YRITYSVEROTUS. Kilpailukykyä ja kasvua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVEROTUS. Kilpailukykyä ja kasvua"

Transkriptio

1 2010 YRITYSVEROTUS Kilpailukykyä ja kasvua

2 YRITYSVEROTUS - Kilpailukykyä ja kasvua SELVITYS Keskuskauppakamari Aleksanterinkatu 17, PL 1000, Helsinki Puh , faksi

3 Kansi: Minna Ruusinen, Miks ei! Oy ISBN Edita Prima Oy Helsinki, kesäkuu 2010

4 Selvityksen tavoite Yritysten toimintaympäristö on viime vuosikymmenten aikana muuttunut merkittävästi. Yritysverotusta koskeva lainsäädäntö ei monilta osin ole pysynyt kehityksessä mukana. Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata yritysten toimintaympäristön keskeisimmät muutokset ja niiden aiheuttamat muutostarpeet yritysverotukseen. Tarve selvitykselle on ilmeinen. Edellisestä kokonaisvaltaisemmasta yritysverotuksen muutostarpeita koskevasta selvityksestä on kulunut pian vuosikymmen. Vuosiksi asetetun alivaltiosihteeri Martti Hetemäen vetämän työryhmän tehtävänä on pohtia verotuksen kokonaisrakenteen uudistusta. Työn laajuus huomioon ottaen työryhmän tarkoituksena on käsitellä yritysverotusta suurella pensselillä keskittyen lähinnä yritysverokannan tasoon. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella yksityiskohtaisemmin yritysverotuksen muutostarpeita. On useita muitakin veromuotoja, joilla on keskeinen merkitys yrityksille ja joita ei tässä selvityksessä tarkemmin käsitellä. Monille teollisuusyrityksille energiaverot ovat kilpailukyvyn kannalta jopa tärkeämpi tekijä kuin yritysverotus. Vastaavasti palvelualan yrityksille arvonlisäverotuksen muutoksilla voi olla keskeinen vaikutus palveluiden kysyntään. Ansiotuloverotuksella puolestaan voi olla ratkaiseva merkitys sille, syntyvätkö uudet työpaikat Suomeen vai ulkomaille. Vuonna 2011 järjestettävien eduskuntavaalien yksi merkittävimmistä teemoista on verotus. Seuraavan hallituksen olisikin mahdollista ottaa kunnianhimoiseksi tavoitteekseen Suomen yritysverotuksen kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja moderniksi lainsäädännöksi. Tässä selvityksessä esitettyjen muutostarpeiden toteuttaminen antaisi mielestämme hyvän lähtökohdan tavoitteen täyttymiselle. Selvityksen ovat laatineet Keskuskauppakamarin asiantuntijat KTT Tomi Viitala, OTT Pauli K Mattila ja FT Maarit Lindström. Helsinki

5 SISÄLLYS 1 yritysverotuksen merkitys Verotuksen merkitys yrityksille Yritysten merkitys verotuksessa yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Tuotantorakenteen muutos Yritystoiminnan kansainvälistyminen Verokilpailu Konsernirakenteiden ja liiketoimintamallien merkitys Taustalainsäädännön muutokset Rahoitusinstrumenttien kehittyminen nykyisen yritysverolainsäädännön tausta YRITYSVEROTUKSEN MUUTOSTARPEET Yhteisöverokannan taso ja yritysveropohja Poistojärjestelmän muutokset Konserniverotus Konsernin sisäiset rakennejärjestelyt Yritysjärjestelyt Tappiontasaus Tulolähdejako Varojenjaon verotus Rahoitusjärjestelyjen verotus Innovaatiotoiminnan (T&K) verokannustin Kansainvälisen toiminnan verotus YHTEENVETO TURBOA YRITYSVEROTUKSEN KEHITTÄMIS- PROSESSIIN... 58

6 1 Yritysverotuksen merkitys 1.1 Verotuksen merkitys yrityksille Yrityksiin kohdistuvan verotuksen on osoitettu vaikuttavan kielteisesti talouskasvuun. Tutkimusten mukaan esimerkiksi 10 prosenttiyksikön nousu efektiivisessä yhteisöveroasteessa vähentää investointeja suhteessa bruttokansantuotteeseen kaksi prosenttiyksikköä ja vähentää uutta yritystoimintaa noin yhden prosenttiyksikön verran. 1 OECD:n laajan talouskasvuprojektin loppuraportin mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen yritys- ja tuloverotuksesta kohti kulutusveroja ja varallisuusveroja nostaa bruttokansantuotetta. Suurin kasvuvaikutus on muutoksella, joka vähentää yritysverojen osuutta ja lisää kiinteään varallisuuteen liittyvän veron osuutta. Yritysverotus vaikuttaa siihen, miten paljon yritys tekee investointeja, millaisia investointeja tehdään ja mihin valtioon investoinnit tehdään. Yritysrakennetta mietittäessä keskeinen kysymys on, missä valtiossa konsernin tai alakonsernin emoyhtiö sijaitsee tai mihin eri konserniyksikköjä sijoitetaan. Konsernin sisällä verotuksella voi olla vaikutusta siihen, millaisella liiketoimintamallilla konserni toimii tai mihin valtioon konsernin immateriaalioikeudet sijoitetaan. Verotuksella voidaan tietoisesti tavoitella yritystason käyttäytymisvaikutuksia, jolloin puhutaan verotuksen ohjausvaikutuksesta. Verotuksella voidaan joko kannustaa yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla tai olla toimimatta. Suomessa yritysveropolitiikassa on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana korostettu verotuksen neutraalisuutta, jolloin tavoitteena on, ettei verotus vaikuta yritysten valintoihin. Kansainvälisesti on edelleen yleistä, että yritysverojärjestelmällä tavoitellaan myös ohjausvaikutusta. Hyvä verojärjestelmä on keskeinen tekijä arvioitaessa yritysten liiketoimintaympäristöä. Hyvän verojärjestelmän ominaisuuksina on usein pidetty muun muassa neutraalisuutta, oikeudenmukaisuutta ja yksinkertaisuutta. Monet hyvän verojärjestelmän ominaisuudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja niiden kesken joudutaan tekemään valintoja ja kompromisseja. Taulukkoon 1 on koottu ominaisuuksia, joita yritykset usein edellyttävät hyvältä verojärjestelmältä. 1 Djankov, S., Ganser, T., McLeish, c., Ramalhi R., Shleifer A., (2009) The Effect of corporate taxes on investment and entrepreneurship NBER WP No

7 Taulukko 1. Hyvän verojärjestelmän piirteitä Tehokas ja läpinäkyvä Vakaa ja pitkäjänteinen Kasvua tukeva Hyvinvointia tukeva minimoi hallinnolliset kustannukset ja raportoijien taakan selkeä ja yksinkertainen mahdollisimman yhdenmukainen kansainvälisten käytäntöjen kanssa perustuu lakiin pikemminkin kuin veroviranomaisten tulkintaan ja käytäntöihin mahdollistaa pitkäjänteisen liiketoiminnan suunnittelun veromuutokset hyvin perusteltuja ja valmisteltuja kannustaa kasvuun, yrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustaa innovaatioihin ja lisäarvon tuottamiseen kannustaa kansainväliseen toimintaan verojen keruu julkisten menojen kattamiseen (fiskaaliset tavoitteet) julkisen talouden kestävyys (fiskaaliset tavoitteet) hyvinvointia turvaavat tavoitteet (esim. sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet) Liiketoimintaympäristön kansainvälistä kilpailukykyä arvioidaan useilla eri indikaattoreilla. Yksi käytetyimmistä on Maailmanpankin ylläpitämä Doing Business -tietokanta, jonka pohjalta arvioidaan eri maiden liiketoimintaympäristöä sen mukaan, kuinka helppoa liiketoiminnan harjoittaminen on hallinnollisesti. Tuorein arvio (2010) sijoittaa Suomen 16. sijalle 183 maan joukossa (taulukko 2). Suomi sijoittuu hyvin monella osaalueella. Sen sijaan veroasioiden hoitamiseen käytetty aika ylittää selvästi OECD-maiden keskiarvon. Suomi sijoittuu 183 vertailumaan joukossa vasta sijalle 71. Myös maakohtaiset kilpailukykyindikaattorit, kuten WEF:n ja IMD:n vuosittain julkaisemat, joissa Suomi pääsääntöisesti on sijoittunut korkealle, sisältävät verotusta koskevia arvioita. Niiden mukaan korkea kokonaisveroaste on Suomessa merkittävä liiketoimintaympäristöä heikentävä tekijä, samoin kuin hankala ja aikaa vievä verolainsäädäntö. Tutkimuksissa verotusta on kuitenkin käsitelty kokonaisuudessaan, Taulukko 2. Liiketoiminnan helppous Liiketoiminnan Liiketoiminnan Kv. kauppa Kv. Kauppa Verojen maksu Sijoitus aloittaminen (D) lopettaminen (Y) vienti (D) tuonti (D) (H) Suomi 16 14,0 0,9 8,0 8,0 243 Ruotsi 18 15,0 2,0 8,0 6,0 122 Tanska 6 6,0 1,1 5,0 5,0 135 Norja 10 7,0 0,9 7,0 7,0 87 OECD (average) 13,0 1,7 10,5 11,0 194 Ranska 31 7,0 1,9 9,0 11,0 132 Saksa 25 18,0 1,2 7,0 7,0 196 Iso-Britannia 5 13,0 1,0 9,0 8,0 110 Lähde: Maailman Pankki, Doing Business Data Base; (aika D=päivä, Y=vuosi ja H=tunti) 6

8 ja pelkästään yritysverotuksen osalta tulokset olisivat todennäköisesti Suomelle huomattavasti edullisemmat. Verotusta käytetään myös finanssipolitiikan välineenä suhdannevaihteluiden tasaamiseen, millä on vaikutusta yritysten toimintaan. Myös tuoreimmassa globaalissa talouskriisissä verotusta päätettiin käyttää osana Suomessa toteutettavaa elvytyspakettia. Kuvioon 1 on koottu vuoden 2009 verotusta koskevat toimenpiteet. Ne voidaan jakaa rakenteellisiin ja suhdannepoliittisiin, vaikka jako ei ole täysin yksiselitteinen. Useimmat veromuutoksista olivat rakenteellisia, joiden ajoitusta kuitenkin perusteltiin suhdanneperustein. Tällaisia olivat työnantajien Kela-maksun poisto, elintarvikkeiden alv:n alennus ja ansiotuloveron kevennys, jotka käytännössä muodostivat merkittävimmän osan veroelvytyksestä. Varsinaisia väliaikaisia suhdannepoliittisia toimenpiteitä olivat lähinnä yrityksille suunnatut tuotannollisten investointien korotetut poistot, joiden soveltamisaika rajoittuu vuosiin Kuvio 1. Veroelvytys vuonna 2009, milj., % Muut; 139; 6 % Elintarvikkeiden alv:n alennus; 40; 2 % Kela-maksun poisto; 361; 16 % Perintö- ja lahjaveron kevennys; 155; 7 % Eläketulon veronkevennys; 225; 10 % Ansiotulon veronkevennys; 1360; 59 % 7

9 Lähtökohtaisesti verojärjestelmää on syytä tarkastella rakenteellisesta ja talouspolitiikan pitkän aikavälin näkökulmasta. Suhdannepoliittiset veroratkaisut voivat kuitenkin olla perusteltuja ja tehokkaita kuten tämän talouskriisin aikana tehdyt toimenpiteet ovat osoittaneet. 2 Jos toimet ovat tilapäisiä ja niistä luovutaan seuraavan suhdannekäänteen jälkeen, talouteen ei synny rakennevaikutuksia. Käytännössä syntyy kuitenkin usein poliittisia paineita muutosten jättämiseksi pysyviksi. Neutraalin yritysverojärjestelmämme kääntöpuolena on, että yritysten mahdollisuudet reagoida talouden suhdannemuutoksiin ovat merkittävästi heikentyneet. Verojärjestelmämme on muuttunut yhä suhdanneherkemmäksi. Koska Suomi on pienenä avotaloutena erityisen herkkä voimakkaille suhdannevaihteluille, on perusteltua pohtia tarkemmin yritysverotuksen mahdollisuuksia huomioida jyrkät suhdannemuutokset esimerkiksi nykyistä laajemmilla tuloksenjärjestely- tai tappiontasausmahdollisuuksilla. 1.2 Yritysten merkitys verotuksessa Vuonna 2008 Suomessa toimi yli yritystä, jotka työllistivät yhteensä 1,5 miljoona ihmistä (taulukko 3). Yritykset ovat merkittäviä veronmaksajia. Lisäksi niiden välillinen vaikutus verotuloihin on huomattava esimerkiksi työntekijöiden ansiotuloverojen ja omistajien pääomatuloverojen kautta. Taulukko 3. Yritykset kokoluokittain Koko Yrityksiä %-osuus Henkilöstö %-osuus Liikevaihto (milj. euroa) %-osuus PK-yritykset , , ,7 pienyritykset , , ,6 keskisuuret , , ,1 Suuret yritykset 656 0, , ,3 Lähde: Tilastokeskus Osakeyhtiöt ovat Suomessa tärkein yritystoiminnan harjoittamisen muoto. Kansainvälisestikin tarkastellen osakeyhtiöillä on Suomessa poikkeuksellisen suuri merkitys verrattuna muihin yritysmuotoihin. 2 Baldacci E, Gupta S and C. Mulas-Granados (2009) How Effective is Fiscal Policy Response in Systemic Banking Crises? IMF Working Paper 09/160 (Washington: International Monetary Fund). 8

10 Kuvio 2. Yritykset oikeudellisen muodon mukaan 1 % 6 % 5 % 13 % Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta 75 % Muut oikeudelliset muodot Lähde: Tilastokeskus Erityisesti osakeyhtiöt ovat keskeisessä asemassa veronmaksajina. Vuonna 2008 yhteisöveron tuotto oli lähes 5,5 miljardia euroa. Yhteisövero on kuitenkin erittäin suhdanneherkkä vero. Kun huippuvuonna 2007 yhteisöveron tuotto vielä ylitti 7 miljardia euroa, arvioidaan sen vuonna 2009 jääneen noin 3 miljardiin. Kansainvälisesti tarkastellen yhteisöverojen osuus kokonaisverotuloista (n. 8 % vuonna 2008) ja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen (3,5 % vuonna 2008) ovat Suomessa korkealla tasolla. Paitsi veronmaksajan roolissa, yrityksille on asetettu monia verohallinnon työtä helpottavia tai edistäviä tehtäviä. Yritykset huolehtivat muun muassa arvonlisäverotuksen tilityksistä ja ansiotuloverojen ja osinkojen ennakonpidätyksistä tai lähdeveroista. Yritykset ovat myös merkittäviä verotuksessa tarvittavien tietojen kerääjiä ja välittäjiä. 2 Yritysten toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 2.1 Tuotantorakenteen muutos Suomen talouden rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut voimakkaasti. Kansainvälisen työnjaon syveneminen, teknologian ja kulu- 9

11 tustottumusten muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että taloutemme on muuttunut aiempaa aineettomammaksi. Muun muassa palvelutoimialojen osuus kansantalouden arvonlisäyksestä on kasvanut ja jalostuksen osuus supistunut (kuvio 3). Kuvio 3. Päätoimialojen arvonlisäykset neljännesvuosittain viitevuoden 2000 hintoihin, kausitasoitettu Milj. euroa Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Alkutuotanto Jalostus Palvelut Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 50 %:sta vuonna 1975 aina 65 %:iin vuonna Samaan aikaan teollisuuden osuus on laskenut 39 %:sta vajaaseen 32 %:iin. Alkutuotannon osuus on vastaavasti supistunut 11 %:sta aina 3 %:iin (kuvio 4). Liiketoiminnan palveluvaltaistuminen on merkinnyt myös sitä, että aineellisen pääoman erien (koneet, laitteet ja rakennukset) ohella aineettomat investoinnit ovat tulleet yhä tärkeämmiksi yrityksille. Yritykset investoivat aikaisempaa aktiivisemmin osaavaan henkilökuntaan, tutkimukseen ja kehitykseen (T&K), ohjelmistoihin, liiketoimintamalleihin, tavaramerkkeihin ja brändeihin, joiden merkitys on kasvanut. Laskelmat Suomen yrityssektorin aineettomista investoinneista viittaavat siihen, että aineettomien investointien määrä ylittää jo fyysisten, aineellisten investointien 3 Jalava, J., Aulin-Ahmavaara, P. ja Alanen A. (2007). Intangible Capital in the Finnish Business Sector, PTT,Working Papers No. 100 ja Maliranta, M. ja Rouvinen, P. (2007). Aineettomat investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004:Kokeilu yritysaineistoilla. PTT, Working Papers, No

12 Kuvio 4. Päätoimialojen osuudet kansantalouden arvonlisäyksestä , % 100 % Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Alkutuotanto Jalostus Palvelut määrän. 3 Aineettomilla investoinneilla onkin ollut huomattava vaikutus tuotannon ja tuottavuuden kasvuun Suomessa viime vuosikymmeninä. Suurin yksittäinen aineettoman pääoman erä on T&K-pääoma. Se muodostaa noin kolmasosan yrityssektorin kaikista aineettomista investoinneista. Tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät investointiluonteiset ohjelmistohankinnat ja sisäinen kehitystyö ovat lähes yhtä suuri erä. T&K- investoinnit korreloivat kuitenkin positiivisesti muiden aineettoman pääoman erien kanssa. Tuottavuus näyttää kasvavan nopeimmin juuri sellaisissa yrityksissä, joissa on investoitu tutkimus- ja kehitystoiminnan ohella henkilöstökoulutukseen. Informaatioteknologian käyttö lisää tuottavuutta erityisesti sellaisissa yrityksissä, joissa on toteutettu uusia työn ja tuotannon organisointitapoja. T&K-panostuksen ja muiden aineettomien investointien vaikutusviiveet tuottavuuteen ja talouskasvuun ovat kuitenkin varsin pitkiä, useita vuosia. Suomessa talouskasvuun ja tuottavuuden edistämiseen tähtäävä talouspolitiikka pyrkii huomioimaan elinkeinorakenteessa tapahtuneen muutoksen. Tutkimus- ja tuotekehitys, innovaatiot ja tuottavuuden edistäminen ovat nousseet keskeiseen asemaan talouspoliittisessa kasvustrategiassa. T&K-toimintaan panostetaan paljon sekä yritysten että julkisen sek- 11

13 torin toimesta myös kansainvälisesti vertaillen. T&K-toiminta on kuitenkin varsin keskittynyttä Suomessa. 4 Aineettoman pääoman kasvu on 2000-luvulla hidastunut. Kasvavaa huolta on esitetty myös siitä, että T&K- ja muut aineettomat investoinnit eivät voi kompensoida muiden tekijöiden, kuten kotimaisten tai ulkomaisten fyysisten investointien menetyksiä. 5 Uudet keksinnöt ja niiden onnistunut käyttöönotto yrityksissä ei ole myöskään yksinään tae tuottavuuden kasvulle, vaan markkinoiden toiminnalla on tässä keskeinen merkitys. Markkinoille pääsyn esteitä voivat olla esimerkiksi hallinnolliset rajoitukset. Myös heikosti toimivat markkinat vähentävät tuottavuushyötyjä. Verojärjestelmämme rakenne perustuu edelleen pääosin aineellisten investointien huomioon ottamiseen. Tuotantorakenteen muuttumista aikaisempaa voimakkaammin aineettomien investointien hyödyntämiseen ei ole varsinaisesti otettu huomioon verojärjestelmän rakenteissa. Jatkossa tulisikin selvittää, pitäisikö tämä muutos ottaa jollain erityisellä tavalla huomioon yritysverojärjestelmän uusissa rakenteissa. Tällöin ei kuitenkaan pidä heikentää yritysten edellytyksiä aineellisiin investointeihin. 2.2 Yritystoiminnan kansainvälistyminen Ulkomaankauppa Suomessa ulkomaankaupan merkitys on jatkuvasti kasvanut. Viennin suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi runsaasta 20 %:sta aina 47 %:iin vuodesta 1991 vuoteen Vastaavana aikana tuonti nousi 20 %:sta 43 %:iin (kuvio 5). Suomen vienti on keskittynyt verrattain pieneen joukkoon suuria yrityksiä. Kahdenkymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä on noin puolet. Sadan suurimman viejän osuus kokonaisviennistä on 70 %, kun taas sadan suurimman tuojan osuus on 54 %. Tavaroiden vienti on myös alueittain tarkastellen hyvin keskittynyttä. Lähes 60 % viennistä 4 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi 3,7 % vuonna 2008 ja lähes 4 % vuonna Yritysten osuus T&K-toiminnan menoista oli 74 %. Toimialoittain tarkastellen T&K-toiminta on kuitenkin hyvin keskittynyttä. Teollisuuden osuus T&K-menoista on 80 %. Teollisuuden aloista elektroniikkateollisuus vastaa 60 %:sta koko teollisuuden T&K-menoista. 5 Berghäll, E (2009) R&D, investment and structural change in Finland: Is low investment a problem? Government Institute for Economic Research, Working Papers 6. 12

14 muodostuu neljässä maakunnassa: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Toimialoittain tarkastellen vienti on edelleen vahvasti painottunut teollisuuteen. Teollisuuden osuus tavaraviennistä oli yli 80 % vuonna Suurimmat vientituoteryhmät olivat metalli- kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet (32 %), sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (20 %), metsäteollisuuden tuotteet (19 %) ja kemianteollisuuden tuotteet (17 %). Eri tuoteryhmien suhteellinen osuus on muuttunut viime vuosikymmeninä, muun muassa siten, että metsäteollisuuden osuus on laskenut. Suurimmat vientituoteryhmät ja sektorit eivät ole muuttuneet. Kuvio 5. Tavaroiden ja palvelujen vienti ja tuonti % BKT:sta Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti Lähde: Tilastokeskus Suomen tulevaisuuden kannalta ja Suomen elinkeinorakenteen näköpiirissä olevan muutoksen kannalta olisi tärkeää, että palvelualojen yritysten sekä erilaisten palveluja ja tuotteita yhdistävien yritysten vientimenestys kasvaisi. Palvelualojen osuus Suomen elinkeinorakenteessa tulee kasvamaan ja teollisuuden suhteellinen osuus laskee. Tämän tulisi heijastua myös vientiin palveluiden suhteellisen osuuden kasvuna. Toistaiseksi palveluiden osuus Suomen viennistä on ollut varsin vähäistä, mutta kasvanut selvästi 2000-luvulla. Vuonna 2002 palveluiden viennin osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 5 %, mutta vuonna 2008 jo 10 %. Vuonna 2009, jolloin tavaravienti romahti taantuman vuoksi rajusti, palveluiden suhteellinen osuus kokonaisviennistä nousi 27 %:iin. Vuotta 13

15 aiemmin osuus oli 20 %. Merkittävimmät eritellyt palvelujen vientitulojen lähteet ovat tietotekniikkapalvelut, rojaltit ja lisenssimaksut, rakennuspalvelut sekä tekniset palvelut. Palvelujen tuonnissa merkittävin erä on tutkimus- ja kehityspalvelut. T&K-panosten kääntyminen kaupallisesti menestyviksi tuotteiksi ja palveluiksi on Suomen menestyksen avainkysymyksiä. Nyt kaupallinen menestys näkyy muun muassa rojalti- ja lisenssituloina. Myös korkean teknologian vientiosuus on Suomessa ollut viime vuosiin asti suuri, joskin hieman laskevalla uralla. Yritystoiminta ulkomailla Suomi on pieni ja avoin talous, jonka yritykset ovat kansainvälistyneet verrattain myöhään mutta nopeasti. Investoinnit ulkomaille näkyvät erityisen hyvin suomalaisten yritysten ulkomailla toimivan henkilökunnan määrässä (kuvio 6). Kuvio 6. Suomalaisten teollisuusyritysten henkilökunta kotimaassa ja ulkomailla Lähde: EK, Investointitiedustelut Kotimaa Ulkomaat Suomalaiset teollisuusyritykset työllistivät vuonna 2009 ulkomailla työntekijää eli noin 55 % koko henkilöstöstä, joista suurin osa työskentelee Euroopassa tai Aasiassa. 6 14

16 Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ei rajoitu enää yksinomaan tuotannolliseen toimintaan. Lähes kaikki yritystoiminnot ovat kansainvälistyneet. Tästä hyvä esimerkki on suomalaisyritysten T&K-toiminta. Arviot T&K-toiminnan tulevaisuudesta Suomessa viittaavat siihen, että rutiiniluontoinen toiminta siirtyy ja on jo osittain siirtynyt edullisempien tuotantokustannusten maihin. Nykyisin suomalaisilla yrityksillä on ulkomailla T&K-tehtävissä kaikkiaan noin työntekijää, kun kotimaassa vastaava luku on Suuret kehittyvät taloudet kuten Kiina ja Intia käyttävät suoria tukia ja veroetuja edistämään innovaatiotoimintaa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole siirtäneet T&K-toimintaa ulkomaille, vaan uudet T&K-toiminnot on käynnistetty suoraan ulkomailla. Suomessa tehtävä työ keskittyy pitkäjänteiseen teknologian kehitykseen, kun taas kehittyvissä maissa korostuu paikallisten tuotantosovellusten tukeminen. 7 T&K-toiminnan kansainvälistyminen kuitenkin jatkuu ja mielenkiintoista on huomata, että sitä ajavat kehittyvissä talouksissa pitkälti samat tekijät kuin tuotannollistakin kansainvälistymistä: kasvavat markkinat, edullinen kustannustaso ja osaava henkilöstö. Suomalaisten yritysten suorien sijoitusten kanta Suomesta ulkomaille on ylittänyt Suomen Pankin tilastojen mukaan ulkomaalaisten yritysten suorat sijoitukset Suomeen jatkuvasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana (kuvio 7). Ulkomaisten suorien sijoitusten kasvun taustalla on useita syitä. Talouspoliittisista päätöksistä tärkeimmät olivat 1990-luvulla ulkomaisten yritysten investointirajoitusten vapauttaminen, useiden aiemmin suljettujen toimialojen vapautuminen kilpailulle (esim. lääketeollisuus, televiestintä ja rahoitus) ja Suomen EU- ja EMU-jäsenyys. Myös suuryritysten pyrkimys vahvistaa ydintoimintojaan ja luopua niihin kuulumattomista liiketoiminnoista edesauttoi ulkomaisten sijoitusten kasvua Suomessa luvun alun laman aikana monet suomalaiset suuryritykset myivät ydintoimintoihin kuulumattomia liiketoimintojaan ja usein ostaja löytyi ulkomailta. Tätä kautta ulkomaiseen omistukseen siirtyi erityisesti perusteollisuuden yrityksiä luvun lopulla ja 2000-luvun alussa puolestaan Suomen maine korkean teknologian maana kasvoi ja ulkomaiset yritykset kiinnostuivat Suomen osaamisesta erityisesti tieto- ja 6 Suomessa toimivilla yrityksillä oli ulkomailla tytäryritystä vuonna Näistä oli suomalaisomisteisten konsernien ulkomailla toimivia tyttäriä ja oli ulkomaalaisomisteisten suomalaisten yritysten ulkomailla toimivia tyttäriä. 7 Ali-Yrkkö, J. (toim.) (2009) Yritysten tutkimustoiminta kansainvälistyy Mitä jää Suomeen? ETLA B

17 viestintäteknologian aloilla. Sittemmin ulkomaiset suorat sijoitukset ovat kohdistuneet pääosin palvelusektorille. Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset, kanta Mrd Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd euroa Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd euroa Lähde: Suomen Pankki Ulkomaalaisomistus Suomessa toimivista yrityksistä suurin osa eli 99 % on kotimaisessa omistuksessa. Vain 1 % yrityksistä on kansainvälisessä omistuksessa, mutta niiden osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä on yli 15 %. Ulkomaalaiset yritykset ovat kuitenkin selvästi suurempia kuin kotimaiset keskimäärin. Ne työllistivät keskimäärin 72 henkilöä, kun kotimainen työllisti vastaavasti neljä. Henkilöstömäärällä mitattuna ulkomaisten yritysten merkitys oli huomattavin rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, informaation ja viestinnän toimialoilla, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Ulkomaalaisten yritysten osuus on erityisen suuri konserneissa. Tilastokeskuksen yritysrekisterissä on tiedot vajaasta konsernista. Niistä noin 60 % on kansainvälisessä ja 40 % kotimaisessa omistuksessa. Kotimaisista konserneista suurimmalla osalla, yli 70 %:lla, on tytäryhtiöitä vain Suomessa. Suomeen tulon motiivit eivät perustu markkinoiden nopeaan kasvuun vaan muihin syihin. Etlassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Suomes- 16

18 sa sijaitsevat ulkomaiset tytäryritykset pitävät Suomen vahvuuksina sijaintipaikkana ihmisten rehellisyyttä ja luotettavuutta, toimivaa infrastruktuuria, yritysten teknologista osaamista, yhteiskunnallista vakautta ja toimivuutta sekä korkeaa koulutustasoa. Heikkouksina pidettiin korkeaa verotusta ja työvoimakustannuksia. Henkilöverotuksen tasoa pidetään suurempana haittana kuin yritysverotuksen tasoa. 8 Suomessa ulkomaalaisomistus on listatuissa pörssiyrityksissä merkittävä. Se kasvoi 1990-luvun puolivälin 20 %:sta vuoteen 2002 mennessä korkeimmillaan 80 %:iin pörssin markkina-arvosta. Viime vuosina pörssin ulkomaalaisomistus on kuitenkin laskenut ja oli vuoden 2009 joulukuussa alle 50 %. Yhteenveto kansainvälistymisestä Suomalaiset yritykset ovat viime vuosikymmeninä kansainvälistyneet voimakkaasti, mitattiinpa tätä ulkomaankaupalla, investoinneilla ulkomaille tai ulkomaalaisomistuksella. Yritystoiminnan kansainvälistyminen tulee ottaa yritysverolainsäädännössä aiempaa paremmin huomioon. Tavoitteena tulee olla yritysverolainsäädäntö, joka ei aseta tarpeettomia esteitä yritysten kansainvälistymiselle. Suomen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysten sijainti- ja toimintavaltio ja houkutteleva sijoituskohde kansainvälisille toimijoille. 2.3 Verokilpailu Verokilpailu ei ole uusi ilmiö, mutta sen merkitys kansallisiin veroratkaisuihin on vuosien mittaan kasvanut. Tällä hetkellä ei myöskään näytä siltä, että kansainvälinen kilpailu vetovoimaisista verotusympäristöistä olisi hiipumassa. Maailmanlaajuinen taantuma ja julkistalouksien voimakas velkaantuminen ovat kuitenkin rajoittaneet valtioiden mahdollisuuksia uusiin merkittäviin kilpavarustelutoimiin. Kansainvälinen verokilpailu on usein jaettu kahteen osaan; terveeseen ja epäterveeseen kilpailuun. Viimeksi mainittua on pyritty kansainvälisen yhteistyön avulla rajoittamaan. Tuloksiakin on saatu aikaan esimerkiksi EU:n piirissä syntyneen ns. code of conduct -arvioinnin (yritysverotuksen 8 Lindström, M. (2004): Ulkomaiset yritykset Suomessa: investointimotiivit ja näkemykset toimintaympäristöstä, Keskusteluaiheita No 917, Etla. 17

19 käytännesäännöt) muodossa. Työtä on tehty myös OECD:n ja YK:n johdolla. Merkittävimmät esteet epäterveelle verokilpailulle ovat todennäköisesti syntyneet EU:n piirissä sisämarkkinoiden toiminnan turvaamisen yhteydessä omaksutuista periaatteista. Erilaiset kohdennetut verotukimuodot on herkästi katsottu kielletyiksi valtiontukimuodoiksi tai muutoin yhtenäismarkkinoille sopimattomiksi. Verokilpailua on EU:ssa pyritty rajoittamaan myös verolainsäädäntöjen harmonisoinnilla. Pisimmälle on päästy välillisen verotuksen puolella (esim. arvonlisäverotus ja valmisteverot). Tuloverotuksessa edistyminen on ollut heikkoa. Esimerkiksi hyvin kunnianhimoinen hanke yhtenäisestä eurooppalaisesta yhteisöveropohjasta on tällä hetkellä pysähdyksissä. EU:n päätöksenteko veroasioissa edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä, minkä vuoksi veroharmonisointi tuskin etenee lähivuosinakaan. Tilaa kansainvälisen verokilpailun vahvistumiseen on antanut globalisaatio. Maiden väliset rajat ovat taloudellisessa toiminnassa madaltuneet. Kaikki yritystoiminnassa tarvittavat tuotannontekijät voivat etsiä lähes vapaasti otollisimman sijoittautumispaikan. Suomen jäsenyys EU:ssa vuonna 1995 oli tässä suhteessa merkittävä askel. Tuotantorakenteen muutos teollisesta toiminnasta kohti palvelutoimintaa lisää omalta osaltaan verokilpailun merkitystä. Informaatiotekniikan kehitys ja leviäminen ympäri maailmaa liittyneenä osaamispääoman kasvuun uusilla markkinoilla merkitsevät verokilpailun kiristymistä palvelusektorilla. Kireintä kilpailu on yrityksistä, investoinneista, pääomasta, työvoimasta ja osaamisesta. Osaamista on mahdollista hankkia rajojen yli esimerkiksi yrityskaupoilla, työvoiman hankinnalla ja teknologian siirtämistä koskevilla sopimuksilla. Kansainvälinen verokilpailu kohtaa eri veromuotoja eri tavoin. Yrityksiä houkutellaan edullisilla yritysverotusta koskevilla säännöksillä. Tärkein näistä on yhteisöverokanta. Kilpailua esiintyy myös veropohjilla niin tulojen veronalaisuuden kuin menojen vähennyskelpoisuuden suhteen. Selvitysten mukaan merkitystä on myös verojärjestelmän ennakoitavuudella, oikeussuojalla ja hyvällä verohallinnolla. Oma merkityksensä on myös kunkin maan verosopimusverkoston laajuudella ja verosopimusten sisällöllä. Pääomia ja investointeja houkutellaan pääosin näillä samoilla keinoilla, ja merkitystä on luonnollisesti pääomatuloihin kohdistuvalla verotuksella. Korkeasti koulutetun ulkomaisen työvoiman verohoukuttimena on käytetty esimerkiksi edullisempaa ansiotulojen verotusta. 18

20 Arvonlisäverotus ja muut välilliset verot eivät ole herkkiä verokilpailulle. Sama koskee perintö- ja lahjaverotusta sekä kiinteistöverotusta. Ympäristöverot, jotka ovat pääosin energiaveroja, voivat vaikuttaa energiaintensiivisten yritysten sijoittautumispäätöksiin. Suomen pärjääminen kansainvälisessä verokilpailussa ei ole tärkein yritysten sijoittautumista tänne ohjaava tekijä, mutta se voi usein olla ratkaiseva tekijä muiden sijoittautumista ohjaavien tekijöiden ollessa tasavahvoja. Verokilpailutekijän tärkeyttä lisää se, että verotuksesta voidaan tehdä nopeita kansallisia päätöksiä, kun moneen muuhun tärkeään tekijään ei voida omin toimin vaikuttaa lainkaan (esim. syrjäinen sijainti markkinoihin nähden) tai vaikutus on hidasta (esim. koulutuksen parantaminen). Verokilpailun merkitys on otettava kansallisessa verolainsäädännössä huomioon pitkälti sen mukaan, miten liikkuvasta vero-objektista on kysymys. Herkästi liikkuvien kohteiden verotuksessa verokilpailutekijä on huomattavasti painavampi kuin huonosti tai ei lainkaan liikkuvissa kohteissa. Herkkiä liikkumaan ovat finanssipääoma, investoinnit ja nyt myös yritykset. Osa työvoimasta on liikkuvaa ja osa ei. Oleellisempaa kuin työvoiman liikkuvuus sinänsä on se, että työvoiman ankara verotus vaikuttaa osaltaan siihen, minne kansainväliset yritykset synnyttävät uudet työpaikkansa. 2.4 Konsernirakenteiden ja liiketoimintamallien merkitys Konserni on kasvavien ja suurten yritysten liiketoiminnan tärkein organisoitumismuoto. Kansainvälisille yrityksille konsernimuodossa toimiminen on jo pitkään ollut itsestäänselvyys. Valtioiden väliset lainsäädännölliset, kielelliset ja muut sellaiset erot edellyttävät usein erillisten yhtiöiden tai maa- ja aluekohtaisten alakonsernien muodostamista. Kansainvälisten yritysten lisäksi myös kotimaisesti toimivat pk-yritykset toimivat yhä useammin konsernimuodossa. Yrityksen maantieteellisestä toiminta-alueesta riippumatta on useita liiketaloudellisia syitä, miksi yrityksen toimintoja harjoitetaan yhden yhtiön sijasta useiden yhtiöiden muodostamassa konsernissa: 19

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala

32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala 32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotuksen perusteet - Kirjanpitosidonnaisuus, EVL:n periaatteet ja soveltamisala Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotettava tulo ja kirjanpito Kirjanpitolaki (KPL) International

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Elinkeinoverotus - Konserniverotus 1. Apulaisprof. Tomi Viitala

Elinkeinoverotus - Konserniverotus 1. Apulaisprof. Tomi Viitala Elinkeinoverotus - Konserniverotus 1 Apulaisprof. Tomi Viitala Konsernit verotuksessa Kansainväliset suuryritykset toimivat aina useaportaisissa konsernimuodoissa Myös pk-yritykset toimivat usein konsernimuodossa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot