YRITYSVEROTUS. Kilpailukykyä ja kasvua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVEROTUS. Kilpailukykyä ja kasvua"

Transkriptio

1 2010 YRITYSVEROTUS Kilpailukykyä ja kasvua

2 YRITYSVEROTUS - Kilpailukykyä ja kasvua SELVITYS Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki Puh , faksi

3 Kansi: Minna Ruusinen, Miks ei! Oy ISBN Edita Prima Oy Helsinki, kesäkuu 2010

4 Selvityksen tavoite Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmenten aikana muuttunut merkittävästi. Yritysverotusta koskeva lainsäädäntö ei monilta osin ole pysynyt kehityksessä mukana. Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata yritysten toimintaympäristön keskeisimmät muutokset ja niiden aiheuttamat muutostarpeet yritysverotukseen. Tarve selvitykselle on ilmeinen. Edellisestä kokonaisvaltaisemmasta yritysverotuksen muutostarpeita koskevasta selvityksestä on kulunut pian vuosikymmen. Vuosiksi asetetun alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämän työryhmän tehtävänä on pohtia verotuksen kokonaisrakenteen uudistusta. Työn laajuus huomioon ottaen työryhmän tarkoituksena on käsitellä yritysverotusta suurella pensselillä keskittyen lähinnä yritysverokannan tasoon. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella yksityiskohtaisemmin yritysverotuksen muutostarpeita. On useita muitakin veromuotoja, joilla on keskeinen merkitys yrityksille ja joita ei tässä selvityksessä tarkemmin käsitellä. Monille teollisuusyrityksille energiaverot ovat kilpailukyvyn kannalta jopa tärkeämpi tekijä kuin yritysverotus. Vastaavasti palvelualan yrityksille arvonlisäverotuksen muutoksilla voi olla keskeinen vaikutus palveluiden kysyntään. Ansiotuloverotuksella puolestaan voi olla ratkaiseva merkitys sille, syntyvätkö uudet työpaikat Suomeen vai ulkomaille. Vuonna 2011 järjestettävien eduskuntavaalien yksi merkittävimmistä teemoista on verotus. Seuraavan hallituksen olisikin mahdollista ottaa kunnianhimoiseksi tavoitteekseen Suomen yritysverotuksen kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja moderniksi lainsäädännöksi. Tässä selvityksessä esitettyjen muutostarpeiden toteuttaminen antaisi mielestämme hyvän lähtökohdan tavoitteen täyttymiselle. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamarin asiantuntijat KTT Tomi Viitala, OTT Pauli K Mattila ja FT Maarit Lindström. Helsinki

5 SISÄLLYS 1 yritysverotuksen merkitys Verotuksen merkitys yrityksille Yritysten merkitys verotuksessa yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Tuotantorakenteen muutos Yritystoiminnan kansainvälistyminen Verokilpailu Konsernirakenteiden ja liiketoimintamallien merkitys Taustalainsäädännön muutokset Rahoitusinstrumenttien kehittyminen nykyisen yritysverolainsäädännön tausta YRITYSVEROTUKSEN MUUTOSTARPEET Yhteisöverokannan taso ja yritysveropohja Poistojärjestelmän muutokset Konserniverotus Konsernin sisäiset rakennejärjestelyt Yritysjärjestelyt Tappiontasaus Tulolähdejako Varojenjaon verotus Rahoitusjärjestelyjen verotus Innovaatiotoiminnan (T&K) verokannustin Kansainvälisen toiminnan verotus YHTEENVETO TURBOA YRITYSVEROTUKSEN KEHITTÄMIS- PROSESSIIN... 58

6 1 Yritysverotuksen merkitys 1.1 Verotuksen merkitys yrityksille Yrityksiin kohdistuvan verotuksen on osoitettu vaikuttavan kielteisesti talouskasvuun. Tutkimusten mukaan esimerkiksi 10 prosenttiyksikön nousu efektiivisessä yhteisöveroasteessa vähentää investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen kaksi prosenttiyksikköä ja vähentää uutta yritystoimintaa noin yhden prosenttiyksikön verran. 1 OECD:n laajan talouskasvuprojektin loppuraportin mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen yritys- ja tuloverotuksesta kohti kulutusveroja ja varallisuusveroja nostaa bruttokansantuotetta. Suurin kasvuvaikutus on muutoksella, joka vähentää yritysverojen osuutta ja lisää kiinteään varallisuuteen liittyvän veron osuutta. Yritysverotus vaikuttaa siihen, miten paljon yritys tekee investointeja, millaisia investointeja tehdään ja mihin valtioon investoinnit tehdään. Yritysrakennetta mietittäessä keskeinen kysymys on, missä valtiossa konsernin tai alakonsernin emoyhtiö sijaitsee tai mihin eri konserniyksikköjä sijoitetaan. Konsernin sisällä verotuksella voi olla vaikutusta siihen, millaisella liiketoimintamallilla konserni toimii tai mihin valtioon konsernin immateriaalioikeudet sijoitetaan. Verotuksella voidaan tietoisesti tavoitella yritystason käyttäytymisvaikutuksia, jolloin puhutaan verotuksen ohjausvaikutuksesta. Verotuksella voidaan joko kannustaa yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla tai olla toimimatta. Suomessa yritysveropolitiikassa on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana korostettu verotuksen neutraalisuutta, jolloin tavoitteena on, ettei verotus vaikuta yritysten valintoihin. Kansainvälisesti on edelleen yleistä, että yritysverojärjestelmällä tavoitellaan myös ohjausvaikutusta. Hyvä verojärjestelmä on keskeinen tekijä arvioitaessa yritysten liiketoimintaympäristöä. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksina on usein pidetty muun muassa neutraalisuutta, oikeudenmukaisuutta ja yksinkertaisuutta. Monet hyvän verojärjestelmän ominaisuudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja niiden kesken joudutaan tekemään valintoja ja kompromisseja. Taulukkoon 1 on koottu ominaisuuksia, joita yritykset usein edellyttävät hyvältä verojärjestelmältä. 1 Djankov, S., Ganser, T., McLeish, c., Ramalhi R., Shleifer A., (2009) The Effect of corporate taxes on investment and entrepreneurship NBER WP No

7 Taulukko 1. Hyvän verojärjestelmän piirteitä Tehokas ja läpinäkyvä Vakaa ja pitkäjänteinen Kasvua tukeva Hyvinvointia tukeva minimoi hallinnolliset kustannukset ja raportoijien taakan selkeä ja yksinkertainen mahdollisimman yhdenmukainen kansainvälisten käytäntöjen kanssa perustuu lakiin pikemminkin kuin veroviranomaisten tulkintaan ja käytäntöihin mahdollistaa pitkäjänteisen liiketoiminnan suunnittelun veromuutokset hyvin perusteltuja ja valmisteltuja kannustaa kasvuun, yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustaa innovaatioihin ja lisäarvon tuottamiseen kannustaa kansainväliseen toimintaan verojen keruu julkisten menojen kattamiseen (fiskaaliset tavoitteet) julkisen talouden kestävyys (fiskaaliset tavoitteet) hyvinvointia turvaavat tavoitteet (esim. sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet) Liiketoimintaympäristön kansainvälistä kilpailukykyä arvioidaan useilla eri indikaattoreilla. Yksi käytetyimmistä on Maailmanpankin ylläpitämä Doing Business -tietokanta, jonka pohjalta arvioidaan eri maiden liiketoimintaympäristöä sen mukaan, kuinka helppoa liiketoiminnan harjoittaminen on hallinnollisesti. Tuorein arvio (2010) sijoittaa Suomen 16. sijalle 183 maan joukossa (taulukko 2). Suomi sijoittuu hyvin monella osaalueella. Sen sijaan veroasioiden hoitamiseen käytetty aika ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon. Suomi sijoittuu 183 vertailumaan joukossa vasta sijalle 71. Myös maakohtaiset kilpailukykyindikaattorit, kuten WEF:n ja IMD:n vuosittain julkaisemat, joissa Suomi pääsääntöisesti on sijoittunut korkealle, sisältävät verotusta koskevia arvioita. Niiden mukaan korkea kokonaisveroaste on Suomessa merkittävä liiketoimintaympäristöä heikentävä tekijä, samoin kuin hankala ja aikaa vievä verolainsäädäntö. Tutkimuksissa verotusta on kuitenkin käsitelty kokonaisuudessaan, Taulukko 2. Liiketoiminnan helppous Liiketoiminnan Liiketoiminnan Kv. kauppa Kv. Kauppa Verojen maksu Sijoitus aloittaminen (D) lopettaminen (Y) vienti (D) tuonti (D) (H) Suomi 16 14,0 0,9 8,0 8,0 243 Ruotsi 18 15,0 2,0 8,0 6,0 122 Tanska 6 6,0 1,1 5,0 5,0 135 Norja 10 7,0 0,9 7,0 7,0 87 OECD (average) 13,0 1,7 10,5 11,0 194 Ranska 31 7,0 1,9 9,0 11,0 132 Saksa 25 18,0 1,2 7,0 7,0 196 Iso-Britannia 5 13,0 1,0 9,0 8,0 110 Lähde: Maailman Pankki, Doing Business Data Base; (aika D=päivä, Y=vuosi ja H=tunti) 6

8 ja pelkästään yritysverotuksen osalta tulokset olisivat todennäköisesti Suomelle huomattavasti edullisemmat. Verotusta käytetään myös finanssipolitiikan välineenä suhdannevaihteluiden tasaamiseen, millä on vaikutusta yritysten toimintaan. Myös tuoreimmassa globaalissa talouskriisissä verotusta päätettiin käyttää osana Suomessa toteutettavaa elvytyspakettia. Kuvioon 1 on koottu vuoden 2009 verotusta koskevat toimenpiteet. Ne voidaan jakaa rakenteellisiin ja suhdannepoliittisiin, vaikka jako ei ole täysin yksiselitteinen. Useimmat veromuutoksista olivat rakenteellisia, joiden ajoitusta kuitenkin perusteltiin suhdanneperustein. Tällaisia olivat työnantajien Kela-maksun poisto, elintarvikkeiden alv:n alennus ja ansiotuloveron kevennys, jotka käytännössä muodostivat merkittävimmän osan veroelvytyksestä. Varsinaisia väliaikaisia suhdannepoliittisia toimenpiteitä olivat lähinnä yrityksille suunnatut tuotannollisten investointien korotetut poistot, joiden soveltamisaika rajoittuu vuosiin Kuvio 1. Veroelvytys vuonna 2009, milj., % Muut; 139; 6 % Elintarvikkeiden alv:n alennus; 40; 2 % Kela-maksun poisto; 361; 16 % Perintö- ja lahjaveron kevennys; 155; 7 % Eläketulon veronkevennys; 225; 10 % Ansiotulon veronkevennys; 1360; 59 % 7

9 Lähtökohtaisesti verojärjestelmää on syytä tarkastella rakenteellisesta ja talouspolitiikan pitkän aikavälin näkökulmasta. Suhdannepoliittiset veroratkaisut voivat kuitenkin olla perusteltuja ja tehokkaita kuten tämän talouskriisin aikana tehdyt toimenpiteet ovat osoittaneet. 2 Jos toimet ovat tilapäisiä ja niistä luovutaan seuraavan suhdannekäänteen jälkeen, talouteen ei synny rakennevaikutuksia. Käytännössä syntyy kuitenkin usein poliittisia paineita muutosten jättämiseksi pysyviksi. Neutraalin yritysverojärjestelmämme kääntöpuolena on, että yritysten mahdollisuudet reagoida talouden suhdannemuutoksiin ovat merkittävästi heikentyneet. Verojärjestelmämme on muuttunut yhä suhdanneherkemmäksi. Koska Suomi on pienenä avotaloutena erityisen herkkä voimakkaille suhdannevaihteluille, on perusteltua pohtia tarkemmin yritysverotuksen mahdollisuuksia huomioida jyrkät suhdannemuutokset esimerkiksi nykyistä laajemmilla tuloksenjärjestely- tai tappiontasausmahdollisuuksilla. 1.2 Yritysten merkitys verotuksessa Vuonna 2008 Suomessa toimi yli yritystä, jotka työllistivät yhteensä 1,5 miljoona ihmistä (taulukko 3). Yritykset ovat merkittäviä veronmaksajia. Lisäksi niiden välillinen vaikutus verotuloihin on huomattava esimerkiksi työntekijöiden ansiotuloverojen ja omistajien pääomatuloverojen kautta. Taulukko 3. Yritykset kokoluokittain Koko Yrityksiä %-osuus Henkilöstö %-osuus Liikevaihto (milj. euroa) %-osuus PK-yritykset , , ,7 pienyritykset , , ,6 keskisuuret , , ,1 Suuret yritykset 656 0, , ,3 Lähde: Tilastokeskus Osakeyhtiöt ovat Suomessa tärkein yritystoiminnan harjoittamisen muoto. Kansainvälisestikin tarkastellen osakeyhtiöillä on Suomessa poikkeuksellisen suuri merkitys verrattuna muihin yritysmuotoihin. 2 Baldacci E, Gupta S and C. Mulas-Granados (2009) How Effective is Fiscal Policy Response in Systemic Banking Crises? IMF Working Paper 09/160 (Washington: International Monetary Fund). 8

10 Kuvio 2. Yritykset oikeudellisen muodon mukaan 1 % 6 % 5 % 13 % Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta 75 % Muut oikeudelliset muodot Lähde: Tilastokeskus Erityisesti osakeyhtiöt ovat keskeisessä asemassa veronmaksajina. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto oli lähes 5,5 miljardia euroa. Yhteisövero on kuitenkin erittäin suhdanneherkkä vero. Kun huippuvuonna 2007 yhteisöveron tuotto vielä ylitti 7 miljardia euroa, arvioidaan sen vuonna 2009 jääneen noin 3 miljardiin. Kansainvälisesti tarkastellen yhteisöverojen osuus kokonaisverotuloista (n. 8 % vuonna 2008) ja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen (3,5 % vuonna 2008) ovat Suomessa korkealla tasolla. Paitsi veronmaksajan roolissa, yrityksille on asetettu monia verohallinnon työtä helpottavia tai edistäviä tehtäviä. Yritykset huolehtivat muun muassa arvonlisäverotuksen tilityksistä ja ansiotuloverojen ja osinkojen ennakonpidätyksistä tai lähdeveroista. Yritykset ovat myös merkittäviä verotuksessa tarvittavien tietojen kerääjiä ja välittäjiä. 2 Yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 2.1 Tuotantorakenteen muutos Suomen talouden rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut voimakkaasti. Kansainvälisen työnjaon syveneminen, teknologian ja kulu- 9

11 tustottumusten muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että taloutemme on muuttunut aiempaa aineettomammaksi. Muun muassa palvelutoimialojen osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on kasvanut ja jalostuksen osuus supistunut (kuvio 3). Kuvio 3. Päätoimialojen arvonlisäykset neljännesvuosittain viitevuoden 2000 hintoihin, kausitasoitettu Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Alkutuotanto Jalostus Palvelut Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 50 %:sta vuonna 1975 aina 65 %:iin vuonna Samaan aikaan teollisuuden osuus on laskenut 39 %:sta vajaaseen 32 %:iin. Alkutuotannon osuus on vastaavasti supistunut 11 %:sta aina 3 %:iin (kuvio 4). Liiketoiminnan palveluvaltaistuminen on merkinnyt myös sitä, että aineellisen pääoman erien (koneet, laitteet ja rakennukset) ohella aineettomat investoinnit ovat tulleet yhä tärkeämmiksi yrityksille. Yritykset investoivat aikaisempaa aktiivisemmin osaavaan henkilökuntaan, tutkimukseen ja kehitykseen (T&K), ohjelmistoihin, liiketoimintamalleihin, tavaramerkkeihin ja brändeihin, joiden merkitys on kasvanut. Laskelmat Suomen yrityssektorin aineettomista investoinneista viittaavat siihen, että aineettomien investointien määrä ylittää jo fyysisten, aineellisten investointien 3 Jalava, J., Aulin-Ahmavaara, P. ja Alanen A. (2007). Intangible Capital in the Finnish Business Sector, PTT,Working Papers No. 100 ja Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2007). Aineettomat investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004:Kokeilu yritysaineistoilla. PTT, Working Papers, No

12 Kuvio 4. Päätoimialojen osuudet kansantalouden arvonlisäyksestä , % 100 % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Alkutuotanto Jalostus Palvelut määrän. 3 Aineettomilla investoinneilla onkin ollut huomattava vaikutus tuotannon ja tuottavuuden kasvuun Suomessa viime vuosikymmeninä. Suurin yksittäinen aineettoman pääoman erä on T&K-pääoma. Se muodostaa noin kolmasosan yrityssektorin kaikista aineettomista investoinneista. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät investointiluonteiset ohjelmistohankinnat ja sisäinen kehitystyö ovat lähes yhtä suuri erä. T&K- investoinnit korreloivat kuitenkin positiivisesti muiden aineettoman pääoman erien kanssa. Tuottavuus näyttää kasvavan nopeimmin juuri sellaisissa yrityksissä, joissa on investoitu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohella henkilöstökoulutukseen. Informaatioteknologian käyttö lisää tuottavuutta erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa on toteutettu uusia työn ja tuotannon organisointitapoja. T&K-panostuksen ja muiden aineettomien investointien vaikutusviiveet tuottavuuteen ja talouskasvuun ovat kuitenkin varsin pitkiä, useita vuosia. Suomessa talouskasvuun ja tuottavuuden edistämiseen tähtäävä talouspolitiikka pyrkii huomioimaan elinkeinorakenteessa tapahtuneen muutoksen. Tutkimus- ja tuotekehitys, innovaatiot ja tuottavuuden edistäminen ovat nousseet keskeiseen asemaan talouspoliittisessa kasvustrategiassa. T&K-toimintaan panostetaan paljon sekä yritysten että julkisen sek- 11

13 torin toimesta myös kansainvälisesti vertaillen. T&K-toiminta on kuitenkin varsin keskittynyttä Suomessa. 4 Aineettoman pääoman kasvu on 2000-luvulla hidastunut. Kasvavaa huolta on esitetty myös siitä, että T&K- ja muut aineettomat investoinnit eivät voi kompensoida muiden tekijöiden, kuten kotimaisten tai ulkomaisten fyysisten investointien menetyksiä. 5 Uudet keksinnöt ja niiden onnistunut käyttöönotto yrityksissä ei ole myöskään yksinään tae tuottavuuden kasvulle, vaan markkinoiden toiminnalla on tässä keskeinen merkitys. Markkinoille pääsyn esteitä voivat olla esimerkiksi hallinnolliset rajoitukset. Myös heikosti toimivat markkinat vähentävät tuottavuushyötyjä. Verojärjestelmämme rakenne perustuu edelleen pääosin aineellisten investointien huomioon ottamiseen. Tuotantorakenteen muuttumista aikaisempaa voimakkaammin aineettomien investointien hyödyntämiseen ei ole varsinaisesti otettu huomioon verojärjestelmän rakenteissa. Jatkossa tulisikin selvittää, pitäisikö tämä muutos ottaa jollain erityisellä tavalla huomioon yritysverojärjestelmän uusissa rakenteissa. Tällöin ei kuitenkaan pidä heikentää yritysten edellytyksiä aineellisiin investointeihin. 2.2 Yritystoiminnan kansainvälistyminen Ulkomaankauppa Suomessa ulkomaankaupan merkitys on jatkuvasti kasvanut. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi runsaasta 20 %:sta aina 47 %:iin vuodesta 1991 vuoteen Vastaavana aikana tuonti nousi 20 %:sta 43 %:iin (kuvio 5). Suomen vienti on keskittynyt verrattain pieneen joukkoon suuria yrityksiä. Kahdenkymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä on noin puolet. Sadan suurimman viejän osuus kokonaisviennistä on 70 %, kun taas sadan suurimman tuojan osuus on 54 %. Tavaroiden vienti on myös alueittain tarkastellen hyvin keskittynyttä. Lähes 60 % viennistä 4 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi 3,7 % vuonna 2008 ja lähes 4 % vuonna Yritysten osuus T&K-toiminnan menoista oli 74 %. Toimialoittain tarkastellen T&K-toiminta on kuitenkin hyvin keskittynyttä. Teollisuuden osuus T&K-menoista on 80 %. Teollisuuden aloista elektroniikkateollisuus vastaa 60 %:sta koko teollisuuden T&K-menoista. 5 Berghäll, E (2009) R&D, investment and structural change in Finland: Is low investment a problem? Government Institute for Economic Research, Working Papers 6. 12

14 muodostuu neljässä maakunnassa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toimialoittain tarkastellen vienti on edelleen vahvasti painottunut teollisuuteen. Teollisuuden osuus tavaraviennistä oli yli 80 % vuonna Suurimmat vientituoteryhmät olivat metalli- kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet (32 %), sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (20 %), metsäteollisuuden tuotteet (19 %) ja kemianteollisuuden tuotteet (17 %). Eri tuoteryhmien suhteellinen osuus on muuttunut viime vuosikymmeninä, muun muassa siten, että metsäteollisuuden osuus on laskenut. Suurimmat vientituoteryhmät ja sektorit eivät ole muuttuneet. Kuvio 5. Tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti % BKT:sta Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti Lähde: Tilastokeskus Suomen tulevaisuuden kannalta ja Suomen elinkeinorakenteen näköpiirissä olevan muutoksen kannalta olisi tärkeää, että palvelualojen yritysten sekä erilaisten palveluja ja tuotteita yhdistävien yritysten vientimenestys kasvaisi. Palvelualojen osuus Suomen elinkeinorakenteessa tulee kasvamaan ja teollisuuden suhteellinen osuus laskee. Tämän tulisi heijastua myös vientiin palveluiden suhteellisen osuuden kasvuna. Toistaiseksi palveluiden osuus Suomen viennistä on ollut varsin vähäistä, mutta kasvanut selvästi 2000-luvulla. Vuonna 2002 palveluiden viennin osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 5 %, mutta vuonna 2008 jo 10 %. Vuonna 2009, jolloin tavaravienti romahti taantuman vuoksi rajusti, palveluiden suhteellinen osuus kokonaisviennistä nousi 27 %:iin. Vuotta 13

15 aiemmin osuus oli 20 %. Merkittävimmät eritellyt palvelujen vientitulojen lähteet ovat tietotekniikkapalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, rakennuspalvelut sekä tekniset palvelut. Palvelujen tuonnissa merkittävin erä on tutkimus- ja kehityspalvelut. T&K-panosten kääntyminen kaupallisesti menestyviksi tuotteiksi ja palveluiksi on Suomen menestyksen avainkysymyksiä. Nyt kaupallinen menestys näkyy muun muassa rojalti- ja lisenssituloina. Myös korkean teknologian vientiosuus on Suomessa ollut viime vuosiin asti suuri, joskin hieman laskevalla uralla. Yritystoiminta ulkomailla Suomi on pieni ja avoin talous, jonka yritykset ovat kansainvälistyneet verrattain myöhään mutta nopeasti. Investoinnit ulkomaille näkyvät erityisen hyvin suomalaisten yritysten ulkomailla toimivan henkilökunnan määrässä (kuvio 6). Kuvio 6. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilökunta kotimaassa ja ulkomailla Lähde: EK, Investointitiedustelut Kotimaa Ulkomaat Suomalaiset teollisuusyritykset työllistivät vuonna 2009 ulkomailla työntekijää eli noin 55 % koko henkilöstöstä, joista suurin osa työskentelee Euroopassa tai Aasiassa. 6 14

16 Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ei rajoitu enää yksinomaan tuotannolliseen toimintaan. Lähes kaikki yritystoiminnot ovat kansainvälistyneet. Tästä hyvä esimerkki on suomalaisyritysten T&K-toiminta. Arviot T&K-toiminnan tulevaisuudesta Suomessa viittaavat siihen, että rutiiniluontoinen toiminta siirtyy ja on jo osittain siirtynyt edullisempien tuotantokustannusten maihin. Nykyisin suomalaisilla yrityksillä on ulkomailla T&K-tehtävissä kaikkiaan noin työntekijää, kun kotimaassa vastaava luku on Suuret kehittyvät taloudet kuten Kiina ja Intia käyttävät suoria tukia ja veroetuja edistämään innovaatiotoimintaa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole siirtäneet T&K-toimintaa ulkomaille, vaan uudet T&K-toiminnot on käynnistetty suoraan ulkomailla. Suomessa tehtävä työ keskittyy pitkäjänteiseen teknologian kehitykseen, kun taas kehittyvissä maissa korostuu paikallisten tuotantosovellusten tukeminen. 7 T&K-toiminnan kansainvälistyminen kuitenkin jatkuu ja mielenkiintoista on huomata, että sitä ajavat kehittyvissä talouksissa pitkälti samat tekijät kuin tuotannollistakin kansainvälistymistä: kasvavat markkinat, edullinen kustannustaso ja osaava henkilöstö. Suomalaisten yritysten suorien sijoitusten kanta Suomesta ulkomaille on ylittänyt Suomen Pankin tilastojen mukaan ulkomaalaisten yritysten suorat sijoitukset Suomeen jatkuvasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana (kuvio 7). Ulkomaisten suorien sijoitusten kasvun taustalla on useita syitä. Talouspoliittisista päätöksistä tärkeimmät olivat 1990-luvulla ulkomaisten yritysten investointirajoitusten vapauttaminen, useiden aiemmin suljettujen toimialojen vapautuminen kilpailulle (esim. lääketeollisuus, televiestintä ja rahoitus) ja Suomen EU- ja EMU-jäsenyys. Myös suuryritysten pyrkimys vahvistaa ydintoimintojaan ja luopua niihin kuulumattomista liiketoiminnoista edesauttoi ulkomaisten sijoitusten kasvua Suomessa luvun alun laman aikana monet suomalaiset suuryritykset myivät ydintoimintoihin kuulumattomia liiketoimintojaan ja usein ostaja löytyi ulkomailta. Tätä kautta ulkomaiseen omistukseen siirtyi erityisesti perusteollisuuden yrityksiä luvun lopulla ja 2000-luvun alussa puolestaan Suomen maine korkean teknologian maana kasvoi ja ulkomaiset yritykset kiinnostuivat Suomen osaamisesta erityisesti tieto- ja 6 Suomessa toimivilla yrityksillä oli ulkomailla tytäryritystä vuonna Näistä oli suomalaisomisteisten konsernien ulkomailla toimivia tyttäriä ja oli ulkomaalaisomisteisten suomalaisten yritysten ulkomailla toimivia tyttäriä. 7 Ali-Yrkkö, J. (toim.) (2009) Yritysten tutkimustoiminta kansainvälistyy Mitä jää Suomeen? ETLA B

17 viestintäteknologian aloilla. Sittemmin ulkomaiset suorat sijoitukset ovat kohdistuneet pääosin palvelusektorille. Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset, kanta Mrd Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd euroa Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd euroa Lähde: Suomen Pankki Ulkomaalaisomistus Suomessa toimivista yrityksistä suurin osa eli 99 % on kotimaisessa omistuksessa. Vain 1 % yrityksistä on kansainvälisessä omistuksessa, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä on yli 15 %. Ulkomaalaiset yritykset ovat kuitenkin selvästi suurempia kuin kotimaiset keskimäärin. Ne työllistivät keskimäärin 72 henkilöä, kun kotimainen työllisti vastaavasti neljä. Henkilöstömäärällä mitattuna ulkomaisten yritysten merkitys oli huomattavin rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaation ja viestinnän toimialoilla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Ulkomaalaisten yritysten osuus on erityisen suuri konserneissa. Tilastokeskuksen yritysrekisterissä on tiedot vajaasta konsernista. Niistä noin 60 % on kansainvälisessä ja 40 % kotimaisessa omistuksessa. Kotimaisista konserneista suurimmalla osalla, yli 70 %:lla, on tytäryhtiöitä vain Suomessa. Suomeen tulon motiivit eivät perustu markkinoiden nopeaan kasvuun vaan muihin syihin. Etlassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Suomes- 16

18 sa sijaitsevat ulkomaiset tytäryritykset pitävät Suomen vahvuuksina sijaintipaikkana ihmisten rehellisyyttä ja luotettavuutta, toimivaa infrastruktuuria, yritysten teknologista osaamista, yhteiskunnallista vakautta ja toimivuutta sekä korkeaa koulutustasoa. Heikkouksina pidettiin korkeaa verotusta ja työvoimakustannuksia. Henkilöverotuksen tasoa pidetään suurempana haittana kuin yritysverotuksen tasoa. 8 Suomessa ulkomaalaisomistus on listatuissa pörssiyrityksissä merkittävä. Se kasvoi 1990-luvun puolivälin 20 %:sta vuoteen 2002 mennessä korkeimmillaan 80 %:iin pörssin markkina-arvosta. Viime vuosina pörssin ulkomaalaisomistus on kuitenkin laskenut ja oli vuoden 2009 joulukuussa alle 50 %. Yhteenveto kansainvälistymisestä Suomalaiset yritykset ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet voimakkaasti, mitattiinpa tätä ulkomaankaupalla, investoinneilla ulkomaille tai ulkomaalaisomistuksella. Yritystoiminnan kansainvälistyminen tulee ottaa yritysverolainsäädännössä aiempaa paremmin huomioon. Tavoitteena tulee olla yritysverolainsäädäntö, joka ei aseta tarpeettomia esteitä yritysten kansainvälistymiselle. Suomen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysten sijainti- ja toimintavaltio ja houkutteleva sijoituskohde kansainvälisille toimijoille. 2.3 Verokilpailu Verokilpailu ei ole uusi ilmiö, mutta sen merkitys kansallisiin veroratkaisuihin on vuosien mittaan kasvanut. Tällä hetkellä ei myöskään näytä siltä, että kansainvälinen kilpailu vetovoimaisista verotusympäristöistä olisi hiipumassa. Maailmanlaajuinen taantuma ja julkistalouksien voimakas velkaantuminen ovat kuitenkin rajoittaneet valtioiden mahdollisuuksia uusiin merkittäviin kilpavarustelutoimiin. Kansainvälinen verokilpailu on usein jaettu kahteen osaan; terveeseen ja epäterveeseen kilpailuun. Viimeksi mainittua on pyritty kansainvälisen yhteistyön avulla rajoittamaan. Tuloksiakin on saatu aikaan esimerkiksi EU:n piirissä syntyneen ns. code of conduct -arvioinnin (yritysverotuksen 8 Lindström, M. (2004): Ulkomaiset yritykset Suomessa: investointimotiivit ja näkemykset toimintaympäristöstä, Keskusteluaiheita No 917, Etla. 17

19 käytännesäännöt) muodossa. Työtä on tehty myös OECD:n ja YK:n johdolla. Merkittävimmät esteet epäterveelle verokilpailulle ovat todennäköisesti syntyneet EU:n piirissä sisämarkkinoiden toiminnan turvaamisen yhteydessä omaksutuista periaatteista. Erilaiset kohdennetut verotukimuodot on herkästi katsottu kielletyiksi valtiontukimuodoiksi tai muutoin yhtenäismarkkinoille sopimattomiksi. Verokilpailua on EU:ssa pyritty rajoittamaan myös verolainsäädäntöjen harmonisoinnilla. Pisimmälle on päästy välillisen verotuksen puolella (esim. arvonlisäverotus ja valmisteverot). Tuloverotuksessa edistyminen on ollut heikkoa. Esimerkiksi hyvin kunnianhimoinen hanke yhtenäisestä eurooppalaisesta yhteisöveropohjasta on tällä hetkellä pysähdyksissä. EU:n päätöksenteko veroasioissa edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä, minkä vuoksi veroharmonisointi tuskin etenee lähivuosinakaan. Tilaa kansainvälisen verokilpailun vahvistumiseen on antanut globalisaatio. Maiden väliset rajat ovat taloudellisessa toiminnassa madaltuneet. Kaikki yritystoiminnassa tarvittavat tuotannontekijät voivat etsiä lähes vapaasti otollisimman sijoittautumispaikan. Suomen jäsenyys EU:ssa vuonna 1995 oli tässä suhteessa merkittävä askel. Tuotantorakenteen muutos teollisesta toiminnasta kohti palvelutoimintaa lisää omalta osaltaan verokilpailun merkitystä. Informaatiotekniikan kehitys ja leviäminen ympäri maailmaa liittyneenä osaamispääoman kasvuun uusilla markkinoilla merkitsevät verokilpailun kiristymistä palvelusektorilla. Kireintä kilpailu on yrityksistä, investoinneista, pääomasta, työvoimasta ja osaamisesta. Osaamista on mahdollista hankkia rajojen yli esimerkiksi yrityskaupoilla, työvoiman hankinnalla ja teknologian siirtämistä koskevilla sopimuksilla. Kansainvälinen verokilpailu kohtaa eri veromuotoja eri tavoin. Yrityksiä houkutellaan edullisilla yritysverotusta koskevilla säännöksillä. Tärkein näistä on yhteisöverokanta. Kilpailua esiintyy myös veropohjilla niin tulojen veronalaisuuden kuin menojen vähennyskelpoisuuden suhteen. Selvitysten mukaan merkitystä on myös verojärjestelmän ennakoitavuudella, oikeussuojalla ja hyvällä verohallinnolla. Oma merkityksensä on myös kunkin maan verosopimusverkoston laajuudella ja verosopimusten sisällöllä. Pääomia ja investointeja houkutellaan pääosin näillä samoilla keinoilla, ja merkitystä on luonnollisesti pääomatuloihin kohdistuvalla verotuksella. Korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman verohoukuttimena on käytetty esimerkiksi edullisempaa ansiotulojen verotusta. 18

20 Arvonlisäverotus ja muut välilliset verot eivät ole herkkiä verokilpailulle. Sama koskee perintö- ja lahjaverotusta sekä kiinteistöverotusta. Ympäristöverot, jotka ovat pääosin energiaveroja, voivat vaikuttaa energiaintensiivisten yritysten sijoittautumispäätöksiin. Suomen pärjääminen kansainvälisessä verokilpailussa ei ole tärkein yritysten sijoittautumista tänne ohjaava tekijä, mutta se voi usein olla ratkaiseva tekijä muiden sijoittautumista ohjaavien tekijöiden ollessa tasavahvoja. Verokilpailutekijän tärkeyttä lisää se, että verotuksesta voidaan tehdä nopeita kansallisia päätöksiä, kun moneen muuhun tärkeään tekijään ei voida omin toimin vaikuttaa lainkaan (esim. syrjäinen sijainti markkinoihin nähden) tai vaikutus on hidasta (esim. koulutuksen parantaminen). Verokilpailun merkitys on otettava kansallisessa verolainsäädännössä huomioon pitkälti sen mukaan, miten liikkuvasta vero-objektista on kysymys. Herkästi liikkuvien kohteiden verotuksessa verokilpailutekijä on huomattavasti painavampi kuin huonosti tai ei lainkaan liikkuvissa kohteissa. Herkkiä liikkumaan ovat finanssipääoma, investoinnit ja nyt myös yritykset. Osa työvoimasta on liikkuvaa ja osa ei. Oleellisempaa kuin työvoiman liikkuvuus sinänsä on se, että työvoiman ankara verotus vaikuttaa osaltaan siihen, minne kansainväliset yritykset synnyttävät uudet työpaikkansa. 2.4 Konsernirakenteiden ja liiketoimintamallien merkitys Konserni on kasvavien ja suurten yritysten liiketoiminnan tärkein organisoitumismuoto. Kansainvälisille yrityksille konsernimuodossa toimiminen on jo pitkään ollut itsestäänselvyys. Valtioiden väliset lainsäädännölliset, kielelliset ja muut sellaiset erot edellyttävät usein erillisten yhtiöiden tai maa- ja aluekohtaisten alakonsernien muodostamista. Kansainvälisten yritysten lisäksi myös kotimaisesti toimivat pk-yritykset toimivat yhä useammin konsernimuodossa. Yrityksen maantieteellisestä toiminta-alueesta riippumatta on useita liiketaloudellisia syitä, miksi yrityksen toimintoja harjoitetaan yhden yhtiön sijasta useiden yhtiöiden muodostamassa konsernissa: 19

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Ajankohtaista verotuksesta. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Ajankohtaista verotuksesta Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Hallituksen elvytyspäätökset 30.1.2009 Tuotannollisten investointien korotetut poistot v. 2009 2010 Työnantajan

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Rahoituksen uudet mahdollisuudet Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Oman pääoman ehtoinen rahoitus 2 Uusi pääomajärjestelmä Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot