Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota
|
|
- Elisabet Jutta Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnonfilosofinen seura 25 vuotta K.V. Laurikaisen juhlasymposium 2013 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota Simo Hemilä Abstract. Tässä tekstissä käsitellään tietoisia elämyksiä informaation kannalta. Käyttäen aisti-informaatiota ja hermoverkkoon varastoitua informaatiota aivoni laativat ajantasaisen mallin ympäristöstäni ja kehostani. Ruumiintoimintoni perustuvat kokonaan tähän aivoinformaatioon. Aivomallia ylläpitävä aivotoiminta myös kutsuu esiin tietoiset elämykset. Informaation kannalta aivoissa oleva tapahtuman kuvaus ja vastaava tietoinen elämys ovat kaksi saman tapahtuman kuvausta, joilla on sama informaatiosisältö. Elämyksen laadut, qualit (qualia) ovat koodausvälineitä, joiden avulla elämykset laaditaan aivoprosesseista. Tietoiset elämykset eivät ole materiaalisen maailman entiteettejä eivätkä voi vaikuttaa materiaan. Täten tietoiset elämykset kuten kipu eivät aikaansaa kausaalisesti käyttäytymistä. Johdanto Materiaalisessa maailmassa on hiukkasia, aaltoja, voimia ja kenttiä. Biologiset materiaalit, mukaanlukien aivomme, kuuluvat materiaaliseen maailmaan. Fysiikassa oletetaan, että kaikki materiaalisen maailman tapahtumat aiheutuvat neljästä tunnetusta vuorovaikutuksesta (gravitaatio, sähkömagnetismi, vahva ja heikko ydinvoima). Siispä ensimmänen perusoletukseni on, että kaikki ruumiilliset aktiviteetit aiheutuvat aivoärsytyksistä tai muista materiaalisista vaikutuksista. Tietyt aivotoiminnat virittävät myös tietoisia elämyksiä. Von Wright käyttää ilmaisua aivot kutsuvat esiin elämyksiä [1]. Elämysten maailma sisältää tietoiset elämykset: aistimukset, tunteet, ajatukset, tahtoelämykset ja itsetietoisuuden. Siispä toinen perusoletukseni on, että aivot voivat kutsua esiin tietoisia elämyksiä. Kolmas perusoletukseni on, että tietoiset elämykset eivät kuulu materiaaliseen maailmaan. Ne eivät ole materiaalisen maailman entiteettejä vaan jotakin muuta. Fysiikan, kemian tai fysiologian avulla emme voi kuvata yksityisiä elämyksiämme kuten kipua tai väriä. Koska elämykset eivät sisälly materiaaliseen maailmaan, ne eivät sijaitse materiaalisessa maailmassa, eivät esimerkiksi aivoissa. Tätä ei-fysikaalista toimintaa emme voi tutkia fysiologisin menetelmin. Vain elämysten hermostokorrelaatioita voidaan tutkia.
2 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota 2 Monelle fyysikolle ja muille tutkijoille ensimmäinen ja toinen perusoletus ovat itsestään selviä, mutta kolmannen hyväksyminen on vaikeampaa, koska se johtaa yllättäviin johtopäätöksiin. Tässä käsittelen näiden oletusten seurauksia informaation kannalta. Rajoitun analyysissäni yksinkertaisiin elämyksiin, kuten aistimuksiin tai mielihyvän ja pelon tunteisiin. Introspektiota, itsetietoisuutta tai puheen keskeistä roolia ihmisten tietoisuudessa en käsittele. Aivojen hermoverkko toimii tietokoneen tapaan. Paljon informaatiota on varastoituna hermoverkossa pitkäaikaiseen muistiin, ja joka hetki informaatiota prosessoidaan hermosolupiireissä. Aisteilla saadaan informaatiota ympäristöstö ja ruumiin tilasta, ja tämän informaation aivot yhdistävät muistista haettuun asiaan liittyvään informaatioon. Käyttäen tätä informaatiota aivot ylläpitävät sisäistä ajantasaista materiaalisen maailman kuvausta. Hermofysiologi Yadin Dudai selostaa yksityiskohtaisesti näitä sisäisiä kuvauksia [2]. Hänen mukaansa useimmat hermoverkon muistijäljet ovat organisoituneet tällaisiksi sisäisiksi kuvauksiksi. Evoluution kannalta näiden kuvausten arvo on selvä: ihmiset voivat ennustaa tulevia tapahtumia ja toimia sen mukaan. Tietoiset toiminnat perustuvat tiettyyn pieneen osaan aivojen informaatiota; kutsun tätä esilläolevaksi informaatioksi. Tämä informaatio muodostaa erityisen ajantasaisen ulkomaailman ja oman ruumiin kuvauksen. Koska tietoiset aktit perustuvat tähän hermoverkossa olevaan maailman malliin, kutsun sitä toimintoja ohjaavaksi aivomalliksi. Esilläoleva informaatio, joka tuottaa tietoiset elämykset, on erityinen pieni osa kaikkea sitä informaatiota, jota aivot parhaillaan prosessoi. Esimerkiksi propriosektiiviset signaalit ovat oleellisia kävelyn hallinnassa mutta eivät tule tietoisuuteen. Samoin näköjärjestelmämme sisältää niinsanotun sokeanäön ja muita järjestelmiä, jotka toimivat tietämättämme [3]. Erityisesti, kun keskitämme tarkkaavaisuutemme tiettyyn tehtävään, epäolellinen aisti-informaatio ei tule tietoisuuteemme. Psykologiassa tiedostamatonta havainnointia on tutkittu laajasti (yhteenveto [4]). Nämä esimerkit osoittavat, että aivot kutsuvat esiin elämyksiä vain kun tietty prosessi vaikuttaa. Emme tiedä, mikä tämä aivoprosessi on. Se voi olla tietty hermoverkon ominaisuus tai tila. Tietoisen elämyksen informaatio on sama kuin esilläoleva aivoinformaatio Oletetaan, että kävellessäni metsässä kohtaan mansikan. Näen sen, muistan sen herkullisen maun ja päätän syödä sen. Nämä ovat tapahtumia tietoisuudessa, ja todellakin syön marjan koska päätin tehdä niin. Toisaalta optiset hermoni välittävät visuaalisen tiedon silmistäni aivoihini, missä tämä informaatio yhdistetään muistitietoihin ja analysoidaan toimintaohjeeksi. Erityisesti hermosolupiirit kertovat aivojeni mielihyväkeskukselle, että marjalla on paljon ravintoarvoa, että se on arvokasta ravintoa. Siispä aivoni lähettävät käteni lihaksille ohjeet poimia marja ja viedä se suuhuni. Vaikuttaa siltä, että samalla tapahtumalla on kaksi syytä. Von Wright on esittänyt filosofisen analyysin tästä ongelmasta [1]. Materiaalisessa maailmassa tapahtumaketju aiheutuu materiaalisista vuorovaikutuksista. Aivojen lähettämä hermosignaali on marjanpoiminnan fysikaalinen, kausaalinen syy. Kuitenkin tämä aivotoiminta myös kutsuu
3 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota 3 esiin tietoiset elämykset. Näköhavainto ja tietoiset muistot mansikoista johtavat päätökseen poimia marja. Tämä päätös on marjanpoimisen tietoisen aktin peruste, ei kausaalinen syy. Niinpä tapahtumaketjut aivoissani ja tietoisuudessani ovat saman materiaalisen maailman tapahtuman kaksi kuvausta. Tämä edellyttää, että tätä tapahtumaa kuvaavilla hermoprosesseilla ja elämyksillä on sama informaatio. Tämä informaation identtisyys on selvää kaikissa tietoisissa akteissa. Oletetaan esimerkiksi, että näen kaksi kukkaa ja sanon: Näen kaksi kukkaa. Ensimmäisen perusoletukseni mukaan tämän puheen informaatio on pelkästään aivoinformaatiota. Kuitenkin toisaalta minulla on tietoinen näköhavainto kahdesta kukasta. Puheeseeni sisältyvä aivoinformaatio on sama kuin tietoisen elämykseni informaatio: Hermoverkossa esiintyvä kuvaus ja vastaava tietoinen elämys ovat kaksi kuvausta, joiden informaatiosisältö on sama. Tietoiset elämykset Kullakin elämyksellä on kaksi puolta. Ensinnäkin se sisältää informaatiota. Visuaalinen tai akustinen informaatio voidaan usein mitata kvantitatiivisestikin. Myös hajuja makuinformaatiota voidaan luonnehtia. Esimerkiksi tietyllä hajuelämyksellä on kolmentyyppistä informaatiota. Ensinnäkin hajun tyyppi, mikä yksilöi hajun lähteen. Toiseksi hajun voimakkuus. Kolmanneksi hajun miellyttävyys/epämiellyttävyys. Nämä informaatiot voidaan kertoa toisille ihmisille. Elämyksen toisena puolena ovat qualet (qualia), täysin yksityiset elämysten laadut kuten taivaan sinisyys, tietty erityinen kipu tai mädäntyneen kanamunan haju. Quale on koodausväline, kuten kirjaimet koodaavat puhuttuja äänteitä. Tällainen koodaus tarvitaan, kun hermoverkon informaatio esitetään havainnollisena elämyksenä. Qualet eivät sisällä välitettävää informaatiota; ne jäävät jäljelle, kun kaikki informaatio poimitaan elämyksestä. Täten niitä ei voida kuvata toiselle henkilölle. Voit kertoa, että tämä haju on voimakas, vastenmielinen rikkivedyn haju, mutta ehkä toverisi hajuelämys rikkivedylle on samanlainen kuin sinun elämyksesi ammoniakille! Termiä koodausväline voidaan havainnollistaa. Olettakaamme, että opiskelijaryhmän jokainen jäsen pitää päiväkirjaa salakielellä, käyttäen itse valitsemiaan merkkejä kirjaimina. Kukin jäsen voi kertoa päiväkirjansa sisältöä toisille, mutta hänen koodinsa on täysin yksityinen, aivan kuten hänen elämyksensä quale. Valitut merkit, koodausvälineet, eivät ole välitettävää informaatiota, ne ovat yksityisiä. Kun sanon, että tämä ruusu on punainen, tämä lause kuvaa ruususta heijastuvan valon aallonpituusjakautumaa näköelämykseni mukaisesti, mutta quale, punaisuuden elämys, on yksityinen. Sitä en voi välittää toisille. Koska toimintoja ohjaavassa aivomallissa arvot sisältävät tärkeää informaatiota, ne ovat myös koodatut elämyksiin. Tärkeät ja käyttökelpoiset kohteet kuvautuvat hyvinä, miellyttävinä, nautittavina, kun taas vahingolliset tai vaaralliset kohteet kuvautuvat pahoina, epämiellyttävinä, vastenmielisinä. Intentionaaliset toiminnat kuvautuvat myös aivoista elämyksiin, esimerkiksi haluna, toivomisena, päätöksenä toimia. Tietoisen aktin perusteena voi olla mielihyvän tavoittelu tai koettu voimakas tarve; vastaavina syinä aivoissa on eri neurovälittäjäaineiden toimintoja.
4 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota 4 Moni tiettyyn tavoitteeseen tähtäävä aivotoiminta on toki tedostamatonta. Voin kävellä katua lukien samalla mielenkiintoista kirjaa, jolloin aivoni ohjaavat kävelyni tiedostamattani. Meillä on yleensä tunne, että teoissamme toteutamme tietoisia päätöksiämme. Tämä ei kuitenkaan päde tietyissä tilanteissa: 1. Materiaalisen maailman tapahtuman ja toimintoja ohjaavan aivoprosessin välillä on viivettä. Nopeimmat toimintamme ovat refleksejä. Refleksi voi olla ehdoton, kuten käden nykäiseminen kuumasta kohteesta, tai opittu, kuten vastustajan pöytätennispallon palauttaminen. Näissä tapauksissa toiminta koetaan toki perustelluksi, koska se on rationaalista ja odotettavissa näissä tilanteissa. 2. Monimutkaisissa kognitiivisissa prosesseissa vain lopputulos yleensä tulee tietoisuuteemme. Miksi olisinkaan tietoinen kaikista monimutkaisista tiedonkäsittelyvaiheista, jotka johtavat näköhavaintoon? Samoin, kun fyysikko yrittää ratkaista vaikeaa ongelmaa, pääosa aivotoiminnasta on tiedostamatonta. Tämä tulee erityisen selväksi, jos ratkaisu putkahtaa tietoisuuteen seuraavana päivänä. 3. Aivoinformaatio, jota ei voi tuoda tietoisuuteen, vaikuttaa usein tunteisiimme, päätöksiimme ja puheisiimme. Tavallisesti emme ole tietoisia tästä vaikutuksesta; rationalisoimme käyttäytymistämme. Joskus tämä piiloinformaatio johtaa hämmennykseen ja harmiin, kun emme ymmärrä käytöstämme. Tyypillisiä esimerkkejä ovat fobiat, riippuvuudet, pakko-oireet, raivokohtaukset ja seniilien henkilöiden automaattiset toiminnat. Unohtuneet varhaislapsuuden kokemukset vaikuttavat samoin. Kipujen ja särkyjen merkitys Kun tietoiset elämykset eivät voi vaikuttaa materiaalisen maailman tapahtumiin, kivut ja säryt näyttäytyvät hyödyttöminä kiusoina! Itse asiassa voimakas kudosvauriosignaali voi aikaansaada nopean estorefleksin, ja hyödytön kipuelämys tulee viiveellä. Hyökkää tai pakene -tilanteessa syntyvä kudosvairio ei myöskään synnytä kipua, koska fysiologinen ehkäisy tällöin sulkee kipuradat. Normaaliolosuhteissa tieto kudosvauriosta tai kudosvaurioriskistä on kuitenkin syytä sisällyttää esilläolevaan informaatioon, jotta toteutuisi optimaalinen toiminta. Mehän voimme tarvittaessa hyväksyäkin kipuja. Täten normaalitilanteessa kudosvaurioinformaatio on oleellinen osa toimintoja ohjaavaa aivomallia, joka automaattisesti kutsuu esiin kipuelämyksen. Kun poika polttaa sormensa kynttilän liekissä ja oppii välttämään liekkiä, hän oppii sen aivojen kudosvaurio-informaation johdosta. Kuitenkin, koska toimintoja ohjaava aivomalli ja vastaava elämys ovat sama tapahtuma informaatiomaailmassa, emme voi sanoa, että kipu olisi normaalitilanteessa tarpeeton. Käyttäen von Wrightin terminologiaa, kudosvauriosignaali aivoissa on vauriota estävien lihasliikkeiden kausaalinen syy, ja kipu on tietoisten estoaktien peruste. Johtopäätöksiä Tietty osa aktiivisesta aivoinformaatiosta, esilläoleva informaatio, sisältää toimintoja ohjaavan aivomallin. Aivot myös kutsuvat esiin elämykset, joilla on sama informaatio
5 Tietoiset elämykset ovat koodattua aivoinformaatiota 5 kuin toimintoja ohjaavalla aivomallilla. Tietoiset elämykset eivät kuulu materiaaliseen maailmaan, eivät ole materiaalisen maailman entiteettejä. Tietoisen aktin kausaalisena syynä on liikeneuronien aktiivisuus, joka perustuu toimintoja ohjaavaan aivomalliin. Aktin perusteena on tietoinen päätös. Elämyksiä virittävää prosessia ei voida kuvata fysikaalisena tapahtumana. Toki fysiologinen tutkimus voi selvittää valintasäännön: mikä informaatio valikoituu esilläolevaksi ja muodostaa tietoisia toimintoja ohjaavan mallin, ja mikä aivoinformaatio on tietoisuudelta evätty. Fysiikassa emme kysy sellaisia miksi ja mikä -kysymyksiä kuten Miksi kaksi positiivisesti varattua hiukkasta karkoittavat toisiaan?, Mikä on karkoittavan voimavaikutuksen tarkoitus? tai Mikä on voimien ja sähkövarausten perusolemus?. Samalla tavoin kognitiivisten tieteiden kentällä meidän ei pitäisi tehdä miksi- tai mikä-kysymyksiä Miksi aivot kutsuvat esiin elämyksiä?, Mikä on elämysten tarkoitus?, Mikä on tietoisuuden perusolemus?. Jos hyväksymme tämän rajoituksen, Chalmersin hard problem [5] katoaa. Koska toimintoja ohjaavan aivomallin informaatiosisältö ja vastaavan tietoisen elämyksen informaatiosisältö ovat samat, ne esittävät saman asian, vain eri tavoin koodattuna. Tunnen kipua on toinen tapa sanoa Aivoni on tullut johtopäätökseen, että kudosvaurio on uhkaamassa. Ei voida sanoa, että kipu on turha, jos kudosvauriouhka on todellinen ja kannattaa tuoda tietoisuuteen, jotta voimme tehdä tietoisia valintoja. Kipu ei ole vauriota estävien lihasliikkeiden kausaalinen syy vaan tietoisen estävän aktin peruste. Kun aivoinformaatio esitetään elämyksenä, tämän informaation kvalitatiiviset piirteet on koodattava. Koodausvälineinä ovat qualet (qualia). Koska ne eivät sisällä välitettävää informaatiota, niitä ei voi kuvata toiselle henkilölle. Ne ovat tiukasti yksityisiä. Viitteet [1] G. H. von Wright, In the shadow of Descartes. Dordrecht, Boston,and London: Kluwer Academic Publishers (1998). [2] Y. Dudai, The neurobiology of memory: concepts, findings, trends. Oxford: Oxford University Press (1989). [3] J. M. Wolfe, Sci. Am. 248 (1983) [4] P. M. Merikle, Journal of Consciousness Studies 5 (1998) [5] D. J. Chalmers, Sci. Am. 273 (1995)
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotSTRESSI POIS 60 MINUUTISSA?
Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi
LisätiedotK.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta
K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotKarteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21
säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1
LisätiedotLaskut käyvät hermoille
Laskut käyvät hermoille - Miten ja miksi aivoissa lasketaan todennäköisyyksiä Aapo Hyvärinen Matematiikan ja tilastotieteen laitos & Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto Tieteen päivät 13.1.2011
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotLatinalaiset neliöt ja taikaneliöt
Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt LuK-tutkielma Aku-Petteri Niemi Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 2018 Sisältö Johdanto 2 1 Latinalaiset neliöt 3 1.1 Latinalainen neliö.........................
LisätiedotTietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.
Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotAidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia
Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotJohda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen
Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden
Lisätiedot1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100
1.3 Prosenttilaskuja Yksi prosentti jostakin luvusta tai suureesta on tämän sadasosa ja saadaan siis jakamalla ao. luku tai suure luvulla. Jos luku b on p % luvusta a, toisin sanoen jos luku b on p kpl
LisätiedotHei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotNäkökulmista käytäntöön
Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat
LisätiedotFellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotHyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä
Hyvä Salis Hyvän salasanan tunnusmerkit Hyökkääjästä salasanan pitää näyttää satunnaiselta merkkijonolta. Hyvän salasanan luominen: Luo mahdollisimman pitkä salasana. Jokainen salasanaan lisäämäsi kirjain
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
Lisätiedot2.3 Voiman jakaminen komponentteihin
Seuraavissa kappaleissa tarvitaan aina silloin tällöin taitoa jakaa voima komponentteihin sekä myös taitoa suorittaa sille vastakkainen operaatio eli voimien resultantin eli kokonaisvoiman laskeminen.
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotPääsenkö kiinni toisen näköalaan?
Toimiva yhteys PIIA NURHONEN, FM, ET PSYKOTERAPEUTTI, PERHETERAPEUTTI VILLA VÄLKE PSYKOTERAPIAPALVELUT Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Jokaisella meillä on oma näköala, paikka, josta katselemme elämää
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
LisätiedotAlkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja
Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotTEKOÄLY JA TIETOISET KONEET
ITU:n Kansainvälinen Telepäivä 17.5.2018 TEKOÄLY JA TIETOISET KONEET Pentti O A Haikonen, TkT JOHTAAKO TEKOÄLY KONETIETOISUUDEN SYNTYYN? TULEEKO INTERNET TIETOISEKSI? ALUSSA OLI ENIAC SÄHKÖAIVOT Ensimmäiset
Lisätiedot+LISÄTEHTÄVIÄ päättely
+LISÄTEHTÄVIÄ päättely Ahaa! Aivotreeniä yhdessä on rekisteröity tavaramerkki. Ahaa-materiaalin kopiointi- ja käyttöoikeus vain koulutetuilla ohjaajilla koulutuksenmukaiseen käyttötarkoitukseen. Ahaa!
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotEsityksen tiivistelmä Elina Hiltunen
Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotMAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
LisätiedotPolkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon
Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä 4.1.3. Olkoot : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon P = {a = t 1 < < t k = b} ja joukko D R m sellainen, että ([a, b])
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotMatematiikka ja teknologia, kevät 2011
Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 3. helmikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Sisältö Kurssi koostuu kuudesta (seitsemästä) toisistaan riippumattomasta luennosta. Aihepiirit ovat:
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotNettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi
Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?
ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,
LisätiedotAinulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle
Ainulaatuinen kivi Ainutlaatuiselle ihmiselle Ikuistettu Oy Muistomerkkikuvasto Surun hetkellä kaipaus saa näkyä Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Surun kohdatessa jäämme
LisätiedotWCAG 2.1 Uudet kriteerit
WCAG 2.1 Uudet kriteerit Web Content Accessibility Guidelines 2.1 Verkkosisällön uudet saavutettavuuskriteerit (WCAG 2.1) Kimmo Sääskilahti Tero Pesonen WCAG:n versiot 1.0 toukokuu 1999 2.0 joulukuu 2008
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
Lisätiedot1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta
Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään
Lisätiedot3.6 Su-estimaattorien asymptotiikka
3.6 Su-estimaattorien asymptotiikka su-estimaattorit ovat usein olleet puutteellisia : ne ovat usein harhaisia ja eikä ne välttämättä ole täystehokkaita asymptoottisilta ominaisuuksiltaan ne ovat yleensä
LisätiedotTampere 17. 02, 2014 Kati And
Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotFT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi
FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotOngelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä?
Ongelma 1: Onko datassa tai informaatiossa päällekkäisyyttä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Voidaanko dataa tai informaatiota tallettaa tiiviimpään tilaan koodaamalla se uudelleen? 2012-2013 Lasse
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotInhimilliset tekijät työturvallisuudessa Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries
INSTITUTE BRUNO SCHMAELING CONSULTING GROUP SCIENTIFIC DIRECTOR PROF. DR. CHRISTIAN CALLO Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries Onko joskus käynyt näin? Siinä minä
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotTietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact
Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default
LisätiedotLataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio. Lataa
Lataa Itse tulee mieleen - Antonio Damasio Lataa Kirjailija: Antonio Damasio ISBN: 9789525697360 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.28 Mb Tässä kirjassa aikamme merkittävimpiin neurotieteilijöihin
Lisätiedot5.2 Ensimmäisen asteen yhtälö
5. Ensimmäisen asteen ytälö 5. Ensimmäisen asteen yhtälö Aloitetaan antamalla nimi yhtälön osille. Nyt annettavat nimet eivät riipu yhtälön tyypistä tai asteesta. Tarkastellaan seuraavaa yhtälöä. Emme
Lisätiedot4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta
4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,
LisätiedotPHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op)
PHYS-A3131 Sähkömagnetismi (ENG1) (5 op) Sisältö: Sähköiset vuorovaikutukset Magneettiset vuorovaikutukset Sähkö- ja magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Ajasta riippuvat tasa- ja vaihtovirtapiirit
Lisätiedot