YRITYSVEROTUS. Kilpailukykyä ja kasvua
|
|
- Simo Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2010 YRITYSVEROTUS Kilpailukykyä ja kasvua
2 YRITYSVEROTUS - Kilpailukykyä ja kasvua SELVITYS Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki Puh , faksi
3 Kansi: Minna Ruusinen, Miks ei! Oy ISBN Edita Prima Oy Helsinki, kesäkuu 2010
4 Selvityksen tavoite Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmenten aikana muuttunut merkittävästi. Yritysverotusta koskeva lainsäädäntö ei monilta osin ole pysynyt kehityksessä mukana. Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata yritysten toimintaympäristön keskeisimmät muutokset ja niiden aiheuttamat muutostarpeet yritysverotukseen. Tarve selvitykselle on ilmeinen. Edellisestä kokonaisvaltaisemmasta yritysverotuksen muutostarpeita koskevasta selvityksestä on kulunut pian vuosikymmen. Vuosiksi asetetun alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämän työryhmän tehtävänä on pohtia verotuksen kokonaisrakenteen uudistusta. Työn laajuus huomioon ottaen työryhmän tarkoituksena on käsitellä yritysverotusta suurella pensselillä keskittyen lähinnä yritysverokannan tasoon. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella yksityiskohtaisemmin yritysverotuksen muutostarpeita. On useita muitakin veromuotoja, joilla on keskeinen merkitys yrityksille ja joita ei tässä selvityksessä tarkemmin käsitellä. Monille teollisuusyrityksille energiaverot ovat kilpailukyvyn kannalta jopa tärkeämpi tekijä kuin yritysverotus. Vastaavasti palvelualan yrityksille arvonlisäverotuksen muutoksilla voi olla keskeinen vaikutus palveluiden kysyntään. Ansiotuloverotuksella puolestaan voi olla ratkaiseva merkitys sille, syntyvätkö uudet työpaikat Suomeen vai ulkomaille. Vuonna 2011 järjestettävien eduskuntavaalien yksi merkittävimmistä teemoista on verotus. Seuraavan hallituksen olisikin mahdollista ottaa kunnianhimoiseksi tavoitteekseen Suomen yritysverotuksen kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja moderniksi lainsäädännöksi. Tässä selvityksessä esitettyjen muutostarpeiden toteuttaminen antaisi mielestämme hyvän lähtökohdan tavoitteen täyttymiselle. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamarin asiantuntijat KTT Tomi Viitala, OTT Pauli K Mattila ja FT Maarit Lindström. Helsinki
5 SISÄLLYS 1 yritysverotuksen merkitys Verotuksen merkitys yrityksille Yritysten merkitys verotuksessa yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Tuotantorakenteen muutos Yritystoiminnan kansainvälistyminen Verokilpailu Konsernirakenteiden ja liiketoimintamallien merkitys Taustalainsäädännön muutokset Rahoitusinstrumenttien kehittyminen nykyisen yritysverolainsäädännön tausta YRITYSVEROTUKSEN MUUTOSTARPEET Yhteisöverokannan taso ja yritysveropohja Poistojärjestelmän muutokset Konserniverotus Konsernin sisäiset rakennejärjestelyt Yritysjärjestelyt Tappiontasaus Tulolähdejako Varojenjaon verotus Rahoitusjärjestelyjen verotus Innovaatiotoiminnan (T&K) verokannustin Kansainvälisen toiminnan verotus YHTEENVETO TURBOA YRITYSVEROTUKSEN KEHITTÄMIS- PROSESSIIN... 58
6 1 Yritysverotuksen merkitys 1.1 Verotuksen merkitys yrityksille Yrityksiin kohdistuvan verotuksen on osoitettu vaikuttavan kielteisesti talouskasvuun. Tutkimusten mukaan esimerkiksi 10 prosenttiyksikön nousu efektiivisessä yhteisöveroasteessa vähentää investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen kaksi prosenttiyksikköä ja vähentää uutta yritystoimintaa noin yhden prosenttiyksikön verran. 1 OECD:n laajan talouskasvuprojektin loppuraportin mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen yritys- ja tuloverotuksesta kohti kulutusveroja ja varallisuusveroja nostaa bruttokansantuotetta. Suurin kasvuvaikutus on muutoksella, joka vähentää yritysverojen osuutta ja lisää kiinteään varallisuuteen liittyvän veron osuutta. Yritysverotus vaikuttaa siihen, miten paljon yritys tekee investointeja, millaisia investointeja tehdään ja mihin valtioon investoinnit tehdään. Yritysrakennetta mietittäessä keskeinen kysymys on, missä valtiossa konsernin tai alakonsernin emoyhtiö sijaitsee tai mihin eri konserniyksikköjä sijoitetaan. Konsernin sisällä verotuksella voi olla vaikutusta siihen, millaisella liiketoimintamallilla konserni toimii tai mihin valtioon konsernin immateriaalioikeudet sijoitetaan. Verotuksella voidaan tietoisesti tavoitella yritystason käyttäytymisvaikutuksia, jolloin puhutaan verotuksen ohjausvaikutuksesta. Verotuksella voidaan joko kannustaa yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla tai olla toimimatta. Suomessa yritysveropolitiikassa on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana korostettu verotuksen neutraalisuutta, jolloin tavoitteena on, ettei verotus vaikuta yritysten valintoihin. Kansainvälisesti on edelleen yleistä, että yritysverojärjestelmällä tavoitellaan myös ohjausvaikutusta. Hyvä verojärjestelmä on keskeinen tekijä arvioitaessa yritysten liiketoimintaympäristöä. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksina on usein pidetty muun muassa neutraalisuutta, oikeudenmukaisuutta ja yksinkertaisuutta. Monet hyvän verojärjestelmän ominaisuudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja niiden kesken joudutaan tekemään valintoja ja kompromisseja. Taulukkoon 1 on koottu ominaisuuksia, joita yritykset usein edellyttävät hyvältä verojärjestelmältä. 1 Djankov, S., Ganser, T., McLeish, c., Ramalhi R., Shleifer A., (2009) The Effect of corporate taxes on investment and entrepreneurship NBER WP No
7 Taulukko 1. Hyvän verojärjestelmän piirteitä Tehokas ja läpinäkyvä Vakaa ja pitkäjänteinen Kasvua tukeva Hyvinvointia tukeva minimoi hallinnolliset kustannukset ja raportoijien taakan selkeä ja yksinkertainen mahdollisimman yhdenmukainen kansainvälisten käytäntöjen kanssa perustuu lakiin pikemminkin kuin veroviranomaisten tulkintaan ja käytäntöihin mahdollistaa pitkäjänteisen liiketoiminnan suunnittelun veromuutokset hyvin perusteltuja ja valmisteltuja kannustaa kasvuun, yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustaa innovaatioihin ja lisäarvon tuottamiseen kannustaa kansainväliseen toimintaan verojen keruu julkisten menojen kattamiseen (fiskaaliset tavoitteet) julkisen talouden kestävyys (fiskaaliset tavoitteet) hyvinvointia turvaavat tavoitteet (esim. sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet) Liiketoimintaympäristön kansainvälistä kilpailukykyä arvioidaan useilla eri indikaattoreilla. Yksi käytetyimmistä on Maailmanpankin ylläpitämä Doing Business -tietokanta, jonka pohjalta arvioidaan eri maiden liiketoimintaympäristöä sen mukaan, kuinka helppoa liiketoiminnan harjoittaminen on hallinnollisesti. Tuorein arvio (2010) sijoittaa Suomen 16. sijalle 183 maan joukossa (taulukko 2). Suomi sijoittuu hyvin monella osaalueella. Sen sijaan veroasioiden hoitamiseen käytetty aika ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon. Suomi sijoittuu 183 vertailumaan joukossa vasta sijalle 71. Myös maakohtaiset kilpailukykyindikaattorit, kuten WEF:n ja IMD:n vuosittain julkaisemat, joissa Suomi pääsääntöisesti on sijoittunut korkealle, sisältävät verotusta koskevia arvioita. Niiden mukaan korkea kokonaisveroaste on Suomessa merkittävä liiketoimintaympäristöä heikentävä tekijä, samoin kuin hankala ja aikaa vievä verolainsäädäntö. Tutkimuksissa verotusta on kuitenkin käsitelty kokonaisuudessaan, Taulukko 2. Liiketoiminnan helppous Liiketoiminnan Liiketoiminnan Kv. kauppa Kv. Kauppa Verojen maksu Sijoitus aloittaminen (D) lopettaminen (Y) vienti (D) tuonti (D) (H) Suomi 16 14,0 0,9 8,0 8,0 243 Ruotsi 18 15,0 2,0 8,0 6,0 122 Tanska 6 6,0 1,1 5,0 5,0 135 Norja 10 7,0 0,9 7,0 7,0 87 OECD (average) 13,0 1,7 10,5 11,0 194 Ranska 31 7,0 1,9 9,0 11,0 132 Saksa 25 18,0 1,2 7,0 7,0 196 Iso-Britannia 5 13,0 1,0 9,0 8,0 110 Lähde: Maailman Pankki, Doing Business Data Base; (aika D=päivä, Y=vuosi ja H=tunti) 6
8 ja pelkästään yritysverotuksen osalta tulokset olisivat todennäköisesti Suomelle huomattavasti edullisemmat. Verotusta käytetään myös finanssipolitiikan välineenä suhdannevaihteluiden tasaamiseen, millä on vaikutusta yritysten toimintaan. Myös tuoreimmassa globaalissa talouskriisissä verotusta päätettiin käyttää osana Suomessa toteutettavaa elvytyspakettia. Kuvioon 1 on koottu vuoden 2009 verotusta koskevat toimenpiteet. Ne voidaan jakaa rakenteellisiin ja suhdannepoliittisiin, vaikka jako ei ole täysin yksiselitteinen. Useimmat veromuutoksista olivat rakenteellisia, joiden ajoitusta kuitenkin perusteltiin suhdanneperustein. Tällaisia olivat työnantajien Kela-maksun poisto, elintarvikkeiden alv:n alennus ja ansiotuloveron kevennys, jotka käytännössä muodostivat merkittävimmän osan veroelvytyksestä. Varsinaisia väliaikaisia suhdannepoliittisia toimenpiteitä olivat lähinnä yrityksille suunnatut tuotannollisten investointien korotetut poistot, joiden soveltamisaika rajoittuu vuosiin Kuvio 1. Veroelvytys vuonna 2009, milj., % Muut; 139; 6 % Elintarvikkeiden alv:n alennus; 40; 2 % Kela-maksun poisto; 361; 16 % Perintö- ja lahjaveron kevennys; 155; 7 % Eläketulon veronkevennys; 225; 10 % Ansiotulon veronkevennys; 1360; 59 % 7
9 Lähtökohtaisesti verojärjestelmää on syytä tarkastella rakenteellisesta ja talouspolitiikan pitkän aikavälin näkökulmasta. Suhdannepoliittiset veroratkaisut voivat kuitenkin olla perusteltuja ja tehokkaita kuten tämän talouskriisin aikana tehdyt toimenpiteet ovat osoittaneet. 2 Jos toimet ovat tilapäisiä ja niistä luovutaan seuraavan suhdannekäänteen jälkeen, talouteen ei synny rakennevaikutuksia. Käytännössä syntyy kuitenkin usein poliittisia paineita muutosten jättämiseksi pysyviksi. Neutraalin yritysverojärjestelmämme kääntöpuolena on, että yritysten mahdollisuudet reagoida talouden suhdannemuutoksiin ovat merkittävästi heikentyneet. Verojärjestelmämme on muuttunut yhä suhdanneherkemmäksi. Koska Suomi on pienenä avotaloutena erityisen herkkä voimakkaille suhdannevaihteluille, on perusteltua pohtia tarkemmin yritysverotuksen mahdollisuuksia huomioida jyrkät suhdannemuutokset esimerkiksi nykyistä laajemmilla tuloksenjärjestely- tai tappiontasausmahdollisuuksilla. 1.2 Yritysten merkitys verotuksessa Vuonna 2008 Suomessa toimi yli yritystä, jotka työllistivät yhteensä 1,5 miljoona ihmistä (taulukko 3). Yritykset ovat merkittäviä veronmaksajia. Lisäksi niiden välillinen vaikutus verotuloihin on huomattava esimerkiksi työntekijöiden ansiotuloverojen ja omistajien pääomatuloverojen kautta. Taulukko 3. Yritykset kokoluokittain Koko Yrityksiä %-osuus Henkilöstö %-osuus Liikevaihto (milj. euroa) %-osuus PK-yritykset , , ,7 pienyritykset , , ,6 keskisuuret , , ,1 Suuret yritykset 656 0, , ,3 Lähde: Tilastokeskus Osakeyhtiöt ovat Suomessa tärkein yritystoiminnan harjoittamisen muoto. Kansainvälisestikin tarkastellen osakeyhtiöillä on Suomessa poikkeuksellisen suuri merkitys verrattuna muihin yritysmuotoihin. 2 Baldacci E, Gupta S and C. Mulas-Granados (2009) How Effective is Fiscal Policy Response in Systemic Banking Crises? IMF Working Paper 09/160 (Washington: International Monetary Fund). 8
10 Kuvio 2. Yritykset oikeudellisen muodon mukaan 1 % 6 % 5 % 13 % Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta 75 % Muut oikeudelliset muodot Lähde: Tilastokeskus Erityisesti osakeyhtiöt ovat keskeisessä asemassa veronmaksajina. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto oli lähes 5,5 miljardia euroa. Yhteisövero on kuitenkin erittäin suhdanneherkkä vero. Kun huippuvuonna 2007 yhteisöveron tuotto vielä ylitti 7 miljardia euroa, arvioidaan sen vuonna 2009 jääneen noin 3 miljardiin. Kansainvälisesti tarkastellen yhteisöverojen osuus kokonaisverotuloista (n. 8 % vuonna 2008) ja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen (3,5 % vuonna 2008) ovat Suomessa korkealla tasolla. Paitsi veronmaksajan roolissa, yrityksille on asetettu monia verohallinnon työtä helpottavia tai edistäviä tehtäviä. Yritykset huolehtivat muun muassa arvonlisäverotuksen tilityksistä ja ansiotuloverojen ja osinkojen ennakonpidätyksistä tai lähdeveroista. Yritykset ovat myös merkittäviä verotuksessa tarvittavien tietojen kerääjiä ja välittäjiä. 2 Yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 2.1 Tuotantorakenteen muutos Suomen talouden rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut voimakkaasti. Kansainvälisen työnjaon syveneminen, teknologian ja kulu- 9
11 tustottumusten muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että taloutemme on muuttunut aiempaa aineettomammaksi. Muun muassa palvelutoimialojen osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on kasvanut ja jalostuksen osuus supistunut (kuvio 3). Kuvio 3. Päätoimialojen arvonlisäykset neljännesvuosittain viitevuoden 2000 hintoihin, kausitasoitettu Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Alkutuotanto Jalostus Palvelut Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 50 %:sta vuonna 1975 aina 65 %:iin vuonna Samaan aikaan teollisuuden osuus on laskenut 39 %:sta vajaaseen 32 %:iin. Alkutuotannon osuus on vastaavasti supistunut 11 %:sta aina 3 %:iin (kuvio 4). Liiketoiminnan palveluvaltaistuminen on merkinnyt myös sitä, että aineellisen pääoman erien (koneet, laitteet ja rakennukset) ohella aineettomat investoinnit ovat tulleet yhä tärkeämmiksi yrityksille. Yritykset investoivat aikaisempaa aktiivisemmin osaavaan henkilökuntaan, tutkimukseen ja kehitykseen (T&K), ohjelmistoihin, liiketoimintamalleihin, tavaramerkkeihin ja brändeihin, joiden merkitys on kasvanut. Laskelmat Suomen yrityssektorin aineettomista investoinneista viittaavat siihen, että aineettomien investointien määrä ylittää jo fyysisten, aineellisten investointien 3 Jalava, J., Aulin-Ahmavaara, P. ja Alanen A. (2007). Intangible Capital in the Finnish Business Sector, PTT,Working Papers No. 100 ja Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2007). Aineettomat investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004:Kokeilu yritysaineistoilla. PTT, Working Papers, No
12 Kuvio 4. Päätoimialojen osuudet kansantalouden arvonlisäyksestä , % 100 % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Alkutuotanto Jalostus Palvelut määrän. 3 Aineettomilla investoinneilla onkin ollut huomattava vaikutus tuotannon ja tuottavuuden kasvuun Suomessa viime vuosikymmeninä. Suurin yksittäinen aineettoman pääoman erä on T&K-pääoma. Se muodostaa noin kolmasosan yrityssektorin kaikista aineettomista investoinneista. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät investointiluonteiset ohjelmistohankinnat ja sisäinen kehitystyö ovat lähes yhtä suuri erä. T&K- investoinnit korreloivat kuitenkin positiivisesti muiden aineettoman pääoman erien kanssa. Tuottavuus näyttää kasvavan nopeimmin juuri sellaisissa yrityksissä, joissa on investoitu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohella henkilöstökoulutukseen. Informaatioteknologian käyttö lisää tuottavuutta erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa on toteutettu uusia työn ja tuotannon organisointitapoja. T&K-panostuksen ja muiden aineettomien investointien vaikutusviiveet tuottavuuteen ja talouskasvuun ovat kuitenkin varsin pitkiä, useita vuosia. Suomessa talouskasvuun ja tuottavuuden edistämiseen tähtäävä talouspolitiikka pyrkii huomioimaan elinkeinorakenteessa tapahtuneen muutoksen. Tutkimus- ja tuotekehitys, innovaatiot ja tuottavuuden edistäminen ovat nousseet keskeiseen asemaan talouspoliittisessa kasvustrategiassa. T&K-toimintaan panostetaan paljon sekä yritysten että julkisen sek- 11
13 torin toimesta myös kansainvälisesti vertaillen. T&K-toiminta on kuitenkin varsin keskittynyttä Suomessa. 4 Aineettoman pääoman kasvu on 2000-luvulla hidastunut. Kasvavaa huolta on esitetty myös siitä, että T&K- ja muut aineettomat investoinnit eivät voi kompensoida muiden tekijöiden, kuten kotimaisten tai ulkomaisten fyysisten investointien menetyksiä. 5 Uudet keksinnöt ja niiden onnistunut käyttöönotto yrityksissä ei ole myöskään yksinään tae tuottavuuden kasvulle, vaan markkinoiden toiminnalla on tässä keskeinen merkitys. Markkinoille pääsyn esteitä voivat olla esimerkiksi hallinnolliset rajoitukset. Myös heikosti toimivat markkinat vähentävät tuottavuushyötyjä. Verojärjestelmämme rakenne perustuu edelleen pääosin aineellisten investointien huomioon ottamiseen. Tuotantorakenteen muuttumista aikaisempaa voimakkaammin aineettomien investointien hyödyntämiseen ei ole varsinaisesti otettu huomioon verojärjestelmän rakenteissa. Jatkossa tulisikin selvittää, pitäisikö tämä muutos ottaa jollain erityisellä tavalla huomioon yritysverojärjestelmän uusissa rakenteissa. Tällöin ei kuitenkaan pidä heikentää yritysten edellytyksiä aineellisiin investointeihin. 2.2 Yritystoiminnan kansainvälistyminen Ulkomaankauppa Suomessa ulkomaankaupan merkitys on jatkuvasti kasvanut. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi runsaasta 20 %:sta aina 47 %:iin vuodesta 1991 vuoteen Vastaavana aikana tuonti nousi 20 %:sta 43 %:iin (kuvio 5). Suomen vienti on keskittynyt verrattain pieneen joukkoon suuria yrityksiä. Kahdenkymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä on noin puolet. Sadan suurimman viejän osuus kokonaisviennistä on 70 %, kun taas sadan suurimman tuojan osuus on 54 %. Tavaroiden vienti on myös alueittain tarkastellen hyvin keskittynyttä. Lähes 60 % viennistä 4 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi 3,7 % vuonna 2008 ja lähes 4 % vuonna Yritysten osuus T&K-toiminnan menoista oli 74 %. Toimialoittain tarkastellen T&K-toiminta on kuitenkin hyvin keskittynyttä. Teollisuuden osuus T&K-menoista on 80 %. Teollisuuden aloista elektroniikkateollisuus vastaa 60 %:sta koko teollisuuden T&K-menoista. 5 Berghäll, E (2009) R&D, investment and structural change in Finland: Is low investment a problem? Government Institute for Economic Research, Working Papers 6. 12
14 muodostuu neljässä maakunnassa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toimialoittain tarkastellen vienti on edelleen vahvasti painottunut teollisuuteen. Teollisuuden osuus tavaraviennistä oli yli 80 % vuonna Suurimmat vientituoteryhmät olivat metalli- kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet (32 %), sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (20 %), metsäteollisuuden tuotteet (19 %) ja kemianteollisuuden tuotteet (17 %). Eri tuoteryhmien suhteellinen osuus on muuttunut viime vuosikymmeninä, muun muassa siten, että metsäteollisuuden osuus on laskenut. Suurimmat vientituoteryhmät ja sektorit eivät ole muuttuneet. Kuvio 5. Tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti % BKT:sta Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti Lähde: Tilastokeskus Suomen tulevaisuuden kannalta ja Suomen elinkeinorakenteen näköpiirissä olevan muutoksen kannalta olisi tärkeää, että palvelualojen yritysten sekä erilaisten palveluja ja tuotteita yhdistävien yritysten vientimenestys kasvaisi. Palvelualojen osuus Suomen elinkeinorakenteessa tulee kasvamaan ja teollisuuden suhteellinen osuus laskee. Tämän tulisi heijastua myös vientiin palveluiden suhteellisen osuuden kasvuna. Toistaiseksi palveluiden osuus Suomen viennistä on ollut varsin vähäistä, mutta kasvanut selvästi 2000-luvulla. Vuonna 2002 palveluiden viennin osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 5 %, mutta vuonna 2008 jo 10 %. Vuonna 2009, jolloin tavaravienti romahti taantuman vuoksi rajusti, palveluiden suhteellinen osuus kokonaisviennistä nousi 27 %:iin. Vuotta 13
15 aiemmin osuus oli 20 %. Merkittävimmät eritellyt palvelujen vientitulojen lähteet ovat tietotekniikkapalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, rakennuspalvelut sekä tekniset palvelut. Palvelujen tuonnissa merkittävin erä on tutkimus- ja kehityspalvelut. T&K-panosten kääntyminen kaupallisesti menestyviksi tuotteiksi ja palveluiksi on Suomen menestyksen avainkysymyksiä. Nyt kaupallinen menestys näkyy muun muassa rojalti- ja lisenssituloina. Myös korkean teknologian vientiosuus on Suomessa ollut viime vuosiin asti suuri, joskin hieman laskevalla uralla. Yritystoiminta ulkomailla Suomi on pieni ja avoin talous, jonka yritykset ovat kansainvälistyneet verrattain myöhään mutta nopeasti. Investoinnit ulkomaille näkyvät erityisen hyvin suomalaisten yritysten ulkomailla toimivan henkilökunnan määrässä (kuvio 6). Kuvio 6. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilökunta kotimaassa ja ulkomailla Lähde: EK, Investointitiedustelut Kotimaa Ulkomaat Suomalaiset teollisuusyritykset työllistivät vuonna 2009 ulkomailla työntekijää eli noin 55 % koko henkilöstöstä, joista suurin osa työskentelee Euroopassa tai Aasiassa. 6 14
16 Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ei rajoitu enää yksinomaan tuotannolliseen toimintaan. Lähes kaikki yritystoiminnot ovat kansainvälistyneet. Tästä hyvä esimerkki on suomalaisyritysten T&K-toiminta. Arviot T&K-toiminnan tulevaisuudesta Suomessa viittaavat siihen, että rutiiniluontoinen toiminta siirtyy ja on jo osittain siirtynyt edullisempien tuotantokustannusten maihin. Nykyisin suomalaisilla yrityksillä on ulkomailla T&K-tehtävissä kaikkiaan noin työntekijää, kun kotimaassa vastaava luku on Suuret kehittyvät taloudet kuten Kiina ja Intia käyttävät suoria tukia ja veroetuja edistämään innovaatiotoimintaa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole siirtäneet T&K-toimintaa ulkomaille, vaan uudet T&K-toiminnot on käynnistetty suoraan ulkomailla. Suomessa tehtävä työ keskittyy pitkäjänteiseen teknologian kehitykseen, kun taas kehittyvissä maissa korostuu paikallisten tuotantosovellusten tukeminen. 7 T&K-toiminnan kansainvälistyminen kuitenkin jatkuu ja mielenkiintoista on huomata, että sitä ajavat kehittyvissä talouksissa pitkälti samat tekijät kuin tuotannollistakin kansainvälistymistä: kasvavat markkinat, edullinen kustannustaso ja osaava henkilöstö. Suomalaisten yritysten suorien sijoitusten kanta Suomesta ulkomaille on ylittänyt Suomen Pankin tilastojen mukaan ulkomaalaisten yritysten suorat sijoitukset Suomeen jatkuvasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana (kuvio 7). Ulkomaisten suorien sijoitusten kasvun taustalla on useita syitä. Talouspoliittisista päätöksistä tärkeimmät olivat 1990-luvulla ulkomaisten yritysten investointirajoitusten vapauttaminen, useiden aiemmin suljettujen toimialojen vapautuminen kilpailulle (esim. lääketeollisuus, televiestintä ja rahoitus) ja Suomen EU- ja EMU-jäsenyys. Myös suuryritysten pyrkimys vahvistaa ydintoimintojaan ja luopua niihin kuulumattomista liiketoiminnoista edesauttoi ulkomaisten sijoitusten kasvua Suomessa luvun alun laman aikana monet suomalaiset suuryritykset myivät ydintoimintoihin kuulumattomia liiketoimintojaan ja usein ostaja löytyi ulkomailta. Tätä kautta ulkomaiseen omistukseen siirtyi erityisesti perusteollisuuden yrityksiä luvun lopulla ja 2000-luvun alussa puolestaan Suomen maine korkean teknologian maana kasvoi ja ulkomaiset yritykset kiinnostuivat Suomen osaamisesta erityisesti tieto- ja 6 Suomessa toimivilla yrityksillä oli ulkomailla tytäryritystä vuonna Näistä oli suomalaisomisteisten konsernien ulkomailla toimivia tyttäriä ja oli ulkomaalaisomisteisten suomalaisten yritysten ulkomailla toimivia tyttäriä. 7 Ali-Yrkkö, J. (toim.) (2009) Yritysten tutkimustoiminta kansainvälistyy Mitä jää Suomeen? ETLA B
17 viestintäteknologian aloilla. Sittemmin ulkomaiset suorat sijoitukset ovat kohdistuneet pääosin palvelusektorille. Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset, kanta Mrd Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd euroa Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd euroa Lähde: Suomen Pankki Ulkomaalaisomistus Suomessa toimivista yrityksistä suurin osa eli 99 % on kotimaisessa omistuksessa. Vain 1 % yrityksistä on kansainvälisessä omistuksessa, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä on yli 15 %. Ulkomaalaiset yritykset ovat kuitenkin selvästi suurempia kuin kotimaiset keskimäärin. Ne työllistivät keskimäärin 72 henkilöä, kun kotimainen työllisti vastaavasti neljä. Henkilöstömäärällä mitattuna ulkomaisten yritysten merkitys oli huomattavin rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaation ja viestinnän toimialoilla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Ulkomaalaisten yritysten osuus on erityisen suuri konserneissa. Tilastokeskuksen yritysrekisterissä on tiedot vajaasta konsernista. Niistä noin 60 % on kansainvälisessä ja 40 % kotimaisessa omistuksessa. Kotimaisista konserneista suurimmalla osalla, yli 70 %:lla, on tytäryhtiöitä vain Suomessa. Suomeen tulon motiivit eivät perustu markkinoiden nopeaan kasvuun vaan muihin syihin. Etlassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Suomes- 16
18 sa sijaitsevat ulkomaiset tytäryritykset pitävät Suomen vahvuuksina sijaintipaikkana ihmisten rehellisyyttä ja luotettavuutta, toimivaa infrastruktuuria, yritysten teknologista osaamista, yhteiskunnallista vakautta ja toimivuutta sekä korkeaa koulutustasoa. Heikkouksina pidettiin korkeaa verotusta ja työvoimakustannuksia. Henkilöverotuksen tasoa pidetään suurempana haittana kuin yritysverotuksen tasoa. 8 Suomessa ulkomaalaisomistus on listatuissa pörssiyrityksissä merkittävä. Se kasvoi 1990-luvun puolivälin 20 %:sta vuoteen 2002 mennessä korkeimmillaan 80 %:iin pörssin markkina-arvosta. Viime vuosina pörssin ulkomaalaisomistus on kuitenkin laskenut ja oli vuoden 2009 joulukuussa alle 50 %. Yhteenveto kansainvälistymisestä Suomalaiset yritykset ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet voimakkaasti, mitattiinpa tätä ulkomaankaupalla, investoinneilla ulkomaille tai ulkomaalaisomistuksella. Yritystoiminnan kansainvälistyminen tulee ottaa yritysverolainsäädännössä aiempaa paremmin huomioon. Tavoitteena tulee olla yritysverolainsäädäntö, joka ei aseta tarpeettomia esteitä yritysten kansainvälistymiselle. Suomen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysten sijainti- ja toimintavaltio ja houkutteleva sijoituskohde kansainvälisille toimijoille. 2.3 Verokilpailu Verokilpailu ei ole uusi ilmiö, mutta sen merkitys kansallisiin veroratkaisuihin on vuosien mittaan kasvanut. Tällä hetkellä ei myöskään näytä siltä, että kansainvälinen kilpailu vetovoimaisista verotusympäristöistä olisi hiipumassa. Maailmanlaajuinen taantuma ja julkistalouksien voimakas velkaantuminen ovat kuitenkin rajoittaneet valtioiden mahdollisuuksia uusiin merkittäviin kilpavarustelutoimiin. Kansainvälinen verokilpailu on usein jaettu kahteen osaan; terveeseen ja epäterveeseen kilpailuun. Viimeksi mainittua on pyritty kansainvälisen yhteistyön avulla rajoittamaan. Tuloksiakin on saatu aikaan esimerkiksi EU:n piirissä syntyneen ns. code of conduct -arvioinnin (yritysverotuksen 8 Lindström, M. (2004): Ulkomaiset yritykset Suomessa: investointimotiivit ja näkemykset toimintaympäristöstä, Keskusteluaiheita No 917, Etla. 17
19 käytännesäännöt) muodossa. Työtä on tehty myös OECD:n ja YK:n johdolla. Merkittävimmät esteet epäterveelle verokilpailulle ovat todennäköisesti syntyneet EU:n piirissä sisämarkkinoiden toiminnan turvaamisen yhteydessä omaksutuista periaatteista. Erilaiset kohdennetut verotukimuodot on herkästi katsottu kielletyiksi valtiontukimuodoiksi tai muutoin yhtenäismarkkinoille sopimattomiksi. Verokilpailua on EU:ssa pyritty rajoittamaan myös verolainsäädäntöjen harmonisoinnilla. Pisimmälle on päästy välillisen verotuksen puolella (esim. arvonlisäverotus ja valmisteverot). Tuloverotuksessa edistyminen on ollut heikkoa. Esimerkiksi hyvin kunnianhimoinen hanke yhtenäisestä eurooppalaisesta yhteisöveropohjasta on tällä hetkellä pysähdyksissä. EU:n päätöksenteko veroasioissa edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä, minkä vuoksi veroharmonisointi tuskin etenee lähivuosinakaan. Tilaa kansainvälisen verokilpailun vahvistumiseen on antanut globalisaatio. Maiden väliset rajat ovat taloudellisessa toiminnassa madaltuneet. Kaikki yritystoiminnassa tarvittavat tuotannontekijät voivat etsiä lähes vapaasti otollisimman sijoittautumispaikan. Suomen jäsenyys EU:ssa vuonna 1995 oli tässä suhteessa merkittävä askel. Tuotantorakenteen muutos teollisesta toiminnasta kohti palvelutoimintaa lisää omalta osaltaan verokilpailun merkitystä. Informaatiotekniikan kehitys ja leviäminen ympäri maailmaa liittyneenä osaamispääoman kasvuun uusilla markkinoilla merkitsevät verokilpailun kiristymistä palvelusektorilla. Kireintä kilpailu on yrityksistä, investoinneista, pääomasta, työvoimasta ja osaamisesta. Osaamista on mahdollista hankkia rajojen yli esimerkiksi yrityskaupoilla, työvoiman hankinnalla ja teknologian siirtämistä koskevilla sopimuksilla. Kansainvälinen verokilpailu kohtaa eri veromuotoja eri tavoin. Yrityksiä houkutellaan edullisilla yritysverotusta koskevilla säännöksillä. Tärkein näistä on yhteisöverokanta. Kilpailua esiintyy myös veropohjilla niin tulojen veronalaisuuden kuin menojen vähennyskelpoisuuden suhteen. Selvitysten mukaan merkitystä on myös verojärjestelmän ennakoitavuudella, oikeussuojalla ja hyvällä verohallinnolla. Oma merkityksensä on myös kunkin maan verosopimusverkoston laajuudella ja verosopimusten sisällöllä. Pääomia ja investointeja houkutellaan pääosin näillä samoilla keinoilla, ja merkitystä on luonnollisesti pääomatuloihin kohdistuvalla verotuksella. Korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman verohoukuttimena on käytetty esimerkiksi edullisempaa ansiotulojen verotusta. 18
20 Arvonlisäverotus ja muut välilliset verot eivät ole herkkiä verokilpailulle. Sama koskee perintö- ja lahjaverotusta sekä kiinteistöverotusta. Ympäristöverot, jotka ovat pääosin energiaveroja, voivat vaikuttaa energiaintensiivisten yritysten sijoittautumispäätöksiin. Suomen pärjääminen kansainvälisessä verokilpailussa ei ole tärkein yritysten sijoittautumista tänne ohjaava tekijä, mutta se voi usein olla ratkaiseva tekijä muiden sijoittautumista ohjaavien tekijöiden ollessa tasavahvoja. Verokilpailutekijän tärkeyttä lisää se, että verotuksesta voidaan tehdä nopeita kansallisia päätöksiä, kun moneen muuhun tärkeään tekijään ei voida omin toimin vaikuttaa lainkaan (esim. syrjäinen sijainti markkinoihin nähden) tai vaikutus on hidasta (esim. koulutuksen parantaminen). Verokilpailun merkitys on otettava kansallisessa verolainsäädännössä huomioon pitkälti sen mukaan, miten liikkuvasta vero-objektista on kysymys. Herkästi liikkuvien kohteiden verotuksessa verokilpailutekijä on huomattavasti painavampi kuin huonosti tai ei lainkaan liikkuvissa kohteissa. Herkkiä liikkumaan ovat finanssipääoma, investoinnit ja nyt myös yritykset. Osa työvoimasta on liikkuvaa ja osa ei. Oleellisempaa kuin työvoiman liikkuvuus sinänsä on se, että työvoiman ankara verotus vaikuttaa osaltaan siihen, minne kansainväliset yritykset synnyttävät uudet työpaikkansa. 2.4 Konsernirakenteiden ja liiketoimintamallien merkitys Konserni on kasvavien ja suurten yritysten liiketoiminnan tärkein organisoitumismuoto. Kansainvälisille yrityksille konsernimuodossa toimiminen on jo pitkään ollut itsestäänselvyys. Valtioiden väliset lainsäädännölliset, kielelliset ja muut sellaiset erot edellyttävät usein erillisten yhtiöiden tai maa- ja aluekohtaisten alakonsernien muodostamista. Kansainvälisten yritysten lisäksi myös kotimaisesti toimivat pk-yritykset toimivat yhä useammin konsernimuodossa. Yrityksen maantieteellisestä toiminta-alueesta riippumatta on useita liiketaloudellisia syitä, miksi yrityksen toimintoja harjoitetaan yhden yhtiön sijasta useiden yhtiöiden muodostamassa konsernissa: 19
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
Lisätiedotsöverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.
Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa
LisätiedotKommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotUSA:n uudistuksen vaikutukset verotukseen miten muut reagoivat? Apulaisprofessori Tomi Viitala, Aalto-yliopisto
USA:n uudistuksen vaikutukset verotukseen miten muut reagoivat? Apulaisprofessori Tomi Viitala, Aalto-yliopisto Sisällys USA:n verouudistuksen lähtökohdat USA:n verouudistuksen keskeinen sisältö Vaikutuksista
LisätiedotOsakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009
Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj
LisätiedotPk-yritysten rooli Suomessa 1
- 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotMIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?
MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen
LisätiedotSopimusperusteisten. sijoitusrahastojen verotus Annemari Viinikka, Etelä-Suomen yritysverokeskus
Sopimusperusteisten sijoitusrahastojen verotus 1.1.2020 24.9.2019 Annemari Viinikka, Etelä-Suomen yritysverokeskus Sisältö Yksityisoikeudellisesta sääntelystä lyhyesti Tuloverolain 20 Vero-oikeudellinen
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotOsinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...
SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................
LisätiedotMiten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä
Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15
LisätiedotPörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri
Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari
LisätiedotLASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA
LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotVerotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset
LisätiedotVerotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo
LisätiedotMetallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011
Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211 Tiedote 16.7.211 Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014
Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:
LisätiedotYritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013
Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotOSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori
OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa
LisätiedotVäliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola
Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) 7.11.2018 Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölainsäädäntö ja sen tavoite Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta tuli voimaan
LisätiedotSuomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:
Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.
EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotTalouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen
Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta
Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus
LisätiedotYrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät
1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 219 Teollisuuden investoinnit vilkastumassa Investointiaste noin 11 % Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan kasvavan viime vuoteen verrattuna Tutkimus- ja kehitysmenojen
LisätiedotYrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta
Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotVerokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki
Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva
LisätiedotTeknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino
Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino Yli 50 % koko viennistä. Työllisyysvaikutus suoraan lähes 320 000, välilliset vaikutukset mukaan lukien 675 000 ihmistä. Vaikutus arvonlisään yhteensä
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotOmistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014
Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotSuomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotUusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)
Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen
LisätiedotOsakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy
Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 218 Kiinteät investoinnit kääntyvät laskuun - taso säilyy hyvänä Investointi- aste noin 12 % Teollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnan odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
Lisätiedot1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään
1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotSuomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille
3.11.2010 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta. Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä
Ajankohtaista verotuksesta Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Hallituksen elvytyspäätökset 30.1.2009 Tuotannollisten investointien korotetut poistot v. 2009 2010 Työnantajan
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotTOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6)
TOIMEKSIANTAJA TILITOIMISTO 1 (6) MUISTILISTA OSTAJALLE TAI VASTAANOTTAJALLE TOIMII SUUNTAA ANTAVANA OHJEISTUKSENA. MUISTA KESKUSTELLA OMASTA TILANTEESTASI AINA ASIANTUNTIJAN KANSSA. YRITYSKAUPPA JA YRITYSJÄRJESTELY
LisätiedotInvestointitiedustelu
Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotPk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMetallien jalostuksen tilanne ja kasvumahdollisuudet
Metallien jalostuksen tilanne ja kasvumahdollisuudet Metallienjalostuspäivät 19.4.2012 Porissa Toimitusjohtaja Mika Nykänen METALLINJALOSTAJAT 1 Yleinen tilanne ja näkymät Suomessa? METALLINJALOSTAJAT
LisätiedotKauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi?
Juuso Kaaresvirta Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT), Suomen Pankki Kauppasotaa ja velkakurimusta miten Kiinalle nyt näin kävi? Talous tutuksi -kiertue, syyskuu 219 Mitä kauppasotatoimia on tehty?
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi syyskuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilä Budjettiriihi 2019 17. syyskuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuus Suomen talouden kehityksestä lisääntyy Kansallisen talous-
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)
LisätiedotBruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa 8.8.217 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina myös viennin lisääntyminen 8.8.217
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Johtava ekonomisti Petteri Rautaporras Twitter: @PRautaporras 4.4.2019 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden näkymät heikentyneet 4.4.2019 Teknologiateollisuus
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotRahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006
Rahoituksen uudet mahdollisuudet Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Oman pääoman ehtoinen rahoitus 2 Uusi pääomajärjestelmä Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan
LisätiedotErityisesti VATT:n Policy Brief : "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
Yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat sekä vireillä /suunnitteilla olevat kehittämistoimet Erityisesti VATT:n Policy Brief 2-2016: "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
LisätiedotToimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010
Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74
Lisätiedot