RVL. Tosi kivat työkaverit ovat voimavara sivu 16. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. Tosi kivat työkaverit ovat voimavara sivu 16. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Tosi kivat työkaverit ovat voimavara sivu 16 Työllisyys- ja kasvusopimus sivu 4 Liikennevirastossa uudistuksia sivu 6

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Haasteita riittää Työllisyys- ja kasvusopimus on nyt Rautatievirkamiesliiton osalta solmittu. Tätä kirjoittaessani ei ole vielä tiedossa, mikä on keskusjärjestösopimuksen kohtalo valtakunnallisesti. Ongelmaksi on muodostunut se, mitä 20 euron kuukausikorotuksella tarkoitetaan, miten se lasketaan. Kaatuuko keskitetty ratkaisu vain muutaman dollarin tähden. Toivottavasti ei. Tapahtui keskusjärjestöjen keskitetylle sopimukselle niin tai näin, tulee RVL:n ja työnantajajärjestö PALTA:n välinen sopimus voimaan sellaisenaan. Osapuolilla on tällöin kuitenkin oikeus irtisanoa sopimus viimeistään kahden kuukauden kuluessa ja aloittaa neuvottelut uudesta tessistä sopimansa aikataulun mukaisesti. Nykyinen tes on joka tapauksessa voimassa asti. Meille on takomalla taottu, rautalangasta väännetty, ajettu kuin käärmettä pyssyyn, että Suomen kilpailukyky ja työllisyys vaarantuu entisestään ilman tätä keskitettyä sopimusta. Valtionkin lupaamat myönteiset muutokset veroihin, työttömyysturvaan ja kilometrikorvauksiin ovat ehdollisia ja eläkeneuvottelut hankaloituvat. Me palkanansaitsijat kannamme siis kortemme kekoon. Mitä siitä seuraa, jää nähtäväksi. Olisi jo korkea aika arvioida tarkemmin myös sitä, miten yritysosaaminen, markkinointi, myynti ja johtaminen ovat vaikuttaneet Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Mitä on saatu yritysjohtajille maksettujen hulppeiden palkkojen, palkkioiden ja bonusten vastineeksi? Luonnollisesti toimintoja on kehitettävä myös ennakoivasti, mutta henkilöstökulujen karsiminen isolla kädellä saattaa olla tulipalon sammuttamista, joka ei ole kestävää kehitystä. Osataanko ja halutaanko yrityksissä hyödyntää henkilökunnan ammattitaitoa? Koulutetaanko heitä riittävästi ja suunnitelmallisesti? Eduskunnan käsittelyssä on nyt lakiesitys työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Toivottavasti laki toteutuu ja koulutussuunnittelu otetaan työpaikoilla vakavasti. RVL:n ja PALTA:n sopimuksessa on erillinen kohta työhyvinvointiin ja työurien pidentämiseen liittyen. Siinä todetaan, että toimenpiteitä suunnitellaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä työnantajan asiantuntijoiden sekä henkilöstön edustajien kanssa. Sanahelinäksi tämäkään kohta ei saisi jäädä. Neuvottelutuloksessa sovittiin myös työryhmistä. Toivottavasti työaikasuunnittelua jaksotyössä tarkasteleva ryhmä saa aikaiseksi hyväksyttävän esityksen, josta on hyötyä esimerkiksi osa-aikatyössä ilmenevien ongelmien ratkaisussa. Esitys on tehtävä mennessä. Ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä on löydyttävä ratkaisu uuden luottamusmiesjärjestelmän kehittämisestä. Lähtökohtana pidetään sitä, että sekä VR-Yhtymässä että Finrailissa toimii yksi päätoiminen pääluottamusmies alakohtaisten luottamusmiesten lisäksi. Haasteita meillä riittää. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 5 / 2013 Uusi tes keskitetyn mukainen RVL:n liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen tessin. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa , toinen ja päättyy Epäasialliseen kohteluun puututtava ajoissa Vaikka työpaikalla on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi, ei tieto tästä riitä, jos epäasiallista kohtelua kuitenkin esiintyy. Lea Sahala halusi saada aiheesta lisää oppia. Ennusteet ovat hyviä arvauksia Tutkimuslaitokset ja pankit laativat omia talous- ja suhdanne-ennusteitaan. Ne yrittävät havainnollistaa vallitsevaa tilannetta, mutta niillä haetaan myös julkisuutta. Muut jutut 10 Terveisiä pohjoismaisilta opintopäiviltä Opintopäivät pidettiin Kööpenhaminassa teemana nuoret. 12 Työpaikkakiusaamiselle nollatoleranssi Selvityksen mukaan kiusaamisesta puhuminen koetaan työpaikoilla edelleen vaikeaksi. 22 Presidentit suuttuivat lakon kynsissä Vuosien välisiä tapahtumia RVL:n historiasta. 26 Ankara työstressi kiristää hermoja unessakin Haitalliseksi stressi muuttuu, jos siitä ei pysty palautumaan. Hyvä ajatus Hyvän viljely muille ei varasta voimia, se lisää niitä. Tuula Jakonen sivulla 30 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 09 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

4 Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja Mikäli keskitettyä työmarkkinaratkaisua ei synny, ovat RVL ja PALTA kuitenkin sopineet, että nyt neuvoteltu sopimus astuu voimaan sellaisenaan. Työllisyys- ja kasvusopimus RVL ja työnantajajärjestö PALTA ovat päässeet sopimukseen keskusjärjestöjen sopiman Työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta: Ensimmäinen sopimusjakso alkaa ja päättyy Toinen sopimusjakso alkaa ja päättyy Ensimmäisen sopimusjakson palkankorotukset Ensimmäinen palkankorotus on yleiskorotus ja korottaa taulukkopalkkoja/henkilökohtaista palkkaa 20. Euromääräisiä lisiä ja lisäpalkkioita laskettaessa käytettävää peruspalkkaa ei koroteta. Toinen yleiskorotus on ja korottaa taulukkopalkkoja 0,4 %. Tällöin korotetaan myös euromääräisiä lisiä ja lisäpalkkioita laskettaessa käytettävää peruspalkkaa. Toisen sopimusjakson palkankorotus Keskusjärjestöt sopivat korotusten määrästä ja ajankohdista kesäkuussa Jos korotuksista ei päästä sopuun, voidaan sopimus irtisanoa. Vuosilomalain 25 :n muutos, joka koskee sairauslomien karenssin poistamista, tulee voimaan Siihen saakka noudatetaan VR:n nykyistä käytäntöä. Miten muutos toteutetaan, sovitaan työryhmässä mennessä. Työryhmiä Työllisyys- ja kasvusopimusneuvotteluissa ei kumpikaan osapuoli tuonut neuvotteluihin tekstimuutosehdotuksia ja osapuolet sopivat seuraavista työryhmästä: Edellisessä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovittu työryhmä 2 jatkaa enintään saakka. Työryhmän tarkoituksena on selkeyttää työehtosopimuksen tekstejä ja siten, että se on paremmin rautatiealalla sovellettavissa. Perustetaan jatkuvan neuvottelemisen periaatteen mukaiset työryhmät. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavien työryhmien tehtävänä on valmistella työehtosopimukseen sopimuskaudella sellaisia muutoksia, jotka voidaan yhteisellä hyväksynnällä muuttaa: Työaika- ja suunnittelujärjestelmä: Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on työaikasuunnittelun tarkastelu jaksotyössä sekä mahdollisen uuden jaksotyötä koskevan työajan järjestämismallin kehittäminen. Työryhmä tekee esityksensä mennessä. Luottamusmiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä: Työryhmätyön lähtökohtana pidetään sitä, että VR-Yhtymässä toimii yksi päätoiminen pääluottamusmies ja Finrail Oy:ssä samoin yksi päätoiminen luottamusmies. Määräaika tälle työryhmälle on Yleinen työehtosopimuksen kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen työryhmä: Liitot asettavat sopimusjaksoiksi työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella työehtosopimusta kokonaisuutena taloudellisten menestymismahdollisuuksien ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Sopimusosapuolet totesivat, että työhyvinvoinnin edistämistä ja työurien pidentämiseen liittyviä toimenpiteitä suunnitellaan ja kehitetään aktiivisesti yhdessä. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

5 Sopimus voimaan joka tapauksessa Mikäli keskusjärjestöt toteavat, että Työllisyys- ja kasvusopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä eikä näin ollen keskitettyä työmarkkinaratkaisua synny, ovat RVL ja PALTA kuitenkin sopineet, että nyt neuvoteltu sopimus astuu voimaan sellaisenaan. Tämä sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisajalla, jolloin vanha sopimus on voimassa saakka. Tuleva sopimus sisältää myös kirjauksen poikkeuksellisista taloudellisten vaikeuksien vaikutuksista ja sopijaosapuolet voivat sopia poikkeuksista työehtosopimuksen sisältöön. RVL:n liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen mukaisesti RVL:n ja PALTA:n neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi. Sopimus on keskusjärjestöjen neuvotteleman Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Ensimmäinen sopimusjakso alkaa ja siihen asti noudatetaan voimassaolevaa tessiä. Vastaavasti hyväksyttiin RVL:n korkeakoulututkinnon suorittaneita toimihenkilöitä koskeva sopimus. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

6 Liikennevirastossa liikenteen tieto hyötykäyttöön Teksti ja kuvat Soile Olmari Lähde Liikenneviraston pääjohtajana tämän vuoden alussa aloittaneen Antti Vehviläisen johdolla viraston organisaatiota on uudistettu. Entisen viiden toimialan sijaan organisaatiossa on nyt neljä toimialaa: Toiminnan ohjaus, Hankkeet, Väylänpito sekä Liikenne ja tieto. Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Virastossa työskentelee lähes 700 asiantuntijaa. Heinäkuun alussa muuttuneen organisaation tavoitteena on johtamisen, tiedonkulun ja suunnittelun selkiyttäminen. Myös liikenteen tiedon merkitys korostuu: - Uusi organisaatio tukee entistä tehokkaammin viraston päätehtävää, Vehviläinen toteaa. Liikennevirastoon yhdistettiin 2010 kolme perinteikästä liikennealan virastoa, Ratahallintokeskus, Tielaitos ja Merenkulkulaitos: - Kun näillä virastoilla oli 150 vuoden tai pidempi oma historiansa, kaikki ymmärtävät, että vanhaa organisaatiomallia ei voitu käyttää. Vehviläinen antaa tunnustusta edeltäjälleen: - Muutosta oli helppo jatkaa, kun edellinen pääjohtaja oli tehnyt erittäin vahvaa työtä virastojen yhteen sulattamisessa. Liikennetietoja julkiseen käyttöön - Organisaation selkeyttäminen aloitettiin keskittämällä Toiminnan ohjauksen alle kaikki suunnittelu- ja hallinnolliset toiminnot. Toisena esimerkkinä Vehviläinen mainitsee liikkumiseen ja väyliin liittyvän tiedon keskittämisen yhdessä liikennepalveluiden kanssa Liikenne ja tieto toimialaan. - Liikenneviraston taseessa on noin 19 miljardin euron edestä liikenneväyliä. Kun väylät on aikanaan rakennettu, niistä on syntynyt tietoa. Ja koko ajan syntyy uutta tietoa muun muassa siitä, missä ja miten Suomessa liikutaan. Tämä kaikki tieto oli vanhassa organisaatiossa hyvin hajallaan. Vehviläinen selventää, että tietoyksikön tehtävänä on kerätä ja järjestää Liikennevirastossa oleva valtava tietomäärä: - Näin tietoja voidaan käyttää tehokkaammin koko prosessissa esimerkiksi töiden suunnitteluun. - Suomessa on jo 100 vuotta suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty väyliä ja nyt tietojen keskittämisen yhteydessä ketjuun tulee uusi lenkki, tieto. - Tulevaisuudessa Liikenneviraston tuottamia tietokantoja on julkisessa käytössä. Meidän tietopohjaperusteisiin voi tehdä tietoteknisiä sovelluksia, jotka edistävät ihmisten liikkumista, turvallisuutta ja ehkä myös liikenteen kustannustehokkuutta. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta palvelusta hän mainitsee VR:n tarjoaman Junat kartalla -sovelluksen, jonka avulla junien liikkumista voi seurata reaaliajassa. Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys Liikenneviraston toiminnalla on merkittävä vaikutus koko Suomen hyvinvoinnille. Virasto lupaa kantaa omalta osaltaan vastuuta ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien liikenteen haittavaikutusten vähentämisessä. - Vastuun kantaminen lähtee kahdesta suunnasta: yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen näkökulmista. Vastuun kanto näkyy siinä, mitä me rakennamme eli suunnittelu on tehty vuosia aiemmin ennen kuin kuokka on maassa, Vehviläinen kuvailee. - Rakennamme siis väyliä, joiden käyttäjiä ovat meidän lapsemme ja lapsenlapsemme. Kun suunnittelemme ja teemme, pitää ajatella myös tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Vastuuseen liittyy Vehviläisen mukaan myös toinen, isompi ajatus, ns. malpe-ajattelu eli maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinoelämän yhteensovittaminen. - Väyläsuunnittelu aloitetaan malpe-ajattelusta: kaikki nämä osa-alueet pitää ottaa huomioon. Mäntsälä on loistava esimerkki siitä, mikä merkitys oikoradalla on ollut Mäntsälän maankäytölle, asumiselle, liikenteelle, palveluille ja elinkeinoelämälle. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

7 Kun suunnittelemme ja teemme, pitää ajatella myös tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Antti Vehviläinen aloitti Liikenneviraston pääjohtajan viisivuotisessa virassa työskenteli aiemmin 25 vuotta Stora Enson palveluksessa, viimeksi logistiikkajohtajana. työskenteli kymmenisen vuotta myös erimaalaisten varustamoiden palveluksessa kaupallisissa tehtävissä. on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. on toiminut liikenneministeriön selvitysmiehenä sekä valtion liikennealan liikelaitosten ja valtionyhtiöiden hallituksissa, neuvottelukunnissa ja työryhmissä. asuu Espoossa. Hänellä on kaksi aikuista lasta. viihtyy Liikenneviraston palveluksessa erittäin hyvin: - Päivät ovat työntäyteisiä, eikä kahta samanlaista päivää ole. Mieli pysyy virkeänä, kun asiat vaihtuvat päivän mittaan paljon. Täällä työskentelee mahtava sakki. Antti Vehviläinen korostaa, että Liikenneviraston tehtävä ei ole olla pelkästään väylien rakennuttaja, vaan katsoa suurempaa kokonaisuutta. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

8 Läpinäkyvyys on tiedonkulkua Antti Vehviläinen nostaa haastattelun aikana esiin useaan kertaan virastossa työskentelevien osaamisen tärkeyden: - Olen korostanut alusta saakka, että kun asioita kehitetään, pitää osaajien olla kertomassa oman alansa asioista ja niitä kehittämässä. Silloin ei tarvita pönöttävää pääjohtajaa lukemassa paperista, mitä toiset ovat kirjoittaneet. Monikymmenvuotinen kokemus teollisuuden, kaupan ja liikenteen palveluksessa näkyy Vehviläisen johtamisajatuksissa: - Liikenneviraston kokonaisuuden johtajana minulla on tietyt perusperiaatteet. Minun vahvuuteni on se, että saan tämän organisaation tiimin liikkeelle. - Kun yrityksissä puhutaan tulosohjauksesta, tarkoitetaan rahaa eli sitä, mikä jää viivan alle. Valtiolla valtio asettaa sanallisia ohjeita, miten työt hoidetaan. Tuloksellisuuteen kuuluu meillä esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, meluntorjuntaan ja pohjavesien parantamiseen liittyviä tunnuslukuja. Liikennevirastossa halutaan olla avoimia ja läpinäkyviä: - Läpinäkyvyys on tiedonkulkua. Kerromme niitä asioita, joita voidaan sillä aikataululla kun voidaan. Yhteen, erityisesti RVL:n jäseniä kiinnostavaan asiaan, ei Vehviläinen voi nyt ottaa kantaa: - Finrailin siirtyminen valtion omistajaohjauksen alaisuuteen on minulle vielä täysin avoin kortti. - Olen nähnyt liikenteenohjauksen järjestämisestä yhden muistion eikä Finrailin jatkokehityksestä ole toistaiseksi istuttu yhtään kokousta, jossa olisin ollut mukana. Vehviläinen on tuonut liike-elämästä mukanaan tempoa: - Usein henkilöt täällä virastossa leikkimielisesti valittavat, että tämä tehtävä pitää olla valmiina eilen. Olen sitä mieltä, että yksinkertainen asia tehdään alta pois, siivotaan pöytä ja mennään eteenpäin. Liikennevirasto uudisti organisaatiotaan Organisaatio muuttui Siinä on neljä toimialaa. Toiminnan ohjaus vastaa suunnittelun, talouden ja tulosohjauksen, oikeuden ja hankinnan sekä henkilöstön ja hallinnon kokonaisuuksista. Toimialan ylijohtaja on Rami Metsäpelto. Hankkeet -toimialalle on keskitetty Liikenneviraston kehittämishankkeiden hankehallinta ja projektien toteuttaminen. Ylijohtaja on Kari Ruohonen. Väylänpitoon on keskitetty kaikki väylien hallinta ja kunnossapito sekä niihin liittyviä tukitoimia. Ylijohtaja on Raimo Tapio. Liikenne ja tieto vastaa koko viraston tietopalveluista, -varannoista ja -hallinnosta sekä liikenteen palveluista. Liikenteen palveluihin kuuluvat muun muassa liikennekeskukset, joukkoliikenne, jäänmurto ja älyliikenne. Ylijohtaja on Tiina Tuumala. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

9 Luottamuksella Mervi Ylitalo Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies, oto Osa-aikaisten työvuorot pitää saada vihdoinkin kuntoon. Kohta pääsee sähköllä Itä-Lappiin Kemijärvellä eletään hektistä aikaa sähköistyksen valmistuttua Rovaniemen ja Kemijärven välille. Valmista pitäisi olla joulu-tammikuun vaihteessa. Sitten kun sähköjuna alkaa rullata Kemijärvelle asti, ajetaankohan Kemijärven yöjunat kokonaisuudessaan perille saakka? Nykyisin osa makuuvaunuista jää Rovaniemelle ja aiheuttaa siellä aamuin illoin paljon vaihtotyötä. Kemijärvellä vaihtotyöt vähenisivät ja kalusto voitaisiin huoltaa pääteasemalla. Sallan rajanylityspaikan lisääntyneet matkustajamäärät ovat tuoneet lisää makuu- ja autovaunumatkustajia Lapin alueelle. Autovaunuliikennettä Kemijärveltä on nykyisin läpi vuoden lauantaisin. Osa-aikaisten työvuorot saatava kuntoon Kohta tulee vuosi täyteen Matkustajaliikenteen yt-neuvottelujen päättymisestä. Neuvottelujen seurauksena Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä osa-aikaisia palveluneuvojia enemmän töissä kuin kokopäivätyötä tekeviä. Keväällä irtisanotut palveluneuvojat vapautettiin työvelvoitteesta. Se tiesi raskasta aikaa niille, joiden työsuhde jatkui. Henkilökuntaa ei riittänyt kaikkiin työvuoroihin ja ylitöitäkin paiskittiin. Lisätöitä voi olla työjaksossa tuntia jollain osa-aikaisella työntekijällä. Vuosilomat ovat hoituneet omalla porukalla, mutta sairauslomien tekemiseen on tarvittu komennusporukkaa. Henkilökunnan vähyys ja sijaisten puute on aiheuttanut työuupumusta ja pitkiä sairauslomia. Muutaman kuukauden kokemusten perusteella voi sanoa, että työntekijöiden ja lipputoimistoissa asioivien ihmisten määrät eivät ole kohdanneet. Osa-aikaisten työvuorot pitää saada vihdoinkin kuntoon. Työnantaja lupasi yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä, että jokainen osa-aikatyötä tekevä tietää työvuoronsa koko työjakson ajaksi, jolloin voi tehdä toista työtä tai opiskella. Tällä hetkellä lupausta ei ole lunastettu. Kaivoshankkeita selvitetään Kemijärven asema-alueella sijaitsevan puuterminaalin siirtoa on selvitetty jonkin aikaa ja ratarahan varmistuttua puuterminaali rakennetaan Kemijärven entiselle Stora Enson tehtaalle. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä rahalla kunnostetaan Kemijärven aseman ja tehdasalueen välinen rata ja sähköistetään. Pohjoisen kaivoshankkeet ovat myös selvitysten alla. Savukoskella sijaitsevan Soklin fosforikaivoksen toteutumishankkeesta on päätös tulossa tämän vuoden lopussa. Jos kaivos avataan, pitää nykyistä rataa perusparantaa ja rakentaa uutta rataa Kelloselästä reilut sata kilometriä. Ratayhteys on välttämätön raaka-aineen kuljettamiseksi muualle Suomeen jalostettavaksi. Toivottavasti mahdollisimman monelle ammattitaitoiselle rautatiealan työntekijälle löytyy kokoaikatyötä tutussa työyhteisössä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

10 Terveisiä pohjoismaisilta opintopäiviltä! Teksti Paula Hyvönen, Hanna Kovanen, Juha Lahtinen, Reijo Lapinniemi ja Hanna Remes Kuvat kirjoittajat sekä Seppo Juselius Rautatievirkamiesliiton hallitus valitsi meidät edustamaan liittoa TJNS:n pohjoismaisille opintopäiville Tanskaan Kööpenhaminaan. Opintopäivien teema oli nuoret. Ryhmätöiden avulla haettiin ideoita nuorisotoiminnan kehittämiseen ja nuorten aktivoimiseen mukaan liittojen toimintaan. Pohdimme myös, mitä jäsenet liitolta haluavat ja jaoimme kokemuksia osallistujamaiden kesken. Keskusteluissa tuotiin esiin muun muassa opiskelijajäsenyys, kuinka pitää nykyiset jäsenet sekä kuinka uudistua ja pysyä vahvana liittona. Muut osallistujamaat olivat hyvin kiinnostuneita liittomme järjestämistä ja tukemista kesä- ja talvipäivistä. Tiivis paketti Opintopäivät avattiin isäntämaan kielellä, mutta onneksemme tulimme yhteispohjoismaisesti siihen tulokseen, että kaikki ymmärrämme paremmin englantia. Mielenkiintoiset keskustelut liittojen toiminnasta, liiton puheenjohtajan ja luottamusmiehen rooleista ja merkityksestä sekä moninaiset ryhmätyöt pitivät huolen, että päivät olivat täynnä asiaa. Kokonaisuutena Tanskan matka oli hyvin tiivis paketti eikä vapaa-aikaa juuri ollut. Sunnuntai-iltana meitä kuitenkin hemmoteltiin tunnin pituisella kanavaristeilyllä. Seuraavat opintopäivät ovat ensi vuoden syyskuussa Norjan Lillehammerissa. Ulkoilma-aamiaista odottavat Paula Hyvönen, Juha Lahtinen, Hanna Kovanen ja Reijo Lapinniemi Oulusta. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

11 Kokemuksia vaihdettiin myös yhteisellä illallisella, tässä Tanskan edustajia. TJNS:n vuosittaisilla opintopäivillä ja edustajistossa kohtaavat veljesjärjestöjen edustajat Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Kukin maa toimii vuorollaan isäntämaana. Kööpenhaminassa kokoontui myös TJNS:n edustajisto, johon osallistuivat RVL:stä Seppo Juselius ja Tarja Turtiainen (keskellä). Opintopäiväosallistujista vasemmalla Juha Lahtinen Kouvolasta. Takana vasemmalla Hanna Remes ja Paula Hyvönen Pieksämäeltä sekä Hanna Kovanen Kouvolasta. Rautatieliikenteenohjaajat ry Rauli syntyi Teksti Pertti Hyppänen Nyt on saatu vietyä läpi V.R. Liikenteenhoitovirkamiehet ry:n (LHV) nimen- ja sääntöjenmuutosprosessi. Yhdistys on nyt Rautatieliikenteenohjaajat ry, epävirallinen lyhenne Rauli. Muutoksen aikaansaaminen kesti toista vuotta, lähinnä yhdistysrekisterin ruuhkaisuuden vuoksi. Nykyinen Rauli on tarkoitettu yhdyssiteeksi liikenneohjaajien (tällä hetkellä lähinnä Finrail Oy:n palveluksessa olevien) ja muiden läheisesti liikenteenohjaukseen liittyvissä, esimerkiksi liikennesuunnittelijat ja jt-miehet, tehtävissä toimivien kesken. Ilmoita halukkuutesi jäseneksi Johtokunta 2013: puheenjohtaja Pertti Hyppänen, varapuheenjohtaja Timo Alhainen, Mari Helander, Juhani Jokela, Juhani Kortesmaa, Esko Partanen, Hannu Puustinen, Petri Salminen ja Sauli Saunamäki. Rauli on Rautatievirkamiesliiton ammatillinen yhdistys. Yhdistykseen voi kuulua joko varsinaisena, RVL:n osaston jäsenenä tai kannattavana jäsenenä. Kannattavalla jäsenellä ei ole äänivaltaa yhdistyksen kokouksissa. Raulin tehtävänä on vaikuttaa liikenteenohjaushenkilöstöön liittyviin asioihin, palkkaukseen, henkilöstöetuihin (esimerkiksi vapaalippuoikeus), jt-toimikunnan toimintaan sekä arvioida eri viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä, joita myös pyritään muuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Tänä vuonna jäsenmaksua ei peritä, vaan pyrkimyksenä on kartoittaa todellinen jäsenpotentiaali. Ilmoita halukkuutesi Raulin jäseneksi puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, johtokunnan jäsenelle tai osoitteeseen Ilmoita nimesi, puhelinnumerosi, käytössä oleva sähköpostiosoitteesi ja/tai osoitteesi. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

12 Työpaikkakiusaamiselle tarvitaan nollatoleranssi Teksti Työterveyslaitos Kuva Soile Olmari Nollaan on vielä matkaa: Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla -hankkeen selvityksen mukaan työpaikkakiusaamisesta puhuminen koetaan työpaikoilla edelleen vaikeaksi. Kiusaamisen lopettamiseksi tarvitaan sekä tietoa että asennemuutosta. Johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta puhui työpaikkakiusaamisen ehkäisystä kansainvälisessä konferenssissa International Symposium on Culture of Prevention Helsingissä järjestetty konferenssi käsitteli työturvallisuuskulttuurin uusia näköaloja. Puuttuminen ahdistaa Keväällä Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla -hankkeen esiselvityksessä työsuojeluvaltuutetuista joka toinen, esimiehistä lähes joka kolmas ja ammattiliittojen toimihenkilöistä kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että kiusaamisesta puhuminen on omalla työpaikalla vaikeaa. - Puhumisen vaikeus johtuu useasti haluttomuudesta myöntää, että omalla työpaikalla ilmenee kiusaamista. Aihe herättää voimakkaita tunteita ja vastustusta, kertoo Maarit Vartia. Esimiehistä kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että kiusaamiskokemukset selvitetään omalla työpaikalla asianmukaisesti. Työsuojeluvaltuutettujen ja ammattiliittojen toimihenkilöiden näkemys oli kielteisempi: työsuojeluvaltuutetuista noin joka kolmas ja ammattiliittojen toimihenkilöistä vain noin joka kymmenes oli tätä mieltä. - Vastaajat mainitsivat riittämättömän puuttumisen syiksi asioiden selvittämisen ahdistavuuden ja epämukavuuden. Tapausten selvittely koettiin myös vaikeaksi. Kiusaamista kokeva ei myöskään aina halua viedä asiaa eteenpäin, Vartia sanoo. Kiusaaminen saadaan kuriin vain aidolla hyväksymättömyyden kulttuurilla - Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa kiusaava käyttäytyminen puheeksi ja puuttua siihen sitä havaitessaan. Puuttumattomuus viestittää, että kiusaaminen on hyväksyttävää ja sallittua, toteaa Vartia. Organisaatiolla on oltava toimintamalli ohjeistuksineen, sillä se lisää tietoisuutta ja ohjaa eri osapuolia kiusaamiskokemusten selvittämisessä. Usein ei kuitenkaan toimita toimintamallien mukaisesti. Pelkkä esimieskoulutuskaan ei riitä: vaikka puuttumisvastuu on työnantajalla, kiusaamiseen puuttuminen on koko työyhteisön asia. Kiusaamisen vähentymiseen ja nollatoleranssiin voidaan päästä, kun -työpaikalla panostetaan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, -kiusaamisen hyväksymättömyys on selkeä, koko organisaation yhteisesti jakama arvo, -esiin tulleet kiusaamiskokemukset selvitetään oikeudenmukaisesti ja -linjajohto ottaa vastuun ongelmasta. Selvityksen teki Työhyvinvointifoorumin Hyvä kohtelu työpaikalla - kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä työyhteisö -hanke. Kysely suunnattiin ryhmälle esimiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, työsuojelupäälliköitä, luottamusmiehiä ja ammattiliittojen toimihenkilöitä. Vastaajia oli kaikkiaan Hanketta rahoittaa Työhyvinvointifoorumi ja siinä ovat mukana Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työturvallisuuskeskus, Ammattiliitto Pro, Ekonomiliitto, JHL, Tehy, TJS -opintokeskus, SAK, STTK, Valtion työmarkkinalaitos, Kirkon Työmarkkinalaitos sekä Kuntatyönantajat. Työterveyslaitos järjesti konferenssin Culture of Prevention yhteistyössä korealaisen tutkimuslaitoksen KOSHA:n, ranskalaisen tutkimuslaitoksen INRS:n ja kansainvälisen ISSA-järjestön kanssa. Konferenssiin osallistuu yli 170 tutkijaa ja asiantuntijaa lähes 30 eri maasta. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

13 Työterveyslaitos, on työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Laitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Toimipisteitä on kuudella paikkakunnalla, päätoimipiste on Helsingissä. Työntekijöitä on vajaat 800. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

14 Epäasialliseen kohteluun puututtava ajoissa Teksti ja kuvat Soile Olmari Vaikka työpaikalla on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi, ei tieto tästä riitä, jos epäasiallista kohtelua kuitenkin esiintyy. Niinpä luottamusmies Lea Sahala halusi saada aiheesta lisää oppia. Lea Sahalan mielestä eräs tärkeä Epäasiallisen kohtelun raamit -koulutuksessa käsitelty aihe oli, miten säilyttää hyvä työilmapiiri ja ennaltaehkäistä ikäviä tilanteita. Erityisesti Lea halusi tietää, miten toimia, jos kiusaamista tapahtuu. Hän osallistui syyskuussa yhdessä työsuojeluvaltuutettuna toimivan Ulla Pensola-Villasen kanssa Kiljavan opistolla järjestettyyn Epäasiallisen kohtelun raamit -koulutukseen: - Koulutus oli hyvä ja ajankohtainen. Lea toimii Itä-Suomen alueella rautatielogistiikan - sekä logistiikan myynti- ja markkinointitehtävissä työskentelevien rautatievirkamiesliittolaisten luottamusmiehenä sekä aluepääluottamusmiehen varana. Monenlaisia näkökulmia Yhtenä tärkeänä koulutuksessa käsiteltynä aiheena Lea pitää kiusaamisen tunnistamista: - On tarpeen tietää, miten ja kenen asiaa pitää viedä eteenpäin, että tilanne saadaan kuntoon. Koulutuksesta sai suuntaviivat, miten ja mihin asti asiassa edetään: - Erilaisten kokemusten kuuleminen ja asioiden käsittely yhdessä toi monenlaista näkökulmaa mahdollisiin tilanteisiin ja niiden hallintaan, Lea toteaa. Kahden RVL:läisen lisäksi 16 luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun joukossa oli seitsemän osallistujaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitosta, neljä Posti- ja logistiikka-alan unionista, kaksi Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta ja yksi Teollisuusalojen ammattiliitosta. Ennaltaehkäisyä Koulutus herätti Leassa ajatuksia myös siitä, että tilanteisiin pitäisi puuttua ajoissa ja pyrkiä omalta osaltaan pitämään työilmapiiriä avoimena ja keskustelevana. - Näin voidaan ennaltaehkäistä monia tilanteita ja välttää väärinkäsityksiä. Mietin myös, miten minun tulee luottamusmiehenä toimia, jos tilanteita vastaan tulee. Lea suosittelee tällaisiin koulutuksiin osallistumista muillekin luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille: - Myös neuvottelutaidon koulutus on tarpeen ja itse kaipaan seuraavaksi työlainsäädäntöön pureutuvaa koulutusta. Koulutusta luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille Rautatievirkamiesliitto solmii VR-työnantajan kanssa vuosittain koulutussopimuksen. Siinä sovitaan, mihin koulutuksiin liiton jäsenistöä edustavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua liiton ja työnantajan kustannuksella. Liitto maksaa koulutuksen, majoituksen ja päivärahan, työnantaja osallistujan palkan ja työehtosopimuksessa määritellyn koulutusrahan suuruisen osan koulutuskustannuksista. Sopimukseen sisältyy liiton luottamusmiehille järjestämää omaa koulutusta sekä luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille muiden järjestämää koulutusta. Näissä pääasiallinen kouluttaja on ollut Kiljavan opisto. Kaikille työikäisille jäsenille tarkoitettua koulutusta voi kysyä omasta osastosta, jotka kouluttavat myös omat toimihenkilönsä. Liitto tukee jäsenistön omaehtoista ay- tai ammatillista koulutusta myöntämällä vuosittain opintoapurahaa enintään 260 euroa/hlö/vuosi. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

15 RVL:n luottamusmiehet valmistautuvat aloittamaan lokakuista koulutuspäiväänsä. Pääaiheena oli työehtosopimus. Henkilöstön kouluttamiseen tulossa taloudellinen Teksti Pirjo Pajunen porkkana - Saamme työkalun, joka kannustaa työnantajia työntekijöiden osaamisen kehittämiseen ja mahdollistaa henkilöstön osallistumisen koulutuksen suunnitteluun, kiittelee SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen. Koskinen viittaa eduskunnan käsittelyssä olevaan lakiesitykseen työntekijöiden osaamisen kehittämisestä. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa, jos eduskunta hyväksyy pitkään neuvotellun ja valmisteilla olleen lakiesityksen. Kolmesta koulutuspäivästä sovittiin alun perin työmarkkinoiden raamisopimuksessa vuonna Uuden lain lisäksi muun muassa yt-lain henkilöstön koulutusta koskevia kohtia tarkennetaan. Kaikki tarvitsevat osaamisen kehittämistä Mikko Koskinen pitää uudistusta hyvänä lisänä työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. Lakiesityksen mukaan työnantaja voi saada työntekijän koulutuksesta verovähennyksen tai koulutuskorvauksen kolmelta koulutuspäivältä vuodessa. Tämän toivotaan kannustavan työnantajia kouluttamaan henkilöstöään. - Lakiesitykseen sisältyy viesti siitä, että kaikki työntekijät tarvitsevat oman osaamisensa kehittämistä. Nyt valtio on varannut tähän kymmeniä miljoonia euroja rahaa. Ne on syytä ottaa työpaikoilla käyttöön. Laki koskee sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Koskinen korostaa, että nyt on hyvä mahdollisuus satsata erityisesti vähemmän koulutettujen työntekijöiden kouluttamiseen. Työnantajien tarjoama koulutus kasautuu helposti jo ennestään hyvin koulutetuille. SAK:n viime vuonna julkaistun työolobarometrin mukaan yli puolet SAK:laisista työntekijöistä ei ollut edellisen vuoden aikana päässyt lainkaan työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Työntekijät mukaan suunnittelemaan koulutusta Mikko Koskinen pitää erityisen hyvänä sitä, että työntekijät pääsevät uuden laita myötä vaikuttamaan työpaikan koulutussuunnitteluun. Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saadakseen työnantajan täytyy laatia koulutussuunnitelma yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Tämä koskee myös alle 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. - Koulutussuunnitelman on katettava kaikki henkilöstöryhmät ja siinä on tehtävä arvio henkilöstön osaamisesta ja työnantajan tarpeista. Taloudellinen kannuste koskee koulutusta, joka kehittää työntekijän ammatillista osaamista hänen nykyisissä tai tulevissa työtehtävissään. Koulutuksen on tapahduttava työaikana, ja sen ajalta on maksettava palkkaa. Koulutus voi olla esimerkiksi ulkopuolisen järjestämää kurssimuotoista koulutusta, seminaareja tai yrityksen sisäistä koulutusta. Työhön perehdyttäminen ei oikeuta kannusteeseen. Uuden lain tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

16 Tosi kivat työkaverit ovat Teksti ja kuvat Soile Olmari Kia Viskari on aloittanut lokakuun alussa Etelä-Suomen alueella VR Matkustajaliikenteen kauko- ja lähiliikenteessä työskentelevien RVL:läisten uutena luottamusmiehenä. Vaikka Kialla ei ole aikaisempaa luottamusmieskokemusta, hän on ollut aktiivinen toimija työsuojeluvaltuutetun roolissa jo yli kymmenen vuotta: - Olen osallistunut myös Helsingin osaston johtokunnan kokouksiin, kun varsinainen jäsen on estynyt. Työsuojelu ja luottamusmiehen tehtävä yhtenevät siinä perimmäisessä tavoitteessa, että työssä olisi hyvä olla: - Henkisen hyvinvoinnin merkitys korostuu tänä päivänä; työvuorot ovat raskaita ja työ on erilaista kuin ennen. Riittävä työhön opastus tärkeätä Kia on tullut VR:n palvelukseen helmikuussa 1977 Helsingin lipputoimiston puhelinpalvelun paikanvarauksiin: - Nyt myyn lippuja Helsingin lipputoimistossa, joten palveluneuvojan työ on tuttua monelta vuosikymmeneltä. - Tosi kivat työkaverit ovat työssä voimavara. Uusiakin työkavereita on viime vuosina pestattu ja myös työsuojelun kannalta riittävä työhön opastus on tosi tärkeätä. Kia pitää työstään: - Joka päivä on erilainen ja kiva. Parasta on, kun saa olla suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä. Heiltä saa suoraan palautetta. Kun tyytyväinen asiakas lähtee pois, se on palkitsevaa. Mikäli Kialla olisi tarvittava valta ja resurssit, hän hoitaisi kaikkien palveluneuvojien työpisteet ja työolot kuntoon terveyden, jaksamisen ja työn tekemisen näkökulmista: - Jokaisen on pystyttävä tekemään työnsä niin, ettei kuormitu liikaa. Rauhallinen luottamusmies Kia kiinnostui yllättäen avautuneesta luottamusmiestehtävästä osallistuttuaan varajäsenenä RVL:n Helsingin osaston johtokunnan kokouksiin. Hänen mielestään luottamusmies pitää työntekijöiden puolia muun muassa ottamalla selvää asioista ja kiistakysymyksissä molempien osapuolten näkökulmista. - Luottamusmiehen on oltava sovitteleva. Hänen pitää selvittää ratkaisuihin vaikuttavat faktat ja pyydettävä myös toisen osapuolen perustelut. Luottamusmiehen on oltava ennen kaikkea rauhallinen, yhteistyökykyinen ja asiantunteva, Kia kiteyttää. Keskustelua työvuorosijoittelusta Vaikka Kialla on realistinen käsitys luottamusmiehen tehtävistä, hän odottaa saavansa koulutusta tehtävän hoitamiseen. - Jäsenistöltä toivon avoimuutta niin, että ottavat rohkeasti yhteyttä ja kysyvät neuvoja. Puhelinnumeroni on ja sähköpostitse minut tavoittaa Itse pyrin käymään joulukuussa esittäytymiskierroksilla. Kia toteaa palveluneuvojilla olevan nyt päällimmäisenä keskusteluissa osa-aikaisten työvuorojen sijoittamiset: - Työvuorot on tärkeätä tietää tarpeeksi ajoissa, että voi järjestää myös muun elämänsä, kuten opiskelun. Työtovereiden lisäksi Korsossa kerrostalossa asuva Kia saa voimavaroja kukkien ja viherkasvien hoitamisesta: - Minulla kasvaa parvekkeella jopa mustaviinimarja. Odotan innolla myös maaliskuussa syntyvää ensimmäistä lapsenlastani. Minulla on 23-vuotias tytär ja 22-vuotias poika. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

17 voimavara RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

18 Ennusteet ovat hyviä arvauksia Kuluttajan on tehtävä lukuisista ennusteista omat johtopäätöksensä Teksti UP/Tiina Tenkanen Kuva Soile Olmari Tutkimuslaitokset ja pankit laativat omia talous- ja suhdanne-ennusteitaan. Ne yrittävät havainnollistaa vallitsevaa tilannetta, mutta ennustuksilla haetaan myös julkisuutta. Palkansaajien tutkimuslaitos tekee ennusteita palkansaajajärjestöjen rahoittamana. Parhaimmillaan ennusteet auttavat ymmärtämään, miten talous toimii ja hahmottamaan sen mekanismeja. Ennusteet perustuvat olemassa olevalle informaatiolle. Ongelmana on, että tieto tästä hetkestä tarkentuu pahimmillaan vasta kahden vuoden päästä. - Ennusteissa kerrotaan, mitä lähitulevaisuudessa on odotettavissa, jotta siihen voidaan reagoida politiikalla, professori Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta selventää. - Ennusteiden avulla halutaan poistaa epävarmuutta ja saada informaatiota päätöksenteon pohjaksi, taloustieteen professori Markku Lanne Helsingin yliopistosta arvioi. - Ei ole huonon ennustajan merkki, jos on väärässä. Huono ennustaja on aina liian korkealla tai liian matalalla, yhteiskuntatilastotieteen professori Juha Alho Helsingin yliopistosta tähdentää. Rahoitusmarkkinoilta tarkkaa tietoa Markku Lanteen mukaan pelkästään nykytilanteen kartoittaminen, now-casting, on vaikeaa. Esimerkiksi bruttokansantuotteen laskeminen tietyltä ajankohdalta onnistuu vasta pitkän ajan kuluttua. - Ensimmäiset luvut, jotka julkaistaan esimerkiksi ensimmäiseltä neljännesvuosikatsaukselta, ovat virheelliset, koska ne perustuvat vielä vajavaiseen tietoon, Lanne kertoo. Tiedot saattavat tarkentua vasta vuosien kuluttua, jolloin julkisuudessa niitä on korjattu jo monen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä. Päätöksiä tehdään kuitenkin hatarien tietojen perusteella. - Rahoitusmuuttujat, kuten osaketuotot, antavat minuuttikohtaista tietoa. Myös korkomarkkinoilla, erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksella on ennustevoimaa, Lanne toteaa. Vaikka rahoitusmarkkinoiden tiedot ovat julkisia, Alhon mukaan yksityinen kuluttaja ei pysty ennakoimaan tulevaisuutta: - Kuluttaja ei pysty ennakoimaan kuin oman kulutuksensa, jos sitäkään, Alho toteaa. Vaihtelua saakin olla Ennusteiden perusteella tehdään investointeja ja kulutuspäätöksiä. Yllätyksien ilmetessä ennusteet menevät uusiksi ja päätöksiä on tehtävä uusien tietojen - ja ennusteiden - perusteella. Alhon mukaan tutkimuslaitosten ennusteiden ongelma on niiden samanlaisuus. Laitosten näkemykset ovat yhtenevästi joko liian matalalla tai liian korkealla. - Olisi paljon onnellisempaa, jos tutkimuslaitosten ennusteissa olisi paljon enemmän vaihtelua. Asiantuntija ei ole mielellään kaukana muista asiantuntijoista. Tätä sanotaan asiantuntijoiden laumakäyttäytymiseksi, Alho toteaa. Hän arvioi valtion velkaantumisen olevan seurausta liian optimistisista arvioista jo pidemmältä ajalta. Kuitenkaan Alho ei epäile ennusteiden laatijoiden etiikkaa. Päättäjät, poliitikot ja kuluttajat eivät vain halua liian ristiriitaista tai epävarmaa tietoa. - Jos arvioidaan, että ensi vuoden bruttokansantuote on joko -1 tai +3, niin neljän prosentin haarukka on liian suuri, jotta ennusteiden käyttäjät sen hyväksyisivät, Alho kertoo. Tasainen kasvu, varma tulevaisuus Tasaisen talouskasvun vuosina ennustaminen helpottuu. Erääksi seurattavaksi indikaattoriksi Alho ehdottaa kansainvälisiä trendejä. Jos vaikkapa Saksan talous alkaa sakata, se näkyy meillä ennen pitkää. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

19 - Esimerkiksi vuoden 2008 romahdusta oli mahdotonta nähdä. Meillä on ollut tässä pari vuotta epävarmuuden aikaa, joten ennusteet ovat hyvin hajallaan, Heimonen kertoo. Hän väittää, että ennustaminen vaikeutui, ellei suorastaan estynyt laman iskettyä Suomeen pitkäaikaisen kasvun jälkeen: - Ja juuri silloin olisi kaikkein tärkeintä pystyä ennustamaan. Käyttäytymistä vaikea ennakoida Ennusteiden vaikuttavuutta ei ole juurikaan mitattu. Professori Heimosen mukaan ennusteilla voidaan periaatteessa vaikuttaa kuluttajiin, mutta vain periaatteessa. Jos luvataan positiivista kasvua, työpaikkojen säilymistä ja kansalaisia rohkaistaan kuluttamaan, ihmiset voisivat ryhtyä kuluttamaan ja näin työpaikat todellakin säilyisivät. - Mutta eihän se niin mene. Ennuste voisi olla itseään toteuttava, jos kaikki käyttäytyisivät samalla tavalla. Näin ei kuitenkaan tapahdu, Heimonen tuumaa. Barometreissä kuluttajat ja yritykset julkistavat tulkintojaan vallitsevasta tilanteesta ja arvioivat tulevaisuuden näkymiä ja tulevaa käyttäytymistään. Niiden tiedot kootaan haastatteluilla. - Barometreillä pyritään samaan kuin ennusteilla. Niillä ei tosin ole mitään mallia tai taloustieteellistä ajattelua takana, Lanne kertoo. Tilastokeskuksen laatiman listan mukaan Suomessa on 25 keskeistä barometria oman kuluttajabarometrinsä lisäksi. Kuluttajan on viimekädessä pohdittava itse, minkälaisia päätöksiä ennusteiden perusteella voi tehdä. RAUTATIEVIRKAMIES 5 /

20 Talousennuste vuosille Vienti virkoaa ja taantuma taipuu Euroopan investointien vilkastuessa Teksti Palkansaajien tutkimuslaitos, tiedote Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen kokonaistuotannolle tänä vuonna 0,6 prosentin supistumista ja ensi vuonna 2,1 prosentin kasvua. Viime maaliskuun ennustetta on alennettu vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja vuoden 2014 osalta 0,3 prosenttiyksikköä. Odotettua heikompaa kehitystä selittää ennen kaikkea taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen. Tätä kehitystä selittää myös naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä rajoittaa Suomen vientiä, jonka määrä supistuu kuluvana vuonna vajaan prosentin. Ensi vuonna vienti yltää jo 4 prosentin kasvuun kansainvälisen talouden nousun myötä. Teollisuuden rakenteen heikkoudella kuten Nokian markkinaosuuksien jyrkällä pudotuksella ja paperin kysynnän laskevalla trendillä on ollut oma vaikutuksensa. Teollisuuden tämän vuoden lähes 4 prosentin supistuminen kääntyy ensi vuonna runsaan 3 prosentin kasvuksi. Tuonnin kehittyessä vientiä heikommin molempina ennustevuosina kauppatase on lievästi ylijäämäinen ja vaihtotaseen alijäämä pienenee. Kuluttajahinnat nousevat tänä ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Ansiotason nousun hidastuessa prosenttiyksiköllä tästä vuodesta vaihtuu reaaliansioiden kuluvan vuoden 0,5 prosentin nousun etumerkki ensi vuonna. Kotitalouksien vaimean tulokehityksen oloissa yksityisen kulutuksen kasvu jää ennustejaksolla heikoksi tänä vuonna 0,2 prosenttiin ja ensi vuonna 0,8 prosenttiin. Yksityiset investoinnit supistuvat kuluvana vuonna vielä runsaalla prosentilla, mutta kääntyvät ensi vuonna 3,5 prosentin kasvuun. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi maltillisen palkkaratkaisun lisäävän työllisyyttä parhaimmillaan (vuonna 2015) henkilöllä. Työttömien määrä pysyy ensi vuonna keskimäärin ennallaan ja työttömyysaste tämänvuotisessa 8,1 prosentissa. Finanssipolitiikka on tähän asti tukenut työllisyyttä. Suomen työllisyystilanne ennen kaikkea työttömyysasteella mitattuna on pysynyt muuta Eurooppaa huomattavasti parempana osin juuri sen vuoksi, että meillä on vältytty finanssipolitiikan äkkijarrutukselta. Valtiontalouden alijäämä pienenee tänä vuonna hiukan 6,4 miljardiin euroon, josta se alenee ensi vuonna 5,6 miljardiin euroon. Koko julkisen sektorin alijäämä pysyy 3 prosentin rajan sisällä ja velkaantumisaste alle 60 prosentissa myös ensi vuonna. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 5 / 2013

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYOTES) 2014 2017 ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013

Lisätiedot

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015

YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät 21.11.2015 Lakimies Kaisu Ahtola Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kohderyhmänä työnantajan edustajat ja luottamushenkilöstö.

Kohderyhmänä työnantajan edustajat ja luottamushenkilöstö. LIITTOJEN VÄLISESSÄ KOULUTUSTOIMIKUNNASSA HYVÄKSYTYT AY-KURSSIT VUODELLE 2009 Viestintäalan ammattiliiton ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välisessä koulutustoimikunnassa on hyväksytty oheisen liitteen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Osapuolten välisen työehtosopimuksen 7 :n mukainen ja virkaehtosopimuksen 7 :n mukainen toimiraha on 1.10.2007 lukien:

Osapuolten välisen työehtosopimuksen 7 :n mukainen ja virkaehtosopimuksen 7 :n mukainen toimiraha on 1.10.2007 lukien: TES: 313012 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS (sisävesiluotsit, väylämestarit ja väylänhoitajat) P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välisestä työ/virkaehtosopimusneuvottelusta,

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen allekirjoittaminen 1 mom. Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry., Kirkon

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt

Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus. kirjatyöntekijät toimihenkilöt Yrityskohtaista erää koskeva ohjeistus kirjatyöntekijät toimihenkilöt 2013 1 Yrityskohtainen erä 1.10.2013 Osana kirjatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden kevään 2012 työehtosopimusratkaisuja sovittiin syksyllä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton. väliseen. sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton väliseen sanomalehdenjakajia koskevaan TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 8.6.2010 30.4.2011 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot