RVL. Tosi kivat työkaverit ovat voimavara sivu 16. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Tosi kivat työkaverit ovat voimavara sivu 16. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Tosi kivat työkaverit ovat voimavara sivu 16 Työllisyys- ja kasvusopimus sivu 4 Liikennevirastossa uudistuksia sivu 6

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Haasteita riittää Työllisyys- ja kasvusopimus on nyt Rautatievirkamiesliiton osalta solmittu. Tätä kirjoittaessani ei ole vielä tiedossa, mikä on keskusjärjestösopimuksen kohtalo valtakunnallisesti. Ongelmaksi on muodostunut se, mitä 20 euron kuukausikorotuksella tarkoitetaan, miten se lasketaan. Kaatuuko keskitetty ratkaisu vain muutaman dollarin tähden. Toivottavasti ei. Tapahtui keskusjärjestöjen keskitetylle sopimukselle niin tai näin, tulee RVL:n ja työnantajajärjestö PALTA:n välinen sopimus voimaan sellaisenaan. Osapuolilla on tällöin kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus viimeistään kahden kuukauden kuluessa ja aloittaa neuvottelut uudesta tessistä sopimansa aikataulun mukaisesti. Nykyinen tes on joka tapauksessa voimassa asti. Meille on takomalla taottu, rautalangasta väännetty, ajettu kuin käärmettä pyssyyn, että Suomen kilpailukyky ja työllisyys vaarantuu entisestään ilman tätä keskitettyä sopimusta. Valtionkin lupaamat myönteiset muutokset veroihin, työttömyysturvaan ja kilometrikorvauksiin ovat ehdollisia ja eläkeneuvottelut hankaloituvat. Me palkanansaitsijat kannamme siis kortemme kekoon. Mitä siitä seuraa, jää nähtäväksi. Olisi jo korkea aika arvioida tarkemmin myös sitä, miten yritysosaaminen, markkinointi, myynti ja johtaminen ovat vaikuttaneet Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Mitä on saatu yritysjohtajille maksettujen hulppeiden palkkojen, palkkioiden ja bonusten vastineeksi? Luonnollisesti toimintoja on kehitettävä myös ennakoivasti, mutta henkilöstökulujen karsiminen isolla kädellä saattaa olla tulipalon sammuttamista, joka ei ole kestävää kehitystä. Osataanko ja halutaanko yrityksissä hyödyntää henkilökunnan ammattitaitoa? Koulutetaanko heitä riittävästi ja suunnitelmallisesti? Eduskunnan käsittelyssä on nyt lakiesitys työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Toivottavasti laki toteutuu ja koulutussuunnittelu otetaan työpaikoilla vakavasti. RVL:n ja PALTA:n sopimuksessa on erillinen kohta työhyvinvointiin ja työurien pidentämiseen liittyen. Siinä todetaan, että toimenpiteitä suunnitellaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä työnantajan asiantuntijoiden sekä henkilöstön edustajien kanssa. Sanahelinäksi tämäkään kohta ei saisi jäädä. Neuvottelutuloksessa sovittiin myös työryhmistä. Toivottavasti työaikasuunnittelua jaksotyössä tarkasteleva ryhmä saa aikaiseksi hyväksyttävän esityksen, josta on hyötyä esimerkiksi osa-aikatyössä ilmenevien ongelmien ratkaisussa. Esitys on tehtävä mennessä. Ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä on löydyttävä ratkaisu uuden luottamusmiesjärjestelmän kehittämisestä. Lähtökohtana pidetään sitä, että sekä VR-Yhtymässä että Finrailissa toimii yksi päätoiminen pääluottamusmies alakohtaisten luottamusmiesten lisäksi. Haasteita meillä riittää. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 5 / 2013 Uusi tes keskitetyn mukainen RVL:n liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen tessin. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa , toinen ja päättyy Epäasialliseen kohteluun puututtava ajoissa Vaikka työpaikalla on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi, ei tieto tästä riitä, jos epäasiallista kohtelua kuitenkin esiintyy. Lea Sahala halusi saada aiheesta lisää oppia. Ennusteet ovat hyviä arvauksia Tutkimuslaitokset ja pankit laativat omia talous- ja suhdanne-ennusteitaan. Ne yrittävät havainnollistaa vallitsevaa tilannetta, mutta niillä haetaan myös julkisuutta. Muut jutut 10 Terveisiä pohjoismaisilta opintopäiviltä Opintopäivät pidettiin Kööpenhaminassa teemana nuoret. 12 Työpaikkakiusaamiselle nollatoleranssi Selvityksen mukaan kiusaamisesta puhuminen koetaan työpaikoilla edelleen vaikeaksi. 22 Presidentit suuttuivat lakon kynsissä Vuosien välisiä tapahtumia RVL:n historiasta. 26 Ankara työstressi kiristää hermoja unessakin Haitalliseksi stressi muuttuu, jos siitä ei pysty palautumaan. Hyvä ajatus Hyvän viljely muille ei varasta voimia, se lisää niitä. Tuula Jakonen sivulla 30 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 09 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Mikäli keskitettyä työmarkkinaratkaisua ei synny, ovat RVL ja PALTA kuitenkin sopineet, että nyt neuvoteltu sopimus astuu voimaan sellaisenaan. Työllisyys- ja kasvusopimus RVL ja työnantajajärjestö PALTA ovat päässeet sopimukseen keskusjärjestöjen sopiman Työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta: Ensimmäinen sopimusjakso alkaa ja päättyy Toinen sopimusjakso alkaa ja päättyy Ensimmäisen sopimusjakson palkankorotukset Ensimmäinen palkankorotus on yleiskorotus ja korottaa taulukkopalkkoja/henkilökohtaista palkkaa 20. Euromääräisiä lisiä ja lisäpalkkioita laskettaessa käytettävää peruspalkkaa ei koroteta. Toinen yleiskorotus on ja korottaa taulukkopalkkoja 0,4 %. Tällöin korotetaan myös euromääräisiä lisiä ja lisäpalkkioita laskettaessa käytettävää peruspalkkaa. Toisen sopimusjakson palkankorotus Keskusjärjestöt sopivat korotusten määrästä ja ajankohdista kesäkuussa Jos korotuksista ei päästä sopuun, voidaan sopimus irtisanoa. Vuosilomalain 25 :n muutos, joka koskee sairauslomien karenssin poistamista, tulee voimaan Siihen saakka noudatetaan VR:n nykyistä käytäntöä. Miten muutos toteutetaan, sovitaan työryhmässä mennessä. Työryhmiä Työllisyys- ja kasvusopimusneuvotteluissa ei kumpikaan osapuoli tuonut neuvotteluihin tekstimuutosehdotuksia ja osapuolet sopivat seuraavista työryhmästä: Edellisessä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittu työryhmä 2 jatkaa enintään saakka. Työryhmän tarkoituksena on selkeyttää työehtosopimuksen tekstejä ja siten, että se on paremmin rautatiealalla sovellettavissa. Perustetaan jatkuvan neuvottelemisen periaatteen mukaiset työryhmät. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavien työryhmien tehtävänä on valmistella työehtosopimukseen sopimuskaudella sellaisia muutoksia, jotka voidaan yhteisellä hyväksynnällä muuttaa: Työaika- ja suunnittelujärjestelmä: Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työaikasuunnittelun tarkastelu jaksotyössä sekä mahdollisen uuden jaksotyötä koskevan työajan järjestämismallin kehittäminen. Työryhmä tekee esityksensä mennessä. Luottamusmiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä: Työryhmätyön lähtökohtana pidetään sitä, että VR-Yhtymässä toimii yksi päätoiminen pääluottamusmies ja Finrail Oy:ssä samoin yksi päätoiminen luottamusmies. Määräaika tälle työryhmälle on Yleinen työehtosopimuksen kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen työryhmä: Liitot asettavat sopimusjaksoiksi työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella työehtosopimusta kokonaisuutena taloudellisten menestymismahdollisuuksien ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Sopimusosapuolet totesivat, että työhyvinvoinnin edistämistä ja työurien pidentämiseen liittyviä toimenpiteitä suunnitellaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

5 Sopimus voimaan joka tapauksessa Mikäli keskusjärjestöt toteavat, että Työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä eikä näin ollen keskitettyä työmarkkinaratkaisua synny, ovat RVL ja PALTA kuitenkin sopineet, että nyt neuvoteltu sopimus astuu voimaan sellaisenaan. Tämä sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisajalla, jolloin vanha sopimus on voimassa saakka. Tuleva sopimus sisältää myös kirjauksen poikkeuksellisista taloudellisten vaikeuksien vaikutuksista ja sopijaosapuolet voivat sopia poikkeuksista työehtosopimuksen sisältöön. RVL:n liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen mukaisesti RVL:n ja PALTA:n neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi. Sopimus on keskusjärjestöjen neuvotteleman Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa ja siihen asti noudatetaan voimassaolevaa tessiä. Vastaavasti hyväksyttiin RVL:n korkeakoulututkinnon suorittaneita toimihenkilöitä koskeva sopimus. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

6 Liikennevirastossa liikenteen tieto hyötykäyttöön Teksti ja kuvat Soile Olmari Lähde Liikenneviraston pääjohtajana tämän vuoden alussa aloittaneen Antti Vehviläisen johdolla viraston organisaatiota on uudistettu. Entisen viiden toimialan sijaan organisaatiossa on nyt neljä toimialaa: Toiminnan ohjaus, Hankkeet, Väylänpito sekä Liikenne ja tieto. Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Virastossa työskentelee lähes 700 asiantuntijaa. Heinäkuun alussa muuttuneen organisaation tavoitteena on johtamisen, tiedonkulun ja suunnittelun selkiyttäminen. Myös liikenteen tiedon merkitys korostuu: - Uusi organisaatio tukee entistä tehokkaammin viraston päätehtävää, Vehviläinen toteaa. Liikennevirastoon yhdistettiin 2010 kolme perinteikästä liikennealan virastoa, Ratahallintokeskus, Tielaitos ja Merenkulkulaitos: - Kun näillä virastoilla oli 150 vuoden tai pidempi oma historiansa, kaikki ymmärtävät, että vanhaa organisaatiomallia ei voitu käyttää. Vehviläinen antaa tunnustusta edeltäjälleen: - Muutosta oli helppo jatkaa, kun edellinen pääjohtaja oli tehnyt erittäin vahvaa työtä virastojen yhteen sulattamisessa. Liikennetietoja julkiseen käyttöön - Organisaation selkeyttäminen aloitettiin keskittämällä Toiminnan ohjauksen alle kaikki suunnittelu- ja hallinnolliset toiminnot. Toisena esimerkkinä Vehviläinen mainitsee liikkumiseen ja väyliin liittyvän tiedon keskittämisen yhdessä liikennepalveluiden kanssa Liikenne ja tieto toimialaan. - Liikenneviraston taseessa on noin 19 miljardin euron edestä liikenneväyliä. Kun väylät on aikanaan rakennettu, niistä on syntynyt tietoa. Ja koko ajan syntyy uutta tietoa muun muassa siitä, missä ja miten Suomessa liikutaan. Tämä kaikki tieto oli vanhassa organisaatiossa hyvin hajallaan. Vehviläinen selventää, että tietoyksikön tehtävänä on kerätä ja järjestää Liikennevirastossa oleva valtava tietomäärä: - Näin tietoja voidaan käyttää tehokkaammin koko prosessissa esimerkiksi töiden suunnitteluun. - Suomessa on jo 100 vuotta suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty väyliä ja nyt tietojen keskittämisen yhteydessä ketjuun tulee uusi lenkki, tieto. - Tulevaisuudessa Liikenneviraston tuottamia tietokantoja on julkisessa käytössä. Meidän tietopohjaperusteisiin voi tehdä tietoteknisiä sovelluksia, jotka edistävät ihmisten liikkumista, turvallisuutta ja ehkä myös liikenteen kustannustehokkuutta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta palvelusta hän mainitsee VR:n tarjoaman Junat kartalla -sovelluksen, jonka avulla junien liikkumista voi seurata reaaliajassa. Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys Liikenneviraston toiminnalla on merkittävä vaikutus koko Suomen hyvinvoinnille. Virasto lupaa kantaa omalta osaltaan vastuuta ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien liikenteen haittavaikutusten vähentämisessä. - Vastuun kantaminen lähtee kahdesta suunnasta: yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen näkökulmista. Vastuun kanto näkyy siinä, mitä me rakennamme eli suunnittelu on tehty vuosia aiemmin ennen kuin kuokka on maassa, Vehviläinen kuvailee. - Rakennamme siis väyliä, joiden käyttäjiä ovat meidän lapsemme ja lapsenlapsemme. Kun suunnittelemme ja teemme, pitää ajatella myös tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Vastuuseen liittyy Vehviläisen mukaan myös toinen, isompi ajatus, ns. malpe-ajattelu eli maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän yhteensovittaminen. - Väyläsuunnittelu aloitetaan malpe-ajattelusta: kaikki nämä osa-alueet pitää ottaa huomioon. Mäntsälä on loistava esimerkki siitä, mikä merkitys oikoradalla on ollut Mäntsälän maankäytölle, asumiselle, liikenteelle, palveluille ja elinkeinoelämälle. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

7 Kun suunnittelemme ja teemme, pitää ajatella myös tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Antti Vehviläinen aloitti Liikenneviraston pääjohtajan viisivuotisessa virassa työskenteli aiemmin 25 vuotta Stora Enson palveluksessa, viimeksi logistiikkajohtajana. työskenteli kymmenisen vuotta myös erimaalaisten varustamoiden palveluksessa kaupallisissa tehtävissä. on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. on toiminut liikenneministeriön selvitysmiehenä sekä valtion liikennealan liikelaitosten ja valtionyhtiöiden hallituksissa, neuvottelukunnissa ja työryhmissä. asuu Espoossa. Hänellä on kaksi aikuista lasta. viihtyy Liikenneviraston palveluksessa erittäin hyvin: - Päivät ovat työntäyteisiä, eikä kahta samanlaista päivää ole. Mieli pysyy virkeänä, kun asiat vaihtuvat päivän mittaan paljon. Täällä työskentelee mahtava sakki. Antti Vehviläinen korostaa, että Liikenneviraston tehtävä ei ole olla pelkästään väylien rakennuttaja, vaan katsoa suurempaa kokonaisuutta. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

8 Läpinäkyvyys on tiedonkulkua Antti Vehviläinen nostaa haastattelun aikana esiin useaan kertaan virastossa työskentelevien osaamisen tärkeyden: - Olen korostanut alusta saakka, että kun asioita kehitetään, pitää osaajien olla kertomassa oman alansa asioista ja niitä kehittämässä. Silloin ei tarvita pönöttävää pääjohtajaa lukemassa paperista, mitä toiset ovat kirjoittaneet. Monikymmenvuotinen kokemus teollisuuden, kaupan ja liikenteen palveluksessa näkyy Vehviläisen johtamisajatuksissa: - Liikenneviraston kokonaisuuden johtajana minulla on tietyt perusperiaatteet. Minun vahvuuteni on se, että saan tämän organisaation tiimin liikkeelle. - Kun yrityksissä puhutaan tulosohjauksesta, tarkoitetaan rahaa eli sitä, mikä jää viivan alle. Valtiolla valtio asettaa sanallisia ohjeita, miten työt hoidetaan. Tuloksellisuuteen kuuluu meillä esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, meluntorjuntaan ja pohjavesien parantamiseen liittyviä tunnuslukuja. Liikennevirastossa halutaan olla avoimia ja läpinäkyviä: - Läpinäkyvyys on tiedonkulkua. Kerromme niitä asioita, joita voidaan sillä aikataululla kun voidaan. Yhteen, erityisesti RVL:n jäseniä kiinnostavaan asiaan, ei Vehviläinen voi nyt ottaa kantaa: - Finrailin siirtyminen valtion omistajaohjauksen alaisuuteen on minulle vielä täysin avoin kortti. - Olen nähnyt liikenteenohjauksen järjestämisestä yhden muistion eikä Finrailin jatkokehityksestä ole toistaiseksi istuttu yhtään kokousta, jossa olisin ollut mukana. Vehviläinen on tuonut liike-elämästä mukanaan tempoa: - Usein henkilöt täällä virastossa leikkimielisesti valittavat, että tämä tehtävä pitää olla valmiina eilen. Olen sitä mieltä, että yksinkertainen asia tehdään alta pois, siivotaan pöytä ja mennään eteenpäin. Liikennevirasto uudisti organisaatiotaan Organisaatio muuttui Siinä on neljä toimialaa. Toiminnan ohjaus vastaa suunnittelun, talouden ja tulosohjauksen, oikeuden ja hankinnan sekä henkilöstön ja hallinnon kokonaisuuksista. Toimialan ylijohtaja on Rami Metsäpelto. Hankkeet -toimialalle on keskitetty Liikenneviraston kehittämishankkeiden hankehallinta ja projektien toteuttaminen. Ylijohtaja on Kari Ruohonen. Väylänpitoon on keskitetty kaikki väylien hallinta ja kunnossapito sekä niihin liittyviä tukitoimia. Ylijohtaja on Raimo Tapio. Liikenne ja tieto vastaa koko viraston tietopalveluista, -varannoista ja -hallinnosta sekä liikenteen palveluista. Liikenteen palveluihin kuuluvat muun muassa liikennekeskukset, joukkoliikenne, jäänmurto ja älyliikenne. Ylijohtaja on Tiina Tuumala. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

9 Luottamuksella Mervi Ylitalo Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies, oto Osa-aikaisten työvuorot pitää saada vihdoinkin kuntoon. Kohta pääsee sähköllä Itä-Lappiin Kemijärvellä eletään hektistä aikaa sähköistyksen valmistuttua Rovaniemen ja Kemijärven välille. Valmista pitäisi olla joulu-tammikuun vaihteessa. Sitten kun sähköjuna alkaa rullata Kemijärvelle asti, ajetaankohan Kemijärven yöjunat kokonaisuudessaan perille saakka? Nykyisin osa makuuvaunuista jää Rovaniemelle ja aiheuttaa siellä aamuin illoin paljon vaihtotyötä. Kemijärvellä vaihtotyöt vähenisivät ja kalusto voitaisiin huoltaa pääteasemalla. Sallan rajanylityspaikan lisääntyneet matkustajamäärät ovat tuoneet lisää makuu- ja autovaunumatkustajia Lapin alueelle. Autovaunuliikennettä Kemijärveltä on nykyisin läpi vuoden lauantaisin. Osa-aikaisten työvuorot saatava kuntoon Kohta tulee vuosi täyteen Matkustajaliikenteen yt-neuvottelujen päättymisestä. Neuvottelujen seurauksena Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä osa-aikaisia palveluneuvojia enemmän töissä kuin kokopäivätyötä tekeviä. Keväällä irtisanotut palveluneuvojat vapautettiin työvelvoitteesta. Se tiesi raskasta aikaa niille, joiden työsuhde jatkui. Henkilökuntaa ei riittänyt kaikkiin työvuoroihin ja ylitöitäkin paiskittiin. Lisätöitä voi olla työjaksossa tuntia jollain osa-aikaisella työntekijällä. Vuosilomat ovat hoituneet omalla porukalla, mutta sairauslomien tekemiseen on tarvittu komennusporukkaa. Henkilökunnan vähyys ja sijaisten puute on aiheuttanut työuupumusta ja pitkiä sairauslomia. Muutaman kuukauden kokemusten perusteella voi sanoa, että työntekijöiden ja lipputoimistoissa asioivien ihmisten määrät eivät ole kohdanneet. Osa-aikaisten työvuorot pitää saada vihdoinkin kuntoon. Työnantaja lupasi yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä, että jokainen osa-aikatyötä tekevä tietää työvuoronsa koko työjakson ajaksi, jolloin voi tehdä toista työtä tai opiskella. Tällä hetkellä lupausta ei ole lunastettu. Kaivoshankkeita selvitetään Kemijärven asema-alueella sijaitsevan puuterminaalin siirtoa on selvitetty jonkin aikaa ja ratarahan varmistuttua puuterminaali rakennetaan Kemijärven entiselle Stora Enson tehtaalle. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä rahalla kunnostetaan Kemijärven aseman ja tehdasalueen välinen rata ja sähköistetään. Pohjoisen kaivoshankkeet ovat myös selvitysten alla. Savukoskella sijaitsevan Soklin fosforikaivoksen toteutumishankkeesta on päätös tulossa tämän vuoden lopussa. Jos kaivos avataan, pitää nykyistä rataa perusparantaa ja rakentaa uutta rataa Kelloselästä reilut sata kilometriä. Ratayhteys on välttämätön raaka-aineen kuljettamiseksi muualle Suomeen jalostettavaksi. Toivottavasti mahdollisimman monelle ammattitaitoiselle rautatiealan työntekijälle löytyy kokoaikatyötä tutussa työyhteisössä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

10 Terveisiä pohjoismaisilta opintopäiviltä! Teksti Paula Hyvönen, Hanna Kovanen, Juha Lahtinen, Reijo Lapinniemi ja Hanna Remes Kuvat kirjoittajat sekä Seppo Juselius Rautatievirkamiesliiton hallitus valitsi meidät edustamaan liittoa TJNS:n pohjoismaisille opintopäiville Tanskaan Kööpenhaminaan. Opintopäivien teema oli nuoret. Ryhmätöiden avulla haettiin ideoita nuorisotoiminnan kehittämiseen ja nuorten aktivoimiseen mukaan liittojen toimintaan. Pohdimme myös, mitä jäsenet liitolta haluavat ja jaoimme kokemuksia osallistujamaiden kesken. Keskusteluissa tuotiin esiin muun muassa opiskelijajäsenyys, kuinka pitää nykyiset jäsenet sekä kuinka uudistua ja pysyä vahvana liittona. Muut osallistujamaat olivat hyvin kiinnostuneita liittomme järjestämistä ja tukemista kesä- ja talvipäivistä. Tiivis paketti Opintopäivät avattiin isäntämaan kielellä, mutta onneksemme tulimme yhteispohjoismaisesti siihen tulokseen, että kaikki ymmärrämme paremmin englantia. Mielenkiintoiset keskustelut liittojen toiminnasta, liiton puheenjohtajan ja luottamusmiehen rooleista ja merkityksestä sekä moninaiset ryhmätyöt pitivät huolen, että päivät olivat täynnä asiaa. Kokonaisuutena Tanskan matka oli hyvin tiivis paketti eikä vapaa-aikaa juuri ollut. Sunnuntai-iltana meitä kuitenkin hemmoteltiin tunnin pituisella kanavaristeilyllä. Seuraavat opintopäivät ovat ensi vuoden syyskuussa Norjan Lillehammerissa. Ulkoilma-aamiaista odottavat Paula Hyvönen, Juha Lahtinen, Hanna Kovanen ja Reijo Lapinniemi Oulusta. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

11 Kokemuksia vaihdettiin myös yhteisellä illallisella, tässä Tanskan edustajia. TJNS:n vuosittaisilla opintopäivillä ja edustajistossa kohtaavat veljesjärjestöjen edustajat Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Kukin maa toimii vuorollaan isäntämaana. Kööpenhaminassa kokoontui myös TJNS:n edustajisto, johon osallistuivat RVL:stä Seppo Juselius ja Tarja Turtiainen (keskellä). Opintopäiväosallistujista vasemmalla Juha Lahtinen Kouvolasta. Takana vasemmalla Hanna Remes ja Paula Hyvönen Pieksämäeltä sekä Hanna Kovanen Kouvolasta. Rautatieliikenteenohjaajat ry Rauli syntyi Teksti Pertti Hyppänen Nyt on saatu vietyä läpi V.R. Liikenteenhoitovirkamiehet ry:n (LHV) nimen- ja sääntöjenmuutosprosessi. Yhdistys on nyt Rautatieliikenteenohjaajat ry, epävirallinen lyhenne Rauli. Muutoksen aikaansaaminen kesti toista vuotta, lähinnä yhdistysrekisterin ruuhkaisuuden vuoksi. Nykyinen Rauli on tarkoitettu yhdyssiteeksi liikenneohjaajien (tällä hetkellä lähinnä Finrail Oy:n palveluksessa olevien) ja muiden läheisesti liikenteenohjaukseen liittyvissä, esimerkiksi liikennesuunnittelijat ja jt-miehet, tehtävissä toimivien kesken. Ilmoita halukkuutesi jäseneksi Johtokunta 2013: puheenjohtaja Pertti Hyppänen, varapuheenjohtaja Timo Alhainen, Mari Helander, Juhani Jokela, Juhani Kortesmaa, Esko Partanen, Hannu Puustinen, Petri Salminen ja Sauli Saunamäki. Rauli on Rautatievirkamiesliiton ammatillinen yhdistys. Yhdistykseen voi kuulua joko varsinaisena, RVL:n osaston jäsenenä tai kannattavana jäsenenä. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. Raulin tehtävänä on vaikuttaa liikenteenohjaushenkilöstöön liittyviin asioihin, palkkaukseen, henkilöstöetuihin (esimerkiksi vapaalippuoikeus), jt-toimikunnan toimintaan sekä arvioida eri viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä, joita myös pyritään muuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Tänä vuonna jäsenmaksua ei peritä, vaan pyrkimyksenä on kartoittaa todellinen jäsenpotentiaali. Ilmoita halukkuutesi Raulin jäseneksi puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, johtokunnan jäsenelle tai osoitteeseen Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi, käytössä oleva sähköpostiosoitteesi ja/tai osoitteesi. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

12 Työpaikkakiusaamiselle tarvitaan nollatoleranssi Teksti Työterveyslaitos Kuva Soile Olmari Nollaan on vielä matkaa: Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla -hankkeen selvityksen mukaan työpaikkakiusaamisesta puhuminen koetaan työpaikoilla edelleen vaikeaksi. Kiusaamisen lopettamiseksi tarvitaan sekä tietoa että asennemuutosta. Johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta puhui työpaikkakiusaamisen ehkäisystä kansainvälisessä konferenssissa International Symposium on Culture of Prevention Helsingissä järjestetty konferenssi käsitteli työturvallisuuskulttuurin uusia näköaloja. Puuttuminen ahdistaa Keväällä Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla -hankkeen esiselvityksessä työsuojeluvaltuutetuista joka toinen, esimiehistä lähes joka kolmas ja ammattiliittojen toimihenkilöistä kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että kiusaamisesta puhuminen on omalla työpaikalla vaikeaa. - Puhumisen vaikeus johtuu useasti haluttomuudesta myöntää, että omalla työpaikalla ilmenee kiusaamista. Aihe herättää voimakkaita tunteita ja vastustusta, kertoo Maarit Vartia. Esimiehistä kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että kiusaamiskokemukset selvitetään omalla työpaikalla asianmukaisesti. Työsuojeluvaltuutettujen ja ammattiliittojen toimihenkilöiden näkemys oli kielteisempi: työsuojeluvaltuutetuista noin joka kolmas ja ammattiliittojen toimihenkilöistä vain noin joka kymmenes oli tätä mieltä. - Vastaajat mainitsivat riittämättömän puuttumisen syiksi asioiden selvittämisen ahdistavuuden ja epämukavuuden. Tapausten selvittely koettiin myös vaikeaksi. Kiusaamista kokeva ei myöskään aina halua viedä asiaa eteenpäin, Vartia sanoo. Kiusaaminen saadaan kuriin vain aidolla hyväksymättömyyden kulttuurilla - Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa kiusaava käyttäytyminen puheeksi ja puuttua siihen sitä havaitessaan. Puuttumattomuus viestittää, että kiusaaminen on hyväksyttävää ja sallittua, toteaa Vartia. Organisaatiolla on oltava toimintamalli ohjeistuksineen, sillä se lisää tietoisuutta ja ohjaa eri osapuolia kiusaamiskokemusten selvittämisessä. Usein ei kuitenkaan toimita toimintamallien mukaisesti. Pelkkä esimieskoulutuskaan ei riitä: vaikka puuttumisvastuu on työnantajalla, kiusaamiseen puuttuminen on koko työyhteisön asia. Kiusaamisen vähentymiseen ja nollatoleranssiin voidaan päästä, kun -työpaikalla panostetaan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, -kiusaamisen hyväksymättömyys on selkeä, koko organisaation yhteisesti jakama arvo, -esiin tulleet kiusaamiskokemukset selvitetään oikeudenmukaisesti ja -linjajohto ottaa vastuun ongelmasta. Selvityksen teki Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla - kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä työyhteisö -hanke. Kysely suunnattiin ryhmälle esimiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, työsuojelupäälliköitä, luottamusmiehiä ja ammattiliittojen toimihenkilöitä. Vastaajia oli kaikkiaan Hanketta rahoittaa Työhyvinvointifoorumi ja siinä ovat mukana Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työturvallisuuskeskus, Ammattiliitto Pro, Ekonomiliitto, JHL, Tehy, TJS -opintokeskus, SAK, STTK, Valtion työmarkkinalaitos, Kirkon Työmarkkinalaitos sekä Kuntatyönantajat. Työterveyslaitos järjesti konferenssin Culture of Prevention yhteistyössä korealaisen tutkimuslaitoksen KOSHA:n, ranskalaisen tutkimuslaitoksen INRS:n ja kansainvälisen ISSA-järjestön kanssa. Konferenssiin osallistuu yli 170 tutkijaa ja asiantuntijaa lähes 30 eri maasta. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

13 Työterveyslaitos, on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

14 Epäasialliseen kohteluun puututtava ajoissa Teksti ja kuvat Soile Olmari Vaikka työpaikalla on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi, ei tieto tästä riitä, jos epäasiallista kohtelua kuitenkin esiintyy. Niinpä luottamusmies Lea Sahala halusi saada aiheesta lisää oppia. Lea Sahalan mielestä eräs tärkeä Epäasiallisen kohtelun raamit -koulutuksessa käsitelty aihe oli, miten säilyttää hyvä työilmapiiri ja ennaltaehkäistä ikäviä tilanteita. Erityisesti Lea halusi tietää, miten toimia, jos kiusaamista tapahtuu. Hän osallistui syyskuussa yhdessä työsuojeluvaltuutettuna toimivan Ulla Pensola-Villasen kanssa Kiljavan opistolla järjestettyyn Epäasiallisen kohtelun raamit -koulutukseen: - Koulutus oli hyvä ja ajankohtainen. Lea toimii Itä-Suomen alueella rautatielogistiikan - sekä logistiikan myynti- ja markkinointitehtävissä työskentelevien rautatievirkamiesliittolaisten luottamusmiehenä sekä aluepääluottamusmiehen varana. Monenlaisia näkökulmia Yhtenä tärkeänä koulutuksessa käsiteltynä aiheena Lea pitää kiusaamisen tunnistamista: - On tarpeen tietää, miten ja kenen asiaa pitää viedä eteenpäin, että tilanne saadaan kuntoon. Koulutuksesta sai suuntaviivat, miten ja mihin asti asiassa edetään: - Erilaisten kokemusten kuuleminen ja asioiden käsittely yhdessä toi monenlaista näkökulmaa mahdollisiin tilanteisiin ja niiden hallintaan, Lea toteaa. Kahden RVL:läisen lisäksi 16 luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun joukossa oli seitsemän osallistujaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitosta, neljä Posti- ja logistiikka-alan unionista, kaksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta ja yksi Teollisuusalojen ammattiliitosta. Ennaltaehkäisyä Koulutus herätti Leassa ajatuksia myös siitä, että tilanteisiin pitäisi puuttua ajoissa ja pyrkiä omalta osaltaan pitämään työilmapiiriä avoimena ja keskustelevana. - Näin voidaan ennaltaehkäistä monia tilanteita ja välttää väärinkäsityksiä. Mietin myös, miten minun tulee luottamusmiehenä toimia, jos tilanteita vastaan tulee. Lea suosittelee tällaisiin koulutuksiin osallistumista muillekin luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille: - Myös neuvottelutaidon koulutus on tarpeen ja itse kaipaan seuraavaksi työlainsäädäntöön pureutuvaa koulutusta. Koulutusta luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille Rautatievirkamiesliitto solmii VR-työnantajan kanssa vuosittain koulutussopimuksen. Siinä sovitaan, mihin koulutuksiin liiton jäsenistöä edustavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua liiton ja työnantajan kustannuksella. Liitto maksaa koulutuksen, majoituksen ja päivärahan, työnantaja osallistujan palkan ja työehtosopimuksessa määritellyn koulutusrahan suuruisen osan koulutuskustannuksista. Sopimukseen sisältyy liiton luottamusmiehille järjestämää omaa koulutusta sekä luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille muiden järjestämää koulutusta. Näissä pääasiallinen kouluttaja on ollut Kiljavan opisto. Kaikille työikäisille jäsenille tarkoitettua koulutusta voi kysyä omasta osastosta, jotka kouluttavat myös omat toimihenkilönsä. Liitto tukee jäsenistön omaehtoista ay- tai ammatillista koulutusta myöntämällä vuosittain opintoapurahaa enintään 260 euroa/hlö/vuosi. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

15 RVL:n luottamusmiehet valmistautuvat aloittamaan lokakuista koulutuspäiväänsä. Pääaiheena oli työehtosopimus. Henkilöstön kouluttamiseen tulossa taloudellinen Teksti Pirjo Pajunen porkkana - Saamme työkalun, joka kannustaa työnantajia työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja mahdollistaa henkilöstön osallistumisen koulutuksen suunnitteluun, kiittelee SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen. Koskinen viittaa eduskunnan käsittelyssä olevaan lakiesitykseen työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa, jos eduskunta hyväksyy pitkään neuvotellun ja valmisteilla olleen lakiesityksen. Kolmesta koulutuspäivästä sovittiin alun perin työmarkkinoiden raamisopimuksessa vuonna Uuden lain lisäksi muun muassa yt-lain henkilöstön koulutusta koskevia kohtia tarkennetaan. Kaikki tarvitsevat osaamisen kehittämistä Mikko Koskinen pitää uudistusta hyvänä lisänä työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. Lakiesityksen mukaan työnantaja voi saada työntekijän koulutuksesta verovähennyksen tai koulutuskorvauksen kolmelta koulutuspäivältä vuodessa. Tämän toivotaan kannustavan työnantajia kouluttamaan henkilöstöään. - Lakiesitykseen sisältyy viesti siitä, että kaikki työntekijät tarvitsevat oman osaamisensa kehittämistä. Nyt valtio on varannut tähän kymmeniä miljoonia euroja rahaa. Ne on syytä ottaa työpaikoilla käyttöön. Laki koskee sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Koskinen korostaa, että nyt on hyvä mahdollisuus satsata erityisesti vähemmän koulutettujen työntekijöiden kouluttamiseen. Työnantajien tarjoama koulutus kasautuu helposti jo ennestään hyvin koulutetuille. SAK:n viime vuonna julkaistun työolobarometrin mukaan yli puolet SAK:laisista työntekijöistä ei ollut edellisen vuoden aikana päässyt lainkaan työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Työntekijät mukaan suunnittelemaan koulutusta Mikko Koskinen pitää erityisen hyvänä sitä, että työntekijät pääsevät uuden laita myötä vaikuttamaan työpaikan koulutussuunnitteluun. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saadakseen työnantajan täytyy laatia koulutussuunnitelma yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Tämä koskee myös alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. - Koulutussuunnitelman on katettava kaikki henkilöstöryhmät ja siinä on tehtävä arvio henkilöstön osaamisesta ja työnantajan tarpeista. Taloudellinen kannuste koskee koulutusta, joka kehittää työntekijän ammatillista osaamista hänen nykyisissä tai tulevissa työtehtävissään. Koulutuksen on tapahduttava työaikana, ja sen ajalta on maksettava palkkaa. Koulutus voi olla esimerkiksi ulkopuolisen järjestämää kurssimuotoista koulutusta, seminaareja tai yrityksen sisäistä koulutusta. Työhön perehdyttäminen ei oikeuta kannusteeseen. Uuden lain tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

16 Tosi kivat työkaverit ovat Teksti ja kuvat Soile Olmari Kia Viskari on aloittanut lokakuun alussa Etelä-Suomen alueella VR Matkustajaliikenteen kauko- ja lähiliikenteessä työskentelevien RVL:läisten uutena luottamusmiehenä. Vaikka Kialla ei ole aikaisempaa luottamusmieskokemusta, hän on ollut aktiivinen toimija työsuojeluvaltuutetun roolissa jo yli kymmenen vuotta: - Olen osallistunut myös Helsingin osaston johtokunnan kokouksiin, kun varsinainen jäsen on estynyt. Työsuojelu ja luottamusmiehen tehtävä yhtenevät siinä perimmäisessä tavoitteessa, että työssä olisi hyvä olla: - Henkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu tänä päivänä; työvuorot ovat raskaita ja työ on erilaista kuin ennen. Riittävä työhön opastus tärkeätä Kia on tullut VR:n palvelukseen helmikuussa 1977 Helsingin lipputoimiston puhelinpalvelun paikanvarauksiin: - Nyt myyn lippuja Helsingin lipputoimistossa, joten palveluneuvojan työ on tuttua monelta vuosikymmeneltä. - Tosi kivat työkaverit ovat työssä voimavara. Uusiakin työkavereita on viime vuosina pestattu ja myös työsuojelun kannalta riittävä työhön opastus on tosi tärkeätä. Kia pitää työstään: - Joka päivä on erilainen ja kiva. Parasta on, kun saa olla suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Heiltä saa suoraan palautetta. Kun tyytyväinen asiakas lähtee pois, se on palkitsevaa. Mikäli Kialla olisi tarvittava valta ja resurssit, hän hoitaisi kaikkien palveluneuvojien työpisteet ja työolot kuntoon terveyden, jaksamisen ja työn tekemisen näkökulmista: - Jokaisen on pystyttävä tekemään työnsä niin, ettei kuormitu liikaa. Rauhallinen luottamusmies Kia kiinnostui yllättäen avautuneesta luottamusmiestehtävästä osallistuttuaan varajäsenenä RVL:n Helsingin osaston johtokunnan kokouksiin. Hänen mielestään luottamusmies pitää työntekijöiden puolia muun muassa ottamalla selvää asioista ja kiistakysymyksissä molempien osapuolten näkökulmista. - Luottamusmiehen on oltava sovitteleva. Hänen pitää selvittää ratkaisuihin vaikuttavat faktat ja pyydettävä myös toisen osapuolen perustelut. Luottamusmiehen on oltava ennen kaikkea rauhallinen, yhteistyökykyinen ja asiantunteva, Kia kiteyttää. Keskustelua työvuorosijoittelusta Vaikka Kialla on realistinen käsitys luottamusmiehen tehtävistä, hän odottaa saavansa koulutusta tehtävän hoitamiseen. - Jäsenistöltä toivon avoimuutta niin, että ottavat rohkeasti yhteyttä ja kysyvät neuvoja. Puhelinnumeroni on ja sähköpostitse minut tavoittaa Itse pyrin käymään joulukuussa esittäytymiskierroksilla. Kia toteaa palveluneuvojilla olevan nyt päällimmäisenä keskusteluissa osa-aikaisten työvuorojen sijoittamiset: - Työvuorot on tärkeätä tietää tarpeeksi ajoissa, että voi järjestää myös muun elämänsä, kuten opiskelun. Työtovereiden lisäksi Korsossa kerrostalossa asuva Kia saa voimavaroja kukkien ja viherkasvien hoitamisesta: - Minulla kasvaa parvekkeella jopa mustaviinimarja. Odotan innolla myös maaliskuussa syntyvää ensimmäistä lapsenlastani. Minulla on 23-vuotias tytär ja 22-vuotias poika. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

17 voimavara RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

18 Ennusteet ovat hyviä arvauksia Kuluttajan on tehtävä lukuisista ennusteista omat johtopäätöksensä Teksti UP/Tiina Tenkanen Kuva Soile Olmari Tutkimuslaitokset ja pankit laativat omia talous- ja suhdanne-ennusteitaan. Ne yrittävät havainnollistaa vallitsevaa tilannetta, mutta ennustuksilla haetaan myös julkisuutta. Palkansaajien tutkimuslaitos tekee ennusteita palkansaajajärjestöjen rahoittamana. Parhaimmillaan ennusteet auttavat ymmärtämään, miten talous toimii ja hahmottamaan sen mekanismeja. Ennusteet perustuvat olemassa olevalle informaatiolle. Ongelmana on, että tieto tästä hetkestä tarkentuu pahimmillaan vasta kahden vuoden päästä. - Ennusteissa kerrotaan, mitä lähitulevaisuudessa on odotettavissa, jotta siihen voidaan reagoida politiikalla, professori Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta selventää. - Ennusteiden avulla halutaan poistaa epävarmuutta ja saada informaatiota päätöksenteon pohjaksi, taloustieteen professori Markku Lanne Helsingin yliopistosta arvioi. - Ei ole huonon ennustajan merkki, jos on väärässä. Huono ennustaja on aina liian korkealla tai liian matalalla, yhteiskuntatilastotieteen professori Juha Alho Helsingin yliopistosta tähdentää. Rahoitusmarkkinoilta tarkkaa tietoa Markku Lanteen mukaan pelkästään nykytilanteen kartoittaminen, now-casting, on vaikeaa. Esimerkiksi bruttokansantuotteen laskeminen tietyltä ajankohdalta onnistuu vasta pitkän ajan kuluttua. - Ensimmäiset luvut, jotka julkaistaan esimerkiksi ensimmäiseltä neljännesvuosikatsaukselta, ovat virheelliset, koska ne perustuvat vielä vajavaiseen tietoon, Lanne kertoo. Tiedot saattavat tarkentua vasta vuosien kuluttua, jolloin julkisuudessa niitä on korjattu jo monen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä. Päätöksiä tehdään kuitenkin hatarien tietojen perusteella. - Rahoitusmuuttujat, kuten osaketuotot, antavat minuuttikohtaista tietoa. Myös korkomarkkinoilla, erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksella on ennustevoimaa, Lanne toteaa. Vaikka rahoitusmarkkinoiden tiedot ovat julkisia, Alhon mukaan yksityinen kuluttaja ei pysty ennakoimaan tulevaisuutta: - Kuluttaja ei pysty ennakoimaan kuin oman kulutuksensa, jos sitäkään, Alho toteaa. Vaihtelua saakin olla Ennusteiden perusteella tehdään investointeja ja kulutuspäätöksiä. Yllätyksien ilmetessä ennusteet menevät uusiksi ja päätöksiä on tehtävä uusien tietojen - ja ennusteiden - perusteella. Alhon mukaan tutkimuslaitosten ennusteiden ongelma on niiden samanlaisuus. Laitosten näkemykset ovat yhtenevästi joko liian matalalla tai liian korkealla. - Olisi paljon onnellisempaa, jos tutkimuslaitosten ennusteissa olisi paljon enemmän vaihtelua. Asiantuntija ei ole mielellään kaukana muista asiantuntijoista. Tätä sanotaan asiantuntijoiden laumakäyttäytymiseksi, Alho toteaa. Hän arvioi valtion velkaantumisen olevan seurausta liian optimistisista arvioista jo pidemmältä ajalta. Kuitenkaan Alho ei epäile ennusteiden laatijoiden etiikkaa. Päättäjät, poliitikot ja kuluttajat eivät vain halua liian ristiriitaista tai epävarmaa tietoa. - Jos arvioidaan, että ensi vuoden bruttokansantuote on joko -1 tai +3, niin neljän prosentin haarukka on liian suuri, jotta ennusteiden käyttäjät sen hyväksyisivät, Alho kertoo. Tasainen kasvu, varma tulevaisuus Tasaisen talouskasvun vuosina ennustaminen helpottuu. Erääksi seurattavaksi indikaattoriksi Alho ehdottaa kansainvälisiä trendejä. Jos vaikkapa Saksan talous alkaa sakata, se näkyy meillä ennen pitkää. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

19 - Esimerkiksi vuoden 2008 romahdusta oli mahdotonta nähdä. Meillä on ollut tässä pari vuotta epävarmuuden aikaa, joten ennusteet ovat hyvin hajallaan, Heimonen kertoo. Hän väittää, että ennustaminen vaikeutui, ellei suorastaan estynyt laman iskettyä Suomeen pitkäaikaisen kasvun jälkeen: - Ja juuri silloin olisi kaikkein tärkeintä pystyä ennustamaan. Käyttäytymistä vaikea ennakoida Ennusteiden vaikuttavuutta ei ole juurikaan mitattu. Professori Heimosen mukaan ennusteilla voidaan periaatteessa vaikuttaa kuluttajiin, mutta vain periaatteessa. Jos luvataan positiivista kasvua, työpaikkojen säilymistä ja kansalaisia rohkaistaan kuluttamaan, ihmiset voisivat ryhtyä kuluttamaan ja näin työpaikat todellakin säilyisivät. - Mutta eihän se niin mene. Ennuste voisi olla itseään toteuttava, jos kaikki käyttäytyisivät samalla tavalla. Näin ei kuitenkaan tapahdu, Heimonen tuumaa. Barometreissä kuluttajat ja yritykset julkistavat tulkintojaan vallitsevasta tilanteesta ja arvioivat tulevaisuuden näkymiä ja tulevaa käyttäytymistään. Niiden tiedot kootaan haastatteluilla. - Barometreillä pyritään samaan kuin ennusteilla. Niillä ei tosin ole mitään mallia tai taloustieteellistä ajattelua takana, Lanne kertoo. Tilastokeskuksen laatiman listan mukaan Suomessa on 25 keskeistä barometria oman kuluttajabarometrinsä lisäksi. Kuluttajan on viimekädessä pohdittava itse, minkälaisia päätöksiä ennusteiden perusteella voi tehdä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

20 Talousennuste vuosille Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa Teksti Palkansaajien tutkimuslaitos, tiedote Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen kokonaistuotannolle tänä vuonna 0,6 prosentin supistumista ja ensi vuonna 2,1 prosentin kasvua. Viime maaliskuun ennustetta on alennettu vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja vuoden 2014 osalta 0,3 prosenttiyksikköä. Odotettua heikompaa kehitystä selittää ennen kaikkea taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen. Tätä kehitystä selittää myös naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä rajoittaa Suomen vientiä, jonka määrä supistuu kuluvana vuonna vajaan prosentin. Ensi vuonna vienti yltää jo 4 prosentin kasvuun kansainvälisen talouden nousun myötä. Teollisuuden rakenteen heikkoudella kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä on ollut oma vaikutuksensa. Teollisuuden tämän vuoden lähes 4 prosentin supistuminen kääntyy ensi vuonna runsaan 3 prosentin kasvuksi. Tuonnin kehittyessä vientiä heikommin molempina ennustevuosina kauppatase on lievästi ylijäämäinen ja vaihtotaseen alijäämä pienenee. Kuluttajahinnat nousevat tänä ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Ansiotason nousun hidastuessa prosenttiyksiköllä tästä vuodesta vaihtuu reaaliansioiden kuluvan vuoden 0,5 prosentin nousun etumerkki ensi vuonna. Kotitalouksien vaimean tulokehityksen oloissa yksityisen kulutuksen kasvu jää ennustejaksolla heikoksi tänä vuonna 0,2 prosenttiin ja ensi vuonna 0,8 prosenttiin. Yksityiset investoinnit supistuvat kuluvana vuonna vielä runsaalla prosentilla, mutta kääntyvät ensi vuonna 3,5 prosentin kasvuun. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi maltillisen palkkaratkaisun lisäävän työllisyyttä parhaimmillaan (vuonna 2015) henkilöllä. Työttömien määrä pysyy ensi vuonna keskimäärin ennallaan ja työttömyysaste tämänvuotisessa 8,1 prosentissa. Finanssipolitiikka on tähän asti tukenut työllisyyttä. Suomen työllisyystilanne ennen kaikkea työttömyysasteella mitattuna on pysynyt muuta Eurooppaa huomattavasti parempana osin juuri sen vuoksi, että meillä on vältytty finanssipolitiikan äkkijarrutukselta. Valtiontalouden alijäämä pienenee tänä vuonna hiukan 6,4 miljardiin euroon, josta se alenee ensi vuonna 5,6 miljardiin euroon. Koko julkisen sektorin alijäämä pysyy 3 prosentin rajan sisällä ja velkaantumisaste alle 60 prosentissa myös ensi vuonna. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

TTL tutuksi

TTL tutuksi Hyvä kohtelu työpaikalla kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä yhteisö (Sopuisa) Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija Miksi tällainen hanke? Henkisestä väkivallasta, kiusaamisesta ja

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

Osapuolten välisen työehtosopimuksen 7 :n mukainen ja virkaehtosopimuksen 7 :n mukainen toimiraha on 1.10.2007 lukien:

Osapuolten välisen työehtosopimuksen 7 :n mukainen ja virkaehtosopimuksen 7 :n mukainen toimiraha on 1.10.2007 lukien: TES: 313012 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS (sisävesiluotsit, väylämestarit ja väylänhoitajat) P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisestä työ/virkaehtosopimusneuvottelusta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL

Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL 18.11.2016 Sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2016 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Urheilutyönantajat ry

Urheilutyönantajat ry Urheilutyönantajat ry Tehtävä 1) Vaikuttaa Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. 2) Lisää työnantajaosaamista. Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnasta vastaa Valo. Hallitus Teemu Japisson (pj.)

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS HARJA- JA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja sen

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen 1. Osaamisen kehittämisen toimintamalli (neuvottelutulos ns. koulutusriidan ratkaisemisesta 7.3.2013) 2. Tunnustelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot