VATT MUISTIOT. Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteen, rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATT MUISTIOT. Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteen, rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen"

Transkriptio

1 VATT MUISTIOT Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteen, rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen Taloustieteellisiä näkökohtia päätöksenteon tueksi

2 ISBN (PDF) ISSN (PDF) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7, Helsinki, Finland Helsinki, helmikuu 2011

3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Horisontaaliset riippuvuudet: konsernirakenteen uudistaminen Esimerkkitapauksia yksityiseltä sektorilta 4 3 Vertikaaliset riippuvuudet: ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen Päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon merkitys Rahoituspäätöksiin sitoutumisen rooli julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa Esimerkkitapauksia julkiselta sektorilta 12 4 Horisontaalisten ja vertikaaliset riippuvuudet Sisäasianministeriön hallinnon organisoinnissa 15 5 Johtopäätökset ja politiikkasuositukset 18 Lähteet 23

4 1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on päätöksellään asettanut selvitystyön, jossa arvioidaan ministeriön virastokentän toimivuutta, kehittämistarpeita sekä uusien palvelujen tuottamis- ja rahoitusmuotoja. Selvitystyön tavoitteena on vastata julkiseen hallintoon ja palveluiden tuottamiseen kohdistuviin rahoituspaineisiin ja toisaalta erilaistuviin palveluntarpeisiin. OKM:n hallinnon kehittämisen kautta pyritään parantamaan toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokuutta ja vastata siten toimintaympäristön muuttumisen asettamiin haasteisiin. OKM:n selvitystyössä tulee arvioida vaihtoehtoja ja tehdä ehdotuksia toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi hallinnonalan konsernirakenteen, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän kehittämisen kautta. Lisäksi selvityksessä kartoitetaan tehtäviä, joista voidaan luopua sekä arvioidaan edellä mainittujen toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Tässä osaksi OKM:n selvitystyötä valmistellussa muistiossa arvioidaan taloustieteen näkökulmasta erilaisten konsernirakenteiden sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmien taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelussa tuodaan lisäksi esille useita julkisten palvelujen laatua ja toiminnan tehokkuutta parantavia tekijöitä. Taloustieteellistä tarkastelua täydennetään esimerkkitapauksilla yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Muistion tavoitteena on tuottaa tietoa OKM:n selvitystyön ja päätöksenteon tueksi. Muistio on rakennettu seuraavasti. Toisessa luvussa tarkastellaan, minkälaisia potentiaalisia vaikutuksia konsernirakenteen uudistamisella on palveluntuottajien toiminnan kustannustehokkuuteen ja markkinoiden kilpailullisuuteen. Kolmannessa luvussa käydään läpi ohjaus- ja rahoitusjärjestelmiin liittyviä haasteita. Tarkastelussa keskitytään erityisesti arvioimaan päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon, palveluntuottajien toiminnan valvonnan sekä rahoituspäätöksiin sitoutumisen rooleja julkisten palveluiden tuotannossa. Neljännessä luvussa edellä esitetty keskustelu liitetään Valtion tarkastusviraston (2009) selvitystyön tuloksiin Sisäasianministeriön hallinnonalan uudistuksista. Viimeisessä luvussa vedetään yhteen saadut tulokset ja esitetään politiikkasuositukset.

5 2 2 Horisontaaliset riippuvuudet: konsernirakenteen uudistaminen Tässä luvussa tarkastellaan konsernirakenteen muuttumista ja sen aiheuttamia hyvinvointi- ja kustannustehokkuusvaikutuksia 1 horisontaalisen liitoksen tai fuusion tapauksessa 2. Horisontaalisella fuusiolla tarkoitetaan yritysjärjestelyä, jossa osia vähintään kahdesta keskenään kilpailevasta yrityksestä yhdistetään. Tällä on analogia OKM:n konsernirakenteen uudistukseen tilanteessa, jossa kaksi esimerkiksi rahoituksesta tai asiakkaista kilpailevaa virastoa tai laitosta liitetään yhteen. Jos yhdistämisen kohteena olleiden yksiköiden, kuten hallinnosta vastaavien osastojen, välillä ei ole kilpailua, on liitoksen kustannustehokkuusvaikutuksia käsittelevä osio (s. 3-4) silti relevantti. Horisontaalinen liitos vähentää hyvinvointia ilman kustannustehokkuusetuja Taloustieteen tärkein suorituskykymittari on yhteiskunnallinen hyvinvointi ja se koostuu kuluttajien ja tuottajien yhteenlasketusta ylijäämästä 3. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin maksimoivaa resurssien allokaatiota kutsutaan yhteiskunnallisesti optimaaliseksi ja tehokkaaksi allokaatioksi. Horisontaalisella fuusiolla voi olla yksipuolinen vaikutus (engl. unilateral effect) yhteiskunnan hyvinvointiin ilman tehokkuusvaikutuksia. Koska yhdistymisen seurauksena markkinoilla on aikaisempaa vähemmän kilpailua, palveluiden hinnat ovat korkeammat tai tuotettu määrä tai kiinnitettyjen hintojen 4 tapauksessa palveluiden laatu on alhaisempi kuin ennen yhdistymistä (kts. Motta, 2004, Gaynor, 2006). Tällöin kuluttajien ja yhteiskunnan hyvinvointi on alhaisemmalla tasolla kuin ilman kyseistä yrityskauppaa. (Motta, 2004.) 1 Kustannustehokkuuseduilla tarkoitetaan tässä sitä, että yksikkökustannukset laskevat liitoksen seurauksena. Motta (2004) puhuu teoksessaan tehokkuuseduista mutta tässä se on korvattu samaa tarkoittavalla kustannustehokkuuden käsitteellä, jottei sitä sekoiteta myöhemmin käytettävään taloudellisen tehokkuuden käsitteeseen. 2 Konsernirakenteen muutosta kilpailullisilla markkinoilla on tarkastelu myös tilanteessa, jossa vertikaalinen liitos tapahtuu tukku- ja jälleenmyyntiyritysten välillä (kts. Motta, 2004). 3 Kuluttajan ylijäämä on se määrä, jonka kuluttaja hyötyy ostaessaan palvelun tai tuotteen alhaisemmalla hinnalla kuin se olisi sen enimmillään valmis ostamaan. Tuottajan ylijäämä on se määrä, jonka tuottaja hyötyy myydessään palvelun tai tuotteen korkeammalla hinnalla kuin se olisi sen vähintään valmis myymään. 4 Tässä oletetaan, että kiinnitetty hinta on korkeampi kuin yhden lisäyksikön tuotantoon tarvittavat kustannukset.

6 3 Horisontaalisten liitosten vaikutus hyvinvointiin riippuu kustannustehokkuusvaikutuksista Yritysten välisellä horisontaalisella liitoksella voidaan pyrkiä myös lisäämään kustannustehokkuutta. Tässä tilanteessa fuusion nettovaikutus yhteiskunnalliseen hyvinvointiin voi olla epäselvä. Jos horisontaalinen liitos kasvattaa yritysten kustannustehokkuutta, voi kaupan tehneille yrityksille olla kannattavaa joko nostaa tai laskea hintaa. Onkin vaikea sanoa ennalta, kumpi näistä vaikutuksista on hallitseva. Mitä korkeammat kustannustehokkuusvaikutukset ovat, sitä todennäköisempää on, että fuusion tehnyt yritys laskee hintoja. Jos kustannustehokkuusvaikutus on riittävän suuri, on mahdollista, että kuluttajien ja yhteiskunnan hyvinvointi kasvavat horisontaalisen liitoksen myötä. Jos kustannustehokkuusvaikutus on sitä vastoin pieni, voi yritykselle olla kannattavaa nostaa hintoja aikaisempaa vähäisemmän kilpailun vuoksi. (Motta, 2004.) Kustannustehokkuusetujen lähteitä horisontaalisessa liitoksessa On olemassa useita syitä sille, miksi yrityskauppa voi johtaa kustannusten alenemiseen. Ensinnäkin, se voi lisätä skaala- tai rinnakkaistuotannon etuja (engl. economies of scale/scope). Skaalatuotannon etuja syntyy, jos yrityksen yksikkökustannus yhdelle tuotteelle tai palvelulle laskee, kun tuotantoa lisätään. Rinnakkaistuotannon eduilla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa keskimääräinen kustannus laskee tuotteiden määrän kasvaessa. Tyypillisimpiä skaala- tai rinnakkaistuotannon etujen lähteitä voivat olla esimerkiksi seuraavat (kts. Motta, 2004) (jäljessä on esimerkki mahdollisista tehokkuusedusta OKM:n hallinnonalan sisällä): Markkinointi: Liitoksen seurauksena yrityksen useita liikkeitä tai tuotteita voidaan mainostaa samassa yhteydessä ja mainonnan kohteena olevien tuotteiden määrän kasvaessa pystytään saavuttamaan useampia ihmisiä mainontaan käytettyä rahayksikköä kohti. Esimerkki: kouluverkoston, kirjastojen tai useiden kulttuuripalvelujen tuottajien mainostaminen samassa yhteydessä Synergiaedut tuotteiden tai palveluiden välillä: Etsintäkustannukset: Yhdistymisen kautta voidaan vähentää tiedon hankkimisen aiheuttamia kustannuksia ja siihen kulutetun ajan vaihtoehtoiskustannuksia 5. 5 Vaihtoehtoiskustannus on seuraavaksi parhaaseen vaihtoehtoon liittyvä kustannus.

7 4 Esimerkki: useiden eri palveluiden löytyminen samasta osoitteesta, kuten kirjastosta, koulusta tai verkkosivuilta, yhteisen tiedon hyödyntäminen palveluntuottajien valvonnassa ja määrärahoja koskevassa päätöksenteossa Määräalennukset panosten ja materiaalien ostossa: Jos esimerkiksi sama tukkuliike toimittaa useita tuotteita, voi olla kannattavampaa tilata laajempi valikoima tuotteita yritykseen kuin jos ainoastaan yksi tuote toimitettaisiin yritykseen. Esimerkki: kirjojen tilaus, toimistotarvikkeet Tutkimus- ja tuotekehitystyö: Tuotteen tai palvelun kehitystyöhön käytettäviä ideoita ja teknologiaa voidaan hyödyntää toisen tuotteen tai palvelun kehitys- ja tutkimustyössä. Esimerkki: tiedetoiminnan kehitystyön hyödyntäminen koulutuspolitiikkaan liittyvässä kehitystyössä Inhimillinen pääoma ja teknologia: Tieto työntekijöiden välillä leviää paremmin ja inhimillisen pääoman osaamista tai teknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin useampien palveluiden tai tuotteiden tuottamisessa. Esimerkki: yhteinen informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja sen hyödyntäminen eri virastojen ja laitosten vertailussa, hallinnonalan palkanmaksun keskittäminen ja sitä kautta henkilötyövuosien vähentäminen, muiden yksiköiden, kuten yliopistojen, tietojen hyödyntäminen toisen yksikön, kuten Suomen Akatemian, päätöksenteossa, opetus- ja tutkimustoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen Päällekkäiset toiminnot: Palveluja voidaan tuottaa liitoksen seurauksena halvemmalla päällekkäisten toimenpiteiden karsimisen vuoksi. Esimerkki: päällekkäiset toimenpiteet hallinnossa yksiköiden valvonnassa ja päätöksenteossa, toisiinsa liittyvät selvitystyöt ja tutkimushankkeet 2.1 Esimerkkitapauksia yksityiseltä sektorilta Tässä luvussa käydään läpi kaksi esimerkkiä yrityskaupoista yksityisellä sektorilla. Tarkastelussa kiinnitetään huomioita erityisesti siihen, millaisia potentiaalisia

8 5 vaikutuksia yrityskaupalla on markkinarakenteeseen ja kustannustehokkuuteen. Keskeiseen asemaan yrityskaupan hyvinvointivaikutusten arvioinnissa nousee lisäksi relevantin markkinan määrittely ja yleisemmin toimialakohtainen tietämys. Näitä esimerkkitapauksia ja arvioinnin lähtökohtia voidaan hyödyntää myös OKM:n konsernirakenteen uudistuksia koskevassa päätöksenteossa sekä yleisemmin markkinoiden toimintaan pohjautuvan ohjauksen suunnittelussa. Nestlé/Perrier ja BSN Vuonna 1991 italialainen Agnelli -perheeseen kuuluva yritys teki tarjouksen ranskalaisesta mineraalivesitoimialalla toimivasta Perrier yrityksestä. Sveitsiläinen monikansallinen yritys Nestlé teki tähän vastatarjouksen, mihin se oli saanut hyväksynnän toiselta mineraalivesimarkkinalla toimivalta yritykseltä, BSN:ltä. Kilpailun voitti lopulta Nestlé, joka olisi sopimuksen mukaisesti myynyt Perrierin Volvic mineraaliveden BSN:lle. 6 (Motta, 2004.) Yrityskaupan todennäköisiä vaikutuksia toimijoiden markkina-asemaan ja hinnoitteluun voidaan arvioida esimerkiksi seuraavien tekijöiden perusteella: Relevantin markkinan määrittely Ensimmäisessä vaiheessa Euroopan komission (EK) tutkimusta määriteltiin relevantit maantieteelliset ja tuotemarkkinat, joista jälkimmäisessä huomioitiin esimerkiksi tuotteiden erilaiset ominaisuudet ja hinnat. Toimijoiden markkina-asemat Seuraavassa vaiheessa EK:n tutkimusta tarkasteltiin, johtaisiko yrityskauppa yhden yrityksen, Nestlé/Perrierin, määräävään markkina-asemaan. Tämä tehtiin tutkimalla yritysten markkinaosuuksia ja volyymeja. Tulokset viittasivat siihen, että BSN vaikutti Nestlé/Perrierin toimintaan markkinoilla. Yksipuoliset vaikutukset On myös mielenkiintoista tarkastella, johtaisiko yrityskauppa hintojen nousuun. Tämä on todennäköistä, sillä markkina on hyvin keskittynyt muutamalle toimijalle ja Nestlé/Perrierillä ja BSN:llä ei näyttäisi olleen tärkeitä aktuaalisia tai potentiaalisia kilpailijoita. Lisäksi EK argumentoi, ettei mineraaliveden kysyntä reagoinut voimakkaasti hintoihin. Tämä voi selittyä sillä, että monet johtavista mineraalivesistä olivat brändi -tuotteita, joihin kuluttajat olivat kiintyneet, mikä vähentää kuluttajien halukkuutta vaihtaa uusiin tuotteisiin. 6 Tutkimuksen jälkeen Euroopan Komissio (EK) päätti, että kauppa olisi toteutuessaan johtanut Nestlé/Perrierin ja BSN:n vallitsevaan markkina-asemaan Ranskan mineraalivesimarkkinoilla. Tästä huolimatta yrityskauppa hyväksyttiin lopulta siten, että osa Perrieristä myytiin riippumattomille tuottajille.

9 6 Kustannustehokkuusvaikutukset Tuotantoprosessin ja toimialan analysoinnin jälkeen on syytä olettaa, ettei yrityskauppa olisi johtanut merkittäviin kustannussäästöihin ja siten kaupalla olisi ollut yllä esitetyt tekijät huomioiden hintoja nostava vaikutus. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, etteivät lainsäädännölliset tekijät mahdollistaneet eri mineraalivesien tuotannon keskittämistä eli tuotannon skaalaetuja ei olisi odotettavissa. ABB/Daimer-Benz Seuraavassa EK:n esimerkkitapauksessa tarkastellaan Asea Brown Boverin (ABB) ja Daimler-Benzin ehdotetusta ABB Daimler-Benz nimisen yhteisyrityksen muodostamisesta. Yhteisyritykseen olisi sisällytetty kaikki emoyhtiöiden raideteknologian tuotteet. 7 (Motta, 2004.) Seuraavassa käsitellään edellistä esimerkkiä vastaavasti markkina-asemaan ja hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä: Relevantin markkinan määrittely Raideteknologian tapauksessa relevantin markkinan määrittely ei ole yksinkertaista sillä toimialalla on hyvin monenlaisia riippuvuuksia eri markkinasegmenttien välillä. Relevantti maantieteellinen markkina on tässä Saksa. Toimijoiden markkina-asemat Oli epätodennäköistä, että yhteisyritys johtaisi yhden yrityksen yhden yrityksen dominoivaan asemaan markkinoilla, sillä kilpailevalla yrityksellä, Siemensillä, oli vahva markkinaasema kaikissa toimialaan kuuluvissa tuotemarkkinoissa. Tästä huolimatta markkinat olivat keskittyneet voimakkaasti muutamalle toimijalle. Yksipuoliset vaikutukset ABB/Daimler-Benzillä ja Siemensillä oli käytössään teknologiaa, jota tarvittiin sekä konetekniikassa että raidesysteemin sähkökomponenteissa. Sitä vastoin monella pienemmällä toimijalla ei ollut käytössään koko tuotevalikoimaa, jota asiakkaat arvostivat. Tämä lisäsi markkinoiden suurimpien toimijoiden kykyä kasvattaa hintoja sillä useimmat kilpailijoista eivät pystyisi toteuttamaan kaikkia tarjouksia yksin. Lisäksi ulkomaisten yritysten kiinnostus Saksan markkinoita kohtaa oli ollut melko vähäistä tai niiden tarjoukset eivät olleet voittaneet. EK:n 7 EK:n päätöksen mukaan yrityskauppa olisi johtanut yhteiseen määräävään markkina-asemaan yhdessä toisen kilpailevan yrityksen, Siemensin, kanssa raitiovaunu- ja metrotuotemarkkinoilla. Osapuolet sitoutuivat myymään ABB Daimler-Benzin tytäryhtiön. Tämä puolestaan mahdollistaa muiden yritysten kilpailun paikallisilla junamarkkinoilla.

10 7 päätöksestä käy myös ilmi, että yhdellä merkittävällä potentiaalisella kilpailijalla oli yhteistyösopimuksia ABB/Daimler-Benzin ja Siemensin kanssa. Nämä tekijät lisäsivät suurimpien toimijoiden markkinavoimaa. Kustannustehokkuusvaikutukset Koska EK:n päätöksessä ei käyty läpi yrityskaupan mahdollisia kustannustehokkuusvaikutuksia, on sen arviointi vaikeata. On kuitenkin todennäköistä, että kustannustehokkuusetujen tärkein lähde ovat mittakaavaedut, jotka tulevat erityisesti pääratajunien teknologiasta. EK:n päätöksestä käy kuitenkin ilmi, ettei toisella kaupan kohteena olleesta yrityksestä, Daimler-Benzillä, ollut tarvittavaa teknologiaa ollakseen päärataliikenteen junasarjan merkittävä toimija. Yleisesti ei kuitenkaan näytä siltä, että mittakaavaedut dominoisivat yksipuolisia vaikutuksia.

11 8 3 Vertikaaliset riippuvuudet: ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen Tämän luvun tavoitteena on tarjota taloustieteellisiä näkökohtia julkisen sektorin ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen sekä valottaa siihen liittyviä haasteita hierarkkisessa järjestelmässä, joka voi koostua esimerkiksi ylätason keskushallinnosta ja alatason palveluntuottajasta. Keskushallinto toimii alatason palveluntuottajan rahoittajana ja alatason palveluntuottaja huolehtii puolestaan palvelun tuotannosta. Luvussa 3.1 tarkastellaan päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon merkitystä, tiedon erilaisuuden aikaansaamia yhteiskunnallisia tehottomuuksia ja niiden korjaamista eri politiikkainstrumenteilla. Luvussa 3.2 katsotaan rahoituksen kehittämistä hieman eri näkökulmasta ja tarkastellaan rahoituspäätöksiin sitoutumisen roolia julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa. Luvussa 3.3 käydään läpi useita julkisen sektorin esimerkkejä, joihin liittyvässä keskustelussa korostuvat tiedon merkitys ja päätöksiin sitoutuminen. 3.1 Päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon merkitys Ylätason keskushallinnon toimintaa voivat rajoittaa useat eri tekijät, kuten päätöksenteossa käytettävissä olevan informaatio sekä hallinnolliset ja poliittiset tekijät. Nämä voivat estää keskushallintoa implementoimasta parasta mahdollista politiikkaa. Tässä luvussa keskitytään arvioimaan informaation merkitystä päätöksenteossa ja erityisesti sen asettamia rajoitteita, jotka aiheutuvat siitä, ettei keskushallinnon asettamia sopimuksia voida ehdollistaa ainoastaan palveluntuottajien hallussa olevalla tiedolla. Yleisesti, informaatioepäsymmetriaa ilmenee tilanteissa, joissa markkinan kahden eri osapuolen päätöksenteossa käytettävissä oleva tieto poikkeaa toisistaan. Epäsymmetristä informaatiota voi syntyä hierarkkisessa organisaatiossa, jos esimerkiksi ylätason keskushallinto ei pysty täydellisesti valvomaan, kuinka kustannustehokkaasti tai paljon palveluntuottaja tekee töitä tai panostaa laadukkaaseen palveluun tai sen kehittämiseen. Keskushallinnon tavoitteena on suunnitella sellainen määrärahoja koskeva sopimus, jonka avulla palveluntuottaja saadaan toimimaan halutulla tavalla. Tämä on tyypillinen esimerkki päämies (tässä: keskushallinto) - agentti (tässä: palveluntuottaja) -ongelmasta, jossa päämies palkkaa agentin toimimaan puolestaan epäsymmetrisen informaation vallitessa.

12 9 Informaation aiheuttamat rajoitteet voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: 1.) palveluntuottajalla on enemmän tietoa eksogeenisesta tekijästä, kuten palvelun laadusta tai johtajiensa kyvykkyydestä (piilotettu tieto) ja 2.) palveluntuottajan kaikkia toimia ei pystytä havaitsemaan (piilotettu toiminta). (Laffont et al., 1999.) Piilotettu tieto Piilotettua tietoa voi esiintyä hierarkkisessa organisaatiossa, jos palveluntuottajalla on enemmän tietoa eksogeenisista eli ulkosyntyisistä tekijöistä. (Laffont et al., 1999.) On mahdollista, että virastoilla ja yksiköillä on itsellään tarkempaa tietoa kuin keskushallinnolla esimerkiksi henkilöstön koulutuksen, erilaisten hankintojen, rakennusprojektien tai kulttuuritapahtumien laadusta ja kustannuksista 8. Seuraava esimerkki havainnollistaa, mitä tällaisessa tilanteessa voi tapahtua, jos palveluntuottajalle tarjotaan määräraha könttäsummana projektien tai investointien toteuttamiseen. Kuvitellaan, että palveluntuottajilla on erilaisia projekteja, kuten koulutuksen tai kirjastotoiminnan laatua kehittäviä investointeja, jotka poikkeavat toisistaan keskushallinnolle havaitsemattoman laadun suhteen. Oletetaan, että hallinto päättäisi korottaa määrärahoja ja houkutella sitä kautta palveluntuottajia toteuttamaan myös kalliimpia hyvälaatuisia projekteja. Koska projektien laadut eivät ole täysin havaittavissa, myös huonolaatuisia projekteja päätyy toteuttavaksi. Pitkällä aikavälillä palveluntuottajan tulos heikkenee huonolaatuisten projektien myötä, sillä huonolaatuisten projektien todennäköisyys onnistua on pienempi kuin hyvälaatuisilla. Tämän seurauksena hallinto voi joutua laskemaan määrärahoja, mikä puolestaan johtaa siihen, että entistä suurempi osa projekteista on huonolaatuisia. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa ainoastaan huonolaatuisia projekteja toteutetaan. Koska keskushallinto ei pysty esimerkin tapauksessa erottamaan hyvälaatuisia projekteja huonolaatuisista ja määräraha tarjotaan yhtenä könttäsummana, päädytään tehottomaan lopputulokseen, jossa huonolaatuisia projekteja toteutetaan hyvälaatuisten kustannuksella. Tätä ilmiötä kutsutaan taloustieteessä haitalliseksi valikoitumiseksi (engl. adverse selection). Piilotettu toiminta Piilotettua toimintaa voi ilmetä, jos hallinto ei pysty täydellisesti havaitsemaan 9 palveluntuottajalle endogeenista eli sisäsyntyistä muuttujaa. Ylätason hallinto ei pysty esimerkiksi täysin havaitsemaan, kuinka paljon virastot tai yksiköt panostustavat laadukkaaseen palveluun tai kustannusten leikkaamiseen. Palveluntuot- 8 Tässä oletetaan, että esimerkiksi laatu tai kustannus on ulkoa päin annettu eikä se siten ole palveluntuottajan valittavissa. 9 Esimerkiksi valvonnan aiheuttamat kustannukset voivat rajoittaa palveluntuottajan toimien täydellistä havaitsemista.

13 10 taja voi tällöin toimia ylätason hallinnon etujen vastaisesti ja vähentää panostusta laadun kehittämiseen, sillä vaivannäkö aiheuttaa palveluntuottajalle kustannuksia. Tätä piilotetun toiminnan aiheuttamaa ilmiötä kutsutaan taloustieteessä moraalikadoksi (engl. moral hazard) 10. Palveluntuottajien toiminnan säätely ja kilpailuttaminen Haitallisen valikoitumisen tai moraalikadon aiheuttamien yhteiskunnallisten tehottomuuksien ollessa merkittäviä on syytä pohtia, voidaanko erilaisella interventioilla ja instrumenteilla päätyä tehokkaampiin ratkaisuihin. Ylätason hallinnolle on kannattavaa suunnitella määrärahoja koskeva sopimus, joka vähentää palveluntuottajan halukkuutta vähäiseen panostukseen. Ideaalitilanteessa palveluntuottajan vaivannäkö olisi täysin havaittavissa, jolloin määräraha tai palkka olisi mahdollista ehdollistaa vaivannäön määrällä ja sitä kautta yhteiskunnallisesti tehokas lopputulos voitaisiin saavuttaa. Vaivannäköä ei kuitenkaan käytännössä pystytä täysin havaitsemaan esimerkiksi liian suurten valvontakustannusten vuoksi. Ilmeinen ratkaisu ongelmaan on lisätä rahoituksesta päättävän yksikön käytettävissä olevan tiedon määrää valvonnan kautta. Valvonnasta saatua tietoa voidaan hyödyntää määrärahoja koskevissa sopimuksessa. Esimerkiksi myyntivoiton osuus, määrärahan suuruus tai palveluntuottajien johtajien uudelleenvalinta voidaan ehdollistaa palveluntuottajan valinnoilla tai toiminnan lopputuloksella ja kannustaa sitä kautta toiminnan kehittämiseen. OKM:n virastoa tai laitosta voidaan palkita tulossopimuksissa esimerkiksi niistä toimista, joilla on positiivisia ulkoisvaikutuksia 11, tai koulutuksen rahoitus voi pohjautua oppilaiden lukumäärän 12 sijasta opetuksen laatuun tai oppimistuloksiin. 13 Kustannusten allokointi eri projektien tai virastojen ja laitosten kesken voi olla haasteellista esimerkiksi siitä syystä, että toiminnan laatu voi olla vaikeasti mitattavissa. Lisäksi palveluntuottaja voi pyrkiä manipuloimaan näitä mittareita oman etunsa mukaiseksi esimerkiksi ehdottamalla tiettyjä muuttujia tulossopimusten 10 Moraalikatoa voi myös ilmetä useissa muissa tilanteissa, mistä seuraavat ovat esimerkkeinä: 1.) johtajat palkkaavat muita työntekijöitä keventääkseen omaa työtaakkaansa, 2.) johtajat tekevät toimenpiteitä, jotka edistävät omaa uraa taloudellisen tehokkuuden kustannuksella ja 3.) työntekijät lykkäävät epämiellyttäviä toimenpiteitä. (Laffont et al., 1999) 11 Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan kaupankäynnin tai taloudellisen toiminnan vaikutusta, joka koskee kolmansia osapuolia, jotka eivät osallistu tehtävään päätökseen. Esimerkki positiivisesta ulkoisvaikutuksesta: yksilön, joka on saanut hyvälaatuista koulutusta, taitotaso kasvaa, mikä voi näkyä myöhemmin työelämässä tapahtuvassa toiminnassa ja tiedon leviämisessä työpaikan sisällä. 12 Jos rahoitus pohjautuu ainoastaan oppilaiden lukumäärään, palveluntuottajalla voi olla kannustin vähentää panostusta toiminnan kehittämiseen tai työntekoon. 13 On lisäksi huomattava, että myös monitoroija voi altistua moraalikato-ongelmalle, sillä se ei välttämättä halua panostaa tiedon keräämiseen toimialalta.

14 11 perustaksi. Tämän vuoksi sopimukset voi olla kannattavaa perustaa kustannus- ja laatumittareiden sijasta tai ohella palveluiden kysyntään tai esimerkiksi oppilaitosten vetovoimaan, joihin palveluiden laatu myös vaikuttaa. (Kts. Laffont et al., 1999.) Määrärahoja koskevien sääntöjen ollessa epäselviä voi palveluntuottaja onnistua helpommin vaikuttamaan kriteereihin. Vaihtoehto palveluntuottajien toiminnan säätelylle on kilpailuttaminen. Laffont et al. (1999) tulevat kilpailuttamista ja säätelyä vertaillessaan siihen tulokseen, että karkeasti ottaen on hyödyllistä käyttää kilpailutusta silloin, jos tuottaja tarjoaa palvelua tai tuotetta julkiselle viranomaiselle, ja säätelyä silloin, jos tuottaja tarjoaa palvelua tai tuotetta kuluttajille julkisen viranomaisen puolesta. Tämän erottelun taustalla vaikuttaa esimerkiksi se, että määrärahojen siirtämisen kieltäminen keskushallinnolta palveluntuottajalle ei ole relevantti vaihtoehto kilpailutuksen tapauksessa, sillä tuottaja ei pystyisi kattamaan kustannuksiaan. 3.2 Rahoituspäätöksiin sitoutumisen rooli julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa Tässä luvussa tarkastellaan rahoituspäätöksiin sitoutumisen roolia julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa Roddenin et al. (2003) aihetta käsittelevän teoksen pohjalta. Niin sanottu pehmeä budjettirajoite ilmenee tilanteessa, jossa jonkin yksikön, kuten palveluntuottajan tai kunnan, ennalta määrätty budjetti ei ole kiinnitetty eli rahoituspäätökset tekevä ylätason hallinto ei pysty sitoutumaan ennalta asetettuun politiikkaan. Jos palveluntarjoajat tai kunnat uskovat ylätason hallinnon poikkeavan alun perin ilmoitetusta rahoituspäätöksestä, on palveluntarjoajilla kannustin kuluttaa liian paljon. Ylätason hallinto päätyy siten lopulta antamaan palveluntuottajalle enemmän rahaa kuin se oli alun perin aikonut 14. Ennakoimaton menolisäys voi johtaa valtion liikakulutukseen tai liian pieneen verokertymään suhteessa menoihin. Koska palveluntuottaja ei ota tätä toimintansa aiheuttamaa ulkoisvaikutusta huomioon, päädytään yhteiskunnallisesti tehottomaan eli koko yhteiskunnan näkökulmasta epäoptimaaliseen ratkaisuun 15. Koska pehmeät budjettirajoitteet johtavat yhteiskunnalliseen tehottomuuteen, on tärkeätä ymmärtää, miksi palveluntarjoajat olettavat ylätason hallinnon poikkeavan alun perin ilmoitetusta politiikasta. Seuraavassa käsitellään muutamia keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa kovien budjettirajoitteiden ylläpitämistä. 14 Esimerkki pehmeän budjettirajoitteen aiheuttamista ongelmista on Brasilian 1990-luvun finanssikriisi, jolloin osavaltiot laiminlöivät lainojen takaisinmaksun. 15 Yhteiskunnallinen tehokkuus eroaa siten käsitteenä kustannustehokkuudesta.

15 12 Näiden tekijöiden tunnistaminen tukee myös ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän suunnittelua. Markkinashokit Jos palveluntuottajan saamasta rahoituksesta tai lainasta merkittävä osa tulee ylätason hallinnolta, voi sen olla vaikeata saada lisärahoitusta, joka vastaa yllättäviin markkinashokkeihin. Tilanteen kärjistyessä palveluntuottaja voi väittää, ettei se itse ole vastuussa rahoitusongelmista. Tuottaja on lisäksi tietoinen siitä, että ylätason hallinto voi esimerkiksi äänestäjiltä tulevan paineen alaisena lisätä palveluntuottajan rahoitusta. Koska palveluntuottaja tietää tämän eikä se ole suoraan vastuussa äänestäjille tai luoton antajille, voi sillä olla heikommat kannustimet toimia vastuuntuntoisesti. Markkinoilla tapahtuvien muutosten tunnistamisen ja ennakoinnin kautta pystytään rahoitusta ja ohjausta joustamaan myös muuttuvien palveluntarpeiden mukaan 16. Sääntöjen muuttuminen Yleisesti sääntöjen pysyvyyteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se tukee finanssipolitiikan sääntöjen uskottavuutta (kts. Valtioneuvoston kanslia, 2010). Useat tekijät voivat kuitenkin uhata ylätason hallinnon sitoutumista aiemmin tehtyihin päätöksiin ja saada sitä kautta aikaan joustavuutta rahoituksen määrässä. Näin voi esimerkiksi käydä, jos voitonjako- ja palkitsemisjärjestelmät perustuvat huonosti määriteltyihin kriteereihin. Jos määrärahojen sääntöjä tai kriteerejä ei voida helposti manipuloida, palveluntuottaja pitävät rahoituksen muuttumista jälkikäteen epätodennäköisenä. Sääntöjen muuttumisen taustalla voivat olla myös esimerkiksi poliitikkojen oman edun tavoittelu tai toiminnan lyhytnäköisyys. Minimitaso tuotetuissa palveluissa Ylätason hallinnolla voi olla vaikeata sitoutua aiemmin ilmoitettuun rahoitusta koskevaan politiikkaan, jos palveluntuottaja epäonnistuu tuottamaan tärkeätä julkista palvelua, kuten koulutusta tai terveydenhuoltoa. Tämä ongelma on erityisen korostunut, jos lainsäädäntö velvoittaa tuottajat tuottamaan palveluja, jotka ovat vähintään tietyllä minimitasolla. 3.3 Esimerkkitapauksia julkiselta sektorilta Tässä luvussa käydään läpi esimerkkitapauksia eri maiden julkisilta sektoreilta ja pyritään niiden kautta havainnollistamaan, millaisissa järjestelmissä on parhaiten onnistuttu säilyttämään julkisen sektorin budjetin tasapaino. Keskustelu liitetään aikaisempaan tarkasteluun päätöksenteossa käytettävissä olevasta tiedosta ja pehmeiden budjettirajoitteiden aikaansaamista ongelmista. Esimerkkitapaukset kuvastavat pääasiassa keskushallinnon ja yksityisen sektorin roolia paikallishallinnon, kuten kuntasektorin, toiminnassa ja rahoituksessa. Tarkastelun kautta saa- 16 Myös Valtioneuvoston kanslian (2010) finanssipolitiikan instituutioita koskevassa julkaisussa korostetaan finanssipolitiikan sääntöjen kiinteyden ja pysyvyyden lisäksi niiden joustavuutta suhdannetilanteiden muutoksiin.

16 13 tavat opetukset ovat hyödyllisiä myös yleisesti julkisen sektorin rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Maiden välinen vertailu Roddenin et al. (2003) teoksessa tarkastelun kohteina olleista maista ne, jotka ovat voimakkaasti nojanneet joko vahvoihin markkinamekanismeihin tai tiukkaan ja uskottavaan monitorointiin ja sääntelyyn ovat parhaiten onnistuneet pitämään julkisen sektorin paikallishallinnon budjetin tasapainossa verrattuna maihin, joissa hierarkkiset ja markkinaehtoiset järjestelmät ovat molemmat heikkoja. Esimerkiksi Norjan, Kanadan ja Unkarin paikallishallinto näyttäisi nojaavan tiukkoihin sääntöihin ja regulaatioon, jotka ohjaavat paikallista kulutusta ja lainanottoa. Tiukka sääntely näyttäisi lisäksi tekevän markkinamekanismit osittain tarpeettomiksi ja luottomarkkinoilla, paikallisilla äänestäjillä ja velkojilla näyttäisi olevan pienemmät roolit paikallisessa julkisia menoja koskevassa päätöksenteossa. Yhdysvaltojen osavaltiot ja Kanadan provinssit ovat selkeimpiä esimerkkejä toisessa ääripäässä olevista järjestelmistä, joissa on laaja-alainen autonomia paikallisesti kerättävien verotulojen ja kilpailullisilta pääomamarkkinoilta tapahtuvan lainanoton kautta. (Rodden et al., 2003) Esimerkki onnistuneesta valvontajärjestelmästä: Unkari Esimerkkitapaus onnistuneen hierarkkisen monitoroinnin käyttöönotosta on Unkari 17, joka siirtymäprosessin ensimmäisinä vaiheina kärsi paikallisella tasolla suuresta ja pysyvästä budjettivajeesta. Tämä kärjistyi finanssikriisiin ja valtion avun tarpeeseen, mihin Unkarin keskushallinto vastasi ottamalla käyttöön paikalliseen lainanottoon ja kulutukseen kohdistuvia hierarkkisia hallintajärjestelmiä. Uudessa järjestelmässä Valtionvarainministeriö valvoi budjettia kaikilla tasoilla ja säänteli paikallista lainanottoa vaatimalla budjettitasapainoa ja asettamalla numeeriset katot lainanotolle. Unkarin tapauksessa paikallinen hallinto oli hyvin riippuvainen ylhäältä tulevista tuloista, minkä vuoksi fiskaalinen epätasapaino edusti ylöspäin merkittävää moraalikato-ongelmaa. Koska keskushallinnossa tiedettiin, että he joutuisivat lopulta olemaan vastuussa paikallisista veloista, otettiin käyttöön rajoituksia, jotka koskivat paikallishallinnon budjettivajetta. Vaikka uusi valvontajärjestelmä vastasi hyvin budjettivajeeseen, ei se täysin poistanut moraalikato-ongelmaa, joka liittyi siihen, ettei keskushallinto pysty täysin erottelemaan strategista informaation manipulointia muista tekijöistä, jotka olivat aikaansaaneet budjettivajeen. Tarkastelu paljastaa paikallishallinnon yri- 17 Samankaltaisia esimerkkitapauksia ovat myös Norja ja Kanada.

17 14 tykset strategiseen käyttäytymiseen, jolla pyrittiin piilottamaan ja vääristämään todellisia kustannuksia ja hyötyjä saadakseen ylimääräisiä resursseja. Lisäksi voimakkaan keskushallinnon olemassaolo voi vaikuttaa muiden markkinaosapuolien, kuten äänestäjien ja lainanantajien, kannustimiin valvoa ja rangaista huonosta liian suuresta budjettivajeesta. Ongelmistaan huolimatta hierarkkisen valvontajärjestelmän kustannuksia ei pitäisi liioitella. Esimerkkitapaukset osoittavat, että hierarkkiset ja markkinaehtoiset kovan budjettirajoitteen mekanismit voivat olla yhtäaikaisesti olemassa, mistä Unkari on hyvä esimerkki. Esimerkiksi turvallisuuslainsäädäntö mahdollistaa pitkälle menevät informaation paljastamisen ja tilintarkastusvaatimukset, mitkä tekevät paikallisen fiskaalisen menestymisen arvioinnin helpommaksi paikallisille luotonantajille ja äänestäjille. Esimerkki epäonnistuneesta valvontajärjestelmästä: Brasilia Unkarin, Kanadan ja Norjan käyttöön ottamat hierarkkiset monitorointimekanismit ovat esimerkkejä onnistuneista järjestelmistä, joilla pystyttiin estämään pysyvä budjettivaje ja merkittävä moraalikato-ongelma. Sitä vastoin Brasilia 18 on esimerkki tapauksesta, jossa hierarkkisen järjestelmän käyttöönotto on epäonnistunut. Brasiliassa oli käytössä instrumentteja, joiden tulisi ainakin teoriassa rajoittaa kulutusta ja lainanottoa, mutta niiden tehokkuutta horjutti käytännössä hallinnollinen ja poliittinen pirstoutuneisuus keskushallinnon tasolla. Merkittävin ongelma Brasilian tapauksessa oli senaatin toimeenpanovoima, joka oli helposti heilutettavissa kuvernöörien toimesta 19. Ensimmäinen opetus on, että hierarkkisen kurinpitojärjestelmän ydin on keskushallinnon uskottavuudessa ja kyvyssä toimeenpanna sen sääntöjä vaikeiden aikojen aikana. Toiseksi, useat esimerkkitapaukset viittaavat siihen, että tärkeä osatekijä paikallishallinnon fiskaalisessa kurinpidossa on, että finanssijärjestelmän sääntely ja valvonta pidetään riippumattomana valtion instituutioista. Kolmas opetus seuraa osittain ensimmäisestä: luotonanto- ja lainanottorajoitusten kaltaiset hierarkkiset mekanismit eivät näyttäisi toimivan hyvin suurissa ja heterogeenisten poliittisten yksiköiden järjestelmissä, joissa keskushallinnon kyky puuttua paikallishallinnon toimintaan on rajoittunutta Toinen samankaltainen esimerkkimaa on Intia. Vuonna 2000 Brasiliassa otettiin käyttöön fiskaalisen vastuunalaisuuden laki, jolla pyrittiin vähentämään senaatin roolia ja ottamaan käyttöön uusia aggressiivisia hierarkkisia mekanismeja. Yllä esitetty esimerkki kuvaa järjestelmää ennen tätä lakiuudistusta.

18 15 4 Horisontaalisten ja vertikaaliset riippuvuudet Sisäasianministeriön hallinnon organisoinnissa Tässä luvussa arvioidaan horisontaalisten ja vertikaalisten riippuvuuksien roolia valtion meneillään olevassa talous- ja henkilöstöhallinnon organisointia ja tietojenkäsittelyä koskevassa uudistushankkeessa. Arviointi perustuu edellisissä luvuissa esitettyyn tarkasteluun sekä Valtiontalouden tarkastusviraston taloushallinnon muutoksia ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa käsittelevään vuonna 2009 julkaistuun tuloksellisuustarkastuskertomukseen, jonka osalta keskitytään erityisesti Sisäasiainministeriön hallinnonalaan. Tarkastuskertomuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko taloushallinnon uudistustavoitteet toteutuneet tarkastelun kohteena olleissa ministeriöissä, laitoksissa ja virastoissa. Sisäasiainministeriön hallinnon organisointia koskenut uudistus on esimerkki siitä, että kustannustehokkuus- ja tuottavuusetujen sijasta uudistus voi johtaa myös ei-toivottuihin tuloksiin. Yleisesti konsernirakenteen uudistaminen voi saada pahimmillaan aikaan työvoimakustannusten kasvamista monitoroinnin vaikeutumisen myötä, byrokratian lisääntymistä sekä erikoistuneiden resurssien hajaantumista tai osaamisen hyödyntämisen rajoittumista aikaisempaa heterogeenisemmassa yksikössä. Tämä tukee sitä, että erilaisten mekanismien arviointi ja toimialan hyvä tuntemus ovat keskiössä tehtäessä päätöksiä organisaation rakenteen sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän muuttamisesta. Tarkastuskertomuksen keskeinen tulos oli, että kustannustehokkuutta lisäävät tavoitteet ovat toteutuneet heikosti. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi kertomuksen keskeisiä tuloksia ja liitetään ne yllä esitettyyn keskusteluun horisontaalisista ja vertikaalisista riippuvuuksista. Keskustelussa on pääpaino kustannustehokkuusetujen syntymistä vaikeuttaneissa tekijöissä, joiden tunnistaminen voi olla hyödyllistä tehtäessä uusia julkisen sektorin konsernirakenteen sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistuksia koskevia päätöksiä. Horisontaaliset riippuvuudet ja kustannustehokkuusedut Kuten luvussa 2 mainittiin, kustannustehokkuusetuja voi potentiaalisesti syntyä useiden eri väylien kautta ja osa niistä, kuten tiedon leviäminen, voi olla vaikeasti mitattavissa. Valtion hallinnon konsernirakenteen ja ohjauksen uudistamisen yhtenä tavoitteena on ollut julkisen sektorin kustannustehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen yhteisen palvelukeskuksen perustamisen kautta. Seuraavassa käydään läpi potentiaalisia kustannustehokkuusetuja ja tavoitteiden toteutumista sen osalta. Palvelukeskuksen perustamisesta saatavien kustannustehokkuusetujen syntymistä vaikeuttivat Sisäasianministeriön tapauksessa seuraavat tekijät (Valtion tarkastusvirasto, 2009)

19 16 Toimintojen päällekkäisyys Valtion tarkastusviraston tarkastusajankohtana ei ollut kokonaisvaltaista tietoa tehtävien jaosta palvelukeskuksen sekä ministeriöiden ja laitosten kesken. Uudistuksen myötä osa tehtävistä tehtiin useassa paikassa 20. Tehtävien lisääntyminen Uudistukset olivat tuoneet hallinnolle lisää tehtäviä. Esimerkiksi Etelä-Suomen läänin poliisitoimen yksiköt eivät itse tallenna palkanmaksua ja virkavapauksia koskevia tietoja järjestelmään vaan joutuvat postittamaan ja kopioimaan päätökset palvelukeskukseen, jossa tallennus tehdään. Kireä aikataulu Kireän aikataulun vuoksi ei ehditty opetella uusien järjestelmien käyttöönottoa ja perehdyttää henkilöstöä uusiin työtehtäviin. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Suomen läänin poliisitoimessa yhteistyökysymyksiä ei ehditty riittävästi selvittää. Järjestelmien toiminnan ongelmat Tietojärjestelmät eivät toimineet tiliotteiden käsittelyssä ja järjestelmien yhteentoimimattomuuden vuoksi henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät eivät ole kaikilta osin mahdollistaneet sähköistä tiedon siirtoa. Tehtävien muuttumattomuus Etelä-Suomen läänin poliisitoimessa taloushallinnon tehtäviä hoitaneet henkilöt jäivät uudistuksen jälkeen tekemään pääasiassa poliisilaitoksiin samoja tehtäviä. Yleisesti, poliisilaitosten talous- ja henkilöstöhallinnosta ei ole siirtynyt kovinkaan paljon tehtäviä. Tiedon kulku ja jakaminen Etelä-Suomen läänin poliisitoimen laitosten ja palvelukeskusten välisen tiedonkulun on nähty olevan jossain määrin ongelmallista ja jakamisen on koettu kaksinkertaistavan sähköpostien määrää. Vertikaaliset riippuvuudet ja valvonta Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisen ohella valtion virastoissa ja laitoksissa on pyritty aikaisempaa enemmän korostamaan toiminnan ja talouden välistä yhteyttä sekä ohjauksen, valvonnan ja seurannan merkitystä. Tämä tavoite liittyy kiinteästi ohjauksen ja rahoituksen vertikaalisista riippuvuuksiin. Tavoitteista huolimatta Valtiotalouden tarkastusviraston kertomuksesta (2009) käy ilmi, että sisäiselle tarkastukselle annetut resurssit ovat olleet hyvin niukat eikä se ole organisaatiouudistuksen myötä onnistunut muuttamaan toimintaansa. 20 Esimerkiksi laskutukseen liittyi kaksinkertainen tallennustyö.

20 17 Tarkastuksen kohteena olleiden virastojen valvonnassa havaittiin esimerkiksi seuraavia puutteita (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2009): Sisäisen valvonnan resurssit Sisäisen valvonnan resurssit olivat niukat. Esimerkiksi Sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö käsittää ainoastaan kaksi henkilöä ja poliisin ylijohdossa on yksi sisäinen tarkastaja. Lisäksi nämä resurssit eivät olleet täysmääräisessä käytössä. Sisäisen valvonnan uudistuminen Sisäinen valvonta ei ole uudistunut riittävästi vastaamaan organisaatiouudistuksia, Hyötyjen seuranta Kustannus-hyötyvälinettä ja sen mahdollisuuksia oli Valtiontalouden tarkastusviraston kannanoton mukaan hyödynnetty rajallisesti ja saavutettuja säästöjä ei seurattu systemaattisesti, sillä hallinnonaloilla odotettiin Valtionkonttorin ohjelmaan liittyvää yhteistä arviointia, Järjestelmien puutteet Laskenta- ja seurantajärjestelmiin liittyi luotettavien analyysien tekoa vaikeuttavia puutteita.

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Pystysuuntainen ohjaus

Pystysuuntainen ohjaus Pystysuuntainen ohjaus Satu Vapaakallio satu.vapaakallio@hut.fi 19.2.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisällys Luku 4.1 Pystysuuntainen perusviitekehys Peruskäsitteitä Yleisimmät pystysuuntaiset

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista,

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista, TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) NÄKEMYKSIÄ PÄÄSTÖKAUPPALAISTA Yleiset lähtökohdat Toiminnan lähtökohdaksi on perusteltua ottaa maailmanlaajuinen tarve vähentää merkittävästi ilmaston lämpenemistä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot