Ruoveden kunta Ruovedentie Ruovesi. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna

Transkriptio

1 Ruoveden kunta Ruovedentie Ruovesi Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna Lausunto koskien kunnallisvalitusta 01570/14/2204, Lähete 428/14 Kunnanhallitus toteaa, että kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainottamissuunnitelmassa on kysymys valmistelusta eli periaatelinjauksista, joita on tarkoitus noudattaa tulevia päätöksiä tehtäessä. Kuntalain 91 :n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta. Päätös ei siten ole valituskelpoinen, ja kunnanhallitus vaatii, että hallinto-oikeus jättää ensisijaisesti valituksen tutkimatta. Suunnitelma sisältää useita erillisiä säästökohteita, joista päätetään erikseen. Valittaja on perustellut valitusta seikoilla, jotka tulevat ratkaistavaksi erikseen toimivaltaisen viranomaisen päätösten yhteydessä, kuten valituksen kohta 7, veroprosentin määrääminen talouden tasapainottamissuunnitelman yhteydessä ja perusturvan kokonaisuuteen ja varhaiskasvatukseen liittyvät väitteet (valituksen s. 2, 3 ja 8). Kunnallisvalituksessa 01570/14/2204 esitetyt vaatimukset koskien kunnanvaltuuston :n kumoamisesta ja talouden tasapainottamissuunnitelman toimeenpanokieltoa ovat perusteettomia, eikä niitä näin ollen tulisi huomioida. Valituksessa ei ole osoitettu seikkoja, joiden vuoksi kunnanvaltuuston päätös tulisi kumota. Päätös ei ole lainvastainen, eikä käsittelyssä ole tapahtunut menettelyvirheitä. Kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella kuntalain 90 :n mukaisesti. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Valituksessa ei ole osoitettu seikkoja joiden perusteella valituksenalainen päätös tulisi kumota. Täytäntöönpanokieltoa koskeva vaatimus Valittaja on vaatinut (valitus s. 1) täytäntöönpanokieltoa talouden tasapainotussuunnitelmalle. Tältä osin kunnanhallitus toteaa, että täytäntöönpanokieltoa ei ole syytä määrätä. Kyseessä on kunnan talouden tasapainotussuunnitelma, jonka täytäntöönpano tulee mahdollistaa, jotta kunta saa katettua kuntalain velvoitteiden mukaisesti taseeseen kertyvän alijäämän. Kuntalain 98 :n mukaisesti päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Asian valmistelua koskevista väitteistä Kuntalain 53 :ssä säädetään valtuustoasioiden valmistelusta. Kunnanhallituksen on lainkohdan mukaan valmisteltava valtuustossa käsiteltävät asiat. Kunnanhallitus toteaa, että laissa ei ole säädetty, mitä valtuustoasioiden valmisteluun kuuluu. Kunnanhallitus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtuuston toimialaan kuuluu sen arvioiminen onko valmistelu riittävää. Kunnanhallitus toteaa, että valtuusto on voinut suoritetun valmistelun perusteella tehdä päätöksen talouden tasapainotussuunnitelman hyväksymisestä. Valittajan väitteet kohdistuvat valmistelun laajuuteen ja valitus tulee näiden perusteiden osalta hylätä, koska valtuusto on voinut toimivaltaansa kuuluvasti päättää valmistelun riittävyydestä ja se on päätöksen tekemällä katsonutkin valmistelun olleen riittävää. Valtuuston toimivaltaan kuuluu arvioida pitääkö se

2 suoritettua valmistelua riittävänä päätöksenteon pohjaksi vai haluaako se esimerkiksi palauttaa asian kunnanhallitukselle valmistelua varten. Laissa ei ole säädetty velvollisuutta tietynlaisten selvitysten tekemiseen, kunnalla on siten harkintavaltaa asiassa. Edullisuusvyöhyketarkastelun osalta (valituksen väite s. 7) kunnanhallitus toteaa, että päätöksellä, jolla koulu lakkautetaan, ei oikeudellisesti sitovasti ole vaikutusta tuleviin päätöksiin rakennusluvan saamisesta tai suunnittelutarveratkaisun sisällöstä. Kaavan sisältö ja vaikutuksen määräytyvät kaavan mukaisesti. Kuulemista koskevat väitteet Valituksessa on kuulemista koskeva väite kuulemisen riittämättömyydestä (s. 3) sekä lasten ja nuorten kuulemista koskeva väite (otsikko 5 s. 4). Kunnanhallitus toteaa, että päätettäessä kunnan kouluverkosta tai koulujen lakkauttamisesta ei asian käsittelyssä katsota olevan varsinaisia asianosaisia, joita tulisi kuulla siten kuin hallintolain 34 :ssä on säädetty asianosaisten kuulemisesta. Sama koskee nuorisolain mukaista kuulemista. Valmistelussa tulee sen sijaan noudatettavaksi hallintolain 41 :n säännös vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta. Kunnanhallitus toteaa, että päätöksentekoa edeltävästi on suoritettu vaikutusmahdollisuuksien varaaminen asiaan osallisille. Asiassa ei ole tehty menettelyvirhettä kuten valittaja antaa valituksessaan ymmärtää. Ilmoittamistapa on kunnan harkinnassa. Säännöksessä ei aseteta määräaikoja vaikuttamismahdollisuuksien varaamiselle. Kunnanhallitus toteaa, että kunta on varannut kaikille, joita asia koskee riittävän ja kohtuullisen ajan mielipiteiden ilmaisemiseksi. Ruoveden kunnanhallitus pitää väitteitä kuulemismahdollisuuksien puutteellisuudesta ja vastineiden jättöajan riittämättömyydestä paikkaansa pitämättöminä. Ohjausryhmä päätti tasapainottamisohjelmasta Kuntalaistilaisuus asiasta pidettiin , jolloin paketti tuli julkiseksi. Paketti julkaistiin kunnan www-sivuilla ja siihen oli mahdollisuus tutustua myös kunnan virastotalolla. Samassa yhteydessä annettiin päivämäärät koulukuulemiselle ja myös mielipiteen jättämiselle. Ilmoitus koulukuulemisesta oli heti lehdessä. Itse kuuleminen pidettiin ja kannanottoja sai jättää ilmoituksen mukaan saakka. Näin ollen paketin julkitulosta oli aikaa valtuuston päätökseen 2 viikkoa ja 6 päivää. Koulujen lakkauttamisen kuulemistilaisuuden ja viimeisen kommentointipäivän välillä oli 10 päivää, jolloin kommentteja sai jättää. Kuulemistilaisuuden muistio on liitteenä, tiedotustilaisuudesta ei ole tilaisuuden informatiivisen luonteen vuoksi laadittu muistiota. Kunnanhallitus toteaa, että pöytäkirjan (KV s. 15) mukaisesti järjestöiltä saadut ja yhteistyökomiteassa käsitellyt lausunnot sekä kuntalaisten kunnanhallitukselle ja -valtuustolle osoittamat kannanotot tasapainotusohjelmasta tai koulujen lakkauttamisesta ovat nähtävillä viraston aukioloaikoina kunnantalon neuvonnassa sekä valtuuston kokouksessa. Kunnanhallitus toteaa, että valituksessa on otsikon Lapsia ja nuoria ei ole kuultu päätöksen valmistelussa eikä vaikutusarviointeja kyläkoulujen lakkauttamisesta valmisteluvaiheessa tehty päätöksenteon missään vaiheessa alla sivuilla 4 6 lueteltu lapsen oikeuksia koskevia säädöksiä. Tältä osin ei kuitenkaan esitetty valitusperusteluita, joiden johdosta kunnan päätös olisi kuntalain 90 :n mukaisesti syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai olisi muutoin lainvastainen. Kunta ei ole tehnyt menettelyvirheitä asian valmistelussa. Perusopetuslaissa ei ole säädetty oppilaan oikeudesta kyläkouluihin. Laissa (perusopetuslaki 32 ) säädetään koulumatkan enimmäiskestosta ja kunnan velvollisuudesta järjestää kuljetus tietyissä olosuhteissa. Kunnanhallitus toteaa, että se noudattaa perusopetuslain säädöksiä. Kunnassa on

3 Kirkonkylän koulu, jonne suunnitelmassa lakkautettavaksi päätettyjen koulujen oppilaat siirtyvät. Kunta järjestää perusopetuksen perusopetuslain mukaisesti myös jatkossa. Valitus sisältää erillisen väitteen kuulemistilaisuuden koskien muistiota. Tilaisuuden luonteen vuoksi siitä ei pidetty keskustelupöytäkirjaa vaan paikalla olevat kunnan johtavat viranhaltijat vastasivat kysymyksiin ja kirjasivat ylös omiin vastuualueisiinsa kuuluvia huomioita. Esteellisyysväitteet Valituksen (s. 2) mukaan kunnanvaltuutettu, vapaa-aikaohjaaja Jukka Majala on osallistunut talouden tasapainottamissuunnitelman valmisteluun sen kaikissa käsittelyvaiheissa (lukuun ottamatta valtuustokäsittelyä ). Valituksen mukaan hän on ollut mukana tasapainottamissuunnitelman ohjausryhmässä (kunnanhallituksen edustajana), toiminut ohjausryhmän jäsenenä sekä toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajana ko. asian yhteydessä. Valituksen mukaan hän ilmoitti olevansa jäävi käsittelemään asiaa vasta kunnanvaltuuston kokouksessa Valituksen mukaan Majala olisi ollut esteellinen käsittelemään talouden tasapainottamissuunnitelman sivistystoimen kokonaisuutta, koska hän on palvelussuhteessa sivistystoimeen. Valituksen mukaan vapaa-aikatoimessa on kyseessä euron säästötavoite eli mittava henkilöstöresurssien järjestely pienessä kunnassa. Tältä osin kunnanhallitus toteaa, että esteellisyystilanne ei ole ollut käsillä. Säästötavoitteet, jotka sisältyvät talouden tasapainottamissuunnitelmaan, kohdistuvat kunnan henkilöstöön ja toimintaan kokonaisuudessaan eli kunnan kaikille toimialoille. Säästötavoite on ollut 3,5 miljoonaa euroa valtuustokauden loppuun mennessä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti säästötavoitteiden kohdistuessa koko henkilöstöön tai suureen joukkoon henkilöstöä kunnan henkilöstön ei voida katsoa olevan esteellisiä asian käsittelyssä. Majala ei ole ollut esteellinen asian valmistelussa, kunnanhallituksessa, eikä -valtuustossa. Kunnanhallituksen päätöksestä, jolla on ehdotettu talouden tasapainottamista koskevan suunnitelman hyväksymistä, ei ole ollut hänelle hallintolain 28.1 :n 3. kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa taikka tasapainottamissuunnitelma ei koske häntä kuntalain 52 :ssä tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Valtuuston päätöksen osalta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti päätöksenteon virheeksi ei voida katsoa sitä, että henkilö itse vetäytyy tulkinnanvaraisessa tilanteessa asian käsittelystä, niin kuin Majala on tehnyt pöytäkirjan mukaisesti valtuuston kokouksessa. Kunnanhallitus toteaa vielä, että ohjausryhmä ei ole kuntalain mukainen kunnan toimielin, eikä ohjausryhmän toimintaan sinänsä sovelleta hallintomenettelyyn liittyviä esteellisyyssäännöksiä, eikä esteellisyyttä valmistelussa synny koko henkilöstöä koskevien säästöjen valmistelussa. Valittaja on valituksessaan (s. 2) väittänyt, että Virpi Ylitalo on osallistunut talouden tasapainottamissuunnitelman valmisteluun sen kaikissa käsittelyvaiheissa (lukuun ottamatta valtuustokäsittelyä ). Valituksen mukaan hän on ollut mukana talouden tasapainottamissuunnitelman ohjausryhmässä. Kunnanhallitus toteaa, kuten edellä, että ohjausryhmä ei ole kuntalain mukainen kunnan toimielin, eikä ohjausryhmän toimintaan sinänsä sovelleta hallintomenettelyyn liittyviä esteellisyyssäännöksiä. Ylitalo ei ole osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn siinä kokouksessa, missä valituksessa viitattuja Honkalakoti ry:tä koskevia asioita on käsitelty. Asia ilmenee ohjausryhmän muistiosta. Valituksen mukaan Ylitalo on ollut hallintolain 28 :n mukaisesti esteellinen valmistelemaan talouden tasapainotussuunnitelman perusturvan kokonaisuutta, jossa Honkalakoti ry:lle on tulossa lisää vuokratuloja Ruoveden kunnan vuokratessa lisätiloja Honkalakoti ry:ltä Ruhalan kehitysvammaisille. Valituksen mukaan Virpi Ylitalo toimii Honkalakoti ry:n hallituksen

4 puheenjohtajana ja voidaan katsoa, että järjestelyllä Honkalakoti ry:lle on tulossa merkittävää taloudellista hyötyä. Kunnanhallitus toteaa, ensinnäkin, että kunnanvaltuuston päätös ei sisällä asiaratkaisua, josta voisi tehdä kunnallisvalituksen, ja valitus tulee tältä osin ensisijaisesti jättää tutkimatta. Talouden tasapainottamissuunnitelmasta päätettäessä ei ole ratkaistu sitä, kuinka paljon esimerkiksi Honkalakoti ry:lle tultaisiin maksamaan vuokraa, tai ylipäätään yksityiskohtia tilojen vuokraamisesta. Vuokrasopimus ja hankittavat palvelut edellyttävät erillistä kunnan viranomaisen päätöstä. Valtuuston päätöksellä kunnan talouden tasapainottamissuunnitelman hyväksymisestä ei vielä ole lopullisesti päätetty tilaratkaisusta. Mikäli hallinto-oikeus kuitenkin, kunnanhallituksen käsityksestä huolimatta tutkisi asian tältä osin, valitus tulee hylätä perusteettomana. Valituksessa ei ole viitattu mihinkään toimielimen kokoukseen tai tehtyyn päätökseen, jossa Ylitalo olisi mahdollisesti ollut esteellinen, joten valitus tulee tältä osin hylätä. Valmistelun osalta kunnanhallitus viittaa edellä lausuttuun ja toteaa vielä, että päätöksestä ei voida katsoa aiheutuvan Honkalakoti ry:lle hallintolain 28.1 :n 5) kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Tältä osin kunnanhallitus viittaa vielä Ylitalon antamaan selvitykseen asiassa. Selvityksen mukaan päätöksestä ei ole odotettavissa yhdistykselle taloudellisia vaikutuksia. Ylitalo on valtuuston kokouksessa vetäytynyt asian käsittelystä. Valtuuston päätöksenteon virheeksi ei voida katsoa sitä, että henkilö itse vetäytyy tulkinnanvaraisessa tilanteessa asian käsittelystä. Yhteisön hallintoelimen jäsen ei olisi valtuutettuna esteellinen käsittelemään yhteisöä koskevaa asiaa, päätös ei koske valtuutettua henkilökohtaisesti siten kuin kuntalain 52 :ssä tarkoitetaan. Valittaja väittää valituksessaan, että Urpo Kosonen on ollut hallintolain 28 :n mukaisesti esteellinen valmistelemaan talouden tasapainotussuunnitelman sivistystoimen kokonaisuutta, koska Kosonen on itse sivistystoimen alainen. Valituksen mukaan myös hänen vaimonsa työskentelee perusturvan alaisena. Tältä osin kunnanhallitus toteaa, ensinnäkin, että kunnanvaltuuston päätös ei sisällä asiaratkaisua, josta voisi tehdä kunnallisvalituksen, ja valitus tulee myös tältä osin ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä. Valituksessa ei ole perusteltu, missä toimielimessä tai missä vaiheessa päätöksentekoprosessia Kososen väitetty esteellisyys olisi tapahtunut. Kunnanhallitus toteaa vielä, kuten edellä, että säästötavoitteet jotka sisältyvät talouden tasapainottamisohjelmaan kohdistuvat kunnan henkilöstöön ja toimintaan kokonaisuudessaan, kunnan kaikille toimialoille. Säästötavoite on ollut 3,5 miljoonaa euroa valtuustokauden loppuun mennessä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti säästötavoitteiden kohdistuessa koko henkilöstöön tai suureen joukkoon henkilöstöä kunnan henkilöstön ei voida katsoa olevan esteellisiä asian käsittelyssä. Näin ollen Kososen kohdalla esteellisyyttä ei ollut, eikä myöskään puolison työskentely perusturvan alaisena aiheuta Kososen esteellisyyttä, kuten valituksessa on väitetty. Väitteet ohjausryhmän suunnittelukokousten salassapidosta Kunnanhallitus vaatii, että valittajan valitus jätetään ensisijaisesti tutkimatta hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulumattomana siltä osin kun siinä pyydetään hallinto-oikeuden kannanottoa siihen, voidaanko kunnanhallituksen nimeämän ohjausryhmän suunnittelukokoukset pitää salaisina (valitus s. 1-2). Kunnanhallitus toteaa, että Mäkelä on tehnyt kunnanvaltuuston päätöksestä kunnallisvalituksen, kysymyksessä ei ole julkisuuslain (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999) 33 :n mukainen hallintovalitus. Toissijaisesti hallinto-oikeuden tulee hylätä valitus kyseisenkin valitusperusteen osalta.

5 Ohjausryhmän muistiinpanot eivät ole julkisuuslain 5 3 momentin 3 kohdan mukaan julkisia, joten ne jäävät julkisuuslain soveltamisen ulkopuolelle. Asiakirjan jääminen julkisuuslain ulkopuolelle ei tarkoita, että ohjausryhmän suunnittelukokoukset olisi pidetty salaisina. Ohjausryhmä ei ole kunnan virallinen toimielin, joka pitäisi kokouksissaan pöytäkirjaa. Ohjausryhmän kokousmuistiot ovat liitteenä. Kunnanhallituksen kanta muihin valituksessa esitettyihin väitteisiin Päätöksenteon jälkeen havaittiin, että sivistystoimen sekä teknisen toimen säästöt sisälsivät samoja sisäisiä eriä, joita ei ollut inhimillisen virheen vuoksi täysimääräisesti eliminoitu. Hallintolain 50 :n mukaisesti viranomaisella on mahdollisuus ratkaista uudelleen asia, mikäli päätöksen perusteena olevat tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai riittämättömiksi. Tästä syystä talouden tasapainotuspaketti vietiin kunnanvaltuustoon kokonaan uudelleenkäsiteltäväksi Kunnanvaltuusto päätti pysyttää 25 :n mukaisen tasapainotusohjelman voimassa täydennettynä mainitun virheen korjaamiseksi :n omaisuuden myynnin lisäyksellä. Näin ollen tehty valitus on myös hallintolain 53 :n osalta aiheeton. Valituksen sisältämiin väitteisiin päätöksen syntymisestä väärässä järjestyksessä vastataan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marko Kiven selvityksellä kokousmenettelyä koskevista valitusperusteista sekä tässä lausunnossa myöhemmin ilmenevin perusteluin. Lisäksi Ruoveden kunta toteaa, että kunnanvaltuusto on kokouksessaan ottanut kantaa käsittelyn yhteydessä jätettyyn ponteen ja todennut, että sitä ei oteta käsittelyyn, koska ponsi on ristiriidassa päätösesityksen kanssa. Ponsipäätös on luonteeltaan valmistelua, eikä siitä voi tehdä kunnallisvalitusta. Pekkalan ja Visuveden koulut on lakkautettu valtuuston päätöksellä ja päätös pysyi muuttumattomana myös järjestetyssä uudelleenkäsittelyssä. Koulujen lakkauttamisia koskevat kuulemistilaisuudet on järjestetty asianmukaisesti heti tasapainotuspaketin sisällön tultua julkiseksi. Talousarvion 2016 valmistelun yhteydessä tulee vielä käsiteltäväksi kyläkoulujen määrärahojen lakkauttaminen. Kunnanhallitus toteaa, että Ruoveden kunta on julkinen hankintayksikkö, joten koulun ylläpitoon liittyvät hankinnat tulee kilpailuttaa. Suorahankintoihin ei ole mahdollisuutta ellei kyse ole vastikkeettomasta vapaaehtoistyöstä. Mainittu tarjous ei ole vastikkeeton vaan edellyttää kunnalta mm. sitoutumista opetuksen järjestämiseen kyläkouluilla. Näistä syistä johtuen kunnalla ei ole mahdollisuutta antaa mainittujen tarjousten vaikuttaa päätöksentekoon asiassa. Valituksessa esitetään väite siitä, että tasapainotusohjelman hyväksymättä jättäminen johtaisi pakkoliitokseen toisen kunnan kanssa. Kunnanhallitus toteaa, että kunnanjohtaja on lausunut kuntalain 65.3 :n nojalla, että kunnalla on velvollisuus tasapainottaa taloutensa ja edelleen että pysyvästi alijäämäinen talous johtaa selvitysvelvollisuuteen VM:lle. Lisäksi kunnanjohtaja on kertonut kunnista, jotka ovat joutuneet taloudellisin perustein tekemään pakkoliitoksen VM:n päätöksellä. Ruoveden kunta toteaa, että kunnanjohtajalla on virkansa tuoma velvollisuus todeta nämä kunnan toiminnan ja talouden johtamiseen liittyvät tosiseikat. Kunnanjohtaja on valtuustoseminaarissa todennut, että kunnanhallituksen jäsenet pitävät tasapainotusohjelman hyväksymättä jättämistä käytännössä valtuuston epäluottamuslauseena kunnanhallitukselle. Tämän ovat myös kunnanhallituksen jäsenet seminaarissa vahvistaneet. Tätä ei voida pitää valittajan väitteen mukaisena uhkailuna koska kuntalain nojalla kunnanhallitus vastaa talouden tasapainosta. Valtuustoseminaari järjestettiin kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston välisenä aikana, sen jälkeen kun kunnanhallitus oli päättänyt esittää talouden tasapainotusohjelman hyväksymistä valtuustolle.

6 Kunnanjohtajalta on tiedusteltu onko yksittäisen kylän mahdollista irtautua kunnasta liittyäkseen naapurikuntaan ja kuinka suuren kannatuksen tämä vaatisi, johon kunnanjohtaja on yleisluonteisesti vastannut. Väitteet kunnanjohtajan tuesta Visuveden kylän liittymiselle naapurikuntaan eivät pidä paikkaansa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on valtuuston kokouksessa todennut kannattavansa talouden tasapainottamissuunnitelman hyväksymistä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajalla on oikeus ilmaista kantansa käsiteltävään asiaan. Ruoveden kunnanhallitus Liitteet -Jukka Majalan lausunto esitettyjen esteellisyysväitteiden vuoksi -Virpi Ylitalon lausunto esitettyjen esteellisyysväitteiden vuoksi -Urpo Kososen lausunto esitettyjen esteellisyysväitteiden vuoksi -valtuuston puheenjohtaja Marko Kiven lausunto kokousmenettelyä koskevista valitusperusteista -kuntalaistilaisuuden muistio -kuntalaisilta valituksenalaisessa asiassa saadut lausunnot -Ruoveden kunnan talouden tasapainottamisohjelma ( hyväksytty) -Ruoveden kunnan talouden tasapainottamisohjelma ( täydennetty) -ohjausryhmän kokousten muistiot -valituksen alainen kunnanvaltuuston päätös kansilehtineen, läsnäolotietoineen ja nähtävilläolotietoineen -kunnanvaltuuston päätös asian uudelleenkäsittelystä kansilehtineen, läsnäolotietoineen ja nähtävilläolotietoineen -kunnanvaltuuston työjärjestys