Koulutuspolitiikka työryhmä (oppilaitosnäkemys) Toimeksianto: MYR koulutusjaosto, laajennettu sihteeristö
|
|
- Santeri Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutuspolitiikka työryhmä (oppilaitosnäkemys) YHTEENVETO Toimeksianto: MYR koulutusjaosto, laajennettu sihteeristö Työryhmän tapaamiset ja työskentely Paikka: Turun ammatti-instituutti: Kellonsoittajan koulutalo, Turku Aika: klo Prosessikirjoittaminen yhdessä ensimmäisen tapaamisen muistion pohjalta Paikka: Raision ammattiopisto / Raseko: Eeronkuja 3, Raisio Aika: klo Kommentointi yhteenvetoon Kutsutut: Julian Lindberg, Turun yliopisto, Marja Jantti, Bovallius-opisto, Saara Lampelo, Turun ammattikorkeakoulu, Tapani Rantala, Turun Kristillinen opisto, Matti Mäkelä, Turun kaupunki pj Maria Taipale, Raision seudun koulutuskuntayhtymä NUORTEN YHTEISKUNTATAKUUN TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT VARSINAIS-SUOMESSA KOULUTUSPOLITIIKKA/OPM Otsikot (päätoiminnot) a. Yksilölliset toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi b. Ohjaus- ja tukitoimet koulutuspolun varrella c. Koulutuksen järjestäjien rakenteelliset toimenpiteet a. Yksilölliset toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta Vastuutaho KUNNAT - ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen yhteistyön toimivuus varmistettava - sopimukset olemassa - esim. Turun uusi metallipaja voi toimia myös työllistämisen väylänä - fokus suunnataan keskeyttämisten vähentämiseen ja ohjauksen kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa - koulutuksellisen kuntoutuksen tarve on tärkeää tunnistaa ja järjestää siihen mahdollisuuksia
2 Tuettu oppisopimustoiminta Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT/työnantajat - osaamisen kehittymisen arviointiin apua ja resursseja - kehittämisyhtiöiden ja etsivän nuorisotyön yhteistyö => nuori ja työpaikka kohtaamaan toisensa - työhönvalmentajien tukea kaikille sitä tarvitseville nuorille; resurssoitava osana nuorten ohjausta ja etsivä nuorisotyötä - TE-toimiston urapalvelut ja työnantajapalvelut turvattava Varsinais-Suomessa Nivelvaiheiden toimenpiteet Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - valmistavan ja valmentavan koulutuksen kehittämine, mm. maahanmuuttajat erityisryhmänä siirtymiset eri koulutuksen tasoille, myös korkeakoulukelpoisuus ja heidän jatkotason kieliopintonsa - valmistavan ja valmentavan koulutuksen vaikuttavuuden arviointi - oppimiseen ja opiskeluun liittyvän psykologisen osaamisen varmistaminen (kattaa kaikki ohjaus- ja neuvontaketjun toimijat, opinto-ohjaajat ja sihteerit, ohjaavat opettajat jne.) - elinikäisen oppimisen tukeminen ja mahdollistaminen (virhevalintojen korjaus, alan vaihdon mahdollisuus, osaamisen kehittäminen ja täydentäminen, erikoistumismahdollisuuksien lisääminen tutkintojen sisällä ja erikoistumisopinnot tutkinnon jälkeen) Nuorten aikuisten osaamisohjelma Vastuutaho ETSIVÄ NUORISOTYÖ/NEUVOJAT - tunnistettava todellinen ongelma työllistymisessä/opiskelun puutteessa ja kohdennettava tukitoimet tämän mukaisesti sekä varattava riittävästi aikaa tähän työhön b. Ohjaus- ja tukitoimet koulutuspolun varrella Uraohjauksen vahvistaminen Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT, NEUVOJAT - oppimaan oppimisen taitojen parantaminen kaikilla oppijoilla - neuvontaa ja ohjausta jo opintoihin hakeutumisvaiheessa riittävästi - yliopisto-opintoihin kiinnittyvää uraohjausta kehitettävä (opiskelu- ja urasuunnittelun nivoutuminen) ja korkeakouluopiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksen kehittäminen työelämäorientaatiota lisää jo tutkintojen sisälle (hops) - oppilaan ohjaajien, opinto-ohjaajien ja opintoneuvojien sekä ura- ja ammatinvalinnan ohjaajien toiminnan nivominen kiinteämmin toisiinsa (nykyisessä mallissa opiskeluun kiinnittyvä ohjaus ja uraohjaus liian kaukana toisistaan, toisistaan irrallisia toiminta-alueita) - Lukiokoulutuksen sisältyvän uraohjauksen kehittäminen, vaihtoehtojen tarjoaminen lukiolaisille myös ammatillisesta koulutuksesta korkeakoulujen rinnalla - zuumaus erityistä tukea tarvitsevan henkilön uraohjaukseen; malli puuttuu - Työelämään siirtymistä tukevat toimet, esim. työhönvalmennus Yrittäjyyttä edistävät toimet Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT, NEUVOJAT - Koulutuksen järjestäjien ja opettajien aktiivinen osallistuminen käynnistyvään yrittäjyyskasvatusstrategiatyöhön
3 - oppilaitosten työelämäyhteistyön parantaminen edelleen mm. Laakeri-hankkeen tavoitteiden mukaisesti - yritysasiamiehet ja kehittämis-/elinkeinoyhtiöt mukaan koulutusalan verkostoihin - koulutusorganisaatioiden johto ja asiantuntijat mukaan elinkeinoelämän verkostoihin => kiinni ideoihin ja välittäjänä toimimista opiskelijoiden ja yritysten välille (yrityskaupat, jatkajat) c. Koulutuksen järjestäjien rakenteelliset toimenpiteet Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - yhteistyö ja verkostoituminen tuki- ja ohjauspalveluissa, - opettajien työnkierto, työssäoppimista ohjaavien opettajien työelämävierailut sekä työpaikkaohjaajien oppilaitosvierailut (=laaja-alainen ymmärrys toinen toisistaan kasvaa ja lisääntyy) - opiskelijoiden mahdollisuus valita opintoja (= liikkuvuus) eri oppilaitosten tarjonnasta (voisi mm. laajentaa valikoimaa, laajentaa mahdollisuuksia erikoistua ja suorittaa opintoja) - yleisesti osaamisen kehittäminen ja yhteistyö: opiskelumuotojen kehittäminen, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen, teknologia, tiedotus, viestintä, eri toimijaryhmien välinen vuorovaikutus Ammatillisen koulutuksen lisääminen Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT, OKM - aloituspaikkojen kohdentaminen siten, ettei paikkoja jää täyttämättä - lisää aloituspaikkoja Varsinais-Suomeen - pienopetusryhmien lisääminen Vapaa sivistystyö Vastuutaho KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT - vapaan sivistystyön toimijat (kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset) pystyvät nopeasti vastaamaan koulutustarpeisiin, mikäli riittävät resurssit ovat käytössä - maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuriopinnot mahdollistavat kouluttautumisen ja työllistymisen. Tärkeää on saada resursseja maahanmuuttajien jatkotason kieliopintoihin. Kotoutumiskoulutuksen kieliopinnot eivät riitä suomenkielisen perusopetuksen suorittamiseen tai valmistaviin koulutuksiin varsinkaan heikon koulutaustan omaavien maahanmuuttajanuorten kohdalla. - vapaan sivistystyön pitkäkestoisia linjoja on mahdollista kehittää ja käyttää koulutustakuun toteuttamiseen. Tällöin niillä tulee olla selkeä asema suhteessa kymppiluokkaan ja ammattistarttiin. - kansanopistoilla on sisäoppilaitoksina vahva pedagoginen osaaminen nuorten oppimisvalmiuksia, elämänhallintaa ja osallisuutta kehittävästä koulutuksesta TYÖRYHMÄN ESITTÄMIEN TOIMENPITEIDEN TAUSTAA Mistä koulutustakuun kohdalla on kysymys? Koulutustakuun liittyvä keskustelu ei usein ole riittävän kokonaisvaltaista. Toimenpiteenä ei riitä, että saadaan nuoret koulutukseen, myös opintojen keskeyttäminen pitäisi saada kuriin, ja on pyrittävä
4 vaikuttamaan koulutusvalintojen oikeellisuuteen jne. Joskus voisi riittää työllistymisedellytysten täyttymiseen myös tutkinnon osan suorittaminen. Kaikille oppilaitosympäristö ja luokkamuotoinen opetus ei ole sopiva oppimisympäristö, joten vaihtoehtoja tarvitaan. Koulutuksen läpäisyasteen nostamiseen tarvitaan opettaja- ja ohjausresursseja, osaamisen johtamista ja uusia toimintamalleja sekä oikeanlaista kohdentamista. Toisen asteen yhteishakua ja korkeakoulujen opiskelijavalintoja ollaan uudistamassa, jonka jälkeen osa ongelmista saattaa poistua. Toisaalta samanaikaisesti ollaan rajaamassa tutkinto-oikeuksia, jolloin on vaara, että tämä johtaa välivuosien määrän kasvuun, mikäli samanaikaisesti ei kehitetä mahdollisuuksia opintoalojen vaihtoon oppilaitosten sisällä ja välillä, liikkuvuuteen, opintojen täydentämiseen ja erikoistumiseen sekä ns. erillisvalintoja jo tutkintoja suorittaneille alan vaihtajille. YLEISLINJAUKSIA 1. On panostettava ennalta ehkäisevään toimintaan Syrjäytymisvaarassa olevien ja ns. erilaisten oppijoiden kohderyhmä on ameebamainen muuttuvine tuen tarpeineen. Olemusta on vaikea saa mahtumaan yhteiskunnan strukturoituihin sektoripalveluihin. Kun nämä kaksi kuviota yhdistää tulos voi näyttää tältä: palvelut Miten nämä kaksi kuviota saataisiin osumaan paremmin toistensa tarpeisiin? Voisivatko lokeroituneet palvelujärjestelmät myös levittää seiniään ja olla joustavampia? Osin näin tapahtuukin. Nuorisotakuu lähtee ajatuksesta, että nuorten tulisi itse olla aktiivisia tekijöitä, jolloin taustaksi tulisi saada enemmän tietoa nuorten arjesta ja heidän omista arvoistaan, asenteistaan ja tulevaisuutta koskevista ajatuksistaan, jotta päästäisiin pintaa syvemmälle ja tarvittavat toimenpiteet olisi mahdollista kohdistaa oikein (vrt. edellä oleva ameebakuvaus). Näyttää esimerkiksi siltä, että monella nuorella ei ole kykyä tai tahtoa aktiivisuuteen. Esimerkkinä tästä vaikkapa nuoren uppoutuminen nettimaailmaan, joka saattaa koukuttaa nuoren kokonaan kotiin. Osalle nuorista tämä voi todella olla vaikkapa seurausta siitä, että nuori on yksinäinen (esim. Niina Junttila on tutkinut ja kirjoittanut tästä paljon ja mm. MLL:n sivuilta löytyy tästä seuraavaa: ) eikä hänellä ole riittävää tukea lähipiirissään. Toisaalta kyse voi olla myös siitä, että nuoren aktiviteetit suuntautuvat aktiiviseen tekemiseen verkkoyhteisössä, ja hänen yhteiskunnallinen aktiivisuutensa ja sosiaaliset suhteensa ovat laajat ja kansainväliset. Jälkimmäisessä tilanteessa on pikemminkin kyse siitä, miten tuo jo olemassa oleva aktiivisuus, siinä syntyvä osaaminen ja verkostot saataisiin linkitettyä rakentavasti nuoren formaaliin opintopolkuun ja osaksi tulevaisuuden aktiivista kansalaisuutta. Joka tapauksessa nk. syrjäytymiseen tai syrjäyttämiseen puuttuminen edellyttävät aivan erilaisia lähestymistapoja ja ehkäpä jopa tämän ryhmän tehtäväkentän tarkempaa rajaamista? Joka tapauksessa tarvitaan toimenpiteitä monille eri syistä syrjäytyneille nuorille, myös masentuneille sekä heille, jotka on
5 haettava kotoa tai joilla on mielenterveysongelmia. Kaiken kaikkiaan aikuisilla pitäisi olla aikaa avata lukkoja, kuulla ja kuunnella. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää erityisryhmiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla nuorilla syrjäytymisvaara perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa on 2-kertainen ja toisella asteella keskeyttämisvaara 1,5-kertainen valtaväestön nuoriin nähden. Myös korkeakouluopintoihin etenee maahanmuuttajista vain murto-osa, ja syitäkin tähän on jo tiedossa esim. kielitaito, pohjakoulutuksen heikkous, valintamenettelyt, opinto-ohjaus alemmilla kouluasteilla, jossa ehkä asetetaan tavoitetaso jne. Maahanmuuttajanuorten kielen osaaminen tulisi taata riittävällä kielikoulutuksella. Erityisessä syrjäytymisvaarassa ovat nuoret, joiden ongelmana ovat laajat oppimisvaikeudet ja neuropsykososiaaliset erityisvaikeudet, joista mainittakoon autismin kirjo sekä eriasteiset kehitysvammat ja -viivästymät. Osalle näistä nuorista perinteisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen edes mukautettuna on liian haastavaa. Tämän vuoksi osatutkintojen suorittamismuotoja ja -tapoja tulisi kehittää niin, että niiden järjestäminen olisi oppilaitosten kannalta mielekästä. Tällä hetkellähän osatutkinnon voi suorittaa vain opinnot keskeyttämällä, keino joka vaikuttaa negatiivisesti sekä oppilaitoksen valtionavun määrään että tuloksellisuusrahoitukseen. Erityisesti viimeksi mainitulle joukolle sopivia ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on aivan liian vähän. Työnjakoa ja seurantamenetelmiä kehittämällä voitaisiin tunnistaa syrjäytymisuhka mahdollisimman varhain ja puuttua ongelmatilanteisiin yksilöllisen ohjaustarpeen tunnistamiseksi ja tarpeellisten toimenpiteiden tekemiseksi. Varhaisen puuttumisen menetelmällä toimien varsinaisia psykologipalveluja ei ehkä tarvittaisi niin paljon, tosin niitäkin on ilmiselvästi lisättävä. Varhaisen puuttumisen malli ei välttämättä suoraan toimi oppilaitoskontekstissa. Varhainen puuttuminen on varmaan tälläkin hetkellä periaatteessa käytettävissä, esim. jo neuvolassa ja päiväkodissa nähdään syrjäytymisalttius, ja siihen pyritään puuttumaan perheitä tukemalla, mutta silti osa putoaa tukiverkon läpi. Olisi hyvä tutkia, löytyykö varhaisen puuttumisen mallia, joka voisi toimia ns. hyvänä käytäntönä ja mallina oppilaitoksille. Opiskelijadynamiikan lukutaitoa tarvitaan ja tukijan roolissa toimimisen malleja. 2. Välittämistä ja arvojen esillä pitämistä Työryhmä on yksimielinen siitä, että on välittämisen kulttuurin aika. Aikuisilla tulee olla aikaa nuorelle kohdata ja kuunnella. Arvot on pidettävä esillä ja tehtävä näkyväksi ja niiden tulisi ohjata oppilaitoksen toimintaa. Opettaja voi auttaa opiskelijaa, jos hänellä on aikaa auttaa nuorta erilaisissa elämäntilanteissa. Työelämässä olevilla aikuisilla tai opettajilla olisi oltava työhön aikaa, mikä voi joskus edellyttää koko toiminta- ja työkulttuurin uusiksi pistämistä. Välittäminen tarkoittaa yhdessä elämistä ja yhdessä oppimista. Koko työyhteisö ja kaikki aikuiset työntekijät ovat kasvattajia. Kaikki ovat mukana kasvattamassa nuoria. Nuoret tarvitsevat onnistumisen kokemuksia, usein epäonnistuminen vie syrjäytymään ja tätä pitää aktiivisesti estää. Pystymmekö yhteisöllisyyteen - olemme itse ja lapsemme myös länsimaisen yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä korostavan ideologian kasvatteja. Esim. yksinasuvien määrä kasvaa koko ajan. Emme osaa helposti pyytää ja ottaa apua vastaan. Taloudellinen tulos nähdään usein liian lyhyellä aikajänteellä huomioimatta kaikkia mahdollisia pitemmän aikavälin säästöjä. Riittävä tuki- ja ohjaustoiminta voidaan kuitenkin myös nähdä panoksena, joka parantaa oppilaitoksen mahdollisuuksia tuottaa taloudellista tulosta. Tämän vuoksi tulisikin entistä enemmän kiinnittää huomiota sen näkyväksi tekemiseen, että syrjäytymisen ehkäisy on yhteiskunnan kannalta
6 taloudellisesti äärimmäisen mielekästä toimintaa. Ohjausta lisäämällä voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä, joka taas vaikuttaa oppilaitoksen rahoitukseen. 3. Oikeaa markkinointia, tiedotusta ja viestintää eri koulutusaloista Työryhmä kiinnittää huomiota myös koulutuksen sisältöjen, koulutuksen muotojen ja koulutusohjelmien markkinointiin. Markkinoinnissa luodaan joskus mielikuvia hauskuudesta ja draivista, ja kuitenkin opiskelu vaatii myös työtä ja ponnistelua. Markkinoinnin tulee olla houkuttelevaa, mutta myös luoda realistinen kuva tulevan työn sisällöistä ja olosuhteista sekä opintojen vaatimuksista. Niin ammattikorkeakoulun ja yliopiston kuin ammatillisen ja lukiokoulutuksenkin osalta mielikuvat saattavat poiketa todellisista arjen tilanteista suuntaan tai toiseen. Tärkeää on tuoda esiin myös koulutuksen arvo sinänsä. Koulutukseen kannattaa hakeutua, vaikka ei olisi vielä täysin varma urastaan. 4. Opintojen etenemisen mahdollistaminen, opintojen järjestelyt ja rakenteiden joustavuus Koulutuksen järjestäjien tulee karsia turhaa byrokratiaa ja turhia, opintojen etenemistä hankaloittavia rakenteita sekä lisätä opintoja järjestävien yksiköiden, koulutusohjelmien ja oppilaitosten yhteistyötä, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus suorittaa opintonsa mielekkäässä aikataulussa ja laajentaa omia jatkokoulutusmahdollisuuksia esimerkiksi suorittamalla ammatillisia opintokokonaisuuksia lukio-opiskelun rinnalla. Esimerkiksi ammattikorkeakoulussa fiksut nuoret turhautuvat, jos eivät voi edetä riittävän nopeasti opinnoissaan tai joissakin oppilaitoksissa on lukujärjestysteknisistä päällekkäisyyksistä johtuen mahdotonta valita joitakin kiinnostavia opintoja omaan ohjelmaan. Tarvitaan siis entistä enemmän joustoa ja uutta ajattelua opintojen suorittamismahdollisuuksiin (tenttiakvaariot, näytöt, yhteissuunnittelun ja liikkuvuuden lisääminen jne.) ja opiskelumuotoihin sekä mahdollisuuksia siirtyä korkeakoulun sisällä ja korkeakoulujen välillä erilaisista syistä. Edellä olevaan opintojärjestelyjen joustavoittamiseen (mm. teknologian käyttöön) liittyy myös korkeakouluopiskelijoiden läsnäolopakon välttämättömyys ja sen tarpeen arviointi. Korkeakouluopiskelijoista hyvin suuri osa käy työssä opintojen aikana, ja monet selvitykset ovat osoittaneet, että työssäkäyntiä ei yleisesti voi syyttää opintojen viivästymisestä, usein syyt ovat monitahoisemmat. Todellisuudessa työssä käyminen opintojen aikana voi jopa edistää opiskelijan työllistymistä opintojen päättymisen jälkeen. Onkin syytä miettiä sitä, onko oppilaitosten näkökulmasta mielekkäämpää opetuksen ja opiskelun suunnittelua se, että työssä käyminen otetaan huomioon tosiasiana vai se, että sitä vastaan kamppaillaan esim. läsnäolopakolla? Erilaisissa nivelvaiheissa tarjolla olevien valmentavien ja valmistavien koulutusten tarjontaa ja sisältöjä on kehitettävä siten, että ne helpottavat yksilön mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannan kautta kokonaisuuksia voidaan edelleen parantaa. Koulutuksen työelämäyhteyksien parantaminen on välttämätöntä kaikilla aloilla ja kaikissa oppilaitoksissa, erityisesti lukioissa. Lisäksi monille nuorille olisi parempi, että heille oppilaitosympäristön sijaan tarjottaisiin muita mahdollisuuksia kouluttautua. Esimerkiksi mestari-kisälli-kulttuuri puuttuu Suomesta - työpaikoilla voisi kiinnittää huomiota eläkkeelle jäävien ja uusien nuorten työparityöskentelyyn. Myös työpajat tarjoavat monelle nuorelle hyvän oppimisympäristön, jossa heitä osataan oikealla tavalla tukea ja opinnot etenevät. Työpaikalla tapahtuvasta koulutuksestakin on vielä otettavissa paljon tehoja irti esimerkiksi
7 laajennetun työssäoppimisen keinoin. Myös oppisopimuskoulutus ilman työsopimusta voisi lisätä työnantajien kiinnostusta asiaa kohtaan. Asioista tulisi keskustella läpinäkyvästi ja rakenteet avaten: Miksi tarvitaan tiettyjä toimenpiteitä! Mitä vaikutuksia on pohjoismaisen elintason ja tasa-arvon ylläpitämisellä? Miten suomalainen yritysrakenne ja nuorten oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen kohtaavat toisensa (vrt. nuorelle pitää maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa). Ovatko Saksassa yleiset nuorten oppisopimustyömarkkinat meillä mahdollinen asia, jos ei niin miksi. Tärkeää olisi myös selkeästi tuoda esiin eri koulutusjärjestelmien erot. Keskustelussa, jossa Suomeen toivotaan saksalaistyyppistä oppisopimuskoulutusta, ei ole kovin paljon mieltä. Miten yritykset voisivat saada riittävästi palveluja TE-toimistojen yrityspalveluista ja nuoret urapalveluista vrt. ministeriön rahoitus ja organisaatiouudistus? Olemassa olevista verkostoista voisi myös olla enemmän hyötyä, jos niiden rakentumiseen ja koordinointiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. 5. Yksilön velvollisuudet ja tarve tehdä työtä Osa nuorista saa opinnoissaan paljon erityistä tukea, ja silti heistä osa keskeyttää opintonsa mikään ei siis näytä heidän kohdallaan riittävän. Yleisesti puhutaan y-sukupolvesta, joka ei ole kiinnostunut koulusta tai työelämästä ja joiden arvojen yleisviritys on ei uraputkea, ei kilpailuyhteiskuntaa. Työryhmä haluaa kiinnittää huomiota siihen, minkälaista viestiä nuorille välitetään. Välitämmekö yhteiskunnasta ainoastaan kovia arvoja (kilpailu, menestyminen, tehokkuus) välittämisen ja yksilön merkityksen sijaan. Tähän liittyen työryhmä katsoo, että yhteiskunnallisessa keskustelussa olisi kiinnitettävä huomiota yksilöiden osallisuuteen ja osallistumiseen ja jokaisen yhteiskunnan jäsenen merkityksellisyyteen. Keskustelussa työn merkityksestä pitäisi korostaa yksilön vastuuta työtä tekemällä huolehtia omasta toimeentulostaan, mutta myös tämän lisäksi sitä, että jokaisen on tärkeää osallistua yhteisen hyvän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Erityisen tärkeää olisi tukea perheitä ja opettajia ja antaa kodeille ja oppilaitoksille eväitä yhteiskunnan merkitystä, yksilön elämänhallinnan saavuttamista sekä kouluttautumisen ja työllistymisen yhteyttä koskevaan kehitykseen. Myös oppilaitosten toimintaedellytyksiin, työilmapiirin kehittämiseen ja johtamiseen on panostettava. Oppilaitosten työntekijöiden edellytetään olevan motivoituneita ohjaamaan, välittämään samanaikaisesti kuin erilaiset tehostamistoimenpiteet ja säästöt vähentävät käytössä olevia resursseja ja henkilöstöä, ja vievät työstä mielekkyyden.
Nuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotLäpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotKatsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset
Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotAlle 30-vuotiaat nuoret Suomessa
Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun
LisätiedotVALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS
VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotUusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus
Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia
LisätiedotAmmatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus
Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen
LisätiedotOppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta
LisätiedotSiirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen kehittämishaasteet Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
Ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishaasteet 5.9.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen peruskoulutuksen kehittäminen Tutkintojärjestelmän
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela
Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN 7.4.2017 Pauliina Sarhela Yhteistyökumppanit Työelämä TreduNavi-hakupalvelu:tietoa ja Yhteistyökumppanit ohjausta hakeutumisesta Tutkintoja
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotOpiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana
1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotNUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA
NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa
Lisätiedot1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE
19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen
LisätiedotOmnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja
Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotOppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja
Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotUraohjaus2020 palvelumallihahmotelma
Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA
NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotNuorten tuki-hankkeen ydintavoite:
Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotTiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t
Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien
LisätiedotKatsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes
Katsaus ammattistartin tilanteeseen ja yhteys muihin hankkeisiin 28.11.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu/nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotOPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM
2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön
LisätiedotOHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN
CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotOpsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen
Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun
LisätiedotKOULUTUSSOPIMUSMALLIN ESITTELY
2 KOULUTUSSOPIMUSMALLIN ESITTELY Työhönkuntoutumisen palveluver koston ver kostoseminaari 11.10.2016 H elsinki Maija Aaltola, rehtori Omnia, selvityshenkilö OKM 3 Lyhyesti Omniasta 9.10.2016 Alatunniste
LisätiedotKK! Toimintasuunnitelma v. 2011
KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri
LisätiedotMitä LIITO on. Mitä lisäarvoa NUORI saa
LIITO on Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa työvaltaista oppimista, jossa nuorelle tarjotaan yksilöllisesti tuettu yhteisöllinen oppimisympäristö. Oppimisympäristö, jolla vahvistetaan tai uudelleensuunnataan
LisätiedotAjankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta
Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala
Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää
Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotErityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki
Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotValmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala
Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen
LisätiedotLapin ammattiopistossa
VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,
LisätiedotOhjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto
Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut, jolloin monille
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotNuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja
Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä Tuhti-seminaarin työpaja 14.10.2013 Järvenpään kaupunki Lausvaara Jari 17.5.2013 Nuorisotakuu yleisesti Järvenpään kaupunki Lausvaara Jari 17.5.2013 2
Lisätiedot26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012
HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai
LisätiedotAmmatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.
Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotOPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,
LisätiedotVALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
Lisätiedotwww.turkuai.fi Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund
Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund 1 Opetushallituksen hanke - Hankeaika 1.1.2014-31.5.2015 - Hankkeessa mukana Oulu ja Turun ammatti-instituutti - Hankkeessa luvattua: - Opiskelijoiden profilointi
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotNuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek
Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen
Lisätiedot