PIENI JALANJÄLKI, SUURI KÄDENJÄLKI. SDP:n ilmasto-ohjelma

Transkriptio

1 PIENI JALANJÄLKI, SUURI KÄDENJÄLKI SDP:n ilmasto-ohjelma

2 SDP:n tavoite: SUOMESTA HIILINEUTRAALI JO VUONNA 2035

3 ILMASTON LÄMPENEMINEN UHKAA ELINOLOJAMME...

4 ...SIKSI PÄÄSTÖ- TAVOITTEITA ON KIRISTETTÄVÄ.

5 PÄÄSTÖTAVOITTEITA ON KIRISTETTÄVÄ Miksi? IPCC:n raportti viime syksyltä osoittaa, että maailman maat eivät ole tehneet riittävästi sitoumuksia ilmaston lämpenemisenn pysäyttämiseksi alle 1,5 asteeseen. Lämpötilan nousu vaikuttaa tuhoisasti elinolosuhteisiin maapallollamme. Kuinka paljon? EU:n tulisi päästä hiilineutraaliksi kaikkien päästöjen osalta viimeistään 2040-luvulla. Suomen tulisi päästä hiilineutraaliksi kaikkien päästöjen osalta viimeistään Tämä tarkoittaa, että jo asetettua tavoitetta vuodelle 2030 on myös kiristettävä. Miten? SDP:n näkemyksen mukaan päästövähennyksiin tarvitaan mukaan kaikki sektorit: Päästökaupan uudistaminen on avain n. puoleen Suomen päästöistä. Lisätoimia tarvitaan päästökaupan ulkopuolella erityisesti liikenteessä ja asumisessa. Hiilinieluja tulee vahvistaa.

6 POLKU KOHTI HIILINEUTRAALIA SUOMEA 2035 Kasvihuonekaasupäästöt Mt CO2-eqv Indikatiivinen Päästöt, toteutunut ja suunniteltu Hiilinielut, toteutunut ja suunniteltu Päästöt, SDP visio Hiilinielut, SDP visio Nettotasapaino, toteutunut/suunniteltu Nettotasapaino, SDP Päästövähennyspolku Hiilineutraalisuus on päästöjen ja nielujen summa. Päästäksemme hiilineutraalisuuteen vuonna 2035 meidän on vähennettävä päästöjämme nopeammin kuin tähän asti. Lisäksi meidän on vahvistettava hiilinielujamme nykyisten arvioiden mukaan nielut uhkaavat pienentyä niin, että hiilineutraalisuus jää vain haaveeksi.

7 MITEN TAVOITTEISEEN PÄÄSTÄÄN? eli kaikki sektorit mukaan...

8 MITEN TAVOITTEESEEN PÄÄSTÄÄN? Toimia viidellä sektorilla Rakennukset ja asuminen Liikenne Energia ja teollisuus Maankäyttö ja hiilinielut Muutos kulutustottumuksissa ja elinkeinotoiminnassa

9 MITEN TAVOITTEESEEN PÄÄSTÄÄN? Toimia viidellä sektorilla Asuminen ja rakennukset Ilmastosuunnitelmien Liikenne päivittäminen Energia ja teollisuus Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä Ideoista toteutukseen: Oikeudenmukainen siirtymä Maankäyttö ja hiilinielut Muutos kulutustottumuksissa ja elinkeinotoiminnassa

10 RAKENNUKSET JA ASUMINEN Miksi? Asuin- ja liikekiinteistöjen energiankulutus on vastuussa merkittävästä osasta Suomen päästöjä. Energian loppukulutuksesta 26% kuluu rakennusten lämmitykseen. Rakennusten käytön on arvioitu aiheuttavan n. 15 Mt C02-eqv kasvihuone-kaasupäästöt vuosittain. Konkreettisia keinoja 1. Älymittareiden ja termostaattien käyttöönoton laajentaminen 2. Huoneistokohtainen laskutus vedenkulutuksessa 3. Lämpöpumppujen ja lämmön talteenoton edistäminen rakennusten perusparannusten yhteydessä 4. Verotuksella ja ARA:n avustusjärjestelmällä haetaan kannustimet energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamiseksi 5. Energiatehokkuushankkeiden rahoittaminen mahdolliseksi kortteli- tai aluekohtaisesti 6. Puurakentamisen edistäminen kaavoituksessa ja rakennuslainsäädännössä 7. Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelu päästöjen näkökulmasta: tiiviimpää asumista, joka perustuu joukkoliikenteelle

11 LIIKENNE Miksi? Liikenteen osuus Suomen päästöistä on noin viidennes. Liikenteen aiheuttamat suorat päästöt eivät kuulu päästökaupan piiriin ja sen ulkopuolisesta ns. taakanjakosektorista liikenteen päästöt ovat n. 40 prosenttia. Konkreettisia keinoja 1. Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden kasvattaminen: tavoitteena vähä- tai nollapäästöistä autoa vuonna Kiristetään autoveron hiilidioksidipäästön mukaista progressiota tavoitteena ohjata kulutuskäyttäytyminen mahdollisimman vähäpäästöisiin tai päästöttömiin autoihin. 3. Asuin- ja liikekiinteistölle velvoitteet latausinfrastruktuurin rakentamiseksi. Muutetaan AsOy-lakia siten, että latauspaikkojen rakentaminen on mahdollista. 4. Vähäpäästöisen joukkoliikenteen, erityisesti raideinfran, edistäminen 5. Kotimaan lentoliikenteelle asetetaan biopolttoainevelvoite. Selvitetään mahdollisuudet lentoveron tai maksunkäyttöönottoon.

12 ENERGIA JA TEOLLISUUS Miksi? Suomalaisen energiajärjestelmän kehittäminen vähäpäästöisemmäksi on SDP:n ilmastopolitiikan keskiössä, sillä energiantuotanto liikenne mukaan lukien tuottaa edelleen 74% kaikista kasvihuonekaasuista. SDP haluaa Suomen olevan ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa, jotka luopuvat kokonaan kivihiilen energiakäytöstä. Konkreettisia keinoja 1. Suomessa tulee luopua asteittain turpeen energiakäytöstä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikenteessä riittävien siirtymäaikojen avulla. 2. Öljystä lämmityspolttoaineena tulee luopua viimeistään 2030-luvun alkupuolella. 3. Energian toimitusvarmuus ja hinnan kilpailukyky pystytään varmistetaan myös vähähiilisemmällä tuotannolla. 4. Siirrytään suorista tuotantotuista investointi- ja demonstraatiotukiin. 5. Kehitetään sähkön varastoinnin ja tuotannon verotusta ja sääntelyä niin, että markkinoille osallistuminen on mahdollista kaikille osapuolille. 6. Lämmityksessä on luovuttava kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta siirtymäajan kautta. Biomassaa käyttävät yhteistuotantolaitokset ovat siirtymäkauden ratkaisu. Tilalle mm. suuret järvi- ja merikaukolämpöpumput, teollisen mittakaavan lämpöpumput nykyisissä kaukolämpöverkoissa, ylijäämäsähkön ja hukkalämmön parempi varastointi ja hyödyntäminen.

13 MAANKÄYTTÖ JA HIILINIELUT Miksi? Biomassalla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita erityisesti energiantuotannossa, liikennepolttoaineina ja materiaaleissa ja toisaalta metsät sekä turve- ja peltomaa sekä suot toimivat merkittävinä hiilensitojana. Onnistunut nielupolitiikka takaa, että maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää ja nieluja kasvattaa sekä samalla hyödyntää metsiä teollisesti korkeaa lisäarvoa tuottavalla tavalla. Konkreettisia keinoja 1. Suomen hiilinieluja tulee vahvistaa nykyisestä tasostaan. Tavoitteena on, että hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus turvataan samalla kun puuta käytetään entistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. 2. Ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän hakkuutason määrittelyn tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Hiilinieluja vahvistetaan panostamalla metsänhoitotoimenpiteisiin ja ylläpitämällä metsien kasvun ja hakkuukertymän suhde vähintään nykyistä vastaavalla tasolla. 3. Tulevalla hallituskaudella laaditaan kokonaisvaltainen toimenpideohjelma maankäyttösektorille nielujen vahvistamiseksi ja maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. 4. Suomen tulee kansallisin toimenpitein lopettaa uusien turvemaiden käyttöönotto. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä lannan käyttöön biokaasun tuotannossa nykyistä laajemmin.

14 SDP:N KANTA HIILINIELUIHIN Hiilinieluja tulee vahvistaa nykyisestä tasostaan. Kasvun ja hakkuukertymän suhde pidetään vähintään nykyistä vastaavalla tasolla. Tiedot nielujen tasosta päivittyvät jatkuvasti, siksi päätöksenteon pitää perustua uusimpaan tietoon. Nielut eivät ole pelkkää metsää nieluja voidaan vahvistaa myös vähentämällä maankäyttösektorin muita päästöjä. Siksi tarvitaan kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ohjelma tulevalla vaalikaudella Yhteensä -20,4Mt CO2-eqv Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutase 2017 Puutuotteet Rakennettu alue Kosteikot Ruohikkoalueet Viljelysmaa Metsämaa

15 MUUTOS KULUTUSTOTTUMUKSISSA JA ELINKEINOTOIMINNASSA Miksi? Ilmastonmuutoksen vastaisiin toimenpiteisiin tarvitaan mukaan myös kansalaiset. Vaikka monet ilmastotoimenpiteet ratkaistaankin rakenteellisella tasolla politiikan avulla, kansalaisten kiinnostus antaa oma panoksensa on heräämässä ja sitä tulee tukea. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista on käynyt mittaamassa oman hiilijalanjälkensä Sitran elämäntapatestin kautta. Konkreettisia keinoja 1. Kansalaisia tulee kannustaa kulutustottumuksien asteittaiseen muutokseen siten, että eläinperäisten tuotteiden, kuten liha- ja maitotuotteiden kulutus vähenee. Samoin kansalaisia kannustetaan tekemään ruokaostokset suunnitelmallisesti niin, että ruokahävikin määrä vähenee. 2. Kulutuksen ohjaamisessa verotus on tehokas keino. SDP on esittänyt kestävän kehityksen arvonlisäveroa, jonka avulla ohjataan kulutusta vähähiiliseen ja ekologisesti kestävään suuntaan, mm. palveluihin. 3. Taloudellisten ohjauskeinojen ohella tarvitaan myös kuluttajien tiedon lisäämistä, hallinnollisia keinoja sekä rahoituksen ja yritysraportoinnin pehmeämpiä välineitä. EU:n luokitusjärjestelmä kestävän rahoituksen kriteereistä, standardoidut merkinnät ympäristömyönteisille rahoitustuotteille ja kestävyysnäkökohtien esiintuomisen velvoittavuus sijoitustoiminnassa tukevat sijoitusten ohjautumista kestäviin kohteisiin.

16 IDEOISTA TOTEUTUKSEEN seuraavan hallituskauden ilmastopoliittiset toimenpiteet...

17 SEURAAVAN HALLITUKSEN TOIMENPITEET Ilmastosuunnitelmien päivittäminen Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä Oikeudenmukainen siirtymä Seuraavan hallituksen on viipymättä aloitettava uusien ilmastotavoitteiden konkreettinen suunnittelu. Suomen tulee laatia uusi pitkän aikavälin (2050) sekä keskipitkän aikavälin (2030) ilmastosuunnitelma. Suunnitelmat valmistellaan parlamentaarisesti ja asiantuntijoita ja mm. kansalais- ja työmarkkinajärjestöjä kuullen. Työn tueksi Suomeen perustetaan ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (tähän työhön osallistuvat eduskuntapuolueiden lisäksi kaikki yhteiskunnan toimijat: alueet, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja työmarkkinajärjestöt), jonka tehtävänä on luoda yhteinen näkymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi nykyistä nopeammalla aikataululla. Lisäksi asiantuntijoiden muodostaman riippumattoman ilmastopaneelin asemaa ja rahoitusta pitää vahvistaa. Ilmastotoimien seurauksena tuloerot ja eriarvoisuus eivät saa kasvaa. On tärkeää, että toimenpiteiden kustannukset kohdistuvat oikeudenmukaisesti kansalaisten välillä. Resurssiviisas vähähiilinen yhteiskunta luo uutta työtä. Kiertotalouden ratkaisuista ja cleantech-tuotteista on synnytettävissä lisävientiä ja nykyistä kestävämpää talouskasvua.