Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ AIKA klo 15:00-17:10 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Poistui klo Kukkonen Päivi Jäsen Poistui klo Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani 2. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen Turkia Juha Pöytäkirjan tarkastaja Pykäläinen Tuija Maaret Pöytäkirjan tarkastaja Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Natunen Sanna Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Poissaolevat Paikalla klo Paikalla klo Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Paikalla klo Savilampi Päivi Henkilöstöjohtaja Paikalla klo Torniainen Ari - Grönlund Joonas - Holopainen Hanna -

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 411 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Lappeenrannan kaupunkikonsernin omistuksessa olevien 6 sote-kohteiden myyntimenettelyn käynnistäminen 415 Henkilöstörahaston lakkauttaminen Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 19

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Tuija Maaret Pykäläinen ja Juha Turkia. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Käsittelyjärjestyksen muutos Toimialajohtaja Pasi Leimi oli saapunut esittelemään kaksoisraiteen melusuojausasiaa. Merkittiin tiedoksi. Pois klo Kehittämispäällikkö Sanna Natunen ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius olivat saapuneet esittelemään sote-kohteiden myyntimenettelyä. Merkittiin tiedoksi. Pois klo Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi oli saapunut esittelemään henkilöstörahaston lakkauttamista. Merkittiin tiedoksi. Pois klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Lappeenrannan kaupunkikonsernin omistuksessa olevien sote-kohteiden myyntimenettelyn käynnistäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1945/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Rahoitusjohtaja Iskanius Jari Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Natunen Sanna Kaupunginlakimies Alatalo Johanna etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Taustaa Lappeenrannan kaupunki on antanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote). Lappeenrannan kaupunkikonsernin taseessa on huomattava määrä kiinteistöjä, jotka ovat Eksoten järjestämisvastuulla olevan toiminnan käytössä. Eksoten perussopimuksen mukaan kunta järjestää ja vuokraa paikallisesti järjestettävien palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat kuntayhtymän käyttöön. Jäsenkunta ja kuntayhtymä voivat perussopimuksen mukaan sopia kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista tästä poiketen sillä edellytyksellä, että jäsenkuntia kohdellaan kiinteistöihin liittyvissä ratkaisuissa yhdenvertaisesti. Eksote on vuokralla Lappeenrannan kaupunkikonsernin omistuksessa olevissa kiinteistöissä, mutta Eksotella on Lappeenrannan kaupungin alueella myös runsaasti toimintoja rakennuksissa, jotka on vuokrattu yksityisiltä toimijoilta. Tällaisia rakennuksia ovat muun muassa Isoapu-palvelukeskus, Aikuistenkeskus sekä Lasten ja nuorten talo. Eduskunnassa valmistelussa olevan maakuntauudistuksen toteutuessa päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta siirtyy tulevalle maakunnalle. Tämä muuttaa merkittävästi Eksoten ja sitä kautta myös kuntien

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ toimintaympäristöä. Uudistukseen liittyy myös ehkä Suomen historian suurin kiinteistöjärjestely, jossa muun muassa sairaanhoitopiirien omaisuus (mm. sairaalakiinteistöt) annetaan lakkautettavilta kuntayhtymiltä maakuntien omistukseen ja edelleen Maakuntien tilakeskus Oy:lle (jäljempänä Maakuntien tilakeskus). Samalla Maakuntien tilakeskus on velvoitettu vuokraamaan kunnilta kaikki niiden sosiaali- ja terveystoimintojen kiinteistöt ja antamaan ne edelleen vuokralle näitä toimintoja hoitamaan ryhtyville maakunnille. Maakuntien tulee vuokrata kuntien sote-kiinteistöt niiltä vähintään kolmeksi vuodeksi tai maakunnan niin vielä halutessa vielä yhdeksi lisävuodeksi. Maakuntien tilakeskus toimii tilojen edelleen vuokraajana. Siirtymäajan jälkeen maakuntien ei enää tarvitse lain mukaan vuokrata kunnilta sen terveyskeskuksia tai muita sote-kiinteistöjä, vaan se voi vapaasti vuokrata toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt kunnilta tai muilta kiinteistönomistajilta. Maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisesti toteutuessa on suuri riski, että osaa sote-kiinteistöistä ei tarvita maakunnan järjestämään sote-palvelutuotantoon lähitulevaisuudessa ja siksi kuntien edun mukaista voi olla myydä omistuksessaan olevia sote-kiinteistöjä. Kunnilla ei ole varmuutta mahdollisesti vuokrattavista kohteista vuoden 2023 jälkeen eikä tällä hetkellä myöskään käytettävissään Maakuntien tilakeskuksen arviota tulevasta vuokratasosta. Samanaikaisesti jo pelkkä maakuntauudistuksen valmistelu on tuonut ja tuomassa entistä enemmän yksityisen sektorin toimijoita niin sote- kuin asumispalvelujenkin tuottajiksi ja sitä kautta sote-palveluverkko ei enää ole yksinomaan kunnan, Eksoten tai mahdollisesti syntyvän uuden maakunnankaan hallittavissa. Lappeenrannan kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelmassa on arvioitu oman palvelutuotannon käytössä olevan nykyisen rakennuskannan vaativan investointeja yli 300 miljoonalla ja muita infrainvestointeja noin 170 miljoonalla eurolla. Toteutuessaan investoinnit kasvattavat kaupungin lainamäärää merkittävästi. Rakennusinvestointeihin ei ole laskettu sotekiinteistöjen korjaustarpeita, koska sote- ja maakuntauudistuksen tulevaisuus on epäselvä. Korjauksiin ja perusparannuksiin on kuitenkin varauduttava, mikäli omistus säilyy kaupunkikonsernissa. Investointipaineen alla kaupungin tulee harkita tarkkaan, mitä investointeja tehdään ja mitä kiinteistöjä kaupungin kannattaa ylipäätään itse omistaa. Sote-kiinteistöihin kohdistuu tällä hetkellä runsaasti yksityisten toimijoiden

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ kiinnostusta. Yksityiset toimijat ovat lähestyneet kevään ja kesän aikana kaupunkia ja olleet halukkaita neuvottelemaan kaupunkikonsernin omistuksessa olevien sote-kiinteistöjen ostamisesta. Eksoten ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategia Etelä-Karjalan kunnissa on jo myyty sote-kiinteistöjä. Imatran kaupunginvaltuusto päätti myydä kaikki Eksotelle vuokratut, Imatran kaupunkikonsernin omistamat sote-kiinteistöt yksityiselle toimijalla. Lisäksi Luumäki, Savitaipale, Ruokalahti ja Lemi ovat jo pitkällä kiinteistöjen myynnin osalta. Eksoten hallitus päätti keväällä , että asumisen ulkoistamisstrategian arviointi tulee tehdä syyskuuhun mennessä. Ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategia hyväksyttiin Eksoten hallituksessa Siinä Eksote esittää ulkoistamista toteutettavaksi palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisella. Eksotessa palveluseteli on jo ennen asumispalvelujen ulkoistamisstrategiaa ollut käytössä ikäihmisten asumisen osalta tuetussa asumisessa ja henkilökohtainen budjetti omaishoidossa, vammaispalveluissa ja perhepalveluissa. Mahdollisesta palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisesta päättää Eksoten hallitus. Eksoten hallituksen hyväksymät ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategiaa koskevat periaatteet antavat Eksotelle suuntaviivat sopia kiinteistöjen omistamista ja hallinnointia koskevista asioista jäsenkuntien kanssa perussopimuksen mukaisesti. Eksote on linjannut, että palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin laajentamiseen sisällytettävät asumispalvelujen yksiköt valitaan yhteistyössä kuntien kanssa. Perusteluina tälle toimintatavalle on ollut olettamus, että yksityinen sote-palvelujen tuottaja ostaa kunnan omistaman sote-kiinteistön siinä tarkoituksessa, että se haluaa kiinteistön lisäksi myös palvelutuotannon itselleen. Eksoten toive on myös ollut, että kiinteistökauppoja suunniteltaisiin yhteistyössä Eksoten ja kuntien kesken, jolloin niiden vaikutukset palvelurakenteeseen voidaan hallita paremmin. Eksote onkin pyytänyt sen käytössä olevien kiinteistöjen myyntiä valmistelevien jäsenkuntien edustajia olemaan hyvissä ajoissa yhteydessä Eksoteen asioista sopimiseksi.

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Lappeenrannan kaupunkikonsernin taseessa olevat soterakennukset Lappeenrannan kaupungin taseessa on tällä hetkellä noin 20 sote-käytössä olevaa rakennusta. Sote-käytössä olevien rakennusten tasearvot vuoden 2017 lopussa olivat noin 24 miljoonaa euroa. Näitä rakennuksia ovat muun muassa Penttiläntien palvelukoti Joutsenossa, Lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa, Armilan terveysasema ja kuntoutuskeskus sekä Sammonlahden ja Joutsenon hyvinvointiasemat. Kaikki kaupungin sote-rakennukset on vuokrattu Eksotelle. Vuokrattujen kohteiden vuokrasopimukset ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia 12 kuukauden irtisanomisajalla. Lappeenrannan Asuntopalvelu konsernilla on yhteensä yksitoista Eksotelle vuokrattua erityisasumiseen tarkoitettua kiinteistöä. Kohteiden tasearvo poistosuunnitelman mukaan on yhteensä yli 26 miljoonaa euroa ja lainaa niillä on lyhennyssuunnitelman mukaan jäljellä yhteensä yli 24 miljoonaa euroa. Kohteissa on ARA rajoitukset, jotka vaihtelevat vuosien 2038 ja 2055 välillä. Kiinteät vuokrasopimukset Eksotelle ovat vuosien 2026 ja 2051 välillä. Poikkeuksen rajoituksista ja vuokrasopimuksista tekevät Lehmuskoti ja Sammonkoti, joilla ei ole ARA-rajoituksia. Lehmuskodin ja Sammonkodin vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia 12 kuukauden irtisanomisajalla. Lappeenrannan Yritystila Oy:n omistuksessa ovat toimistotalo Ruori Kahilanniemessä ja Pohjolankatu 14:n rakennus, jotka on vuokrattu Eksotelle. Ruorissa sijaitsee Eksoten hallinto ja Etelä- Karjalan Työkunto Oy. Pohjolankadulla toimivat suun terveydenhuollon yksikkö ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Ruorin tasearvo vuoden 2017 lopussa oli noin 14 miljoonaa euroa ja Pohjolankatu 14:n noin 3,5 miljoonaa euroa. Sote-rakennusten riskit kaupunkikonsernille Kuntaliitosta saadun tiedon mukaan tulevan maakuntahallinnon järjestämisvastuulla olevan toiminnan nykyiset vuokrasopimukset siirtyvät sellaisenaan maakuntahallinnolle. Kaupungin näkökulmasta suurin riski kohdistuu toistaiseksi voimassa oleviin vuokrakohteisiin, joissa on 12 kuukauden irtisanomisaika. Kunnilla

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ ei ole varmuutta siitä, mitä kohteita tuleva maakunta vuokraa vuoden 2023 jälkeen, eikä tietoa tulevasta vuokratasosta. Tästä johtuen kiinteistöjen vuokrauksen kannattavuuden arviointi on käytännössä mahdotonta. Tavoitteena mahdollisessa soten käytössä olevien kiinteistöjen myynnissä on kiinteistöriskin minimointi. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan tase-arvon alaskirjausta siinä tapauksessa, jos rakennusta ei käytetä palvelutuotantoon. On huomattava, että yksityisten toimijoiden yhä kasvava kiinnostus asumispalveluiden tuottamista kohtaan tarkoittaa todennäköisesti sitä, että riski tyhjilleen jäävistä rakennuksista ei poistu vaikka maakuntauudistus ei toteutuisikaan. Myös väestön ikääntyminen ja sen seurauksena sote-palvelutarpeen kasvu muodostaa erittäin suuren kustannuspaineen sote-palvelujen järjestäjälle. Integroidussa palvelurakenteessa, kuten Eksotessa, asumispalvelujen ulkoistamisen kautta on mahdollista saavuttaa kustannushyötyjä ilman, että palveluverkkoa joudutaan karsimaan. Tästäkin syystä tulee kiinteistöjen mahdollista myyntiä tarkastella avoimesti. Maan hallitus on rajoittanut voimaan tulleella lailla kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa mahdollisuutta tehdä pitkäaikaisia rakennusten ja toimitilojen vuokra- ja muuta käyttöoikeutta koskevia sopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin kohdistuvia investointeja. Yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinneille poikkeusluvan voi saada vain, jos investointi on välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä laki rajoittaa Eksoten mahdollisuutta ostaa itselleen Lappeenrannan kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä. Kaupungin omistuksessa olevat sote-rakennukset ovat E- salkussa eli ne voidaan myydä, mikäli myynnin katsotaan olevan kaupungin kannalta taloudellisin ratkaisu. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n hallitus on lausunnossaan syksyllä 2017 ilmoittanut pitävänsä kaikkien omistuksessaan olevien yhdentoista erityisasumisen kohteen myyntiä ensisijaisena vaihtoehtona. Kohteiden myynti voidaan lausunnon mukaan toteuttaa useammassa erässä ja ajallisesti jaksotettuna.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Vaikutukset tukipalveluja tuottaviin yhtiöihin myynnin toteutuessa Eksote ostaa kiinteistöjen siivous-, ateria, pesula- ja kunnossapitopalvelut tällä hetkellä Saimaan Tukipalvelut Oy:ltä (Satu). Satun omistavat Lappeenrannan kaupunki, Eksote, Imatra ja Taipalsaari. Eksoten ostamien palveluiden osalta mahdollinen rakennuksen omistusoikeuden vaihtuminen ei suoraan vaikuta Satun asemaan. Jos asumispalveluiden tuottaja kohteessa kuitenkin vaihtuisi, Satu ei todennäköisesti voisi myydä palveluita uudelle palveluntuottajalle. Myynnin volyymi muille kuin Satun omistajille kasvaisi todennäköisesti niin suureksi, että Satun inhouse-status vaarantuisi koko yhtiön osalta. Näiltä osin Satu joutunee sopeuttamaan toimintaansa. Satulla on aluekeittiö kolmessa ikääntyneiden asumispalveluyksikössä. Nämä yksiköt ovat Juurakkokatu, Sammonkoti ja Penttiläntie. Aluekeittiöistä toimitetaan aterioita myös muihin asumisyksiköihin, kotipalveluille, päiväkodeille, kahdelle koululle ja ulkoisille asiakkaille. Ateriapalveluiden häiriötön järjestäminen onkin sovittava mahdollisen rakennuksen omistajavaihdoksen yhteydessä. Saimaan Talous ja Tieto Oy (Saita) on toimittanut ja ylläpitää muun muassa tietoliikenneyhteyksiä kyseessä olevissa kohteissa. Inhouse-statukseen liittyvä ongelmatiikka Saitan osalta on samankaltainen kuin Satun kohdalla. Toiminnan sopeuttamiseen Saitan osalta ei kuitenkaan liene tarvetta. Jos kaupunki päättää myydä sote-kiinteistöjä, kaupunki ei voi sisällyttää kauppaan sopimusehtoja, jolla voitaisiin minimoida mahdollisia vaikutuksia siivous-, pesula-, kunnossapito- ja tietoliikennepalveluihin. Kokonaisvaikutuksia tukipalveluyhtiöihin voidaan arvioida ja mahdollisuuksien mukaan huomioida vasta siinä yhteydessä, jos Eksote päättää luopua omasta palvelutuotannostaan myytävissä rakennuksissa tai kiinteistöissä. Sote-kohteiden myynnin käynnistäminen Lappeenrannan kaupunki on neuvotellut Eksoten kanssa mahdollisista myytävistä rakennuksista syksyn aikana.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Esittelijän ehdotus Neuvotteluiden tuloksena on yhteisesti päädytty mahdollisen myynnin osalta ensisijaisesti seuraaviin kohteisiin: - Pienniemenkadun palvelukoti, Pienniemenkatu 3 (omistaja Lappeen Ikihonka Oy) - Sammonkoti, Hietakallionkatu 5 (omistaja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy) - Penttiläntien palvelukoti, Penttiläntie 19 (omistaja Lappeenrannan kaupunki) Koska Satulla on aluekeittiö Sammonkodissa ja Penttiläntiellä, myyntineuvotteluissa on oltava mahdollisuus neuvotella myös muista ikääntyneiden asumispalveluyksiköistä. Myytävien kohteiden kokonaismäärää ei kuitenkaan ole tarpeen tässä vaiheessa kasvattaa. Kuntalain 130 :ssä on säädetty kunnan omistaman kiinteistön luovutuksen ja vuokralle antamisen menettelytavoista silloin, kun kiinteistö luovutetaan tai pitkäaikainen vuokrasopimus tehdään kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yrityksen tai muun tahon kanssa. Säännöksen mukaisia menettelytapoja noudattamalla voidaan varmistua siitä, että kiinteistön luovutus ja vuokraus ovat markkinaehtoisia ja että niihin ei sisälly kiellettyä valtiontukea. Mainitun kuntalain säännöksen mukaan kunta voi luovuttaa (myydä) tai antaa vuokralle vähintään kymmeneksi vuodeksi omistamansa kiinteistön kilpailutilanteessa markkinoilla toimivalle tarjouskilpailulla, jolle ei aseteta ehtoja. Tarjouskilpailun on oltava avoin ja siitä on tiedotettava riittävästi. Jos kunta kuitenkin myy tai vuokraa (vähintään kymmeneksi vuodeksi) omistamansa kiinteistön ilman edellä kuvattua tarjouskilpailua, puolueettoman arvioijan on arvioitava kiinteistön markkina-arvo tai markkinaperusteinen vuokrataso. Kohteiden myynnissä on paras tapa edetä neuvottelumenettelyllä. Kohteista hankitaan puolueettoman arvioijan arviot. Kohteiden myyntineuvottelujen päätyttyä arvioidaan erikseen, myydäänkö kohde tai kohteita, vai jätetäänkö ne edelleen kaupunkikonsernin omistukseen. (JI) Kaupunginhallitus päättää käynnistää kaupunkikonsernin omistamien, Eksoten ikääntyneiden asumispalveluiden käyttöön vuokrattujen sote-kohteiden myyntimenettelyn.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Myyntineuvottelujen käyminen annetaan kaupunginjohtajan ja rahoitusjohtajan tehtäväksi. Myyntineuvottelujen päätyttyä asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämä päätös saatetaan tiedoksi Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n ja Lappeen Ikihonka Oy hallituksille sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille. Päätös Kaupunginjohtaja täydensi päätösesitystään seuraavalla lauseella: Päätös kohteiden mahdollisesta myynnistä tehdään myyntineuvotteluiden jälkeen. Hyväksyttiin täydennetyssä muodossa.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Henkilöstörahaston lakkauttaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1887/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunginhallitus Aiempi käsittely: Kaupunginhallitus 406 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Henkilöstöjohtaja Savilampi Päivi Oheismateriaali 1. Henkilöstörahaston_säännöt Henkilöstöjohtaja Päivi Savilammen kirje : Lappeenrannan kaupungilla on henkilöstörahasto, joka on perustettu todennäköisesti 1980-luvun lopulla. Kaupungin toimintaympäristö on tuolloin ollut täysin erilainen. Rahaston alkuperäisiä sääntöjäkään ei ole löydetty kaupunginarkistosta. Kaupunginvaltuusto on sen sijaan kokouksessaan käsitellyt rahaston sääntöjen muuttamista. Rahaston säännöt on todettu edellä mainitun valtuuston päätöksen yhteydessä. Tämä päätös on myös viimeinen kokousasiakirjoista löytyvä henkilöstörahastoa koskeva kirjaus. Rahaston säännöt ovat kaupunginhallituksen kokouksen oheismateriaalina. Säännöissä on todettu muun ohella seuraavaa. Henkilöstörahaston tarkoituksena on edistää ja tukea kaupungin henkilöstön hyvinvointia ja työelämän laatua (2 ). Rahastoa hoitaa kaupunginhallituksen hallinto- ja henkilöstöjaosto. Esitykset

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Esittelijän ehdotus rahastoa koskevista asioista jaostolle tekee yhteistyökomitea (3 ). Rahaston peruspääoman muodostaa Lappeenrantasopimuksen mittarit kirjan myynnistä saadut tulot. Rahastoa voidaan kartuttaa kaupungin rahastoon erikseen osoittamilla varoilla, yhteistyöhankkeilla saaduilla tuloilla sekä muilla jaoston käytettävissä olevilla määrärahoilla (4 ). Rahaston varat ovat tällä hetkellä ,38 euroa. Rahaston olemassaolo on ollut tiedossa ja sen varojen käytöstä on ollut aika ajoin keskustelua. Arkikielessä rahastoa on kutsuttu Hikipään kirjarahastoksi. Vuonna 1998 edesmennyt Seppo Hikipää toimi kaupungin henkilöstöpäällikkönä luvuilla. Lappeenranta-sopimus-kirjasarja toteutettiin Seppo Hikipään aloitteesta. Henkilöstörahaston olemassaolo on tullut jälleen esille. On pohdittu, onko rahaston ylläpitäminen sellaisenaan tänä päivänä edes tarkoituksenmukaista. Lappeenranta-sopimus-kirjasarjaa ei ole tehty yli 20 vuoteen. Myös molemmat rahaston säännöissä mainitut toimielimet (yhteistyökomitea sekä hallinto- ja henkilöstöjaosto) on vuosien varrella lakkautettu. Keskustelin henkilöstörahaston olemassaolosta ja rahaston varojen käytöstä henkilöstön edustajien kanssa pidetyssä strategiapalaverissa. Totesimme, että henkilöstörahaston varat voitaisiin käyttää nyt ja erittäin tarkoituksenmukainen kohde tähän olisi käynnistyvä esimies- ja johtamisvalmennus. Henkilöstörahaston varoilla toteuttava moduuli voisi olla esimerkiksi valmennuksen alku- ja loppumittaus sekä koko henkilöstölle suunnattu vuoden 2019 startti-tilaisuus. Nämä toteuttaisivat hyvin myös henkilöstörahaston tarkoitusta eli edistäisivät ja tukisivat kaupungin henkilöstön hyvinvointia ja työelämän laatua. Edellä kerrotuin perustein esitän, että Lappeenrannan kaupungin henkilöstörahastossa olevat varat, ,38 euroa, käytetään talvikaudella käynnistyvän esimies- ja johtamisvalmennuksen moduuleihin. Koska henkilöstörahaston varojen summa on edellä kerrottujen muutosten seurauksena nolla, voidaan henkilöstörahasto sellaisenaan tämän jälkeen tarpeettomana lakkauttaa. (KJ)

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupungin henkilöstörahastossa olevat varat, ,38 euroa, käytetään talvikaudella käynnistyvän esimies- ja johtamisvalmennuksen moduuleihin. Rahasto lakkautetaan tämän jälkeen tarpeettomana. Päätös Asia jätettiin lisäselvityksiä varten pöydälle. Merkittiin, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: puh. Henkilöstöjohtaja Savilampi Päivi Oheismateriaali 1. Henkilöstörahaston_säännöt Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi tulee esittelemään asiaa kokoukseen. Kaupunginhallitus päättää, että Lappeenrannan kaupungin henkilöstörahastossa olevat varat, ,38 euroa, käytetään talvikaudella käynnistyvän esimies- ja johtamisvalmennuksen moduuleihin. Rahasto lakkautetaan tämän jälkeen tarpeettomana. Päätös Hyväksyttiin.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1884/ /2018 Paikallinen nopeusrajoitus maantielle Vainikkalantie; Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös LPR/719/ /2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Hyötypaperi Oy:n ympäristölupahakemus, Jätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittelytoiminnan muuttaminen, Lappeenranta LPR/1059/ /2017 Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta lausunnon antaminen Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Willberg Juha Saapuneet pöytäkirjat Kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat.(jw) Saapuneet kirjeet Oikeusministeriön kirje: Vuonna 2019 toimitettavat vaalit: äänestyspaikkojen määrääminen ja niistä ilmoittaminen, vaalimateriaali, vaalitietojärjestelmän käyttö ym. Kirje on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa.(jw) Saapuneet päätökset LPR/1884/ /2018 ELY-keskuksen päätös nopeusrajoituksesta maantielle Vainikkalantie. Päätös on saatettu tiedoksi elinvoiman ja

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Esittelijän ehdotus kaupunkikehityksen toimialalle. Päätös on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa.(jw) LPR/719/ /2018 Aluehallintoviraston päätös, joka koskee Hyötypaperi Oy:n jätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittelytoiminnan muuttamista. Päätös on saatettu tiedoksi elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle. Päätös on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa.(jw) LPR/1059/ /2017 Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen Voimaantulopäivä on Rakennusjärjestys on saatettu tiedoksi elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalle ja pelastuslaitokselle ja se on nähtävänä kokouksen asiakirjoissa.(jw) Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 415 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 415 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: puh , fax Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , puh Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 32/ päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan