JYVÄSKYLÄ KORPILAHTI, PÄIJÄNNE

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ KORPILAHTI, PÄIJÄNNE KURJENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS / luonnos INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Linnankatu Hämeenlinna puh toimisto(at)poutanenoy.fi

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kurjenniemen ranta-asemakaava Kaavan päiväys: Kunta: Kunnanosa: Jyväskylä Korpilahti Tilat : Kallioranta Kaavan laatija: Vireilletulo: Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 Linnankatu Hämeenlinna Puh toimisto(at)poutanenoy.fi x.x.2018 xx Hyväksymispäivämäärät: Kaupunkirakennelautakunta x.x Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän kaupungin Korpilahden kirkonkylältä noin 7 km etäisyydellä Päijänteeseen rajautuvassa Kurjenniemessä. Suunnittelualueen sijainti merkittynä punaisella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kurjenniemen ranta-asemakaava, jolla on tavoitteena määrittää tilan Kallioranta rakennusoikeus ja rakennuspaikka vastaamaan nykyistä tilannetta sekä mahdollistaa rakennuspaikan toteuttaminen rantaetäisyysvaatimusten mukaisesti. 1

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset

4 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan toteutus LÄHTEET LIITTEET Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Luontoarvojen perusselvitys 2018, Suomen Luontotieto Oy, Jyrki Matikainen 3. Seurantalomake 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on tullut vireille kuulutuksella xx.xxx2018. Kuulutuksen yhteydessä asetettiin nähtäville osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma sekä kaavaluonnos xx.xx.- xx.xx.2018 väliseksi ajaksi. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee koko Kalliorannan tilaa 33-20, jolla on olemassa pienehkö mökki/saunarakennus rannassa yleiskaavan RA-alueelle. Rakennuspaikka osoitetaan laajemmalla aluevarauksella loma-asuntojen korttelialueeksi (RA) ja muu osa tilasta jää maaja metsätalousalueeksi (M). Rakennusoikeutta osoitetaan RA-rakennuspaikalle kaavassa 250 kerrosneliömetriä 3

5 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Suunnittelualueen eteläosa on harvaa mäntypuuvaltaista metsää ja koillisosassa kasvaa myös taimivaiheen ohittanutta mänty- ja kuusipuuta. Alueen läpi kulkee mökkitie rannan lomaasunnoille ja Kurjenniementie kaartaa kaakkoon tilan eteläkulmasta. Suunnittelualue on mäenrinnettä, joka laskee Sihverinvuorelta Päijänteen Kirkkoselälle. Korkeuseroa tilan eteläreunasta rantaan on noin 24m. Alueella ei ole havaittu kaavasuunnitteluun vaikuttavia luontoarvoja kesän 2018 luontoselvityksessä (liite 2). Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella Rakennettu ympäristö Suunnittelualuetta ympäröivällä alueella on muita loma-asuntoja sekä rantasaunoja. Lomaasunnot sijoittuvat Päijännne vesistön ranta-alueelle. Sihverinvuori laskee Päijänteen rantaan Kirkkoselälle ja Mustanselkään. Suunnittelualueen läpi kulkee Kurjenniementie alueen lomaasunnoille sekä nimeämätön muu yksityistie lähimmille loma-asunnoille. Kaava-alueella Päijänteen rannan tuntumassa sijaitsee loma-asunto/saunarakennus kooltaan noin 30 k-m 2. Suunnittelualue ja sen ympäristön rakentamistilanne. Suunnittelualue rajattu sinisellä Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4

6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioidaan Korpilahden ranta-asemakaavan suunnittelussa maakuntakaavan kautta. Maakuntakaava Suunnittekualueella on Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuuston päätöksellä ja tullut voimaan Ote maakuntakaavasta alla. Kaava-alue rajattu punaisella. Keski-Suomen tarkistetussa maakuntakaavan merkinnöistä laajemmalle alueelle kohdistuu: Biotalouteen tukeutuva alue. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa varmistetaan maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä turvataan hyvien ja yhtenäisten metsä- ja peltoalueiden säilyminen maaseutuelinkeinojen käytössä. Asumisen ja vapaa-ajan asumisen vetovoima-alue. Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, ja vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista ympäröivää maaseutua tiiviimpi vapaa-ajan ja pysyvän asumisen toisiaan täydentävä rakentaminen. On varmistettava yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen ja lähipalvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää luonto- ym. matkailuelinkeinojen ja virkistyksen palvelujen sijoittumista alueella ja turvattava luontoarvot. Biotalouden toimissa on vetovoimaalue otettava huomioon ja kiinnitettävä erityistä huomiota yhteensovitukseen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000-verkoston perusteena olevia luonnonarvoja. 5

7 Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeät matkailu- ja virkistyskäytössä olevat tai siihen soveltuvat alueet. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa turvataan toimivat reitistöt ja virkistysalueet ja niiden maisema- ja ympäristöarvot sekä matkailullinen hyödyntäminen. Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000-verkoston perusteena olevia luonnonarvoja. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Yleiskaava Kaava-alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava. Päijänteen rantayleiskaava on vahvistunut Laskennallinen mitoitus on tehty kantatilatarkasteluna vuodesta 1959 alkaen ja mitoitettu 5 ranta-asuntoa/ muunnettu rantakilometri. Kaavassa huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset MRL:n 39 :n mukaisesti. Ote Päijanteen rantayleiskaavasta, kaava-aue rajattu sinisellä Suunnittelualueen tilaa koskevat yleiskaavamerkinnät ovat loma-asuntoalue (RA) ja maa- ja metsätalousalue (M). Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole toistaiseksi ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty ja se on tullut voimaan

8 Pohjakartta Kaava-alueelta on tehty 2018 maanmittauslaitoksen maastotietokantaa laserkeiladatalla täydentäen pohjakartta taso- ja korkeusjärjestelmässä ETRS GK26 N2000. Pohjakartta laaditaan niin, että se täyttää MRL 54 a vaatimukset. Pohjakartta on hyväksytty x.x Luontoselvitys Alueelle on laadittu Korpilahden ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys v Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laadinta tuli vireille maanomistajan aloitteesta tilalle Kallioranta tavoitteena osoittaa nykyiselle rakennuspaikalle uuden loma-asunnon rakentamismahdollisuus, nykyinen lomarakennus jää saunaksi. Rakennuspaikkaa laajennetaan yleiskaavarajaukseen nähden huomioiden nykyiset kiinteistörajat. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta edellä mainitun mukaan. MRL 63 mukaisesti laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville xx.xx.2018 ranta-asemakaavan luonnoksen kanssa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Jyväskylän kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos Muut : Hyrkkölän vesiosuuskunta Osallisia voidaan täydentää kaavaprosessin aikana Vireille tulo Korpilahden ranta-asemakaava tulee vireille Jyväskylän kaupungin kuulutuksella x.x

9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan vaiheista, vireille tulosta ja nähtäville panoista tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja Jyväskylän kaupungin kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä x.x.2018-x.x.2018 aikana kaupunginvirastossa ja kaupungin nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot osallisina olevilta viranomaisilta. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä x.x.2019-x.x.2019 aikana kaupunginvirastossa ja kaupungin nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot ehdotusvaiheessa tarpeellisilta viranomaisilta Kaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta Viranomaisyhteistyö Hoidetaan lausuntomenettelyillä kaavaprosessin aikana., 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on määritellä kaava-alueelle rakennusoikeus ja sijoittuminen sekä metsätalouskäyttöön jäävät alueet. Korttelin 1 rakennusala osoitetaan erilleen saunaksi jäävän rakennuksen taakse, rantaviivasta 30 metrin päähän, yleiskaavan loma-asuntoaluerajauksen taakse. Nykyiselle lomarakennukselle osoitetaan rakennusala. Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan rakennuspaikan kehittäminen niin, että uudisrakennukset on mahdollista sijoittaa vastaamaan yleisesti käytössä olevia rakennusten kokoon suhteutettuja rantaetäisyysvaatimuksia. 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Korpilahden ranta-asemakaava-alue käsittää koko Kallioranta-tilan ( ), jonka pinta-ala on 2,6 ha. Rantaviivaa tilalla on 130 m. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 250 kerrosneliömetriä. Ranta-asemakaava noudattaa Päijänteen rantaosayleiskaavan mitoitusta. Ranta-asemakaavalla ei muodostu uusia rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaava mitoitus pohjautuu Korpilahden rantayleiskaavaan, rantayleiskaava on vahvistunut Laskennallinen mitoitus on tehty emätilatarkasteluna vuodesta 1959 alkaen ja mitoitusarvona käytetty 5 ranta-asuntoa/ muunnettu rantakilometri. Emätilana on ollut tilan Kallioranta osalta tila Kurjenniemi 33-15, jolla on ollut mitoitusrantaviivaa yhteensä 930 m ja emätilan mitoitus ollut yleiskaavassa 5 loma-asuntoyksikköä, joista tila muodostaa yleiskaavassa yhden lomarakennuspaikan Palvelut Lähimmät peruspalvelut sijaitsevat Korpilahden taajamassa noin 7 km etäisyydellä suunittelualueesta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavasuunnittelussa on huomioitu alueen luontoarvot laaditun luontoselvityksen mukaisesti. Jätevesien käsittely järjestetään Jyväskylän kaupungin jätevesimääräysten ja voimassa olevan 8

10 haja-asutusalueita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Jätehuolto on toteutettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RA-alueet Loma-asuntorakennusten korttelialue (RA). Alueelle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja tarvittavia talousrakennuksia. korttelin enimmäisrakennusoikeus on 250 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluku on II Muut alueet M-alueet Metsätalousalue. Alue on tarkoitettu normaaliin metsänhoitoon. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa rantamaisemalliset näkökohdat huomioon ottaen. 5.4 Kaavan vaikutukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolla poiketaan oikeusvaikutteista yleiskaavasta, asemakaavaa laadittaessa, on soveltuvin osin otettava huomioon myös, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Ranta-asemakaava täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: Kaava-alueen tiestön suunnittelussa hyödynnetään jo olemassa olevaa yksityistiestöä. 2. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus: Lähimmät perus- ja kaupalliset palvelut löytyvät Korpilahden taajamasta noin 7 km päästä. 3. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen: Jätevesien käsittely järjestetään kaupungin jätevesimääräysten ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 4. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: Kaava-alue ei kuulu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Loma-rakennuspaikan rakennusala ympäröivään loma-asutukseen sekä maisemakuvaan sopeutuvaksi. 5. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys: Kaavassa osoitetut metsätalousalueet sallivat jokamiehen oikeuksien mukaisen virkistyskäytön. 9

11 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan kaava ei vaikuta ympäristöönsä. Kulttuuriperintö ja muinaismuistot Alueella ei ole erityisiä kulttuuriperintökohteita eikä museoviraston mukaan muinaismuistokohteita Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2018 (liite 3). Alueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia eikä Vesilain (587/2011) tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai pienvesiä Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavan toteuttamisesta vastaa alueen maanomistaja. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei sijaitse ympäristön häiriötekijöitä. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Kaavan toteuttamista valvoo Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, DI, YKS 361 LÄHTEET Opaskartta, Keski-suomen tarkistettu maakuntakaava, Karttapaikka, kiinteistöjaotus, MML 09/ LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Korpilahden ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2018, Suomen Luontotieto Oy 2018, FM, biologi Jyrki Matikainen 3. Seurantalomake (tulee ehdotusvaiheessa) 10