SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015 2018"

Transkriptio

1 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin

2 Maaliskuu 2014 Lisätiedot: Olli Koski puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin SISÄLTÖ 1 TALOUDEN KUVA JA FINANSSIPOLITIIKAN LINJA Talouden kasvunäkymät ovat heikot Työllisyysnäkymät kääntyneet synkiksi EU lainsäädäntö rajoittaa finanssipolitiikan liikkumatilaa Julkisen talouden sopeuttaminen Työura ja eläkeneuvottelut Kuntarakenneuudistus Aluehallinnon ja valtionhallinnon uudistus VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA Työn verotuksen kiristyminen estettävä Omaisuusverotusta voidaan lisätä Arvonlisäverotuksesta selvitys Makeisveron pohjaa laajennettava Ulkomaisen työntekijän verotus Harmaa talous TYÖVOIMA JA KOULUTUSPOLITIIKKA Työllisyysmäärärahat Ammatillinen koulutus TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS Kansallinen työelämän kehittämisstrategia Työsuojelu Työterveyshuolto ELINKEINO, LIIKENNE JA ASUNTOPOLITIIKKA Liikennepolitiikka Elinkeinotuet ja yritysrahoitus Tutkimus ja innovaatiopolitiikka Valtion omistajapolitiikka Energia ja ilmastopolitiikka Asuntopolitiikka ICT palveluväylä Matkailu SOSIAALIPOLITIIKKA Työttömyysturva Vuorotteluvapaa Sairausvakuutus Asumistuki... 28

4 2 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin TALOUDEN KUVA JA FINANSSIPOLITIIKAN LINJA Finanssipolitiikan asiantuntijaryhmän suositus julkisen talouden sopeuttamisen jaksottamisesta seuraaville kolmelle vuodelle on kannatettava. Talouskasvua ei pidä vuonna 2015 heikentää ylisuurilla veronkorotuksilla ja menonleikkauksilla. Noin kolmen miljardin euron haarukkaan asetuttava sopeutustarve on viisasta toteuttaa Vuonna 2015 on tehtävä sopeutusta vähintään miljardin euron edestä Euroopan unionin taloushallintojärjestelmästä tulevien, Suomen lakiin kirjattujen julkisen talouden vakausvaatimusten mukaisesti. Sopeutuskeinoissa on pidettävä mukana sekä verot että menot, siten että ensin painotetaan veroja ja menosäästöt tehdään tinkimällä tulevasta menojen nousupaineesta. Nousupaineita on vähennettävä tehostamalla kuntien palvelutuotantoa sekä kuntarakenteen että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksilla. Talouspolitiikan prioriteeteiksi on asetettava: 1. Nokian jättämän tuottavuuskuopan täyttäminen lisäämällä kasvua tukevia investointeja 2. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lieventäminen 3. Julkisen velkaantumisen taittaminen viisaasti ajoitetuilla sopeutustoimenpiteillä Tuottavuuden poikkeuksellisen huono kehitys tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilla joudutaan varautumaan niukan linjan jatkumiseen lähivuosina. Ostovoimaa tukevat veroratkaisut ja muut ratkaisut olisivat tarpeen. 1.1 Talouden kasvunäkymät ovat heikot Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2012 prosentin. Tuotannon pieneneminen jatkui hyvin todennäköisesti myös vuonna Valtiovarainministeriö ennakoi tuotannon supistuneen viime vuonna 1,2 prosenttia. Ongelmat ovat kasaantuneet vientiteollisuuteen, jossa on useita samanaikaisia haasteita, kuten alhainen yleinen tuottavuuskehitys Nokian jälkeen, graafisten papereiden supistuvat markkinat, maailmantalouden kysynnän epävarmuus sekä nousevat välipanos- ja logistiikkakustannukset. Jos oletetaan, että tuotanto olisi jatkanut vuoden 2007 jälkeen kahden prosentin kasvua, tähän mennessä olisi jäänyt saamatta noin 15 prosenttia bruttokansantuotteen kasvua. Kasvukuilu ei ole yhtä suuri, jos kahden prosentin kasvutrendi oletetaan alkavaksi ennen Nokian parhaita vuosia. Siinäkin tapauksessa kasvutilanne on huolestuttava.

5 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin BKT:n määrä, kokonaistuotannon kuukausikuvaaja Suomen BKT:n poikkeuksellisen nopea kasvu oli luonnollisesti paljolti Nokian vetämän elektroniikkateollisuuden ansiota. Se piti yllä nopeaa tuottavuuskehitystä, joka puolestaan mahdollisti kohtuullisen ansiotason nousun heikentämättä yksikkötyökustannuksia. Koska Nokian tuottavuuspanos ei ole palautumassa ainakaan nopeasti, on tosiasiallinen tuotantokuilu pienempi kuin 15 prosenttia. Sen voi arvioida olevan noin kolmen prosentin luokkaa. Tuotantokuilulla tarkoitetaan nykyisen tuotannon erotusta potentiaalisesta tuotannosta, joka vallitsee silloin kun talouden voimavarat ovat täyskäytössä. Yksikkötyökustannukset ovat Nokian ja elektroniikkateollisuuden hiipumisen jälkeen kohonneet selvästi kilpailijamaita nopeammin. Kustannustasoa nostavat myös teollisuuden välituotepanokset, joista työn osuus on noin 40 prosenttia (esim. logistiikka ja ostopalvelut).

6 4 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan kilpailukykyä kuvaava indikaattori Näiden tietojen pohjalta voidaan todeta, että työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset erittäin maltilliset palkankorotukset olivat välttämättömiä Suomen ulkoisen tasapainon parantamiseksi. Näyttää siltä, että elektroniikkateollisuuden hiipumisen aiheuttaman tuottavuusromahduksen jälkeistä sopeutumista voidaan joutua jatkamaan vielä aiemmin ennakoitua kauemmin. Talouspolitiikan kärkihankkeisiin on nostettava talouskasvun potentiaalin kasvattaminen. Nokian jättämä tuottavuuskuoppa pitää täyttää. Tällä hetkellä työn tuottavuuskehitys näyttää synkältä. Työn tuottavuus on supistunut poikkeuksellisesti

7 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Suomen tuottavuuskehitys oli 90-luvun lamaan asti nopeaa perässähiihtäjän edun vuoksi. Sen jälkeen elektroniikkateollisuus nosti Nokian johdolla Suomen tuotta- vuutta suhteessa muuhun Eurooppaan. Nyt nämä molemmat veturit on käytetty. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, ettei parhaiden ns. Nokia-vuosien tuottavuuskehitykseen päästä jatkossa, vaan Suomen tuottavuuskehitys asettuu muiden Länsi-Euroopan maiden tasolle: noin prosentin trendikasvulle vuositasolla. Hidastuva tuottavuuden kasvu on ollut pääsääntö kehittyneissä talouksissa jo 1970-luvulta alkaen. Toisaalta teknologinen kehitys ja sen hyödyt on historian ku- luessa usein yliarvioitu. Joka tapauksessa myös prosentin tuottavuuskasvun kanssa voidaan tulla toimeen, eikä se olisi länsimaisittain poikkeuksellisen alhainen kasvuluku. Alenevaa tuottavuuskehitystä vastaan on syytä toimia. Tähän asti Suomen hallituksen toimenpiteitä ovat olleet työllisyys- ja kasvusopimuksen solmimisen edesauttaminen sekä yhteisöveron alentaminen. Talouden ja tuottavuuden kasvu vaatisivat edelleen: 1. hyödykemarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun lisäämistä (siellä missä terve kilpailu on mahdollista) 2. talouden yleisen avoimuuden lisäämistä (esim. kansainvälisyys koulutuksessa ja tutkimuksessa, EU:n vapaakaupparatkaisut) 3. tieto-, liikenne- ja energiaverkkojen tavoitteellista kehittämistä 4. omistaja- ja rahoitusmarkkinapolitiikan aktivoimista edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseen 5. verotuksen kehittämistä työllisyyttä ja kasvua tukevaan suuntaan 6. elinkeinorakenteen monipuolistamista aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 1.2 Työllisyysnäkymät kääntyneet synkiksi Talouden alavireinen kehitys viime vuosina alkaa nyt näkyä työttömyydessä selvästi. Varsinkin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mittaama rekisteripohjainen työttömyysaste on noussut hälyttävästi.

8 6 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen työttömyysasteet Samaan aikaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma näyttäisi pahenevan. Työttömiä on aiempaa enemmän, mutta työpaikkojen täyttämiseen tarvittava aika on aiempaa pidempi. Työpaikkojen avoinna olon kesto päivinä Työmarkkinoiden toimivuus näyttäisi heikentyneen perinteisellä Beveridgekäyrällä mitaten. Kun käyrä siirtyy kauemmaksi origosta, on yhtä aikaa enemmän avoimia työpaikkoja ja enemmän työttömiä.

9 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma johtuu siitä, että syntyvät uudet työpaikat ovat eri toimialoilla ja eri alueilla kuin ne työpaikat, jotka ovat viime vuosina hävinneet. Ongelman ratkaisemiseksi on keskityttävä seuraaviin osa-alueisiin: 1. Tarvitaan voimavaroja ja tehokkuutta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Lisäleikkauksista on pidättäydyttävä. 2. Kaupunkiseutujen asunto-ongelmat täytyy ratkaista. On kaavoitettava lisää maata asuinkäyttöön. 3. Liikenneyhteyksien parantaminen on tarpeen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. 1.3 EU-lainsäädäntö rajoittaa finanssipolitiikan liikkumatilaa EU-lainsäädäntö asettaa julkiselle taloudelle kolme sitovaa numeerista rajoitetta: 1. Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). 2. Julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia BKT:sta. 3. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ei saa merkittävästi poiketa keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka on 0,5 prosenttia BKT:sta. Kolmen prosentin alijäämäraja ja 60 prosentin velkaraja tulevat suoraan EU:n perustamissopimuksesta. Keskipitkän aikavälin tavoite perustuu vuoden 2011 fi-

10 8 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin nanssipoliittiseen sopimukseen (Fiscal compact), joka tuli voimaan Tavoite on kirjattu Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Näiden rajoitteiden rikkominen voi käynnistää menettelyt, joissa edellytetään korjaavia toimia. Menettelyt voivat edetä sanktioihin asti. Suomen kohdalla on riski- nä, että ilman lisätoimenpiteitä sekä julkinen velka että rakenteellinen alijäämä ylittävät viitearvot lähivuosina. Taulukko 1. Valtiovarainministeriön arvio talouskehityksestä ilman uusia päätöksiä: rakenteellinen alijäämä ja julkinen velka ylittävät raja-arvot lähivuosina. Raja-arvo Julkisyhteisöjen rahoitusasema % BKT:sta 3,0 2,2 2,6 2,5 2 1,7 1,4 1,3 Keskipitkän aikavälin tavoite MTO: julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema, % BKT:stä 0,5:n mer- kittävä alitus 1,2 0,9 1,1 1,1 1,3 1,4 1,4 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 60 53, ,6 62,9 63,8 64,6 Valtion velka, % BKT:sta 43,6 46,6 49,3 50,7 51, ,4 Syksyllä 2013 Euroopan komissio arvioi, että on olemassa riski, että Suomi poikkeaa merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vievältä polulta vuonna Suomi joutuu arvioinnin kohteeksi seuraavan kerran keväällä Julkisen talouden sopeuttaminen Ilman uusia sopeutustoimia julkinen talous on jäämässä pysyvästi alijäämäiseksi ja julkinen velka jatkaa nousuaan. Silloin Suomi ei saavuttaisi EU-sitoumuksiaan, minkä seurauksena EU voisi edellyttää Suomelta korjaavia toimia. Koko julkisen talouden alijäämien taustalla on erityisesti valtiontalouden heikko tila. Kunnat ovat lievästi alijäämäisiä, kun taas sosiaaliturvarahastot (kuten eläkerahastot) ovat ylijäämäisiä lähivuosia. Tätä taustaa vasten valtiontalouden lisäsopeutustoimille on ilmeinen tarve. Finanssipolitiikan asiantuntijaryhmä arvioi helmikuussa 2014, että kolmen miljar- din suuruinen valtiontalouden sopeutus riittää taittamaan valtion velkasuhteen ja supistamaan valtiontalouden alijäämän noin prosenttiin suhteessa BKT:hen. Liian nopea sopeutus jarruttaisi taloudellista kasvua lyhyellä aikavälillä. Siksi asiantuntijaryhmä ehdottaa, että valtiontalouden sopeutustoimet jaksotettaisiin vuo- sille siten, että sopeutuksen määrä olisi jokaisena vuonna yksi miljardi. Jaksotettu sopeutus vuosina hidastaisi BKT:n kasvua joitain prosentin kymmenyksiä vuodessa. Toisaalta julkisyhteisöjen velkasuhde kääntyisi laskuun vuonna 2017 ja julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kääntyisi lievästi ylijäämäiseksi jo vuonna Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että päätökset lisäsopeutuksesta tehtäisiin kevään 2014 kehysriihessä. Niitä koskevat lakiesitykset käsiteltäisiin tällä eduskuntakaudella myös vuoden 2015 jälkeen voimaan tulevan sopeutuksen osalta.

11 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Kuntarakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti on pyritty viemään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) rakenneuudistusta. Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistus etenee, on välttämätöntä saada aikaan järkevä soteuudistus, jossa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on riittävän suurilla toimi- joilla. Tavoitteena tulisi olla sekä vertikaalinen että horisontaalinen integraatio eri organisaatioiden kesken. Erikoissairaanhoidossa tuottavimman ja tuottamatto- Asiantuntijaryhmä perustaa ehdotuksensa olettamukseen, että lähivuosien keskimääräinen talouskasvu olisi noin 1,5 prosenttia vuodessa. Olettamus on nykyisissä olosuhteissa realistinen, mutta on toki mahdollista, että talous kasvaa nopeammin ja sopeutustarve jäisi vähäisemmäksi. Siksikin on hyvä aikatauluttaa toimenpiteet kolmelle vuodelle. Silloin osa päätetystä sopeutuksesta voidaan perua seuraavalla hallituskaudella, jos julkisen talouden tila kehittyy ennakoitua paremmaksi. Lisäksi asiantuntijatyöryhmän arvioi, että velkasuhde alkaisi laskea melko nopeasti vuodesta 2017 eteenpäin (enimmillään lähes prosenttiyksikön vuodessa), ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä muuttuisi ylijäämäksi jo Molemmat tavoitteet ylittäisivät Suomen EU-velvoitteet. Näin ollen kolmen miljardin euron sopeutus jaksotettuna kolmelle vuodelle ei ole mikään sopeutuksen ehdoton vähimmäismäärä, ja sen aikataulutuksessa olisi siten hieman varaa joustaa. Sikäli kun menosopeutukseen lähdetään, tulisi kuntien talouden välittömästä kiristämisestä pidättäytyä. Kuntasektorilla on käynnissä merkittäviä kehittämishankkeita: kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä tuloksellisuusohjelma, joiden tuloksena kuntatalouden tasapainon tulisi parantua. 1.5 Työura- ja eläkeneuvottelut Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ratkaisun vuonna 2017 voimaan tulevasta so- siaalisesti ja taloudellisesti kestävästä eläkeuudistuksesta ensi syksyyn mennessä. Uudistusta koskeva hallituksen esitys valmistellaan kolmikantaisesti ja annetaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle. 1.6 Kuntarakenneuudistus Kuntarakenneuudistus on välttämätön yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi koko maassa. Väestön ikääntyessä tämä tavoite karkaa, jos uudistusta ei saada vihdoin liikkeelle. Metropolihallintomallia voisi laajentaa suuremmille kaupunkiseuduille, joissa uudistuksen vastustus on voimakkainta. Näin saataisiin vauhtia tärkeisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeisiin, jotka edistäisivät talouskasvua ja työllisyyttä. Kuntarakenneuudistus on saatettava valmiiksi niin, että lopputuloksena ovat nykyistä isommat palvelujen järjestäjätahot. Palvelujen järjestäjiksi ja tuottajiksi tarvitaan mahdollisimman vahvat peruskunnat. Yhtenäisestä työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva peruskunta luo hyvät edel- lytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä. Riittävä väestöpohja takaa vahvan kunnan, joka mahdollistaa myös kuntien työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja ammattimaisen johtamisen sekä tarkoituksenmukaisen kuntien oman palvelutuotannon.

12 10 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin mimman keskussairaalan välinen tuottavuusero vuonna 2012 oli 31 prosenttia. Toimintoja tehostamalla on mahdollista saada merkittävästi lisävoimavaroja terveydenhuoltoon. Kunta- ja sote-uudistuksissa henkilöstön asema on turvattava hallitusohjelman edellyttämällä tavalla nykyisellä tasollaan. Luonnollinen poistuma kunta-alalla mahdollistaa nykyiselläänkin työtehtävien ja organisaatioiden uudistamisen, sikäli kun se on tarpeellista. 1.7 Aluehallinnon ja valtionhallinnon uudistus Kuntatalouden järkevää hallintaa on parannettava kuntatalouden ohjausjärjestelmällä. Kuntatalouden ohjausjärjestelmän on toteutettava ns. rahoitusperiaatetta, jonka mukaan valtion on selvitettävä kaikkien nykyisten ja mahdollisten uusien kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoitusmahdollisuudet. Kaikkiin uusiin tehtä- viin ja velvoitteisiin on liitettävä selvitys ja päätökset keinoista, joilla ko. tehtävät rahoitetaan. Kunnille ei pidä säätää uusia tehtäviä ilman tarvittavaa rahoitusta. Vaikka edellisestä aluehallinnon uudistuksesta on vasta vähän aikaa, on valtion aluehallintoa edelleen tarpeen koota yhteen. SAK:lle on tärkeää, että työvoimapalettä kansainvälisen työ- velut ja työsuojeluviranomaisen toiminta järjestetään niin, järjestö ILOn sopimuksen edellyttämä riippumattomuus säilyy eikä työsuojeluvi- ranomaiselle anneta muita tehtäviä kuin ILOn sopimuksessa on määritelty. Lisäksi palvelujen on oltava kansalaisten helposti saavutettavissa. Hallinnon uudistus on toteutettava eläkejärjestelyin ja muuten irtisanomisia välttämällä. Myös valtionhallinnon uudistamisessa on turvattava henkilöstön asema. Ministeriöiden toimintamäärärahoihin ei pidä tehdä summittaisia leikkauksia. Määrärahat on mitoitettava henkilöstötarpeen mukaan. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusoh- jelmalle on annettava edellytykset onnistua. Henkilöstömuutoksissa on noudatettava valtion muutosturvaohjeistusta, joka on linjattu valtioneuvoston periaatepäätöksessä 2012 sekä valtiovarainministeriön ohjeissa 2013.

13 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA Hallitusohjelmaan sisältyvät vaalikauden veromuutokset on lähes kokonaan toteutettu. Verotuksessa voi kuitenkin vielä tulla suuriakin lainsäädäntöhankkeita, jos hallitus päättää toteuttaa julkisuudessa esillä olleen kolmen miljardin säästösuunnitelman ja päätökset tehdään jo kuluvana vuonna, vaikka muutokset toteutuisivat vasta seuraavalla vaalikaudella. Taulukossa 1 on esitetty hallituksen tekemiä määräaikaisia veropäätöksiä, joiden voimassaolo päättyy ensi vuonna. SAK:n mielestä valtion tuloveroasteikon sekä perintö- ja lahjaveroasteikon väliaikaiset ylimmät tuloluokat pitää muuttaa pysyviksi. Taulukko 1. Hallituksen määräaikaisia veropäätöksiä (päättyvät vuonna 2015) Toimenpide Pankkivero Sijoitustoiminnan verohuojennus (ns. bisnesenkelivähennys) Valtion tuloveroasteikon väliaikainen ylin tuloluokka Asuntolainan korkovähennystä supistetaan 5 % yksikköä Perintö ja lahjaveroasteikon väliaikainen ylin luokka Voimassa (tai kun direktiivi voimaan) Verotuottoarvio, milj. /v milj. euroa, josta osa palautuu 5 20 vuodessa Työn verotuksen kiristyminen estettävä Taulukossa 2 on listattu SAK:n veroehdotuksia kehyskaudelle SAK lähtee siitä, että vuonna 2015 ansiotuloverotuksessa tehdään inflaatio- ja ansiotasotarkistukset pieni- ja keskipalkkaisille. Lisäksi SAK esittää, että palkansaajamaksujen nousu kompensoidaan. Asuntolainojen korkojen vähennysprosenttia on pienennetty ja tullaan edelleen pienentämään siten, että vuoden 2015 verotuksessa enää 70 prosenttia asuntolainan korkomenoista on vähennyskelpoisia. Asuntolainojen korkovähennysoikeus on ollut yksi suurimmista omistusasumisen verotuista. Korkovähennystä pienentämällä voidaan lähentää omistusasumisen ja vuokra-asumisen verokohtelua. Alhaisilla asuntolainan koroilla korkovähennysprosentin pienentämisen vaikutus korkomenoihin on pieni. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä esitti, että pitkällä aikavälillä asuntolainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan kokonaan. Tämä

14 12 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa, koska asuntolainojen korkovähennys kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Hallitus on asettanut erillisen ministerityöryhmän valmistelemaan esityksen elinkeinotukien ja ympäristölle haitallisten tukien uudistamisesta sekä uudelleenkohdentamisesta kehysriiheen mennessä. Tässä työssä on huomioitava, että teollisuudelle on tarjottava tasavertainen kilpailuympäristö globaalissa taloudessa. Kansainvälinen kilpailu tarkoittaa sitä, että Suomi ei voi verottaa siirtymäaltista tuotantoa ratkaisevasti enemmän kuin kilpailijamme. Teollisuuden sähköverotukseen ei siis voida kohdistaa korotuksia. On myös selvitettävä, kärsivätkö sähköintensiiviset palvelualat (mm. hiihtokeskukset ja huvipuistot) kansainvälisessä kilpailussa siitä, että ne ovat korkean sähköveron piirissä Suomessa. Matkailun kehittämiseksi sähköintensiivisten palveluiden alempaa sähköveroa on harkittava. Ympäristölle haitallisissa tuissa on mukana myös ehdotus työmatkakuluvähennyksen puolittamisesta. Työmatkavähennys asunnon ja työpaikan välisistä matkoista on 600 euroa ylittävältä osalta enintään 7000 euroa. Vuonna 2012 matkakuluja vähennettiin verotuksessa yhteensä 1,5 miljardia euroa. Vähennys tehdään tuloista, joten vähennyksestä saatava hyöty riippuu henkilön rajaveroasteesta. SAK on vaatinut matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden pienentämistä sekä matkakuluvähennyksen muuttamista verosta tehtäväksi vähennykseksi. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut on voitava vähentää verotuksessa. Työmatkakuluvähennyksellä helpotetaan työvoiman alueellista liikkuvuutta. SAK kannattaa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja työmatkaliikenteessä. Työmatkat olisi hyvä tehdä julkisilla kulkuvälineillä. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, esimerkiksi jos liikenneyhteyksiä ei ole tai jos henkilön pitää kuljettaa mukanaan painavia työtarvikkeita. Kestävän liikkumisen muotoja voidaan muuttaa houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi taloudellisilla ohjauskeinoilla. Esimerkiksi Kaliforniassa ilmaisia pysäköintipaikkoja tarjoavat työnantajat velvoitetaan tarjoamaan pysäköinnin arvoa vastaava käteishyvitys (palkan korotus) niille työntekijöille, jotka eivät käytä pysäköintietua. Ruotsissa työnantajan ilmaiseksi tarjoama pysäköintipaikka on veronalainen pysäköintietu. Veroa maksetaan käytön mukaan. Verosta on vapautettu ne työntekijät, jotka käyttävät autoa työtarkoituksiin vähintään 160 päivää ja joilla kertyy työajoa vähintään 3000 kilometriä vuodessa.

15 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Taulukko 2. SAK:n ehdotuksia verotoimenpiteiksi Toimenpide Ansiotuloverotuksessa tehdään 2015 alkaen inflaatio ja ansiotasotarkistus (1,5 % vuonna 2015) Palkansaajamaksujen nousu kompensoidaan Asuntolainan korkovähennyksen supistamista jatketaan vuosi Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään Listaamattomien yritysten huojennetun verotuksen rajaa ja tuottoprosenttia alennetaan Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus poistetaan perintöverotuksessa Kiinteistöveropohjaa laajennetaan maa ja metsätalousmaahan. Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja tarkistetaan. Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta. Makeisveron pohjaa laajennetaan Verotuottoarvio, milj. /v Omaisuusverotusta voidaan lisätä Yhteisöveroprosentin alennusta 20 prosenttiin rahoitettiin osittain osinkoverotusta korottamalla. Pääomatuloverotuksen progressiivisuutta tulee edelleen lisätä. Listaamattomien yhtiöiden huojennetun verotuksen rajaa ( euroa) ja tuottoprosenttia (8 %) pitää alentaa. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan edistää puun myyntiä ja saada lisää verotuloja kunnille. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverotuksen osalta selvitetään maapohjan erottamista omaksi kokonaisuudeksi. Kaivostoiminnassa verojen ja maksujen pitää olla matalia malminetsintävaiheessa. Mahdolliset kaivosverot pitää suunnata vain kannattavaan kaivostoimintaan. Suomessa nykyisen maanomistajakorvauksen painopistettä pitää siirtää entistä enemmän kaivostoimintavaiheeseen. Samalla kaivostoimintavaiheen korvaukseen voidaan palauttaa valtiolle maksettava osuus. 2.3 Arvonlisäverotuksesta selvitys Talousteoriassa kulutusta pidetään työpanosta sopivampana verokohteena. Arvonlisävero on kulutusveroista merkittävin (noin 17 mrd. euroa). Työn verotuksesta poiketen arvonlisävero kohdistuu tuontiin, mutta ei rasita vientiä. Kulutus-

16 14 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin veroilla voidaan hillitä liiallista kulutusta ja siihen liittyviä haittoja. Toisaalta kulutusverojen korotuksista aiheutuu kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Niitä lievennetään indeksisidonnaisilla tulonsiirroilla, jotka kasvavat automaattisesti kulutusverojen noustessa. Pienipalkkaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole indeksisuojan piirissä, joten heidän asemansa turvaamiseksi olisi myös tuloverotusta kevennettävä pienituloisessa päässä. Arvonlisäverojärjestelmässä on nykyisellään erilaisia poikkeuksia: useita alennettuja verokantoja ja arvonlisäverolain soveltamiseen liittyviä eroja EU-maissa. Lyhyellä aikavälillä arvonlisäverotukseen ei pidä tehdä korotuksia, koska se heikentäisi joidenkin toimialojen toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti ja olisi tulonjaon kannalta ongelmallista, varsinkin ilman asianmukaista tuloverotuksen alentamista. Toisaalta pitkällä aikavälillä voisi olla perusteltua yhtenäistää arvonlisäverotusta ja käytäntöjä EU-maissa. Tällöin tuloverotusta olisi kevennettävä pienipalkkaisten osalta, jotta kulutusverotuksen regressiivisyyttä kompensoitaisiin. Arvonlisäverotuksen vaikutuksista työllisyyteen, tulonjakoon ja elinkeinopolitiikkaan pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys tällä vaalikaudella, jotta tietämys arvonlisäverotuksen kaikista vaikutuksista olisi muun muassa tulevien hallitusohjelmaneuvottelijoiden käytössä. Vasta kun vaikutusarviot ovat käytettävistä, on mahdollista ottaa täsmällisesti kantaa siihen, minkälaisella arvonlisäverotuksella on niin työllisyyden ja tulonjaon kuin elinkeinojen toimintaedellytystenkin kannalta tarkoituksenmukaista edetä. 2.4 Makeisveron pohjaa laajennettava Nykyinen makeisvero ei ole kilpailuneutraali. Vero kohtelee eri tavoin tuotteita, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Yritykset ovat kehittäneet makeisten kaltaisia, mutta veron ulkopuolelle jääviä tuotteita, kuten keksejä. Tästä syystä makeisveron pohjaa pitää laajentaa kekseihin, kakkuihin, hilloihin ja muroihin viimeistään, kun valmisteverotuksen uusi tietojärjestelmä on valmis 2.5 Ulkomaisen työntekijän verotus Verosopimuksia tulkittaessa on viime vuosina yleistynyt taloudellisen työnantajan käsite. Se on ollut tarpeen työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden vuoksi. Käsite perustuu OECD:n malliverosopimukseen. Se merkitsee, että työnantajan katsotaan olevan työskentelyvaltiosta, jolloin ulkomaalaista työntekijää on mahdollista verottaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen työskentelyvaltiossa. Selvitetään, olisiko taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotolla vaikutusta verotuloihin Suomessa. 2.6 Harmaa talous Harmaa talouden ja talousrikollisuuden kuudennella torjuntaohjelmalla, joka kattaa vuodet , tavoiteltiin miljoonan verohyötyä. Nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan tavoitetta ei tulla saavuttamaan, vaikka lähes kaikki torjuntaohjelmassa mainitut toimenpiteet ovat joko valmistuneet tai valmistumassa. Ilmeisenä syynä tähän ovat hankkeiden valmistelutapaa koskevat näkemyserot maan hallituksessa ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Siksi esimerkiksi kolmikan-

17 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin taisesti valmisteltu tilaajavastuun uudistustyö ei tuottanut luvattua kokonaisuudistusta. Samasta syystä myös pääomatulojen verovalvontaa koskeva hallintarekisterin viranomaisuusjulkisuus jäänee toteuttamatta. SAK pitää tärkeänä, että myös seitsemäs harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma on koko vaalikauden mittainen. Mutta jotta kuudennen torjuntaohjelman ongelmat voitaisiin välttää, kullekin ohjelman tulevalle hankkeelle on asetettava fiskaaliset tavoitteet siten, että verovuotoja voidaan olennaisesti pienentää. Tavoitteet on täsmennettävä myös valtiontalouden kehyksiin Se, mille tasolle verovuotojen tukkimista koskevat tavoitteet asetetaan, on selvennettävä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla käytävässä kansalaiskeskustelussa ja sisällytettävä vuonna 2015 aloittavan hallituksen ohjelmaan. SAK:n mielestä tavoite ei voi olla ainakaan pienempi kuin Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa.

18 16 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Työllisyysmäärärahat Työttömyys kasvoi koko vuoden 2013, ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin kuukausittain. Huolestuttavaa on ollut työttömyyden pitkittyminen, joka on näkynyt sekä työttömyysjaksojen pidentymisenä että pitkäaikaistyöttömien ennätyksellisen korkeana määränä. Pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes Lisäksi maahanmuuttajien työttömyysaste on noussut yli 28 prosenttiin. Näillä työttömyysluvuilla hallituksen tavoitteiden viiden prosentin työttömyysasteesta ja maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisesta tulee näkyä myös työllisyysmäärärahojen nostamisena ja työvoimapalveluihin panostamisena. Työttömien kasvaneesta määrästä johtuen aktivointiaste on laskenut 26,8 prosenttiin, joka on kaukana 30 prosentin tavoitteesta. Aktiivitoimenpiteisiin osallistuneiden kokonaismäärä ei ole lisääntynyt riittävästi, vaikka työttömänä olleiden määrät ovat merkittävästi kasvaneet. Työvoimahallinnon riittävästä resursoinnista on huolehdittava. TE-hallinnon palveluissa tulee kiinnittää huomiota koulutus- ja uranvaihtopalveluihin, sillä erityisesti aikuisten tarve näille palveluille on nykytilanteessa suuri. Myös ammatinvalintapsykologi- ja koulutustietopalveluiden tarjonnasta täytyy huolehtia. Nuorisotakuun mukaisia toimia on edelleen tehostettava ja jatkokehitettävä nuorten työllisyyden parantamiseksi. Nuoret ovat moninainen joukko, joten takuun mukaisten toimien on oltava monipuolisia. SAK painottaa nuorisotakuun rahoituksen tärkeyttä muun muassa TE-palvelujen, koulutuksen, kuntoutuksen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön lisäämisen ja turvaamisen näkökulmasta. Nuorisotakuuseen varattu vuosittainen 60 miljoonan euron määräraha ei kata kaikkia näitä toimia. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on hyödynnettävä ns. kuntakokeilusta saadut kokemukset. Moniammatillinen yhteistyö tulee painottumaan myös työvoiman palvelukeskusten laajentamisessa koko maahan. Samaan aikaan on kuitenkin panostettava TE-toimistojen kaikille työttömille annettavien palvelujen parantamiseen. SAK:n näkemyksen mukaan määrärahoja tulee suunnata TE-toimistojen henkilöstöresursseihin työttömien henkilökohtaisen palvelun turvaamiseksi sekä työllistymissuunnitelmien laadun kehittämiseksi. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys näyttää kasvavan nopeasti. Ulkomaalaisten työttömien määrä on vuoden aikana lisääntynyt henkilöllä. Samanaikaisesti yrityksien mahdollisuuksia hankkia työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta on eräillä ELY-alueilla helpotettu saatavuusharkinnan ehtoja lieventämällä. TE-hallinnon ja yritysten välisessä yhteistyössä tehtäviin yhteishankinta- ja rekrytointikoulutuksiin tulee panostaa. Sillä voidaan parhaiten pureutua niin sanottuun osaamisvajeongelmaan, jossa paikat jäävät täyttymättä työttömien työnhakijoiden osaamisesta johtuvien kynnysten vuoksi. Tätä on käytetty perusteluna muun muassa saatavuusharkintakeskustelussa, kun halutaan hakea EU/ETA-alueen ulkopuolelta työntekijöitä, vaikka samanaikaisesti alalle töihin hakeutuvia on työttö-

19 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin mänä. Yhteishankintakoulutukset soveltuvat myös opiskelijoille, sillä koulutuksilla luodaan konkreettisia mahdollisuutta työllistyä. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen on suunnattu lisärahoitusta, mutta toimet eivät ole riittäviä. Maahanmuuttajien työllistämisnäkökulma on nostettava vahvemmin palveluiden tavoitteeksi. Vain harva maahanmuuttaja osallistuu tällä hetkellä ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai saa tukityöpaikan. Uuden kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa tulee suunnata ja tukea nimenomaan maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvaa käsitellyssä raportissa (TEM 34/2013) kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että TE-hallinnon muutosturvaasiantuntijoista vain osa pystyy keskittymään yksinomaan muutosturvaan. Alueellisesti muutosturva-asiantuntijoiden toimintamahdollisuuksissa näyttää olevan eroja. Keskeistä on turvata alueellisesti riittävät resurssit, joilla voidaan tarjota työntekijöille ja yrityksille yhtäläiset TE-hallinnon laadukkaat muutosturvapalvelut irtisanomistilanteissa. 3.2 Ammatillinen koulutus Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa tehtiin linjaukset toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisesta uudistamisesta ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan 195 miljoonan euron säästöjä. Ohjelmassa linjattiin myös, että toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta. Tällä tavoitellaan 65 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen. Lisäksi vapaan sivistystyön rahoitusta esitettiin vähennettäväksi 15 miljoonalla eurolla. Rakenteelliset uudistukset sekä jo aiemmin kuluvalla hallituskaudella tehdyt säästöt ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön muodostavat erittäin suuren haasteen koko koulutusjärjestelmälle. SAK on huolissaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien kyvystä toteuttaa koulutustehtäväänsä leikkausten jälkeen. SAK pitää erittäin tärkeänä sitä, että rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden kokonaisvaikutukset arvioidaan koulutuksenjärjestäjäkohtaisesti, jotta ei-toivotuilta kerrannaisvaikutuksilta vältyttäisiin. SAK:n mielestä vaikeassa rakennemuutos- ja suhdannetilanteessa tulisi varautua siihen, että aikuisväestön tarve uudelleen kouluttautumiselle kasvaa. Aikuisten oppisopimuspaikkoja tulisi lisätä tulevalla kehyskaudella. Uusiin ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen lisäsäästöihin ei pidä ryhtyä.

20 18 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS 4.1 Kansallinen työelämän kehittämisstrategia Kansallisen työelämän kehittämisstrategian eli Työelämä hankkeen tavoitteena on kehittää suomalaista työelämää systemaattisesti siten, että se olisi Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää paitsi poliittista tukea myös riittävää resursointia sekä hankkeelle että sen operatiivisille ydintoimijoille (Tekesin Liideri-ohjelma, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi). Sekä hankkeen että ydintoimijoiden määrärahat ja henkilöresurssit on turvattava tulevina vuosina. 4.2 Työsuojelu Työsuojeluviranomainen on avainasemassa työelämän pelisääntöjen noudattamisen valvonnassa ja siten pidentämässä työuria työelämän kaikissa vaiheissa. Sen rahoituksen ja resurssien tulee olla tarpeiden vaatimalla tasolla, eikä niitä pidä käyttää aluehallintovirastojen muuhun toimintaan. Lisäksi työsuojeluviranomaiselle on taattava täysi riippumattomuus kansainvälisten työjärjestön ILOn sopimusten mukaisesti. Työsuojelutarkastajien osaamiseen tulee panostaa työelämän lisääntyvien haasteiden kuten harmaan talouden ja erityisesti työperäisten sairauksien, ammattitautien ja työtapaturmien ennalta ehkäisemiseksi. Työsuojeluviranomaisten on valvonnassaan puututtava heikossa työsuhdeasemassa olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämiseen, joka on ollut puutteellista. Tilaajavastuulakia uudistettaessa on pidettävä huolta, ettei lainmuutoksella vaikeuteta työsuojeluvalvonnan toteuttamista. 4.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestämisvastuu on säilytettävä työnantajilla. Työnantajille maksettava Kela-korvausten rahoitus on syytä edelleen hoitaa työtulovakuutuksen kautta. Työterveyshuollon painopisteitä ovat työkyvyn hallinta ja tukeminen yhdessä ennaltaehkäisevän toiminnan kanssa. Siksi on tarpeen arvioida mahdollista Kelakorvausten painottamista uudella tavalla ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon välillä rahoitusvastuita muuttamatta. Työkyvyn tukeminen työpaikoilla edellyttää kuitenkin työterveyshuoltoon kuuluvan sairaanhoidon pysymistä korvausten piirissä. Työterveyslaitos on merkittävä työelämän tutkija ja työterveyshuollon kouluttaja. Valtionosuusleikkaukset yhdessä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen kanssa ovat johtaneet siihen, että Työterveyslaitoksella on jo 2013 jouduttu irtisanomaan henkilöstöä. Vuosille suunnitellut lisäsupistukset, vuositasolla 2017 yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, vaarantavat Työ-

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys. Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys Tuulia Hakola, rakenneyksikön päällikkö, valtiovarainministeriö Esitelmän sisältö Talouden tila ja ennuste - reaalitalous Julkisen talouden tila ja ennustelaskelmat Hallitusohjelma

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve Talouden tila ja rakennemuutosten tarve - Talouden suunta - Kolme tarvittavaa rakennemuutosta Martti Hetemäki 9.4.2014 Lähde: Tilastokeskus 14.3.2014 Suomen BKT:n kuukausikuvaaja BKT:n v. 2008 oletettu

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot