ledote ^ - iqqq N lo:^ ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ledote ^ - iqqq N lo:^ ISSN 1025-0905"

Transkriptio

1 Euroopan investointipankki le^ ledote ^ - iqqq N lo:^ ISSN Sisällys Philippe Maystadt EIP:n uudeksl pääjohtajaksi 1 Kolme uutta varapääjohtajaa Sir Brian Unwin: EIP:n toiminta muuttunut oma-aioitteisemmaksl 4 EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi 7 Jälleenrakennuslainaohjelma maanjäristyksen koettelemalle Turkille 1 "Euromarkkinat: muutoksia odotettavissa" 12 EIP määritti Balkanin tärkeimmät infrastruktuurihankkeet 1. Rahoitusta kestävän kehityksen mukaiseen kaupunkialueiden kehittämiseen 21 ElP-palklnto 1999 Philippe Maystadt on toiminut Belgian hallituksessa lähes 20 vuotta. IVlaystadt toimi Belgian varapääministerinä sekä valtiovarainja ulkomaankauppaministerinä ja valtiovarainministerinä , missä tehtävässä hän oli EIP:n valtuuston jäsen kymmenen vuoden ajan. Tätä ennen hän toimi varapääministerinä ja talousasiainministerinä ( ), budjetti-, suunnittelu-ja tiedepolitiikkaministerinä ( ) sekä julkishallinto-ja tiedepolitiikkaministerinä (1980 ja 1981). Vuosina Philippe Maystadt hoiti myös Kansainvälisen valuuttarahaston väliaikaisen komitean puheenjohtajan tehtäviä. EIP:n valtuusto nimitti yksimielisesti Philippe Maystadt in Euroopan investointipankin pääjohtajaksi ja hallintoneuvoston puheenjohtajaksi

2 Philippe Maystadt valittiin valtiovereinministerin peikelte Belgien renskankielisen kristillissesialistisen puelueen johtejeksi Hân eli senaattori ( ja kesàkuuste 1999 lukien) ja entinen kansen- edustaje ( je ). taloustiedettà Belgiassa (Louvein) je Yhdysvelloissa (Les Angeles) ja alkoi sitten luennoida Leuveinin ketolisen yliopiston oikeustieteen laitokselle Hàn on julkeissut lukuisie tutkimuksie je julkeisuja taleus- ja finanssioikeuden eleite. en. Meystedt seuraa viresse Sir Brian Unwinia, joke on ellut tehtävässä huhtikuun alusta EIP:n pääjohtaja nimitetään kuudeksi vuodeksi. Philippe Meystedt, 51, on perheellinen je hänellä on keime lesta. Meystedt opiskeli oikeustiedettâ je Philippe Maystadt on Euroopan investointipankin kuudes pääjohtaja pankin perustamisesta 1958 luki- Kolme uutta varapääjohtajaa EiP:ssä Francis Mayer on kutsuttu Euroopan investointipankin varapââjohtajaksi lokakuun 1999 alusta lukien. Hänen vastuualueinaan EIP:n hallituksessa ovat ottolainaus- ja varainhallinnan politiikka sekä pankin toiminta pääomamarkkinoilla. Hän vastaa myös rahoituksesta Ranskassa, Maghrebja Mashreq-maissa, Israelissa sekä Gazanja Länsirannan alueilla. Mayer en työskennellyt aiemmin Ransken valtiovereinministeriôssâ, jossa hän viimeksi johti kanseinvâlisten asiein osastoe. Hän oli tämän kanssa rinnan heinâkuusta 1994 syyskuun 21. päivään 1999 EIP:n hellintoneuvoston jäsen. Frencis Mayer eli myös Pariisin klubin puheenjohtaja lokakuusta Tämä 19 suurimman velkejamean ryhmä pyrkii helpottameen pehiten velkeantuneiden meiden esemee leinojen uudelleenjärjestelyillä tei velkojen mitätöimisellä. Frencis Mayer tuli valtioverainministeriön palvelukseen 1979 ja hoiti useite eri tehtäviä. Hän toimi muun muesse valtien pankit ja rahoitusyhtiöt-esaston päällikkönä (1985), rahoitusmarkkinat-osesten päällikkönä (1988), telletus- je reheitusmarkkinat osesten apuleisjehtejane (1991) je valtiovareinministeriön finenssiesien verejehtajane (1994). Mayer oli myös vuesina Maeilmanpankin varejohteje Washingtonisse, Keski- Afrikan valtioiden penkin johteje je renskaleis-sekseleisen TV-keneve Arten hellituksen jäsen. Meyer en seksen kielen professori; hänellä en myös tutkinto Ecole Nationale d'administrationista. Frencis Meyer syntyi Stresbourgissa Professori tohtori Ewald Nowotny on kutsuttu Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi syyskuun 1999 aluste lukien. Hänen tärkeimpiä vastuualueitaan ovet Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus, talous- ja rahoitustutkimukset (pääekonomistin osasto) sekä luotonanto Itävallassa, Ruetsissa ja Suomessa, Islannissa ja Nerjassa sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa. Nowotny on heitanut aiemmin taloustieteen professuuria Wienin ylio- Sil'll 1 I ΕΙΓ TIEDOTE

3 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI pistossa, jossa hän eli vuodesta 1982 finanssi- ja rehepelitiiken laiteksen esimiehenä. Tätä ennen hän työskenteli opetustehtävissä Herverdin yliepistosse, Darmstadtin teknillisessä korkeekoulusse sekä Linzin yliepistosse. Vuenne 1978 hänestä tuli Itävellan parlamentin jäsen sosiaelidemokreettisen puolueen edustejene. Hän toimi perlementin teleus- je penkkiveliokunnen puheenjehtejena vuodesta 1985 lähtien ja oli yksi Itävellan edustejiste Länsi-Euroopen unionin WEU:n perlementaarisessa edustejekokouksesse Peter Sedgwick Peter Sedgwick on nimitetty uudeksl varapääjohtajaksi ja hän on Sir Brian Unwinin seuraaja hallituksen brittijäsenenä. Sedgwick, 55, toimii tällä hetkellä varajohtajana Britannian valtiovarainministeriön julkisten menojen osastolla. Sedgwick tuli valtiovareinministeriön pelvelukseen 1969 je toimi eri tehtävissä poliittiseste je teloudelliseste kehityksestä vesteeven teloudellisen pääneuvenentejen osastolle, kunnes hänet nimitettiin ensin epuleissihteeriksi (1981) je sitten 1984 rehoitusteleusyksikön kansliepäälliköksi. Vuesina hän vestesi kensliepäällikkönä makroteloudellisten ervieintien ryhmästä je toimi sitten kenseinvelisen rehoitusryhmän päällikkönä vesteten rehepelitiikeste kenseinvälisiin teleus- je Nowotny opiskeli Wienin yliepistossa, Institut für höhere Studien -laitoksesse ja Strasbourgin yliopistessa. Filosofien tohtorin tutkinto ( "Habilitation") hänellä en Linzin yliopistosta. Hän on julkeissut lukuisie teleuselämää, reheituste je pelitiikkae käsitteleviä teoksia, muun muassa Der öffentliche Sektor - Einführung in die Finanzwissenschaft. Ewald Nowotny syntyi Wienissä rehoituskysymyksiin liittyvissä esioissa. Sedgwick on ellut nykyisessä varejohtejen tehtävässä vuodeste 1994 elkeen ja on tana eikena johtenut veltiovarainministeriön kansainväliseen työllisyyspelitiikkean liittyvää työtä. Hän vastee myös veltiovereinministeriön työryhmistä, jotke käsittelevät seureevie esieite hoitevien hellituksen esestejen kustennusvelvontee je -politiikkee: opetus je työllisyys; ympäristö, liikenne je alueet; kulttuuri, tiedetusvälineet ja urheilu; valtieneuvosten kenslie; perlementti; puelustus; meeteleus sekä muutemie muita pienempiä osastoja. Varajohtejana hän vestesi myös G8-meiden työllisyyskokeuksen järjestelyistä vuonna 1998 je johti veltiovereinministeriön EU:n työllisyyspolitiikkee koskevea työtä valmistelteesse Cerdiffin Eurooppaneuvoston kokouste vuenne Sedgwick on neimisisse je neljän lepsen isä je hänellä en teleustieteiden loppututkinto Oxfordin yliopisteste. Hän on ellut Lontoon sinfeniakueron (LSC) jäsen vuodesta 1972 ja kuoren puheenjohteje sekä kueron kehityskomiteen jäsen je en tàllà hetkellä LSC:n reheston luottemusmies je johteje. Lisäksi Sedgwick herrestee kävelyä, puuterhenhoitoe je luvun historiée. Luis Botella on nimitetty penkin ylimpään jehteen reheitus ja vereinhoito-esesten pääkirjenpitäjäksi. Botella, joka on hyväksytty tilinterkastaja, tuli pankin pelvelukseen Hänen vestuullaen on ollut pankin kirjenpite je erityisesti kirjenpidon sovitteminen las-säännöstön je EU-direktiivien mukaiseksi. Vuonna 1998 hän vestesi euroon siirtymisen keerdineatiosta. Horst Feuerstein on nimitetty reheitettevien henkkeiden arviointi -yksikön johtejeksi. Feuerstein tuli penkin pelvelukseen 1980 je kuusi vuette myöhemmin hänet nimitettiin jeestopäälliköksi energiejeestoon teleustutkimukset yhteisössä -yksikköön. Tästä tehtävästä hänet nimitettiin semen yksikön johtajaksi Taloustutkimukset-osesten je tekniset neuvenentejet-osaston yhdistymisen jälkeen 1995 Feuerstein siirtyi Teollisuus II -yksikön johtejeksi vesteperustettuun henkkeet-osesteon. Tassa tehtävässä hänen vestuuelueeseense kuuluivet tieteliikenne, ilmeilu, elintarviketeellisuus, matkeiluja rahoitusvälittäjät. Antonello Pugliese on nimitetty pankin ylimpään jehtoon Kreikka, Suomi, Tanske ja Ruotsi -yksikön johtejeksi. Pugliese tuli penkin pelvelukseen 1977 ekonomistiksi je hän vestesi energie- ja teellisuushankkeiste. Vuenne 1982 hän siirtyi luottevirkeilijeksi Italia-yksikköön Roomeen. Hän pelesi Luxemburgiin 1990 vesteamaan luotonennoste Espenjen eutenemisille elueille. Pugliese nimitettiin jaostopäälliköksi Kreikan ja Suemen jaesteon Tällä hetkellä hän en Italia-yksikön infrastruktuurijaoston päällikkö. EIP TIEDOTE I Sivu 3

4 Sir Brian Unwin jättää EI Ρ: a seitsemän vuotta kestäneen pääjohtajakauden jälkeen. Tässä haastattelussa hän kommentoi pankin nykyisiä ja tulevia haasteita Lähes seitsemän vuotta kestäneen puheenjohtajakautenne näkyvin piirre on ollut sekä otto että antolainauksen määrällinen kasvu. Miten luonnehtisitte tätä kehitystä ja vieläkö kasvusuuntaus jatkuu? Volyymien kasvetteminen ei ole ollut versinainen tavoitteeni, vaen olen halunnut kehittää ElPin osellistumista EU:n pelitiikkaan selvästi positiivisemrneksi ja dynaemisemmeksi. Semalla olen pyrkinyt lisäämään EIP:n edellytyksiä tukee unionin pelitiikan päämääriä je tehdä siinä yhteydessä myös eloitteita. Teimiessani 80-luvulla EIP:n Britannien jehtejana, tiesin hyvin mihin pankki pystyy. Se toimi kuitenkin yleensä vein unienin pyynnöstä: se oli velmiine käytettäväksi EU:n työvälineer^a silloin, kun unioni itse niin päätti EIP:n edellytyksiä pitäisi kuitenkin hyödyntää mehdollisimmen tehokkeesti. Sen vuoksi olen yrittänyt toimie peljon ome-eleitteisemmin, tietenkin siiti EU:n politiiken je omistajiemme toivomusten mukeen. Olen pyrkinyt puuttumaan esieihin henkilökohtaisesti eine kun se en ollut tärkeää; esimerkiksi Ecefin-neuvostosse olen ollut säännöllisesti mukana. Minusta tämä en parempi toimintetepe kuin se, että vein edetteisimme ministerien käskyä tehdä jotakin. Esimerkiksi vuonna 1997, kun ministerineuvosto etsi uusie retkeisuje työllisyyden je telouskasvun parentamiseksi, EIP teki aloitteen ASAPehjelmasta samoin kuin aiemmin EU:n jäsenehdokasmeille suunnetuste rehoitusjärjestelmästä. Tuore esimerkki penkin eme-eleitteisuudesta en myös 600 miljoonan euron jälleenrakennuslaina, joke ennettiin Turkille elokuun tuhoisen meenjäristyksen jälkeen. Ecofin-kokouksissa olen voinut osallistua ministeriteson poliittisiin keskusteluihin, joskin ilman päätösvaltaa. Volyymeihin ovat vaikutteneet myös muut tekijät. Unienin ulkopuoliset Sivu 4 I EIP TIEDOTE 3-I999

5 El'ROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n toiminta muuttunut oma-aloitteisemmaksi leinavaltuudet evet vähitellen kesveneet je EU on seenut uusie jäsenveltieite, joiste viimeisimmät vuonne Leinevolyymin kasvu johtuu kuitenkin pääasiassa edellä mainituiste eleitteista. Kun pankin pääema viime vuonna koretettiin sateen miljerdiin euroen - mikä olikin päätevoitteeni perin edellisen vuoden ejen - vekuutimme veltuustolle, että tâmà korotus riittâisl vähintään viideksi vuodeksi. Jotta tämä lupaus pystyttäisiin pitämään, EIP:n en nyt pyrittävä säilyttämään vekee, mutte jenkin verren meltillisempi vuotuinen kesvuvauhti. KIE-maatja aluekehitys pitävät lainasumman korkeana Luotonanto tulee edelleenkin kesvemeen määrällisesti, erityisesti Keski- je Itä-Euroopesse. Kun näistä maista myöhemmässä veiheesse tulee EU:n jäseniä, ne edettevat pääsevänsä ja niiden myös täytyy päästä esallisiksi EIP:n koko rehoitusterjenneste. Agende uudistuspaketti tulee lähivuesina muuttumaen perusteellisesti unienin eluekehityspolitiikkee. Agende peistee tuet eräiltä elueilta je EIP:tâ on pyydetty nimenomeisesti kiinnittämään huomiete näihin alueisiin. Uskon, että pankin teimintaan kohdistuu suuria paineita sekä edelleen heikesti kehittyneillä alueilla että siirtymävaiheesse oleville seuduilla, jeilta tuet aieteen lekkeuttee. Myös ASAP-ohjelma on merkittävästi lisännyt pankin luetenentee perin viime vuoden eikena. Tilenne on nyt tesoittumessa, eikä lainesummen enää uskete kesveven kovin voimekkeesti. EIP:n luottoja on myös kohdistettu yhä enemmän julkisista yksityissektorin hankkeisiin. EIP:n luotenennon muedot ovet todellekin muuttuneet peljon. Olemme esimerkiksi pyrkineet kehittämään esientuntemustemme julkisen je yksityisen sektorin yhteistoimintehenkkeisse, jotke ovet vielä melke pieni ese teiminteemme mutte nopeesse kesvusse. Tälleisie henkkeita rahoiteteen eniten Britanniessa, mutta suuntaus on leviämässä esimerkiksi Espanjaan, Portugaliin je Kreikkeen. Myöhemmin yhteistoimintehankkeita rahoiteteen vermesti myös Keski- je Itä- Euroepassa. Pääomasijoittaminen mullistavaa EIP:Ile ASAP-ehjelmalle eloitettu pääemesijoitteminen en ollut EIP:n teiminnelle käänteentekevää. Pääomasijoitukset käynnistettiin vaste kaksi vuette Sitten, je nyt EIP on yhdessä Euroopan investeintirahasten (EIR) kansse jo Euroopen suurin toiminnen alkuvaiheen riskirahoittaja. Mikä on pankin toimien tärkeysjärjestys tulevalsuudessa? Ensinnäkin meidän pitäisi yksinkerteisesti pystyä hellitsemaan leeje toiminte-elueemme. hyvin EIP on merkittävä reheitteje je riskirehen järjestäjä kerkeelle kehittyneissä Euroopen telouksisse, mutte semelle se rehoittee perushenkkeita Afrikasse je toimii niin Välimeren elueelle kuin Keski- je Itä-Euroopesse je Belkenilla. Tämä tarkeittee myös huemattevasti monimuoteisempee leinekentee erilaisine riskeineen. Lisäksi euron tuie en vienyt merkkinet suureen murrokseen, joke johtee penkkien keskittymiseen. Toinen suuri heeste on sopeutuminen unienin leejentumiseen je siihen sisältyvät institutionaaliset näkökohdet - terkemmin sanoen hallinte. Miten selviydymme tilanteeste, kun emistajia on suunnilleen 25 nykyisten viidenteiste sijeste? Tämä tulee olemeen päällimmäisenä leejentumisen tuomesse uudessa toiminnasse, keska keikki uudet jäsenmeet odettevet EIP:ltä huemettevee luetenentee. Penkki en je eleittenut tilanteeseen valmistautumisen yhdessä muiden EU:n teimielinten kensse. On muistetteve, että yksi penkkimme vehvuuksie on sen suhteellinen pienuus ja tehokkuus, mikä tosin jeskus eiheuttee penkkileisille versin suurie peineite. Tasapainon pitäminen on hankelee, mutte meidän en yritettävä pysyä siinä. Millaisena näette Eu roopan kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua? Miten EU seiviytyy laajentumisesta ja onnistuuko se vähen tämään esimerkiksi työttömyyttc lisäämällc intoa yrittäjyyteen? Vermesti onnistuu Uusien jäsenvaltioiden liittyminen ja sopeuttaminen unioniin ei tietenkään ole ongelmatonta, sillä näiden meiden BKT asukeste kehti en vain nein kelmannes EU:n nykyisestä keskiervesta. Lisäksi alueella en suuria rekenteellisie engelmie. Toisaalte Keski- je Itä-Eureopen kensenteloudet vastaevet yhteensä vein nein viittä prosenttie unienin tämänhetkisestä bruttokensentuetteeste, eli niiden osuus en suhteellisen pieni. Euro kasvun ja työllisyyden edellytys Yhteinen rehe teteuttee lopullisesti yhteismerkkinet. Uskon, että eure on tuleveisuudesse kestävän telouskesvun, kilpeilukyvyn ja työllisyyden ehdoton perusedellytys. Semelle se vauhdittaa myös muita tarpeellisie muutoksie, kuten rekenne- je työmerkkineuudistuksie. EIP TIEDOTE Ì-I999 I Sivu 5

6 Yhteisestä reheste en hyötyä myös siksi, että se pakottea nykyiset euroelueen jäsenveltiet budjettikurin säilyttämiseen. Euroopen keskuspenkki päättää rehepolitiikeste. Nyt terviteen vein rekenteellisie muutoksie. Peineet kohdistuvet yhä enemmän juuri näihin rakenteellisiin muuteksiin. Mielelläni näkisin tuleveisuudesse myös Britannian Emun jäsenenä. Olen vehvesti sita mieltä, että euroelueeseen liittyminen olisi Britennielle kokoneisteloudellisesti edul- ^ liste. Uskon myös, että Britennie lopulte siirtyy euroon, semoin kuin Tenske je Ruotsi. Jälkimmäisissä maissa asenteisse onkin tapehtumassa muutoksia. Milloin eurosta tulee kilpailukykyinen dollariin nähden ja sen markklnoista yhtä likvidit? Uskeakseni versin pien. Dollerin kehitys meeilman ykkösvaluuteksi punnen heikkenemisen jälkeen kesti noin 20 vuette, joten euroste ei voi odettee dollerin heestajae heti, kun se on ollut elemesse veste vuoden. Mutta jo perin kolmen vuoden päästä euro en vermesti erittäin vehve veluutte meeilmen reheitusjàrjestelmissà je noussut keskeiseksi dollerin rinnelle. Jo nyt tärkeä kansainvälinen valuutta Kun otetaan huemioen, miten vilkeste euremääräinen keuppe oli jeukkevelkakirjamerkkinoille vuonne 1999, euree veidaankin jo nyt pitää tärkeänä kansainvälisenä veluuttene. Euron vestustejet evet tietenkin pitäneet euron ervon heikkenemistä dolleriin nähden heikkouden je epäonnistumisen merkkinä, versinkin juuri Britenniesse. Tosiasiesse eure kuitenkin reagoi Yhdysveltein je Euroopen teloustilenteen eroihin semein kuin muutkin kansainvälisen kaupankäynnin kohteena olevat veluutet. Siinä ei ole mitään opätevelliste. Jos tarkastellaen teeksepâin dollerin je Seksen merken teteutunutte kurssikehitystä, siinâkin en ellut ylä- je elemäkiä. Euroopen vientisekterille en tietysti ollut vain eduksi, että eure en ollut heikompi tânâ vuonne. Nyt Euroopan talous en taas lähtenyt nousuun, etenkin Ransken je Britennien teloudet vehvistuvet. Sekse on vielä odottevelle kenneile, mutte en merkkejä siitä, että sielläkin tilanne en parenemesse. Siksi oteksuisin euron aseman tästä lähtien vehvistuvan. Minusta en valitettevee, että eurosetelit je -kolikot eteteen käyttöön niin myöhään. Teivoisin käteisen euren käyttöönoton aikaistamiste, koske yleisen mielipiteen je suuren yleisön tuen seeminen euren puolelle on tevattomen veikeee, ennen kuin meillä todella on teskuissemme eurokäteistä je veimme käyttää sita. Mielestänne euroon siirtyminen on siis kuitenkin onnistunut hyvin? Se en onnistunut hyvin. Näin suuri muutes sujuu todelle harvein ilman teknisiä ongelmie. Lisäksi EU-valtiot ovat onnistuneet hienosti täyttämään teloudelliset lähentymiskriteerit. Keikkie lukuje ei ehkä eine uskettu, ja eureen siirtyminen veeti myös ponnisteluje, mutte usein näitä tekijöitä je euron teknisesti ennistunutta käyttöönottoa eliervioidaan. EIP;n panes euron käyttöönetessa eli merkittävä. Talous- ja rahaliiten kàynnistàmisen ja vakiinnuttemisen tukeminen on ellut kehtene viime vuonna yksi pankin päätehtävistä. Siihen olemme pyrkineet sekä varainhani(innesse että luotenennesse. Tana vuonna euren osuuden koke verainhankinnestemme pitäisi jo neuste nein 40 prosenttiin. EIP on nykyisin suurin lainarahoittaja Keski- ja Itä-Euroopassa. Uskotteko, että pankki volsi tulevalsuudessa toimia myös entisen Neuvostoliiton valtioissa? Omistejiemme virellinen kente tuetiin äskettäin esiin neuvoston julkilausumesse. Sen mukeen EIP:n reheitusteiminte Venäjällä ei ole nyt ejenkehteiste, mutta asiea on terkestelteve uudelleen myöhemmässä veiheesse. Omistejemme eivät ole tällä hetkellä velmiite entemean yleisiä valtuuksie luotonantoon Venäjälle. Näkemykseni mukeen EIP voisi tuleveisuudesse esellistue Venäjällä esimerkiksi eräiden velikoitujen liikenne- je energiehenkkeiden rehoitukseen. Se olisi sekä Euroopen unionin että Venäjän edun mukaista. Venäjällä toimii jo nyt Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD), Josse EIP en osakkeene. Olette nyt jättämässä EIP:n toimittuanne pankin pääjohtajana lähes seitsemän vuoden ajan. Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmanne? Aien hieman hellittää tehtiel Pelean Englentiin je pidän ensin lomea, mutta haluen toki hyödyntää EIP:ssà saamaani kokemusta osellistumelle jetkessekin Euroopen esieihin pankki- ja rahoituselelle. Sivu 6 I EIP TIEDOTE

7 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi Kölnin Eurooppa-neuvoston kesäkuussa esittämän pyynnön jälkeen EIP:n hallintoneuvosto vahvisti heinäkuussa, että terveydenhuoltoalan hankkeet on nyt kelpuutettu pysyvästi pankin rahoituksen piiriin. Tämä laajentaa EIP:n toimintamahdollisuuksia niistä, jotka siile oli annettu vuoden 1997 puolivälissä käynnistetyn Amsterdamin toimintaohjelman (ASAP) nojalla ('). ElP laati ASAP-ohjelman veuhdittemeen unionin jäsenveltieiden työllisyyttä parantevie investointeja tukevae teimintee. Terveysalan osoitettiin olevan tärkeä työllistäjä keikisse EU-meisse. Esimerkiksi Renskesse 1990-luvun elkupuolelle terveydenhuolto työllisti lähes 7,5 prosenttie työllisistä. EIP:n toimintemehdellisuuksien leejentumisen jälkeen terveydenhuoltoen työllisyyden edistämisestä en tullut tärkeä osa pankin toimintojen perusteita. Tämä on tosin synnyttänyt jenkinlaisen peradoksin jeidenkin - veikke ei suinkeen keikkien - EIP:n tukemien hankkeiden kohdella. Muutamisse tepeuksisse EIP en rehoittenut tei en rehoittemesse hankkeita, jotka johtevet kepesiteetin retionelisointiin erityisesti seirealoissa. Tästä voi jehtue työllisyyden elenemista kyseisissä leitoksissa. On kuitenkin tärkeää tunnustae, että terveydenhoitohenkilöstön suore veikutus työllisyyteen EIP:n rahoittamisse henkkeissa en vain yksi puoli sita yleisempââ vaikutuste, joke terveydenhuellelle on teloudelliseen kehitykseen. EIP:n rahoittamat terveysalen henkkeet vaikuttavat työllisyyteen useilla muilla tavolile. Ensiksikin jokeisella kyseeseen tulevelle rekennushenkkeelle on luennellisesti työllisyyttä parantave vaikutus. Toinen je veikeimmin mitettavissa eleva vaikutus en terveydenhuollon merkitys terveyden perentumiseen. Tätä keutte luodeen edellytykset inhimillisen pääoman syntymiselle, jolla voideen lisätä teleuskesvue je kehitystä ( ). Tämä veikutus toimii EIP:n koulutusrehoituksen täydentâjànâ. Kelmanneksi saireeloiden retionelisoinniste vepeutuvet voimavaret ovat käytettävissä muihin terveyspelveluihin. ( ) ASAP-ohjelman yleiset tavoitteet sekä tilannekatsaus toiminnasta ohjelmakauden 18 ensimmäisen kuukauden ajalta esitettiin EIP Tiedotteen edelllsessä numerossa ( N:o ( ) Lisää esim. M. McKeen tutkielmassa Health status in the European Union and the Central and Eastern European countries, joka annettiin kesäkuussa 1999 Luxemburgissa järjestetyssä Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan investointipankin yhteisessä konferenssissa terveysalan investointien arvioinnista sekä M. McKee, Does Health Care Save Lives?, Kroatian Lääkärllehti, 40 (2j, EIP TIEDOTE I 5/!'«J

8 Terveydenhuoltohankkeiden tulisi olla kansallisen tai alueellisen tärkeysjärjestyksen mukaisia ja niiden avulla olisi pystyttävä parantamaan terveydenhuoltopalvelujen arvoa Terveydenhuoltojärjestelmän osuus työllisyydessä Työllisyyteen kohdistuva kokenaisveikutus en nähtàvà koke sen terveydenhuoltojârjestelmân teustaa vasten, jehon henke sijoittuu. Tämä korostaa laajemman yhteyden merkitystä kunkin investointipäätöksen kohdella. Jokeiste EIP:n rehoittemee henkette on terkestelteve vein yhtenä osene laajempae terveyspelvelujen kokoneisuutta kyseessä elevalle elueelle. EIP omeksuu sen vuoksi leejen näkökulmen terkestellesseen terveydenhuoltoalan investointiohjelmiensa veikutuste työllisyyteen. Terveyspelvelut ovet eveinesemesse Euroopan kehityksen je kesvun veuhdittemisen kannalta. Jos EIP:n on tarkoitus olla tässä mukane, on tärkeää, että sen henkkeilla pystytään tehokkaesti edistämään terveydenhuollon järjestämiseen liittyviä teloudellisie je sosiaelisia tevoitteite. Epäteloudeilisetterveyspelvelut (liian peljon vuedepaikkoja, tarpeettemia vâlineitâ, alityöllistettyjä lääkäreitä jne.) merkitsevät todellista veimavarojen tuhleuste: joko olisi voitu heitee enemmän petilaita tai veimavaret olisi voitu kohdistee muihin terpeisiin. EIP keskittyy hankkeiden valinnesse je ervioinnisse sen vuoksi mehdellisten investointien teloudellisen ervon määrittämiseen. Se pyrkii vermistemeen erityisesti, että henkkeille edistetään niiden kohteena olevien henkilöiden terveyden paranemista kustennustehokkaalle tevalle. Yksinkertaiset kriteerit puuttuvat Velitettevesti tämän määrittämiseen ei ole yksinkerteisia kriteereitä. EIP:n teknis-taloudellisesse ervioinnisse keskitytààn sen vuoksi tedisteiden etsimiseen siitä, että henke (tei ehjelme) on osa selvästi määriteltyä terveysstretegiaa, jenka tavoitteena on EIP:n terveydenhuoltoalan lainakanta EIP on tähän päivään mennessä hyväksynyt ^^l Hhoja 2 miljardin euron arvosta; lainoja on nostettu 1 miljardia euroa. EIP on jo ollut mukana mm. seuraavien rahoittanjiisessa: Terveydenhuoltoalan palveluja on parannettu Siksan uusissa osavaltioissa. Sairaaloita ja muita hoitopaikkoja rakeilnetaan ja kunnostetaan osana ohjelmaa, jonka avulla terveydenhuoltopalvelut saatetaan nykyvaatimusten mukaisiksi ja vuodepaikkojen ^äärää järkeistetään. Kreikassa on otettu käyttöön avohoidon ja pérushoidon palveluja osana ohjelmaa, jonka tarkoituksena on terveydenhuollon järjestäminen eräissä maan vähiten kehittyneissä osissa. Espanjassa on uudenaikaistettu sairaaloita ja niitä tukevaa avohoidon infrastruktuuria. EIP arvioi parhaillaan muun muassa seuraaviin aifieisiin liittyviä hankkeita: uusien mahdollisuuksien luominen vanhulcsille ja vammaisille, jotta nämä voivat elää itsenäisesti, sairaaloiden Krkeistämisohjelmat, laboratorio- ja tutkimustilat. Näitä kaikkia hatikkeita tarkastellaan osana laajempia strategioita, joiden tarkoituksena on parantaa väestön tai asiakkaiden terveydenhoitoa tai sosiaalihuoltoa. terveydenhuoltojärjestelyjen tehokkuuden ja/tei leedun perenteminen. Tämän strategisen yhteyden esiin tueminen kuuluu henkkeiden toteuttajille - organisaetieille (yleensä, mutte ei eine, hellitukset tei niiden virastot), jetka esittävät hankkeite EIP:lle. Pankin hankkeista vesteeven henkilöstön tehtävänä on ervioide nämä tepeukset. EIP velmisteutuu tähän työhön kehdelle pääesielliselle tevella. Ensiksikin se esellistuu ektiivisesti terveysalan ammattileisten kokouksiin je en mukene näiden eurooppeleisisse verkestoissa. Yksi monista esimerkeistä on eurooppalainen terveydenhuoltojärjestelmien tarkkailuelin (Européen Observetory on Heelth Cere Systems), joke on EIP:n, Meeilmen terveysjärjestön (WHO), Maailmenpenkin, Espenjen je Norjen hellitusten sekä Lontoon keuppakorkeakoulun je terveydenheite- je trooppisen lääketieteen elen eppileitosten välinen yhteishenke. Näiden yhteyksien ansioste EIP:llä on käytettävissään materiaalia je esientuntemusta, joilla on olennainen merkitys erviointityössä (0, je niiden evulle pankki pystyy hiomaen arvieintimenetelmiä. Toiseksi EIP:llä on ektiivinen terveydenhuollon toimieleohjelme (ose siitä keskittyy yksittäisiin meihin, ose Euroopan laejuisiin eiheisiin). Ohjelman terkoituksene ei ole pelkästään euttee penkkie leinehekemuksiin vesteemiseen liittyvässä velmistelutyössä vaen euttee myös kehittelemään teimintaan liittyviä prieriteetteje luotenantea varten. Euroopan terveyspolitiikan suunnittelu ei ole tietenkään EIP:n tehtävä. Terveyspelvelujen suunnittelu kuuluu valtioille, jetka ovat semeile EIP:n emistajia ja sen veltuuttejie. EIP veatii kuitenkin, että terveydenhuoltehenkkeet evet kensellisen tai alueel- (') Tarkkailuelimen tärkeimpiin tuotoksiin kuuluu esimerkiksi Health Care Systems In Transition (terveydenhuoltojärjestelmät muutoksessa) -sarja, joka sisältää virallisia analyysejä terveydenhuoltoalan kehityksestä Euroopan maissa. Siv ElP TIEDOTE 3-I999

9 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI EIP:n terveydenhuoltoalan toiminta täysi-ikäiseksi lisen tärkeysjärjestyksen mukeisie je että niiden avulla pystytään perentemeen terveydenhueltopelvelujen ervee. Kutekin hekemuste arvieitaesse terkestellaan sen vuoksi seureevenleisie seikkoje: vaikuttaeke kustennuservie luotettevelte, enke hanke-esitys johdonmukainen, vestaake se pankin käsitystä kyseessä olevan järjestelmän tarpeista jne. Euroopan terveydenhuoltoalan perusrakenteiden nykyaikaistaminen EIP on sitoutunut leejentemaan teiminte-eluetteen je teimintense luennette terveydenhuoltoelelle. Yhteistyössä viranomeisten je muiden hankkeita teteuttavien tehojen kenssa se tulee edelleen osallistumaen Euroopen terveydenhuoltoelen perusrekenteiden nykyeikeistemiseen sekä jäsenvaltioissa että EU:n jäsenyyttä hakeneisse maisse. EIP tulee kehittämään erviointie koskevee otetteen edelleen kumppeniverkestonse evulle, veikkekin perusperieete - penkin sitoutuminen investointeihin, joille terveyden perantamista edistetään kustannustehokkaelle tevelle - pysyy muuttumattomana. Tulevaisuuden tärkein heeste on löytää tapoje, joilla ElPin varoja voideen kàyttââ kensallisten terveydenhuoltejärjestelmien tärkeimpinä pidettyjä alueita koskeviin hankkeisiin. Joissakin osisse Eurooppee seiraalasekterin nykyaikeisteminen en myös jetkosse tärkeää; toisisse osissa etusijelle en avohoidon infrastruktuuri, joka on tarpeen saireeloiden vuodepeikkojen tehokkean käytön varmistamiseksi. Tämän lisäksi tulee olemeen heesteite, jotke liittyvät hoitopeikkejen kehittämiseen, yleensä evoheidessa, yhä kasvevelle venhusväestölle, mielenterveysongelmiste kärsiville henkilöille je vemmeisille. Perusheiden ja erikeislääkärihoiden parempaa yhdentämistä on terpeen edistää, je terveydenheitee je sosieelihuoltoe on lähennettävä. Keiken keikkieen tämä en ElP:lle jännittävä tehtäväkenttä. Penkki eikeo lähestyä sita aveimesti Euroopan laajuisen terveydenhuoltoyhteisön tuella. Nicholas Jennett, Hankkeet ( , sähköp. EIP on sitoutunut laajentamaan toimintaaluettaan ja toimintansa luonnetta terveydenhuoltoalalla. EIP korottaa Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmään (ETF) vnrattit määrärahat 250 miljoonaan euroon. ETE on rahastojen rahasto, eli se tekee sijoituksia erityisiin pääotnasijoitusrahastoihin, jotka sitten tukevat sijoitiiksillatin kasvuhakuisten pienten ja keskikokoisten huipputekniikkayritysten pertistamista ja kehitystä Euroopan unionissa. Rahoitusjärjestelmä perustettiin vuonna 1997, ja sita hallinnoi Euroopan investointirahasto (EIR). ETF:n toiminnassa etusijalla on pk-yritysten käynnistysrahoitus, mutta pääomaa voidaan suunnata myös innovatiivisten yritysten kehittämiseen etenkin alueilla, joilla pääornasijoitukset ovat lähtcneet hitaammin käyntiin. ETF hankkii pääomasijoitusrahastoista yleensä 5-10 miljoonan euron vähemmistöosuuksia, kuitenkin enintään neljämieksen. ETF-rahastoon varatusta ensimmäisestä 125 miljoonan euron erästä on tähän mennessä käytetty 85 miljoonaa euroa. Ne on sijoitettu 19:ään eri pääomasijoitusrahastoon, joiden koko pääoma on yli I miijardi euroa. ETF:n pääomia välittävien rahastojen odotetaan tekevän sijoituksia investointijaksojensa aikana yli tuhanteen pk-yritykseen. Jos otetaan huomieen ETF:n sijoitusten vipuvaikutus, niin uudet investoinnit ovat arviolta 2 miljardia euroa. Euroopan teknologian rahoitusjärjestelmä on yksi ulottuvuus Amsterdamin toimintaohjelmaa (ASAP), jonka EIP käynnisti vuonna 1997 vauhdittaakscen työlli.svyttä edistävien investointihankkeiden rahoitusta. ASAP-ohjelmalla EIP pyrkii ennen kaikkea helpottamaan pk-yritysten riskirahoitusjärjestelyitä. Näihin rahoitustoimiin on tähän mennessä käytetty nein 750 miljoonaa euroa, joista ovat päässeet osallisiksi lähes kaikki EU-maat. Euroopan investointirahasto tekee noin 80 miljoonan euron sijoitukset omista rahoitusvaroistaan niiden varejen ohella, joita se hallinnoi EIP:n puolesta. Se hoitaa lisäksi Euroopan unionin puolesta rahoitusjärjestelmää, joka on erityisesti suunnattu vasta perustetuille tai alueellisille pääomasijoitusrahastoille, joiden toimintaan liittyy suurempia riskcjä. EIR:llä on käytettävissään Euroopan pääomasijoituksiin ja sijoitustoiminnan kehittämiseen kaikkiaan noin 500 miljoonaa euroa. EIR perustettiin vuonna 1994 ja on siten nuorin Euroopan rahoituslaitoksista. Sen emistajia ovat EIP (40 %), Euroopan unioni (.30 %) ja 75 eri rahoituslaitosta EU:n alueelta (30 %). Lisätietoja antaa Euroopan investointirahasto (Guido Pmd'homme, puh. (+352) , s-posti g.prudhommeiii'eiforg) tai EIP:n tiedotus- ja viestintäosasto (Sabine Parisse, puh. (+352) , s-posti: EIP TIEDOTE 3-I999 \ Sivu 9

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Valtuuston vuosikokous Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999

Valtuuston vuosikokous Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999 Ml Euroopan investointipankki 2-1999. Ν:o 1 ο 1 /ι 02 ISSN 1025-0905 Sisällys Valtuuston vuosikokous 1 EIP:n valtuusto hyväksyi Luxemburgissa 14. kesäkuuta 1999 pitämässään vuosikokouksessa pankin vuosikertomuksen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen haasteet

Talouden näkymät ja Suomen haasteet Talouden näkymät ja Suomen haasteet Juhlaseminaari Suomen talous ja tulevaisuus muuttuvassa maailmassa Raahesali 12.12.2012 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisi jättänyt pitkän

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot