ledote ^ - iqqq N lo:^ ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ledote ^ - iqqq N lo:^ ISSN 1025-0905"

Transkriptio

1 Euroopan investointipankki le^ ledote ^ - iqqq N lo:^ ISSN Sisällys Philippe Maystadt EIP:n uudeksl pääjohtajaksi 1 Kolme uutta varapääjohtajaa Sir Brian Unwin: EIP:n toiminta muuttunut oma-aioitteisemmaksl 4 EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi 7 Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Turkille 1 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa" 12 EIP määritti Balkanin tärkeimmät infrastruktuurihankkeet 1. Rahoitusta kestävän kehityksen mukaiseen kaupunkialueiden kehittämiseen 21 ElP-palklnto 1999 Philippe Maystadt on toiminut Belgian hallituksessa lähes 20 vuotta. IVlaystadt toimi Belgian varapääministerinä sekä valtiovarainja ulkomaankauppaministerinä ja valtiovarainministerinä , missä tehtävässä hän oli EIP:n valtuuston jäsen kymmenen vuoden ajan. Tätä ennen hän toimi varapääministerinä ja talousasiainministerinä ( ), budjetti-, suunnittelu-ja tiedepolitiikkaministerinä ( ) sekä julkishallinto-ja tiedepolitiikkaministerinä (1980 ja 1981). Vuosina Philippe Maystadt hoiti myös Kansainvälisen valuuttarahaston väliaikaisen komitean puheenjohtajan tehtäviä. EIP:n valtuusto nimitti yksimielisesti Philippe Maystadt in Euroopan investointipankin pääjohtajaksi ja hallintoneuvoston puheenjohtajaksi

2 Philippe Maystadt valittiin valtiovereinministerin peikelte Belgien renskankielisen kristillissesialistisen puelueen johtejeksi Hân eli senaattori ( ja kesàkuuste 1999 lukien) ja entinen kansen- edustaje ( je ). taloustiedettà Belgiassa (Louvein) je Yhdysvelloissa (Les Angeles) ja alkoi sitten luennoida Leuveinin ketolisen yliopiston oikeustieteen laitokselle Hàn on julkeissut lukuisie tutkimuksie je julkeisuja taleus- ja finanssioikeuden eleite. en. Meystedt seuraa viresse Sir Brian Unwinia, joke on ellut tehtävässä huhtikuun alusta EIP:n pääjohtaja nimitetään kuudeksi vuodeksi. Philippe Meystedt, 51, on perheellinen je hänellä on keime lesta. Meystedt opiskeli oikeustiedettâ je Philippe Maystadt on Euroopan investointipankin kuudes pääjohtaja pankin perustamisesta 1958 luki- Kolme uutta varapääjohtajaa EiP:ssä Francis Mayer on kutsuttu Euroopan investointipankin varapââjohtajaksi lokakuun 1999 alusta lukien. Hänen vastuualueinaan EIP:n hallituksessa ovat ottolainaus- ja varainhallinnan politiikka sekä pankin toiminta pääomamarkkinoilla. Hän vastaa myös rahoituksesta Ranskassa, Maghrebja Mashreq-maissa, Israelissa sekä Gazanja Länsirannan alueilla. Mayer en työskennellyt aiemmin Ransken valtiovereinministeriôssâ, jossa hän viimeksi johti kanseinvâlisten asiein osastoe. Hän oli tämän kanssa rinnan heinâkuusta 1994 syyskuun 21. päivään 1999 EIP:n hellintoneuvoston jäsen. Frencis Mayer eli myös Pariisin klubin puheenjohtaja lokakuusta Tämä 19 suurimman velkejamean ryhmä pyrkii helpottameen pehiten velkeantuneiden meiden esemee leinojen uudelleenjärjestelyillä tei velkojen mitätöimisellä. Frencis Mayer tuli valtioverainministeriön palvelukseen 1979 ja hoiti useite eri tehtäviä. Hän toimi muun muesse valtien pankit ja rahoitusyhtiöt-esaston päällikkönä (1985), rahoitusmarkkinat-osesten päällikkönä (1988), telletus- je reheitusmarkkinat osesten apuleisjehtejane (1991) je valtiovareinministeriön finenssiesien verejehtajane (1994). Mayer oli myös vuesina Maeilmanpankin varejohteje Washingtonisse, Keski- Afrikan valtioiden penkin johteje je renskaleis-sekseleisen TV-keneve Arten hellituksen jäsen. Meyer en seksen kielen professori; hänellä en myös tutkinto Ecole Nationale d'administrationista. Frencis Meyer syntyi Stresbourgissa Professori tohtori Ewald Nowotny on kutsuttu Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi syyskuun 1999 aluste lukien. Hänen tärkeimpiä vastuualueitaan ovet Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus, talous- ja rahoitustutkimukset (pääekonomistin osasto) sekä luotonanto Itävallassa, Ruetsissa ja Suomessa, Islannissa ja Nerjassa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa. Nowotny on heitanut aiemmin taloustieteen professuuria Wienin ylio- Sil'll 1 I ΕΙΓ TIEDOTE

3 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI pistossa, jossa hän eli vuodesta 1982 finanssi- ja rehepelitiiken laiteksen esimiehenä. Tätä ennen hän työskenteli opetustehtävissä Herverdin yliepistosse, Darmstadtin teknillisessä korkeekoulusse sekä Linzin yliepistosse. Vuenne 1978 hänestä tuli Itävellan parlamentin jäsen sosiaelidemokreettisen puolueen edustejene. Hän toimi perlementin teleus- je penkkiveliokunnen puheenjehtejena vuodesta 1985 lähtien ja oli yksi Itävellan edustejiste Länsi-Euroopen unionin WEU:n perlementaarisessa edustejekokouksesse Peter Sedgwick Peter Sedgwick on nimitetty uudeksl varapääjohtajaksi ja hän on Sir Brian Unwinin seuraaja hallituksen brittijäsenenä. Sedgwick, 55, toimii tällä hetkellä varajohtajana Britannian valtiovarainministeriön julkisten menojen osastolla. Sedgwick tuli valtiovareinministeriön pelvelukseen 1969 je toimi eri tehtävissä poliittiseste je teloudelliseste kehityksestä vesteeven teloudellisen pääneuvenentejen osastolle, kunnes hänet nimitettiin ensin epuleissihteeriksi (1981) je sitten 1984 rehoitusteleusyksikön kansliepäälliköksi. Vuesina hän vestesi kensliepäällikkönä makroteloudellisten ervieintien ryhmästä je toimi sitten kenseinvelisen rehoitusryhmän päällikkönä vesteten rehepelitiikeste kenseinvälisiin teleus- je Nowotny opiskeli Wienin yliepistossa, Institut für höhere Studien -laitoksesse ja Strasbourgin yliopistessa. Filosofien tohtorin tutkinto ( "Habilitation") hänellä en Linzin yliopistosta. Hän on julkeissut lukuisie teleuselämää, reheituste je pelitiikkae käsitteleviä teoksia, muun muassa Der öffentliche Sektor - Einführung in die Finanzwissenschaft. Ewald Nowotny syntyi Wienissä rehoituskysymyksiin liittyvissä esioissa. Sedgwick on ellut nykyisessä varejohtejen tehtävässä vuodeste 1994 elkeen ja on tana eikena johtenut veltiovarainministeriön kansainväliseen työllisyyspelitiikkean liittyvää työtä. Hän vastee myös veltiovereinministeriön työryhmistä, jotke käsittelevät seureevie esieite hoitevien hellituksen esestejen kustennusvelvontee je -politiikkee: opetus je työllisyys; ympäristö, liikenne je alueet; kulttuuri, tiedetusvälineet ja urheilu; valtieneuvosten kenslie; perlementti; puelustus; meeteleus sekä muutemie muita pienempiä osastoja. Varajohtejana hän vestesi myös G8-meiden työllisyyskokeuksen järjestelyistä vuonna 1998 je johti veltiovereinministeriön EU:n työllisyyspolitiikkee koskevea työtä valmistelteesse Cerdiffin Eurooppaneuvoston kokouste vuenne Sedgwick on neimisisse je neljän lepsen isä je hänellä en teleustieteiden loppututkinto Oxfordin yliopisteste. Hän on ellut Lontoon sinfeniakueron (LSC) jäsen vuodesta 1972 ja kuoren puheenjohteje sekä kueron kehityskomiteen jäsen je en tàllà hetkellä LSC:n reheston luottemusmies je johteje. Lisäksi Sedgwick herrestee kävelyä, puuterhenhoitoe je luvun historiée. Luis Botella on nimitetty penkin ylimpään jehteen reheitus ja vereinhoito-esesten pääkirjenpitäjäksi. Botella, joka on hyväksytty tilinterkastaja, tuli pankin pelvelukseen Hänen vestuullaen on ollut pankin kirjenpite je erityisesti kirjenpidon sovitteminen las-säännöstön je EU-direktiivien mukaiseksi. Vuonna 1998 hän vestesi euroon siirtymisen keerdineatiosta. Horst Feuerstein on nimitetty reheitettevien henkkeiden arviointi -yksikön johtejeksi. Feuerstein tuli penkin pelvelukseen 1980 je kuusi vuette myöhemmin hänet nimitettiin jeestopäälliköksi energiejeestoon teleustutkimukset yhteisössä -yksikköön. Tästä tehtävästä hänet nimitettiin semen yksikön johtajaksi Taloustutkimukset-osesten je tekniset neuvenentejet-osaston yhdistymisen jälkeen 1995 Feuerstein siirtyi Teollisuus II -yksikön johtejeksi vesteperustettuun henkkeet-osesteon. Tassa tehtävässä hänen vestuuelueeseense kuuluivet tieteliikenne, ilmeilu, elintarviketeellisuus, matkeiluja rahoitusvälittäjät. Antonello Pugliese on nimitetty pankin ylimpään jehtoon Kreikka, Suomi, Tanske ja Ruotsi -yksikön johtejeksi. Pugliese tuli penkin pelvelukseen 1977 ekonomistiksi je hän vestesi energie- ja teellisuushankkeiste. Vuenne 1982 hän siirtyi luottevirkeilijeksi Italia-yksikköön Roomeen. Hän pelesi Luxemburgiin 1990 vesteamaan luotonennoste Espenjen eutenemisille elueille. Pugliese nimitettiin jaostopäälliköksi Kreikan ja Suemen jaesteon Tällä hetkellä hän en Italia-yksikön infrastruktuurijaoston päällikkö. EIP TIEDOTE I Sivu 3

4 Sir Brian Unwin jättää EI Ρ: a seitsemän vuotta kestäneen pääjohtajakauden jälkeen. Tässä haastattelussa hän kommentoi pankin nykyisiä ja tulevia haasteita Lähes seitsemän vuotta kestäneen puheenjohtajakautenne näkyvin piirre on ollut sekä otto että antolainauksen määrällinen kasvu. Miten luonnehtisitte tätä kehitystä ja vieläkö kasvusuuntaus jatkuu? Volyymien kasvetteminen ei ole ollut versinainen tavoitteeni, vaen olen halunnut kehittää ElPin osellistumista EU:n pelitiikkaan selvästi positiivisemrneksi ja dynaemisemmeksi. Semalla olen pyrkinyt lisäämään EIP:n edellytyksiä tukee unionin pelitiikan päämääriä je tehdä siinä yhteydessä myös eloitteita. Teimiessani 80-luvulla EIP:n Britannien jehtejana, tiesin hyvin mihin pankki pystyy. Se toimi kuitenkin yleensä vein unienin pyynnöstä: se oli velmiine käytettäväksi EU:n työvälineer^a silloin, kun unioni itse niin päätti EIP:n edellytyksiä pitäisi kuitenkin hyödyntää mehdollisimmen tehokkeesti. Sen vuoksi olen yrittänyt toimie peljon ome-eleitteisemmin, tietenkin siiti EU:n politiiken je omistajiemme toivomusten mukeen. Olen pyrkinyt puuttumaan esieihin henkilökohtaisesti eine kun se en ollut tärkeää; esimerkiksi Ecefin-neuvostosse olen ollut säännöllisesti mukana. Minusta tämä en parempi toimintetepe kuin se, että vein edetteisimme ministerien käskyä tehdä jotakin. Esimerkiksi vuonna 1997, kun ministerineuvosto etsi uusie retkeisuje työllisyyden je telouskasvun parentamiseksi, EIP teki aloitteen ASAPehjelmasta samoin kuin aiemmin EU:n jäsenehdokasmeille suunnetuste rehoitusjärjestelmästä. Tuore esimerkki penkin eme-eleitteisuudesta en myös 600 miljoonan euron jälleenrakennuslaina, joke ennettiin Turkille elokuun tuhoisen meenjäristyksen jälkeen. Ecofin-kokouksissa olen voinut osallistua ministeriteson poliittisiin keskusteluihin, joskin ilman päätösvaltaa. Volyymeihin ovat vaikutteneet myös muut tekijät. Unienin ulkopuoliset Sivu 4 I EIP TIEDOTE 3-I999

5 El'ROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n toiminta muuttunut oma-aloitteisemmaksi leinavaltuudet evet vähitellen kesveneet je EU on seenut uusie jäsenveltieite, joiste viimeisimmät vuonne Leinevolyymin kasvu johtuu kuitenkin pääasiassa edellä mainituiste eleitteista. Kun pankin pääema viime vuonna koretettiin sateen miljerdiin euroen - mikä olikin päätevoitteeni perin edellisen vuoden ejen - vekuutimme veltuustolle, että tâmà korotus riittâisl vähintään viideksi vuodeksi. Jotta tämä lupaus pystyttäisiin pitämään, EIP:n en nyt pyrittävä säilyttämään vekee, mutte jenkin verren meltillisempi vuotuinen kesvuvauhti. KIE-maatja aluekehitys pitävät lainasumman korkeana Luotonanto tulee edelleenkin kesvemeen määrällisesti, erityisesti Keski- je Itä-Euroopesse. Kun näistä maista myöhemmässä veiheesse tulee EU:n jäseniä, ne edettevat pääsevänsä ja niiden myös täytyy päästä esallisiksi EIP:n koko rehoitusterjenneste. Agende uudistuspaketti tulee lähivuesina muuttumaen perusteellisesti unienin eluekehityspolitiikkee. Agende peistee tuet eräiltä elueilta je EIP:tâ on pyydetty nimenomeisesti kiinnittämään huomiete näihin alueisiin. Uskon, että pankin teimintaan kohdistuu suuria paineita sekä edelleen heikesti kehittyneillä alueilla että siirtymävaiheesse oleville seuduilla, jeilta tuet aieteen lekkeuttee. Myös ASAP-ohjelma on merkittävästi lisännyt pankin luetenentee perin viime vuoden eikena. Tilenne on nyt tesoittumessa, eikä lainesummen enää uskete kesveven kovin voimekkeesti. EIP:n luottoja on myös kohdistettu yhä enemmän julkisista yksityissektorin hankkeisiin. EIP:n luotenennon muedot ovet todellekin muuttuneet peljon. Olemme esimerkiksi pyrkineet kehittämään esientuntemustemme julkisen je yksityisen sektorin yhteistoimintehenkkeisse, jotke ovet vielä melke pieni ese teiminteemme mutte nopeesse kesvusse. Tälleisie henkkeita rahoiteteen eniten Britanniessa, mutta suuntaus on leviämässä esimerkiksi Espanjaan, Portugaliin je Kreikkeen. Myöhemmin yhteistoimintehankkeita rahoiteteen vermesti myös Keski- je Itä- Euroepassa. Pääomasijoittaminen mullistavaa EIP:Ile ASAP-ehjelmalle eloitettu pääemesijoitteminen en ollut EIP:n teiminnelle käänteentekevää. Pääomasijoitukset käynnistettiin vaste kaksi vuette Sitten, je nyt EIP on yhdessä Euroopan investeintirahasten (EIR) kansse jo Euroopen suurin toiminnen alkuvaiheen riskirahoittaja. Mikä on pankin toimien tärkeysjärjestys tulevalsuudessa? Ensinnäkin meidän pitäisi yksinkerteisesti pystyä hellitsemaan leeje toiminte-elueemme. hyvin EIP on merkittävä reheitteje je riskirehen järjestäjä kerkeelle kehittyneissä Euroopen telouksisse, mutte semelle se rehoittee perushenkkeita Afrikasse je toimii niin Välimeren elueelle kuin Keski- je Itä-Euroopesse je Belkenilla. Tämä tarkeittee myös huemattevasti monimuoteisempee leinekentee erilaisine riskeineen. Lisäksi euron tuie en vienyt merkkinet suureen murrokseen, joke johtee penkkien keskittymiseen. Toinen suuri heeste on sopeutuminen unienin leejentumiseen je siihen sisältyvät institutionaaliset näkökohdet - terkemmin sanoen hallinte. Miten selviydymme tilanteeste, kun emistajia on suunnilleen 25 nykyisten viidenteiste sijeste? Tämä tulee olemeen päällimmäisenä leejentumisen tuomesse uudessa toiminnasse, keska keikki uudet jäsenmeet odettevet EIP:ltä huemettevee luetenentee. Penkki en je eleittenut tilanteeseen valmistautumisen yhdessä muiden EU:n teimielinten kensse. On muistetteve, että yksi penkkimme vehvuuksie on sen suhteellinen pienuus ja tehokkuus, mikä tosin jeskus eiheuttee penkkileisille versin suurie peineite. Tasapainon pitäminen on hankelee, mutte meidän en yritettävä pysyä siinä. Millaisena näette Eu roopan kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua? Miten EU seiviytyy laajentumisesta ja onnistuuko se vähen tämään esimerkiksi työttömyyttc lisäämällc intoa yrittäjyyteen? Vermesti onnistuu Uusien jäsenvaltioiden liittyminen ja sopeuttaminen unioniin ei tietenkään ole ongelmatonta, sillä näiden meiden BKT asukeste kehti en vain nein kelmannes EU:n nykyisestä keskiervesta. Lisäksi alueella en suuria rekenteellisie engelmie. Toisaalte Keski- je Itä-Eureopen kensenteloudet vastaevet yhteensä vein nein viittä prosenttie unienin tämänhetkisestä bruttokensentuetteeste, eli niiden osuus en suhteellisen pieni. Euro kasvun ja työllisyyden edellytys Yhteinen rehe teteuttee lopullisesti yhteismerkkinet. Uskon, että eure on tuleveisuudesse kestävän telouskesvun, kilpeilukyvyn ja työllisyyden ehdoton perusedellytys. Semelle se vauhdittaa myös muita tarpeellisie muutoksie, kuten rekenne- je työmerkkineuudistuksie. EIP TIEDOTE Ì-I999 I Sivu 5

6 Yhteisestä reheste en hyötyä myös siksi, että se pakottea nykyiset euroelueen jäsenveltiet budjettikurin säilyttämiseen. Euroopen keskuspenkki päättää rehepolitiikeste. Nyt terviteen vein rekenteellisie muutoksie. Peineet kohdistuvet yhä enemmän juuri näihin rakenteellisiin muuteksiin. Mielelläni näkisin tuleveisuudesse myös Britannian Emun jäsenenä. Olen vehvesti sita mieltä, että euroelueeseen liittyminen olisi Britennielle kokoneisteloudellisesti edul- ^ liste. Uskon myös, että Britennie lopulte siirtyy euroon, semoin kuin Tenske je Ruotsi. Jälkimmäisissä maissa asenteisse onkin tapehtumassa muutoksia. Milloin eurosta tulee kilpailukykyinen dollariin nähden ja sen markklnoista yhtä likvidit? Uskeakseni versin pien. Dollerin kehitys meeilman ykkösvaluuteksi punnen heikkenemisen jälkeen kesti noin 20 vuette, joten euroste ei voi odettee dollerin heestajae heti, kun se on ollut elemesse veste vuoden. Mutta jo perin kolmen vuoden päästä euro en vermesti erittäin vehve veluutte meeilmen reheitusjàrjestelmissà je noussut keskeiseksi dollerin rinnelle. Jo nyt tärkeä kansainvälinen valuutta Kun otetaan huemioen, miten vilkeste euremääräinen keuppe oli jeukkevelkakirjamerkkinoille vuonne 1999, euree veidaankin jo nyt pitää tärkeänä kansainvälisenä veluuttene. Euron vestustejet evet tietenkin pitäneet euron ervon heikkenemistä dolleriin nähden heikkouden je epäonnistumisen merkkinä, versinkin juuri Britenniesse. Tosiasiesse eure kuitenkin reagoi Yhdysveltein je Euroopen teloustilenteen eroihin semein kuin muutkin kansainvälisen kaupankäynnin kohteena olevat veluutet. Siinä ei ole mitään opätevelliste. Jos tarkastellaen teeksepâin dollerin je Seksen merken teteutunutte kurssikehitystä, siinâkin en ellut ylä- je elemäkiä. Euroopen vientisekterille en tietysti ollut vain eduksi, että eure en ollut heikompi tânâ vuonne. Nyt Euroopan talous en taas lähtenyt nousuun, etenkin Ransken je Britennien teloudet vehvistuvet. Sekse on vielä odottevelle kenneile, mutte en merkkejä siitä, että sielläkin tilanne en parenemesse. Siksi oteksuisin euron aseman tästä lähtien vehvistuvan. Minusta en valitettevee, että eurosetelit je -kolikot eteteen käyttöön niin myöhään. Teivoisin käteisen euren käyttöönoton aikaistamiste, koske yleisen mielipiteen je suuren yleisön tuen seeminen euren puolelle on tevattomen veikeee, ennen kuin meillä todella on teskuissemme eurokäteistä je veimme käyttää sita. Mielestänne euroon siirtyminen on siis kuitenkin onnistunut hyvin? Se en onnistunut hyvin. Näin suuri muutes sujuu todelle harvein ilman teknisiä ongelmie. Lisäksi EU-valtiot ovat onnistuneet hienosti täyttämään teloudelliset lähentymiskriteerit. Keikkie lukuje ei ehkä eine uskettu, ja eureen siirtyminen veeti myös ponnisteluje, mutte usein näitä tekijöitä je euron teknisesti ennistunutta käyttöönottoa eliervioidaan. EIP;n panes euron käyttöönetessa eli merkittävä. Talous- ja rahaliiten kàynnistàmisen ja vakiinnuttemisen tukeminen on ellut kehtene viime vuonna yksi pankin päätehtävistä. Siihen olemme pyrkineet sekä varainhani(innesse että luotenennesse. Tana vuonna euren osuuden koke verainhankinnestemme pitäisi jo neuste nein 40 prosenttiin. EIP on nykyisin suurin lainarahoittaja Keski- ja Itä-Euroopassa. Uskotteko, että pankki volsi tulevalsuudessa toimia myös entisen Neuvostoliiton valtioissa? Omistejiemme virellinen kente tuetiin äskettäin esiin neuvoston julkilausumesse. Sen mukeen EIP:n reheitusteiminte Venäjällä ei ole nyt ejenkehteiste, mutta asiea on terkestelteve uudelleen myöhemmässä veiheesse. Omistejemme eivät ole tällä hetkellä velmiite entemean yleisiä valtuuksie luotonantoon Venäjälle. Näkemykseni mukeen EIP voisi tuleveisuudesse esellistue Venäjällä esimerkiksi eräiden velikoitujen liikenne- je energiehenkkeiden rehoitukseen. Se olisi sekä Euroopen unionin että Venäjän edun mukaista. Venäjällä toimii jo nyt Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Josse EIP en osakkeene. Olette nyt jättämässä EIP:n toimittuanne pankin pääjohtajana lähes seitsemän vuoden ajan. Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmanne? Aien hieman hellittää tehtiel Pelean Englentiin je pidän ensin lomea, mutta haluen toki hyödyntää EIP:ssà saamaani kokemusta osellistumelle jetkessekin Euroopen esieihin pankki- ja rahoituselelle. Sivu 6 I EIP TIEDOTE

7 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi Kölnin Eurooppa-neuvoston kesäkuussa esittämän pyynnön jälkeen EIP:n hallintoneuvosto vahvisti heinäkuussa, että terveydenhuoltoalan hankkeet on nyt kelpuutettu pysyvästi pankin rahoituksen piiriin. Tämä laajentaa EIP:n toimintamahdollisuuksia niistä, jotka siile oli annettu vuoden 1997 puolivälissä käynnistetyn Amsterdamin toimintaohjelman (ASAP) nojalla ('). ElP laati ASAP-ohjelman veuhdittemeen unionin jäsenveltieiden työllisyyttä parantevie investointeja tukevae teimintee. Terveysalan osoitettiin olevan tärkeä työllistäjä keikisse EU-meisse. Esimerkiksi Renskesse 1990-luvun elkupuolelle terveydenhuolto työllisti lähes 7,5 prosenttie työllisistä. EIP:n toimintemehdellisuuksien leejentumisen jälkeen terveydenhuoltoen työllisyyden edistämisestä en tullut tärkeä osa pankin toimintojen perusteita. Tämä on tosin synnyttänyt jenkinlaisen peradoksin jeidenkin - veikke ei suinkeen keikkien - EIP:n tukemien hankkeiden kohdella. Muutamisse tepeuksisse EIP en rehoittenut tei en rehoittemesse hankkeita, jotka johtevet kepesiteetin retionelisointiin erityisesti seirealoissa. Tästä voi jehtue työllisyyden elenemista kyseisissä leitoksissa. On kuitenkin tärkeää tunnustae, että terveydenhoitohenkilöstön suore veikutus työllisyyteen EIP:n rahoittamisse henkkeissa en vain yksi puoli sita yleisempââ vaikutuste, joke terveydenhuellelle on teloudelliseen kehitykseen. EIP:n rahoittamat terveysalen henkkeet vaikuttavat työllisyyteen useilla muilla tavolile. Ensiksikin jokeisella kyseeseen tulevelle rekennushenkkeelle on luennellisesti työllisyyttä parantave vaikutus. Toinen je veikeimmin mitettavissa eleva vaikutus en terveydenhuollon merkitys terveyden perentumiseen. Tätä keutte luodeen edellytykset inhimillisen pääoman syntymiselle, jolla voideen lisätä teleuskesvue je kehitystä ( ). Tämä veikutus toimii EIP:n koulutusrehoituksen täydentâjànâ. Kelmanneksi saireeloiden retionelisoinniste vepeutuvet voimavaret ovat käytettävissä muihin terveyspelveluihin. ( ) ASAP-ohjelman yleiset tavoitteet sekä tilannekatsaus toiminnasta ohjelmakauden 18 ensimmäisen kuukauden ajalta esitettiin EIP Tiedotteen edelllsessä numerossa ( N:o ( ) Lisää esim. M. McKeen tutkielmassa Health status in the European Union and the Central and Eastern European countries, joka annettiin kesäkuussa 1999 Luxemburgissa järjestetyssä Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan investointipankin yhteisessä konferenssissa terveysalan investointien arvioinnista sekä M. McKee, Does Health Care Save Lives?, Kroatian Lääkärllehti, 40 (2j, EIP TIEDOTE I 5/!'«J

8 Terveydenhuoltohankkeiden tulisi olla kansallisen tai alueellisen tärkeysjärjestyksen mukaisia ja niiden avulla olisi pystyttävä parantamaan terveydenhuoltopalvelujen arvoa Terveydenhuoltojärjestelmän osuus työllisyydessä Työllisyyteen kohdistuva kokenaisveikutus en nähtàvà koke sen terveydenhuoltojârjestelmân teustaa vasten, jehon henke sijoittuu. Tämä korostaa laajemman yhteyden merkitystä kunkin investointipäätöksen kohdella. Jokeiste EIP:n rehoittemee henkette on terkestelteve vein yhtenä osene laajempae terveyspelvelujen kokoneisuutta kyseessä elevalle elueelle. EIP omeksuu sen vuoksi leejen näkökulmen terkestellesseen terveydenhuoltoalan investointiohjelmiensa veikutuste työllisyyteen. Terveyspelvelut ovet eveinesemesse Euroopan kehityksen je kesvun veuhdittemisen kannalta. Jos EIP:n on tarkoitus olla tässä mukane, on tärkeää, että sen henkkeilla pystytään tehokkaesti edistämään terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä teloudellisie je sosiaelisia tevoitteite. Epäteloudeilisetterveyspelvelut (liian peljon vuedepaikkoja, tarpeettemia vâlineitâ, alityöllistettyjä lääkäreitä jne.) merkitsevät todellista veimavarojen tuhleuste: joko olisi voitu heitee enemmän petilaita tai veimavaret olisi voitu kohdistee muihin terpeisiin. EIP keskittyy hankkeiden valinnesse je ervioinnisse sen vuoksi mehdellisten investointien teloudellisen ervon määrittämiseen. Se pyrkii vermistemeen erityisesti, että henkkeille edistetään niiden kohteena olevien henkilöiden terveyden paranemista kustennustehokkaalle tevalle. Yksinkertaiset kriteerit puuttuvat Velitettevesti tämän määrittämiseen ei ole yksinkerteisia kriteereitä. EIP:n teknis-taloudellisesse ervioinnisse keskitytààn sen vuoksi tedisteiden etsimiseen siitä, että henke (tei ehjelme) on osa selvästi määriteltyä terveysstretegiaa, jenka tavoitteena on EIP:n terveydenhuoltoalan lainakanta EIP on tähän päivään mennessä hyväksynyt ^^l Hhoja 2 miljardin euron arvosta; lainoja on nostettu 1 miljardia euroa. EIP on jo ollut mukana mm. seuraavien rahoittanjiisessa: Terveydenhuoltoalan palveluja on parannettu Siksan uusissa osavaltioissa. Sairaaloita ja muita hoitopaikkoja rakeilnetaan ja kunnostetaan osana ohjelmaa, jonka avulla terveydenhuoltopalvelut saatetaan nykyvaatimusten mukaisiksi ja vuodepaikkojen ^äärää järkeistetään. Kreikassa on otettu käyttöön avohoidon ja pérushoidon palveluja osana ohjelmaa, jonka tarkoituksena on terveydenhuollon järjestäminen eräissä maan vähiten kehittyneissä osissa. Espanjassa on uudenaikaistettu sairaaloita ja niitä tukevaa avohoidon infrastruktuuria. EIP arvioi parhaillaan muun muassa seuraaviin aifieisiin liittyviä hankkeita: uusien mahdollisuuksien luominen vanhulcsille ja vammaisille, jotta nämä voivat elää itsenäisesti, sairaaloiden Krkeistämisohjelmat, laboratorio- ja tutkimustilat. Näitä kaikkia hatikkeita tarkastellaan osana laajempia strategioita, joiden tarkoituksena on parantaa väestön tai asiakkaiden terveydenhoitoa tai sosiaalihuoltoa. terveydenhuoltojärjestelyjen tehokkuuden ja/tei leedun perenteminen. Tämän strategisen yhteyden esiin tueminen kuuluu henkkeiden toteuttajille - organisaetieille (yleensä, mutte ei eine, hellitukset tei niiden virastot), jetka esittävät hankkeite EIP:lle. Pankin hankkeista vesteeven henkilöstön tehtävänä on ervioide nämä tepeukset. EIP velmisteutuu tähän työhön kehdelle pääesielliselle tevella. Ensiksikin se esellistuu ektiivisesti terveysalan ammattileisten kokouksiin je en mukene näiden eurooppeleisisse verkestoissa. Yksi monista esimerkeistä on eurooppalainen terveydenhuoltojärjestelmien tarkkailuelin (Européen Observetory on Heelth Cere Systems), joke on EIP:n, Meeilmen terveysjärjestön (WHO), Maailmenpenkin, Espenjen je Norjen hellitusten sekä Lontoon keuppakorkeakoulun je terveydenheite- je trooppisen lääketieteen elen eppileitosten välinen yhteishenke. Näiden yhteyksien ansioste EIP:llä on käytettävissään materiaalia je esientuntemusta, joilla on olennainen merkitys erviointityössä (0, je niiden evulle pankki pystyy hiomaen arvieintimenetelmiä. Toiseksi EIP:llä on ektiivinen terveydenhuollon toimieleohjelme (ose siitä keskittyy yksittäisiin meihin, ose Euroopan laejuisiin eiheisiin). Ohjelman terkoituksene ei ole pelkästään euttee penkkie leinehekemuksiin vesteemiseen liittyvässä velmistelutyössä vaen euttee myös kehittelemään teimintaan liittyviä prieriteetteje luotenantea varten. Euroopan terveyspolitiikan suunnittelu ei ole tietenkään EIP:n tehtävä. Terveyspelvelujen suunnittelu kuuluu valtioille, jetka ovat semeile EIP:n emistajia ja sen veltuuttejie. EIP veatii kuitenkin, että terveydenhuoltehenkkeet evet kensellisen tai alueel- (') Tarkkailuelimen tärkeimpiin tuotoksiin kuuluu esimerkiksi Health Care Systems In Transition (terveydenhuoltojärjestelmät muutoksessa) -sarja, joka sisältää virallisia analyysejä terveydenhuoltoalan kehityksestä Euroopan maissa. Siv ElP TIEDOTE 3-I999

9 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi lisen tärkeysjärjestyksen mukeisie je että niiden avulla pystytään perentemeen terveydenhueltopelvelujen ervee. Kutekin hekemuste arvieitaesse terkestellaan sen vuoksi seureevenleisie seikkoje: vaikuttaeke kustennuservie luotettevelte, enke hanke-esitys johdonmukainen, vestaake se pankin käsitystä kyseessä olevan järjestelmän tarpeista jne. Euroopan terveydenhuoltoalan perusrakenteiden nykyaikaistaminen EIP on sitoutunut leejentemaan teiminte-eluetteen je teimintense luennette terveydenhuoltoelelle. Yhteistyössä viranomeisten je muiden hankkeita teteuttavien tehojen kenssa se tulee edelleen osallistumaen Euroopen terveydenhuoltoelen perusrekenteiden nykyeikeistemiseen sekä jäsenvaltioissa että EU:n jäsenyyttä hakeneisse maisse. EIP tulee kehittämään erviointie koskevee otetteen edelleen kumppeniverkestonse evulle, veikkekin perusperieete - penkin sitoutuminen investointeihin, joille terveyden perantamista edistetään kustannustehokkaelle tevelle - pysyy muuttumattomana. Tulevaisuuden tärkein heeste on löytää tapoje, joilla ElPin varoja voideen kàyttââ kensallisten terveydenhuoltejärjestelmien tärkeimpinä pidettyjä alueita koskeviin hankkeisiin. Joissakin osisse Eurooppee seiraalasekterin nykyaikeisteminen en myös jetkosse tärkeää; toisisse osissa etusijelle en avohoidon infrastruktuuri, joka on tarpeen saireeloiden vuodepeikkojen tehokkean käytön varmistamiseksi. Tämän lisäksi tulee olemeen heesteite, jotke liittyvät hoitopeikkejen kehittämiseen, yleensä evoheidessa, yhä kasvevelle venhusväestölle, mielenterveysongelmiste kärsiville henkilöille je vemmeisille. Perusheiden ja erikeislääkärihoiden parempaa yhdentämistä on terpeen edistää, je terveydenheitee je sosieelihuoltoe on lähennettävä. Keiken keikkieen tämä en ElP:lle jännittävä tehtäväkenttä. Penkki eikeo lähestyä sita aveimesti Euroopan laajuisen terveydenhuoltoyhteisön tuella. Nicholas Jennett, Hankkeet ( , sähköp. EIP on sitoutunut laajentamaan toimintaaluettaan ja toimintansa luonnetta terveydenhuoltoalalla. EIP korottaa Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmään (ETF) vnrattit määrärahat 250 miljoonaan euroon. ETE on rahastojen rahasto, eli se tekee sijoituksia erityisiin pääotnasijoitusrahastoihin, jotka sitten tukevat sijoitiiksillatin kasvuhakuisten pienten ja keskikokoisten huipputekniikkayritysten pertistamista ja kehitystä Euroopan unionissa. Rahoitusjärjestelmä perustettiin vuonna 1997, ja sita hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). ETF:n toiminnassa etusijalla on pk-yritysten käynnistysrahoitus, mutta pääomaa voidaan suunnata myös innovatiivisten yritysten kehittämiseen etenkin alueilla, joilla pääornasijoitukset ovat lähtcneet hitaammin käyntiin. ETF hankkii pääomasijoitusrahastoista yleensä 5-10 miljoonan euron vähemmistöosuuksia, kuitenkin enintään neljämieksen. ETF-rahastoon varatusta ensimmäisestä 125 miljoonan euron erästä on tähän mennessä käytetty 85 miljoonaa euroa. Ne on sijoitettu 19:ään eri pääomasijoitusrahastoon, joiden koko pääoma on yli I miijardi euroa. ETF:n pääomia välittävien rahastojen odotetaan tekevän sijoituksia investointijaksojensa aikana yli tuhanteen pk-yritykseen. Jos otetaan huomieen ETF:n sijoitusten vipuvaikutus, niin uudet investoinnit ovat arviolta 2 miljardia euroa. Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmä on yksi ulottuvuus Amsterdamin toimintaohjelmaa (ASAP), jonka EIP käynnisti vuonna 1997 vauhdittaakscen työlli.svyttä edistävien investointihankkeiden rahoitusta. ASAP-ohjelmalla EIP pyrkii ennen kaikkea helpottamaan pk-yritysten riskirahoitusjärjestelyitä. Näihin rahoitustoimiin on tähän mennessä käytetty nein 750 miljoonaa euroa, joista ovat päässeet osallisiksi lähes kaikki EU-maat. Euroopan investointirahasto tekee noin 80 miljoonan euron sijoitukset omista rahoitusvaroistaan niiden varejen ohella, joita se hallinnoi EIP:n puolesta. Se hoitaa lisäksi Euroopan unionin puolesta rahoitusjärjestelmää, joka on erityisesti suunnattu vasta perustetuille tai alueellisille pääomasijoitusrahastoille, joiden toimintaan liittyy suurempia riskcjä. EIR:llä on käytettävissään Euroopan pääomasijoituksiin ja sijoitustoiminnan kehittämiseen kaikkiaan noin 500 miljoonaa euroa. EIR perustettiin vuonna 1994 ja on siten nuorin Euroopan rahoituslaitoksista. Sen emistajia ovat EIP (40 %), Euroopan unioni (.30 %) ja 75 eri rahoituslaitosta EU:n alueelta (30 %). Lisätietoja antaa Euroopan investointirahasto (Guido Pmd'homme, puh. (+352) , s-posti g.prudhommeiii'eiforg) tai EIP:n tiedotus- ja viestintäosasto (Sabine Parisse, puh. (+352) , s-posti: EIP TIEDOTE 3-I999 \ Sivu 9

10 Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Türkille J Ministerineuvosten esittämän pyynnön perusteella ja Euroopan parlamentin annettua myönteisen lausunnon EIP on järjestänyt niin sanotun TERRA-Iainaohjelman (lyhennys englanninkielisistä sanoista Turkish Earthquake Rehabilitation and Reconstruction Assistance). Tällä pystytään avustamaan kiireellisiä jälleenrakentamisen tarpeita Marmaran alueella, joka tuhoutui Turkkia äskettäin vavisuttaneissa maanjäristyksissä. /.m^ Järjestelyn puitteissa voideen entee yhteensä 600 miljoonee euroe leineine kolmen seuraavan vuoden eikena. Heti kun EIP:n TERRA-järjestely on toimintavelmis je virelliset veltuudet seatu Euroopen unionilte, lainajärjestelyllä pyritään korjeemean ja rakentemean uudestaan lähinnä liikenne-, energia- je ympäristöinfrestruktuuria, luhistuneite esuinkerrosteleje, pieniä keuppeliiki.j/ keitä sekä teollisuuden rakenteita Viime elokuun 17. päivänä Turkkia Izmitin, Adapazarin, Yalovan ja ravistellut meenjäristys eli veimek- Belun meekunnisse. kuudelteen 7,4 Richterin asteikella Vesihuolto hallitsee lainanantoa Turkissa EIP:llä on pitkäaikaista kokemusta luotonaniiosta Turkissa. Tämän takia sillä on hyvät mahdellisuudet valita kannattavia hankkeita ja käyttää nopeasti TERRA-järjestelyä hyödyksi. Luotonanto Turkissa käynnistyi 1965, kun maa allekirjoirti ensimmäisen yhteistyösopimuksensa Euroopan unionin kanssa. Sittemmin EIP on myöntänyt rahoitusta yhteensä miljoonaa euroa. Luotonanto llirkille keskeytettiin 1980-luvulla, mutta käynnistettiin uudestaan Vuosina ElP-rahoitusta on annettu arviolta 557 miljoonaa euroa. Tästä rahamäärästä 545 miljoonaa euroa oli ElP:n omista rahoitusvaroista annettuja lainoja ja 12 miljoonaa euroa EIP:n hallinnoimia riskipääomia EU:n budjettiraamien sisältä. Rahoituskauciella EIP:n Turkille antamat lainat keskittyivät seuraaville sektoreille: vesihuolto (44 %), energia (31 %), liikenne ja viestintä (14 %), teollisuus ja palvelut (11 %). Turkissa on rahoitettu muun muassa seuraavia hankkeita: jätevesien käsittelyjärjestelmät Adanassa, Diyarbakirissa, Izmitissa ja larsusissa; puhelinverkon nykyaikaistaminen; kaasun siirtoja jakeluverkot; rikinpoistolaitteet Egeanmeren rannikolla sijaitsevassa Yeniköyn voimalaitoksessa ja ympäristöystävällisempien voimalaitosten ja lämpölaitosten rakentaminen. Sivu IO I Ell' ITIDOTE 3-I999

11 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Turkille Lahjoituksia Turkille ja Kreikalle koa tidhh[^panjäristyksen jälkeen EIP ilmoitti lah- "Jöittiränsa 1 miljoona euroa hätäapuna Turkille kiireelliseen jälleenrakennukseen. Varat menevät Izmitissa sijaitsevalle orpokodille, joka on Türkin viranomaisten osoittama avustuskohde. mitattune. Jälkijäristyksiä rekisteröitiinyli 1 000, joista jotkut veimekkuudelteen 5,6 Richterin esteikolle. Järistyksissä kueli ihmistä je nein muute loukkeentui. Lisäksi kedittemiksi jäi nein turkkileiste. Järistykset eiheuttivet suurinta vehinkoe keupungeisse je niiden ympäristössä tuhoten tei veurieitteen etupäässä esuinkerrosteloja ja pieniä kauppaliikkeitä, jetka tetunneiseen tepeen ovet rekennusten elimmisse kerroksisse. Myös kunnallistekniikka veurieitui pehoin. Tuhoutuneiden esuntejen lukumââràksi on virallisesti vahvistettu nein esuntoa, kuten yleisten töiden ministeri raportoi. Tämän lisäksi järistyksissä vehin- EIP lahjoitti myös 1 miljoona euroa Kreikalle Suur-Ateenan alueen syyskuisen maanjäristyksen jälkeen. Varat on tarkoitus käyttää koulurakennusten korjaamiseen ja rakentamiseen uudestaan pahiten vaurioituneilla alueilla ennen seuraavan lukuvuoden alkua. EIP on viime vuosina antanut välitöntä humanitaarista hätäapua monille suuronnettomuuksien koettelemille maille tai alueille. Näiden joukossa ovat Saksan uudet osavaltiot, Puoia ja Tsekki syyskuussa 1997, Honduras ja Nicaragua 1998 sekä Kosovo tämän vuoden toukokuussa. keje kärsi yli asuntea. Vasteevasti pieniä kauppeliikkeitä tuhoutui je vehingoittui noin Ketastrofin arvioideen pudetteven kensentuetteen kesvua 3-5 presentine je peinevan eles telouskesvue, jonke ennustetaan elevan nellen je - 2,5 prosentin välillä tänä vuenne. Viimeisten leskelmien mukeen meenjäristyksen tuhojen paikkaaminen maksae vähintään 3-6,5 miljerdie euroe. Reheitus on suurelta esin hankittave ulkemaisena pitkäeikeisene jälleenrekennusepune, jonke EU, EIP, Maeilmenpankki je Kensainvälinen valuutterahaste antevet käyttöön. Ankara ta Ivi Edellisten maanjäristysten aiheuttamat tuhot olivat huomattavasti vähäisempiä kuin tällä kertaa ja jälleenrakentaminen onkin edennyt ripeästi. Türkin viranomaiset ovat esimerkiksi jo rakentaneet valmiiksi runsaat asuntoa, joita ollaan luovuttamassa Adanan maanjärlstyksessä viime vuoden kesäkuussa kotinsa menettäneille. Kunnianhimoisena tavoitteena tämänkertaisen katastrofin jälkeen on sen vuoksi saada kaikki asunnot valmiiksi ennen talvea Osa ElP.n TERRA-Iainoista käytetään asuntohankkeisiin. Mutta tämän talven ankarista olosuhtelsta on ensin selvittävä. Se ei ole aivan heippoa, kun lämpötila laskee ajoittain jopa 5 pakkasasteeseen, jäätävä tuull puhaltaa mereltä ja sataa rankasti; toisinaan saattaa sataa myös lunta. Toiset ovat saaneet katon päänsä päälle sukulaisten tai ystävien kodeista. Toiset saavat suojan viranomaisten tarjoamlsta nopeasti asumiskuntoon muutetuista julkisista rakennuksista tai valtion vierasmajoista eh puolilla maata. Mutta työpaikkansa maanjärlstysalueella säilyttäneet eivät voi lähteä muualle. Tämän takia on perustettu lukuisla telttakyliä, joista moniin on majolttunutjopa viisi tuhatta ihmistä. JÌ"- - EIP TIEDOTE I Sivu II

12 FORUM PA Viiöes ElPfoorumi pidettiin Pariisissa 21. ja 22. lokakuuta. Se kokosi noin 400 asiantuntijaa keskustelemaan euroma rkkinoista Vuoden 1999 ElP-foorumin aihe, "Euremerkkinet: muutoksie odotettevisse", en retkeiseven tärkeä teleus-je reheliiton onnistumiselle. Siila en merkittâviâ veikutuksie myös kenseinväliseen reheitusjärjestelmään. Veikke eure on ollut käytössä vasta vuoden, se on jo saevuttenut merkkinoiden luottamuksen. Euromarkkinat kehittyvät jatkuvasti, ja teimijoiden on pystyttävä sepeutumeen muuteksiin nopeesti. Euroe käytetään jo leejelti kenseinvälisenä valuuttana. Euroalueen ulkopuoliset liikkeeseenlaskijet toivet merkkinoille 1998 je 1999 nom 20 % euromääräisistä joukkovelkakirjoiste, je euroeppaleisten yritysvelkakirjojen liikkeeseenlaskut ovat lisääntyneet tänä vuonna 20 %. Euremääräisten emissioiden keskikoko en kasvenut melkoisesti, yli 60 %. Uusien markkinoiden muutokset vaikuttevet myös EIP:n vereinhenkinte- je luotonentostretegieen. Sen vuoksi pankki vaihtee mielellään näkemyksiä muiden merkkineilla toimivien sekä asiantuntijoiden ja tutkijoiden kansse. EIP eli mukene luemesse laajaa ja monipuoliste euremääräisten reheitusinstrumenttien velikoimee jo ennen EMUn käynnistymistä. EIP toi ensimmäisen euromääräisen jvk-leinensa markkinoille vuoden 1997 élusse. Sen jälkeen se en leskenut liikkeelle 77 euromääräistä tai eurosidonneiste viiteleinee, joiden yhteissumme on noin 30 miljerdie eurea. Maeliskuusse 1999 ElPeloitti EARNohjelmansa (Euro Area Reference Note), jolla se pyrkii saevuttemaan jehtavan esemen euromerkkinoille niin, että sen viiteleinet olisivet ensimmäisiä veltienebligeatieiden täydentajiä. Pankin teveitteene on näiden emissioiden je velen muuntamisen avulla saada aikaan euro- 5;!'«12 IEIP TIEDOTE

13 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 1999 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa' Ohjelma WmitiM. 21. lokakuuta 1999 FOORUMIN AVAUS: Sir Brian Unwin, ElPin pääjohtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja OSA I: "Euroalueen haaste: uusi dynaaminen kehitys" Puheenjohtaja: Wolfgang Roth, EIP:n hellintoneuvoston jäsen Puhujat Giuliano Amato, veltiovereinministeri, Italian edustaje EIP:n valtuustosse Felix G. Rohatyn, U5A:n Ranskan suurlàhettilàs, Lazard Frères and Companyn entinen toimitusjohtaja, New York (U.S.A.) Jean-Pierre Tirouflet, hallituksen puheenjohtaja je pääjohtaja, Rhodia (Ranska) Richard Summers, Menner-Euroopan johteja, 3i Group pic (Yhdistynyt kuningeskunta) Jean-Jacques Laffont, taloustieteen professori, Toulousen yliopisto (Ranska) ja Euroopan telousyhdistyksen (Européen Economic Associetion) entinen puheenjohtaja PÄIVÄLLINEN, puhujaviereene Pedro Solbes Mira, telous- je rahe-asioista vasteava EU-komissaari 22. lokakuuta 1999 OSA II: "Muutokset euroalueen rahoitussektorilla" Alustajana Alfred Steinherr, EIP:n pääekonomisti AIHE 1: "Pankkien uudelleenjärjestelyt" Puheenjohtaja: Massimo Ponzellini, EIP:n hallintoneuvoston jäsen määräinen velkekenta, jonke summe olisi vuoden 1999 loppuun mennessä yli 50 miljerdie euroe. Ensimmäisenä päivänä foorumin eiheesta keskusteltiin mekroteloudellisesta näkökulmaste. Erityisesti pohdittiin rehaliiten veikutuste Euroopan taleuskasvuun ja työllisyyteen, mikä sivusi viime vuoden foorumin aihette. Silloin käsiteltiin investointien je työllisyyden suhdetta, pââomen liikkeelle saemista EMU-alueelle je riskirehoituksen seentia innovatiivisille yrityksille. Päivän eikene keskusteltiin myös siitä, miten meneillään olevet rekenneuudistukset vaikuttevet Euroopen kilpeiluesemeen meailmenmerkkinoille. Puhujat Marc Antoine Autheman, johtokunnan puheenjohtaja, Crédit Agricole Indosuez (Ranska) Artur Santos Silva, jehtaja, Banco Portugués de Investimento (Portugall) Maurizio Sella, Italian pankkiyhdistyksen puheenjohtaja ja Banca Sella S.p.A:n johteja (Italia) Toisen päivän esitelmät ja keskustelut olivet luonteelteen teknisempiä. Niissä käsiteltiin penkkien uudelleenjärjestelyä je pääomamarkkinoiden roolia. AIHE 2: "Pääomamarkkinoiden rooli" Puheenjohtaja: Ewald Nowotny, EIP:n hallintoneuvoston jäsen Puhujat: Gerd Häusler, johtokunnan jäsen, Dresdner Bank AG (Saksa) Fernando Abril Hernandez, rahoitusjohteja, Telefonica S.A. (Espanja) Rodolfo Bogni, konsernin jehtoryhmän jäsen, UBS AG (Sveitsi) Puhujavieras: Dominique Strauss-Kahn, valtievarainministeri, Ranskan edustaje EIP;n va Ituu stossa FOORUMIN LOPPUPUHEENVUORO Francis Mayer, EIP:n hallintoneuvoston jäsen Puhujaviereina olivat EU:n talousje rehekomissaari Pedro Selbes Mira sekä Dominique Strauss-Kahn, Rensken silloinen veltiovereinministeri je ElPin veltuuston jäsen. Foorumin puhujet je osellistujat edustivet penkkeje je muite rehoitusleitoksie, teollisuutte, emmettiliittoje, perlementteja, hallituksie, eluehellintoe, kenseinvälisiä järjestöjä, yliepistoje je tiedotusvälineitä. Feorumisse oli edustajia kaikista EU:n jäsenvaltioiste je moniste unienin ulkopuolisiste meiste. ElP TIEDOTE 3-I999 I 5i!'K 13

14 Richard Summers & Felix G. Rohatyn im VIIDENNEN EIP-FOORUMIN Tasta ElP-foorumista tärkeim- JOHTOPÄÄTÖKSET man johtopää- Francis Mayer EIP:n hallintoneuvoston varapuheenjoh ta ja töksen voi vetää lyhyesti ja yksinkertaisesti: euro ei ole itsetarkoi- tus. Vaikka euron käyttöönotto on onnistunut teknisesti ja rahoituksellisesti hyvin, euron on myös pystyttävä tuottamaan vakautta ja hyvinvointia unionin kansalaisille, samoin naapurikansoille idässä ja etelässä. Tämä on viime kädessä se mittapuu, jota meidän on käytettävä arvioidessamme keskipitkällä aikajänteellä euron onnistumista. Pääememarkkinoilla euromääräiset joukkovelkakirjaemissiet lisääntyivät poikkeuksellisen nepeasti heti vuoden 1999 aluste, kuten Gerd Häusler, Fernendo Abril Hernandez je Rodolfo Bogni puheenvuoroisseen kertoivet. Tämä koskee erityisesti suurten eureoppeleisten yritysten liikkeeseen leskemie jeukkolaineja, joiden avulla yritykset voivat teteuttee kunnianhimoiset kehitysstrategiansa. Puheeni toinen ose käsittelee ervosanae "välttävä, et vielä osaa ", jolla puhujat fermuleivet rekenteven kritiikin. Jean-Pierre Tirouflet Marc Antoine Auttieman & Alfred Steinherr Guiliano Amato & Jean-Jacques Laffont Artur Santos Silva & Maurizio Sella Rodolfo Bogni Ewald Nowotny & Fernando Abril Hernandez Gerd Häusler Foorumin puhujat toivat esiin monia myönteisiä näkökehtia. Kielteisiä seikkoje ei niinkään esitetty, veen pikemminkin ervostelut "välttävä, et vielä osaa". Jakseten näin myös lyhyen puheeni. Euron käyttöönotto on jo tuettanut selviä hedelmiä Euroopan teloudelle. Kuten puhujet Giulieno Ameto je Pedro Solbes Mire tetesivat, eure ei yksinään ellut alkune Euroopan talouskesvun ponnehtemiseen uuteen nousuun, mutte selvästi veuhditti sita synnyttämällä poikkeuksellisen suotuiset rehemerkkineolosuhteet. Euron korkotaso oli ennennäkemättömän elheinen muihin veluutteihin nähden ja euron kurssi dollariin nähden oli uskeakseni kaikkien mielestä tarkoituksenmukainen. Artur Santos Silva je Meurizie Seile terkestelivat euron veikutuksie Euroopen yrityksiin. Sielläkään eure ei yksin eiheuttenut toimielejärjestelyitä je fuusioita, mutte veuhditti selvästi tätä kehitystä. Monien puhujien mielestä nämä suleutumiset je yrityskaupat olivat erityisen kiinnostavie nimenemeen siksi, että ne olivet rejenylitykseen liittyviä järjestelyitä. Toisin senoen niillä syntyi aitoje euroeppeleisie yritysryhmittymiä, joille on edellytykset menestyä myös kenseinvälisessä kilpailussa. Ensinnäkin Giuliene Amate ja Richard Summers esittivät kritiikissään, että Euroopassa ei vielä ole suurie yhtenäisiä rehoitusmarkkinoite Yhdysveltein esimerkin mukeen. Meillä on yhteinen rehe, mutta rahoitusmarkkinat eivät ole yhdentyneet teivotulla tevelle. Yhdentymisen tiellä on edelleenkin liikea verotuksesta ja määräyksistä johtuvia esteitä, jotke elisi peistetteve. Jeen-Pierre Tiroufletin mielestä myöskään Euroopen yritysten kilpailuehdet eivät ole verekantojen je sosieeliturvemeksujen esalta yhdenmukaiset, kuten Yhdysvelloissa. Toiseksi Marc Antoine Autheman ja Alfred Steinherr varoittivat kahdesta näennäisestä retkeisuste. Näistä ensimmäinen on koon kesvettaminen hinnalla millä hyvänsä. Steinherr oseitti selkeästi, että koko ei ole se ihmelääke, jolie penkin kennettevuutta voideen perentee oli kysymys Sitten kensallisista rekenneuudistuksiste tai veltionrejet ylittävistä suleutumisiste. Authemanin mukeen toinen näennäisratkaisu en yrityskaupen keutte tapahtuve sulautuminen, Jolle pyritään saevuttemaan Euroopan leejuinen eseme. Hän esitti, että fuusio hänen mielestään on järkevä retkeisu vein silloin, kun kyseessä on pit- Sil'U 14 I EIP TIEDOTE

15 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI ElP-foorumi 1999 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa' Dominique Strauss-Kahn korosti euron vakauttavaa vaikutusta. Se on antanut ^iroopan taloudelle voimaa, jonka veroista muualla vain Yhdysvalloissa. Myös roon epäilevästi suhtautuvien on myön-, että sen tasapainottava vaikutus on vehdyttänyt koko kansainvälistä rahoitusjestelmää, joka oli viime vuosina muuttutt varsin epävakaaksi. källe erikeistunut je hyvin kansainvälinen toiminta, kuten esimerkiksi corporate finance tei pääememerkkineteiminte. Tevellisille vähittäispankeille fuusio ei sen sijaen ole terkoituksenmukeinen. Tälleisille yleispenkeille hän pitää perempena ratkeisuna yhteistyösopimuksia, joissa jokainen pankki säilyttää kanselliset tei peikelliset emineispiirteensä. Tässä yhteydessä haluan todeta - joko settumelte, tei sitten ei - että Renskan Crédit Agricole teimii tämän strategian mukaisesti Crédit Agricele-Indesuezin yhdistymisessä ja tehdessään yhteistyösopimuksia itelieleisten je portugelileisten penkkien kanssa. Yhteistyötä vehvisteteen vielä vähemmistöosuuksilla. Kelmanneksi pääasiassa Giuliano Ameto esitti rekentevee kritiikkiä myös siitä, että veikke Euroopassa on nyt asianmukainen makreteleudellinen kehys je rehamarkkinoiden toimintaympäristö, tervittevie rekenteellisie uudistuksie ei ole vielä teteutettu. Veltievereinministerinä hän kehdisti senense Euroopen veltieiden hellituksille. 'käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin suotuisat olosuhteet. Strauss-Kahn kertoi oppimisprosessista, jonka hän ja muut valtiovarainministerit kävivät läpi Euro 11 -ryhmässä neuvotellessaan keskenään kansallisesta talouspolitiikasta. Myös Euroopan keskuspankki on vähitellen aloittanut vuoropuhelun Euro 11 -ryhmän kanssa, ja tätä kehitystä on edistettävä. Euro on Strauss-Kahnin mukaan ollut eduksi myös Euroopan talouskasvulle. Sen tuoma vakaus on varmasti lieventänyt niitä haittavaikutuksia, joita vuonna 1998 ja tämän vuoden alussa koettu kansainvälinen rahoituskriisi aiheutti Euroopan taloudelle. Euroopan unionin pyrkimykset täystyöllisyyteen ovat viime aikoina saaneet uutta vauhtia, ja viisi jäsenvaltiota on sen jo saavuttanut. Tärkeimpiä välineitä työllisyystavoitteen saavuttamiseen ovat valtioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen ja innovaatioiden rohkaiseminen, jotka ovatkin sekä Portugalin että Ranskan EUpuheenjohtajuuskausien keskeisiä päämääriä vuonna EUmaiden olisi myös edelleen yritettävä alentaa julkisia menoja, inflaatiota ja korkotasoa Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerien mukaisesti. Jos näin toimitaan ja taloudellinen ilmasto on suotuisa, Strauss-Kahn uskoo jäsenvaltioiden täyttävän sopimuksen julkisia menoja koskevan kriteerin vuonna Tämä tietenkin lisää euron uskottavuutta, ja EU voi täysin keskittyä työllisyystavoitteiden saavuttamiseen. Lopuksi kerteen vielä suurlàhettilàs Rohetynin je professori Leffontin innestavia puheenvueroja. Suurlàhettilàs Rohetyn kertoi, mitkà ovet hänen mielestään "Ameriken ihmeen" tei einekin Yhdysveltein teleuden hyvän kunnen rekennuseineet. Hän esitti niitä kolme: ensinnäkin erittäin monimutkeinen institutionaelinen ja poliittinen järjestelmä, jolla sivumennen sanoen ei tosin ole mitään kadehdittevee Euroopen instituutiojärjestelmältä, Josse velte on jaettu Euroopan komission, neuvoston je perlementin kesken. Tässä mielessä tilenne on jotekuinkin sema Atlantin kummallekin puolella. Rohetynin mukeen tälleiset vastakkeiset voimet evet kuitenkin eduksi teloudelle. Toiseksi hän meinitsi emerikkalaisen innostuksen yrittäjyyteen, joke en edelleen hyvin vahva ja saa osakseen EIP TIEDOTE

16 Pedro Solbesin puhe oli sävyltään optimistinen. Hänen mukaansa Euroopan talouden viimeaikainen elpyminen merkitsee pitkää kestävän talouskasvun ja työllisyyden paranemis«η kautta. Myönteinen kehitys perustuu ennen kaikkea taldus- ja rahaliittoon ja euron käyttöönottoon. Komissaari painotti....«.t^wmeimimmmm. j^uitenkin, että kasvun jatkuminen edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. jjäsenvaltioiden on "^kossakin noudatettava vakaus- ja kasvu-,imuksen kriteereitä erityisesti julkisten menoi suhteen, sovitettava talouspolitiikkansa yhn ja tuettava Euroopan keskuspankin hintojen [auspolitiikkaa. Niiden cn myös tehtävä jasti töitä saadakseen aikaan rakenneuudistuk- I, jotka parantavat markkinaiden tehokkuutta I joustavuutta. Euroopan keskuspankin olisi lolestaan edistettävä EU:n kasvutavoitteita lolehtimalla tarkasti hintojei i vakaudesta. kitetyn taleuselämän melli, jote Laffont pitää suurelta osin vanhentuneena, ja Locke-Mentesquieun tei "Checks end Belences" -malli. Jälkimmäinen on Leffontin mielestä lupaevempi, koske se perustuu teleudellisten ja poliittisten vastevoimien moninkerteistumiseen sekä evoimuuteen je tiedettemiseen keikisse yhteiskunnan kerroksisse. Ranskeleisena vein siis olle täysin reuhellinen: veikke professori Leffont pitää Rousseeu-Rebespierren melila vanhentuneena, tulevaisuuden mallisse on kuitenkin mukana suuri Montesquieu. oton vaikutus on ollut huomattava. Erityisesti se on edistänyt markkinoiden yhdentymistä, joka on edelleen käynnissä oleva prosessi. Yhdentymispolitiikka määriteltiin ensisijaiseksi tavoitteeksi komission toimintasuunnitelmassa toukokuussa Seuraava ElP-foorumi pidetään Bremenissä 19. ja 20. lokakuuta Se käsittelee aluekehitystä jaeuin laajentumista Euroalueen tulevasta kehityksestä komissaari mainitsi, että hän toivoo kovasti neljän vielä ulkopuolella olevan valtio i mukaantuloa. Se olisi eduksi sekä valtioille itselleen että euromarkkinoille. Rahaliiton kehitys ei kuitenkaan lopu silloin, kun mukana oi'at kaikki viisitoista EU-maata. Myös hakijamaat pyrkivät EMUn jäseniksi ja ovat sitoutuneet euron käyttöönottoon, mutta tämä on hidas ja asteittainen prosessi. Euroopan unioniin liittyminen ei merkitse automaattisesti EMU-jäsenyyttä. Uusien jäsenmaid^n liittymisen jälkeen tarvitaan todennäköisesti siirtymäkausi, jonka aikana ne valmistautuvat EMUn jäseniksi. Siirtymäkaudqn pituus riippuu siitä, miten nopeasti maat pystyvät täyttämään Maastrichtin sopimuksen kriteerit. ElP-foorumin 1999 pöytäkirjat julkaistaan vuoden 2000 alussa. Niitä voi filata maksutta EIP:n tiedotus- ja viestintäosastolta, faksi (+352) yhteiskunnan kannetuksen. Kolmenneksi Yhdysvalloissa vellitsee todellinen kensenkepitelismi, joke toimii telouskasvun moottorina. Lisäksi keikuivat nämä senet: "Yhdysveltein kenselainen käyttäytyy pikemminkin osakkeenemistejen kuin äänestäjän tevein". Professori Laffont auttoi ottemean hieman etäisyyttä foorumin kuohuihin. Hànen esityksensä vei meidät valistuksen eikeen valottaakseen, että vielä nykyisinkin uuden tuhatluvun koitteesse en elemessa kaksi telouskehityksen mallia: Rousseeu-Rebespierren kes- Lisätietoja ElP-foorumista antaa Yvonne Berghorst, puh. (+352) tai sähköposti: Sitm i6 I EIP TIEDOTE

17 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP määritti Balkanin tärkeimmät infrastruktuurihankkeet EIP:n tutkimuksessa Kaakkois-Euroopan pertisrakenneinvestoinnit esitetään alustava luettelo infrastruktuurihankkeista, jotka pankin Balkanin työryhmä on valinnut mahdollisiksi rahoituskohteiksi. Tutkimuksen keskeisinä alueina ovat maantiet, rautatiet, satamat, lentokentät, sähkö, öljy, maakaasu, tietoliikenne ja vesihuolto, mukaan lukien Tonavan vesistö. Lueteltujen hankkeiden toteuttamisen arvioidaan maksavan yhteensä noin 6 miljardia euroa ja kestävän ainakin 3-5 vuotta. EIP on tarjoutunut ottamaan vetovastuun alueen infrastruktuurihankkeiden rahoituksesta. EIP on jo nyt merkittävä infrastruktuurin jälleenrakennuksen rahoittaja Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Bulgariassa, Makedoniassa ja Romaniassa. Jos EU näyttää hankkeelle vihreää valoa, pankki on valmis aloittamaan toiminnan myös Kosovossa. ElP:n pääjohtaja Sir Brian Unwin esitteli tutkimuksen syyskuun lopulla Washingtonissa Kaakkois-Euroopan jälleenrakentamisen talouspoliciikkaa ohjaavalle korkean tason ryhmälle. Ryhmässä on edustajia johtavista teollisuusmaista ja kansainvälisistä järjestöistä. Balkanin tilanteesta Sir Brian Unwin totesi: "Koska investointitarve on valtava ja rahaa on käytettävissä äärimmäisen niukalti, investointien tärkeysjärjestys on määriteltävä selkeästi. Se on tehtävä kiinteässä yhteistyössä kohdemaiden hallitusten kanssa. Lisäksi on käytettävä tarkkoja arviointikriteerejä ja vaadittava, että hankkeista saadaan ruttava taloudellinen tuotto. Uskon, että ElP:n olisi verrattain edullista ottaa vetovastuu infrastruktuurihankkeista, ja olemme siihen täysin valmiita. " EIP perusti Balkanin ry'öryhmänsä kesäkuussa. Sen tehtävänä on arvioida investointitarpeet ja määritellä ensisijaiset hankkeet Kaakkois- Euroopan nostamiseksi jaloilleen sodan jälkeen. Työryhmään kuuluu pankki- ja talousasiantuntijoita sekä insinöörejä. Kaikilla työryhmän jäsenillä on kokemusta liikenteen, tietoliikenteen, energian ja ympäristöalan infrastruktuurien valinnasta, jotka ovat tärkeimpiä ja kiireellisimpiä uudelleenrakenruiskohteita ja joihin EIP voi nopeasti myöntää pitkäaikaista rahoitusta. Työryhmä myös sovittaa pankin toiminnan yhteen Euroopan komission, Balkanin vakaussopimuksen koordinaattorin ja muiden alueen jälleenrakennusta tukevien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Mahdollinen rahoitustarve 6 miljardia euroa ElP TIEDOTE I Sivu 17

18 Perinteiset liikenteen, energian, tietoliikenteen ja vesihuollon infrastruktuurit ovat tärkeimpiä talouskasvun edistäjiä. Kaakkois- Euroopan maiden perusinfrastruktuuri kärsi viime sodassa suuria vahinkoja, kun monet rakennelmat vaurioituivat taisteluissa ja ovat suurelta osin käyttökelvottomia. Seikkausten epäsuorat vaikutukset saattoivat kuitenkin olla vielä pahempia: maat menettivät suuria määriä rahaa elinkeinotoiminnan häiriintymisestä eikä rakenteita pystytty pitämään kunnossa. Balkenin jälleenrekennusta koskevelle tutkimukselle EIP halusi luoda puitteet elueen infrestruktuurin kehittämiselle je helpettee ensisijeisten reheitushenkkeiden mààrittelyä. Tutkimuselueeseen kuuluivet Albenia, Besnia-Hertsegevine, Kreatia, Jugeslavien liittetesevelte, entinen Jugeslevien tesevelte Mekedonie sekä Bulgeria ja Remanie. Entisessä Jugoslevien liittovaltiessa puhjenneet monet sodet je konfliktit eiheuttivet melkeisia vahinkoja infrastruktu urlile. Sotevehinkojen lisäksi 90-luvun levottemuuksilla ja talouden taantumalle eli vekevie epäsuerie seureuksie, koske rekenteiden sâânnôllinen ja kerjeukset kunnessapite leiminlyötiin. Tästä koituu ajan myötä vielä suuremmat kustannukset, kun lasketaan tarvittavien kunnostustöiden hinte. Kun kenselaisten tulot pienenivät je veltion verotulot vähenivät, rekenteiden kunnossapitee je uudistemiste jouduttiin rejoittemeen. Tämä kiihdytti rekennelmien reppeutumiste. Veltiot eivät myöskään teteutteneet tervittevie uudistuksie, jotke olisivat siirtäneet raheitustaekkae pois je köyhtyneiltä valtiontelouksilte. Julkisie infrastruktuureja elisi ehkä voitu rehoittee enemmän käyttäjiin kohdistuville meksuille. Bosnie-Hertsegovinesse yksityiskohteiset vehinkoerviot en jo tehty. Veikke maan jälleenrakennus en edennyt hyvin, järjestelmien kunnosteminen je perenteminen veetii vielä suuria investointeja. Myös monet yhteiskunnalliset leitekset, esimerkiksi reutetieliikenteessä je energie-ja vesihuollosse, on luoteve uudelleen. Toneven laivaliikenteen keskeytyminen on veikuttenut huemettevesti kaikkiin 11 Tonaven rentavaltioen, Niistä neljä valtiete kuuluu tutkimuselueeseen. Monet Toneven suuret sillet ovet tuhoutuneet tei veurioituneet. Pitkiä leivekuljetuksie ei näin ollen voide eloittea ennen kuin väylä en raivettu, mikä vienee useite vuesie. Tärkeiden kuljetusreittien katkeaminen on eiheuttenut melkoisie teloudellisie menetyksiä, je heitte jetkuu vielä vuesia, vaikka tilapäisjärjestelyjä (leuttakuljetukset) eteteen käyttöön. Myös Jugoslevien liittotesevellessa Kosovon kriisi, joka kesti maaliskuuste kesäkuuhun, eiheutti suuria vehinkoje infrastruktuurille. Alustavan ervion mukeen taisteluissa tuhoutui tai veurieitui nein 50 maantiesiltae, jeiste 9 suurille joilla (Tenave, Seve) je 8 Kosevesse. Vehinkoje kärsi lisäksi suunnilleen 19 reutetiesiltee je 5 reutetieesemee. Meenteitä je reuteteitä veurioitui eniten reitillä Unkerin rejelte Belgredin je Skopjen keutte Bulgerien rejelle sekä Serbien ja Kosovon ja Serbien ja Montenegron välillä. Tämän lisäksi noin 12 lentokentän ervioideen veurioituneen pehoin. Kun viimeeikeisten kenfliktien jälkeistà infrestruktuurin jälleenrekennustervette ervioideen, on myös otetteva huemieon, että monille alueilla kaupen je liikenteen muedot ovat muuttuneet. Siksi voi olla syytä pohtia uusie reittejä tei uudentyyppisiä investointeje. Tässä esesse Eurooppee meentieteellisstretegiset peruspiirteet evet sellaiset, että monet ikivanhat kauppareitit ovat nykyisinkin tärkeitä. Esimerkiksi lyhimmät luoteis-keakkoissuunteiset keuppereitit myötäilevät Seva-jeen ja Tonavan jueksua. Lisäksi EU:n jäsenmaan Kreikan meentie-je reutetieyhteydet je voimalinjat muihin jäsenmaihin kulkevet tutkimusalueen läpi. Nämä reitit kuuluvetkin Euroopen unionin yleiseurooppeleisten liikenneväylien verkkoen (ketso kertte). Kun tietyllä elueelle toimii tevelliste enemmän reheittejia, mailla en ymmärrettävä teipumus esittää henkkeita ja investointeja rehoitetteviksi kiinnittàmàttâ telous- je rehoituskriteereihin niin suurta Sil'U l8 I EIP TIEDOTE

19 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP määritti Balkanin tärkeimmät infrastruktuurihankkeet huomiete kuin yleensä. Tämä suuntaus vehvistuu, jes raheitus keskittyy hankkeisiin, jetka edistävät tiettyjä poliittisie tevoitteite kuten alueen yhtenäisyyttä, eikä rahoituskehteita velite vein teloudellisten näkökohtien je terveharkinnan perusteella. Kuten kokemus on muualla osoittenut, valtienrajat ylittäville hankkeille on usein veikeempi löytää teloudellisie perusteite kuin kensellisesti tärkeimpinä pidettäville investeinneille. Rajan yli kulkeve tieja rautetieliikenne en yleensä vähäistä verrettune kensellisiin velteväyliin tei suurten väestökeskusten välisiin yhteyksiin. Kehden tei useemmen meen väliset sähköje vesivoimehenkkeet vaikuttavat usein menimutkaisilta ja epävermeilte. Tilennette olisi siksi tesepeinotetteve korostemelle kenseinvälisten rahoituslaitosten yleisiä rehoituskriteerejä, jotke perustuvet terveenelyysiin, teloudellisen tueten enalyysiin, ympäristövaikutusten arvieintiin, hankintakriteereihin ja hankkeen toteuttamiseen. Väyläi IV Väylä V Haara Β Haara C Väylä VII Väylä VIII VäyIät IX VäyIät X Bcrliini/Nürnberg-Praha-Budapcst ("on.stiinta/ Ihcs.saloniki/Istanbul Vcncr.sia-1 rieste/koper-l.jubljana-butlapost-uzgorod-lvov Rijeka-Zagreb-Budapest Plocc-Sarajevo-Osjek-Budapest I onava, joki ja satamat niirrcs-tiiana-skopjc-sofia-varna Hcfsinki-Pietari-Moskova/Pskov-Kiova-Ljubasevka-Chisinau- Bukarcst-Dimitrovgrad-Alcxandroupoli Salzburg-Ljubljana-Zagrcb-Bclgrad-Nis-Skopje-Velfs- The.ssaioniki Yleiseurooppalaiset liikenneväylät Valitut hankkeet Seureevesse luetelleen tyypillisiä rehoituskohteiksi esitettyjä hankkeite eloittein. Investointiohjelman arvioidaan kestävän 3-5 vuotta. Luettelossa en tarkeitus entee esimerkkejä henkkeiste, jotke todennäköisesti täyttävät tietyt kelpoisuuskriteerit - veetivet yksityiskohteiste enalyysia - je edistävät elueen teloudelliste yhtenäisyyttä. Näin velittu Keekkois-Eureopen projekti en ervelteen nein 6 miljerdie euree. On kuitenkin muistettava, että luettelosse en vein velittuje esimerkkejä reheitushenkkeiste. Henkkeet on terkoin velittu tiettyjen kriteerien mukaan, joissa en otettu huomieen määrätyt keskeiset näkökehdet sekä yleisesti tunnustetut Haara A Budapest-Novi Sad-Belgrad Haara Β Nis-Sofia, väylällä IV Istanbuliin Haara C' Vclcs-Bitola-Florina-Via Hgnaria teloudelliset, rehoitukselliset je ympäristöveetimukset. pien kuljetuskäytävien oselte (käykeiden Liikennehenktävä VIII ITÄ-LÄNSI, käytävä X suhteellisen suuri osuus POHJOINEN-ETELÄ, käytävä V kertee liikenteen retkeiseveste esemeste KOILLINEN-LOUNAS je käytävä IV elueen yhtenäisyydelle, mut LUODE-KAAKKO). Erikoistepeuk- ta jehtuu toisaelte myös hankkeiden valmistelun veikeudeste eräillä sen muodostee Vll-käytävään kuuluven Toneven peleutteminen suureksi muilla aloilla. kenseinväliseksi leiveliiken- teen kulkureitiksi, joke pelvelee Liikenteen alalia on selvää, että Keski-Euroopan ja Mustanmeren entistä parempie tieverkkoje je välistä keuppee. yhteyksiä terviteen sekä naepurimeiden välille että Euroopen unioniin. Myös energiahuollossa monet tut- Siiti jokainen laajamitteinen kimukset ovat eseittaneet, että henke en tietenkin perustelteve kansellisten energieverkkejen yhdistäminen erikseen. Tärkeintä en liikenneväylien prierisointi etenkin tärkeimkeiden on hyvä tavoite. Hank tärkeysjärjestys en määritel- EIP TIEDOTE 3-I999 I Sil'U I9

20 tâvà niin, että huemioen eteteen Ala Tîeliikenne VÄYI.ÄVII1 VÄYLÄ Χ VÄYLÄ V VÄYLÄ IV Rautatieliikenne VÄYIAVIli VÄYLÄ X VÄYLÄV VÄYLÄ IV Vesiliikenne VÄYIÄX'III VÄYIA VII Lemoliikenne Sähkö Suurjännitelinjat Tuotanto Jakelu öljy ja maakaasu Maakaasuputkien yhdistiiminen öljyn ja maakaasun siirtoputket Maakaasun siirto ja jakelu Tyypillisiä hankkeita Itä-Iänsisuuntaisen yhteyden pääosuuksien rakentaminen asianmukaisten normien tastille PohjoJs-eteläsuuntaisen yhteyden pääosuuksien rakentaminen ja kunnostaminen asianmukaisten normien tasolle Koillis-lounaissuuntaisen yhteyden pääosuuksien rakentaminen asianmukaisten normien tasolle Tonavan pääsillan rakentaminen Rautatieyhteyden rakentaminen rajan \li Bulgariaan (vaatii lisäselvirv'ksiä) Tärkeimpien osuuksien uusiminen Tärkeimpien osuuksien uusiminen Tärkeimpien osuuksien rakentaminen ja uusiminen Durresin ja Burgasin satamien uudistaminen Tonavan laivaliikenteen palauttaminen Terminaalirakenteet: Tirana/Rinas - Skopje Vrutok-Burrel Blagoevgrad-Dubrovo Sarajevo-Mostar-Bileca Vjosa-joen vesivoimalaitos Koko maan sähköverkon misiminen Mahdolliset vhtevdet Kreikkaan tai Italiaan Osa Kaspianmeren projektia järjestelmän uusiminen, mukaan lukien kävtönvalvonta- ja datalairteiden hankinnat ja putkien vaihtaminen Maat Albania, Maketlonia, Bulgaria Albania, Bosnia- 1 iertsegovina, Makedonia, Jugoslavian liitrotasavalta (myös Kosovo) lîosnia-h, Kroatia Bulgaria, Romania Makedonia Bosnia-H. Bosnia-Η. Bulgaria Albania, Bulgaria Iugoslavia, Romania Albania, Makedonia Albania/Makedonia Bulgaria/Miikedonia Bosnia-H. Albania Bosnia-H. Albania Bulgaria Kiimania jokeisen yhteyden suore teloudellinen je reheituksellinen hyôty sekä alueen yleisen energiahuollon tason perenteminen. Herveje poikkeuksie lukuun ottemette uutte sähköntuotentokepesiteettia ei juuri tarvite. Tietoliikenne on sepive eie yksityissektorin hankkeille, ja tarkoituksenmukaisten säännösten je kilpeiluympäristön luominen en ensierveisen tärkeää. Lisäksi rehoituskohteiksi on esitetty menie vesihuollon investointeja. Pitkän eikevälin tavoitteena on patentee elueen vesihueltee ja jäteveden käsittelyä. Alueella on kuitenkin vekevie pullonkauloja hankkeiden valinnesse, määrittelyssä je kennettevuustutkimuksisse je toiseelta teteutuksessa, hankinneissa ja valvonnesse. Suurimmet reheittejet voisivet yhdistää voimanse laetiekseen esimerkiksi erityisen järjestelmän henkkeiden velmistelua ja teteutuste varten. Henkkeiden järkevä määritys je erviointi on erittäin tärkeää, ja sen olisi katetteve projektin kaikki eri veiheet je elueellinen ulottuvuus. Kaukolämpo Tuotanto ja jakelu Tietoliikenne Kiinteät puhelinverkot Matkapuhclinvcrkot Vesistöt ja vesihuolto Vesiensuojelu Vesihuolto ja jäteveden käsittely HaitalÜsten jätevesien käsittely Banja Luka Nykyaikaistaminen ja laajentaminen Laajentaminen Ohrid'järvi Ylä-Vardar joki Dojran-järvi Keskisuuret kaupungit Keskisuuret kaupungit Keskisuuret kaupungit Bukarest Tonava Bosnia-H. Kaikki maat Kaikki maat Albania/Makedonia Makedonia Makedonia/Kreikka Albania Bulgaria Kroatia Rt) mania Jugoslavia Bulgaria Romania Yksityissektorin osellistuminen on edulliste tietyillä eloille, kuten tietoliikenteessä, missä se voi toimia merkittävänä rahanlähteenä. Lisäksi terviteen rakenneuudistuksia, joille perannetaan toimialehellintoe ja alueelliste yhteistyötä. Näin seedeen vähitellen eikeen elueen telouskesvue tukeve perusinfrestruktuurien verkko. Tutkimuksen on koonnut Axel Hörhager EIP:n Balkanin työryhmästä. Siihen ovat osallistuneet Christopher Hurst, Kristian Uppenberg (talous), Philippe Ostenc (liikenne), Heiko Gebhardt (energia), Mark Pevsner (tietoliikenne) ja Barend Stofkoper (vesihuolto). Yleisiä neuvoja antoivat Balkanin työryhmän koordinaattori Massimo d'eufemia ja pankin Keski- ja Itä-Euroopan rahoitusjohtaja Walter Cernoia. Tutkimus on luettavissa lyhentämättömänä Internetistä Balkanin työryhmää koskevat tiedustelut: puh. (-1-352) tai s-posti Sivu 20 I EIP IIEDOTE 3-I999

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

ïedote . 3Í999 Sisällys Euroopan investointi pankki EIP:n valtuusto nimitti yksimielisesti Philippe Maystadtin Euroopan investointipankin

ïedote . 3Í999 Sisällys Euroopan investointi pankki EIP:n valtuusto nimitti yksimielisesti Philippe Maystadtin Euroopan investointipankin πι Euroopan investointi pankki. 3Í999 ïedote 3 1999 N 103 ISSN 1025 0905 Sisällys Philippe Maystadt EIP:n uudeksi pääjohtajaksi Kolme uutta varapääjohtajaa Sir Brian Unwin: EIP:n toiminta muuttunut oma

Lisätiedot

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona,

- ECOFIN /02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston istunto. Barcelona, 7131/02 (Presse 72) (OR. en) Neuvoston 2418. istunto - ECON - Barcelona, 14.3.2002 Puheenjohtaja: Rodrigo RATO Y GAREDO Espanjan kuningaskunnan varapääministeri ja talousministeri Internet: http://ue.eu.int/newsroom

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Valtuuston vuosikokous Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999

Valtuuston vuosikokous Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999 Ml Euroopan investointipankki 2-1999. Ν:o 1 ο 1 /ι 02 ISSN 1025-0905 Sisällys Valtuuston vuosikokous 1 EIP:n valtuusto hyväksyi Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999 pitämässään vuosikokouksessa pankin vuosikertomuksen

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 12.10.2012 2012/2237(BUD) MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot