Koulutuspolitiikka työryhmä (oppilaitosnäkemys) Toimeksianto: MYR koulutusjaosto, laajennettu sihteeristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuspolitiikka työryhmä (oppilaitosnäkemys) Toimeksianto: MYR koulutusjaosto, laajennettu sihteeristö 13.6.2012"

Transkriptio

1 Koulutuspolitiikka työryhmä (oppilaitosnäkemys) YHTEENVETO Toimeksianto: MYR koulutusjaosto, laajennettu sihteeristö Työryhmän tapaamiset ja työskentely Paikka: Turun ammatti-instituutti: Kellonsoittajan koulutalo, Turku Aika: klo Prosessikirjoittaminen yhdessä ensimmäisen tapaamisen muistion pohjalta Paikka: Raision ammattiopisto / Raseko: Eeronkuja 3, Raisio Aika: klo Kommentointi yhteenvetoon Kutsutut: Julian Lindberg, Turun yliopisto, Marja Jantti, Bovallius-opisto, Saara Lampelo, Turun ammattikorkeakoulu, Tapani Rantala, Turun Kristillinen opisto, Matti Mäkelä, Turun kaupunki pj Maria Taipale, Raision seudun koulutuskuntayhtymä NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUN TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT VARSINAIS-SUOMESSA KOULUTUSPOLITIIKKA/OPM Otsikot (päätoiminnot) a. Yksilölliset toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi b. Ohjaus- ja tukitoimet koulutuspolun varrella c. Koulutuksen järjestäjien rakenteelliset toimenpiteet a. Yksilölliset toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta Vastuutaho KUNNAT - ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen yhteistyön toimivuus varmistettava - sopimukset olemassa - esim. Turun uusi metallipaja voi toimia myös työllistämisen väylänä - fokus suunnataan keskeyttämisten vähentämiseen ja ohjauksen kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa - koulutuksellisen kuntoutuksen tarve on tärkeää tunnistaa ja järjestää siihen mahdollisuuksia

2 Tuettu oppisopimustoiminta Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT/työnantajat - osaamisen kehittymisen arviointiin apua ja resursseja - kehittämisyhtiöiden ja etsivän nuorisotyön yhteistyö => nuori ja työpaikka kohtaamaan toisensa - työhönvalmentajien tukea kaikille sitä tarvitseville nuorille; resurssoitava osana nuorten ohjausta ja etsivä nuorisotyötä - TE-toimiston urapalvelut ja työnantajapalvelut turvattava Varsinais-Suomessa Nivelvaiheiden toimenpiteet Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - valmistavan ja valmentavan koulutuksen kehittämine, mm. maahanmuuttajat erityisryhmänä siirtymiset eri koulutuksen tasoille, myös korkeakoulukelpoisuus ja heidän jatkotason kieliopintonsa - valmistavan ja valmentavan koulutuksen vaikuttavuuden arviointi - oppimiseen ja opiskeluun liittyvän psykologisen osaamisen varmistaminen (kattaa kaikki ohjaus- ja neuvontaketjun toimijat, opinto-ohjaajat ja sihteerit, ohjaavat opettajat jne.) - elinikäisen oppimisen tukeminen ja mahdollistaminen (virhevalintojen korjaus, alan vaihdon mahdollisuus, osaamisen kehittäminen ja täydentäminen, erikoistumismahdollisuuksien lisääminen tutkintojen sisällä ja erikoistumisopinnot tutkinnon jälkeen) Nuorten aikuisten osaamisohjelma Vastuutaho ETSIVÄ NUORISOTYÖ/NEUVOJAT - tunnistettava todellinen ongelma työllistymisessä/opiskelun puutteessa ja kohdennettava tukitoimet tämän mukaisesti sekä varattava riittävästi aikaa tähän työhön b. Ohjaus- ja tukitoimet koulutuspolun varrella Uraohjauksen vahvistaminen Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT, NEUVOJAT - oppimaan oppimisen taitojen parantaminen kaikilla oppijoilla - neuvontaa ja ohjausta jo opintoihin hakeutumisvaiheessa riittävästi - yliopisto-opintoihin kiinnittyvää uraohjausta kehitettävä (opiskelu- ja urasuunnittelun nivoutuminen) ja korkeakouluopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen työelämäorientaatiota lisää jo tutkintojen sisälle (hops) - oppilaan ohjaajien, opinto-ohjaajien ja opintoneuvojien sekä ura- ja ammatinvalinnan ohjaajien toiminnan nivominen kiinteämmin toisiinsa (nykyisessä mallissa opiskeluun kiinnittyvä ohjaus ja uraohjaus liian kaukana toisistaan, toisistaan irrallisia toiminta-alueita) - Lukiokoulutuksen sisältyvän uraohjauksen kehittäminen, vaihtoehtojen tarjoaminen lukiolaisille myös ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulujen rinnalla - zuumaus erityistä tukea tarvitsevan henkilön uraohjaukseen; malli puuttuu - Työelämään siirtymistä tukevat toimet, esim. työhönvalmennus Yrittäjyyttä edistävät toimet Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT, NEUVOJAT - Koulutuksen järjestäjien ja opettajien aktiivinen osallistuminen käynnistyvään yrittäjyyskasvatusstrategiatyöhön

3 - oppilaitosten työelämäyhteistyön parantaminen edelleen mm. Laakeri-hankkeen tavoitteiden mukaisesti - yritysasiamiehet ja kehittämis-/elinkeinoyhtiöt mukaan koulutusalan verkostoihin - koulutusorganisaatioiden johto ja asiantuntijat mukaan elinkeinoelämän verkostoihin => kiinni ideoihin ja välittäjänä toimimista opiskelijoiden ja yritysten välille (yrityskaupat, jatkajat) c. Koulutuksen järjestäjien rakenteelliset toimenpiteet Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - yhteistyö ja verkostoituminen tuki- ja ohjauspalveluissa, - opettajien työnkierto, työssäoppimista ohjaavien opettajien työelämävierailut sekä työpaikkaohjaajien oppilaitosvierailut (=laaja-alainen ymmärrys toinen toisistaan kasvaa ja lisääntyy) - opiskelijoiden mahdollisuus valita opintoja (= liikkuvuus) eri oppilaitosten tarjonnasta (voisi mm. laajentaa valikoimaa, laajentaa mahdollisuuksia erikoistua ja suorittaa opintoja) - yleisesti osaamisen kehittäminen ja yhteistyö: opiskelumuotojen kehittäminen, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen, teknologia, tiedotus, viestintä, eri toimijaryhmien välinen vuorovaikutus Ammatillisen koulutuksen lisääminen Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT, OKM - aloituspaikkojen kohdentaminen siten, ettei paikkoja jää täyttämättä - lisää aloituspaikkoja Varsinais-Suomeen - pienopetusryhmien lisääminen Vapaa sivistystyö Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - vapaan sivistystyön toimijat (kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset) pystyvät nopeasti vastaamaan koulutustarpeisiin, mikäli riittävät resurssit ovat käytössä - maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuriopinnot mahdollistavat kouluttautumisen ja työllistymisen. Tärkeää on saada resursseja maahanmuuttajien jatkotason kieliopintoihin. Kotoutumiskoulutuksen kieliopinnot eivät riitä suomenkielisen perusopetuksen suorittamiseen tai valmistaviin koulutuksiin varsinkaan heikon koulutaustan omaavien maahanmuuttajanuorten kohdalla. - vapaan sivistystyön pitkäkestoisia linjoja on mahdollista kehittää ja käyttää koulutustakuun toteuttamiseen. Tällöin niillä tulee olla selkeä asema suhteessa kymppiluokkaan ja ammattistarttiin. - kansanopistoilla on sisäoppilaitoksina vahva pedagoginen osaaminen nuorten oppimisvalmiuksia, elämänhallintaa ja osallisuutta kehittävästä koulutuksesta TYÖRYHMÄN ESITTÄMIEN TOIMENPITEIDEN TAUSTAA Mistä koulutustakuun kohdalla on kysymys? Koulutustakuun liittyvä keskustelu ei usein ole riittävän kokonaisvaltaista. Toimenpiteenä ei riitä, että saadaan nuoret koulutukseen, myös opintojen keskeyttäminen pitäisi saada kuriin, ja on pyrittävä

4 vaikuttamaan koulutusvalintojen oikeellisuuteen jne. Joskus voisi riittää työllistymisedellytysten täyttymiseen myös tutkinnon osan suorittaminen. Kaikille oppilaitosympäristö ja luokkamuotoinen opetus ei ole sopiva oppimisympäristö, joten vaihtoehtoja tarvitaan. Koulutuksen läpäisyasteen nostamiseen tarvitaan opettaja- ja ohjausresursseja, osaamisen johtamista ja uusia toimintamalleja sekä oikeanlaista kohdentamista. Toisen asteen yhteishakua ja korkeakoulujen opiskelijavalintoja ollaan uudistamassa, jonka jälkeen osa ongelmista saattaa poistua. Toisaalta samanaikaisesti ollaan rajaamassa tutkinto-oikeuksia, jolloin on vaara, että tämä johtaa välivuosien määrän kasvuun, mikäli samanaikaisesti ei kehitetä mahdollisuuksia opintoalojen vaihtoon oppilaitosten sisällä ja välillä, liikkuvuuteen, opintojen täydentämiseen ja erikoistumiseen sekä ns. erillisvalintoja jo tutkintoja suorittaneille alan vaihtajille. YLEISLINJAUKSIA 1. On panostettava ennalta ehkäisevään toimintaan Syrjäytymisvaarassa olevien ja ns. erilaisten oppijoiden kohderyhmä on ameebamainen muuttuvine tuen tarpeineen. Olemusta on vaikea saa mahtumaan yhteiskunnan strukturoituihin sektoripalveluihin. Kun nämä kaksi kuviota yhdistää tulos voi näyttää tältä: palvelut Miten nämä kaksi kuviota saataisiin osumaan paremmin toistensa tarpeisiin? Voisivatko lokeroituneet palvelujärjestelmät myös levittää seiniään ja olla joustavampia? Osin näin tapahtuukin. Nuorisotakuu lähtee ajatuksesta, että nuorten tulisi itse olla aktiivisia tekijöitä, jolloin taustaksi tulisi saada enemmän tietoa nuorten arjesta ja heidän omista arvoistaan, asenteistaan ja tulevaisuutta koskevista ajatuksistaan, jotta päästäisiin pintaa syvemmälle ja tarvittavat toimenpiteet olisi mahdollista kohdistaa oikein (vrt. edellä oleva ameebakuvaus). Näyttää esimerkiksi siltä, että monella nuorella ei ole kykyä tai tahtoa aktiivisuuteen. Esimerkkinä tästä vaikkapa nuoren uppoutuminen nettimaailmaan, joka saattaa koukuttaa nuoren kokonaan kotiin. Osalle nuorista tämä voi todella olla vaikkapa seurausta siitä, että nuori on yksinäinen (esim. Niina Junttila on tutkinut ja kirjoittanut tästä paljon ja mm. MLL:n sivuilta löytyy tästä seuraavaa: ) eikä hänellä ole riittävää tukea lähipiirissään. Toisaalta kyse voi olla myös siitä, että nuoren aktiviteetit suuntautuvat aktiiviseen tekemiseen verkkoyhteisössä, ja hänen yhteiskunnallinen aktiivisuutensa ja sosiaaliset suhteensa ovat laajat ja kansainväliset. Jälkimmäisessä tilanteessa on pikemminkin kyse siitä, miten tuo jo olemassa oleva aktiivisuus, siinä syntyvä osaaminen ja verkostot saataisiin linkitettyä rakentavasti nuoren formaaliin opintopolkuun ja osaksi tulevaisuuden aktiivista kansalaisuutta. Joka tapauksessa nk. syrjäytymiseen tai syrjäyttämiseen puuttuminen edellyttävät aivan erilaisia lähestymistapoja ja ehkäpä jopa tämän ryhmän tehtäväkentän tarkempaa rajaamista? Joka tapauksessa tarvitaan toimenpiteitä monille eri syistä syrjäytyneille nuorille, myös masentuneille sekä heille, jotka on

5 haettava kotoa tai joilla on mielenterveysongelmia. Kaiken kaikkiaan aikuisilla pitäisi olla aikaa avata lukkoja, kuulla ja kuunnella. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää erityisryhmiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla nuorilla syrjäytymisvaara perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on 2-kertainen ja toisella asteella keskeyttämisvaara 1,5-kertainen valtaväestön nuoriin nähden. Myös korkeakouluopintoihin etenee maahanmuuttajista vain murto-osa, ja syitäkin tähän on jo tiedossa esim. kielitaito, pohjakoulutuksen heikkous, valintamenettelyt, opinto-ohjaus alemmilla kouluasteilla, jossa ehkä asetetaan tavoitetaso jne. Maahanmuuttajanuorten kielen osaaminen tulisi taata riittävällä kielikoulutuksella. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat nuoret, joiden ongelmana ovat laajat oppimisvaikeudet ja neuropsykososiaaliset erityisvaikeudet, joista mainittakoon autismin kirjo sekä eriasteiset kehitysvammat ja -viivästymät. Osalle näistä nuorista perinteisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen edes mukautettuna on liian haastavaa. Tämän vuoksi osatutkintojen suorittamismuotoja ja -tapoja tulisi kehittää niin, että niiden järjestäminen olisi oppilaitosten kannalta mielekästä. Tällä hetkellähän osatutkinnon voi suorittaa vain opinnot keskeyttämällä, keino joka vaikuttaa negatiivisesti sekä oppilaitoksen valtionavun määrään että tuloksellisuusrahoitukseen. Erityisesti viimeksi mainitulle joukolle sopivia ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on aivan liian vähän. Työnjakoa ja seurantamenetelmiä kehittämällä voitaisiin tunnistaa syrjäytymisuhka mahdollisimman varhain ja puuttua ongelmatilanteisiin yksilöllisen ohjaustarpeen tunnistamiseksi ja tarpeellisten toimenpiteiden tekemiseksi. Varhaisen puuttumisen menetelmällä toimien varsinaisia psykologipalveluja ei ehkä tarvittaisi niin paljon, tosin niitäkin on ilmiselvästi lisättävä. Varhaisen puuttumisen malli ei välttämättä suoraan toimi oppilaitoskontekstissa. Varhainen puuttuminen on varmaan tälläkin hetkellä periaatteessa käytettävissä, esim. jo neuvolassa ja päiväkodissa nähdään syrjäytymisalttius, ja siihen pyritään puuttumaan perheitä tukemalla, mutta silti osa putoaa tukiverkon läpi. Olisi hyvä tutkia, löytyykö varhaisen puuttumisen mallia, joka voisi toimia ns. hyvänä käytäntönä ja mallina oppilaitoksille. Opiskelijadynamiikan lukutaitoa tarvitaan ja tukijan roolissa toimimisen malleja. 2. Välittämistä ja arvojen esillä pitämistä Työryhmä on yksimielinen siitä, että on välittämisen kulttuurin aika. Aikuisilla tulee olla aikaa nuorelle kohdata ja kuunnella. Arvot on pidettävä esillä ja tehtävä näkyväksi ja niiden tulisi ohjata oppilaitoksen toimintaa. Opettaja voi auttaa opiskelijaa, jos hänellä on aikaa auttaa nuorta erilaisissa elämäntilanteissa. Työelämässä olevilla aikuisilla tai opettajilla olisi oltava työhön aikaa, mikä voi joskus edellyttää koko toiminta- ja työkulttuurin uusiksi pistämistä. Välittäminen tarkoittaa yhdessä elämistä ja yhdessä oppimista. Koko työyhteisö ja kaikki aikuiset työntekijät ovat kasvattajia. Kaikki ovat mukana kasvattamassa nuoria. Nuoret tarvitsevat onnistumisen kokemuksia, usein epäonnistuminen vie syrjäytymään ja tätä pitää aktiivisesti estää. Pystymmekö yhteisöllisyyteen - olemme itse ja lapsemme myös länsimaisen yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä korostavan ideologian kasvatteja. Esim. yksinasuvien määrä kasvaa koko ajan. Emme osaa helposti pyytää ja ottaa apua vastaan. Taloudellinen tulos nähdään usein liian lyhyellä aikajänteellä huomioimatta kaikkia mahdollisia pitemmän aikavälin säästöjä. Riittävä tuki- ja ohjaustoiminta voidaan kuitenkin myös nähdä panoksena, joka parantaa oppilaitoksen mahdollisuuksia tuottaa taloudellista tulosta. Tämän vuoksi tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota sen näkyväksi tekemiseen, että syrjäytymisen ehkäisy on yhteiskunnan kannalta

6 taloudellisesti äärimmäisen mielekästä toimintaa. Ohjausta lisäämällä voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä, joka taas vaikuttaa oppilaitoksen rahoitukseen. 3. Oikeaa markkinointia, tiedotusta ja viestintää eri koulutusaloista Työryhmä kiinnittää huomiota myös koulutuksen sisältöjen, koulutuksen muotojen ja koulutusohjelmien markkinointiin. Markkinoinnissa luodaan joskus mielikuvia hauskuudesta ja draivista, ja kuitenkin opiskelu vaatii myös työtä ja ponnistelua. Markkinoinnin tulee olla houkuttelevaa, mutta myös luoda realistinen kuva tulevan työn sisällöistä ja olosuhteista sekä opintojen vaatimuksista. Niin ammattikorkeakoulun ja yliopiston kuin ammatillisen ja lukiokoulutuksenkin osalta mielikuvat saattavat poiketa todellisista arjen tilanteista suuntaan tai toiseen. Tärkeää on tuoda esiin myös koulutuksen arvo sinänsä. Koulutukseen kannattaa hakeutua, vaikka ei olisi vielä täysin varma urastaan. 4. Opintojen etenemisen mahdollistaminen, opintojen järjestelyt ja rakenteiden joustavuus Koulutuksen järjestäjien tulee karsia turhaa byrokratiaa ja turhia, opintojen etenemistä hankaloittavia rakenteita sekä lisätä opintoja järjestävien yksiköiden, koulutusohjelmien ja oppilaitosten yhteistyötä, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus suorittaa opintonsa mielekkäässä aikataulussa ja laajentaa omia jatkokoulutusmahdollisuuksia esimerkiksi suorittamalla ammatillisia opintokokonaisuuksia lukio-opiskelun rinnalla. Esimerkiksi ammattikorkeakoulussa fiksut nuoret turhautuvat, jos eivät voi edetä riittävän nopeasti opinnoissaan tai joissakin oppilaitoksissa on lukujärjestysteknisistä päällekkäisyyksistä johtuen mahdotonta valita joitakin kiinnostavia opintoja omaan ohjelmaan. Tarvitaan siis entistä enemmän joustoa ja uutta ajattelua opintojen suorittamismahdollisuuksiin (tenttiakvaariot, näytöt, yhteissuunnittelun ja liikkuvuuden lisääminen jne.) ja opiskelumuotoihin sekä mahdollisuuksia siirtyä korkeakoulun sisällä ja korkeakoulujen välillä erilaisista syistä. Edellä olevaan opintojärjestelyjen joustavoittamiseen (mm. teknologian käyttöön) liittyy myös korkeakouluopiskelijoiden läsnäolopakon välttämättömyys ja sen tarpeen arviointi. Korkeakouluopiskelijoista hyvin suuri osa käy työssä opintojen aikana, ja monet selvitykset ovat osoittaneet, että työssäkäyntiä ei yleisesti voi syyttää opintojen viivästymisestä, usein syyt ovat monitahoisemmat. Todellisuudessa työssä käyminen opintojen aikana voi jopa edistää opiskelijan työllistymistä opintojen päättymisen jälkeen. Onkin syytä miettiä sitä, onko oppilaitosten näkökulmasta mielekkäämpää opetuksen ja opiskelun suunnittelua se, että työssä käyminen otetaan huomioon tosiasiana vai se, että sitä vastaan kamppaillaan esim. läsnäolopakolla? Erilaisissa nivelvaiheissa tarjolla olevien valmentavien ja valmistavien koulutusten tarjontaa ja sisältöjä on kehitettävä siten, että ne helpottavat yksilön mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannan kautta kokonaisuuksia voidaan edelleen parantaa. Koulutuksen työelämäyhteyksien parantaminen on välttämätöntä kaikilla aloilla ja kaikissa oppilaitoksissa, erityisesti lukioissa. Lisäksi monille nuorille olisi parempi, että heille oppilaitosympäristön sijaan tarjottaisiin muita mahdollisuuksia kouluttautua. Esimerkiksi mestari-kisälli-kulttuuri puuttuu Suomesta - työpaikoilla voisi kiinnittää huomiota eläkkeelle jäävien ja uusien nuorten työparityöskentelyyn. Myös työpajat tarjoavat monelle nuorelle hyvän oppimisympäristön, jossa heitä osataan oikealla tavalla tukea ja opinnot etenevät. Työpaikalla tapahtuvasta koulutuksestakin on vielä otettavissa paljon tehoja irti esimerkiksi

7 laajennetun työssäoppimisen keinoin. Myös oppisopimuskoulutus ilman työsopimusta voisi lisätä työnantajien kiinnostusta asiaa kohtaan. Asioista tulisi keskustella läpinäkyvästi ja rakenteet avaten: Miksi tarvitaan tiettyjä toimenpiteitä! Mitä vaikutuksia on pohjoismaisen elintason ja tasa-arvon ylläpitämisellä? Miten suomalainen yritysrakenne ja nuorten oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen kohtaavat toisensa (vrt. nuorelle pitää maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa). Ovatko Saksassa yleiset nuorten oppisopimustyömarkkinat meillä mahdollinen asia, jos ei niin miksi. Tärkeää olisi myös selkeästi tuoda esiin eri koulutusjärjestelmien erot. Keskustelussa, jossa Suomeen toivotaan saksalaistyyppistä oppisopimuskoulutusta, ei ole kovin paljon mieltä. Miten yritykset voisivat saada riittävästi palveluja TE-toimistojen yrityspalveluista ja nuoret urapalveluista vrt. ministeriön rahoitus ja organisaatiouudistus? Olemassa olevista verkostoista voisi myös olla enemmän hyötyä, jos niiden rakentumiseen ja koordinointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. 5. Yksilön velvollisuudet ja tarve tehdä työtä Osa nuorista saa opinnoissaan paljon erityistä tukea, ja silti heistä osa keskeyttää opintonsa mikään ei siis näytä heidän kohdallaan riittävän. Yleisesti puhutaan y-sukupolvesta, joka ei ole kiinnostunut koulusta tai työelämästä ja joiden arvojen yleisviritys on ei uraputkea, ei kilpailuyhteiskuntaa. Työryhmä haluaa kiinnittää huomiota siihen, minkälaista viestiä nuorille välitetään. Välitämmekö yhteiskunnasta ainoastaan kovia arvoja (kilpailu, menestyminen, tehokkuus) välittämisen ja yksilön merkityksen sijaan. Tähän liittyen työryhmä katsoo, että yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi kiinnitettävä huomiota yksilöiden osallisuuteen ja osallistumiseen ja jokaisen yhteiskunnan jäsenen merkityksellisyyteen. Keskustelussa työn merkityksestä pitäisi korostaa yksilön vastuuta työtä tekemällä huolehtia omasta toimeentulostaan, mutta myös tämän lisäksi sitä, että jokaisen on tärkeää osallistua yhteisen hyvän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Erityisen tärkeää olisi tukea perheitä ja opettajia ja antaa kodeille ja oppilaitoksille eväitä yhteiskunnan merkitystä, yksilön elämänhallinnan saavuttamista sekä kouluttautumisen ja työllistymisen yhteyttä koskevaan kehitykseen. Myös oppilaitosten toimintaedellytyksiin, työilmapiirin kehittämiseen ja johtamiseen on panostettava. Oppilaitosten työntekijöiden edellytetään olevan motivoituneita ohjaamaan, välittämään samanaikaisesti kuin erilaiset tehostamistoimenpiteet ja säästöt vähentävät käytössä olevia resursseja ja henkilöstöä, ja vievät työstä mielekkyyden.

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena Aloitustilaisuus11.9.2014 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet

Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPEDA Perusopetus Toinen aste

OPEDA Perusopetus Toinen aste OPEDA Perusopetus Toinen aste Työllistyminen Jatko-opinnot PERUSKOULUN LOPETTANEIDEN TUKEMINEN JATKO-OPINTOIHIN, SUUNNITTELUHANKE koulutustakuumalli nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi nuorisotakuu v.2011

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot