voimavara Moniammatillisuudesta sosiaalialan riippumaton ammattilehti Päivähoitoa yöllä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "voimavara Moniammatillisuudesta sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi Päivähoitoa yöllä?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Tiina Elovaara, Tampere Kirsi Laitinen: Vanhuksille apua yli sektorirajojen Päivähoitoa yöllä? Miksi ylivelkaantuneet menettelevät tyhmästi? Sanoista tekoihin lastensuojelun laitoshuollon vaikuttavuuden arvioinnissa Riitta Särkelä: Järjestöjä tarvitaan oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Mitä VERKossa mieltä Sata-komitean Äänestä vuoden työn valopilkkua! tuloksista? Moniammatillisuudesta voimavara

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen piirros Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN-L ISSN pääkirjoitus sata-komitea sai paljon aikaan Elli Aaltonen 4 6 ajankohtaiset vanhustyö, osallisuus luottamushenkilö vastaa napsittua 7 sosiaalialan muutoksia kärkiteema Moniammatillisuuden sijasta pitäisi puhua moniasiantuntijuudesta. Ammatteihin juuttuminen hankaloittaa eri osaajien yhteistyötä. Moniammatillisuutta ravistelevat emeritus tutkimusprofessori Matti Rimpelä ja kehittämispäällikkö Katariina Pärnä näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta teemapäiviä ja tapahtumia 19 tuomisia ja viemisiä Kuolassa ja Inarissa on perustettu kohtaamispaikkoja syrjään jääneille kuntalaisille Seija Laukkanen reportaasi Ensikoti auttaa vanhemmuuden alkuun Mia Sivula asiantuntija-artikkeli Miksi ylivelkaantuneet menettelevät tyhmästi? Heikki Hiilamo asiantuntija-artikkeli Miksi lastensuojelun laitoshuollon vaikuttavuuden arvioinnissa ei päästä puhetta pidemmälle? Juha-Matti Rautiainen juristin nurkkaus pitääkö päivähoitoa järjestää yöllä? Tapio Räty oma ura 1 10 Erja Saarinen Yksilösuorittamisen aika on ohi Työntekijät oppivat nopeasti, organisaatiot hitaasti Moniammatillisuus toimii ehkäisevässä työssä piirros: iheikki Pälviä 2 sosiaalitieto 1I10

3 Elli Aaltonen ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto Sata-komitean jäsen Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Huonoiten onnistuttiin perusturvan korottamisessa sekä toimeentulotukijärjestelmän yksinkertaistamisessa ja yhdenmukaistamisessa. seuraavassa numerossa 2 10 Kärki I Eroperhetyö Briitta Koskiaho: Vanhoille ihmisille itsenäistä elämää ja omaa vastuuta vanhuspolitiikkaa muualta Euroopasta Jorma Sipilä: Sosiaalipolitiikka investointina Pääkirjoitus 19. tammikuuta 2010 Sata-komitea sai paljon aikaan Kun sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea aloitti työnsä 2006, odotukset olivat suuret. Sosiaaliturvan monisäikeistä lainsäädäntöä tuli yksinkertaistaa, rakenteita uudistaa ja sosiaaliturvan aukkoja täyttää. Erityisesti odotettiin köyhyyden ja toimeentulotuen tarpeen vähentämistä ja perusturvan tason parantamista. Komitea luovutti työnsä joulun alla. Sen tekemät yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan parantamiseksi on paljon. Esitykset maksavat lähes 650 miljoonaa euroa, joka sekin on paljon. Silti komitean työn tuloksia on kritisoitu ankarasti. Miksi? Olivatko noususuhdanteessa työlle ladatut odotukset niin huimat, että laskusuhdanteessa niitä oli mahdoton täyttää? Vai oliko komitean työtapa vieras? Komitean ehdotuksiahan toteutettiin pitkin työskentelyaikaa. Työn loppuvaiheessa odotettiin suurta pamausta ja kun sitä ei tullutkaan, aikaansaannokset tuntuivat riittämättömiltä. Sata-komiteassa mukana olleena on subjektiivista sanoa seuraavaa, mutta sanonpa kuitenkin: vaikka tavoitteista jouduttiin tinkimään, lopputulos on askel eteenpäin sosiaaliturvan parantamisessa. Huonoiten onnistuttiin perusturvan korottamisessa sekä toimeentulotukijärjestelmän yksinkertaistamisessa ja yhdenmukaistamisessa. Ensisijaisia tukia olisi ollut tarpeen korottaa, mutta osa komitean jäsenistä arvioi, että se tapahtuisi ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kustannuksella eikä sitä siksi hyväksynyt. Komitea toteaa kuitenkin yksimielisesti ensimmäisessä ehdotuksessaan, että vähimmäismääräisiin päivärahoihin on jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi perusteltua tehdä myös reaalitason korotus. Tämä on selkeä esitys hallitukselle. Lisäksi komitea ehdottaa, että perusturvan taso arvioitaisiin lakisääteisesti määräajoin. Kukin hallitus joutuisi arvioimaan perusturvan tason suhteessa ansioturvaan ja yleiseen tulotasoon. Vaikka perusturvaa ei onnistuttu välittömästi korottamaan, monet muut komitean esitykset parantavat sitä välillisesti: työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen, työttömyysturvan aktivointilisän korottaminen, asumistuen yksinkertaistaminen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen sekä takuueläke. Toteutuessaan nämä ehdotukset helpottavat perusturvan varassa elävien taloudellista tilannetta, vaikka eivät niin yksiselitteisesti ja nopeasti kuin välitön ensisijaisten etuuksien korotus olisi tehnyt. Toimeentulotuen siirto kunnilta Kansaneläkelaitokselle epäonnistui, koska komitean jäsenet eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Viesti hallitukselle on kuitenkin selvä: komitean enemmistö näki siirron järkeväksi. Se poistaisi toimeentulotuen alikäytön, yhdenmukaistaisi tuen myöntämiskäytännöt ja vähentäisi kansalaisten luukuttamista. Eräänlaisena perusturvan voittona näen komitean yksimielisen esityksen omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan hoidettavaksi. Se toteutettaisiin ehdotuksen mukaan niin, että uudessa hoitotuessa olisi erillinen hoito-osa ja omaishoito-osa. Lisäksi komitea esitti arvioitavaksi omaishoidon tuen palkkion verovähennystä. Ehdotus ei ota kantaa palkkioiden tasoon. Komiteatyöskentelyn aikana tuli usein mieleeni erään luottamushenkilön lausuma valtuustossa: Ei tässä asiassa mitään ongelmaa ole, kunhan päätätte niin kuin minä esitän. Niinpä niin. Komitean esityksiä arvosteltaessa on syytä pitää mielessä komiteatyön perusta. Koolla ei ollut joukko yksimielisiä, samalla lailla asioita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä ja seurausvaikutuksia arvioivia ihmisiä. Siksi monet saavutetut yksimielisyydet ovat parempi pohja hallituksen ja tulevien hallitusten jatkovalmistelulle kuin riitaisat äänestykset ja keskinäinen tora. Uusi sarja esittelee sosiaalialan ammattilaisten laajaa työsarkaa Pirkko Uuttu hyppäsi sosiaalitoimesta henkilöstöhallintoon. kuvat: Erja Saarinen Sosiaalitieto 2/10 postitetaan lukijoille 16. helmikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 1I10 3

4 ajankohtaista kuva: Lea Suoninen-Erhiö VANHUSTYÖ Kaupassa käydään, tuvat siivotaan, lumet putsataan ja ulkoiluunkin saa apua. Varkaudessa vanhusten kotona asumista tukee Varkauden Urheiluseurat ry pitkäaikaisyöttömiä työllistämällä. Varkaudessa oli ollut pitkäaikaistyöttömien työpajatoimintaa, mutta se oli loppunut ja joukko pitkäaikaistyöttömiä oli jäänyt ilman toimintaa, kaupungin koti- ja laitoshoidon johtaja Kirsi Laitinen kertoo toiminnan taustoista. Ajatus kauppakassitoiminnasta syntyi kaupungin kotihoidon työntekijöillä, kun työaika ei enää riittänyt hoitamaan asiakkaiden kauppareissuja. Kumppaniksi saatiin Varkauden Urheiluseurat ry. Kauppakassitoiminta alkoi Kodinhoitajat tekevät asiakkaan kanssa ostoslistan ja Urheiluseurat ry:n kautta työllistetyt henkilöt toimittavat ostokset asiakkaalle kotiin. Käteistä rahaa ei käsitellä, vaan asiakkaille avataan tili ruokakauppaan, joka laskuttaa ostokset asiakkaalta kuukausittain. Kaupunki perii asiakkaalta palvelusta kotihoitolaskun yhteydessä 5,20 euroa kauppareissulta. Varkauden Urheiluseurat ry:llä on palvelusta kaupungin kanssa ostopalvelusopimus. Nykyään palvelua voi käyttää kuka tahansa, joka tarvitsee apua ostosten tekemiseen. Yksityisille asiakkaille kauppareissu maksaa 7 euroa käynniltä. Sittemmin palveluita on tullut lisää. Kotitalkkarit luovat lumet pihoilta ja katoilta, leikkaavat nurmikot ja tekevät pienet kodin korjaustyöt. Siivouspalvelua voi tilata tarpeidensa mukaan. Vanhusten ulkoilukin onnistuu ulkoiluttamisavulla. Kauppakassipalveluita lukuun ottamatta muut palvelut asiakas ostaa itse. Niitä ei järjestetä kunnallisena kotihoitopalveluna. Kauppakassitoiminta työllistää tätä nykyä viisi henkilöä. Kotitalkkaritöissä on viisitoista, siivouspalvelussa kymmenen ja ulkoilupalvelussa kolme henkilöä työllistettynä. Asiakkaat ovat olleet enimmäkseen tyytyväisiä, Laitinen sanoo. Joskus työntekijöiden luotettavuus on aiheuttanut pohdintaa. Myös työntekijöiden vaihtuvuus tuo omat haasteensa. Ja esimerkiksi muistisairaille palvelujen tuottamisen pirstoutuminen on ongelmallista, Laitinen listaa kipukohtia. Toimintamallia kuitenkin tarvitaan, sillä Varkaudessakin väki vanhenee. Tänä vuonna 75 vuotta täyttäneitä on 10,6 prosenttia kaupungin noin asukkaasta. Kahdenkymmenen vuoden päästä vanhuksia arvioidaan olevan jo viidennes asukkaista. Laitisen mukaan yksityiset palveluntuottajat eivät ole Varkaudessa yhdistyksen ja kaupungin yhteistyötä arvostelleet. Vielä ei ole tietoa siitä, miten palkkatukityöllistämiseen tulevat uudet säännökset vaikuttavat yhdistyksen mahdollisuuksiin työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Laitinen esitteli Varkauden mallia Maaseudun paras -seminaarissa Helsingissä 4. joulukuuta. Sen järjestivät Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Lea Suoninen-Erhiö kuva: Erja Saarinen Seminaariaineistot verkossa: SEKTORIRAJAT RIKKI Näemme Varkaudessa ikäihmisten kotona asumisen tukemisen laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Siksi tarvitaan yhteistyötä yli sektorirajojen, kaupungin koti- ja laitoshoidon johtaja Kirsi Laitinen korostaa. VANHUSTYÖ Helsingin kaupungin terveyskeskuksen kotihoidon kolmevuotisessa kehittämishankkeessa etsittiin keinoja vanhusten syrjäytymisen ehkäisyyn. Lopputulos on lupaava. Helsingin kehittämishankkeessa tavoitteeksi otettiin uusien toimintamallien levittäminen laajasti kotihoitoon. Mukana oli Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Osallistujien mielestä tästä oli hyötyä: tutkimuksellisen tuki auttoi luomaan pirstoutuneesta palveluverkosta yhteistoiminnallisen mallin. Aluksi etsittiin jo käytössä olevia lupaavia käytäntöjä. Yhteydenottoja tuli yli 70:ltä eri toimijalta. Mukana oli muita hallintokuntia ja järjestöjä. Ideoiden pohjalta syntyi yhdeksän osahanketta syrjäytymisen ehkäisyyn. Peruspalvelujen rikastuttaminen -osahankkeessa etsittiin ratkaisua siihen, miten järjestää kotihoidon asiakkaiden tarvitsema siivousapu, vaatehuolto, ulkoilu ja muut avustavat tehtävät. Nämä tehtävät tarjosivat mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen pitkäaikaistyöttömille, vajaatyökykyisille ja maahanmuuttajille. Halukkaista pitkäaikaistyöttömistä muodostettiin työpareja. Tämä mahdollisti raskaampien kotitöiden tekemisen ja esimerkiksi sen, että pyörätuolia käyttäviä vanhuksia voitiin viedä ulkoilemaan. Työparityöskentelyllä varmistettiin myös järjestelyn luotettavuus. Lisäksi kotihoito käy samoissa kodeissa ja työhön kuntoutuksen työnjohtajat ja työvalmentajat ovat yhteydessä vanhusasiakkaisiin. Kokemukset ovat olleet myönteisiä kaikkien osapuolten mielestä. Vanhukset ovat viisaita ja osaavat erottaa, jos joku ei ole sydämellään mukana. Vanhuksille palvelu on ollut ilmaista. Pitkäaikaistyöttömät ovat saaneet aktivointilisää. Osa on päässyt palkkatuettuun työhön ja osa on työllistynyt pysyvämmin. Toiminta laajenee tänä vuonna koko Helsinkiin. Alun epäluulot ovat hälvenneet ja riski päästää työttömät vanhusten kotiin on kannattanut. Ulla Salonen-Soulié Yrjö Engeström, Anna-Liisa Niemelä, Jaana Nummijoki & Juha Nyman (toim.): Lupaava kotihoito. Uusi toimintamalleja vanhustyöhön. PS-Kustannus 2009 Sosiaalitiedon kirja-arvonnassa onnetar suosi Merikratos-yhtiöiden Pohjois-Suomen aluejohtajaa Paavo Pietiläistä. Hänelle on lähetetty Aulikki Kananojan, Vuokko Niirasen ja Harri Jokirannan teos Kunnallinen sosiaalipolitiikka osallisuutta ja yhteistä vastuuta. 4 sosiaalitieto 1I10

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Tiina Elovaara (ps.) on tamperelainen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän toimii varapuheenjohtajana lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa ja jäsenenä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa. Elovaara opiskelee kolmatta vuotta Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa liiketaloutta suuntautumisvaihtoehtonaan kulttuuri- ja kongressipalvelut. Työkokemusta on kertynyt muun muassa kouluavustajan työstä, opettajan sijaisuuksista sekä mainos- ja promootiotöistä. Vuoden alusta hän on puoli vuotta työharjoittelussa Brysselissä europarlamentaarikko Timo Soinin avustajana. Olet ensimmäisen kauden valtuutettu ja 23-vuotiaana Tampereen nuorin valtuutettu. Pääsit heti vastuulliselle paikalle lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan varapuheenjohtajaksi. Eikö yhtään hirvittänyt? Kyllä hirvitti. Alussa varmaan äänikin värisi. Toisaalta vaikka olen nuori ja kokematon, kuntademokratissa pitää olla edustettuna eri-ikäisiä, sillä asuuhan kaupungissa kaiken ikäisiä. Uskon, että minulla on vähän toisenlainen ymmärrys lasten ja nuorten todellisuuteen kuin vanhemmilla ihmisillä. Olen tavallaan tämän sektorin asiantuntija. Ja onhan minulla työkokemusta koulumaailmasta. Taantuman takia tämä ei ole mikään helppo paikka. Meillä on edessä kouluverkon supistamista ja muita kipeitä ratkaisuja. Eihän meistä kukaan haluaisi karsia mitään, mutta jonkinlainen tärkeysjärjestys on luotava, kun rahat eivät riitä kaikkeen. Joudumme lautakunnassa asettamaan vastakkain lasten ja nuorten erilaiset palvelut. Olemme päättäneet panostaa lastensuojeluun ja ehkäisevään lastensuojelutyöhön. Tampereella palvelut on organisoitu osin elämänkaarimallin mukaisesti. On muun muassa lasten ja nuorten, ikäihmisten, terveyttä ja toimintakykyä edistävien sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnat. Onko lautakuntajako mielestäsi toimiva? Sukelsin suoraan tähän malliin, joten en osaa verrata sitä entiseen. Ideanahan tässä on se, että esimerkiksi lasten ja nuorten palvelut on koottu samaan lautakuntaan. Pidän lautakuntajakoa toimivana, vaikka aina on parannettavaa. Esimerkiksi sivistys- ja elämänlaatulautakunnassa käsitellään kulttuuri- ja urheilutoimintaa, joka liittyy läheisesti lasten harrastusmahdollisuuksiin. Näissä asioissa lasten ja nuorten lautakunta ja sivistys- ja elämänlaatulautakunta voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä. Ylipäänsä ylisektorista toimintaa pitäisi lisätä ja elämänkaarimallihan on aimo harppaus tähän suuntaan. Malli on ehdottomasti kehityskelpoinen, mutta päällekkäisiä toimintoja pitäisi vielä karsia ja lautakuntien välistä tiedonkulkua parantaa. Miten tilaaja-tuottajamalli sopii kuvioon? Lautakunnat edustavat tilaajapuolta ja johtokunnat tuottajapuolta. Molemmat ovat luottamushenkilöelimiä. Kun lautakunnat on asetettu hoitamaan tietyn hallinnonalan kokonaisuutta, johtokunnat on asetettu liike- tai muun laitoksen tai rajatun tehtävän hoitamista varten. Mielestäni tilaaja- ja tuottajapuolen yhteistyötä pitää vahvistaa. Lasten ja nuorten lautakunta tilaa palveluita esimerkiksi päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnalta. Lautakunta voisi tavata johtokuntaa useammin ihan kasvotusten. Toisaalta kokousmäärä on jo nyt niin valtava, että tapaamiset pitäisi saada järjestettyä jotenkin järkevästi. Tilaaja-tuottajamallin soveltamisessa on noudatettava malttia: se istuu tietyille alueille paremmin kuin toisille. Palveluiden kilpailutus sopii silloin, jos palvelujen tuottamiselle on todellisia vaihtoehtoja. Teknisellä sektorilla voidaan kilpailuttaa esimerkiksi kiinteistöpalveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on oltava varovaisempi. Siellä palvelun tuottamisen kriteerinä ei saa olla vain taloudellisesti määritelty laatu ja määrä. Mittarina pitää olla myös palvelun saatavuus, asiakaslähtöisyys ja muut tällaiset seikat. Vaihtoehtoja on pystyttävä arvioimaan neutraalisti. Kaupungin ei välttämättä tarvitse tuottaa kaikkia palveluja itse, jos on hyvä ja sopiva tapa tehdä asiat toisin. Pormestarimalli on nostanut Tampereella poliitikot kaupungin johtoon. Pormestarin lisäksi on neljä apulaispormestaria, jotka toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Mitä mieltä olet pormestarimallista? Hyvää on se, että poliitikot ovat kaupungin johdossa. Perinteiset kunnan- ja kaupunginjohtajat käyttävät aina poliittista valtaa, mutta heillä ei ole siihen kuntalaisilta saatua valtuutusta. Tampereella valtuusto valitsee pormestarin ja näen tässä epäkohdan. Kannatan pormestarin valintaa suoralla kansanvaalilla. Olen suoran demokratian vahva kannattaja. Mitä asioita haluat kunnallispoliitikkona edistää? Toivon, että kuntademokratia saataisiin vähän lähemmäs kuntalaisia. Itse pyrin siihen, etten toisi vain omaa ääntäni päätöksentekoon vaan välittäisin tietoa kunnallisesta päätöksenteosta ja siellä käsiteltävistä asioista myös kuntalaisille. Kannatan avoimuutta. Siksi pidän muun muassa blogia, jossa kerron miten kuntademokratia toimii ja mitä siellä touhutaan. sosiaalitieto 1I10 5

6 ajankohtaista OSALLISUUS Vaikea on vaikuttaa, jos kaikkea pitää kerjätä kuin huutolaispojan. Marraskuussa pidetty Asiakkaan äänellä -foorumi antoi suunvuoron asumispalveluiden käyttäjille. OIKEAT PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Kaikki ihmiset pystyvät tekemään päätöksiä, olivatpa he miten vammaisia hyvänsä, korostavat asumispalveluiden vertaisarvioijat Sirpa Kemppinen (vas.) Keijo Kattelus, Mirva Skön, Kai Lehtinen ja Raila Kujala (oik.) Keskellä Asiakkaan äänellä -hankkeen vetäjä Merja Marjamäki. VAIHTOEHDOT ESILLE Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkaalle pitää selvittää kaikki palveluvaihtoehdot, joita hän saattaa tarvita eikä vain niitä, joita hän osaa hakea, Elina Karimäki (vas.) ja Milla Ilonen korostavat. KOKEMUS- ASIANTUNTIJAT Kehitysvammapalveluita tarjoavassa Etevassa on laatuvaliokunta, jossa Anne Kotiranta ja Jari Ylitalo toimivat kokemusasiantuntijoina. He kertoivat ajatuksiaan siitä, miltä näyttää oman näköinen koti. kuvat: Erja Saarinen Foorumin järjesti Asumispalvelusäätiö Aspa, jonka Asiakkaan äänellä -hanke parantaa palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia vaikuttaa asumiseensa. Asukkaat ovat luoneet vertaisarviointijärjestelmän palveluiden parantamiseksi. Vertaisarvioijat käyvät arvioimassa muiden kuin oman asumisyksikkönsä palveluita haastattelemalla yksikön asukkaita. Haastattelijat ovat asumispalveluiden käyttäjiä, vammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. He ovat tehneet haastattelukysymykset, koska tietävät parhaiten, mitkä asiat ovat asukkaille tärkeitä. Vertaisarviointeja on tehty kymmenessä yksikössä. Arviointitieto on antanut puhtia yksiköiden kehittämiseen. Myös Asiakkaan äänellä -foorumi perustui kokonaan palveluiden käyttäjien esityksiin: Jos kotona asuminen ei onnistu, muuta kaksioon vanhainkodin yhteyteen, näin on neuvottu Elina Karimäkeä, joka ei ole lähelläkään vanhainkoti-ikää, mutta ei pysty asumaan omassa kodissaan ilman avustajaa ja asunnonmuutostöitä. Karimäki elää pienessä kunnassa, jossa ei asu muita vaikeavammaisia. Liikuntakyvyn vievän taudin edetessä hän on joutunut taistelemaan kaikista palveluista. Kunnassa ei tunnettu vammaispalvelulakia. Oli työn takana tehdä selväksi, ettei kyse ole siitä, mitä kaikkea haluan, vaan mitä tarvitsen elääkseni tavallista elämää. Milla Ilonen opiskelee Tampereen yliopistossa ja työskentelee koulutussuunnittelijana. Hän asuu Validia-palveluiden asumispalveluryhmään kuuluvassa erillisessä yksiössä ja viettää tavallista opiskelijaelämää. Ilonen on vaikeavammainen, mutta ei tunne olevansa vaikea eikä vammainenkaan ole hänen ensisijainen identiteettinsä. Hän on tamperelainen nainen, nuori, opiskelija, järjestövaikuttaja jne. Mutta ennen kaikkea hän on ihminen, ja sen pitäisi näkyä, kun hänet kohdataan. Ilosesta omannäköiseen elämään kuuluu se, että kotoa voi lähteä ja tulla silloin, kun haluaa. Päivä ei saa rakentua sen mukaan, miten palveluita on saatavilla. Apua pitäisi saada vain, kun itse pyytää. Kotona pitää voida olla myös rauhassa. Kuntouttavaa työotetta on Iloselle tyrkytetty liian kanssa: Kun on 25 vuotta yrittänyt pukea sukkaa jalkaan onnistumatta, on turhauttavaa, että opiskelija tulee käytännön jaksolle toteuttamaan kuntouttavaa työotetta ja harjoittamaan sukan pukemista. Erja Saarinen Lisätietoa: > Kehittäminen > Kehittämisprojektit napsittua Säveltäjä Jozsef Sari, Rondo 1/2010 Välinpitämättömyys toisia ihmisiä kohtaan on nyky-yhteiskunnan vitsaus, ja jokaisen taiteilijan täytyy taistella sitä vastaan. Tarja Halla, Maaseudun Tulevaisuus Vuosittain on lakkautettu keskimäärin yli sata koulua. Tahti ei todennäköisesti laannu, sillä takana on kuntaliitosten ennätysvuosi. Emilia Kukkala, Kansan Uutiset Viikkolehti Eivät asiat mene niin kuin ne menevät, vaan niin kuin ne pistetään menemään. Etiikan tutkija Ann Heberlein, Hyvä Terveys 1/2010 Ylenpalttinen ymmärtäminen on omalla tavallaan myös halveksuntaa, sillä siinä otetaan pois ihmisen vastuu. Ikään kuin kurjan lapsuuden eläneet eivät kykenisi tekemään moraalisia valintoja. 6 sosiaalitieto 1I10

7 Sosiaalialan muutoksia 2010 Sosiaalihuollon valvonta muuttui. Lastensuojelulaki uudistui. Etuudet pysyivät lähes ennallaan. Uudistuksia valtionhallinnossa Aluehallintovirastot, AVI:t hoitavat tehtäviä, joita ovat aiemmin hoitaneet ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit sekä osin lääninhallitukset ja alueelliset ympäristökeskukset. Virastoja on kuusi ja niissä työskentelee noin henkilöä viidellä vastuualueella. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueet hoitavat sosiaali- ja terveydenhuollon asioita. Ahvenanmaan aluehallintoviranomaisena toimii Ahvenanmaan valtionvirasto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, ELY:jä syntyi vuoden alussa15. Niihin on koottu TE-keskusten, tiepiirien ja joitain alueellisten ympäristökeskusten ja lääninhallitusten tehtäviä. Seitsemään keskukseen on koottu maahanmuuttoa koskevien tehtävien koordinointi. Rikosseuraamuslaitos on uusi viranomainen, johon yhdistettiin Rikosseuraamusvirasto ja sen alaisuudessa toimineet Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran toimivalta laajeni, kun sen hoidettavaksi tuli valtakunnallisia sosiaalihuollon ohjaus- ja valvontatehtäviä. Valvira käsittelee sosiaalihuollon valvontatapauksia silloin, kun kysymys on valtakunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta. Tällöin sen ratkaisu toimii ennakkoratkaisuna, jonka mukaan aluehallintovirastot voivat ratkaista vastaavat tapaukset. Valtakunnanvoudinvirasto on uusi ulosottotoimen keskushallintovirasto. Kuntaliitokset Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää muodostavat uuden Loviisan kaupungin. Samalla ns. Haavisto-Vastilan alue entisestä Ruotsinpyhtään kunnasta siirtyi Pyhtään kuntaan. Noormarkun kunta liittyi Porin kaupunkiin. Ylämaan kunta liittyi Lappeenrannan kaupunkiin. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin. Liitosten jälkeen Suomessa on 342 kuntaa. > Kuntakehitys ja tutkimus > Kuntaliitokset > Kuntaliitosselvitykset ja tulevat kuntaliitokset Lakimuutoksia Lastensuojelulaki muuttui vuoden alusta. Keskeisimpiä muutoksia ovat kiireellisen sijoituksen jatkopäätöksen siirtäminen hallinto-oikeudelta kunnalliselle viranhaltijalle, kiireellistä sijoitusta koskevien määräaikojen muutokset ja lastensuojeluilmoitusta koskevat täsmennykset. Tapio Räty on käsitellyt uudistusta Sosiaalitiedossa 12/2009 Juristin nurkkaus -palstalla. Kansainvälisissä isyyskysymyksissä sovellettu lainsäädäntö muuttuu 1. helmikuuta. Uudet säännökset ilmaisevat selvästi, milloin isyyttä koskeva asia voidaan ratkaista Suomessa ja millä edellytyksillä ulkomailla tehty isyyspäätös on Suomessa pätevä. Kuntouttavan työtoiminta on nyt velvoittavaa myös 25 vuotta täyttäneille. Siitä kieltäytyvät tai sen keskeyttävät menettävät oikeuden työmarkkinatukeen 60 päivän ajalta ja heidän toimeentulotuen perusosaansa voidaan vastaavasti alentaa enintään 20 prosenttia. Kunnilla säilyy velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa koskevan lain voimassaolo jatkuu tämän vuoden loppuun. Tuessa ei huomioida 20 prosenttia ansiotyöstä saadusta nettotulosta. Summa saa olla enintään 150 euroa kuukaudessa. Yhä useammalla työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on mahdollisuus kokeilla työhön paluuta ilman, että eläke lakkaa. Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä koskee kansaneläkettä saavia ja työeläkettä saavia työkyvyttömiä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat ansaita 600 euroa kuukaudessa eläkkeensä lisäksi. Jos tuloraja ylittyy, eläkkeen voi jättää lepäämään. Myös määräaikaisen kuntoutustuen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Määräaikainen laki on voimassa vuoden 2013 loppuun. Työtön työnhakija voi saada työttömyysturvan ansio- tai peruspäivärahaa entistä lyhyemmän työssäolon jälkeen. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut töissä 34 viikkoa 28 edellisen kuukauden aikana. Työttömän koulutustuki ja koulutuspäiväraha poistuivat. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu ovat nyt työllistymistä edistäviä palveluita. Niiden ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Työtön työnhakija voi opiskella myös omaehtoisesti ilman, että hänellä on vähintään 10 vuoden työhistoria. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tai omaehtoisten opintojen ajalta työttömälle maksettavan ylläpitokorvauksen määrä nousi 9 euroon päivässä ja korotettu ylläpitokorvaus 18 euroon päivältä. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa enintään 200 päivältä. Se on 4,41 euroa päivältä. Työttömyyspäivärahakauden lisäpäivärahaoikeuden alkamisikä nousi 59 vuodesta 60 vuoteen. Tämä merkitsee ns. työttömyysputken myöhentymistä. Vammaisten tulkkauspalvelut siirtyvät Kelan hoidettaviksi syyskuun alusta. Vuorotteluvapaajärjestelmästä tuli pysyvä. Muutoksia etuuksiin Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja on korotettu 0,51 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Elatustuki ja elatusavut nousivat noin 2,3 prosenttia. Täysi elatustuki on nyt 139,54 euroa kuukaudessa lasta kohden. Eläkkeensaajan asumistuessa asumismenojen enimmäismäärät nousivat 5 prosenttia. Korotusta tuli myös vesimaksuun sekä niiden kiinteistöjen lämmityskustannuksiin, joissa ei ole keskuslämmitystä. Isäkuukauteen tuli vuoden alusta 12 arkipäivää lisää. Sen enimmäispituus on 36 arkipäivää. Kansaneläkkeet säilyivät ennallaan erillislain turvin. Muutoin ne olisivat pienentyneet taantuman takia. Täysi kansaneläke on 584,13 euroa kuukaudessa yksin asuvalle. Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita on korotettu 3,27 prosenttia. Palkkion vähimmäismäärä on 347,41 euroa kuukaudessa. Osasairauspäivärahaa voi saada heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen. Enää ei edellytetä, että henkilö on ollut ensin vähintään 60 arkipäivää yhtäjaksoisesti sairauspäivärahalla. Perhehoidon palkkiot nousivat 3,27 prosenttia ja palkkion vähimmäismäärä on 347,41 euroa kuukaudessa henkilöä kohti. Perhehoidon kuluja käynnistämiskorvaukset eivät nousseet. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin, kotihoidon palveluseteliin ja terveydenhuollon maksukattoon tuli indeksitarkistukset. Jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotihoidon palvelusetelin enimmäisarvo nousi 24 euroon tunnilta. Sen alin arvo on 7 euroa tunnilta. Toimeentulotuen perusosiin ei tullut korotuksia. Yksin asuvan ja yksinhuoltajan perusosa on 417,45 euroa kuukaudessa. Vammaisetuuksia maksetaan nyt myös pitkäaikaisessa, yli kolmen kuukauden laitoshoidossa oleville. Muutos koskee eläkettä saavan hoitotukea, alle 16-vuotiaan vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä ruokavaliokorvausta. Veteraanilisää aletaan maksaa syyskuun alusta 50 euroa eläkettä saavan hoitotukeen. Sen saavat ne veteraanit, joilla on Kelasta korotettu tai ylin eläkettä saavan hoitotuki sekä ylimääräinen rintamalisä. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Näitä hallinnoi valtiovarainministeriö. Lisää tietoa vuodenvaihteen muutoksista > Sosiaali ja terveys > Uutiskirjeet ja kuntatiedotteet > Perusturva > 4/2009 > Kuntainfot > Ajankohtaista sosiaalitieto 1I10 7

8 kärki Erja Saarinen Eri ammattien yhteistyöstä pitäisi päästä joukkuepeliin, jossa yhdistetään ihmisten osaamista ammateista riippumatta. Yksilösuorittamisen aika on ohi Puhuttelen Matti Rimpelää lääkäriksi, mistä hän yllättyy. Hän on suorittanut lääkäriopinnot 1970-luvulla ja tehnyt lääkärintyötä viimeksi Stakesissa pitkään toimineen tutkimusprofessorin osaaminen on pääosin muuta kuin se ammatti, johon hän muinoin valmistui. Juuttuminen ammattiin, alle 25-vuotiaana tutkinnosta otsaan saatuun kastileimaan, on Rimpelän mielestä palvelujärjestelmälle kohtalokasta. Se ei uudistu vastaamaan ihmisten tarpeisiin, koska kunkin ammatin edustajat pitävät kiinni ammatistaan, omista palveluistaan. Yksilöpalvelut kriisissä Rimpelä on tunnettu lapsiperheiden palveluiden kehittäjä ja kriitikko. Hänen mielestään palvelut eivät rakennu oikealle ymmärrykselle lasten ja perheiden tarpeista ja heidän ongelmiensa syistä. Palveluja kehitettäessä on unohdettu lapsen kasvun ja kehityksen tutkimuksessa pitkään esillä ollut ekologinen näkökulma: huomion tulisi keskittyä lapsen kehitysyhteisöihin. Osa lasten vaikeuksista johtuu siitä, että he kehittyvät monissa rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä: on oma perhe, lähiympäristö naapureineen, päivähoito ja myöhemmin koulu, kaverit, harrastukset ja voimakas media. Kehitysyhteisöt ovat eriytyneet eivätkä ole keskenään kasvatuskumppanuudessa. Kun lapselle tulee ongelmia kehitysyhteisön tai niiden kasvatuskumppanuuden toimimattomuuden vuoksi, hänet lähetetään asiakkaaksi palveluihin. Tällaiset palvelut eivät kuitenkaan korjaa kehitysyhteisöjen ongelmia. Jos peruspalveluita ei uudisteta ja vahvisteta, lapsia joudutaan joka vuosi siirtämään entistä enemmän hoitoon kodin ja muiden luonnollisten kehitysyhteisöjen ulkopuolelle. Hyvinvointipolitiikasta häiriöpolitiikkaan Suomessa tuettiin pitkään, 1800-luvun lopulta 1980-luvulle, lapsiperheitä ryhmänä palveluilla ja kuva: Pia Okamo perheen puolustaja Vastikään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta eläkkeelle jäänyt Matti Rimpelä on ajanut vuosikymmeniä koko perheen huomioimista. Vuosien työn tuloksena ei ole muuttunut edes se, että isät kirjattaisiin neuvolan asiakkaiksi. tulonsiirroilla: oppivelvollisuudella, neuvoloilla, äitiyslomilla, lapsilisillä, kouluterveydenhuollolla ja -ruokailulla luvulla painotus siirtyi yksilöiden häiriöitä hoitaviin palveluihin, Rimpelän sanoin hyvinvointipolitiikasta häiriöpolitiikkaan. Vielä 1990-luvun alussa oli tuhansia kodinhoitajia tukemassa perheitä. Nyt heitä on erittäin vähän ja rahaa menee yhä enemmän lasten hoitamiseen kodin ulkopuolella sijaishuollossa. Erityisopetus ja lastenpsykiatriset palvelut ovat kasvaneet. Vaikka lapsiperheiden etuudet ovat edelleen olemassa ja päivähoito-oikeus on jopa laajentunut, Rimpelän mukaan 1990-luvun laman jälkeen palveluorganisaatiot ovat pyörineet vanhoilla rutiineilla voimavaroiltaan kavennettuina. Lapsiperheiden tukemisessa on ollut vähän innovatiivista toimintaa. Rimpelästä laajentunut päivähoito on ollut lähinnä työmarkkinapolitiikkaa. On laajennettu vanhempien oikeuksia saada lapset säilytykseen työpäivänsä ajaksi. Vähemmän on kehitetty varhaiskasvatuksen sisältöä, päivähoitoa lapsen kehitysyhteisönä. Ammatit toissijaisiksi Häiriöiden hoitamisen järjestelmä on tiukasti sektoreittain ja ammateittain jakautunut: oppimisvaikeudet, sosiaaliset vaikeudet ja terveysongelmat hoidetaan omissa häiriönhoitoputkissaan. Tämä ylläpitää väistämättä erikoistumista. Ammattikunnat ovat hyvinvointivaltion historiassa omistaneet palvelut: kätilöt äitiysneuvolan ja lastentarhanopettajat varhaiskasvatuksen. Meillä on hyvinvointisääty-yhteiskunta: terveydenhuolto on aatelisto, opettajat papisto ja sosiaalityöntekijät talonpoikaissääty. Ne puolustavat asemiaan ja kinaavat keskenään kuin säädyt aikanaan. Ammattikuntien kehittyminen oli aikanaan menestyksellinen strategia ja Suomessa on poikkeuksellisen hyvin koulutetut ammattilaiset. Kun hyvinvointivaltiota luotiin, säädettiin lakeja, rakennettiin palveluita ja koulutettiin niihin varta vasten ammattihenkilöitä. Koulutus oli sosiaalisen nousun lähde ja ammatti-identiteetistä tuli ihmisille tavattoman tärkeä. Nyt siitä pitäisi uskaltaa päästää irti ja luottaa osaamiseen. Liike-elämään osaajat imetään ennen tutkintojen valmistumista eikä kukaan kysele tutkintojen perään vaan sen perään, mitä osaa. 8 sosiaalitieto 1I10

9 Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute piirros: Heikki Pälviä On iso haaste saada ammattikunnille yhteiset tulkinnat siitä, minkä asioiden kanssa työtä tehdään. sosiaalitieto 1I10 9

10 Jos jääkiekossa maalivahti sairastuu, maalia ei jätetä tyhjäksi. Työpaikalla ammattien pitäisi olla toissijaisia. Iltaisin voidaan kokoontua ammattikunnan kiltakabinetissa, Rimpelä sanoo. Vanhentuneiden rakenteiden paikkaamista Kun irralliset häiriönhoitoputket eivät ole vähentäneet lasten ja nuorten ongelmia, apua on haettu moniammatillisuudesta ja verkostoitumisesta. Niillä yritetään korjata vanhentunutta toimintatapaa: ensin ammatit yrittävät tehdä yhteistyötä ja vasta sen jälkeen siirrytään osaamiseen perustuvaan roolipelaamiseen. Rimpelä ottaa esimerkin urheilun maailmasta: jonkun ammatti on jääkiekkoilija, mutta hän on laitahyökkääjä tai puolustaja. Joukkue, osaamisen kokonaisuus, rakennetaan niistä ihmisistä, joita on saatavilla. Jos kouluterveydenhuoltoon ei saada lääkäriä, kamreeri on tyytyväinen, ettei mene palkkakuluja. Jos jääkiekossa maalivahti sairastuu, maalia ei jätetä tyhjäksi. Jos ei saada lääkäriä, voitaisiin palkata pari terveydenhoitajaa tai kolme perhetyöntekijää. Pistetään kuitenkin homma toimimaan. Monenlaista osaamista peruspalveluihin Rimpelästä yksilösuorittamisen aika on auttamattomasti ohi. On hyväksyttävä se, että pelataan kunkin osaamiseen perustuvaa joukkuepeliä. Työn pohjaksi tulee ottaa se, että työskennellään koko perheen kanssa lasten kehitysyhteisöjen sisällä jo ennen kuin syntyy vakavia ongelmia. Ensisijaisen tuen pitää tulla universaaleista peruspalveluista, kuten neuvolasta, päiväkodista ja koulusta. On iso haaste saada ammattikunnille yhteiset tulkinnat siitä, minkä asioiden kanssa työtä tehdään. Jo niiden kielet ovat eriytyneet voimakkaasti: kansanterveyslaissa, perusopetuslaissa ja lastensuojelulaissa on omat lapsia koskevat tulkintansa. Tarvitaan peruskäsitteitä ja kieltä, jotka kumpuavat lapsen kehityksestä eivätkä ammattikunnista. Koulun sisälle tarvitaan mielenterveystyön ja sosiaalityön osaamista. Jos luokassa on ongelmia, sinne voi tulla useampia aikuisia. Opettaja ei omista luokkaa. Jos oppilaalla on ongelmia, hän voi koulun sisällä mennä käsittelemään asiaa psykologin tai kuraattorin kanssa. He toimivat yhteistyössä vanhempien kanssa. Lasta ei lähetetä jonnekin muualle vastaanotolle. Asioita yritetään hoitaa mahdollisimman pitkälle päivähoidon tai koulun sisällä, niiden ja kodin yhteistyöllä. Valtionhallinto jarrumiehenä Rimpelästä putkihallintoajattelua on ammattiliitoilla, tutkijoilla ja kouluttajilla, mutta erityisesti valtion keskushallinnossa. Aiemmin valtio johti kehitystyötä, nyt se jarruttaa sitä. Sen oma järjestelmä on vanhanaikaisin ja hajautunein. Valtio ei ole kiinnostunut aidosti johtamaan hyvinvointipolitiikan tutkimus- ja kehitystyötä muuten kuin siirtämällä vastuut kunnille ja jakamalla rahat lyhyisiin hankkeisiin. Elinkeinopolitiikka on valtiolle kaiken a ja o. Tämän takia innovaatioita pulpahtaa esiin siellä täällä kentällä. Vaarana on, että ne sammuvat tai jäävät yksittäisiksi. Ehkäisevää työtä pidetään hallitusohjelmissa ja strategioissa tärkeänä. Siitä kuullaan hyvinvoinnin pyhäpuhetta, mutta kun valmistellaan esitystä hallitukselle tai valtuustolle, tulevat paineet vastata häiriöihin. Niihin on helppo reagoida: lisätään rahaa olemassa oleviin palveluihin. Kun yritetään reagoida jo ennen häiriöiden syntymistä, tarvitaan suunnitelmallista toimintaa, investointia. Kyseessä on kaiken lisäksi riskiinvestointi, jonka mahdolliset tulokset näkyvät vuosien päästä. Rimpelä huomauttaa, että aina tarvitaan myös ongelmiin reagoimista ja yksilölähtöistä Aiemmin valtio johti hyvinvointipolitiikan tutkimus- ja kehitystyötä, nyt se käytännössä jarruttaa sitä. toimintaa, mutta näiden lisäksi on oltava yhteisölähtöistä työtä, joka tuottaa myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ne erottavat julkisen sektorin toiminnan muista sektoreista. Muutoksen merkkejä Rimpelä kaipaa palvelujärjestelmään suuria muutoksia. Onko niistä merkkejä? Imatralla on ryhdytty hillitsemään häiriöpalveluiden kasvua palkkaamalla neuvolaan perhetyöntekijöitä terveydenhoitajien pareiksi. Perhetyöntekijöillä ei ole lainkaan vastaanottohuoneita vaan he tapaavat kaikki vauvaa odottavat perheet näiden kotona ennen 16:ta raskausviikkoa. Perhettä aletaan vahvistaa heti raskauden alussa. Hämeenlinna taas on koonnut hallinnollisesti yhteen kaikki lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut. Nähtäväksi jää, tuottaako muutos uudenlaista joukkuepeliä lapsiperheiden hyväksi. Uudenlaiselle lähestymistavalle on lukuisia konkreettisia esteitä: Voivatko lääkärin, sosiaalityöntekijän ja erityisopettajan vastaanottotiedot olla samassa asiakirjassa? Ammattikunnat taistelevat omista asiakirjoistaan ja asiakkaiden kirjaamisesta omikseen. Vastaanottotilat on rakennettu erikseen jonnekin muualle, ei kouluihin ja päiväkoteihin. Käytännön työntekijöiden suhteen Rimpelä on toiveikas: Imatran esimerkki osoittaa, että kokeneet terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät löytävät nopeasti yhteisen sävelen sen jälkeen, kun hyväksytään, että perhe on työn ytimessä. Siellä perhetyöhön palkattiin sosionomeja, sosiaalikasvattajia ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Eri ammattitaustoista huolimatta he tekevät perhetyötä, jota ovat oppineet eri lähtökohdista työuransa varrella. Pois perinteisistä ammateista Rimpelä näkisi mielellään oppilaitoksissa lapsiperhetyön koulutusohjelmia. Niissä kaikkien opiskelijoiden pitäisi ensin saada yhteinen perhetyön koulutus ja vasta sen jälkeen erikoistua johonkin. Koulutuksessa pitäisi hyväksyä se, ettei enää ole selkeärajaisia perinteisiä ammatteja. Lastenpsykiatri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä ovat lähempänä toisiaan kuin ortopedi ja lastenpsykiatri. Koulutuksen pitäisi toteutua moniosaajatiimeissä. Nythän monet työntekijät tapaavat muiden ammattikuntien edustajia vasta kentällä ihan kuin järjestetyssä avioliitossa. Lääkäri tapaa 30-vuotiaana ensi kertaa sosiaalityöntekijän ja sitten pitäisi ryhtyä yhteistyöhön. 10 sosiaalitieto 1I10

11 Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute Erja Saarinen kärki Englannissa lapsiperheiden palvelut koottiin yhteen viitisen vuotta sitten. Ammattilaiset tekevät yhä enemmän yhteistyötä yli ammatti- ja yksikkörajojen, mutta organisaatioiden vanhat työkulttuurit hankaloittavat sitä. Työntekijät oppivat nopeasti, organisaatiot hitaasti identiteettikriisejä Anne Edwardsin mukaan eri alojen ammattilaiset ovat hyviä oppimaan toisiltaan, mutta joskus muilta oppiminen aiheuttaa identiteettikriisejä: jotkut ovat saaneet kuulla, etteivät kuulosta enää ollenkaan sosiaalityöntekijöiltä. Englannissa lapsia koskeva laki The Children Act 2004 kokosi yhteen lapsiperheiden palvelut. Myös valtion keskushallinto organisoitiin uudelleen syntyi lasten, koulujen ja perheiden ministeriö, Department for Children, Schools and Families. Samansuuntaista kehitystä oli myös paikallistasolla ja laki- ja keskushallinnon uudistus vakiinnuttivat kehityksen, professori Anne Edwards Oxfordin yliopistosta kertoo. Hän tutkii uudistuksen vaikutuksia. Vielä on aikaista sanoa, miten uudistus on onnistunut perheiden kannalta, mutta merkkejä myönteisestä kehityksestä on. Kaikilla lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla kouluista lastensuojeluun on käytössään yhteinen perheiden tilanteen arviointijärjestelmä. Ammattilaisten tiimejä kootaan lapsen tilanteen ympärille. Lapsi nähdään kokonaisuutena, eikä enää vain siivuja hänestä eri ammattien näkövinkkelistä. Asiantuntemus tuotetaan yhä enemmän moniasiantuntijaisissa verkostoissa. Moniammatillisuus laajentaa tulkintoja asiakkaan tilanteesta ja tapoja vastata asiakkaan tarpeisiin. Ammattilaiset ovat edenneet yhteistyössä, koska he näkevät sen hyödyttävän lasta ja perhettä. He ovat ymmärtäneet, ettei vanhoilla verkostoilla ja toimintatavoilla pystytä hoitamaan uudenlaisia tehtäviä. Yhteistyöosaaminen on lisäkerros kunkin työntekijän asiantuntemukseen. On uusittava verkostojaan ja tutustuttava muiden ammattilaisten osaamiseen. Sosiaalityöntekijällä ja psykologilla on omat tapansa työskennellä lapsen ja perheen kanssa, mutta ammattilaisten väliseltä yhteistyöltä ja oppimiselta on puuttunut menetelmiä. Edwardsin mukaan ammattilaiset ovat hyviä oppimaan toisiltaan. Sen sijaan heidän organisaatioillaan on vaikeuksia oppia käytännön toiminnasta. Niiden työkulttuurit eivät ole muuttuneet tukemaan uutta työotetta. Tehdäkseen työtään järkevästi työntekijät joutuvat venyttämään organisaatioiden sääntöjä, ottamaan riskejä ja hyppimään hierarkiaportaiden yli. Nyt tarvitaan työtä paikallistason organisaatioiden toimintatapojen muuttamiseksi, Edwards sanoo. Lisätietoa: Department for Children, Schools and Families sosiaalitieto 1I10 11

12 kärki Erja Saarinen Päivähoitopäivä on loppunut muutama tunti sitten, mutta osa lapsista on palannut vanhempineen päiväkodille. Sinne on tullut myös lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi ja terveydenhoitaja. Porukka pelaa yhdessä lautapeliä. Mistä ihmeestä on kysymys? Moniammatillitillisuus toimii ehkäisevässä työssä kuva: Erja Saarinen muutoksia koulutukseen Katariina Pärnän mielestä moniammatillista työtä pitäisi olla mukana jo opinnoissa perusopintojen pitäisi olla monitieteisiä. Onnistuneen yhteistyön edellytyksiä yhteinen tulkinta siitä, minkä asian parissa työskennellään: tunnistetaan asiakaslähtöinen tarve yhteistyölle määritellään, mitä yhteistyö kussakin tapauksessa konkreettisesti tarkoittaa selkeä ja konkreettinen tavoitteenasettelu konkreettiset keinot, joilla tavoitteet saavutetaan johtaja, joka ohjaa suunnittelua, työskentelyä ja arviointia turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi tuoda osaamisensa esiin yhteistyötä tukeva työkulttuuri: joustoa organisaation toimintatavoista, tietokoneohjelmiin kirjaamisen ei anneta ohjata työtä työ nähdään oppimisena: jokainen on oppija ja opettaja yhteisen tekemisen arviointia: missä mennään ja mitä saavutetaan, myös asiakkaat mukaan arviointiin työntekijöille yhteistä koulutusta, työnohjausta ja mentorointia Ehkäisevään lastensuojeluun on kehitetty ryhmämuotoista perhetyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä. Ideana on lisätä lasten vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien aikuisten varhaista vastuunottoa lasten hyvinvoinnista. Varhaisen vastuunoton hankkeessa on luotu työkäytäntöjä moniammatilliseen yhteistyöhön. Katariina Pärnä tekee kehittämistyöstä väitöskirjaansa. Hän oli myös yksi hankkeen koordinaattoreista. Käytännön työssä heräsin ihmettelemään, miksi moniammatillisuuden käsitettä käytetään paljon, mutta sitä ei määritellä konkreettisesti. Moniammatillisuutta pidetään itsestään selvästi myönteisenä ja sen odotetaan tuovan jotain lisäarvoa. Toisaalta valitetaan, että yhteistyö jää pinnalliseksi tai se kärjistää työntekijöiden suhteita. Kisataan siitä, kuka saa määritellä asiakkaan ongelman ja kuka on päävastuussa yhteistyöstä. Moniammatillisuutta koskeva tutkimus kertoo jännitteistä: professiot kilpailevat keskenään ja suojelevat omaa ydintehtäväänsä. Toisaalta työntekijät ymmärtävät, että monet ongelmat voidaan ratkaista vain yhteistyöllä. Kaikki ovat sille myönteisiä, mutta sille ei löydetä luontevia muotoja. Ryhmään ilman ongelmia Varhaisen vastuunoton hankkeen työntekijät tukivat kunnissa perheryhmien ja moniammatillisten tiimien perustamista. Ne koottiin päivähoidon, koulun ja neuvoloiden ammattilaisista. Heillehän ehkäisevä lastensuojelu paljolti kuuluu lastensuojelulain mukaan. Perheryhmät kokoontuivat puoli vuotta tai vuoden yhdessä ammattilaisten kanssa. Ne olivat avoimia kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Lapsella ei tarvinnut olla erityisiä ongelmia. Perheiltä kysyttiin, mitä asioita he haluaisivat käsitellä. Vanhempia kiinnostivat arkiset lasten kasvatuksen ja kehityksen kysymykset. Joku oli huolissaan lapsen puheenkehityksestä, toinen ylivilkkaudesta. Monet halusivat puhua kasvatustaidoistaan ja omasta jaksamisestaan. Ryhmiä nimettiin esimerkiksi voimavarakerhoiksi. Siihen on helpompi tulla kuin ongelmaperheiden keskustelutilaisuuteen. Se tuotiin kuitenkin esiin, että kyseessä on ehkäisevä työ kaikilla lapsiperheillä on pulmia, joista voi tulla puhumaan. Voimavara- ja asiakaslähtöisyyttä Ryhmissä työskenneltiin ratkaisu- ja voimavarakeskeisellä työotteella, jossa keskeistä oli myönteinen palaute vanhemmuudesta. Esimerkiksi toimintaa videoimalla saatiin näytettyä, miten vanhempi toimii lapsen kanssa. Videointi näytti myös sen, miten eri ammattien edustajat työskentelevät perheen kanssa. Ei lähdetty ongelmista vaan siitä, miten työntekijöiden osaaminen voidaan valjastaa niin, että asiakkaat saavat parempaa tukea. Myönteisen palautteen hyvää tekevä voima tuli selvästi esille. Lapset, vanhemmat ja työntekijät saivat onnistumisen kokemuksia ja puhkesivat kukkaan, Pärnä kertoo. Moniammatillisuuden määritelmiä leimaa kielteisyys: yhteistyöllä vastataan vaikeiden asiakkaiden monimutkaisiin pulmiin. Työtä määritellään ongelma- ja organisaatiolähtöisesti. Tästä pitäisi siirtyä voimavara- ja asiakaslähtöiseen määrittelyyn. Ammatillisen työn tavoite on tehdä hyvää asiakkaille miksei sitä otettaisi määritelmään? 12 sosiaalitieto 1I10

13 Selkeä rakenne yhteistyölle Usein ehkäisevän työn tavoitteet ovat abstrakteja, kuten perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Lennokkaat päämäärät pitää pilkkoa selkeiksi tavoitteiksi. Ryhmissä tuettiin perheiden vuorovaikutusta ja tarjottiin heille iloisia hetkiä. Yhdessä mietittiin, mistä ilo syntyy. Siinä pohdinnassa unohtuivat ammattikuntien rajat. Ennen jokaista koko ryhmän kokoontumista ammattilaiset suunnittelivat ryhmäkertaa yhdessä. Sitten koko porukka teki joitain yhdessä. Tämän jälkeen lapsille oli kuntouttavaa ryhmätoimintaa ja vanhemmille ohjattuja keskusteluita. Lopuksi ammattilaiset pitivät keskenään arviointipalaverin. Työntekijät arvioivat koko prosessin ajan ryhmien etenemistä. Säännöllinen samalla rakenteella toistuva työskentely rakensi moniammatillista työtä. Arviointi toi työhön kehittävän otteen. Pärnän mielestä ei pidä lähteä suin päin tekemään, vaan on analysoitava, mikä yhteisessä tekemisessä tuottaa lisäarvoa asiakkaalle. Yhteinen arviointi auttaa työtä ja työntekijöitä kehittymään. Tuloksia hyväksyvässä ilmapiirissä Moniammatillinen yhteistyö ei synny itsestään vaan prosessin tuloksena. Kovin paljon ei kuitenkaan tiedetä siitä, miten yhteistyö rakennetaan niin, että se vahvistaa asiakkaiden ja työntekijöiden voimavaroja. Pärnän tekeillä olevan tutkimuksen mukaan yhteistyölle tarvitaan melko vahva rakenne, joka kertoo kaikille, missä mennään ja mitä nyt tehdään. Ilmapiirin pitää ryhmässä olla hyväksyvä: kaikki voivat tuntea, että he saavat säilyttää osaamisensa, mutta sitä täytyy avata muille ja kuulla vastavuoroisesti muita. Mitä vahvempi on perusammatissaan, sitä vapaammin näin voi tehdä. Tästä syntyy asiakkaille lisäarvo: useampi ammattilainen on heidän käytössään samaan aikaan. Hyvässäkin tiimissä jännitteet nousevat välillä esiin, mutta turvallisessa ilmapiirissä ne voidaan käsitellä, kun tiedetään, ettei yhteistyö siihen kaadu. Piristysruiske perustyöhön Työntekijät kertoivat oppineensa ryhmissä paljon toisiltaan ja nähneensä oman työnsä toisin silmin. On innostavaa jakaa osaamistaan, opettaa jotain toisille. Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyö uudistaa työntekijää jaksamaan. Kun oppiminen tapahtuu omassa työssä, oppi juurtuu käytäntöön. Työntekijöitä ei tarvitse lähettää koulutukseen oppimaan vuorovaikutustaitoja. Omalla joustamisella työajoissa sai perheille Kehittämistyössä perustyöntekijän kokemus on erittäin arvokas, hänhän kohtaa asiakkaan. ja itselle niin paljon lisäarvoa, että kannatti olla joka toinen viikko yksi ilta myöhään töissä, Pärnä summaa osallistujien kokemukset. Häntä ilahduttaa erityisesti se, että lapsia joka päivä hoitavien ammattilaisten osaaminen tuli ryhmissä esiin: se, miten he kohtaavat lapset lämpimästi kurahousuja riisuessaan ja lapsi lähtee taapertamaan siitä hyvin mielin leikkeihinsä. Tutkimuksen termein puhutaan horisontaalisesta ja vertikaalisesta moniammatillisesta yhteistyöstä. Pärnä toivoo, että hallinnossa olisi rohkeutta kuulla kentän ääntä. Jos asioita halutaan kehittää, perustyöntekijän kokemus on erittäin arvokas, hänhän kohtaa asiakkaan. Yhteistyö tarvitsee johtajaa Pärnä korostaa, että moniammatillista työtä on johdettava. Jos vaan lähdetään sekoittamaan eri ammatteja, kuten väripaletilla kaikkia värejä keskenään, saadaan likaista ruskeaa. Kun osaamiset yhdistetään hallitusti, asiakas saa jotain parempaa: kun värit säilyttävät oman vahvuutensa, keltaisesta ja sinisestä syntyy uusi kaunis väri: vihreä, ja väripaletti rikastuu. Koska osallistujat ovat yhteistyöstä eri lailla innostuneita, ryhmässä voi vahvistua vain tiettyjen ihmisten yhteistyö. Johtaja varmistaa, että kaikkien osaaminen tulee hyödynnetyksi. Johtajan ei tarvitse olla korkean tason esimies, mutta kaikkien pitää ymmärtää, että joku vetäjä tarvitaan. Muuten työ ei lähde lentoon ja tuo lisäarvoa. Johtaja ei saa olla päällepäsmäri, mutta napakka pitää olla, jotta iso ryhmä työskentelee tavoitehakuisesti. Johtajan pitää koota työn tuloksia. Hänellä tulee olla työhön kehittävä ja arvioiva näkökulma. Näin työryhmä saa uskoa siihen, että yhteistyö kannattaa. Yhteinen nakkikeittoillallinen Pärnä painottaa, että moniammatillinen yhteistyö saa oikeutuksensa vain asiakkaan tarpeesta. Sen pitää olla asiakasta kunnioittavaa. Omalla osaamisellaan asiantuntijat viestittävät helposti omaa arvoaan ja sitä, että he ovat kaukana perheiden arjesta: jotkut asiakkaat aprikoivat, onko heillä omine pienine ongelmineen oikeus tulla ryhmään, jossa on korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute Ammattilaisen puheen pitää muuttua arkipuheeksi. Tästä hyötyvät paitsi perheet myös koko työryhmä, kun ei käytetä kenenkään ammattikieltä. Asiakkaita auttoi se, että heitä pysähdyttiin kuuntelemaan, katsottiin silmiin ja laitettiin käsi olalle. Monet vanhemmat saivat paljon jo siitä, että joku kysyi, mitä heille kuuluu, miten he jaksavat vanhempina. Monille riitti se, että sai olla toisten kanssa. Yhdessä ryhmässä tarjottu yhteinen nakkikeittoillallinen jäi monille lähtemättömästi mieleen. Yhteinen ruokailu on ikiaikaista yhteisöllisyyttä. Meidän pitää tarkemmin miettiä ja kuulla asiakkaita, jotta ymmärtäisimme, mikä heitä tukee. Voimme olla kaikessa ammattillisuudessamme liian kaukana inhimillisestä elämästä. Säästöjä tarjolla? Moniammatillisesta yhteistyöstä haetaan kustannustehokasta tapaa organisoida työ. Tämän onnistumisesta ei ole tutkimusnäyttöä. Ryhmämuotoisen perhetyön asiakkaat eivät tulleet kirjatuiksi kenenkään ammattilaisen asiakkaiksi. Jos kaikki ammattilaiset olisivat laittaneet perheet asiakkaikseen, asiakasmäärät olisivat lisääntyneet huimasti. Ajatuksena oli, että kun tehdään varhain työtä, paine korjaavassa työssä hellittää. Tämä ei osoittautunut todeksi, koska ryhmistä tuli myös lastensuojelulle ja muille palveluille asiakkaita. Osa perheistä tuli ajoissa ohjattua eteenpäin, mutta joillain perheillä oli jo isoja ongelmia, joita ei ollut tunnistettu, Pärnä kertoo. Toisaalta monet asiat tulivat hoidettua perustyössä. Työntekijät saivat vahvistusta sille, ettei lasta aina tarvitse lähettää jonnekin vaan voi luottaa omaan ja työryhmänsä ammattitaitoon. Organisaatiouudistukset voivat helpottaa yhteistyötä: jos lapsiperheiden palvelut ovat samassa hallintokunnassa, ei tarvitse kisata siitä, kenen momentilta mitäkin maksetaan, minne toiminta kirjataan ja millä ehdoilla työntekijät saavat tehdä ylityötä. Mutta hallinnolliset uudistukset ovat vain runko, ne eivät sellaisenaan muuta mitään. Lisätietoa: Varhainen vastuunotto lapsen hyvinvoinnista > Kehittäminen > Varvas sosiaalitieto 1I10 13

14 näkökulma Kolumni Raija Väänänen on siilinjärveläinen sosiaalityöntekijä. Hyvä, lämmin hellä? Toivotitko aamulla työkaverillesi hyvää päivää vai sanoitko vain päivää? Ehkä maltoit päättyneenä joulukuuna toivottaa hyvää joulua. Siis toivottaa hyvää myös hänelle, jonka katseen helposti ohitat. Sosiaalityössä autetaan asiakasta elämän hallintaan. Toimintakykyisyyttä on hoitaa asiansa. Tavallinen viisikymppinen jää helposti syrjästä katsojaksi, kun hän kohtaa viihde-elektroniikan ihmeet taitavan nuoren. Nuori kokee sivullisuutta, kun raha on vain abstraktio ei ole kolikkoa kukkarossa eikä taitoa sitä hankkia. Miten selviää laskuista, jos ei ole tietokonetta? Miten osaa käyttää kodintekniikkaa hän, jolla ei ole ketään rinnalla tai hän, joka kotiutuu vuosien laitosjaksosta? Harva iloitsee sivullisuudestaan. Se on passiivista ajelehtimista, voimattomuutta, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Se voi olla myös tietoinen valinta. Tietoinen valinta kuuluu osallisuuteenkin. Rötösjengin jäsenyys voi olla osallisuutta. Sitä on kuuluminen olla osa jotain. Hyvää osallisuutta on elämän kokeminen mielekkääksi ja vastuullinen toiminta tai toimimattomuus. Hyvyys ei ole uutisen arvoinen. Pahalla tulee varmimmin nähdyksi. Ihmisen tarve on tulla huomatuksi, jos ei hyvällä niin pahalla. Ehkä liikenteessä kaahaajaa ei ole koskaan kohdattu myönteisesti. Ehkä häntä ei ole arvostettu. Ulkopuolisuuden kokemus voi purkautua aggressiona ja autolla hurjasteluna. Ne voivat olla vaarallisia näyttöjä osaamisesta ja olemassaolosta. Aikamme ilmiö julkisuushakuisuus voi kertoa siitä, ettei ole tullut nähdyksi. Hyvästä paitsi jääminen voi johtaa myös pahuuden etsintään. Jos ei ole saanut kokea hyvää, ei uskalla kohdata tai tehdä hyvää. Hyvän kokemus syntyy pienistä, mutta merkityksellisistä teoista. Hyvää oloa haetaan hemmottelu- ja virkistyspalveluista. Hoitokontakti voi olla ainut kohdatuksi tulon kokemus. Hyvinvointi on tyytyväisyyden kokemus ei vain terveys- tai sairauskysymys. Ongelmat ja pahuus ovat sosiaalityössä tuttuja. Hyvyys jää pimentoon. On aiheellista kysyä, miksi joidenkin kohdalle osuu vain pahuutta, ketkä jäävät havaitsematta ja onko turhia ihmisiä. Ihmisen kohtaamattomuus on syrjäyttämistä ja tie syrjäytymiseen. Onneksi sosiaalityö ja diakonia kohtaavat myös runnottuja. Voiko luottaa siihen, että hyvät asia eivät kuole ne vain talvehtivat ajoittain? Filosofi ja kirjailija Eero Ojasta mukaillen ihmisestä on helppo tehdä osallinen; riittää kun häntä kohdellaan hyvin, jolloin ihminen kohtelee itseäänkin hyvin. Siten osallisuus on hyvyyden koskettamaa. Kunpa pahuus olisi vain mielikuvituksen puutetta hyvyyteen. Pitäisikö hyvyyttä pitää enemmän esillä? LUKIJALTA Päihteinen mieli, alkoholi ja sosiaalityö Sosiaalityöllä on ollut vankka asema päihdehuollossa ja päihdetyössä aina näihin päiviin asti. Oli turhauttavaa huomata, miten pieni rooli Mieli työryhmän Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa sosiaalialan ammattilaisille jäi. Pettymys oli myös suuri, kun suunnitelman toimeenpano näyttää jäävän pelkän informaatio-ohjauksen varaan. Mieli-suunnitelman toimeenpano on nyt kuntien vastuulla. Rohkenen ehdottaa, että jospa kunnat kuitenkin ensin huolehtisivat siitä, että päihdehuoltolaki toteutuu. Se on ollut voimassa yli 20 vuotta. Laissa muun muassa lukee, että vastuu päihdepalveluiden järjestämisestä kuuluu tasavertaisesti sosiaali- ja terveydenhuollolle. Mahdettiinko silloin terveydenhuollolle kertoa, että päihdeasiat kuuluvat myös heille? Huolehdittiinko peruspalveluiden työntekijöiden päihdetyön täydennyskoulutuksesta? Sovittiinko työnjaosta sosiaali- ja terveydenhuollon välillä? Entä informoitiinko kuntalaisia siitä, että apua saattoivat hakea päihdeongelmaisen itsensä lisäksi muut perheenjäsenet ja läheiset? Päihdehuoltolaki on monin tavoin hyvä laki. Ongelmana on vain se, että se ei toteudu. Päihdeongelmaiset ja päihdetyö tuntuvat yhä olevan monille kunnan päättäjille kirosanoja. Päihdetyö ei kunnissa hoidu pelkällä ammattinimikkeen päihdeetuliitteellä. Eikä myöskään perustyöstä irrallisilla hankkeilla tai suunnitelmilla. Miten innostaa ja motivoida kunnan johtoa huolehtimaan päihdeongelmaisten palveluista ja päihdetyötä tekevistä työntekijöistä? Asiakkaan palvelua, hoitoa tai hoitamattomuutta kun ei milloinkaan saisi jättää yksittäisen työntekijän vastuulle, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan. Kyse on aina yksikön ja toimialan vastuusta ennen kaikkea esimiestason ja johdon vastuusta. Entä saako alkoholiongelmasta vielä puhua ihan erikseen? Nyt kun Mieli työryhmän Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma yhdistää mielenterveys- ja päihdeongelmat, on vaarana, että alkoholiongelman hoitaminen palvelujärjestelmässä vaarantuu entisestään. Mielenterveysosaamisen taitoja pitää harjoitella Mielenterveysosaamisen perustaidoissa on puutteita monella ammattialalla. Kyvyttömyys tunnistaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavia riskitekijöitä ja puuttua varhain ongelmiin vaikeuttavat työssä ja arjessa selviytymistä. Tarvitsemme perusvalmiuksia riskien tunnistamiseen ja helppoja ja yksinkertaisia menetelmiä mielenterveyden tukemiseen. Tutkimusnäyttöä on siitä, että muun muassa seuraavat toimet vahvistavat mielenterveyttä tai vähentävät sitä vahingoittavia tekijöitä: yhteisöllisten verkostojen vahvistaminen, psykologinen ja sosiaalinen tuki luonnon- ja suuronnettomuuksien yhteydessä, mielenterveyden ensiapukurssit ja mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutus, päihteiden käyttöön puuttuvat mini-interventiot, vertaistukiryhmät ja ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi. 14 sosiaalitieto 1I10

15 Paljasta taitosi! Yhteiskuntamme laillinen päihde, alkoholi, on yhä puheenaiheista vaikein. Yhteiskunnan vastuu on kuitenkin kiistaton: jotain on pahasti vialla yhteiskunnassa, jossa alkoholinkäyttö on itsestään selvää ja arkista, mutta sitä ihmetellään, kun joku ei juo ollenkaan ja avun hakemista pidetään yhä hävettävänä. Työpaikkojen kahvipöydissä tuskin vieläkään kerrotaan omista tai läheisen juomista koskevista ongelmista. Tähän eivät Mieli-suunnitelman korostamat palveluiden matalat kynnykset paljoa auta. Meiltä puuttuu yhä asiallinen alkoholista ja sen mukanaan tuomista ongelmista puhumisen kulttuuri. Meidän tulisi todella pohtia, miksi alkoholi on meille yhä niin tärkeä; ja kysyä, toiko vapautunut alkoholikulttuuri sen onnen ja hyvinvoinnin, mitä sen ehkä ajateltiin tuovan. Lapsemme taitaisivat kuitenkin olla onnellisempia, jos saunaoluiden sijaan yhä juotaisiin saunakahvit. Mieli-suunnitelma yhdistää mielenterveyden ja päihteet. Eikö yhtä hyvin olisi voitu yhdistää sosiaaliset ongelmat ja päihteet? Päihdeongelmaisten palveluista ei päästä sopuun pelkillä suunnitelmilla. Yhteiskunnan tasolla olisi kiireesti yhdessä määriteltävä, mikä tämä päihdeongelmaksi kutsumamme ongelmien kokonaisuus oikein on, miten sitä hoidetaan, missä ja kuka sitä hoitaa. Korostan sanaa yhdessä. Mieli-suunnitelmassa päihdeongelma näyttäytyy yksilökeskeisenä ja sairauskäsitystä korostavana. Mutta se on vain yksi näkemys. Vasta kokonaisvaltaisen määrittelyn jälkeen voitaisiin tasapuolisesti keskustella eri ammattiryhmien välisestä työnjaosta. Näissä keskusteluissa toivottavasti kuuluisi myös sosiaalityön ääni. Sosiaalityössä ihminen nähdään aina kokonaisuutena ja suhteessa toisiin, ympäröivään yhteiskuntaan. Päihdeongelma on aina osa elämisen ongelmaa ja elämäntapaa. Se ei ratkea vain yksilöä hoitamalla. On väärä suunta, että päihdehuollon erityispalveluista tulee erikoissairaanhoidon jatkeita. Tämä murentaa päihdehuollolle ominaisen päihdesosiaalityön ammatillisen aseman ja osaamisen. Näin näyttää käyvän ainakin Keski-Suomen maakunnan jo varsin sairaanhoitopainotteisessa päihdepalvelujärjestelmässä. Alkoholiongelmaisten, heidän lastensa, perheittensä ja läheistensä asemaa ajatellessani pohdin, että pitäisiköhän perustaa uudelleen yhteistyötaitoinen ja sosiaalijohtoinen A-klinikka. Tarja Boelius, johtaja, Ensikoti Aliisa ja avopalveluyksikkö Aino, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Tarvitsemme perustaitoja ja rohkeutta ottaa asioita puheeksi. Varhainen puheeksi ottaminen ja puuttuminen eivät tarkoita sitä, että puuttujalla täytyisi olla ratkaisun avaimet kädessään, vaan että hän kantaa vastuuta toisesta ihmisestä ja reagoi pahoinvointiin. Asiassa edetään yhteistyössä. Puheeksi ottaminen kuuluu jokaiselle! Tampereella, Pirkanmaan Aikuisopistossa on järjestetty Mielenterveysosaamisen ajokorttikoulutusta kaikille kiinnostuneille. Se antaa valmiuksia mielenterveysongelmien tunnistamiseksi, puheeksi ottamiseksi ja niihin varhain puuttumiseksi. Koulutuksessa keskitytään vuorovaikutustaitoihin, hyvinvointia uhkaaviin riskeihin ja varhaisen puuttumisen menetelmiin. Vuonna 2005 Maailman terveysjärjestön, WHO:n Euroopan mielenterveysjulistuksessa Suomi sitoutui lisäämään tietoa henkisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tärkeydestä ja kamppailemaan yhdessä stigmaa ja siitä aiheutuvaa häpeää, syrjintää ja eriarvoisuutta vastaan. Mielenterveys ja hyvinvointi ovat keskeinen osa inhimillistä, sosiaalista ja taloudellista pääomaa. Sitä tulee pitää yhteiskunnan osaalueiden, kuten sosiaalihuollon, koulutuksen ja työllisyyden keskeisenä osana. Katri Pihlaja, sosiaali- ja terveysalan opettaja, Pirkanmaan aikuisopisto AVOIN AMK FYSIOTERAPIA: Liikunta lapsen ja nuoren kehityksen ja toiminnan edistäjänä ja tukena -psykomotorinen näkökulma Aika: Haku päättyy: Rentoutuminen Kaksi toteutusta keväällä toteutus: Haku päättyy: toteutus: Haku päättyy: JALKATERAPIA: Jalkakoulu Aika: Haku päättyy: SOSIAALIALA: Dialogi Aika: Haku päättyy: TOIMINTATERAPIA Puutarhatyö terapiana Aika: Haku päättyy: Lisätietoja avoimen AMK:n koulutuksista: ERIKOISTUMISOPINNOT Psykomotoriikka toimintakyvyn tukena Laajuus: 30 opintopistettä / 1 vuosi. Hakuaika: Aikuiskoulutuksen yhteishaku Hinta: 168,00. Kulttuuri hyvinvointipalvelujen voimavarana Laajuus: 30 opintopistettä / 1 vuosi. Hakuaika: Aikuiskoulutuksen yhteishaku Hinta: 168,00. Lisätietoja erikoistumisopinnoista: koulutustarjonta/ erikoistumisopinnot/ Koulutustarjonta osoitteessa Aikuiskoulutuksen yhteishaku YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Laajuus: 90 opintopistettä / 1,5 2 vuotta. Hakuaika: Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Laajuus: 90 opintopistettä / 1,5 2 vuotta. Hakuaika: Aikuiskoulutuksen yhteishaku Lisätietoja ylemmistä AMK-tutkinnoista: koulutustarjonta/ ylemmat-amk-tutkinnot/ TÄYDENNYSKOULUTUS Tietoisuustaidoilla terveytta ja hyvinvointia -ohjaajakoulutus Laajuus: 1 opintopiste. Kohderyhmä: Sosiaali-, terveys- ja koulutusalalla toimivat henkilöt. Aika: Tarkempi aikataulu ao. nettisivuilla. Haku päättyy: Hinta: 250. Lisätietoja täydennyskoulutuksesta taydennyskoulutus. sosiaalitieto 1I10 15

16 teemapäiviä ja tapahtumia helmikuu 2.2. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittämishanke Pämin väliseminaari Tampereella, Sininauhaliitto 4.2. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittämishanke Pämin väliseminaari Lahdessa, Sininauhaliitto Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopiossa, Suomen Mielenterveysseura, Kuopion seudun toimijat, THL Valtakunnalliset sosiaaliasiamiespäivät Helsingissä, FCG, Kuntaliitto, Sosiaaliasiamiehet Valtakunnallinen kohtaamispaikkojen seminaari Oulussa, Oulun Kumppanuuskeskus, Kansalaisareena, STKL jne Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan kehittämisverkostohankkeen päätösseminaari Porissa, Diak Hyvinvointikunta-foorumi Helsingissä, Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitieto, Sosiaalialan osaamiskeskukset Valtakunnalliset sosiaalityön tutkimuksen päivät Jyväskylässä, Sosiaalityön tutkimuksen seura, Jyväskylän yliopisto Maailman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä, YK maaliskuu Esteettömyysseminaari Helsingissä, Invalidiliitto Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä Helsingissä, Suomen ICSW, Sosiaalipoliittinen yhdistys Sosiaalialan asiantuntijapäivät Helsingissä, Talentia Lapsen oikeuksien seminaari lapsiköyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä Helsingissä, LSKL, lapsiasiavaltuutettu, UM Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Helsingissä, Kuntoutussäätiö Sosiaalialan viestintäkoulutus Helsingissä, FCG, Sosiaalitieto Tietoa vammaisia ihmisiä koskevista lainsäädäntömuutoksista -tilaisuus Espoossa, Invalidiliitto Rasisminvastainen päivä, SPR huhtikuu Valtakunnalliset kotihoitopäivät Tampereella, FCG Vates-päivät vammaisten ja osatyökyisten työllistämisestä Helsingissä, Vates-säätiö Valtakunnalliset huumetyöläisten neuvottelupäivät Helsingissä, A-klinikkasäätiö, Diak, Kalliolan klinikat Omaishoitaja-seminaari omaishoitajille ja muille kiinnostuneille Espoossa, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Helsingissä, STKL, STM, Sosiaalijohto Tietoa vammaisia ihmisiä koskevista lainsäädäntömuutoksista -tilaisuus Forssassa, Invalidiliitto Itä-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen vammaisfoorumi Pieksämäellä, ISO Kuntien hyviä malleja työllistämisestä -seminaari Helsingissä, TVY, Kuntaliitto, eduskunnan naisverkosto Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaari Helsingissä, Ikäinstituutti toukokuu 6.5. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahdessa, Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys, Päijät-Hämeen liitto, STKL Pohjoismainen perhekeskuskonferenssi Espoossa, FSKC, STM, THL jne Vanhustenhuollon johdon neuvottelupäivät Helsingissä, FCG Terve-Sos 2010 Lahdessa, THL, Lahden kaupunki Hoiva-alalla toimivien eurooppalaisten yritysten ja organisaatioiden EAHSA:n (European Association of Homes and Services) konferenssi Tukholmassa, Micasa Fastigheter i Stockholm AB kesäkuu Nuoret sijaishuollossa -seminaari Kouvolassa, LSKL ESN:n (European Social Network, Euroopan sosiaalijohdon verkosto) eurooppalaisen sosiaalihuollon konferenssi Barcelonassa, Espanjassa heinäkuu SuomiAreenan sosiaaliteemat Porissa aiheena mm. köyhyys, Kirkkohallitus, STKL, Kirkon diakoniakeräys Yhteisvastuu elokuu Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Kuopiossa, ISO Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Jyväskylässä, Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys, STKL syyskuu Länsi-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Turussa, Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Finlands svenska socialförbund, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys jne Kansainvälinen FASD-päivä, Kehitysvammaliitto Kansainvälinen itsemurhien ehkäisypäivä, Suomen Mielenterveysseura Kuntamarkkinat Helsingissä, Kuntaliitto Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät Mikkelissä, Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturvayhdistys, STKL Valtakunnalliset päihdepäivät Espoossa, Tekry Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät Kittilässä, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, STKL jne Nälkäpäivä-keräys, SPR Lastensuojelun laatupäivät Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä ja Jyväskylässä aamupäivällä videoyhteys Kuopiosta, Kuntaliitto, THL, Kasteen Lapset -hankkeet jne Sosiaalialan AMK -osaaminen alan työkentällä -hankkeen loppuseminaari Vantaalla, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lastensuojelun laatupäivät Etelä-Suomen alueella aamupäivällä videoyhteys Järvenpäästä, Kuntaliitto, THL, Kasteen Lapset -hankkeet jne Hyvä Ikä -messut Tampereella, Vanhustyön keskusliitto, Invalidiiitto jne. Huomio köyhyyteen Vuonna 2010 köyhyys näkyy ja kuuluu ainakin juhlapuheissa. EU on nimennyt vuoden köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Köyhyys yhdistetään usein kehitysmaihin, joissa ruoan ja puhtaan veden puute ovat monille arkipäiväisiä haasteita. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen koskettavat kuitenkin myös Eurooppaa tavalla, joka ei ehkä ole yhtä äärimmäinen, mutta jota on silti mahdoton hyväksyä. EU:n kansalaisista 17 prosentilla varat eivät riitä edes perustarpeisiin. Suomessa teemavuotta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiedot teemavuoden tapahtumista kootaan teemavuoden nettisivujen tapahtumakalenteriin: 16 sosiaalitieto 1I10

17 lokakuu Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä Kouvolassa, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Socom, STKL jne Lastensuojelun laatupäivät Pirkanmaalla ja Väli- Suomessa aamupäivällä videoyhteys Tampereelta, Kuntaliitto, THL, Kasteen Lapset -hankkeet jne Maailman mielenterveyspäivä, Suomen Mielenterveysseura Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa, LSKL, Turun kaupunki, Sosiaalijohto Asunnottomien yö & kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi, Asunnottomien yö -kansalaisliike Tietoa vammaisia ihmisiä koskevista lainsäädäntömuutoksista -tilaisuus Kuopio, Invalidiliitto Sosiaalipolitiikan päivät Helsingissä, Sosiaalipoliittinen yhdistys, Helsingin yliopisto Lastensuojelun laatupäivät Pohjois-Suomessa aamupäivällä videoyhteys Oulusta, Kuntaliitto, THL, Kasteen Lapset -hankkeet jne. marraskuu Lastensuojelun kaksikieliset laatupäivät Vaasassa ja rannikkoseudulla aamupäivällä videoyhteys Vaasasta, Kuntaliitto, THL, Kasteen Lapset -hankkeet jne Ehjä perhe -hankkeen päätösseminaari Helsingissä, Diak, Kriminaalihuollon tukisäätiö Pienet pohjalaiset päihdepäivät Kokkolassa, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Kansainvälisen sosiaalipolitiikan iltapäivä Helsingissä, Suomen ICSW, Sosiaalipoliittinen yhdistys Omaishoitaja-seminaari omaishoitajille ja muille kiinnostuneille Siilinjärvellä, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto Sosiaalialan viestintäkoulutus Jyväskylässä, FCG, Sosiaalitieto Päihdealan sosiaalityön päivät Helsingissä, A-klinikkasäätiö Tietoa vammaisia ihmisiä koskevista lainsäädäntömuutoksista -tilaisuus Kemissä, Invalidiliitto Mielenterveysmessut Helsingissä, Mielenterveyden keskusliitto joulukuu Maailman aids-päivä, YK, SPR Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä Vuosi 2010 on EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Pystytkö sosiaalialan ammattilaisena auttamaan köyhiä ja ehkäisemään syrjäytymistä? KÖYHYYS Mitkä ovat nykyköyhyyden tuntomerkkejä? Kohtaatko köyhiä työssäsi? Miten autat köyhiä, miten haluaisit auttaa mikä estää? Miten onnistut syrjäytymisen ehkäisyssä? Tarvitaanko yksilötyötä vai rakenteellista työtä? Kirjoita meille köyhyydestä ja syrjäytymisen ehkäisystä sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta. Osallistu Sosiaalitiedon kirjoituskilpailuun. Kirjoitukset julkaistaan Sosiaalitiedon verkkopalvelussa nimellä tai halutessasi nimimerkillä. Lisäksi parhaat kirjoitukset julkaistaan 15. kesäkuuta 2010 ilmestyvässä Sosiaalitiedon kesänumerossa. Kirjoituksen pituus saa olla enintään merkkiä eli noin kaksi A4-arkillista. Kirjoituksen voit otsikoida itse. Lähetä kirjoitus Sosiaalitiedon toimitukseen 11. toukokuuta 2010 mennessä sähköpostitse tai postitse Toinen linja 14, Palkinnot 1. palkinto 500 euroa 2. palkinto 400 euroa 3. palkinto 300 euroa Palkinnot ovat verollisia. Lisätietoja Sosiaalitiedon toimituksesta: Erja Saarinen Lea Suoninen-Erhiö sosiaalitieto 1I10 17

18 pinnan pinnan alta alta Mitä tapahtuu todella? Järjestöjen toiminta on osa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamista. Pentti Riitta Särkelä, Kananen, toiminnanjohtaja, ylitarkastaja, sosiaali- Sosiaali- ja terveysministeriö ja terveysturvan keskusliitto ry Nähdäänkö järjestöjen arvo muunakin kuin suhdanteiden tasaajina? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikallinen yhdistystoiminta kokoaa paljon osallistujia. Erityisen hyvin tässä ovat uusimman Järjestöbarometrin mukaan onnistuneet eläkeläisjärjestöt. Vapaaehtoistoimintaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä käytetään keskimäärin 11 tuntia kuukaudessa. Se vastaa kokopäiväiseksi työpanokseksi muutettuna yli henkilötyövuotta. Huomattava osa toimintaan osallistuvista on asianosaisia eli usein jonkin vaikean elämäntilanteen kokeneita ihmisiä. Järjestöjen vapaaehtois- ja vertaistoimintaan sekä niiden toimintaan luottamushenkilönä osallistuu lähes miljoona ihmistä. Lisäksi järjestöt kehittävät ja tarjoavat arjen tukea ja palveluita. Sosiaalipalveluista järjestöjen osuus on lähes 20 prosenttia. Järjestöt ovat oleellinen osa suomalaista demokratiaa ja hyvinvoinnin infrastruktuuria. Luulisi, että niitä arvostettaisiin ja niiden toimintaedellytyksistä pidettäisiin hyvä huoli. Jo muutaman vuoden ajan on näyttänyt vahvasti siltä, että järjestöjen arvo tunnustetaan lähinnä juhlapuheissa. Käytännön toimet ovatkin sitten jotakin aivan muuta. Järjestöjen toimintaa halutaan tulkita yhä useammin elinkeinotoiminnaksi: niiden pelätään vääristävän kilpailua ja vievän mahdollisuudet palvelukaupan kehittymiseltä. Ihmiset odottavat kuitenkin aivan muuta: nykyistä oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa heikommassa asemassa olevista pidetään nykyistä parempi huoli. Järjestöjen toiminta on osa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamista. Onkohan markkinoiden kehittämisen innossa unohtunut, että järjestöt toimivat usein erityistä osaamista vaativilla alueilla, joilla muita toimijoita ei juuri ole? Ei ole myöskään todellisia markkinoita. Jos järjestöt joutuvat luopumaan palveluiden tuottamisesta joillakin alueilla kilpailuneutraliteetin takia, mitään ei välttämättä synnykään tilalle. Tästä on vakavia merkkejä. Kuntien sosiaalijohdon arvion mukaan merkittävä osa järjestöjen palveluista ei ole korvattavissa kuntien omilla tai yritysten tuottamilla palveluilla. Olisikohan tässä riittävää ponninta sille, että alettaisiin vahvistaa kuntien ja järjestöjen kumppanuusmalleja? Tiukan paikan tullen järjestöjä aina kutsutaan apuun. Niin kävi edellisen laman aikana ja sama toistuu nyt. Julkinen valta odottaa, että järjestöt kantaisivat kuntien rinnalla ihmisten hyvinvoinnista nykyistä enemmän vastuuta. Edellisen laman aikana järjestöt ottivat haasteen vastaan. Kun kunnat supistivat palveluitaan, järjestöt pystyivät hyvän taloutensa turvin nopeasti kehittämään tukea laman synnyttämiin tarpeisiin. Järjestöjen tuen varassa moni ihminen pääsi pahimman yli. Nyt riskinä on, että ihmisten avun saanti vaikeutuu ja kasvava joukko ihmisiä jää kokonaan ilman apua. Järjestöbarometri kertoo, että valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen taloudellinen tilanne heikkenee. Suurin osa niiden johdosta pitää tätä huolestuttavana järjestönsä toiminnalle. Joka neljäs ennakoi järjestönsä taloudellisen tilanteen muuttuvan huonoksi tai melko huonoksi. Kolmannes järjestöistä ennakoi henkilöstömääränsä vähenevän, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Uutta on, että henkilöstösupistusten ennakoidaan koskevan myös vakituista henkilöstöä. Osa suunnittelee jonkin toimintayksikön supistamista ja muutama toimintayksikkö aiotaan lakkauttaa. Järjestöjen mahdollisuudet vastata tämän laman aikana ihmisten hätään ovat huomattavasti edellistä lamaa heikommat. Valtiovalta vaikeuttaa omilla toimillaan tilannetta. Se on ottanut yhä enemmän Raha-automaattiyhdistyksen tuottoja muuhun käyttöön kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen asetuksen mukaisesti. Tänä vuonna muuhun käyttöön otettu summa on 30 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion käsittelyssä edes eduskunnasta ei löytynyt riittävää voimaa ja tahtoa tilanteen muuttamiseksi järjestöjen tärkeyttä korostavista puheista huolimatta. Tätä kehitystä järjestöt eivät voi hyväksyä. Kehitys kertoo karua kieltä siitä, että suomalaisen kansalaisjärjestötoiminnan arvostuksesta ja tulevaisuudesta on syytä olla huolissaan. Toimivalla kansalaisyhteiskunnalla ja järjestöillä sen osana on tärkeä tehtävä sosiaalisen pääoman synnyttäjänä, yhteiskuntaa koossa pitävänä kittinä sekä yhteisvastuun areenana. Niiden toiminta nousee ihmisten tilanteista, tarpeista ja arjesta. Se on järjestöjen voima. Ihmisten liittymistä yhteen ja toimimista yhdessä ei voi tukahduttaa pistämällä järjestöjä ahtaalle ja yrittämällä määrittää niiden elintilaa ulkopuolelta. Toivon mukaan kansalaisyhteiskunnasta kumpuaa vähitellen muutosvoima yhteiskunnallisen kehityksen kääntämiseksi inhimillisemmäksi, oikeudenmukaisemmaksi sekä ihmisarvoa ja ympäristön kestävyyttä kunnioittavaksi. Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. 18 sosiaalitieto 1I10

19 tuomisia ja viemisiä Kuolassa ja Inarissa on perustettu kohtaamispaikkoja syrjään jääneille kuntalaisille Inarin ja Kuolan kunnat ovat parantaneet yhteisvoimin eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien kuntalaisten oloja. Päivätoiminta vetää syrjään jääviä, vähäosaisia, vanhuksia, vammaisia ja mielenterveyskuntoutujia muiden seuraan. Inarin kunta ja Kuolan kunta Venäjältä ovat ystävyyskuntina tehneet vuosia yhteistyötä sosiaali- ja terveystointensa kesken. Molemmilla on paljon haja-asutusaluetta ja sivukyliltä on kuntakeskuksiin pitkät matkat. Keväällä 2006 Kuolan sosiaalitoimen edustajat vierailivat Inarissa tutustumassa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Elämässä mukana Eallimis mielde -projektin toimintaan ja siinä perustettuun kohtaamispaikkaan. Hankkeessa on kehitetty eri tavoin vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille, vajaakuntoisille ja syrjäytymisuhan alla oleville kunnan palveluja täydentäviä tukitoimia, kuten viriketoimintaa ja itsenäistä asumista tukevia palveluja. Kuolassa oli kysyntää vastaavanlaiselle toiminnalle. Kuolan hankkeelle saatiin rahoitus Suomen ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyövaroista. Kuolassa kohderyhmänä olivat syrjäytymisuhan alla olevat vanhukset, eri tavoin vammaiset ja moniongelmaiset ihmiset, jotka tarvitsevat apua ja tukea arkielämässään sekä vähäosaiset, jotka ovat runsaan tuen tarpeessa. Psykologin ja sosiaalityöntekijän kotikäyntejä Kuolan sosiaalipalvelukeskuksessa aloitettiin päivätoiminta erilaisine ryhmineen. Niillä tuettiin ja rohkaistiin yksinäisiä ihmisiä lähtemään kotoaan tapaamaan toisia yhteisen tekemisen, keskustelun ja vertaistuen merkeissä. Liikuntaesteisiä henkilöitä haettiin mukaan hankkeessa hankitulla autolla. Psykologi ja sosiaalityöntekijä aloittivat kotikäynnit tukea tarvitsevien luona. Sosiaalipalvelukeskuksen henkilökunta avusti asiakkaita muun muassa kodin ulkopuolella asioinnissa sekä Venäjällä niin tuiki tarpeellisten lukuisten asiapapereiden hankinnassa. Aikaa vievä ja monimutkainen asiapapereiden hankinta korostui erityisesti vankiloista vapautuneilla, jotka ovat vapautuessaan vailla henkilöasiakirjoja ja asuntoa. Tukea tarvitsevien ja monilapsisten perheiden lapsille ja nuorille aloitettiin kerhotoimintaa iltapäivisin koulun jälkeen. Heille järjestettiin myös retkiä, toimintapäiviä ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Vanhempia tuettiin vanhemmuudessa kunkin perheen tarpeiden mukaan. Lisää toimijoiden yhteistyötä Hankkeen aikana Kuolan sosiaalipalvelukeskuksessa on tehty aiempaa enemmän yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kirkon, lääkäripalveluiden ja kunnan hallinto-organisaatioiden kesken. Sosiaalipalvelukeskuksen henkilökunnalle järjestettiin matka Suomeen tutustumaan erityisryhmien asumispalveluihin. Lisäksi järjestettiin koulutusta ikääntyvien ihmisten tukemisesta. Asiakkaita saatiin hankkeen aikana erittäin hyvin mukaan toimintoihin ja toimintamuotoja saatiin monipuolistettua ja vakinaistettua. Syrjäkylien asukkaiden tukitoimia tehostettiin. Tärkeintä onnistumiselle oli hankkeeseen sitoutunut, aktiivinen, osaava ja innostunut paikallinen henkilökunta, joka on hyvällä alueen, sen asiakkaiden ja toimintakulttuurin tuntemuksella saanut kehitettyä paikallisesta tarpeesta lähteviä toimintoja. Hanke on ollut konkreettista toimintaa asiakkaiden kanssa heitä osallistamalla eikä vain ylhäältä hallinnosta tulevaa kehittämistä. Suomen ulkoasiainministeriön lisäksi vuoden vaihteessa päättynyttä hanketta rahoittivat Inarin sosiaali- ja terveystoimi, Sosiaaliturvajärjestelmän valtiollisen sosiaalipalvelun Murmanskin alueviraston Kuolan sosiaalipalvelukeskus sekä Asumispalvelusäätiö ASPA. kuvat: Marjaliisa Björkman SYRJÄSTÄ MUIDEN JOUKKOON Elämässä mukana -hanke veti erilaiseen toimintaan syrjäytymisvaarassa olevia ikäihmisiä. Yhdellä osallistujalla oli jalassaan oman koiran karvoista kudotut sukat. MONEN SUKUPOLVEN ASUMISTA Kuolassa asuvan perheen kotitalo. Asunnossa elävät äiti, isä, kaksi lasta ja isoäiti, jotka saivat tukea Elämässä mukana -hankkeesta. Kirjoittaja Seija Laukkanen Elämässä mukana Eallimis mielde -projektin projektivastaava, Inari Hankkeen loppuraportti verkossa > Kehittäminen > Kehittämisprojektit sosiaalitieto 1I10 19

20 reportaasi Mia Sivula Vauvaperheen arki voi olla aivan muuta kuin vauvalehtien suloiset tarinat Joskus perhe ei selviä ilman ulkopuolista apua. Ensikoti auttaa vanhemmuuden alkuun Ensikodit pähkinänkuoressa Ensi- ja turvakotien liiton ensikoteja on yhdellätoista paikkakunnalla: Helsingissä, Imatralla, Jyväskylässä, Kokkolassa, Lahdessa, Oulussa, Raahessa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Päihdeongelmaisten äitien hoitoon erikoistuneita ensikoteja on seitsemän. Ensikotityö on ehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden tukemista. Tavoite on turvata kasvavalle lapselle hänen ikätasonsa ja tarpeidensa mukainen hoito ja huolenpito. Ensimmäinen ensikoti perustettiin sodan aikana Helsinkiin Reilun 60 vuoden aikana ensikodeista on lähtenyt maailmalle noin lasta. Ensikotien periaatteena on alusta alkaen ollut kannustaa äitejä pitämään lapsensa ja auttaa heitä yhteisen elämän alkuun. Vuonna 2008 maamme 11 ensikodissa oli yhteensä 174 äitiä ja 172 vauvaa. Isiä oli 32, joista neljä oli ensikodissa yksin vauvan kanssa. Ensikotityön alkuaikoina turvaa haettiin äidin aviottomuuden vuoksi, 70-luvulla asuntojen puute ja 80-luvulla äitien nuori ikä olivat syitä hakeutua ensikotiin. 90-luvulla merkittävimmiksi tulosyiksi nousivat mielenterveysongelmat, äitien uupuminen ja masennus. Vanhemmat päätyvät pienen vauvan kanssa ensikotiin eri syistä. "Vauvan perushoito ei ehkä suju, vanhemmilla on puutteita arjen taidoissa, mielenterveysongelmia tai erilaisia elämänhallinnan ongelmia, Lapin Ensi- ja turvakodin ohjaaja Kristiina Luusua kertoo. Ensikotiin hakeudutaan yleensä neuvolan, synnytyssairaalan, lastensuojeluviranomaisten tai mielenterveystoimiston ohjaamana. Taustalla on huoli vauvan hyvinvoinnista. Kaikki vanhemmat eivät ole mielissään ehdotuksesta muuttaa tilapäisesti ensikotiin. Tutustumiskäynti on tärkeä. Kerromme vanhemmille, mistä ensikodin vauvaperhetyössä on kysymys. Käynti yleensä riittää motivoimaan vanhemmat tulemaan tänne. Arki rakentuu yksinkertaisista palikoista Lapin Ensi- ja turvakodissa on 12 kalustettua asuntoa, joissa perheet asuvat hoitojakson ajan. Pinnasänky, syöttötuoli ja sisustuksen selkeys kertovat siitä, että asunnot on suunniteltu lapsiperheille. Ensikotijakson tavoitteena on, että vanhemmat oppivat itsenäisesti selviytymään arjesta vauvan kanssa. Ohjaajat tarjoavat ympärivuorokautista tukea perheen tarpeiden mukaan. Äiti, vauva ja tarvittaessa myös isä saavat oman ohjaajan hoitojakson ajaksi. Jos äiti tulee ensikotiin ennen vauvan syntymää, hän saa halutessaan omaohjaajan mukaan synnytykseen. Hoidon aloittaminen edellyttää kunnan maksusitoumusta. Hoitojakson pituus vaihtelee muutamista viikoista puoleen vuoteen riippuen perheen tilanteesta ja siitä, kuinka pitkän maksusitoumuksen kunta on valmis tekemään. On hyvä, jos ensikotijakso kestää ainakin puoli vuotta. Siinä ajassa perhe ehtii oppia ja omaksua uusia asioita, Luusua sanoo. Pienen vauvan kanssa ensikotiin tulevilla perheillä on usein ongelmia vuorokausirytmin säilyttämisessä. Omaohjaaja laatii perheen kanssa viikko-ohjelman, jota seuraamalla arjen rutiinit vähitellen rakentuvat. Kalenterista löytyy siivouspäivä ja saunapäivä, ruoanlaiton opettelua ja vauvan hoitoa. Joka viikolle määritellään tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. OPPIA VANHEMMUUTEEN On hyvä, jos ensikotijakso kestää ainakin puoli vuotta. Siinä ajassa perhe ehtii oppia ja omaksua uusia asioita, Kristiina Luusua sanoo. kuva: Mia Sivula 20 sosiaalitieto 1I10

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Osallisuus kotouttaa Virpi Harilahti-Juola, Katja Ruunaniemi Pudasjärvi on mukana valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, jossa etsitään uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta.

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.

Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4. Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO Yleissivistävän koulutuksen ja varhais- 22.4.2016 kasvatuksen osasto Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.4.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot