SISÄLLYS. N:o 804. Laki. ampuma-aselain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2003

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 804 Laki ampuma-aselain muuttamisesta Laki rikoslain 44 luvun 11 :n muuttamisesta Laki poliisilain 23 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmästä Valtioneuvoston asetus eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen 24 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen 24 ja 31 :n muuttamisesta N:o 804 Laki ampuma-aselain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä tammikuuta 1998 annetun ampuma-aselain (1/1998) 99 ja 100 sekä 119 :n 2 momentin johdantokappale ja 2 kohta sekä lisätään lakiin uusi 68 a, 91 :ään uusi 2 momentti sekä 101 :ään, sellaisena kuin se on laissa 601/2001, uusi 3 momentti seuraavasti: 68a Poikkeus lupien ja hyväksynnän peruuttamiseen Jos luvanhaltija taikka asevastaavan tai asekeräilijän hyväksynnän saanut henkilö oma-aloitteisesti ilmoittaa luvattomasta ampuma-aseesta tai aseen osasta, luvattomista patruunoista tai erityisen vaarallisista ammuksista taikka luvattomista räjähteistä poliisille ja luovuttaa ne poliisin haltuun, ei luvanhaltijan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavaa lupaa taikka asevastaavan tai asekeräilijän hyväksyntää tämän luovutetun esineen luvattoman hallussapidon perusteella peruuteta. 91 Haltuunotto Poliisin on tehtävä päätös haltuunotosta myös, jos luvattoman ampuma-aseen tai aseen osan taikka luvattomien patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussa- HE 5/2003 HaVM 2/2003 EV 12/

2 3084 N:o 804 pitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa esineestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun. Haltuunottopäätös raukeaa, jos poliisi tekee esineen osalta pakkokeinolain (450/1987) 4 luvussa säädetyn takavarikon taikka esine tuomitaan valtiolle menetetyksi. 99 Poliisin hallussa olevien esineiden luovuttaminen Ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset, jotka ovat haltuunotosta 91 :n 1 momentin perusteella tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa, sekä ampuma-ase, joka on haltuunotosta 91 :n 2 momentin perusteella tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa, voidaan luovuttaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä omistajan ilmoittamalle tai hyväksymälle asianmukaisen luvan haltijalle. Poliisi voi erityisestä syystä jatkaa määräaikaa enintään kolmella kuukaudella. Ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset, jotka ovat haltuunotosta 91 :n 2 momentin perusteella tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa, luovutetaan niiden omistajalle, jos tämä on poliisin tiedossa ja tällä on lupa esineiden hallussapitoon. Ampuma-ase voidaan luovuttaa sen omistajalle, vaikka tällä ei ole lupaa sen hallussapitoon, myös, jos ampuma-ase tehdään pysyvästi ampumakelvottomaksi. 100 Myyminen omistajan lukuun ja siirtyminen valtion omistukseen Poliisi myy julkisella huutokaupalla omistajan lukuun 99 :n 1 momentissa tarkoitetun ampuma-aseen, aseen osan, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset, jotka ovat haltuunotosta tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa ja joita ei ole luovutettu asianmukaisen luvan haltijalle. Poliisi myy julkisella huutokaupalla omistajan lukuun myös 99 :n 2 momentissa tarkoitetun ampumaaseen, jos ampuma-aseen omistajalla ei ole lupaa kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon tai ampuma-asetta ei tehdä pysyvästi ampumakelvottomaksi. Myyntihinnasta saadaan vähentää esineen käsittelystä ja huutokaupan toimittamisesta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset. Aseen osa, kaasusumutin, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset, jotka ovat haltuunotosta 91 :n 2 momentin perusteella tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa ja joita ei ole luovutettu niiden lailliselle omistajalle siten kuin 99 :n 2 momentissa säädetään, siirtyvät lunastuksetta valtion omistukseen. Haltuunotosta 91 :n perusteella tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa oleva ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset siirtyvät lunastuksetta valtion omistukseen myös, jos esineen omistaja luovuttaa esineen korvauksetta valtiolle. Lisäksi lunastuksetta valtion omistukseen siirtyvät ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset, jotka ovat 1 momentin nojalla jääneet julkisessa huutokaupassa myymättä tai jotka ovat 91 :n 2 momentin perusteella tehdyn päätöksen nojalla poliisin hallussa ja joiden omistajaa ei tiedetä. 101 Ampuma-aserikos Ampuma-aserikoksena ei pidetä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoa, jos tällaisen esineen hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa esineestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun. 119 Tarkemmat säännökset Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 2) valtiolle menetetyiksi tuomittujen tai valtion omistukseen tämän lain nojalla tulleiden ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hävittämisestä, käyttämisestä valtion tarpei-

3 N:o siin, luovuttamisesta museossa tai kokoelmassa pitämistä varten taikka myymisestä julkisella huutokaupalla tai muulla tavalla; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

4 3086 N:o 805 Laki rikoslain 44 luvun 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 44 luvun 11 :ään, sellaisena kuin se on laissa 400/2002, uusi 2 momentti seuraavasti: 44 luku Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista 11 Räjähderikos Räjähderikoksena ei pidetä 1 momentissa tarkoitettua räjähdysvaarallisista aineista annetun lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaista räjähteen hallussapitoa, jos tällaisen räjähteen hallussapitäjä omaaloitteisesti ilmoittaa räjähteestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki HE 5/2003 HaVM 2/2003 EV 12/2003

5 3087 N:o 806 Laki poliisilain 23 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 23 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 2/1998, seuraavasti: 23 Vaarallisten esineiden ja aineiden haltuunotto Sen lisäksi, mitä tässä tai muussa laissa säädetään, poliisimiehellä on oikeus ottaa tilapäisesti poliisin haltuun räjähdysaineet ja muut vaaralliset esineet tai aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Poliisin haltuun otetaan myös räjähdysvaarallisista aineista annetun lain (263/1953) tai sen nojalla annetun säännöksen tai yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti hallussa pidetyt räjähdysaineet, joista niiden hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa poliisille ja jotka tämä luovuttaa poliisin haltuun. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki HE 5/2003 HaVM 2/2003 EV 12/2003

6 3088 N:o 807 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista Annettu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 6 :n, sellaisena kuin se on laeissa 1114/1998 ja 716/2002, nojalla: 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevat laskennalliset kustannukset ovat arviolta milj. euroa. 2 Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti seuraavat: sosiaalihuolto terveydenhuolto e e 0 6-vuotiaat 4 290,02 538, vuotiaat 307,88 612, vuotiaat 571, , vuotiaat 3 492, ,77 85 vuotta täyttäneet 9 757, ,85 3 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 391,28 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,72 euroa. 4 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 264,80 euroa. 5 Kunnan omarahoitusosuus on 1 489,95 euroa kunnan asukasta kohden. 6 Ennen vuotta 2004 vahvistetuista sosiaalija terveyspalvelujen perustamishankkeista aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan valtionosuutta arviolta 4,9 milj. euroa vuonna 2004 ja 0,8 milj. euroa vuonna Jollei valtion talousarviosta muuta johdu, valtionavustuksen määrä (1 000 euroa) sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on vuosina seuraava: Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiset kehittämishankkeet Perustamishankkeet Yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuonna 2004 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään 4 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin vuosina 2004 ja 2005 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta jätetään kumpanakin vuonna 20 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin vuosina 2004 ja 2005 käytettävissä olevasta valtionavustuksesta tulee lääninhallitusten suunnata pääosa Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisiin hankkeisiin sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoon.

7 N:o Valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeelle myönnetään vain, jos kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Erityisesti se koskee alueellisen yhteistyön parantamista ja hoitoa koskevan työnjaon selkeyttämistä. 9 Niille kunnille ja kuntayhtymille, jotka täyttävät 8 :ssä asetetut edellytykset, voidaan myöntää valtionavustusta vuonna 2004 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuodelle 2005 Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille, joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista: 1) hoitoon pääsyn turvaaminen; 2) terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen; 3) terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt; 4) mielenterveyspalvelujen toimivuuden turvaaminen; sekä 5) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen. 10 Niille kunnille ja kuntayhtymälle, jotka täyttävät 8 :ssä asetetut edellytykset, voidaan myöntää valtionavustusta vuonna 2004 ja ehdollinen avustuspäätös voidaan tehdä vuodelle 2005 Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille sekä Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaville hankkeille. 11 Valtionavustusta voidaan myöntää 9 10 :ssä mainittujen hankkeiden lisäksi vuonna 2004 sellaisille sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille, joiden osalta lääninhallitus on tehnyt vuonna 2003 ehdollisen avustuspäätöksen ja joiden sisältönä on jokin seuraavista alueista: 1) valtakunnallisten laatusuositusten toimeenpano; 2) syrjäytymisen ehkäisy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä; 3) palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen asuinpaikasta riippumatta; 4) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen; sekä 5) ikääntyvän väestön toimintakyvyn turvaaminen, kotona asumisen tukeminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen. 12 Sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi 7 :ssä jätetystä määrärahasta voidaan myöntää avustusta erityisvastuualueita koskeville hankkeille, läänien ja sairaanhoitopiirien rajat ylittäville hankkeille, kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeille ja valtakunnallisesti merkittäville sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämishankkeille sekä muille kehittämishankkeille niiden laajuuden tai valtakunnallisen merkittävyyden perusteella. Jos 1 momentissa mainittujen perusteiden mukaiselle kehittämishankkeelle on haettu avustusta lääninhallitukselta sille osoitetusta määrärahasta, voi lääninhallitus siirtää hakemuksen sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäväksi. Siirrosta on sovittava sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. 13 Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen mukaisille hankkeille tai 11 :n mukaisille hankkeille tai tehtäessä 10 :ssä mainittua ehdollista avustuspäätöstä tulee ottaa huomioon: 1) seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö; 2) kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen; 3) hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys; 4) pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa; 5) sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisen turvaaminen; 6) avohuollon palvelujen parantaminen; 7) esteettömyys sosiaali- ja terveyspalveluissa; 8) sosiaalityön toimintaedellytysten turvaaminen; 9) kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen; tai

8 3090 N:o ) yhteistyön vakiinnuttaminen eri toimijoiden välillä. 14 Myönnettäessä valtionavustusta Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisille kehittämishankkeille tulee ottaa huomioon 13 :n 1 4 sekä 10 kohdissa määriteltyjen kriteerien lisäksi seuraavaa: 1) hoidon tarpeen väheneminen muun muassa sairauksien ehkäisyn keinoin sekä hoidon saatavuuden ja laadun paraneminen; 2) terveyskeskustoiminnan, mielenterveystyön ja päihdehuollon järjestäminen yhteistyössä kunnallisen sosiaalitoimen kanssa seudullisiksi, toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi ottaen huomioon alueelliset olosuhteet sekä yhteistyötarpeet erikoissairaanhoidon kanssa; 3) erikoissairaanhoidon toiminnallisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen sairaanhoitopiireissä ja niiden välillä erityisvastuualueittain; 4) erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain alaisten toimijoiden välisen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen ja työnjaon selkiyttäminen; 5) terveydenhuoltopalvelujen kehittäminen pitkäjänteisesti; 6) uusien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien ehkäisyssä; 7) uusien merkittävien alueellisten työmuotojen kehittäminen sairauksien toteamisessa ja hoitamisessa; 8) toiminnan kehittämisen tukeminen henkilöstöä kouluttamalla tavoitteena muun muassa moniammatillisen yhteistyön ja johtamisen valmiuksien parantaminen; 9) alueellinen ja väestöryhmien välinen tasa-arvo sekä kielelliset olosuhteet; tai 10) terveyspalvelujärjestelmää rationalisoiva vaikutus. 15 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2003 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä Kansliapäällikkö Markku Lehto

9 3091 N:o 808 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, muutetaan valtioneuvoston kansliasta 12 päivänä kesäkuuta 2003 annetun valtioneuvoston asetuksen (459/2003) 5 :n 5 momentti ja 7 :n 1 momentti, seuraavasti: 5 Valtioneuvoston kanslian virkamiehet EU-sihteeristön päälliköllä on EU-asioiden valtiosihteerin arvonimi ja EU-sihteeristön apulaispäälliköllä EU-asioiden alivaltiosihteerin arvonimi. Talousneuvoston pääsihteerillä on talousasioiden alivaltiosihteerin arvonimi. 7 Virkojen täyttäminen ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, ohjelmajohtajan, osastopäällikön, hallitusneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. EU-sihteeristön päällikön, EU-sihteeristön apulaispäällikön ja talousneuvoston pääsihteerin nimittää valtioneuvosto. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Pääministeri Matti Vanhanen Ylitarkastaja Elisa Kumpula /128

10 3092 N:o 809 Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, lisätään rikesakkorikkomuksista 21 päivänä toukokuuta 1999 annettuun asetukseen (610/1999) uusi 13 c seuraavasti: 13c Järjestyslakia koskevat rikkomukset Järjestyslain (612/2003) rikkomisesta voidaan määrätä rikesakko seuraavasti: 1) 3 :ssä tarkoitetusta yleisen järjestyksen häiritsemisestä tai turvallisuuden vaarantamisesta 35 euroa; 2) 4 :n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta päihdyttävän aineen nauttimisesta 20 euroa; 3) 5 :ssä säädetyn vaaran estämiseen liittyvän huolehtimisvelvollisuuden laiminlyömisestä rakennuksen tai rakennelman omistajalle tai haltijalle taikka hänen edustajalleen 50 euroa; 4) 6 :n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta valon tai mainoksen käyttämisestä taikka mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta kuulutuksen tai tiedonannon luvattomasta poistamisesta tai turmelemisesta 35 euroa; 5) 7 :n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta seksuaalipalvelujen ostamisesta tai maksullisesta tarjoamisesta 50 euroa; 6) 7 :n 2 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta ulostamisesta tai virtsaamisesta 20 euroa; 7) 7 :n 3 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta esitysten järjestämisestä 35 euroa; 8) 8 :ssä säädetyn rakennukseen pääsystä huolehtimiseen liittyvän velvollisuuden laiminlyömisestä rakennuksen omistajalle tai haltijalle taikka hänen edustajalleen 35 euroa; 9) 13 :ssä säädetyn kiellon vastaisesta töhrimiseen soveltuvan aineen hallussapidosta 20 euroa; 10) 14 :n 1 momentissa säädetyn eläimen pitämiseen liittyvän velvollisuuden laiminlyömisestä 20 euroa; 11) 15 :n 1 momentissa säädetyn kiellon vastaisesta ratsastamisesta tai ajamisesta 20 euroa; 12) vähäisestä 18 :ssä tarkoitetusta toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä ja aineita koskevien säännösten rikkomisesta 35 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Oikeusministeri Johannes Koskinen Lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist

11 3093 N:o 810 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmästä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, säädetään: 1 Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä Tietohallintoasioiden yhteensovittamista varten on valtiovarainministeriön yhteydessä valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä, joka toimii myös valtion tietohallinnon johtoryhmänä. 2 Johtoryhmän tehtävät Johtoryhmän tehtävänä on tietohallintoasioiden yhteensovittaminen. Ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toiminnan edistämiseksi valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä valmistelee valtioneuvoston tietohallintostrategian ja valvoo sen toteuttamista. Valtioneuvosto vahvistaa valtioneuvoston tietohallintostrategian. Valtioneuvosto voi määrätä johtoryhmälle muitakin tehtäviä. 3 Valtioneuvosto määrää johtoryhmän jäsenet vähintään kahden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Kullekin jäsenelle määrätään henkilökohtainen varajäsen. Johtoryhmässä on vähintään 13 jäsentä, jotka edustavat ministeriöitä. Valtioneuvosto määrää johtoryhmän puheenjohtajan. 4 Toiminnan järjestäminen Johtoryhmä voi asettaa jaostoja. Johtoryhmässä ja jaostoissa voi olla myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Johtoryhmän sihteeristötehtävien hoitamisesta vastaa valtiovarainministeriö. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Johtoryhmän kokoonpano Ministeri Antti Kalliomäki Tietohallintojohtaja Kari Kekki

12 3094 N:o 811 Valtioneuvoston asetus eläinlääkäreiden toimituspalkkioista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan eläinlääkäreiden toimituspalkkioista 12 päivänä joulukuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (1234/2001) 1 :n 2 momentti, 2 :n H kohta, 4 :n 2 momentti ja 9 :n 1 momentti seuraavasti: 1 Tämän asetuksen 2 :ää, 4 :n 2 ja 3 momenttia sekä 6 ja 7 :ää sovelletaan myös lääninhallituksen poronlihan tarkastajaksi sekä poroteurastamon- ja -teurastuspaikan valvojaksi määräämälle eläinlääkärille valtion varoista maksettaviin palkkioihin ja korvauksiin. Palkkiot ja korvaukset maksaa lääninhallitus. 2 Toimituksista maksetaan palkkiota seuraavasti: H. Poronlihan tarkastus sekä poroteurastamon ja teurastuspaikan valvonta / tunti 32,3 Tämän kohdan mukaiseen palkkioon oikeuttavaa aikaa on se aika, joka tarvitaan tarkastukseen ja valvontaan sekä niihin liittyviin toimenpiteisiin sekä matkustamiseen virantoimituspaikalta tai asunnolta tarkastuspaikalle ja takaisin. Tarkastettua ruhoa kohti palkkio on kuitenkin vähintään 1,35 euroa. 4 Poronlihan tarkastuksesta sekä poroteurastamon ja -teurastuspaikan valvonnasta maksetaan 2 :n H kohdan mukainen palkkio 20 prosentilla korotettuna, jos toimitus suoritetaan kello ja välisenä aikana. Jos toimitus suoritetaan kello ja 8.00 välisenä aikana taikka sunnuntaina tai yleisenä juhla- tai vapaapäivänä, korotus on 50 prosenttia. 9 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä syyskuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Hallitussihteeri Timo Rämänen

13 3095 N:o 812 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen 24 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1993 (666/1993) annetun metsästysasetuksen 24 :n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 479/2000, seuraavasti: 24 Yleiset rauhoitusajat Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti: 7) itämeren norppa ja sekä halli ; Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sami Niemi

14 3096 N:o 813 Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen 24 ja 31 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun asetuksen (1256/1997) 24 ja 31, sellaisena kuin niistä on 24 osaksi asetuksessa 107/2003, seuraavasti: 24 Vähimmäisvaatimukset aluksen päällikön pätevyydeksi Kotimaanliikenteen liikennealueen I nimetyllä ja rajatulla alueella toimivassa aluksessa, jonka bruttovetoisuus on enintään 100, päälliköllä tulee olla kuljettajankirja tai eräiden kalastusalusten turvallisuudesta annetun asetuksen (65/2000) 46 :n mukainen kalastusaluksen kuljettajankirja B. Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 300, päälliköllä tulee olla kotimaanliikenteen laivurinkirja tai eräiden kalastusalusten turvallisuudesta annetun asetuksen 47 :n mukainen kalastusaluksen kuljettajankirja A. Kotimaanliikenteen liikennealueella III liikennöivän matkustaja-aluksen päälliköltä vaaditaan lisäksi 12 kuukauden meripalvelu perämiehenä tai päällikkönä. Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 300 mutta alle 1 000, päälliköllä tulee olla vahtiperämiehenkirja. Matkustaja-aluksen päälliköllä tulee lisäksi olla 12 kuukauden meripalvelu perämiehenä tai päällikkönä. Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään mutta alle 3 000, päälliköllä tulee olla yliperämiehenkirja taikka vahtiperämiehenkirja ja 36 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä tai 24 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, josta vähintään 12 kuukautta yliperämiehenä. Lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 1 000, päälliköllä tulee olla vahtiperämiehenkirja sekä 12 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä. Tästä meripalvelusta tulee vähintään kuusi kuukautta olla palvelua lähiliikenteessä. Jos vahtiperämiehenkirjan saaminen perustuu 67 :n 2 momentissa mainittuun laivurinkirjan rinnastukseen, tällaisen pätevyyskirjan haltija voi toimia päällikkönä Itämerellä edellä mainituin ehdoin. Itämerellä liikennöivässä lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään mutta alle 3 000, päälliköllä tulee olla yliperämiehenkirja taikka vahtiperämiehenkirja ja 36 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä tai 24 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, josta vähintään 12 kuukautta yliperämiehenä. Tästä vahtiperämiehenä suoritetusta meripalvelusta on vähintään 12 kuukauden oltava lähiliikenteessä. Itämeren ulkopuolella liikennöivässä lähiliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään mutta alle 3 000, päälliköllä tulee olla yliperämiehenkirja. Kaukoliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on alle 500, päälliköllä tulee olla vahtiperämiehenkirja sekä 36 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä tai 24 kuukautta meripalvelua vahtiperämiehenä, josta vähintään 12 kuukautta yliperämiehenä. Tästä vahtiperämiehenä suoritetusta meripalvelusta on vähintään 12 kuukauden oltava lähiliikenteessä. Aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 3 000, ja kaukoliikenteen aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500, päälliköllä tulee olla merikapteeninkirja.

15 N:o Vähimmäisvaatimukset aluksen konepäällikön pätevyydeksi Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on alle 350 kw ja jossa koneiston hallintalaitteet on niin sijoitettu, että sitä voidaan ohjata ohjauspaikalta, aluksen päälliköllä tulee olla vähintään kuljettajankirja. Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kw mutta alle 750 kw, konepäälliköllä tulee olla koneenhoitajankirja. Kotimaanliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kw mutta alle kw, konepäälliköllä tulee olla vahtikonemestarinkirja. Lähiliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kw mutta alle 1500 kw, konepäälliköllä tulee olla vahtikonemestarinkirja sekä meripalvelua vahtikonemestarina vähintään 12 kuukautta. Kaukoliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 350 kw mutta alle 750 kw, konepäälliköllä tulee olla vahtikonemestarinkirja sekä meripalvelua vahtikonemestarina vähintään 12 kuukautta. Kaukoliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kw mutta alle kw, konepäälliköllä tulee olla konemestarinkirja sekä meripalvelua konemestarina vähintään 6 kuukautta. Muussa kuin kaukoliikenteen aluksessa, jonka koneteho on vähintään kw mutta alle kw, konepäälliköllä tulee olla konemestarinkirja sekä meripalvelua konemestarina vähintään 6 kuukautta. Aluksessa, jonka koneteho on vähintään kw, konepäälliköllä tulee olla ylikonemestarinkirja. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Hallitussihteeri Pekka Kouhia

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN