Raportti työllistämisen Nurmijärvi-lisän käytöstä ja tuloksista

Transkriptio

1 Raportti työllistämisen Nurmijärvi-lisän käytöstä ja tuloksista Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi loppukeväällä 2017 työllistämisen Nurmijärvi-lisän käyttöönoton (Valtuuston päätös ). Aloitteen ajatuksena oli se, että kunnan maksamalla työllistämisen tukirahalla pystyttäisiin parantamaan pitkäaikaistyöttömien työllistymisen mahdollisuuksia. Kohderyhmäksi määriteltiin 300 päivää työmarkkinatukea saaneet työttömät kuntalaiset, joista kunta joutuu maksamaan takaisin Kelalle osan työttömien saamasta työmarkkinatuesta. Hanke toteutetaan vuoden kokeiluna perhe- ja sosiaalipalveluissa työllisyyspalvelut yksikössä. Hanke käynnistyi syyskuussa 2017 ja se kestää kokeiluna syyskuulle Hankkeen tuloksia Hankkeen kautta on kyetty työllistämään erilaisiin työsuhteisiin kohderyhmän työttömiä ja lisäksi on pystytty osoittamaan heille muuta työllistymistä edistävää toimintaa. Hankkeen myötä työttömiä on työllistynyt tai ohjautunut muuhun työllisyyttä edistävään toimintaan seuraavasti, tilanne heinäkuun lopussa: Työ tai Työllisyyttä edistävä toiminta Työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa ja Nurmijärvi-lisän sopimus on tehty Työssäoloehdon täyttävässä työsuhteessa, mutta Nurmijärvi-lisän sopimus ei ole tehty Töissä, mutta työsuhde ei täytä työssäoloehtoa, koska on osa-aikatyötä tai pätkätyötä Työkokeilu Sai työpaikan, mutta hänet irtisanottiin Olisi saanut työpaikan, mutta ei allekirjoittanut tarjottua työsopimusta Lukumäärä 7 henkilöä 9 henkilöä 5 henkilöä 5 henkilöä 1 henkilö 1 henkilö Lisäksi hankkeen kautta on oltu myötävaikuttamassa kahden muunkin henkilön työllistymiseen, vaikka he eivät vielä hankkeen varsinaista kohderyhmää kaan. Lisäksi lupaavia, mutta vielä keskeneräisiä työllistämisiä on käynnissä kohderyhmälle useita. Kaksi työllistymisyritystä on päättynyt siten, että soveltuvaa tai halukasta työhön menijää ei löytynyt, vaikka työpaikka olisi ollut saatavilla (kyseessä oli piilotyöpaikkoja, jotka eivät julkisessa haussa). Koulutusten ja työkokeilujen taloudellisia vaikutuksia ja säästöjä ei voi täsmällisesti kertoa, muuten kuin että työkokeilussa ollessaan työtön ei ole Kelan palautusmaksujen listalla ollessaan työkokeilussa. Yhteensä työkokeilussa läsnäolokuukausia näillä asiakkailla on 14 kuukautta.

2 Ns. työssäoloehdon täyttävään työsuhteeseen työllistymisen myötä kunnan ei ole enää tarvinnut maksaa takaisin näistä henkilöistä Kelalle palautuksena osaa heille maksetuista työmarkkinatuista. Jokaisesta pitkäaikaistyöttömän työssäolokuukaudesta syntyy kunnan näkökulmasta säästöä keskimäärin noin 300 euroa/kk. Kuukausittain palautuksena maksettavat summat vaihtelevat henkilöstä riippuen välillä 170,10 476,28. Vaihteluvälin pienimmät summat ovat nuorien työttömien kulu, joilla palautuksen määrään voi vaikuttaa vanhempien tulot ja kotona asuminen. Vaihteluvälin suurimmat summat taas ovat pisimpään työttömänä olleista muodostuva palautussumma. Kelalle takaisin maksettava summa on 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta 50 % ja yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta 70 % maksetun tuen määrästä. Yhteenlaskettu, Kelalle maksetuista palautuksista säästynyt summa on näiden työllistyneiden osalta heinäkuun 2018 loppuun mennessä 18862,02 ja se jakautuu 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden välillä seuraavasti: 300 päivää työmarkkinatuella 1000 päivää työmarkkinatuella heinäkuun loppu Yhteensä ,46 työssäolokuukautta Yhteensä 2 työssäolokuukautta 952,56 Mikäli nykyiset työsuhteet jatkuvat niin kauan, että henkilö saa työssään työssäoloehdon täytettyä, poistuvat he kokonaan Kelan maksulistalta. Edellä mainitut työssäoloehdon täyttävissä työsuhteessa olevat 16 henkilöä pienentävät työsuhteiden jatkuessa Kelalle palautettavaa summaa joka kuukausi arviolta 16 x 300 = Heidän työssäoloehtonsa täyttymistä ei hankkeen aikana pystytä varmuudella sanomaan, koska työssäoloehto (vaaditaan 6 kk tai 8 kk työsuhde) ei joka tapauksessa ehdi täyttyä määräajassa. Mikäli heidän kaikkien työsuhde jatkuu hankkeen vuoden kokeilujakson loppuun saakka (syyskuun loppu), säästöä Kela-maksuista kertyy heidän osaltaan seuraavasti: 300 päivää työmarkkinatuella 1000 päivää työmarkkinatuella syyskuun loppuun Yhteensä ,12 työssäolokuukautta Yhteensä 4 työssäolokuukautta 1905,12 Kohderyhmän työssäoloehdon täyttävissä työsuhteissa olevien kulut ja säästöt jakautuvat hankkeen ajalta seuraavasti. Tilanne heinäkuun lopussa: Työsuhteen tyyppi Säästö Kela-maksuissa Kulut työllistämisestä Nurmijärvi-lisää on käytetty 8163, ,59 (7 henkilöä) Nurmijärvi-lisää ei ole käytetty (9 henkilöä) 10698,66 0 Huom! Tässä laskelmassa ei ole huomioitu hanketyöntekijän palkkakulua

3 Miten näihin tuloksiin on päästy? Hankkeen tarkoituksena on ollut aktivoida potentiaalisia työllistettäviä omaehtoiseen työnhakuun ja heille on pyritty eri lähteistä löytämään heidän osaamistaan, kiinnostustaan ja kokemustaan parhaiten vastaavia työpaikkoja. Työllistymistä on pyritty edistämään myös järjestämällä työnhakijoille suoraan työhaastattelumahdollisuuksia ja ehdottamaan hakijoita suoraan työnantajien tarpeisiin. Muutamat työnantajat ovat ottaneet yhteyttä ja pyytäneet auttamaan soveltuvien työntekijöiden löytymisessä. Hankkeen puitteissa on siis toimittu eräänlaisena esirekrytoijana eri työllistäjien tarpeita varten. Yhteensä suoria yrityskontakteja on otettu 85 erilaiseen potentiaaliseen työllistäjään. Pääosin nämä työllistäjät toimivat Nurmijärven kunnan alueella. Taulukosta on nähtävissä muiden työllisyyttä edistävien toimien määrä (tilanne 20.8.): Tehty toimenpide Mahdollistettu työpaikkahaastattelu (johon työnhakija ei muutoin olisi päässyt) Tarjottu työnhakijaa suoraan työnantajalle heidän rekrytointiinsa (ns. esirekrytointia) Ehdotettu työttömälle soveltuvaa ja työllistymistä edistävää koulutusmahdollisuutta Kannustettu työnhakijaa hakemaan koulutuksen ja kokemuksen suhteen sopivaa työpaikkaa Lukumäärä 15 kertaa 40 kertaa 27 kertaa 211 kertaa Hankkeen toteuttamisen rahalliset kulut jakautuvat kahteen osaan. Toinen menoerä on itse tuen maksamisesta syntyvät kulut ja toinen menoerä muodostuu hanketyöntekijän palkkakuluista. Tähän mennessä (20.8.) hyväksyttyjen tukipäätösten seurauksena on maksettu Nurmijärvi-lisää yhteensä 10977,59. Hyväksytyistä tukihakemuksista vasta yksi on edennyt niin pitkälle, että kaikki maksuerät on maksettu. Muiden osalta maksuja erääntyy kuukausittain lisää ja sopimusten mukainen maksettava kulu vuoden 2018 puolella on 13826,09. Tehtyjen sopimusten ja maksuohjelmien mukaan vuoden 2019 puolelle siirtyy näitä maksuja 2346,77 ( sopimustilanteen mukaan). Tämä edellyttää tietenkin sitä, että työntekijän työsuhde ei katkea sopimuskauden aikana. Ja mikäli työsuhde ei katkea, kyseinen henkilö saa Kelan työssäoloehdon täytettyä ja poistuu kunnan työmarkkinalaskun maksulistalta. Päätyäkseen jälleen tuolle maksulistalle henkilöllä tulee kertyä uudelleen 300 päivää työmarkkinatuen saamista. Työmarkkinatukea aletaan maksaa työttömyyskassoihin kuuluvilla vasta sen jälkeen, kun ansiosidonnainen päivärahan oikeus päättyy. Käytännössä tarkoittaa sitä, että työssäoloehdon juuri täyttänyt henkilö voi päätyä mainitulle Kelan palautuslistalle vasta noin 2 vuoden päästä. Joillain nuorilla ja työttömyyskassoihin kuulumattomilla voi työmarkkinatuen maksaminen alkaa välittömästi työttömyyden alkaessa, mutta 300 päivän työmarkkinatuen saamiseen kuluu aikaa joka tapauksessa noin vuosi. Hankkeen käytännön toteutukseen rekrytoitiin viime kesänä työntekijä. Hänet palkattiin tehtävään nimikkeellä työnsuunnittelija ja osa hänen palkastaan tulee TE-keskuksen palkkatukena ,72 euroa ja osa kunnan palkkatukeen varatuista määrärhoista ,72 euroa (31 309, 44 euroa)

4 Hankkeen haasteet ja hyödyt Hankkeen ja työllistämisen onnistumisen kautta olisi ensiarvoisen tärkeää, että osaavat, motivoituneet ja kyvykkäät työttömät työnhakijat ohjautuisivat hankkeen pariin. Tällä hetkellä asiakkaiden ohjautuminen tapahtuu käytännössä kunnan työllisyyspalveluissa työskentelevien henkilöiden välityksellä. Työllisyyspalveluissa asioiva asiakaskunta on pääosin sitä kaikkein haasteellisinta työttömien joukkoa, sosiaalipalveluiden piirissä ja tarpeessa. Heillä on usein koulutuspuutteita, osaaminen ei ole ajan tasalla tai sitten työttömyyden taustalla voi olla muitakin henkilökohtaisia ongelmia. Näin ollen tätä kautta ohjautuva asiakaskunta on melkoisen haasteellista työllistettävää. TE-palveluista asiakasohjaus työllisyyspalveluiden suuntaan ei tällä erää toimi niin, että hankkeesta voitaisiin saada maksimaalinen hyöty irti. Nykytilanne on se, että TE-palvelun kautta ei yhteystietoja työllistettävistä henkilöistä saa. Ne työttömät, joista TE-palvelut ovat työntekijäesittelyn suostuneet antamaan, ovat vaikeimmin työllistettäviä eli ns. 3-linjan asiakkaita (tuetun työllistämisen palvelulinja). Näistä palveluohjaaja saa yhteystiedot, jos on jokin paikka, johon työntekijää ollaan hakemassa. TE-palveluiden palvelulinjalla 2 (osaamisen kehittämisen palvelulinja) tiedetään olevan sellaisia työttömiä, joilla työllistymisen mahdollisuudet ovat huomattavan paljon paremmat kuin edellä mainituilla. Tätä työllistettävää asiakaskuntaa on kovin vaikea saada hankkeen pariin, koska heidän henkilöesittelyään ei TE-palveluista saa. Kelan toimittama 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden lista toki palveluohjaajalle tulee, mutta se on käytännössä vain lista nimiä. Listan henkilöiden tavoittaminen sen perusteella ei onnistu, koska tietosuojan nimissä listan henkilöiden yhteystietojen etsiminen ei ole hyväksyttävää toimintaa. Työllistämisen edistämisen eteen töitä tekevien näkökulmasta tilanne on melkein tuskainen. Tiedetään, että potentiaalisia työllistettäviä työttömiä on, mutta kun heihin ei saa yhteyttä ja sitä kautta mahdollisuutta pyrkiä löytämään heille töitä ei ole. Hankkeen myötä on ilmennyt, että sekä työnhakijoiden että työllistäjien puolella on paljon ennakkoluuloja ja epäilyksiä kaikenlaisiin työllistämistä edistäviin toimiin. Kuntalisän maksaminen erilaisilla kriteereillä ei saa siis ihan varauksetonta hyväksyntää. Huomioitava on, että kaikki työllistäneet työnantajat eivät ole tukea hakeneet, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. He eivät halua sitoutua tällaisiin sopimuksiin ja kokevat tämän kaltaiset työllistämistoimet kovin byrokraattisiksi ja heidän kannalta työläiksi. Toisaalta kolme työnantajaa, jotka ovat yhden työntekijän ottaneet, ovat jo ilmaisseet haluaan ottaa toinenkin tekijä samalla kaavalla. Hankkeen kautta on otettu yhteyttä kaikkiaan 55 työnhakijaan. Näistä 45 on osoittanut ainakin jonkinlaista mielenkiintoa hankkeen tarjoamiin mahdollisuuksia kohtaan. Heidän osaamisen, työkokemuksen, työmotivaation ja muiden työvalmiuksien selvittämiseksi on tehty haastatteluja. Hankkeen periaate on ollut, että ketään ei pakoteta osallistumaan, vaan kaikki toimet tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta. Tarkoituksena on koko ajan, että hankkeen kautta voidaan löytää sellaisia työmahdollisuuksia, joita työtön ei muuten löytäisi. Hankkeen kautta on pystytty avaamaan työnhakijoille sellaisia ovia, jotka heille tuskin muuten olisivat auenneet. Toki rekrytoinnin onnistuminen on aina kiinni työnhakijan ja työnantajan keskinäisestä sopimisesta. Viime kädessä työnhakijan tulee itse osoittaa kykynsä työpaikan saamiseksi. Kontaktoiduista 55 henkilöistä 10 on ollut sitä mieltä, että eivät halua osallistua hankkeeseen. Lisäksi haastatelluista henkilöistä on 4

5 osoittautunut sellaisiksi, että he eivät oikeasti ole työkykyisiä tai kykeneviä vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Hankkeen hyötyä ja tuloksellisuutta voi mitata puhtaasti rahan sekä saavutettujen säästöjen kautta. Rahalliset hyödyt ja hankkeen muut työllisyyttä edistävät toimet on edellä kerrottu ja niistä voi tehdä numerotietoon pohjautuvia johtopäätöksiä. Hankkeen hyöty ei rajoitu yksin suoraan ja välittömästi mitattaviin rahallisiin hyötyihin. Työttömän työllistyminen on monessa tapauksessa merkityksellistä myös yksilön henkisen hyvinvoinnin kannalta, syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kannalta sekä mahdollisten päihdeongelmien kannalta. Työllistyminen on tässä mielessä ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Kun myös työllistyneen henkilökohtainen taloustilanne työn saannin myötä yleensä paranee, niin se vaikuttaa paitsi hänen itsensä, myös hänen läheistensä hyvinvointiin. Toki palkkatyön myötä kunnan saama verohyötykin tulee kuvaan mukaan, samoin kuin ostovoiman paranemisen myötä välilliset vaikutukset kotiseudulle. Johtopäätöksiä Nyt työ alkaa vähitellen tuottaa tulosta ja pitkään työttömänä olleita henkilöitä pääsee töihin. Työllistyminen paranee osin hankkeen ponnistelujen kautta, osin yleisen työllisyystilanteen kohentumisen myötä. Rahassa mitattava hyöty tulee hankkeessa vasta viiveellä, koska kunnan Kelalle maksama työmarkkinatuen kuntaosuus vähenee sitä mukaa, kun työttömien työssäoloehto (kuuden tai kahdeksan kuukauden työsuhteen jälkeen) tulee täytetyksi. Tässä hankkeessa tehtävä työllistämistyö on jo osoittautunut tuloksekkaaksi toimintatavaksi. Hankkeen käynnistyminen vaati oman aikansa, koska asiakaskunnan ja työnantajapuolen kontaktien luominen otti oman aikansa. Hankkeen työntekijä loi toimintamallin yhdessä työllisyyspalveluiden työntekijöiden kanssa ja vasta sitten varsinainen toiminta lähti vähitellen käyntiin. Työnsuunnittelijan tuli hankkia sekä yrityskontaktit että asiakaskunta työttömien joukosta. Ensimmäinen työllistämisen kuntalisä hakemus haettiin Liitteessä on kuvattuna kaikkien toistaiseksi työssäoloehdon täyttävään työhön työllistyneiden työllistymisen aikataulu. Hankkeen alussa ei ollut suoria kontakteja potentiaalisiin työllistäjiin, eikä toisaalta työllistettäviä asiakkaitakaan. Alussa havaittava viive työllistymisissä johtuu siitä, että hanke pääsi kunnolla vauhtiin vasta sitten, kun oli sekä rekrytoivia työnantajia, että hankkeeseen osallistumisestaan suostumuksensa antaneita työnhakijoita. Koska käytännön työssä tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Woimalassa, niin lienee perusteltua, että kuntaan jäävää työllisyystyötä tekevä henkilöstö voisi työskennellä pääosin niissä tiloissa. Osa työstä on kuitenkin sellaista, joka voidaan tehdä missä vain. Kuntaan jäävät työllisyydenhoitoon liittyvät työt ovat jo sinällään melko työläitä. Jos hankkeen kaltaiseen työllisyyden edistämistyötä halutaan jatkaa, täytyy siihen varata riittävä henkilöresurssi. Yhdelle henkilölle tuo kokonaisuus on melko iso taakka, joten henkilöresurssi ja työnjako pitää miettiä huolella. Liite: Työllistyneiden työllistymisen aikataulu