muutosta. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että ay-aktiiveja vetäytyy toiminnasta eikä uusia ilmaannu tilalle. (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 1-2.) Suomalaisessa järjestökentässä ammattiliitoilla olisi kuitenkin paljon annettavaa ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa arkeaan koskeviin asioihin. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei liittojen kansalaisjärjestöllistä asemaa huomioida eikä niitä nähdä mielenkiintoisen toiminnan tuottajina, johon kuka tahansa voisi osallistua. Koska työmarkkinoita luonnehtii epävarmuus ja työpaikkojen tilapäisyys, seurauksena voi olla myös se, ettei työ tarjoa enää kaikille entisen kaltaista perustaa oman elämän suunnitteluun ja pitkäaikaisten tavoitteiden toteuttamiseen (Jokisaari 2002, 69). Heijastuisiko tämä myös ammattiliittoon kuulumiseen? Nähdäänkö sitä enää arvokkaana, kun työkään ei välttämättä ole elämän keskiössä? Ammatit vaihtuvat, ihmiset kouluttautuvat uudestaan ja voi olla hankalaa päättää kymmenistä eri liitoista juuri itselleen se sopiva vaihtoehto. On helpompaa liittyä vain kassaan kuin lähteä vertailemaan ammattiliittojen eri etuja ja sopivuutta. Tulevaisuudessa suomalainen järjestökenttä kokee muutoksia. Liikuntajärjestöjen suosio kasvaa ja vahvistuu. Samalla sosiaali- ja terveysjärjestöt säilyvät keskeisenä järjestöryhmänä ja sen roolin oletetaan kasvavan mm. hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Lisäksi kulttuurijärjestöt pysyvät ja monipuolistuvat. Samanaikaisesti identiteetti- ja elämäntapajärjestöt tulevat kukoistamaan. (Harju 2010, ) Järjestöjen toimintaympäristön muutoksen ytimessä on mm. ulkopuolelta saatavan osaamisen ja resurssien korostuminen eli verkostoituminen, itseohjautuvuus, tulevaisuuden vaikea ennustettavuus sekä vapaaehtoistoiminnan laadun muuttuminen. (Heikkala 2001, ) Nämä näkyvät jo nyt ammattiyhdistys-

12 toiminnassa. Vapaaehtoisia on haastavaa saada eikä luottamustehtäviin ole jatkajia. 12 Tulevaisuudessa on nähtävissä neljä vapaaehtoisuuden muotoa. Näitä ovat pätkävapaaehtoisuus, yritysten vapaaehtoistoimintaprojektit, virtuaalivapaaehtoisuus sekä ylikansallinen vapaaehtoisuus. (Nylund&Yeung 2005, ) Näistä ammattiliittojen toimintaa jo nyt sekä tulevaisuudessa koskettavat lähinnä pätkävapaaehtoisuus ja virtuaalivapaaehtoisuus. Pätkävapaaehtoisuuden voi jakaa kolmeen osaan, joista ensimmäinen on hetkellinen vapaaehtoisuus. Hetkellinen vapaaehtoisuus on lyhytaikaista. Harjoitteluvapaaehtoisuus on säännöllisempää mutta silti alle puoli vuotta kestävää toimintaa. Tällaista voi esimerkiksi olla työpajaan tai projektiin osallistuminen. Satunnainen vapaaehtoisuus on myös säännöllistä, mutta tapahtuu harvakseltaan esimerkiksi kerran vuodessa. (Nylund&Yeung 2005, 28.) Ammattiliiton jäsen saattaa esimerkiksi kerran vuodessa osallistua liiton järjestämään tapahtumaan ja olla mukana tapahtuman järjestämisessä, muttei sen jälkeen sitoudu toimintaan sen enempää. Virtuaalivapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, että jokin osa vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu teknologian kautta. Toiminta voi tapahtua virtuaalisesti esimerkiksi neuvojen antamisena ja mentoroimisena, keskusteluryhmien ohjaamisena ja tietokantojen luomisena. (Nylund&Yeung 2005, 29.) Virtuaalivapaaehtoisuus on todella uudenlaista vapaaehtoisuutta eikä sellaiseen olisi ollut ennen edes mahdollisuutta. Teknologian kehitys antaa kuitenkin myös järjestötoiminnalle uusia ulottuvuuksia. Yksi hyvä esimerkki virtuaalivapaaehtoisuudesta käytännössä on järjestöjen vapaaehtoisvoimin ylläpitämät auttavat chatit. 2.2 Osallistumismotivaatio ja ammattiliitot On yleisesti tiedossa se, että motivaatio saa ihmiset tekemään asioita. Motivaation alkuperä juontaa juurensa latinalaiseen sanaan movere, joka merkitsee liikkumista. Myöhemmin termiä on laajennettu tarkoittamaan käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden kokonaisuutta. (Ruohotie 1998, 36.)

13 13 Kansalaisyhteiskunnan liikkeelle panevia voimia ja osallistumisen edellytyksiä ovat motiivit ja motivaatio sekä aatteet ja arvot. Motiivilla tarkoitetaan vaikutinta, joka toimii syynä tietyn asian tekemiseen. Ne ovat toiminnan perimmäisiä aikaansaajia eli käyttäytymisen syitä. Motivaatio tulee motiivi-sanasta ja viittaa motiivien olemassa oloon. (Harju 2010, ) Motivaatio on käytännössä motiivien aikaansaama tila. Se viittaa ihmisen psyykkiseen tilaan, joka määrää millä aktiivisuudella henkilö toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu. (Ruohotie 1998, ) Toiminnan voi käynnistää pelkästään yksi motiivi, mutta niitä voi olla myös useampia. Ne ovat joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Tiedostamattomilla motiiveilla tarkoitetaan tilannetta, jossa tavoitteet ja niitä vastaavat teot tunnistetaan, mutta ei tiedetä syytä sille, miksi tavoite on asetettu tai miksi ne pyritään saavuttamaan. (Harju 2010, 43.) Motivaation sanotaan olevan tilannesidonnainen. On kuitenkin mahdollista erottaa toisistaan tilannemotivaation sekä yleismotivaation. Tilannemotivaatio on dynaamista ja liittyy aina tiettyyn tilanteeseen, jossa herätetyt motiivit saavat aikaan tavoitteeseen suuntautunutta toimintaa. Yleismotivaatio taas korostaa vireyden ja suunnan lisäksi käyttäytymisen pysyvyyttä ja niiden eräänlaista keskimääräistä tasoa. (Ruoholahti 1998, 41.) Yleismotivaatioon on yhdistetty myös asenne ja sitä on pidetty asenteen synonyyminä. Näiden välillä voi kuitenkin nähdä eroja. Asenne on suhteellisen pysyvä, sisäistynyt ja hitaasti muuttuva kokonaisuus toisin kuin motivaatio. Motivaatio on luonteeltaan lyhytaikainen ja liittyy yleensä vain yhteen tilanteeseen tai asiaan kerralla. Lisäksi asenne vaikuttaa toiminnan laatuun kun taas motivaatio siihen, millä vireydellä toimintaa tehdään. On hyvä huomata, että muutokset motivaatiossa eivät välttämättä edellytä muutoksia saman alueen asenteissa. (Ruoholahti 1998, 41.) Mikä saa ihmisen toimimaan yhdessä yhteiseksi hyväksi? Syitä on monia eikä niitä voi laittaa tärkeysjärjestykseen, vaan kaikki ovat yhtä arvokkaita. Keskeisimpiä motivaation lähteitä ovat kiinnostus jotakin asiaa kohtaan, halu oppia sekä sosiaalisten verkostojen karttuminen. Kuitenkaan ei voida sivuuttaa velvol-

14 lisuuden tunnetta ja sosiaalista painetta puhuttaessa motivaatioperustasta. (Harju 2003, ) 14 Ay-liikkeen aktiiviksi valikoitumiseen vaikuttaa henkilön työsuhteen pituus, ikä ja sukupuoli. Lisäksi kollektiivinen asennoituminen on ratkaisevaa ayaktiivisuudessa (Ilmonen&Kevätsalo 1995, 99;175). Näin ollen näyttää siltä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistumista edistää vahva yhteisöllisyys ja halu toimia yhteisössä yhteisen asian eteen. Tarpeilla tarkoitetaan yleensä perusluontoisia motiiveja. Tavoitteilla ja päämäärillä tarkoitetaan tietoisia ja johonkin tiettyyn asiaan kohdistuvia motivaatiorakenteita. Lähellä motivaation käsitettä ovat myös arvot, arvostukset sekä intressit. (Salmela-Aro &Nurmi 2002, 10). Ruoholahden mukaan (1998, 53) juuri arvot kuvastavat niitä toiminnan päämääriä, joita tavoitellaan. Maslow n tarvehierarkian sanotaan olevan yleinen ja samanlainen kaikille yksilöille. Se koostuu fysiologisista tarpeista ja turvallisuuden, rakkauden, kunnioituksen ja itsetoteutuksen tarpeista. (Salmela-Aro&Nurmi 2002, 15.) Tarvehierarkian ytimessä on ajatus siitä, että ihmisillä on perustarpeita ja motiiveja, jotka tulee tyydyttää ensin ennen kuin siirrytään kohti ylempiä tarpeita. Kuvio1. Maslow n tarvehierarkia. (Keksiminen kaupungissa 2013.)

15 15 Johanna Ahopelto (2009,95) toteaa väitöskirjassaan, että liittoutumistarvetta ammattiyhdistyksiin voidaan lähestyä jopa Maslow n tarvehierarkkisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa liittoon kuulumalla voidaan määritellä tyydytetyksi fysiologisia tarpeita seuraava askel eli turvallisuus, joka ammattiliittoon kuulumalla tulee mm. työttömyysturvan kautta. Kolmas porras eli yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet tulevat tyydytetyiksi yhdistystoiminnan kautta: tapahtumat, verkostoituminen ja me-henki. Neljäs ja viides porras eli sosiaalinen arvostus ja itsensä toteuttaminen tulevat Ahopellon mukaan nähdyksi menestyksekkäänä toimimisena luottamustehtävissä. Olen Ahopellon kanssa osittain samaa mieltä siitä, että liittoutumistarvetta voidaan tarkastella Maslow n tarvehierarkian mukaan. Näen kuitenkin eri tavalla sen, mitä neljäs ja viides porras tulevat tyydytetyiksi. Jos ajatellaan, että ne tyydyttyvät vain luottamustehtävien kautta, tarvehierarkia toteutuu hyvin harvalla ammattiliiton jäsenellä. Mielestäni hierarkiaa voi tarkastella myös niin, että neljäs ja viides porras tulevat tyydytetyiksi lyhytaikaisemmassa ja sitoutumattomammassa toiminnassa, kuin luottamustehtävässä. Tällaista toimintaa voi esimerkiksi olla osallistuminen liiton järjestämään ideointipajaan, jossa jäsen kokee olevansa merkityksellinen ja pääsee tuomaan omia ideoitaan ja ajatuksiaan esille toteuttaen itseään. Tämän toteutuminen vaatisi sitä, että ammattiliitoissa järjestettäisiin edellä mainitun tapaista toimintaa melko säännöllisesti. Maslow n tarvehierarkia saa myös kritiikkiä erityisesti vapaaehtoisuuden motiiveja tarkasteltaessa. Martin Fordin motivaatioteoriassa motivaatio koostuu henkilökohtaisten päämäärien, tunteiden sekä itseä koskevien käsitysten ja uskomusten verkosta. Teoria sisältää ajatuksen, että useat päämäärät ohjaavat käyttäytymistä samanaikaisesti, kun taas tarvehierarkiassa pitää ensin olla tyydytettynä alemmat tarpeet, jotta ylemmät tarpeet saavat vallan. Motivoinnissa Ford painottaa toiminnan mahdollistamisen ja kannustamisen merkitystä. (Yeung 2005, ) On luonnollista, että motivaatio kasvaa kun on useita syitä osallistua. Moderneissa motivaatioteorioissa motivaatiota tarkastellaan ihmisten kertomien tavoitteiden kautta: minkälaisia tavoitteita, pyrkimyksiä tai hankkeita ihmisillä on, millaisiksi he arvioivat mahdollisuutensa toteuttaa niitä ja vaikuttaa niihin sekä

16 kuinka tärkeiksi he ne arvioivat ja millaisia tunteita niihin liittyy. (Salmela- Aro&Nurmi. 2002, 23.) 16 Sisäinen motivaatio aktivoi ja ylläpitää monenlaisia toiminnan muotoja. Ihmiset tekevät asioita vailla odotusta ulkoisesta palkkiosta. Kyse on siitä, että sisäisesti motivoituneessa toiminnassa tyydytys tulee itse tekemisestä. Koetaan, että ne ympäristöt, jotka sallivat perustarpeiden tyydyttämisen, lisäävät sisäistä motivaatiota ja muunlaiset ympäristöt luonnollisesti vähentävät sitä. (Niitamo 2002, 41.) Ulkoisella motivaatiolla taas tarkoitetaan sitä, että ihminen toimii pyrkimyksenään saada ulkoisia palkkioita toiminnoistaan ja suorituksistaan (Harju 2010, 45). Sisäinen motivaatio on yhteydessä niin sanottujen ylempien asteiden tarpeiden tyydytykseen, kuten itsensä kehittämiseen ja toteuttamiseen, jotka on esitelty myös Maslow n tarvehierarkiassa. Ulkoinen motivaatio taas on riippuvainen ympäristöstä. Palkkiot välittää joku muu kuin henkilö, joka on toiminut ulkoisen motivaation ajamana. Ulkoisten palkkioiden sanotaan tyydyttävän enemmän turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita. (Ruoholahti 1998, 38.) Sisäisen motivaation merkitys korostuu osallisuudessa ja kansalaisyhteiskunnan toimivuudessa. Osallisuus tulee kokea merkitykselliseksi. Esimerkiksi asiat, joita järjestö tavoittelee, eivät saisi aina olla liian etäisiä tai kaikkea koskettavia, jotta oman osallisuuden merkityksen pystyisi näkemään. (Rantanen 2002, 18.) Jos järjestöjen jäsenet, huolimatta siitä onko kyse etujärjestöstä tai esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöstä, kuuluvat järjestöön ulkoisten motiivien ajamina, on järjestökiinnittyminen heikompaa kuin silloin, kun omaa käyttäytymistä ohjaavat sisäiset motivaatiotekijät. Motivaatiotekijät kuitenkin muuttuvat ja voivat vaihdella tilanteen mukaan, mutta sisäisen motivaation tärkeys on huomioitava järjestöjen jäsenpidossa. Ulkoiset palkkiot ovat usein kestoltaan lyhytaikaisia ja tarvetta niiden saamiseksi voi esiintyä hyvin usein. Sen sijaan erityisesti sisäiset palkkiot ovat kestoltaan pitkäaikaisia ja niistä voi tulla melko pysyviä motivaation lähteitä. (Ruoholahti 1998,38.) Ulkoiset ärsykkeet ovat kuitenkin aina välillisiä liikkeelle panevia voi-

17 mia. Ensisijaiset liikkeelle panevat voimat ovat aina lähtöisin ihmisten omista tarpeista, toiveista tai unelmista. (Harju 2010, 47.) 17 Täytyy kuitenkin huomioida, että sisäistä ja ulkoista motivaatiota ei erilaisista sisällöistä huolimatta voida pitää täysin erillisinä asioina, vaan ne pikemminkin täydentävät toisiaan. (Ruoholahti 1998, 38.) Ulkoinen motivaatio voi saada liikkeelle, mutta se voi muuttua sisäiseksi kun ihminen huomaa kehittyvänsä toiminnassaan ja halu kehittyä lisää vahvistuu. Kolmannella sektorilla pidetään haastavana saada uusia vapaaehtoisia ja ihmisiä osallistumaan. Nyky-yhteiskunnan osallistuja ei enää osallistu yhteisön paineesta tai perinteiden voimasta. Tilalle on tullut omista yksilöllisistä kiinnostuksen kohteista ja arvoista lähtevä motivaatio osallistua siihen, mitä pitää tärkeänä ja omaan identiteettiinsä kuuluvana. (Rantanen 2002, 18.) On hyvä tunnistaa ja tunnustaa se, että motivaatiotekijät muuttuvat, kuten jo aiemmin on teoriapohjassa esitetty. Motivaatiotekijät ja toimintaan kiinnittyminen tuskin ovat samat esimerkiksi järjestöissä, jotka rakentuvat jäsenyhdistyksistä ja niitä kokoavasta liitosta. Jäsenyhdistyksen toimintaan voi motivoida esimerkiksi oman alan asiantuntemuksen kartuttaminen, mutta liittotason toiminta edustaa jo itsessään laajempaa kokonaisuutta, jolloin motivaatiotekijänä voi olla esimerkiksi yhteisen hyvän eteen työskentely. Mielestäni Leena Kurki kiteyttää hyvin ajatuksen ihmisen osallistumisesta ja motivaatiosta: Motivoitumisen perustana ovat ihmisten omat kulttuuriset vaateet ja tarpeet, se mitä ihmiset itse tahtovat. Sanotaan, että nykyisin ihmiset ovat passiivisia, eivätkä halua osallistua yhdistyselämään tai kulttuurisiin rientoihin. Ne nähdään arkielämälle kaukaisiksi, väitetään ettei ole aikaa ja mieluummin katsotaan televisiosta valmista viihdettä. Samanaikaisesti kuitenkin työväen- ja kansalaisopistojen tarjonta on monipuolista, ihmiset ovat siitä kiinnostuneita, ja eläkeläiset täyttävät sankoin joukoin niin kutsutut eläkeläisten yliopistot. Ehkä ei sittenkään ole niin kovin vaikeaa saada ihmiset innostumaan. (Kurki 2000, 133).

18 Yhteisöllisyys ja osallisuus järjestötoiminnassa Kuten Maslow n tarvehierarkiassa esitetään, yhteenkuuluvuuden tarve tulee täyttää, jotta päästään arvostukseen ja itsensä toteuttamiseen. Nämä kaksi ylintä porrasta edustavat sisäisiä motivaatiotekijöitä, jotka ovat minkä tahansa järjestön jäsenpidon kannalta ydinasemassa. Lisäksi ne edustavat voimavaroina vakuutus-ajattelun toista puolta. Vakuutusta koskevat tarpeet täyttyvät alemman tason portailla, joissa oli kyse turvallisuuden tarpeista. Yhteisöllisyys on yksi kansalaisyhteiskunnan keskeinen ilmentymä ja sitä kantava periaate. Moni-ilmeisessä kansalaisyhteiskunnassa myös yhteisöllisyys on moniulotteista ja saa uusia muotoja. (Harju 2005, 75.) Näin ollen yhteisöllisyys kolmannella sektorilla on uniikkia ja tarjoaa ihmisille eri tapoja kokea ja olla osa yhteisöä ja yhteisöllisyyttä. Kansalaisjärjestöt ovat syntyneet kohtaamispaikoiksi ja verkostoiksi, suomalaisen kansalaisyhteiskunnan perustaksi. Pienimuotoiset, mutta runsaat arjen spontaanit kohtaamiset ovat olleet järjestöjen ja kansalaistoiminnan valttikortteja. (Voutilainen 2007, 168.) Järjestöt ovat yhteisöjä. Sanotaan, että yksilö luo yhteisön, mutta myös yhteisö luo yksilön. Ihmisillä on tarve toteuttaa itseään osana merkityksellistä, suurempaa kokonaisuutta. Juuri siinä piileekin yhteisöllisyyden suuri arvo ja merkitys. (Harju 2010, 77.) Kun ihminen jää ilman yhteisöä, hän kokee olonsa suojattomaksi (Rantanen 2002, 14). Yhteisöön kuuluminen on siis yksi ihmisenä olemisen keskeisimmistä tarpeista, mutta yhteisöä ei synny pelkästään satunnaisesta joukosta ihmisiä. Yhteisön jäsenet kuuluvat tuntevansa yhteen. Yhteisöä ei voi myöskään luoda tai ylläpitää ulkoisella pakolla. (Harju 2003, ) Yhteisöä ay-liikkeessä ja kansalaistoiminnassa voidaan ajatella järjestöorganisaation elävänä ja muuttuvana sisältönä. Se koostuu jäsenkunnasta, ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä erilaisista toteutuvista toiminnoista. Voidaan olettaa, että yhteisöä luonnehtivat jäsenten tietty yhdenmukaisuus ja yhtenäisyys. (Rantanen 2002, ) Vaikka jäsenkunta vaihtuu ja uudistuu, pysyy se silti yhtenäisenä jonkin yhdistävän asian kautta. Yhteisöllisyyden näkökulmasta poikkeuksellista ja mielenkiintoista on se, että nuoret akavalaiset suuntautuvat yhteisöllisyyteen kun taas vanhemmat akava-

19 19 laiset korostavat yksilöllisyyttä (Rantanen 2002, 15). Ennen ammattiliittoihin liityttiin pitkälti solidaarisuudesta ja puhuttiin suurista joukkoliikkeistä ja yhteisöistä. Nyt kuitenkin sitä aikaa eläneet ihmiset tuntuvat sivuuttaneen tämän, kun taas nuoret kiinnittävät siihen enemmän huomioita. Kansalaisyhteiskunnassa ammattiliitot voivat tarjota sellaisen yhteisön, jota muut kolmannen sektorin toimijat eivät voi. Yhdistävänä tekijänä voi olla esimerkiksi koulutus tai ammattiala. Mediassa puhutaan paljon siitä, kuinka yhteisöllisyys on vähentynyt ja yksilökeskeisyys eli individualismi olisi nousussa. Yksilöllistymisellä ei kuitenkaan aina tarkoiteta ihmisten välisten suhteiden pirstaloitumista tai kansalaisten lokeroitumista omiin yksityisiin piireihinsä, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että jokainen yksilö joutuu tai saa valita sekä määrittää yhä itsenäisemmin oman elämänprojektinsa ja roolinsa yhteiskunnassa. (Heikkala 2001, ) Kun kolmas sektori on jo nyt hyvin segmentoitunut, vaihtoehtoja liittyä tai olla liittymättä yhteisöihin on useita. Kuten Ahopeltokin (2009, 243) toteaa, yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan hävinnyt vaan se on muuttanut muotoaan ja olemustaan. Myöskään yhteisöllisyyden tarve ei ole kadonnut. Ihminen on luonteenomaisesti yhteisöllinen ja kuuluminen johonkin on ihmisen perustarve (Rantanen 2002, 13). Omaa yhteisöä voi nykypäivänä etsiä monista eri paikoista. Vaihtoehtoja erilaisiin yhteisöihin kuulumiselle tai toisaalta kuulumattomuudelle on monia. Kuitenkaan vanhaan tiiviiseen yhteisöllisyyteen tuskin on paluuta. Nyky- Suomessa voi menestyä vain yksilöllinen yhteisöllisyys. Tällainen yhteisöllisyys jättää tilaa ihmisen yksilöllisyydelle, mahdollistaa moniarvoisuuden ja hyväksyy erilaiset yhteisöllisyyden muodot. Todennäköinen kehityssuunta on se, että sukuun tai asuinpaikkaan perustuva statuksellinen yhteisöllisyys heikkenee ja symbolinen yhteisöllisyys vahvistuu. Symbolisella yhteisöllisyydellä tarkoitetaan niin sanottuja henkisiä yhteisöjä, jotka eivät rajoitu maantieteellisesti vaan pysyvät mielikuvien avulla pystyssä. Ihmiset haluavat samaistua tiettyihin ihmisiin, esimerkiksi heihin, joilla on sama ajatusmaailma. (Harju 2003;2005.) Tällaista symbolista yhteisöllisyyttä voidaan ammattiyhdistyksissä vahvistaa ja tehdä siitä yksi etujärjestöprofiloituneiden järjestöjen valttikorteista. Kuten aikai-

20 20 semmin totesin, ammattijärjestöillä on etulyöntiasema arkisen yhteisöllisyyden luomisessa esimerkiksi ammattialan kautta. Ihmiset käyvät töissä ja kouluttautuvat uusiin ammatteihin. Omaa ammattialaa tai koulutusalaa edustavaan yhdistykseen hakeutuessa ammattiliitot nousevat ykkösvaihtoehdoiksi verrattuna muihin kolmannen sektorin toimijoihin. Vaikka yhteisöllisyys muuttuu, sen perusilmentymät ovat edelleen olemassa. Sitä kuvaa esimerkiksi toiminnallinen yhteisöllisyys, jota kansalaisyhteiskunta edustaa eri aktiviteetteineen. Tulevaisuudessa yhteisöllisyyttä määrittää muutos ja vaihtuvuus. Ihmiset ovat erilaisin sitein mukana yhteisöissä mielihalujensa mukaisesti. On todettu, että tulevaisuudessa yhteisöllisyys rakentuu kommunikaation varaan, jolloin myös virtuaaliset yhteisöt korostuvat. (Harju 2010, ) Ammattiyhdistysliikkeen eri keskusjärjestöjen jäsenten yhteisöllisyysyksilöllisyyssuuntautuneisuus on erilaistunut vuosien saatossa. Voidaan todeta, että siellä missä koulutustaso on alhainen ja tehtävät työntekijäasemaisia, arvostetaan myös yhteisöllisyyttä. Sen sijaan koulutustason ja aseman noustessa, työpaikan pienentyessä sekä nuoremmissa ikäryhmissä kollektiivisuus vähenee. (Rantanen 2002, 15.) Kuitenkin kuten Rantanen itse toteaa, korkeasti koulutettujen keskusjärjestössä Akavassa suuntaus on toisenlainen. Järjestöissä rakentuva sosiaalinen pääoma on sidos, joka liittää ihmiset yhteisöiksi (Rantanen 2002, 16). Näin ollen yhteisöllisyyden rakentuminen ja rakentaminen vaatii aikaa ja pysyvyyttä (Harju 2010, 76). Suomalainen kansalaisyhteiskuntakaan ei ole rakentunut vuosissa tai edes vuosikymmenissä. Tänä päivänä yhteiskunta ja sen organisaatiot ovat kovien muutospaineiden alla ja muuttuvat nopeasti. Kolmas sektori pyrkii tehostamaan toimintaansa ja kehittymään entisestään. Se tuottaa haasteita yhteisöllisyyden rakentumiselle, sillä tietynlainen pysyvyys on kadoksissa. Joten, kun kansalaisyhteiskunnan ydintä on etsitty, on sosiaalisen pääoman käsite noussut keskeiseksi (Rantanen 2002, 15). Sosiaalisen pääoman käsitteistöstä on johdettavissa yhdistystoiminnan perusluonne: yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, verkostot, osallistuminen ja luottamus. Sosiaalisen pääoman avulla

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere risto.harisalo@uta.fi 1 Yleiskuva kokonaisuudesta Valtio

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ZA5889. Flash Eurobarometer 373 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5889. Flash Eurobarometer 373 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA889 Flash Eurobarometer 7 (Europeans Engagement in Participatory Democracy) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 7 Participatory Democracy - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa Koulutus rullaa!!! / 110516/ Alma / MLL Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa Lapset ensin. Koulutuksen rooli MLL:n perustehtävän toteuttamisessa Koulutus on mahdollisuus ja keino varmistaa sekä vapaaehtoistemme

Lisätiedot

Miten yhteisö toimii verkossa?

Miten yhteisö toimii verkossa? Tiedosta hyvinvointia Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke 1 Miten yhteisö toimii verkossa? Erja Saarinen Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatioseminaari, Posio 16.-17.12.2002 Tiedosta hyvinvointia Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot