YHTEENVETO ENONTEKIÖN KUNNAN TALOUSARVIOESITYKSESTÄ Yleinen talouden kehitys

Transkriptio

1 1 YHTEENVETO ENONTEKIÖN KUNNAN TALOUSARVIOESITYKSESTÄ 2016 Yleinen talouden kehitys Valtion talousarvioehdotuksen taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2015 ennusteen mukaan ainoastaan 0,2 prosenttia. Vuosina 2017 ja 2018 Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut heikkoa myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jää seuraavina parina vuotena kilpailijoita hitaammaksi ja työttömyysaste pysyy korkealla tasolla. Suomen viennin hitaan kasvun taustalla ovat etupäässä Suomen heikko kustannuskilpailukyky ja heikentynyt vientikysyntä. Teollisuustuotannon lasku jatkuu jo viidettä vuotta peräkkäin. Palvelutuotanto kuitenkin lisääntyy 0,6 prosenttia. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuodesta heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan vuonna ,7 prosenttia edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu huolestuttaa. Ansiotaso nousee hitaasti. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin tason, eli EU:n liiallisen alijäämän viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Valtiontalous pysyy alijäämäisenä tiukasta menokurista huolimatta, sillä ennakoitu hidas talouskasvu ei tuota riittävästi verotuloja. Paikallishallinnon alijäämän arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa suhteessa BKT:hen. Vuonna 2015 julkinen velka ylittää 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina. Kuntatalouden kehitys Kuntatalousohjelman mukaan kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vuonna 2014 kuntien henkilöstömenot laskivat 0,7 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat vain 0,4 prosenttia. Näin käyttötalouden nettomenot (toimintakate) kasvoivat erittäin maltillisesti, vain 0,8 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi vuodelta noussut. Myös kuntavero-

2 2 tusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna Käyttötalouden tulojen riittämättömyys investointien rahoitukseen sekä samanaikaisesti korkealla pysynyt investointitarve on johtanut kuntien lainakannan nopeaan kasvuun. Kuntien lainakannan kasvu on nopeutunut vuodesta 2002 alkaen ja tänä aikana lainakanta on kasvanut lähes 2,5 - kertaiseksi ja se oli vuoden 2014 lopussa jo noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikko talouskasvu vaikuttaa haitallisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Lisäksi koko julkisen talouden vaikea tilanne ja ajautuminen EU:n alijäämä- ja velkamenettelyrajojen tuntumaan luo uudenlaista painetta kuntatalouteen. Tämä korostuu erityisesti uudessa julkisen talouden ohjausjärjestelmässä, missä sekä julkisen talouden kokonaisuutta että alasektorien kehitystä valvotaan aiempaa koordinoidummin ja tavoitteellisemmin. Kuntatalouden rahoitustasapainon kannalta keskeisin kysymys on, miten käyttötaloudesta saataisiin lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tästä syystä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen on tarpeen toteuttaa. Kunnilla on suuri vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta muun muassa rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja tuottavuutta nostamalla. Vaikka uuden kuntalain tarkoitus on ohjata kuntia ja kuntayhtymiä kohti ennakoivampaa ja kokonaisvaltaisempaa taloudenhoitoa, kuntien kirjanpidon mukaista alijäämien kattamista koskeva sääntely ei kuitenkaan itsessään varmista sitä, että julkisen talouden suunnitelmassa asetetut tavoitteet paikallishallinnon rahoitusasemalle ja velalle toteutuvat. Valtio ei voi ohjata kuntatalouden investointeja eikä sitä kautta hillitä kuntatalouden velkaantumista. Kuntien ja kuntayhtymien investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien tuleekin jatkossa kyetä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Kunnan talousarvion ja suunnitelman laatimisen lähtökohdat Kuntatalouden vaikeudet ovat suuret. Enontekiön kunnan tiukentuvan taustalla on valtionosuuksien leikkaukset, verotulojen ennakoitu heikko kehitys, asukasluvun pieneneminen, kustannustason yleinen nousu sekä kunnille annetut uudet tai laajennetut tehtävät, joiden seurauksena kustannukset ovat lisääntyneet. Valtiontalouden tasapainottamiseksi on tehty päätökset valtionosuuksien vähennyksistä vuoteen 2017 saakka. Peruspalvelujen valtionosuuden vähennykset kohdistuvat kuntiin asukaskohtaisesti yhtä suurella euromäärällä (noin euroa/as vuoden 2017 tasolla). Talousarvioon vaikuttavia asioita: Pitkään jatkunut yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa vuoden 2016 talousarvion laadintaan. Verotulojen kasvua hidastaa heikko talouskehitys.

3 3 Peruspalvelujen valtionosuuksia pienentää osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettavat valtionosuusleikkaukset ja kunnan asukasluvun väheneminen. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta vuosina vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Tuloveroprosenttia on nostettu 0,5 prosenttiyksikköä 21,25%:iin. Kunnan asukasmääräksi vuoden 2015 lopussa on arvioitu olevan 1850 asukasta. Vuoden 2016 aikana asukasmäärän ennakoidaan pysyvän ennallaan. (väestöennuste) Enontekiön kunnan talousarvio 2016 Veroprosentti 21,25 Vuosikate Tilikauden tulos/ylijäämä Lainat 6,3 milj. / 3387 / asukas (asukasmäärä 1860) Investoinnit yhteensä (nettomeno) euroa Kunnan liikkumavara on erittäin pieni, kun huomioidaan Enontekiön kunnan korkeahko veroaste ja lainakanta, kunnan suuri riippuvuus valtionosuuksista sekä kunnan tulevaisuuden investointitarpeet. Uuden kuntalain myötä kunnan taloutta tarkastellessa konserninäkökulma korostuu ja mm. arviointimenettelyssä käytetään konsernitason tietoja vuodesta 2017 lähtien. Sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu on todennäköistä väestön ikääntyessä. Talouden ennustetaan elpyvän hitaasti, mikä vaikuttaa myös Enontekiön kunnan talouteen. Hidas talouskasvu saa aikaan sen, että kunnan verotulojen kehitys on heikkoa. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä 21,25%:iin. Valtionosuuksien kehitys näyttää vaatimattomalta. Kunnan toimintamenot kasvavat mm. ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Kuntien vastuuta on myös lisätty esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Enontekiön kuntastrategiassa korostetaan tasapainoista kuntataloutta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että talousarviot kyetään valmistelemaan pienimällä mahdollisella velkamäärän kasvulla. Tämä edellyttää, että kunta määrittelee palvelujen järjestämisen laajassa kunnassa. Vuonna 2016 kunnan talouden ja toiminnan ennakoivaa ja pitkäjänteistä suunnittelua painotetaan, selvitetään rakenteellisia ratkaisuja ja kuntaorganisaation ja prosessien toimivuutta, huomioidaan tiukka menokuri ja kustannustietoisuuden parantaminen koko kuntaorganisaatiossa. Kunnassa kiinnitetään huomioita yhä enemmän toiminnan tuotavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen mm. toiminnan ja prosessien suunnittelulla sekä johtamista ja esimiestyötä kehittämällä. Tuottavuutta voidaan parantaa mm. henkilöstösuunnittelulla, osaamisen kehittämisellä, innovaatioilla ja teknologiaa hyödyntämällä. Työtä, työmenetelmiä ja prosesseja edelleen kehittämällä sekä kannustavia palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä luomalla vaikutetaan työn tuloksiin ja motivaatioon. Henkilöstön eläköitymisen haasteisiin pyritään vastaamaan osaamisen kehittämisellä, uudelleen organisoinnilla, sisäisillä siirroilla ja onnistuneella rekrytoinnilla.

4 4 Kunnanhallituksen nimeämä taloustoimikunta on aloittanut työn maaliskuussa 2013 kunnan talouden ennakoivan kehityksen mahdollistamiseksi. Verotulot ja valtionosuudet Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta, kiinteistöverosta. Verorahoituksella ei kyetä oikaisemaan riittävästi Enontekiön kunnan rahoitusvajetta. Vuonna 2016 verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 6,24 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2015 arviosta on noin 4 prosenttia. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2016 arvioidaan euroa. Tämä on noin 5 prosenttia vuoden 2015 arviota enemmän, mikä johtuu suurelta osin tuloveroprosentin korottamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2016 arvioidaan euroa ( v ). Yhteisöverotuloarvioon vaikuttaa se, että kuntien yhteisövero-osuuden vuosien väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus lakkaa vuonna Muutoksen seurauksena kuntaryhmän vuonna 2015 saama 36,87 prosentin osuus yhteisöveron tuotosta vuonna 2016 laskee viidellä prosenttiyksiköllä. Kiinteistöveroja arvioidaan saatavan vuonna euroa. Verotulot ja valtionosuudet TA 2015 TAE 2016 Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Valtionosuudet Yhteensä Vuonna 2016 valtionosuuksia arvioidaan saatavan euroa (v euroa). Valtionosuuksien määrän vaikuttaa osaltaan asukasluvun aleneminen vuoden 2015 aikana. Asukasluku on vuoden 2015 aikana vähentynyt lokakuun loppuun mennessä 42 hengellä (tammikuu 1892 asukasta, lokakuu 1850 asukasta). Väestön vähenemisen lisäksi kunnan väestö ikääntyy lähivuosina. Valtionosuuksien muutos vuodelle 2016 selittyy pääosin kustannustenjaon tarkistuksesta seuraavalla perushintojen nousulla sekä kuntien verotulomenetysten kompensoinnilla valtionosuuksien kautta. Kustannustason nousua vastaava indeksikorotus (+0,8 prosenttia) leikataan kuntien valtionosuuksista pois vuonna Lisäksi edellisen hallituksen tekemä vuodelle 2016 kohdentuva valtionosuusleikkaus 40 miljoonaa euroa koko maan tasolla vähentää valtionosuuksia.

5 5 Käyttömenojen kehitys Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman lähtökohtana on, että kunnan velkamäärän kasvu on vähäistä. Tämä vaatii sen, että kunnan käyttömenojen kasvu on maan keskimääräistä tasoa ja investointeja tehdään harkitusti sekä tuottavuutta parannetaan. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu siten, että kunnan toimintamenot laskevat vuonna 2016 vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 0,2 prosenttia. Toimintakate hallintokunnittain (Ta-esitys) Yleishallinto Sivistys Perusturva Tekninen Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Tae 2016 Vuodet Toimintakatteen jälkeen esitettävien verotulojen, valtionosuuksien ja rahoitus tuottojen ja - kulujen jälkeen muodostuva vuosikate on euroa positiivinen. Suunnitelman mukaisten poistojen, , jälkeen tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi.

6 6 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön määrä pysyy samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kunnan henkilöstösuunnittelu edellyttää pitemmän aikavälin suunnittelua, osaamisen kehittämistä ja toimintojen uudelleenorganisointia. Työhyvinvointiin on kunnissa kiinnitetty huomiota viime vuosina. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on kunnan tärkein voimavara muuttuvassa toimintaympäristössä. Työhyvinvointia edistetään kunnassa hyvällä johtamisella. Henkilöstökulujen jakautuminen vuonna 2016 (TAE) Tekniikka % Hallinto % Perusturva % Hallinto Sivistys Perusturva Tekniikka Sivistys %

7 7 Talousarvion keskeinen toiminnallinen sisältö Luppokodille perustetaan 1 lähihoitajan toimi Velkaneuvonnan resursseja lisätään sisäisellä työnjaon muutoksella Erikoissairaanhoito ja M-E terveydenhuollon ky sama taso kuin 2015 Leppäjärven ryhmäperhepäivähoitotoiminta lakkautetaan ja päivähoito keskitetään uuteen päiväkotiin Hettaan alkaen. Kustannusvaikutus n /kalenterivuosi (työntekijän palkka, vuokrakulut, ruokapalvelut). Peltovuoman luokkalaisten opetus keskitetään Hetan koulukeskukseen alkaen toistaiseksi. Kustannusvaikutus vähintään /kokonainen kalenterivuosi (yhden opettajan palkka). Koulun ja päivähoidon budjettiin tehtiin varaus tilojen järjestelystä varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen tarpeisiin sopivaksi Peltovuoman suomenkielinen päivähoito siirretään koululta vapautuviin tiloihin , jolloin varhaiskasvatus ja alkuopetus ovat samassa toimipisteessä. Kustannusvaikutus n /kalenterivuosi (mm. vuokrat, ruoankuljetus). Perhepäivähoito lakkaa Hetassa uuteen päiväkotiin keskittämisen vuoksi ja Muonion rajalla olevien hoitolasten loppumisen vuoksi Kuntastrategian valmistelu ja hyväksyminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hallintosäännön päivittäminen vastaamaan uutta kuntalakia ja mm. kunnan johtamisjärjestelmää koskevat muutokset, jotka valmistellaan vuoden 2016 aikana. Työhyvinvoinnin edistäminen: työhyvinvointikyselyn toteuttaminen ja työyhteisövalmennus koko henkilöstölle Avustuksiin yhteisöille varattu määräraha (Kyrönperän ladut, Kilpisjärven Ladut ry., kyläraha) Enontekiön juhlavuoden 2017 valmistelu Työllistämiseen varattu määräraha - opiskelijoiden kesäajan työllistämisen tukeminen - yrityksille suunnattu oppisopimusten tukeminen - kuntalisään yhdistyksille, yrityksille ja yksityisille pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen (kuntalisä 260euroa/kk/työllistetettävä) Kuntien rahoitusvastuu työttömistä kasvussa Kunnan maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden määrää kasvattaa merkittävästi maksuperusteiden muutos alkaen. Kunta maksaa päivää työmarkkinatukea saavien tuesta 50 prosenttia, kun aiemmin rajana oli 500 päivää. Yli päivää työmarkkinatukea saavien tuesta kunta maksaa 70 prosenttia aiemman 50 prosentin sijasta. Talousarvio sisältää määrärahan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Kuntalisää maksetaan yhdistyksille, yrityksille ja yksityisille pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseen.

8 8 Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Hallituksen linjausten mukaan maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Uusi kuntalaki Kuntalain ja vaalilain muutoksen takia nykyinen valtuustokausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun ja seuraavien kuntavaalien ajankohta siirtyy syksystä 2016 kevääseen Uusi kuntalaki edellyttää kunnan hallintosäännön muutoksia mm. kunnan johtamisjärjestelmää koskevat muutokset, jotka valmistellaan vuoden 2016 aikana. Kuntalain taloutta koskevia säännöksiä on muutettu voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa (410/2015). Muun muassa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu kuntayhtymiin, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja konserninäkökulmaa on korostettu kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa ja raportoinnissa. Säännösmuutoksilla on pyritty korostamaan kunnan vastuunkantoa ja turvaamaan toiminnan taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä. Kunnan elinvoimaisuus Kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisten yritysten, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista. Kunnan elinvoiman kannalta on tärkeää, että kunnan talous on kestävällä pohjalla huomioiden väestön ikärakenteen ja ympäröivän yhteiskunnan muutokset. Elinvoimaisella kunnalla on riittävät voimavarat toteuttaa uudistuksia. Kunnan tehtävänä on luottamuksellisen ilmapiirin ja tiiviin vuorovaikutuksen turvaaminen ja ylläpitäminen ihmisten ja yhteisöjen välillä. Tämä työ on erityisen tärkeää Enontekiöllä, jossa toimijoita on vähän. Kunnan tulee kehittää keinoja vuorovaikutuksen ja kumppanuuden edistämiseen eri tahojen suuntaan. Toimiva vuorovaikutus ja avoin keskusteluyhteys erityisesti kunnan kehittämisen suunnasta vahvistaa eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä auttaa toimijoita toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Elinvoimaisessa kunnassa kuntalaiset osallistuvat vahvasti kuntayhteisön kehittämiseen. Osallistumismahdollisuuksien lisäksi kunnan on kehitettävä kuntalaisille uudenlaisia, toimivia vaikuttamisen tapoja yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Uusi kuntalaki myös korostaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä ja kuntalaisten osallisuuden parantamista. Uusi kun-

9 9 talaki edellyttää tulevaisuudessa, että kunnassa on nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto. Laissa edellytetään myös sähköistä viestintää ja laajennetaan aloiteoikeutta. Näitä tapoja tullaan tulevana vuonna pohtimaan myös Enontekiöllä. Kuntalaisilta, yrittäjiltä ja muilta sidosryhmiltä odotetaan esityksiä uudenlaisista vaikuttamisen tavoista kunnan viranhaltijoille, päättäjille tai sosiaalisen median välityksellä. Kunta pyrkii kaikin keinoin jatkamaan aktiivista elinvoimapolitiikkaa. Kunnan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen edelleen on erittäin tärkeää koko kunnan tulevaisuuden kannalta. Alueen yritysten merkitys kunnan elinvoimaisuudelle ja kuntataloudelle mm. kunnallisverotulojen muodossa on erittäin suuri. Matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittäminen edelleen on keskeistä, ja alueen saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä työtä. Sosiaalisesti ja taloudellisesti on tärkeää myös turvata poroelinkeinon kehittymismahdollisuudet. Sote-uudistuksen myötä kuntien merkitys alueen elinvoimaisuuden edistäjänä korostuu entisestään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimenpiteitä jatketaan vuonna Yhdistysten ja järjestöjen työtä tuetaan kunnassa. Kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan sekä yhteisöllisyyttä edistetään. Kuntalaisten osallisuutta ja vuorovaikutusta sekä myönteistä ja kannustavaa asennetta korostetaan. Asioita hoidetaan positiivisesti yhdessä yrittäen. Investoinnit Investointeja tehdään harkitusti ja suunnitelmallisesti. Tiedossa on, että kuntakonsernin tytäryhtiöiden investointitarpeet ovat merkittävät lähivuosina. Kuntakonsernin tytäryhtiön investointitarpeista tehdään pitemmän aikavälin suunnitelmat, jossa huomioidaan investointien vaatima lainan määrä ja lainojen hoitokustannukset. Kunnan investoinnit 2016 (nettomenot euroa) Kiinteistöjen ostot menot Kilpisjärven monitoimitalo tulot Terveysaseman kunnostaminen Kiinteistöjen kunnostus Kilpisjärven osayleiskaava

10 Kilpisjärven asemakaava, Saananjuuri Kemi-Ounasjoen kalatien rahoitusosuus Hetan alueen moottorikelkkareitti Tulvasuojaus Tsahkaljoki, Kilpisjärvi (haetaan avustusta)