MAATILOJEN VELAT JA VELANKANTOKYKY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATILOJEN VELAT JA VELANKANTOKYKY"

Transkriptio

1 MAATALOUDE TALOUDELLISE TUTKIMUSLAITOKSE TIEDOATOJA :o 19 THE AGRICULTURAL EOMICS RESEARCH ISTITUTE, FILAD RESEARCH REPORTS, o. 19 MAATILOJE VELAT JA VELAKATOKYKY VEROTUSAIEISTOO PERUSTUVA SELVITYS MAATILOJE VELKAISUUDESTA HELSIKI 1984

2 Maataloud taloudellis tutkimuslaitoks TIEDOATOJA :o 19 The Agricultural Economics Research Institute, Finland RESEARCH REPORTS, o. 19 MAATILOJE VELAT JA VELAKATOKYKY VEROTUSAIEISTOO PERUSTUVA SELVITYS MAATILOJE VELKAISUUDESTA HELSIKI 19814

3 ISB X ISS Helsinki 1984, VAPK/monistus

4 MAATILOJE VELAT JA VELAKATOKYKY Alkulause 1 Johdanto 2 Maatiloj rahoitus Yleistä Valtion tukema rahoitus Muu rahoitus Maatiloj kokona.isvelat ja velkarakne 17_ Verotusaineistoon perustuva selvitys maatiloj velkaisuudesta Yleistä Tiloj jakauma velkaluokkiin Velkoj suhde varoihin Velkoj suhde tuloihin Velat ikäryhmittäin Yhteveto verotusaineistosta 41 Maatiloj velankantokyky ja velkarasitus 44 Velkaist tiloj poiminta verotusaineistosta Poiminnan perusteet Poimitut tilat Poimittuj tiloj tarkastelu 54 Eräid tilaryhmi rahoitusaseman kehityks arviointi 61 Tulost tarkastelua ja päätelmiä Velkaisuusongelman yleisyys Velkaantumise ja heikkoon velankantokykyyn vaikuttaneista tekijöistä Velkaisuud ja velankantokyvyn sekä niid kehityks seuranta 71 LIITTEET

5 ALKULAUSE Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on oheisessa muistiossa selvittänyt maatiloj velkaisuutta ja velankantokykyä. Työryhmän työ liittyy valtion koulutuskeskuks järjestämään koulutusohjelmaan ja maatiloj velkarasitustoimikunnan työhön. Tutkimuslaitos on ottanut työryhmän muistion tiedonantoja-sarjaansa, koska muistiossa on viimeisintä käytössä olevaa tietoutta maatiloj velkaisuudesta ja siinä on pohdittu, mit suurista veloista viljelijät voivat selviytyä. Muistion alussa olevasta j'ohdannoåta'selviääasiaa selvittäne työryhmän kokoonpano ja työsktelytapa. Tutkimuslaitos toivoo, että asiasta kiinnostuneet tahot voisivat käyttää hyväkse oheista velkaisuusselvitystä. Helsingissä kesäkuussa 1984' Matias Torvela

6 -2-1. JOHDATO Maa- ja metsätalousministeriö asetti. 2, työryhmän, jonka tehtäväksi määrättiin selvittää valtion koulutus-. keskuks järjestämään suunnittelumeteimi konsultointikoulutus-ohjelmaan liitty millä tavoin maatiloj velkaantuneisuutta ja velankantokykyä sekä niid kehitystä ja niihin vaikuttavia tekijöitä voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida. Samalla ministeriö määräsi, että työryhmän työn tulost tulee mahdollisuuksi mukaan olla käytettävissä maa- ja metsätalousministeriön asettaman maatiloj velkarasitustoimikunnan työssä. Työryhmä on muodostunut johtoryhmästä ja projektiryhmästä. Johtoryhmän puhejohtajaksi maa- ja metsätalousministeriö kutsui professori Matias Torvelan ja jäsiksi ylijohtaja Jorma Kallion, hallitusneuvos Pekka Laajas, osastopäällikkö Jouko Sir6nin, toimistopäällikkö Juhani Tuiskun ja agronomi Tapani Vanhalan. Projektiryhmän puhejohtajaksi maa- ja metsätalousministeriö kutsui erikoistutkija Heimo Hanhilahd ja jäsiksi erikoistutkija Tuomo Heikkilän, suunnittelija Esa Ikäheimon, agronomi Risto Mattilan, esittelijä Seppo Mä ja atk-suunnittelija Pekka Vänskän. Työryhmä otti nimekse maatiloj velkatyöryhmä. Projektiryhmän työhön on osallistunut myös atk-suunnittelija Matti Peltokurppa.Projektiryhmä on kuullut asiantuntijoina osastopäällikkö Mikko Siitosta ja suunnitteluagronomi Vesa Sandvikia. Työryhmä on osallistunut valtion koulutuskeskuks järjestämään konsultointi-koulutus-ohjelman mukaise koulutukse, johon on sisältynyt projektiryhmälle kaksi viikon pituista koulutusjaksoa, viikon mittain internaattityöjakso sekä johtoryhmälle tarkoitetut koulutuspäivät.

7 - 3 - Projektiryhmä on laatinut toimeksiannon mukaisista kysymyksistä muistion, jota laadittaessa on pyritty ottamaan huomioon maatiioj velkarasitustoimikunnan työssä ilmneitä tietotarpeita. Projektin puitteissa on pyritty selvittämään eräitä osia toimikunnan työstä, joid on katsottu edellyttävän tutkimusluonteista työtä. Projektiryhmä on tutkinut vuosi 198 ja 1981 maatilataloud yritys- ja tulotilastoj tilakohtaist aineistoj perusteella maatiloj velkaisuutta. Lisäksi on arvioitu velankantokyvyn mittaamistapoja sekä poimittu tietyin perustein verotusaineistosta ne tilat, joid velkaantumista suhteessa velankantokykyyn on pidetty poikkeuksellis suura. äistä tiloista muodostettuja tilaryhmiä on verrattu muihin tiloihin. Maatalousneuvonnan käytössä olevi rahoituks suunnitteluun tarkoitettuj Likvi-maksuvalmiuslaskelmi avulla on selvitetty erilaist tilaryhmi rahoitusaseman kehitysnäkymiä. Toimeksiannon mukaisesti työryhmä esittää selvitystsä perusteella käsitykssä siitä, millä tavoin maatiloj velkaantuneisuutta ja velankantokykyä voidaan arvioida.

8 -4-2. MAATILOJE RAHOITUS 2.1 Yleistä Maataloud rahaliike on kasvanut huomattavasti. Samalla viljelijäperhe omaan käyttöön jäävä osuus rahatuloista on pitynyt. Viime vuosina tämä osuus on ollut vain 2-25 %, jot investointi rahoittamin ei ole ylesä onnistunut ilman vierasta pääomaa. Maatiloj velkaantumin onkin ollut viime vuosina varsin nopeaa. Rahoituksella tarkoitetaan tietyn hankke toteuttamiseksi tarvittavan pääoman hankintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, mistä saadaan rahat hankke toteuttamiseksi. Rahoitus voi tapahtua eri tavoin yrittäjän taloudellisesta asemasta ja investointikohte suuruudesta riippu. Ylesä rahoitusmuodot jaetaan kahte pääryhmään s mukaan, käytetäänkö omaa vai vierastapääomaa. Omarahoituksella tarkoitetaan niitä erilaisia mahdollisuuksia, joita viljelijäilä.on itse rahoittaa tietty hanke turvautumatta ulkopuolise rahoitukse. Tärkeimpiä omarahoitusmuotoja ovat oman työn käyttämin sekä metsänmyynti. Myös tuotantotoiminnan tuloksa syntyvillä tuloilla, eli ns. tulorahoituksella, on merkittävä osuus. Tulorahoitusmahdollisuuksiin vaikuttaa oleellisesti tuotannon kannattavuus. Vieraan pääoman lähteet voidaan jakaa esim. seuraavasti: maatilalain mukain rahoitus (lainat ja avustukset) pankki varoista myönnettävät lainat muid rahoituslaitost myöntämät lainat osamaksukauppa leasing erityisrahoitusmuodot (esim. nuort viljelijöid käynnistystuki eli ns. starttiraha)

9 - 5 - Edellä mainittuja lainoitusmuotoja käsitellään jäljempänä yksityiskohtaisemmin. On varsin yleistä, että investointi rahoitus tapahtuu samanaikaisesti useampia eri rahoituslähteitä käyttä. Eri rahoituslähteid käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat muun muassa viljelijän taloudellin asema, lainaehdot ja lainoj saantimahdollisuudet. Oikeid rahoituslähteid valinnalla on merkittävä vaikutus koko maatilan taloute. äin rahoitusasioid tuntemin on yksi mestyvän maatilan edellytys. Myös erilaist talletusmuotoj oikea käyttö vaikuttaa tilan taloudellise tulokse. Oikean rahoituks merkitys tulee lähivuosina edelle kasvamaan Valtion tukema rahoitus Valtion tukema maatiloj rahoitus perustuu pääasiassa maatilalain (188/77) nojalla maatilataloud kehittämisrahaston varoista myönnettäviin lainoihin ja avustuksiin sekä pankki varoista myönnettäviin korkotukilainoihin. Lisäksi välitöntä tukea valtion toimesta voidaan myöntää maatilahallituks hallinnassa olevia tiloja ja alueita edelle käytettäessä (käyttösuunnitelmatoimitukset). Maatilalainoitus perustuu maatilalakiin ja asetukse sekä maatilahallituks antamiin yksityiskohtaisiin ohjeisiin. Kehittämisrahaston varoista voidaan lainoja Myöntää maatilalain 52 :ssä osoitettuihin tarkoituksiin, jotka ilmevät tarkemmin liitteestä 1. Avustuksia myönnetään määrätyissä osissa maata salaojitusta ja titekoa vart sekä karjaraknust raktamise, laajtamise ja peruskorjaukse. Lisäksi avustuksia ja lainoja voidaan myöntää pellon tai laitum raivaamista vart Inarin, Enontekiön ja Utsjo kunnissa. Maatilataloud kehittämisrahaston vuotuis käyttösuunnitelman vahvistaa valtioneuvosto,joka voi liittää käyttösuunnitelmaan varoj käyttöä koskevia määräyksiä. Kyseisistä varoista annet-

10 - 6 - tavat valtionlainat myönnetään luottolaitost välityksellä. Luottolaitokset voivat käyttää maatilalain mukaise lainoitukse myös omia varojaan. äistä varoista myönnettyjä lainoja sanotaan korkotukilainoiksi. Korkotukilainoituksessa valtio käyttää tulo- ja moarviossa osoitetuista määrärahoista varoja luottolaitost omista varoista myöntämi lainoj koron altamise. Korkotukilainoja voidaan myöntää samoihin lainakohteisiin kuin maatilataloud kehittämisrahaston varoista myönnettäviä lainoja. Valtion tukemaa tiloj rahoitusta suoritetaan lisäksi porotilalain (59/69), eräid koltti asuttamisesta annetun lain (273/55) ja koltti maajärjestelylain (539/69) ja kalataloud korkotukilainoista annetun lain (1/76) nojalla myöntämällä edellytykset täyttäville hkilöille lainoja, avustuksia ja palkkioita. iinikään myönnetään valtion varoista lainoja ja avustuksia niihin tarkoituksiin, joista on säädetty valtion osanotosta eräid maa- ja vesiraknustöid suorittamise (433/63). Valtion erityisrahoitustoimpiteistä mainittakoon lisäksi valtion vuosittaisessa tulo- ja moarviossa osoitetut määrärahat avustust myöntämise maatilakiintelstöj lämmitysjärjestelmiä ja kasvihuoneviljelmi ergiainvestointeja vart sekä käynnistystu maksamise nuorille viljelijöille. Edellä mainittuj varsinaist investointirahoitusjärjestelmi ohella on valtion rahoitustukea voitu myöntää kertaluontoisina korkotukilainoina satovahinkoj johdosta sekä vakauttamislainoina eräid maatalousluottoj vakauttamista vart. Maatilalainoj lainalajeista Maatilalainoja voidaan myöntää maanostoon (tilan, lisäalue ja asuntotilan hankkimise), sisarosuuksi lunastamise, tuotanto- ja asuinraknust raktamise, laajtamise ja pe-

11 -7- ruskorjaamise, salaojittamise, sähköistämise, vesihuoltolaitteid ja irtaimiston hankkimise sekä ti tekemise. Lisäksi lainoja voidaan myöntää turvetuotantoon käytettävän maan kuntoonpanoa vart sekä irtaimistolainoja turvetuotantoon tarvittavi koneid ja laitteid hankkimista vart. Erikoismaataloutta vart myönnetään maatilalain mukaan lainaa puutarhaviljelyyn, turkistarhaukse ja kalanviljelyyn joko yksin tai varsinais maataloud ohella harjoitettuna. Varsinais maatilataloud ohella harjoitettua poro- ja kalataloutta sekä maatilamatkailua voidaan myös lainoittaa. Lainansaannin edellytyksistä Maatilalainaa voidaan myöntää yksityiselle hkilölle, mikäli hkilö asuu tilalla ja viljelee sitä omistaa tilan (tai eräissä tapauksissa vähintään puolet siitä) on taloudelliselta asemaltaan sellain, että hän tukemistaan on pidettävä tarkoituksmukaisa (MTL 2 :n 1 mom.). Tällöin edellytetään, ettei hänellä ilmeisesti ole tarvittavia käyttövaroja kysymyksessä olevan omaisuud hankkimista tai suunnitellun työn suorittamista vart eikä hän voi hankkia varoja metsä- tai maatalouspääomiaan haitallisesti vähtämättä. Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon asuntoosakkeid, maatilaan kuulumattoman maaomaisuud, arvokkaid alueid tai muuhun niihin verrattavan omaisuud arvo. Maatilalain 2 :n 3 momtin mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää myös toimpiteid taloudellise tarkoituksmukaisuute.

12 - 8 - Hakijalta edellytetään, että hän on Suom kansalain on täysi-ikäin, tai ellei hän sitä ole, hän on solminut avioliiton tai maatilahallitus on yksittäistapauksissa antanut erityisistä syistä luvan lainan myöntämise hallitsee itseään ja omaisuuttaan on maataloute tai erikoismaataloute perehtynyt ja on s harjoittamise kykevä (MTA 3 :n 2 mom.) Tilan osalta on seuraavia vaatimuksia: tilat, jotka ovat kooltaan niin suuria, että niitä ei katsota voitavan hoitaa pääasiallisesti viljelijän ja hän perhejästsä työllä, eivät ole maatilalain mukaan lainoituskelpoisia tiloj vähimmäiskokovaatimukset sisältyvät maatila-asetuks :iin; tiloj vähimmäiskoko riippuu lainatarkoituksesta ja siitä millä vyöhykkeellä tila sijaitsee. Lisäksi raknust tulee täyttää kunnoltaan ja kooltaan tietyt vähimmäisvaatimukset maatilalain 4 :n nojalla maatilalaissa tarkoitettuja toimpiteitä ei saa kohdistaa pirstomis kautta muodostuneese tilaan jos pirstomin on tapahtunut lainanhakijan tai hän vanhempisa toimesta. Avustust myöntämisestä maatilahallitus on antanut erilliset ohjeet, mutta ylesä ohjeid sisällössä on huomattavassa määrin lainoitusohjeid mukaisia säännöksiä. Keskeiset lainaehdot ja lainoituksessa sovelletut korkoehdot ja vyöhykkeet sekä raknusavustusalueet esitetään liitteessä 1. Valtion tukemasta rahoituksesta ja s kohdtumisesta Maatilalain mukain lainoitus on kehittynyt seuraavasti:

13 Valtion lainat Korkotukilainat Vuosi kpl milj.mk kpl milj.mk nimellis nimellis hinnoin hinnoin hinnoin hinnoin Lisäys % 57 % 394 % 188 % 1)Maatilalaki tuli voimaan Vuod 1977 lainoista osa on aikaisemman lainsäädännön nojalla myönnettyjä. 2)Muutettu vuod 1983 tasoon tukkuhintaindeksillä. Valtion varoista myönnettyj lainoj osuus koko maa- ja metsätaloud luottokannasta on jaksolla vähtynyt 25 prostista vajaase 23 prosttiin. Seuraavassa esitetään keskeisimpi lainalaji lainapääomat vuod 1983 lopussa: Lainalaji Maatilalain mukaiset Lainapääoma milj.mk Valtion lainat 2 847,7 Korkotukilainat 1 455,4 Maankäyttölainat 1 45,9 Perusluottolain mukaiset lainat 85,6 Salaojituslain mukaiset lainat 1, Satovahinkokorkotukilainat 255,8 Maataloustuotevarastokorkotukilainat 52,2 Valtion myymi tiloj ja lisäalueid kauppahintasaatavat 392,9

14 - 1 - Vakauttamislainoja (lait 79/79 ja 398/81) mynxiettiin vuosina yhtesä kpl eli noin 88 milj, mk, josta korkotukilainoina noin 72 milj. mk ja loppuosa valtion varoista. Lisäksi mainittakoon kuivatus- ja tielainat (laki 433/63), joid lainapääoma vuod 1982 lopussa oli noin 37 milj. mk. Maatilalaki antaa maatilahallitukselle mahdollisuud maatilataloud kehittämisrahaston varoj alueellise ohjaamise sit, että korkotukilainoj erilaiset saantimahdollisuudet eri osissa maata sekä kehitysaluepoliittiset näkökohdat tulevat huomioonotetuiksi. äin oll maatilataloud kehittämisrahaston varoja on ohjattu huomattavassa määrin kehitysalueille. Maatilalain mukaist lainoj alueittain jakauma vuosina 1981, 1982 ja 1983 esitetään taulukossa 1. TAULUKKO 1. Maatilalainoj jakaantumin eri lainoitusvyöhykkeille. Vyöhykejako esitetty liitteessä 1. Vyöhykejako MKR KT Yht. MKR KT Yht. MKR KT Yht. I vyöhyke II vyöhyke III vyöhyke Yhtesä IV vyöhyke Koko maa

15 Kehittämisrahaston lainavaroja ohjattaessa on viime vuosina otettu tistä emmän huomioon muun muassa työllisyysnäkökohdat ja erityisalueid kut Lapin ja Kainuun tarpeet. Maatilalain mukaiset lainat ovat jakautuneet eri tarkoituksiin seuraavasti: Vuosi Lainoituskohde MåU 11 KT 2 MKR KT MKR KT M(R KT MKR ET prosttia lainoj yhteismäärästä (mk) Maanosto Sisarosuud lunastamin Raktamin yhtesä asunnot raktamis - lainat : : Vesihuolto Turvetuotanto _ Irtaimisto.8 : Salaojitus Sähköistämin Ti teko Maatilataloud kehittämisrahaston lainat eli valtion lainat Korkotukilainat

16 Viime vuosina on lainoitusta kohdnettu suhteellis voimakkaasti maanostoj ja sukupolvvaihdost suuntaan ja toisaalta raktamis osuutta on tuotantopoliittisin perustein supistettu. Salaojituks ja irtaimistohankintoj rahoituksessa korkotukilainoitus on keskeisessä asemassa. Lainoituks ohella käytetään maatilataloud kehittämisrahaston varoja muun muassa seuraavassa asetelmassa esitettyihin rahoituskohteisiin: Käyttökohde 1978 Vuosi myönnetty milj.mk Maanosto valtiolle, MHOL:n mukaiset lunastukset ym. 4, 57, 83, 95, 15, 95, MTL:n mukaiset raktamisja raivausavustukset , 14,1 13,5 Salaojitusavustukset 7, 14, 18,5 18,9 18,9 24, Titekoavustukset 5, 6, 7, 7, 8, 9,5 Porotilalain mukaiset raknuspalkkiot ja kolttalain mukaiset avustukset 14, 11,7 15,9 1,9 13,9 6,9 Muut (kulutusmoja) 17,4 18,3 17,7 18,7 21,1 24,5 Yhtesä 83,4 17, 142,1 17,5 181, 173,4 Maatilahallituks maanostotoiminnan (taulun 1. rivi) tarkoituksa on ostaa valtiolle sellaista maata, jota voidaan käyttää pääasiassa tiloj lisämaaksi. Huomattava osa ostoista - esimerkiksi vuonna milj.mk - käytetään ostoihin, joita edelsi kieltein päätös maanhankintalupa-asiassa.

17 Muu rahoitus Pankkilainat Pankki myöntämät lainat muodostavat n. 2/3 kaikista maatiloj luotoista. Pankkilainat myönnetään ylesä velkakirjalainoina, jos tarvittava laina-aika on vähintään yksi vuosi. Lyhyempää aikaa vart myönnetään vekseleitä tai shekkiluottoa. Velkakirjalainoj ehdot vaihtelevat rahoituskohte ja -määrän mukaan. Laina-ajat ovat esim, koneid kohdalla intään 3-5 vuotta, raknust kohdalla 5-1 vuotta ja maatilakauppoihin liittyvissä luotoissa jopa yli 1 vuottakin. Korot ovat n %. Käyttöpääomaan kohdistuvi luottoj korot ovat ylesä hieman korkeammat kuin investointiluottoj. Lainansaannin edellytyksä on tietty omarahoitusosuus. Shekkiluottoa eli luotollista shekkitiliä käytetään lähinnä käyttöpääoman rahoituksessa. Maatiloilla shekkiluoton käyttö on vielä vähäistä verrattuna muuhun yritystoimintaan. Shekkiluotossa sovitaan tilalle sopiva luottoraja, jonka rajoissa luottoa voi käyttää. Korko maksetaan käytetyn luoton mukai-.sesti. Koron lisäksi luotollisesta shekkitilistä maksetaan luottorajan mukain provisio (n. 2,5 % v). Korko on samaa tasoa kuin velkakirjaluottoj kohdalla. Vekseli on jokapäiväise2npankkitoimintaan kuuluva lyhytaikais luotonannon muoto. Vekselin korko (n %) sekä muut kulut suoritetaan jo luottoa nostettaessa. Tavallisin vekselin laina-aika on 3-6 kk. Vekseli soveltuu ehkä parhait jonkin huomattavan hankinnan tilapäisrahoitukse, kun hankinnan lopullin rahoitus on jo näköpiirissä.

18 Pankkilainoista aiheutuu koron lisäksi seuraavia kustannuksia: leimavero 1,5 % (alle vuod luotot,125 %/kk) toimitusmaksu 6 mk tai 12 mk (>2 mk:n luotto) luotonvarausprovisio ylesä,35 % Pankkilainat samoin kuin kaikki muutkin luotot tarvitsevat vakuud. Maatiloj luottoj vakuuta on yleisimmin kiinteistökiinnitys. Myös hkilötakauksia voidaan käyttää. Eräissä tapauksissa voivat myös liikelaitokset toimia takaajina. Vakuuskysymykset eivät ylesä ole maatiloj luottoj kohdalla ongelmana. Maatilataloud erityisluottolähteet Maatalousalan työeläkekassasta lainaa voi saada muun muassa joko "normaalia" tai erikoismaataloutta harjoittava viljelijä tai kauppapuutarha, joka on maksanut LEL-eläkevakuutusmaksuja ulkopuolisista työntekijöistä em. kassaan. Lainan saannin edellytyksä on, että maksuja on kertynyt kolm viimeis vuod aikana yhtesä vähintään 1 markkaa. Lainaa voi saada asuin-, tuotanto- ja talousraknust raktamise ja peruskorjaamise, tilan ja lisämaan ostoon, sisarosuuksi lunastamise, salaojittamise ja koneistamise. Lainoista perittävä korko on 11,15 % (1984) ja lainaaika on intään 6 vuotta. Lainan määrä on intään 5 % kustannusarviosta. Lisäksi lainan suuruus riippuu maksetuista vakuutusmaksuista. Jos maksettuja vakuutusmaksuja on kolm vuod ajalta kertynyt vähintään tuhat markkaa, lainaa voi saada intään 7 markkaa. Yli 7 markan lainansaanti edellyttää maksettuj vakuutusmaksuj moninkertaistumista edellä mainitusta. Myös mahdollin aikaisempi maatalousalan työeläkekassasta saadun lainan jäljelläoleva määrä vaikuttaa myönnettävän lainan suuruute. TEK-lainoja on ylesä ollut käytettävissä kysyntää vastaavasti. Lainat haetaan osuus- ja säästöpankki välityksellä.

19 Maatalousyrittäji eläkelaitoks varoista voivat lainaa saada alle 65-vuotiaat Myel-vakuutetut viljelijät, kalastajat ja porotaloud harjoittajat edellyttä, että eläkevakuutusmaksut Melaan ovat kunnossa. Lainoja myönnetään tuotannollist investointi rahoittamise, esim. raktamise (ei asuinraknukset), maanostoon, salaojittamise ja koneistamise. Lainoista perittävä korko on 1 % (1984) ja laina-aika on intään 6 vuotta. Lainan määrä on ylesä 2-5 markkaa. Lainaa voi hakea osuuspankki ja säästöpankki välityksellä vapaamuotoisella hakemuksella. Melan lainoitusmahdollisuudet ovat olleet vähäiset. Vakuutusyhtiöt myöntävät luottoja luonnollisille hkilöille ja yrityksille, jotka maksavat vakuutusmaksuja ko. yhtiöille. Lainaa myönnetään tuotantoon liittyviin investointeihin kut tuotantoraknust raktamise tai peruskorjaamise, maanostoon ja koneid hankkimise. Joistakin vakuutusyhtiöistä voi saada lainaa myös asunnon raktamise. Lainan korko on ylesä %. Lisäksi vakuutusyhtiöt usein edellyttävät pankkitakausta vakuudeksi. Laina-aika on yleså 3-6 vuotta käyttötarkoituksesta ja määrästä riippu. Lainan määrä, joka olnaisesti riippuu vuosittain maksettavista vakuutusmaksuista, vaihtelee ylesä 2-1 markan välillä. Vakuutusyhtiöstä riippu lainan saantiin tarvittava maksuj vähimmäismäärä on 5 ja 1 markan välillä. Maksuina huomioidaan kaik tyyppisistä vakuutuksista maksetut maksut. Vakuutusyhtiöt myöntävät lainat itse ja lainat haetaan suoraan niiltä. Kehitysaluerahasto tukee maataloute liitty lähinnä maataloud erikoistuotantomuotja. äitä ovat muun muassa kauppapuutarhat, turkistarhaus, maatilamatkailu, myyntiin tapahtuva turvetuotanto, kalatalous, kalanviljely ja taimitarhaus (myyntiin). Edellytyksä on, että yritys toimii kehitysalueilla tai niid ulkopuolisilla tukialueilla. Hanketta ei ylesä saa aloittaa n lainahakemuks tekemistä. Kera tekee yritystutkimuks lainoituks kohtea olevasta yrityk-

20 sestä ja hankkeesta. Kovin piiä hankkeita (kustannusarvio esimerkiksi alle 6 markkaa) Kera ei mielellään rahoita. Toiminnan tulee olla niin laajaa, että siitä tehdään elinkeinoilmoitus. Jos toimintaa harjoitetaan normaalin maataloud yhteydessä, tulee Keran rahoittama toiminta pitää muusta maataloudesta erillään (erillin kahdkertain kirjanpito). Kera voi lainoittaa raknust ostoa ja raktamista, maaalueid hankkimista, koneita ja kalustoa sekä pysyvää käyttöpääomaa. Lainan korko on ylesä 1,75 %. Jos luotto myönnetään ilman turvaavia vakuuksia, on korko hieman suurempi. Lisäksi peritään noston yhteydessä,5 %:n maksu luottotappiorahastoon. Laina-aika on intään 2 vuotta, ylesä 6-8 vuotta, vapaavuosia voi saada intään 4, ylesä 1-2 vuotta. Luoton määrä voi olla ylesä 3-35 % kustannusarviosta. Lainat haetaan Keran aluekonttorista. Viljelijä voi hankkia esimerkiksi tarvitsemiaan koneita myös myyjäliikke antaman luoton turvin eli osamaksukaupalla. Ostaja maksaa tällöin kauppahinnasta velaksi jäävästä osuudesta sovitun suuruis erän esimerkiksi kuukausittain tai joka kolmas kuukausi. Maksuerä sisältää sekä lainan lyhnyks, koron että liikke muut kulut. Korkotaso on tavallisesti %. Hankittu laite siirtyy ostajan omistukse s jälke, kun viimein osamaksuerä on maksettu. Käsirahan osuud tulee osamaksukaupassa olla ylesä vähintään 3 %. Pisin maksuaika on kohteesta riippu 3-36 kk. Osamaksurahoitus tulee normaalisti kalliimmaksi kuin muut lainoitusmuodot, jot sitä kannattaisi käyttää vain silloin, kun saatavissa ei ole edullisempaa rahoitusmuotoa. Leasing tarkoittaa pitkäaikaista vuokrausta rahoitusyhtiön välityksellä. Tätä toimintaa harjoittavat muun muassa pankki omistamat rahoitusyhtiöt. Vuokraajan ei tällöin tarvitse sijoittaa pääomaa kone hankkimisee, vaan hän maksaa esimerkiksi joka kolmas kuukausi vuokraa koneesta. Vuokra maksetaan etukäte ja s suuruus vaihtelee, riippu muun muassa kone hinnasta ja korkokannasta. Vuotuin korko voi olla esimerkiksi 3 vuod vuokra-ajalla noin 4 % ja viid vuod vuokra-ajalla

21 noin 25 % :kone hinnasta. Vuokra-ajan päätyttyä vuokraaja voi ylesä halutessaan ostaa kone itselle tai jatkaa sopimusta alnetulla maksulla. "Liisauks" etuna nähdään pi pääomatarpe lisäksi vuokrakuluj verovähnyskelpoisuus. Suomalaisessa maatilataloudessa leasing-järjestelmän käyttö on ylesä epäedullin rahoitusmuoto. Koneid hankkimin leasingilla on eräillä aloilla jo varsin yleistä ja tullee maataloudessakin pääomi niukkuud vuoksi tulevaisuudessa vähitell yleistymään. Maatilataloud liitännäiselinkeinoj rahoitushuoltotoimikunnan (1984:9) mietinnössä on selvitetty maataloud erikoisaloj ja maaseudun piimuotois elinkeinotoiminnan tukea. Rahoitushuoltotoimikunnan esityksessä ehdotetaan nykyis hajanais tukijärjestelmän yhtäistämistä. 2.4 Maatiloj kokonaisvelat ja velkarakne Maatiloj rahoituksessa on vieraan pääoman käyttö lisääntynyt viime vuosina varsin nopeasti. Seuraavassa asetelmassa esitetään maa- ja metsätaloud kokonaisluottokannan kehitys vuosina (luottokantatilasto). Vuosi milj.mk suhdeluku (1961=1) milj.mk 1 v.1982 tasossa e n J) deflatoitu tukkuhintaindeksillä Kokonaisluottokanta on lisääntynyt yli kymmkertaiseksi vuodesta 1961 lähti. Vastaavana aikana tukkuhintaindeksi on noussut vain noin 5,2 kertaiseksi. Velkoj lisäys on ollut erityis nopeaa vuod 1975 jälke. e ovat himellisesti

22 lähes kolminkertaistuneet ja tukkuhintaindeksillä deflatoituna velat ovat kasvaneet yli 4 %. Velkoj kasvuun on vaikuttanut voimakkaan inflaation lisäksi myös sääoloiltaan poikkeuksellis huonoj vuosi sattumin 197-luvun loppupuolelle. Velkoj kasvun ohella maataloustulo on kehittynyt epäedullisesti, mikä osaltaan selittää velkaantumista. Maataloustulon kehitystä kuvaa muun muassa se, että maataloud kokonaistuotosta jäi maataloustuloksi vuonna 1975 vielä 38,3, mutta vuonna 1981 vain ää 23,8 %. Vuonna 1983 suhde nousi yli 3 prostin, mihin vaikutti suurelta osin hyvä sato. Pankit ovat rahoittaneet maatiloj lainoista noin kaksi kolmasosaa. Vakuutuslaitost osuus oli vuonna ,4 %. Valtion ja muid julkisyhteisöj osuus on laskut viime VUO - sina oll vuonna ,2 %. Muid rahoituslaitost osuus vuonna 1982 oli 4,2 %. Lainatyypeittäin maa- ja metsätaloud luotot jakaantuivat vuonna 1982 seuraavasti (luottokantatilasto): milj.mk shekkiluotot vekselit velkakirjalainat valtion varoista välitetty Muut Yhtesä % Eri lainatyyppi osuus on pysynyt vuodesta 1975 lähti lähes samana. Vekseli osuus on ollut korkeimmillaan huonoina satovuosina (9. % ja 9.8 %). Koska maatiloj lainoista suurin osa on velkakirjalainoja ja pitkäaikaisia valtion varoista välitettyjä lainoja (yhtesä

23 % vuonna 1982), lainoj vuotuiset lyhnykset jäävät keskimäärin melko alhaisiksi lainapääomaan verrattuna. Maatiloj lainoj korkotaso on keskimäärin noin 7 % (vuonna 1982), mikä on selvästi alempi taso kuin mitä elinkeinoelämä keskimäärin joutuu lainoista maksamaan. Jos maatilalainoj osuus lainakannasta tulee alemaan, se nostaa keskikorkotasoa.

24 VEROTUSAIEISTOO PERUSTUVA SELVITYS MAATILOJE VELKAISUUDESTA 3.1 Yleistä Seuraavassa tarkastellaan maatiloj velkaisuutta verotustietoj pohjalta. Työryhmällä oli käytössään verotusaineiston tietoja vuosilta 198 ja Tässä esitetään vuod 1981 aineistoon pohjautuvia tuloksia l). Vertailussa nämä osoittautuivat melko yhdmukaisiksi vuod 198 tietoj kanssa. Tarkastelussa selvitetään muun muassa tiloj jakaumaa velkaluokkiin, velkoj suhdetta varoihin ja velkoj suhdetta tuloihin. Aineiston suomissa rajoissa velkaisuutta on tutkittu tilakokoluokittain, tuotantosuunnittain ja ikäluokittain ja jossain määrin myös alueittain. Keskimääräin maa- ja metsätaloute kohdistuvan velan määrä tilaa kohti oli vuonna 1981 runsaat 71 mk. Lisäksi tiloilla oli muita kuin maatilataloute kohdistuvia velkoja noin 15 mk/tila. Tässä luvussa ovat mukana vain sellaiset tilat, joilla oli kyseisä ajankohtana velkaa. Tuotantosuunnittain velkamäärät vaihtelivat seuraavasti tiloilla, joilla oli velkaa 1) Maataloud yritys- ja tulostilaston aineiston perusjoukkoon kuuluvat sellaiset maatilat, joilla on viljelyksessään peltoa tai puutarhaa vähinaän kaksi hehtaaria ja joita verotetaan. maatilataloud tuloverolain perusteella. Perusjoukko on muodostettu em. ehdot täyttävistä maatilarekisterin tiloista, joita oli vuod 198 lopussa kpl. Otoksa oli kaikkiaan tilaa, jot otantasuhteeksi tuli 8,8 %. Lopullis otoks kooksi muodostui tilastokadon ja perusjoukosta poistamis jälke tilaa. Eräid tunnistetietoj puutteellisuud vuoksi voitiin velkatyöryhmän otosaineistona käyttää vain tilan tietoja.

25 Tuotantosuunta 1 Keskimääräin velka mk/tila lypsykarjatilat 67 4 lihakarjatilat 66 4 sikatilat siipikarjatilat 1 viljatilat 67 muut kasvinvilielytilat 81 1 sekamuotoin tuotanto 59 1 Keskimäärin 71 5 Velan määrä lisääntyi peltoalan kasvaessa. Suuruusluokassa 5-1 peltoha velkaa oli keskimäärin noin 33 8 mk/tila ja yli 5 ha:n tiloilla noin 1-kertain määrä. Etelä-Suom alueella keskimääräin tilakohtain velka vaihteli koko maan keskiarvosta lähes 1 markkaan, muualla maassa jäätiin keskiarvon alapuolelle melko selvästi. Vähit, velkaa oli Oulun läänissä, vajaat 57 mk/tila Tiloj jakauma velkaluokkiin Jakauma velkaluokkiin antaa yleiskuvan maatiloj velkaisuudesta. Velkarasituksesta ei tämän perusteella voi tehdä johtopäätöksiä, koska eri tyyppist tiloj velankantokyky on usein erilain. Velattomia tiloja oli vuonna 1981 noin 49 kpl eli 27 % maatiloista. Velkaluokissa 1-1 mk oli vastaavasti noin 39 8 tilaa (22%) ja Velkaluokissa mk n. 143 tilaa (8 %). Sellaisia tiloja, joid velat ylittivät 1 mk oli noin 3 kpl ja näid prosttiosuudeksi koko tilaluvusta muodostui vastaavasti 17 %. Tiloj yksityiskohtain jakauma velkaluokkiin esitetään liitteessä 2. 1) Tuotantosuunnat on muodostettu sit, että päätuotte osuus maataloud bruttotuloista on vähintään 8 %.

26 Osuus tiloista, Lypsy- Sika- Siipi- _ Vilja Seka- Kaikki Tilalla velkaa, karja talous karja muot. mk ill yli 3 M EI velattomar. -.Tiloj "luku _ Velkatiloj velat, mk/he KUVIO 1. Tiloj jakauma velkaluokkiin eri tuotantosuunnissa vuonna 1981 Suhteellisesti it velattomia maatiloja oli sekamuotoista tuotantoa harjoittavilla tiloilla sekä siipikarjatiloilla ja myös viljatiloilla näitä oli yli keskiarvon. Sikataloutta harjoittavista tiloista velattomi osuus oli alle 5 %, mutta yli 3 mk velkaantuneid osuus vastaavasti kaikkein suurin eli yli 15 %. Velkoj määrän perusteella sikataloustilat olivat selvästi it velkaantuneita. Myös siipikarjataloutta harjoittavista tiloista huomattava osa kuului suurivelkaisiin. Sekamuotoista tuotantoa harjoittavista oli suhteellis vähän yli 3 mk velkaantuneita.

27 Sellaisia tiloja, joilla oli velkaa yli 2 mk oli vuonna kpl ja sellaisia, joilla oli yli puoli miljoonaa velkaa, oli tilaa. Tilan tuotantosuunta Maatilat, joilla oli vuonna 1981 velkaa vähintään 2 mk 5 mk kpl % kpl % Lypsykarjatilat ,5 Sikatilat , Siipikarjatilat Viljatilat Sekamuotoiset Muut Kaikki tilat Tiloista, joilla oli velkaa yli 2 mk, oli lypsykarjatiloja runsaat 4 %. iistä tiloista, joilla oli yli puoli miljoonaa markkaa velkaa, kasvoi sikataloustiloj ja myös sekamuotoist taloutta harjoittavi osuus selvästi. Vastaavasti pii lypsykarjatiloj osuus. Yli 2 mk velkåist tiloj osuus oli Etelä-Suomessa noin 1 % koko tilaluvusta. Keski- ja Itä-Suomessa vastaava osuus oli 5-6%, paitsi Mikkelin läänissä, missä osuus on neljän prostin tioilla, kut Oulun ja Lapin lääneissäkin. Yli puoli miljoonaa velkaantuneista tiloista 73 % sijaitsi Uudmaan, Turun ja Porin sekä Häme lääneissä. Kokonaan velattomia tiloja oli suhteellisesti otta it Lapissa (43 % tiloj määrästä), Ahvanmaalla (39 %) ja Oulun läänissä (31 %). eljällä tilalla viidestä Lapissa ja Pohjois- Karjalassa oli velkaa alle 5 mk.

28 Osuus tiloista ~MM Peltoalasuuruusluokka, ha kaikki Tilalla velkaa, mk III yli E] velattomat Tiloj luku KUVIO 2. Tiloj jakaantumin velkaluokkiin tilan peltoalan mukaan vuonna 1981 Tilan peltoalan kasvaessa lisääntyi samalla velkaist tiloj osuus tiloj kokonaismäärästä. Vastaavasti supistui velattomi tiloj osuus. Kaksi kolmannesta yli puol miljoonan markan veloista on yli 3 peltohehtaarin tiloilla. Suuruusluokassa 3-5 peltohehtaaria oli yli 3 mk velkaisia tiloja ' lähes 19 % tiloista. Kuitkin suurivelkaisia tiloja esiintyi myös piissä tilakokoluokissa. Suuruusluokkaan 2-3 peltoha kuuluvat tilat olivat keskimääräistä velkaisempia, koska tähän kokoluokkaan kuului paljon voimaperäistä tuotantoa harjoittavia viljelmiä. Tässäkin suuruusluokassa olivat sikataloustilat erityis velkaisia, mutta velkaisia tiloja löytyi myös siipikarjataloud piiristä,

29 jossa tuloks luotettavuutta kuitkin heiksi pii tilamäärä. Viljatiloilla yli 3 mk velkaist tiloj osuus oli kaikkein piin ja muutkin viljatiloj velkamäärä näytti tässä kokoluokassa olevan keskimääräistä piempi. Velattomia sikatiloja oli 2-3 hehtaarin kokoluokassa vain vähän, mutta siipikarjatiloja ssijaan yli keskiarvon. Osuus Lypsy- Sikatalous Siipi- Vilja Seka- Kaikki Tilalla velkaa, karja muot. mk tiloista karja 1 leyli ffl i f Tiloj luku velattomat KUVIO peltohehtaarin tiloj jakauma velka- luokkiin eri tuotantosuunnissa vuonna 1981 Otoskoon piuud vuoksi tuotantosuunnittaisia tuloksia on tarkasteltu melko yleispiirteisesti alueittain ja eri kokoluokissa. Vuonna 1981 oli lypsykarjatiloilla velkaa keskimäärin koko maassa mk/ha. Tähän keskiarvoon on laskettu mukaan vain sellaiset tilat, joilla oli velkaa. Lypsykarjatilat jakautuivat velkaluokkiin vuonna 1981 seuraavasti:

30 Velka mk/tila kpl 5-1ha % Peltoala 1-15ha 2-3ha kpl % kpl % 3-5 ha kpl % Kaikki kpl % Yhtesä Velat, mk/ha Tilakoon kasvaessa lisääntyi suurivelkaist tiloj osuus ja velattomi osuus vähi. Enit suurivelkaisia oli yli 29 peltoha:n kokoluokissa, mutta myös aivan piillä tiloilla oli velkaa jopa yli 3 mk. Osuus tilois- Uud- Kym Vaasan Lapin Koko ta maan maa Tilalla velkaa, mk III yli 3 ä El ^ 1 - El velattomat - Tiloj luku KUVIO 4. Lypsykarjatiloj jakauma velkaluokkiin eräissä lääneissä ja koko maassa vuonna 1981.

31 Kuviossa 4 oli mukana lähinnä maan keskiarvosta poikkeavia alueita. Suurivelkaisia lypsykarjatiloja oli suhteellisesti it Uudellamaalla, jossa sellaisia tiloja, joid velat ylittivät 3 mk oli lähes 5 % tilaluvusta. Kym läänissä oli velattomia tiloja vain 12 % ja suurivelkaist osuus oli pii. Vaasan läänissä lypsykarjatiloja oli suhteellis vähän yli 1 markan velkaluokissa. Lapin läänin lypsykarjatiloista oli 27 % velattomia, mikä oli selvästi yli maan keskiarvon. Toisaalta Lapissa oli runsaasti myös suurivelkaisia. Velattomia sikataloustiloja oli kaikkiaan vain vajaat 5 % kaikista sikatiloista, eikä niitä ollut juuri lainkaan 1-3 peltoha:n suuruusluokissa. Sellaisia sikatiloja, joid velat olivat yli puoli miljoonaa oli koko maassa lähes 4 kpl, näistä 9 % oli Uudmaan, Turun ja Porin, Häme ja Vaasan läänin alueella. Siipikarjatiloista oli suhteellis paljon suurivelkaisia ja toisaalta paljon kokonaan velattomia. Enit velkaa oli suurilla siipikarjatiloilla. Tiloj lukumäärän vähäisyyd vuoksi ei alueellista tarkastelua voitu suorittaa. Viljanviljelytilat jakautuivat velkaluokkiin suunnille samalla tavalla kuin kaikki tilat keskimäärin, joskin velattomia oli vähän keskimääräistä emmän ja suurivelkaisia vastaavasti vähemmän. Tilakoon kasvaessa velattomi osuus ali niin, että suuruusluokassa 3-5 peltoha se oli vain noin 6 %. Yli 3 mk velkaantuneista viljatiloista (noin 35 tilaa) kaksi kolmasosaa sijaitsi Uudellamaalla tai Turun ja Porin sekä Häme läänissä. äillä alueilla oli kuitkin suhteellisesti saman verran velattomia tai vähävelkaisia tiloja kuin koko maassa. Kuopion ja Vaasan lääni viljatiloista suurin osa oli alle 15 mk velkaluokassa tai kokonaan velattomia.

32 Sekamuotoiset tilat olivat keskimäärin otta vähän velkaantuneita. Yli 6 sekamuotoista tuotantoa harjoittavasta tilasta oli kuitkin lähes 5 tilaa, joid velat ylittivät puoli miljoonaa markkaa. Yli puoli miljoonaa velkaantuneista tiloista sekamuotoisia tiloja oli muihin tuotantosuuntiin nähd it. ämä suurivelkaiset tilat sijaitsivat pääosin Etelä-Suomessa ja Vaasan läänissä. Tiloj jakaantumin velkaluokkiin tuotantosuunnittain esitetään liitteessä Velkoj suhde varoihin Samansuuruin velka aiheuttaa ylesä eri kokoisilla ja eri tyyppisillä tiloilla erilais velkarasituks. Lainan vakuud riittävyyd kannalta on merkitystä erityisesti tilan varoj ja velkoj suhteella, vaikka vakuuskysymys ei ylesä ole maatalousluottoj ongelma. Lainanantajan näkökulmasta varat/velat - suhde on tärkeä. Tässä suoritettavaa varoj ja velkoj suhte tarkastelua vakuud kannalta haittaa se, että omaisuus arvioidaan verotuksessa eri tavalla kuin vakuuta. Osuus Lypsy- tilois- karjata, % tilat Sika-, Siipi- Vilja- Seka- Kaikki Velat talous- karja- tilat muot. tilat prosttia. tilat tilat tilat varoista!!r ' 1E Dlii velattomat - Tiloj luku Velat > varat kpl ,7 3,9 6, ' 9,9 7,4 11, KUVIO 5. Velkoj suhde tilan verotusarvoon vuonna 1981 eri tuotantosuuntaa harjoittavilla tiloilla

33 Sellaisia tiloja, joid velat olivat suuremmat kuin varat oli vuonna 1981 yhtesä noin 19 8 kpl eli 11 % kaikista tiloista. Sikatiloilla vastaava osuus oli yli 3 %. Siipikarjatiloilla ja sekamuotoista tuotantoa harjoittavilla velat/ varat-suhde oli keskimääräistä parempi. Tilakoon kasvaessa lisääntyi vuonna 1981 myös sellaist tiloj osuus, joid velat olivat varoihin nähd suuret, kut seuraavasta kaikki tiloj keskiarvoista ilmee: Velat % varoista, Peltoala 2-5 ha 1-15 ha 2-3 ha 3-5ha Osuus tiloista, % Kaikki Edullin suhde piillä tiloilla johtui lähinnä piistä velkamääristä. Merkillepantavaa oli kuitkin, että peltoalaluokassa 2-5 ha suurimman velkaluokan (151-) osuus kasvoi edellisiin luokkiin nähd. Peltoalasuuruusluokassa 2-3 ha tasoittuivat tuotantosuunti väliset erot velkoj suhteessa varoihin. Myös velkoj suhteessa varoihin olivat sikatilat peltoalasuuruusluokassa 2-3 ha it velkaantuneita. Velattomia sikataloustiloja oli tässä suuruusluokassa vain muutama. Suurivelkaist osuus oli muissa tuotantosuunnissa kasvanut, kun se sikatiloilla oli pysynyt suunnille samana.

34 - 3 - Osuus tiloista Lypsy- Sika- Viljan- Seka- Kaikki karja talous viljely muot. tilat tilat Velat prosttia varoista IM EU ' velattomat Tiloj luku KUVIO 6. Velkoj suhde tilan varoj verotusarvoon 2-3 peltohehtaarin tiloilla eri tuotantosuunnilla vuonna 1981 Velkoj suhteessa varoihin löytyi it velkaantuneita tiloja sikatiloista, joista 6,5 %:11a velat olivat yli 2 kertaa suuremmat kuin varat. Vastaava osuus kaikilla tiloilla keskimäärin oli 2,3 %. Sikataloustiloissa ei kuitkaan ollut niin velkaisia tiloja, että velat ylittäisivät varat kymmkertaisesti. Tällaisia tiloja löytyi kuitkin muun muassa lypsykarjataloud ja viljanviljelyn piistä kokoluokista. Suurissa tilakokoluokissa oli ylesä vähän sellaisia tiloja, joid velat olivat yli viisi kertaiset varoihin nähd. 3.4 Velkoj suhde tuloihin Tilaan kohdistuvaa velkarasitusta sekä viljelijän mahdollisuuksia selviytyä veloista johtuvista moista voidaan mitata suhteuttamalla velan määrä tai velasta johtuvi maksuj määrä viljelmältä saatavaan taloudellise tulokse. Usein saattaa myös viljelmän ulkopuolisilla tuloilla olla ratkaiseva merkitys velanhoitomoista selviytymisessä. Seuraavassa velkarasitusta pyritään arvioimaan suhteessa maatilataloudesta saatavaan tulokse.

35 Alukåi selvitetään velattomuud ja tuloj välistä riippuvuutta eräissä tuotantosuunnissa: Tuotantosuunta Maataloud bruttotulot 1-8 mk Maataloud bruttotulot mk, Lypsykarjatalous Kaikki tilat kpl 182 Velattomat tilat kpl 134 Kaikki tilat kpl Vålattomat tilat kpl Lihakarjatilat Sikatilat Viljatilat Sekatilat Kaikki tilat Asetelmasta nähdään, että tilat, joid maataloud bruttotulot olivat intään 3 mk, muodostivat huomattavan osan (noin 33 kpl eli 68 96) kaikista velattomista tiloista, joita oli yhtesä noin 49 kpl. Valtaosa vähätuloisista velattomista tiloista kuului sekamuotoista tuotantoa harjoittaviin tiloihin, mutta myös lihakarjatiloj ja viljatiloj osuus oli suhteellis suuri. Sikatiloj osuus oli vähäin. Liitteessä 4 esitetään tarkempi tiloj jakautuma velkaluokkiin eri tuloluokissa. Vuonna 1981 oli runsaat 29 kpl eli 16 % tiloista sellaisia, joid velat olivat suuremmat kuin kokonaistulot 1. Piistä tiloista oli vain joka kymmes velkaantunut vähintään mainitulla tavalla, mutta yli 5 peltohehtaarin tiloilla jo joka kolmas. Lypsykarjatilat olivat tässä suhteessa keskimääräistä vähemmän velkaisia. Kaikilla sikatiloilla velkoj suhde kokonaistuloihin oli samanlain kuin kaikilla tiloilla yhtesä, mutta huomattavia vaihteluja esiintyi sikatiloj eri peltoalasuuruusluokissa. Joka viidnellä viljatilalla velat ylittivät kokonaistuloj määrän. Verrattaessa velkoja maataloud puhtaan tulon ja metsätaloud puhtaan tulon summaan havaittiin, että tilaa eli noin 42 % tiloista oli sellaisia, joid velat ylittivät mainitun summan. Sellaisia tiloja, joid velat olivat 1) Kokonaistuloihin sisältyvät maataloud bruttotulot ja metsätaloud puhdas tulo (lasknallin).

36 yli kuusi kertaa niin suuret kuin maataloud ja metsätaloud puhdas tulo oli kaikkiaan lähes 19 kpl eli runsas 1'% kokonaismäärästä. Seuraavassa esitetään niid tiloj luku, joid velat olivat yli kuusi kertaa niin suuret kuin yhtelaskettu maataloud ja metsätaloud puhdas tulo. Tuotantosuunta Tiloj luku Tiloj osuus tuotantosuunnan tiloista % :Lypsykarjatilat Lihakarjatilat Sikatilat Siipikarjatilat Viljatilat Muut kasvinviljelytilat Sekamuotoiset tilat YHTEESÄ Lypsykarjatiloista 5.2 % kuului edellä olevassa asetelmassa määriteltyyn velkaluokkaan ja osuus säilyi suunnille samana eri kokoluokissa lukuunottamattta yli 5 peltoha:n tiloja, joilla vastaava osuus oli noin 15 %. Velkoj suhde tuloihin oli suurin viljan- ja ylesä kasvinviljelyyn erikoistuneilla sekä myös nautakarjataloutta harjoittavilla viljelmillä. Alle 15 peltohehtaarin viljanviljelytiloista noin neljännes oli sellaisia, joid velat olivat yli kuusi kertaa niin suuret kuin maataloud ja metsätaloud yhtelaskettu puhdas tulo. Myös sikatiloj jakauma oli jonkin verran keskiarvotasoa heikompi, mutta suurissa peltoalaluokissa keskiarvoluokkaa.

37 Vuonna 1981 åli maatiloista viidnes sellaisia, joid velat olivat yli kuusi kertaa niin suuret kuin maataloud puhdas tulo, kut alla olevasta astelmasta ilmee: Tuotantosuunta Tiloj luku kpl Osuus kaikista tiloista Lypsykarjatilat Lihakarjatilat Sikatilat Siipikarjatilat Viljatilat Muut kasvinviljelytilat Sekamuotoiset tilat Kaikki tilat Piissä ja yli 5 peltoha:n kokoluokissa edellä mainittu osuus oli ylesä keskimääräistä suurempi. Lypsykarjatiloilla sekä siipikarjataloutta harjoittavilla tiloilla oli tilanne keskimääräistä parempi. Sikatiloj jakauma vastasi keskimääräistä tiloj jakaumaa. Viljatiloista ja sekamuotoista taloutta harjoittavista tiloista vajaalla kolmanneksella velat olivat li kuusi kertaa niin suuret kuin maataloud puhdas tulo. Piillä kasvinviljelytiloilla suhde oli tätäkin epäedullisempi ja muilla viljatiloilla keskiarvoluokkaa. Runsaasta 7 5 lypsykarjatilasta, joid velat ylittivät maataloud puhtaan tulon kuusinkertaisesti, oli 2 4 sellaista tilaa, joilla mainittu suhde oli yli 2-kertain. Valtaosa (85 %) näistä maataloustuloon nähd erittäin velkaisista tiloista oli kooltaan alle 15 peltohehtaaria.

38 Lihakarjataloutta harjoittavista lähes 2 eli joka kuudes oli velkaantunut maataloustuloon verrattuna yli 2-kertiseksi. Myös näistä velkaisista lihakarjatiloista huomattava osa oli piissä peltoalaluokissa. 1 Sikatilat olivat suhteessa velat/maataloud puhdas tulo jakautuneet samoin kuin kaikki maatilat keskimäärin. Suuruusluokassa 15-2 peltohehtaaria noin kolmanneksella velat olivat yli kuusi kertaa niin suuret kuin maataloud puhdas tulo. Suuremmissa peltoalaluokissa osuus laski. oin 33 sikatilalla velat ylittivät maataloud puhtaan tulon 2-kertaisesti. Viimeksi manituista, erittäin velkaisista tiloista noin 7 % oli alle 15 peltohehtaarin kokoluokassa. Myös maataloustuloon nähd hyvin velkaiset viljatilat olivat usein piissä kokoluokissa. Yli 2 mk velkaantuneista tiloista oli noin 35 % sellaisia, joilla velkoj määrä ylitti kuusi kertaa maataloud ja metsätaloud yhtelasketun puhtaan tulon, kut seuraavasta asetelmasta näkyy: Tuotanto suunta Tiloja yhtesä kpl Tilat, joid velat > 6 x tulos kpl 1Lypsykarjatilat Lihakarjatilat ISikatilat " IViljatilat 1Muut kasvinviljelytilat Sekamuotoiset tilat ; Kaikki tilat

39 Tuotantosuunti väliset erot suhteellisissa osuuksissa ovat melko piet. Sikatilat poikkeavat keskiarvosta parempaan suuntaan ja viljanviljelytilat huonompaan suuntaan. Heikossa asemassa tässä suhteessa olivat piikokoiset tilat. Esimerkiksi alle 15 peltohehtaarin lypsykarjatiloilla jopa neljä viidnestä oli mainitun rajan huonommalla puolella. 3.5 Velat ikäryhmittäin Lypsykarjatiloilla ikäluokissa alle 24 ja vuotiailla eli nuorilla viljelijöillä oli sihteellisesti it velkaa. Yli 3 mk velkaa oli 8,:sta 8,9:ään prosttiin tiloista. Keski-ikäluokissa ja vuotiaitt tiloilla oli yli 3 mk velkaa ää 4,1 %:11a ja 1,6 %:11a tiloista. Vanhimmissa ikäluokissa suuri velkamääri suhteellin osuus oli vähäin. Pääasiassa lypsykarjatiloj velat kohdistuivat ikäluokista riippumatta alle 1 mk:n velkoihin, joid suhteellin osuus oli suurimmillaan keski-ikäluokissa 59,1 %:sta 69,1 %:iin. Täysin velattomia viljelijöitä oli it vanhimmassa ikäluokassa (yli 65 vuotta) yhtesä kpl eli 38,4 % ja vähit kahdessa nuorimmassa ikäluokassa (7,7 % - 8,6 %). Osuus tiloista % LYPSYKARJATILAT Ikäluokat ~MM : Velkoj määrä OHM : yli _ II : 1-1 velattamat 1 _ e. _ Tiloj luku KUVIO 7 Lypsykarjatiloj jakaantumin velkaluokkiin eri ikäluokissa vuonna 1981

40 Sikataloutta harjoittavista tiloista ikäluokka oli kaikkein velkaisin ja yli 3 mk velkoja oli 26,5 %:11a tiloista. Ikäluokassa vuotta yli 3 mk velkaa oli 2,8 %:11a tiloista. Vanhemmissa ikäluokissa suurt velkoj osuus vähi 2,9-5,7 %:iin tiloista. joka viidnellä sikataloutta harjoittavalla nuorella viljelijällä oli velkaa yli 2 mk ja yli 65-vuotiaista 8,4 %dia. Täysin velattornia tiloja nuort ja keski:-ikäist viljelijöid tilaryhmässä oli vain noin yksi prostti ja kahdessa vanhimmassa ikäluokassa noin 15 %. Ylein velkoj määrä sikatiloillakin eri ikäluokissa oli alle 1 markkaa velkaa tilaa kohti. Tällaisia tiloja oli vuotiaid ikäluokassa 22,5 % sekä yli 65-vuotiaid luokassa 68,6 %. uort ja keski-ikäist luokissa myös mk:n velat olivat yleisiä. iitä oli vuotiaid luokassa 22,4 %:11a ja vuotiaid luokassa 2,2 %:11a tiloista. Tuotantosuunnittaisessa tarkastelussa sikatilat olivat suhteellisesti kaikkein velkaisin tilaryhmä ja ryhmä käsitti yhtesä tilaa. Osuus tiloista % 1 9 SIKkTII.AT Ikäluokat Velkoj määrä is yli 3 BO _ 3 _ 2 1 _ velattemat Tiloj luku KUVIO 8 Sikatiloj jakaantumin velkaluokkiin eri ikäluokissa vuonna 1981

41 Velkaisimmat (yli 3 mk velkaa) viljatilat olivat pääasiassa nuort viljelijöid alle 24-vuotiaid ja vuotiaid tiloja. äitä tiloja oli 31,2 ja 6,9 % mainittuj ikäluokki tilamääristä. Lisäksi ikäluokassa vuotiaat kysein velkaosuus oli 6,5 % tiloista. Vanhemmissa ikäluokissa ja yli 65-vuotiailla viljelijöillä yli 3 mk velkaa oli ainoastaan,7 %:11a ja,5 %:11a tiloista. Osuus tiloista % _ 9 8 VIL7ATILÅT Ikäluokat Velkoj määrä yli ,:g _ 3 _ velattcmat 2 1 _ 1 Tiloj luku KUVIO 9 Viljatiloj jakaantumin velkaluokkiim eri ikäluokissa vuonna Velattomi tiloj määrä eri ikäluokissa vaihteli 16,7 %:sta 5 %:iin. Enit velattomia tiloja oli vanhimmassa (5, %) ja nuorimmassa ikäluokassa (44,1 %). Viljatiloja, joilla oli alle 1 markkaa velkaa, oli eri ikäluokissa suhteelli-

42 sesti it oll alle 24-vuotiaid luokassa 24,7 % ja vuotiaid luokassa 63,1 %. Yli 1 mk:n velat olivat eri ikäluokissa suhteellisilta osuuksiltaan,8 %:sta 26, %:iin, jot niid suhteellin osuus ei ole erityis olnain. Viljatiloja oli kaikissa ikäluokissa yhtesä kappaletta. Tiloj lukumäärä monituotantosuuntaa harjoittavilla sekatiloilla oli kappaletta. Sekatiloj ryhmä oli toiseksi suurin lypsykarjatiloj jälke, joita oli tilaa. Yli 3 mk:n velkaisia oli it nuorissa viljelijöissä. Tämä velkamäärä oli alle 24-vuotiailla 16,2 %:11a ja vuotiailla 6,1 %:11a sekatiloista. Vanhemmissa ikäluokissa yli 3 mk:n velat olivat,2-2,2 %:11a tiloista. Ikäluokittain sekatiloja tarkasteltaessa velattomia tiloja löytyi 24,3 %:n ja 54,3 %:n välillä. Piivelkaisin ikäluokka oli yli 65-vuotiaat. Alle 1 mk:n velat tilaa kohti oli tyypillisin velkamäärä sekatiloillakin. Osuus tiloista 1, 9, 8 _ _ % -24 jfl3q1 :. * : % ~ o SEKAT17AT Ikäluokat Velkoj määrä ~. yli 3 EWIUI e velattamat 2 1 _ Tiloj luku KUVIO 1 Sekatiloj jakaantumin velkaluokkiin eri ikäluokissa vuonna 1981

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992. 1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että

Lisätiedot

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990 IMMIN TIEDONANTOJA 76 992 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 990 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

Yli 30 vuotta maaseudun yritystukia

Yli 30 vuotta maaseudun yritystukia Yli 30 vuotta maaseudun yritystukia Yli 30 vuotta maaseudun yritystukia Maatalouden sivu- ja liitännäiselinkeinosta kohti monipuolisemman maaseudun elinkeinotoiminnan edistämistä Yli 30 vuotta maaseudun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet 12.12.2017 Sivu 1 12.12.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea tilanpidon aloittamiseen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja ProAgria Etelä-Savo vuosikokous 26.4.2018 Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja Maija Puurunen

Lisätiedot

HE 207/2001 vp. koskisi vuoden 1995 alusta lukien neljään prosenttiin alennettuja korkoja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 207/2001 vp. koskisi vuoden 1995 alusta lukien neljään prosenttiin alennettuja korkoja. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. HE 207/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maatilalain mukaisten valtion myyntihintasaamisten ja

Lisätiedot

h'ah AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1991 TIEDONANTOJA

h'ah AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1991 TIEDONANTOJA h'ah iu,i II TIEDONANTOJA 188 1993 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1991 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 114 THE AGRICULTURAL ECONOM1CS RESF,ARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 114 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA u MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKI MU SLAITOK SEN TIEDONANTOJA N:o 122 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 122 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista HE 47/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi. Lakiin

Lisätiedot

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Maatalouden investointien rooli maaseudulla Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 153 1990 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1988 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGHiCULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE.

Lisätiedot

1981 vp. n:o 74. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 74. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1981 vp. n:o 74 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Maatilalakia ehdotetaan muutettavaksi tarkistamaila luottolaitoksille korkotukilainoista

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Heikki Mäntykoski 20.5.2015 1 E-P:N ELY:N MAATALOUSRAHOITUKSEN PARISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TIEDONANTOJA 43 989 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 987 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki

Nuoren viljelijän aloitustuki Korkeampi tuki - Yrittäjätulo 25 000 Nuoren viljelijän aloitustuki - Tuki yht. 70 000, avustus 35 000, korkotuki + varainsiirtoverovapaus 35 000 - Lainaa enintään 230 000 Alempi tuki - Yrittäjätulo 15

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 30.3.207 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2017 Valtion vuoden

Lisätiedot

PERHEVILJELMÄN KOKO JA VILJELIJÄPERHEEN TOIMEENTULON LÄHTEET

PERHEVILJELMÄN KOKO JA VILJELIJÄPERHEEN TOIMEENTULON LÄHTEET MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA N:o 48 PUBLICATIONS OF THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND, No. 48 PERHEVILJELMÄN KOKO JA VILJELIJÄPERHEEN TOIMEENTULON LÄHTEET

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

lky4kilig AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1992 TIEDONANTOJA

lky4kilig AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1992 TIEDONANTOJA lky4kilig TIEDONANTOJA 193 1994 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1992 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus Lapinlahti 21.11.2016 Sivu 1 22.11.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TIEDONANTOJA 66 99 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 989 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE FINLAND

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2001 N:o 794 798 SISÄLLYS N:o Sivu 794 Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Kuopio

Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Kuopio Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä Kuopio 23.3.2017 Sivu 1 29.3.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2010 Tulot ja kulutus 2011 Velkaantumistilasto 2010 Asuntovelat kasvoivat kuusi prosenttia vuonna 2010 Asuntokunnilla oli vuonna 2010 velkaa 100 miljardia euroa, joista asuntovelkojen osuus oli 72 miljardia

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. HE 205/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 205/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kolttalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kohtalakia muutettavaksi muun muassa siten, että kohtalain nojalla

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä 30.3.2017 Juha Lappalainen Esittely Jonniinmoinen viljelijä 1989- Koulutus MMM/agronomi Agrologi Lomittaja/karjanhoitaja

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion

Lisätiedot

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Rakennetuen keskeiset periaatteet Jatkuva haku; tuki myönnetään tukijaksoittain määrärahojen puitteissa - 16.10. 15.1., 16.1.

Lisätiedot

1984 vp. -HE n:o 140

1984 vp. -HE n:o 140 1984 vp. -HE n:o 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi kiinnityksen tai maksun saamiseksi oikeuteen

Lisätiedot

45 prosentilla asianomaisista tiloista laajennettu

45 prosentilla asianomaisista tiloista laajennettu 1981 vp. N:o 250 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksellä pyritään helpottamaan nuorten viljelijäin asemaa maatilan sukupolvenvaihdoksen

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993. 1993 vp - HE 204 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a ja 59 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2007

Velkaantumistilasto 2007 Tulot ja kulutus 2008 Velkaantumistilasto 2007 Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 58 540 euroa Asuntokunnista 58 prosentilla oli velkaa vuonna 2007. Kaikkiaan velkaisia asuntokuntia oli 1 453 000. Vuodesta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA V MAATALOUDEN TALOUDELLSEN TUTKMUSLATOKSEN TEDONANTOJA N:o 04 THE AGRCULTUR,4L ECONOMCS RESEARCH NSTTUTE, FNLAND RESEARCH REPORTS No. 04 AJANKOHTASTA MAATALOUSEKONOMAA ER TUOTANTOSUUNTAA HARJOTTAVEN KRJANPTOTLOJEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (6) 179 V Lainan myöntäminen Tuomarinkartanon Kilpatalli Oy:lle HEL 2012-012634 T 02 05 03 00 Päätös päätti esittää, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012 ALKUVOIMAA ALOITUSTUESTA Nuoren viljelijän aloitustuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle ja takaa

Lisätiedot

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus Iisalmi 29.11.2017 Sivu 1 30.11.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava viljelijä voi hakea tilanpidon

Lisätiedot

NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI

NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI 2015-2020 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallonkatu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 Laila Luoma 30.102017 Maatalouden rakennetuet 2014-2020 Lypsykarjatalous

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 28.3.2019 MÄÄRÄRAHAN JA MYÖNTÄMISVALTUUDEN OSOITTAMINEN PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEEN VUONNA 2019 Valtion

Lisätiedot

MAATALOUDEN RAKENNETUET

MAATALOUDEN RAKENNETUET MAATALOUDEN RAKENNETUET * Maatilojen rahoitustuki - - Nuoren viljelijän aloitustuki (avustus ja korkotuki) - - Maatalouden investointituki (avustus, korkotuki ja valtiontakaus) * Kiinteistökauppojen varainsiirtoverovapaus

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/1 22.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/1 22.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2013 1 (5) 441 V Lainan myöntäminen Tuomarinkylän Talli Oy:lle HEL 2013-003007 T 02 05 03 00 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Laki. Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin

Laki. Soveltamisala ja suhde valtionavustuslakiin Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Lisätiedot

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö

1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö 1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Tuottoa vertais- ja joukkorahoituslainoista @fellowfinancefi Fellow Finance Oyj Joukkorahoitusta ihmisille ja yrityksille Perustettu 2013 Toimii Suomessa, Saksassa ja Puolassa 165 miljoonaa euroa välitetty

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017, Lahti Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Kasvinviljelytilan investointien rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousneuvos Esa Hiiva Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston asiantuntijakuuleminen 2.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta

Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 2.5.2019 LAUSUNTOPYYNTÖ 269377 730/01.02/2019 1 (2) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Velkojen keskittymiskehitys Suomen maatiloilla

Velkojen keskittymiskehitys Suomen maatiloilla MTT:n selvityksiä 92 Velkojen keskittymiskehitys Suomen maatiloilla Sami Myyrä Kyösti Pietola Talous MTT:n selvityksiä 92 31 s., 2 liitettä Velkojen keskittymiskehitys Suomen maatiloilla Sami Myyrä Kyösti

Lisätiedot

1984 vp. - HE n:o 132

1984 vp. - HE n:o 132 1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 45/2018 1 (7) 752 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiö sr:n perusparannusrahastoon HEL 2018-010400 T 02 05 05 Päätös päätti hyväksyä 759 000 euron suuruisen sijoituksen tekemisen

Lisätiedot