SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin 2015 2018"

Transkriptio

1 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin

2 Maaliskuu 2014 Lisätiedot: Olli Koski puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin SISÄLTÖ 1 TALOUDEN KUVA JA FINANSSIPOLITIIKAN LINJA Talouden kasvunäkymät ovat heikot Työllisyysnäkymät kääntyneet synkiksi EU lainsäädäntö rajoittaa finanssipolitiikan liikkumatilaa Julkisen talouden sopeuttaminen Työura ja eläkeneuvottelut Kuntarakenneuudistus Aluehallinnon ja valtionhallinnon uudistus VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA Työn verotuksen kiristyminen estettävä Omaisuusverotusta voidaan lisätä Arvonlisäverotuksesta selvitys Makeisveron pohjaa laajennettava Ulkomaisen työntekijän verotus Harmaa talous TYÖVOIMA JA KOULUTUSPOLITIIKKA Työllisyysmäärärahat Ammatillinen koulutus TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS Kansallinen työelämän kehittämisstrategia Työsuojelu Työterveyshuolto ELINKEINO, LIIKENNE JA ASUNTOPOLITIIKKA Liikennepolitiikka Elinkeinotuet ja yritysrahoitus Tutkimus ja innovaatiopolitiikka Valtion omistajapolitiikka Energia ja ilmastopolitiikka Asuntopolitiikka ICT palveluväylä Matkailu SOSIAALIPOLITIIKKA Työttömyysturva Vuorotteluvapaa Sairausvakuutus Asumistuki... 28

4 2 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin TALOUDEN KUVA JA FINANSSIPOLITIIKAN LINJA Finanssipolitiikan asiantuntijaryhmän suositus julkisen talouden sopeuttamisen jaksottamisesta seuraaville kolmelle vuodelle on kannatettava. Talouskasvua ei pidä vuonna 2015 heikentää ylisuurilla veronkorotuksilla ja menonleikkauksilla. Noin kolmen miljardin euron haarukkaan asetuttava sopeutustarve on viisasta toteuttaa Vuonna 2015 on tehtävä sopeutusta vähintään miljardin euron edestä Euroopan unionin taloushallintojärjestelmästä tulevien, Suomen lakiin kirjattujen julkisen talouden vakausvaatimusten mukaisesti. Sopeutuskeinoissa on pidettävä mukana sekä verot että menot, siten että ensin painotetaan veroja ja menosäästöt tehdään tinkimällä tulevasta menojen nousupaineesta. Nousupaineita on vähennettävä tehostamalla kuntien palvelutuotantoa sekä kuntarakenteen että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksilla. Talouspolitiikan prioriteeteiksi on asetettava: 1. Nokian jättämän tuottavuuskuopan täyttäminen lisäämällä kasvua tukevia investointeja 2. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien lieventäminen 3. Julkisen velkaantumisen taittaminen viisaasti ajoitetuilla sopeutustoimenpiteillä Tuottavuuden poikkeuksellisen huono kehitys tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilla joudutaan varautumaan niukan linjan jatkumiseen lähivuosina. Ostovoimaa tukevat veroratkaisut ja muut ratkaisut olisivat tarpeen. 1.1 Talouden kasvunäkymät ovat heikot Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2012 prosentin. Tuotannon pieneneminen jatkui hyvin todennäköisesti myös vuonna Valtiovarainministeriö ennakoi tuotannon supistuneen viime vuonna 1,2 prosenttia. Ongelmat ovat kasaantuneet vientiteollisuuteen, jossa on useita samanaikaisia haasteita, kuten alhainen yleinen tuottavuuskehitys Nokian jälkeen, graafisten papereiden supistuvat markkinat, maailmantalouden kysynnän epävarmuus sekä nousevat välipanos- ja logistiikkakustannukset. Jos oletetaan, että tuotanto olisi jatkanut vuoden 2007 jälkeen kahden prosentin kasvua, tähän mennessä olisi jäänyt saamatta noin 15 prosenttia bruttokansantuotteen kasvua. Kasvukuilu ei ole yhtä suuri, jos kahden prosentin kasvutrendi oletetaan alkavaksi ennen Nokian parhaita vuosia. Siinäkin tapauksessa kasvutilanne on huolestuttava.

5 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin BKT:n määrä, kokonaistuotannon kuukausikuvaaja Suomen BKT:n poikkeuksellisen nopea kasvu oli luonnollisesti paljolti Nokian vetämän elektroniikkateollisuuden ansiota. Se piti yllä nopeaa tuottavuuskehitystä, joka puolestaan mahdollisti kohtuullisen ansiotason nousun heikentämättä yksikkötyökustannuksia. Koska Nokian tuottavuuspanos ei ole palautumassa ainakaan nopeasti, on tosiasiallinen tuotantokuilu pienempi kuin 15 prosenttia. Sen voi arvioida olevan noin kolmen prosentin luokkaa. Tuotantokuilulla tarkoitetaan nykyisen tuotannon erotusta potentiaalisesta tuotannosta, joka vallitsee silloin kun talouden voimavarat ovat täyskäytössä. Yksikkötyökustannukset ovat Nokian ja elektroniikkateollisuuden hiipumisen jälkeen kohonneet selvästi kilpailijamaita nopeammin. Kustannustasoa nostavat myös teollisuuden välituotepanokset, joista työn osuus on noin 40 prosenttia (esim. logistiikka ja ostopalvelut).

6 4 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan kilpailukykyä kuvaava indikaattori Näiden tietojen pohjalta voidaan todeta, että työllisyys ja kasvusopimuksen mukaiset erittäin maltilliset palkankorotukset olivat välttämättömiä Suomen ulkoisen tasapainon parantamiseksi. Näyttää siltä, että elektroniikkateollisuuden hiipumisen aiheuttaman tuottavuusromahduksen jälkeistä sopeutumista voidaan joutua jatkamaan vielä aiemmin ennakoitua kauemmin. Talouspolitiikan kärkihankkeisiin on nostettava talouskasvun potentiaalin kasvattaminen. Nokian jättämä tuottavuuskuoppa pitää täyttää. Tällä hetkellä työn tuottavuuskehitys näyttää synkältä. Työn tuottavuus on supistunut poikkeuksellisesti

7 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Suomen tuottavuuskehitys oli 90-luvun lamaan asti nopeaa perässähiihtäjän edun vuoksi. Sen jälkeen elektroniikkateollisuus nosti Nokian johdolla Suomen tuotta- vuutta suhteessa muuhun Eurooppaan. Nyt nämä molemmat veturit on käytetty. Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, ettei parhaiden ns. Nokia-vuosien tuottavuuskehitykseen päästä jatkossa, vaan Suomen tuottavuuskehitys asettuu muiden Länsi-Euroopan maiden tasolle: noin prosentin trendikasvulle vuositasolla. Hidastuva tuottavuuden kasvu on ollut pääsääntö kehittyneissä talouksissa jo 1970-luvulta alkaen. Toisaalta teknologinen kehitys ja sen hyödyt on historian ku- luessa usein yliarvioitu. Joka tapauksessa myös prosentin tuottavuuskasvun kanssa voidaan tulla toimeen, eikä se olisi länsimaisittain poikkeuksellisen alhainen kasvuluku. Alenevaa tuottavuuskehitystä vastaan on syytä toimia. Tähän asti Suomen hallituksen toimenpiteitä ovat olleet työllisyys- ja kasvusopimuksen solmimisen edesauttaminen sekä yhteisöveron alentaminen. Talouden ja tuottavuuden kasvu vaatisivat edelleen: 1. hyödykemarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun lisäämistä (siellä missä terve kilpailu on mahdollista) 2. talouden yleisen avoimuuden lisäämistä (esim. kansainvälisyys koulutuksessa ja tutkimuksessa, EU:n vapaakaupparatkaisut) 3. tieto-, liikenne- ja energiaverkkojen tavoitteellista kehittämistä 4. omistaja- ja rahoitusmarkkinapolitiikan aktivoimista edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseen 5. verotuksen kehittämistä työllisyyttä ja kasvua tukevaan suuntaan 6. elinkeinorakenteen monipuolistamista aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 1.2 Työllisyysnäkymät kääntyneet synkiksi Talouden alavireinen kehitys viime vuosina alkaa nyt näkyä työttömyydessä selvästi. Varsinkin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mittaama rekisteripohjainen työttömyysaste on noussut hälyttävästi.

8 6 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Tilastokeskuksen työttömyysasteet Samaan aikaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma näyttäisi pahenevan. Työttömiä on aiempaa enemmän, mutta työpaikkojen täyttämiseen tarvittava aika on aiempaa pidempi. Työpaikkojen avoinna olon kesto päivinä Työmarkkinoiden toimivuus näyttäisi heikentyneen perinteisellä Beveridgekäyrällä mitaten. Kun käyrä siirtyy kauemmaksi origosta, on yhtä aikaa enemmän avoimia työpaikkoja ja enemmän työttömiä.

9 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma johtuu siitä, että syntyvät uudet työpaikat ovat eri toimialoilla ja eri alueilla kuin ne työpaikat, jotka ovat viime vuosina hävinneet. Ongelman ratkaisemiseksi on keskityttävä seuraaviin osa-alueisiin: 1. Tarvitaan voimavaroja ja tehokkuutta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja koulutukseen. Lisäleikkauksista on pidättäydyttävä. 2. Kaupunkiseutujen asunto-ongelmat täytyy ratkaista. On kaavoitettava lisää maata asuinkäyttöön. 3. Liikenneyhteyksien parantaminen on tarpeen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. 1.3 EU-lainsäädäntö rajoittaa finanssipolitiikan liikkumatilaa EU-lainsäädäntö asettaa julkiselle taloudelle kolme sitovaa numeerista rajoitetta: 1. Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). 2. Julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia BKT:sta. 3. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä ei saa merkittävästi poiketa keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka on 0,5 prosenttia BKT:sta. Kolmen prosentin alijäämäraja ja 60 prosentin velkaraja tulevat suoraan EU:n perustamissopimuksesta. Keskipitkän aikavälin tavoite perustuu vuoden 2011 fi-

10 8 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin nanssipoliittiseen sopimukseen (Fiscal compact), joka tuli voimaan Tavoite on kirjattu Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Näiden rajoitteiden rikkominen voi käynnistää menettelyt, joissa edellytetään korjaavia toimia. Menettelyt voivat edetä sanktioihin asti. Suomen kohdalla on riski- nä, että ilman lisätoimenpiteitä sekä julkinen velka että rakenteellinen alijäämä ylittävät viitearvot lähivuosina. Taulukko 1. Valtiovarainministeriön arvio talouskehityksestä ilman uusia päätöksiä: rakenteellinen alijäämä ja julkinen velka ylittävät raja-arvot lähivuosina. Raja-arvo Julkisyhteisöjen rahoitusasema % BKT:sta 3,0 2,2 2,6 2,5 2 1,7 1,4 1,3 Keskipitkän aikavälin tavoite MTO: julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusasema, % BKT:stä 0,5:n mer- kittävä alitus 1,2 0,9 1,1 1,1 1,3 1,4 1,4 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 60 53, ,6 62,9 63,8 64,6 Valtion velka, % BKT:sta 43,6 46,6 49,3 50,7 51, ,4 Syksyllä 2013 Euroopan komissio arvioi, että on olemassa riski, että Suomi poikkeaa merkittävästi keskipitkän aikavälin tavoitteeseen vievältä polulta vuonna Suomi joutuu arvioinnin kohteeksi seuraavan kerran keväällä Julkisen talouden sopeuttaminen Ilman uusia sopeutustoimia julkinen talous on jäämässä pysyvästi alijäämäiseksi ja julkinen velka jatkaa nousuaan. Silloin Suomi ei saavuttaisi EU-sitoumuksiaan, minkä seurauksena EU voisi edellyttää Suomelta korjaavia toimia. Koko julkisen talouden alijäämien taustalla on erityisesti valtiontalouden heikko tila. Kunnat ovat lievästi alijäämäisiä, kun taas sosiaaliturvarahastot (kuten eläkerahastot) ovat ylijäämäisiä lähivuosia. Tätä taustaa vasten valtiontalouden lisäsopeutustoimille on ilmeinen tarve. Finanssipolitiikan asiantuntijaryhmä arvioi helmikuussa 2014, että kolmen miljar- din suuruinen valtiontalouden sopeutus riittää taittamaan valtion velkasuhteen ja supistamaan valtiontalouden alijäämän noin prosenttiin suhteessa BKT:hen. Liian nopea sopeutus jarruttaisi taloudellista kasvua lyhyellä aikavälillä. Siksi asiantuntijaryhmä ehdottaa, että valtiontalouden sopeutustoimet jaksotettaisiin vuo- sille siten, että sopeutuksen määrä olisi jokaisena vuonna yksi miljardi. Jaksotettu sopeutus vuosina hidastaisi BKT:n kasvua joitain prosentin kymmenyksiä vuodessa. Toisaalta julkisyhteisöjen velkasuhde kääntyisi laskuun vuonna 2017 ja julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema kääntyisi lievästi ylijäämäiseksi jo vuonna Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että päätökset lisäsopeutuksesta tehtäisiin kevään 2014 kehysriihessä. Niitä koskevat lakiesitykset käsiteltäisiin tällä eduskuntakaudella myös vuoden 2015 jälkeen voimaan tulevan sopeutuksen osalta.

11 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Kuntarakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti on pyritty viemään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) rakenneuudistusta. Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistus etenee, on välttämätöntä saada aikaan järkevä soteuudistus, jossa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on riittävän suurilla toimi- joilla. Tavoitteena tulisi olla sekä vertikaalinen että horisontaalinen integraatio eri organisaatioiden kesken. Erikoissairaanhoidossa tuottavimman ja tuottamatto- Asiantuntijaryhmä perustaa ehdotuksensa olettamukseen, että lähivuosien keskimääräinen talouskasvu olisi noin 1,5 prosenttia vuodessa. Olettamus on nykyisissä olosuhteissa realistinen, mutta on toki mahdollista, että talous kasvaa nopeammin ja sopeutustarve jäisi vähäisemmäksi. Siksikin on hyvä aikatauluttaa toimenpiteet kolmelle vuodelle. Silloin osa päätetystä sopeutuksesta voidaan perua seuraavalla hallituskaudella, jos julkisen talouden tila kehittyy ennakoitua paremmaksi. Lisäksi asiantuntijatyöryhmän arvioi, että velkasuhde alkaisi laskea melko nopeasti vuodesta 2017 eteenpäin (enimmillään lähes prosenttiyksikön vuodessa), ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä muuttuisi ylijäämäksi jo Molemmat tavoitteet ylittäisivät Suomen EU-velvoitteet. Näin ollen kolmen miljardin euron sopeutus jaksotettuna kolmelle vuodelle ei ole mikään sopeutuksen ehdoton vähimmäismäärä, ja sen aikataulutuksessa olisi siten hieman varaa joustaa. Sikäli kun menosopeutukseen lähdetään, tulisi kuntien talouden välittömästä kiristämisestä pidättäytyä. Kuntasektorilla on käynnissä merkittäviä kehittämishankkeita: kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä tuloksellisuusohjelma, joiden tuloksena kuntatalouden tasapainon tulisi parantua. 1.5 Työura- ja eläkeneuvottelut Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ratkaisun vuonna 2017 voimaan tulevasta so- siaalisesti ja taloudellisesti kestävästä eläkeuudistuksesta ensi syksyyn mennessä. Uudistusta koskeva hallituksen esitys valmistellaan kolmikantaisesti ja annetaan vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle. 1.6 Kuntarakenneuudistus Kuntarakenneuudistus on välttämätön yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi koko maassa. Väestön ikääntyessä tämä tavoite karkaa, jos uudistusta ei saada vihdoin liikkeelle. Metropolihallintomallia voisi laajentaa suuremmille kaupunkiseuduille, joissa uudistuksen vastustus on voimakkainta. Näin saataisiin vauhtia tärkeisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeisiin, jotka edistäisivät talouskasvua ja työllisyyttä. Kuntarakenneuudistus on saatettava valmiiksi niin, että lopputuloksena ovat nykyistä isommat palvelujen järjestäjätahot. Palvelujen järjestäjiksi ja tuottajiksi tarvitaan mahdollisimman vahvat peruskunnat. Yhtenäisestä työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva peruskunta luo hyvät edel- lytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä. Riittävä väestöpohja takaa vahvan kunnan, joka mahdollistaa myös kuntien työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja ammattimaisen johtamisen sekä tarkoituksenmukaisen kuntien oman palvelutuotannon.

12 10 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin mimman keskussairaalan välinen tuottavuusero vuonna 2012 oli 31 prosenttia. Toimintoja tehostamalla on mahdollista saada merkittävästi lisävoimavaroja terveydenhuoltoon. Kunta- ja sote-uudistuksissa henkilöstön asema on turvattava hallitusohjelman edellyttämällä tavalla nykyisellä tasollaan. Luonnollinen poistuma kunta-alalla mahdollistaa nykyiselläänkin työtehtävien ja organisaatioiden uudistamisen, sikäli kun se on tarpeellista. 1.7 Aluehallinnon ja valtionhallinnon uudistus Kuntatalouden järkevää hallintaa on parannettava kuntatalouden ohjausjärjestelmällä. Kuntatalouden ohjausjärjestelmän on toteutettava ns. rahoitusperiaatetta, jonka mukaan valtion on selvitettävä kaikkien nykyisten ja mahdollisten uusien kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoitusmahdollisuudet. Kaikkiin uusiin tehtä- viin ja velvoitteisiin on liitettävä selvitys ja päätökset keinoista, joilla ko. tehtävät rahoitetaan. Kunnille ei pidä säätää uusia tehtäviä ilman tarvittavaa rahoitusta. Vaikka edellisestä aluehallinnon uudistuksesta on vasta vähän aikaa, on valtion aluehallintoa edelleen tarpeen koota yhteen. SAK:lle on tärkeää, että työvoimapalettä kansainvälisen työ- velut ja työsuojeluviranomaisen toiminta järjestetään niin, järjestö ILOn sopimuksen edellyttämä riippumattomuus säilyy eikä työsuojeluvi- ranomaiselle anneta muita tehtäviä kuin ILOn sopimuksessa on määritelty. Lisäksi palvelujen on oltava kansalaisten helposti saavutettavissa. Hallinnon uudistus on toteutettava eläkejärjestelyin ja muuten irtisanomisia välttämällä. Myös valtionhallinnon uudistamisessa on turvattava henkilöstön asema. Ministeriöiden toimintamäärärahoihin ei pidä tehdä summittaisia leikkauksia. Määrärahat on mitoitettava henkilöstötarpeen mukaan. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusoh- jelmalle on annettava edellytykset onnistua. Henkilöstömuutoksissa on noudatettava valtion muutosturvaohjeistusta, joka on linjattu valtioneuvoston periaatepäätöksessä 2012 sekä valtiovarainministeriön ohjeissa 2013.

13 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA Hallitusohjelmaan sisältyvät vaalikauden veromuutokset on lähes kokonaan toteutettu. Verotuksessa voi kuitenkin vielä tulla suuriakin lainsäädäntöhankkeita, jos hallitus päättää toteuttaa julkisuudessa esillä olleen kolmen miljardin säästösuunnitelman ja päätökset tehdään jo kuluvana vuonna, vaikka muutokset toteutuisivat vasta seuraavalla vaalikaudella. Taulukossa 1 on esitetty hallituksen tekemiä määräaikaisia veropäätöksiä, joiden voimassaolo päättyy ensi vuonna. SAK:n mielestä valtion tuloveroasteikon sekä perintö- ja lahjaveroasteikon väliaikaiset ylimmät tuloluokat pitää muuttaa pysyviksi. Taulukko 1. Hallituksen määräaikaisia veropäätöksiä (päättyvät vuonna 2015) Toimenpide Pankkivero Sijoitustoiminnan verohuojennus (ns. bisnesenkelivähennys) Valtion tuloveroasteikon väliaikainen ylin tuloluokka Asuntolainan korkovähennystä supistetaan 5 % yksikköä Perintö ja lahjaveroasteikon väliaikainen ylin luokka Voimassa (tai kun direktiivi voimaan) Verotuottoarvio, milj. /v milj. euroa, josta osa palautuu 5 20 vuodessa Työn verotuksen kiristyminen estettävä Taulukossa 2 on listattu SAK:n veroehdotuksia kehyskaudelle SAK lähtee siitä, että vuonna 2015 ansiotuloverotuksessa tehdään inflaatio- ja ansiotasotarkistukset pieni- ja keskipalkkaisille. Lisäksi SAK esittää, että palkansaajamaksujen nousu kompensoidaan. Asuntolainojen korkojen vähennysprosenttia on pienennetty ja tullaan edelleen pienentämään siten, että vuoden 2015 verotuksessa enää 70 prosenttia asuntolainan korkomenoista on vähennyskelpoisia. Asuntolainojen korkovähennysoikeus on ollut yksi suurimmista omistusasumisen verotuista. Korkovähennystä pienentämällä voidaan lähentää omistusasumisen ja vuokra-asumisen verokohtelua. Alhaisilla asuntolainan koroilla korkovähennysprosentin pienentämisen vaikutus korkomenoihin on pieni. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä esitti, että pitkällä aikavälillä asuntolainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan kokonaan. Tämä

14 12 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa, koska asuntolainojen korkovähennys kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin. Hallitus on asettanut erillisen ministerityöryhmän valmistelemaan esityksen elinkeinotukien ja ympäristölle haitallisten tukien uudistamisesta sekä uudelleenkohdentamisesta kehysriiheen mennessä. Tässä työssä on huomioitava, että teollisuudelle on tarjottava tasavertainen kilpailuympäristö globaalissa taloudessa. Kansainvälinen kilpailu tarkoittaa sitä, että Suomi ei voi verottaa siirtymäaltista tuotantoa ratkaisevasti enemmän kuin kilpailijamme. Teollisuuden sähköverotukseen ei siis voida kohdistaa korotuksia. On myös selvitettävä, kärsivätkö sähköintensiiviset palvelualat (mm. hiihtokeskukset ja huvipuistot) kansainvälisessä kilpailussa siitä, että ne ovat korkean sähköveron piirissä Suomessa. Matkailun kehittämiseksi sähköintensiivisten palveluiden alempaa sähköveroa on harkittava. Ympäristölle haitallisissa tuissa on mukana myös ehdotus työmatkakuluvähennyksen puolittamisesta. Työmatkavähennys asunnon ja työpaikan välisistä matkoista on 600 euroa ylittävältä osalta enintään 7000 euroa. Vuonna 2012 matkakuluja vähennettiin verotuksessa yhteensä 1,5 miljardia euroa. Vähennys tehdään tuloista, joten vähennyksestä saatava hyöty riippuu henkilön rajaveroasteesta. SAK on vaatinut matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden pienentämistä sekä matkakuluvähennyksen muuttamista verosta tehtäväksi vähennykseksi. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut on voitava vähentää verotuksessa. Työmatkakuluvähennyksellä helpotetaan työvoiman alueellista liikkuvuutta. SAK kannattaa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja työmatkaliikenteessä. Työmatkat olisi hyvä tehdä julkisilla kulkuvälineillä. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, esimerkiksi jos liikenneyhteyksiä ei ole tai jos henkilön pitää kuljettaa mukanaan painavia työtarvikkeita. Kestävän liikkumisen muotoja voidaan muuttaa houkuttelevammiksi vaihtoehdoiksi taloudellisilla ohjauskeinoilla. Esimerkiksi Kaliforniassa ilmaisia pysäköintipaikkoja tarjoavat työnantajat velvoitetaan tarjoamaan pysäköinnin arvoa vastaava käteishyvitys (palkan korotus) niille työntekijöille, jotka eivät käytä pysäköintietua. Ruotsissa työnantajan ilmaiseksi tarjoama pysäköintipaikka on veronalainen pysäköintietu. Veroa maksetaan käytön mukaan. Verosta on vapautettu ne työntekijät, jotka käyttävät autoa työtarkoituksiin vähintään 160 päivää ja joilla kertyy työajoa vähintään 3000 kilometriä vuodessa.

15 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin Taulukko 2. SAK:n ehdotuksia verotoimenpiteiksi Toimenpide Ansiotuloverotuksessa tehdään 2015 alkaen inflaatio ja ansiotasotarkistus (1,5 % vuonna 2015) Palkansaajamaksujen nousu kompensoidaan Asuntolainan korkovähennyksen supistamista jatketaan vuosi Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään Listaamattomien yritysten huojennetun verotuksen rajaa ja tuottoprosenttia alennetaan Yritysten sukupolvenvaihdoshuojennus poistetaan perintöverotuksessa Kiinteistöveropohjaa laajennetaan maa ja metsätalousmaahan. Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja tarkistetaan. Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta. Makeisveron pohjaa laajennetaan Verotuottoarvio, milj. /v Omaisuusverotusta voidaan lisätä Yhteisöveroprosentin alennusta 20 prosenttiin rahoitettiin osittain osinkoverotusta korottamalla. Pääomatuloverotuksen progressiivisuutta tulee edelleen lisätä. Listaamattomien yhtiöiden huojennetun verotuksen rajaa ( euroa) ja tuottoprosenttia (8 %) pitää alentaa. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan edistää puun myyntiä ja saada lisää verotuloja kunnille. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverotuksen osalta selvitetään maapohjan erottamista omaksi kokonaisuudeksi. Kaivostoiminnassa verojen ja maksujen pitää olla matalia malminetsintävaiheessa. Mahdolliset kaivosverot pitää suunnata vain kannattavaan kaivostoimintaan. Suomessa nykyisen maanomistajakorvauksen painopistettä pitää siirtää entistä enemmän kaivostoimintavaiheeseen. Samalla kaivostoimintavaiheen korvaukseen voidaan palauttaa valtiolle maksettava osuus. 2.3 Arvonlisäverotuksesta selvitys Talousteoriassa kulutusta pidetään työpanosta sopivampana verokohteena. Arvonlisävero on kulutusveroista merkittävin (noin 17 mrd. euroa). Työn verotuksesta poiketen arvonlisävero kohdistuu tuontiin, mutta ei rasita vientiä. Kulutus-

16 14 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin veroilla voidaan hillitä liiallista kulutusta ja siihen liittyviä haittoja. Toisaalta kulutusverojen korotuksista aiheutuu kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Niitä lievennetään indeksisidonnaisilla tulonsiirroilla, jotka kasvavat automaattisesti kulutusverojen noustessa. Pienipalkkaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole indeksisuojan piirissä, joten heidän asemansa turvaamiseksi olisi myös tuloverotusta kevennettävä pienituloisessa päässä. Arvonlisäverojärjestelmässä on nykyisellään erilaisia poikkeuksia: useita alennettuja verokantoja ja arvonlisäverolain soveltamiseen liittyviä eroja EU-maissa. Lyhyellä aikavälillä arvonlisäverotukseen ei pidä tehdä korotuksia, koska se heikentäisi joidenkin toimialojen toimintaedellytyksiä kohtuuttomasti ja olisi tulonjaon kannalta ongelmallista, varsinkin ilman asianmukaista tuloverotuksen alentamista. Toisaalta pitkällä aikavälillä voisi olla perusteltua yhtenäistää arvonlisäverotusta ja käytäntöjä EU-maissa. Tällöin tuloverotusta olisi kevennettävä pienipalkkaisten osalta, jotta kulutusverotuksen regressiivisyyttä kompensoitaisiin. Arvonlisäverotuksen vaikutuksista työllisyyteen, tulonjakoon ja elinkeinopolitiikkaan pitäisi tehdä laajapohjainen selvitys tällä vaalikaudella, jotta tietämys arvonlisäverotuksen kaikista vaikutuksista olisi muun muassa tulevien hallitusohjelmaneuvottelijoiden käytössä. Vasta kun vaikutusarviot ovat käytettävistä, on mahdollista ottaa täsmällisesti kantaa siihen, minkälaisella arvonlisäverotuksella on niin työllisyyden ja tulonjaon kuin elinkeinojen toimintaedellytystenkin kannalta tarkoituksenmukaista edetä. 2.4 Makeisveron pohjaa laajennettava Nykyinen makeisvero ei ole kilpailuneutraali. Vero kohtelee eri tavoin tuotteita, jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Yritykset ovat kehittäneet makeisten kaltaisia, mutta veron ulkopuolelle jääviä tuotteita, kuten keksejä. Tästä syystä makeisveron pohjaa pitää laajentaa kekseihin, kakkuihin, hilloihin ja muroihin viimeistään, kun valmisteverotuksen uusi tietojärjestelmä on valmis 2.5 Ulkomaisen työntekijän verotus Verosopimuksia tulkittaessa on viime vuosina yleistynyt taloudellisen työnantajan käsite. Se on ollut tarpeen työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden vuoksi. Käsite perustuu OECD:n malliverosopimukseen. Se merkitsee, että työnantajan katsotaan olevan työskentelyvaltiosta, jolloin ulkomaalaista työntekijää on mahdollista verottaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen työskentelyvaltiossa. Selvitetään, olisiko taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotolla vaikutusta verotuloihin Suomessa. 2.6 Harmaa talous Harmaa talouden ja talousrikollisuuden kuudennella torjuntaohjelmalla, joka kattaa vuodet , tavoiteltiin miljoonan verohyötyä. Nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan tavoitetta ei tulla saavuttamaan, vaikka lähes kaikki torjuntaohjelmassa mainitut toimenpiteet ovat joko valmistuneet tai valmistumassa. Ilmeisenä syynä tähän ovat hankkeiden valmistelutapaa koskevat näkemyserot maan hallituksessa ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Siksi esimerkiksi kolmikan-

17 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin taisesti valmisteltu tilaajavastuun uudistustyö ei tuottanut luvattua kokonaisuudistusta. Samasta syystä myös pääomatulojen verovalvontaa koskeva hallintarekisterin viranomaisuusjulkisuus jäänee toteuttamatta. SAK pitää tärkeänä, että myös seitsemäs harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma on koko vaalikauden mittainen. Mutta jotta kuudennen torjuntaohjelman ongelmat voitaisiin välttää, kullekin ohjelman tulevalle hankkeelle on asetettava fiskaaliset tavoitteet siten, että verovuotoja voidaan olennaisesti pienentää. Tavoitteet on täsmennettävä myös valtiontalouden kehyksiin Se, mille tasolle verovuotojen tukkimista koskevat tavoitteet asetetaan, on selvennettävä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla käytävässä kansalaiskeskustelussa ja sisällytettävä vuonna 2015 aloittavan hallituksen ohjelmaan. SAK:n mielestä tavoite ei voi olla ainakaan pienempi kuin Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa.

18 16 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Työllisyysmäärärahat Työttömyys kasvoi koko vuoden 2013, ja työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin kuukausittain. Huolestuttavaa on ollut työttömyyden pitkittyminen, joka on näkynyt sekä työttömyysjaksojen pidentymisenä että pitkäaikaistyöttömien ennätyksellisen korkeana määränä. Pitkäaikaistyöttömiä on jo lähes Lisäksi maahanmuuttajien työttömyysaste on noussut yli 28 prosenttiin. Näillä työttömyysluvuilla hallituksen tavoitteiden viiden prosentin työttömyysasteesta ja maahanmuuttajien työttömyyden puolittamisesta tulee näkyä myös työllisyysmäärärahojen nostamisena ja työvoimapalveluihin panostamisena. Työttömien kasvaneesta määrästä johtuen aktivointiaste on laskenut 26,8 prosenttiin, joka on kaukana 30 prosentin tavoitteesta. Aktiivitoimenpiteisiin osallistuneiden kokonaismäärä ei ole lisääntynyt riittävästi, vaikka työttömänä olleiden määrät ovat merkittävästi kasvaneet. Työvoimahallinnon riittävästä resursoinnista on huolehdittava. TE-hallinnon palveluissa tulee kiinnittää huomiota koulutus- ja uranvaihtopalveluihin, sillä erityisesti aikuisten tarve näille palveluille on nykytilanteessa suuri. Myös ammatinvalintapsykologi- ja koulutustietopalveluiden tarjonnasta täytyy huolehtia. Nuorisotakuun mukaisia toimia on edelleen tehostettava ja jatkokehitettävä nuorten työllisyyden parantamiseksi. Nuoret ovat moninainen joukko, joten takuun mukaisten toimien on oltava monipuolisia. SAK painottaa nuorisotakuun rahoituksen tärkeyttä muun muassa TE-palvelujen, koulutuksen, kuntoutuksen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön lisäämisen ja turvaamisen näkökulmasta. Nuorisotakuuseen varattu vuosittainen 60 miljoonan euron määräraha ei kata kaikkia näitä toimia. Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa on hyödynnettävä ns. kuntakokeilusta saadut kokemukset. Moniammatillinen yhteistyö tulee painottumaan myös työvoiman palvelukeskusten laajentamisessa koko maahan. Samaan aikaan on kuitenkin panostettava TE-toimistojen kaikille työttömille annettavien palvelujen parantamiseen. SAK:n näkemyksen mukaan määrärahoja tulee suunnata TE-toimistojen henkilöstöresursseihin työttömien henkilökohtaisen palvelun turvaamiseksi sekä työllistymissuunnitelmien laadun kehittämiseksi. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys näyttää kasvavan nopeasti. Ulkomaalaisten työttömien määrä on vuoden aikana lisääntynyt henkilöllä. Samanaikaisesti yrityksien mahdollisuuksia hankkia työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta on eräillä ELY-alueilla helpotettu saatavuusharkinnan ehtoja lieventämällä. TE-hallinnon ja yritysten välisessä yhteistyössä tehtäviin yhteishankinta- ja rekrytointikoulutuksiin tulee panostaa. Sillä voidaan parhaiten pureutua niin sanottuun osaamisvajeongelmaan, jossa paikat jäävät täyttymättä työttömien työnhakijoiden osaamisesta johtuvien kynnysten vuoksi. Tätä on käytetty perusteluna muun muassa saatavuusharkintakeskustelussa, kun halutaan hakea EU/ETA-alueen ulkopuolelta työntekijöitä, vaikka samanaikaisesti alalle töihin hakeutuvia on työttö-

19 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin mänä. Yhteishankintakoulutukset soveltuvat myös opiskelijoille, sillä koulutuksilla luodaan konkreettisia mahdollisuutta työllistyä. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen on suunnattu lisärahoitusta, mutta toimet eivät ole riittäviä. Maahanmuuttajien työllistämisnäkökulma on nostettava vahvemmin palveluiden tavoitteeksi. Vain harva maahanmuuttaja osallistuu tällä hetkellä ammatilliseen työvoimakoulutukseen tai saa tukityöpaikan. Uuden kotouttamisen osaamiskeskuksen toimintaa tulee suunnata ja tukea nimenomaan maahanmuuttajien työllistämisen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvaa käsitellyssä raportissa (TEM 34/2013) kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että TE-hallinnon muutosturvaasiantuntijoista vain osa pystyy keskittymään yksinomaan muutosturvaan. Alueellisesti muutosturva-asiantuntijoiden toimintamahdollisuuksissa näyttää olevan eroja. Keskeistä on turvata alueellisesti riittävät resurssit, joilla voidaan tarjota työntekijöille ja yrityksille yhtäläiset TE-hallinnon laadukkaat muutosturvapalvelut irtisanomistilanteissa. 3.2 Ammatillinen koulutus Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa tehtiin linjaukset toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisesta uudistamisesta ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan 195 miljoonan euron säästöjä. Ohjelmassa linjattiin myös, että toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta. Tällä tavoitellaan 65 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen. Lisäksi vapaan sivistystyön rahoitusta esitettiin vähennettäväksi 15 miljoonalla eurolla. Rakenteelliset uudistukset sekä jo aiemmin kuluvalla hallituskaudella tehdyt säästöt ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön muodostavat erittäin suuren haasteen koko koulutusjärjestelmälle. SAK on huolissaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien kyvystä toteuttaa koulutustehtäväänsä leikkausten jälkeen. SAK pitää erittäin tärkeänä sitä, että rakenteellisia uudistuksia ja säästöjä tarkastellaan kokonaisuutena ja niiden kokonaisvaikutukset arvioidaan koulutuksenjärjestäjäkohtaisesti, jotta ei-toivotuilta kerrannaisvaikutuksilta vältyttäisiin. SAK:n mielestä vaikeassa rakennemuutos- ja suhdannetilanteessa tulisi varautua siihen, että aikuisväestön tarve uudelleen kouluttautumiselle kasvaa. Aikuisten oppisopimuspaikkoja tulisi lisätä tulevalla kehyskaudella. Uusiin ammatillisen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen lisäsäästöihin ei pidä ryhtyä.

20 18 SAK:n tavoitteet valtiontalouden kehyksiin TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS 4.1 Kansallinen työelämän kehittämisstrategia Kansallisen työelämän kehittämisstrategian eli Työelämä hankkeen tavoitteena on kehittää suomalaista työelämää systemaattisesti siten, että se olisi Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää paitsi poliittista tukea myös riittävää resursointia sekä hankkeelle että sen operatiivisille ydintoimijoille (Tekesin Liideri-ohjelma, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi). Sekä hankkeen että ydintoimijoiden määrärahat ja henkilöresurssit on turvattava tulevina vuosina. 4.2 Työsuojelu Työsuojeluviranomainen on avainasemassa työelämän pelisääntöjen noudattamisen valvonnassa ja siten pidentämässä työuria työelämän kaikissa vaiheissa. Sen rahoituksen ja resurssien tulee olla tarpeiden vaatimalla tasolla, eikä niitä pidä käyttää aluehallintovirastojen muuhun toimintaan. Lisäksi työsuojeluviranomaiselle on taattava täysi riippumattomuus kansainvälisten työjärjestön ILOn sopimusten mukaisesti. Työsuojelutarkastajien osaamiseen tulee panostaa työelämän lisääntyvien haasteiden kuten harmaan talouden ja erityisesti työperäisten sairauksien, ammattitautien ja työtapaturmien ennalta ehkäisemiseksi. Työsuojeluviranomaisten on valvonnassaan puututtava heikossa työsuhdeasemassa olevien työntekijöiden työterveyshuollon järjestämiseen, joka on ollut puutteellista. Tilaajavastuulakia uudistettaessa on pidettävä huolta, ettei lainmuutoksella vaikeuteta työsuojeluvalvonnan toteuttamista. 4.3 Työterveyshuolto Työterveyshuollon järjestämisvastuu on säilytettävä työnantajilla. Työnantajille maksettava Kela-korvausten rahoitus on syytä edelleen hoitaa työtulovakuutuksen kautta. Työterveyshuollon painopisteitä ovat työkyvyn hallinta ja tukeminen yhdessä ennaltaehkäisevän toiminnan kanssa. Siksi on tarpeen arvioida mahdollista Kelakorvausten painottamista uudella tavalla ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon välillä rahoitusvastuita muuttamatta. Työkyvyn tukeminen työpaikoilla edellyttää kuitenkin työterveyshuoltoon kuuluvan sairaanhoidon pysymistä korvausten piirissä. Työterveyslaitos on merkittävä työelämän tutkija ja työterveyshuollon kouluttaja. Valtionosuusleikkaukset yhdessä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksen kanssa ovat johtaneet siihen, että Työterveyslaitoksella on jo 2013 jouduttu irtisanomaan henkilöstöä. Vuosille suunnitellut lisäsupistukset, vuositasolla 2017 yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, vaarantavat Työ-

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen 28.8.2014/Martti 8 2014/M Ht Hetemäki Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta, arvio vuosisitten) sitten) poisto: 1. Kuntatalous tasapainottuu 1,0 % yks. 2.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Maakuntien puheenjohtajien ja maakuntajohtajien yhteiskokous 11.4.2012 Kehysratkaisu ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Hallituksen sopeutustoimet 22.3.2012 Veronkorotuksia toteutetaan 1,5

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Lähivuosien haasteita Hannu Sulin Helsinki 11.12.2012 Sisällys Valtiontalous Kuntatalous Korjauskeinot Kunta- ja palvelurakenne Yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lähtökohdat ja ratkaisut 13.11.2013 Mikko Spolander Finanssineuvos, Vakausyksikön päällikkö Talouden näkymät ovat haastavat Miten ratkaistaan talouden suhdanneongelma,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot