VATT MUISTIOT. Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteen, rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATT MUISTIOT. Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteen, rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen"

Transkriptio

1 VATT MUISTIOT Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernirakenteen, rahoituksen ja ohjauksen uudistaminen Taloustieteellisiä näkökohtia päätöksenteon tueksi

2 ISBN (PDF) ISSN (PDF) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7, Helsinki, Finland Helsinki, helmikuu 2011

3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Horisontaaliset riippuvuudet: konsernirakenteen uudistaminen Esimerkkitapauksia yksityiseltä sektorilta 4 3 Vertikaaliset riippuvuudet: ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen Päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon merkitys Rahoituspäätöksiin sitoutumisen rooli julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa Esimerkkitapauksia julkiselta sektorilta 12 4 Horisontaalisten ja vertikaaliset riippuvuudet Sisäasianministeriön hallinnon organisoinnissa 15 5 Johtopäätökset ja politiikkasuositukset 18 Lähteet 23

4 1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on päätöksellään asettanut selvitystyön, jossa arvioidaan ministeriön virastokentän toimivuutta, kehittämistarpeita sekä uusien palvelujen tuottamis- ja rahoitusmuotoja. Selvitystyön tavoitteena on vastata julkiseen hallintoon ja palveluiden tuottamiseen kohdistuviin rahoituspaineisiin ja toisaalta erilaistuviin palveluntarpeisiin. OKM:n hallinnon kehittämisen kautta pyritään parantamaan toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokuutta ja vastata siten toimintaympäristön muuttumisen asettamiin haasteisiin. OKM:n selvitystyössä tulee arvioida vaihtoehtoja ja tehdä ehdotuksia toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi hallinnonalan konsernirakenteen, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän kehittämisen kautta. Lisäksi selvityksessä kartoitetaan tehtäviä, joista voidaan luopua sekä arvioidaan edellä mainittujen toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Tässä osaksi OKM:n selvitystyötä valmistellussa muistiossa arvioidaan taloustieteen näkökulmasta erilaisten konsernirakenteiden sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmien taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelussa tuodaan lisäksi esille useita julkisten palvelujen laatua ja toiminnan tehokkuutta parantavia tekijöitä. Taloustieteellistä tarkastelua täydennetään esimerkkitapauksilla yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Muistion tavoitteena on tuottaa tietoa OKM:n selvitystyön ja päätöksenteon tueksi. Muistio on rakennettu seuraavasti. Toisessa luvussa tarkastellaan, minkälaisia potentiaalisia vaikutuksia konsernirakenteen uudistamisella on palveluntuottajien toiminnan kustannustehokkuuteen ja markkinoiden kilpailullisuuteen. Kolmannessa luvussa käydään läpi ohjaus- ja rahoitusjärjestelmiin liittyviä haasteita. Tarkastelussa keskitytään erityisesti arvioimaan päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon, palveluntuottajien toiminnan valvonnan sekä rahoituspäätöksiin sitoutumisen rooleja julkisten palveluiden tuotannossa. Neljännessä luvussa edellä esitetty keskustelu liitetään Valtion tarkastusviraston (2009) selvitystyön tuloksiin Sisäasianministeriön hallinnonalan uudistuksista. Viimeisessä luvussa vedetään yhteen saadut tulokset ja esitetään politiikkasuositukset.

5 2 2 Horisontaaliset riippuvuudet: konsernirakenteen uudistaminen Tässä luvussa tarkastellaan konsernirakenteen muuttumista ja sen aiheuttamia hyvinvointi- ja kustannustehokkuusvaikutuksia 1 horisontaalisen liitoksen tai fuusion tapauksessa 2. Horisontaalisella fuusiolla tarkoitetaan yritysjärjestelyä, jossa osia vähintään kahdesta keskenään kilpailevasta yrityksestä yhdistetään. Tällä on analogia OKM:n konsernirakenteen uudistukseen tilanteessa, jossa kaksi esimerkiksi rahoituksesta tai asiakkaista kilpailevaa virastoa tai laitosta liitetään yhteen. Jos yhdistämisen kohteena olleiden yksiköiden, kuten hallinnosta vastaavien osastojen, välillä ei ole kilpailua, on liitoksen kustannustehokkuusvaikutuksia käsittelevä osio (s. 3-4) silti relevantti. Horisontaalinen liitos vähentää hyvinvointia ilman kustannustehokkuusetuja Taloustieteen tärkein suorituskykymittari on yhteiskunnallinen hyvinvointi ja se koostuu kuluttajien ja tuottajien yhteenlasketusta ylijäämästä 3. Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin maksimoivaa resurssien allokaatiota kutsutaan yhteiskunnallisesti optimaaliseksi ja tehokkaaksi allokaatioksi. Horisontaalisella fuusiolla voi olla yksipuolinen vaikutus (engl. unilateral effect) yhteiskunnan hyvinvointiin ilman tehokkuusvaikutuksia. Koska yhdistymisen seurauksena markkinoilla on aikaisempaa vähemmän kilpailua, palveluiden hinnat ovat korkeammat tai tuotettu määrä tai kiinnitettyjen hintojen 4 tapauksessa palveluiden laatu on alhaisempi kuin ennen yhdistymistä (kts. Motta, 2004, Gaynor, 2006). Tällöin kuluttajien ja yhteiskunnan hyvinvointi on alhaisemmalla tasolla kuin ilman kyseistä yrityskauppaa. (Motta, 2004.) 1 Kustannustehokkuuseduilla tarkoitetaan tässä sitä, että yksikkökustannukset laskevat liitoksen seurauksena. Motta (2004) puhuu teoksessaan tehokkuuseduista mutta tässä se on korvattu samaa tarkoittavalla kustannustehokkuuden käsitteellä, jottei sitä sekoiteta myöhemmin käytettävään taloudellisen tehokkuuden käsitteeseen. 2 Konsernirakenteen muutosta kilpailullisilla markkinoilla on tarkastelu myös tilanteessa, jossa vertikaalinen liitos tapahtuu tukku- ja jälleenmyyntiyritysten välillä (kts. Motta, 2004). 3 Kuluttajan ylijäämä on se määrä, jonka kuluttaja hyötyy ostaessaan palvelun tai tuotteen alhaisemmalla hinnalla kuin se olisi sen enimmillään valmis ostamaan. Tuottajan ylijäämä on se määrä, jonka tuottaja hyötyy myydessään palvelun tai tuotteen korkeammalla hinnalla kuin se olisi sen vähintään valmis myymään. 4 Tässä oletetaan, että kiinnitetty hinta on korkeampi kuin yhden lisäyksikön tuotantoon tarvittavat kustannukset.

6 3 Horisontaalisten liitosten vaikutus hyvinvointiin riippuu kustannustehokkuusvaikutuksista Yritysten välisellä horisontaalisella liitoksella voidaan pyrkiä myös lisäämään kustannustehokkuutta. Tässä tilanteessa fuusion nettovaikutus yhteiskunnalliseen hyvinvointiin voi olla epäselvä. Jos horisontaalinen liitos kasvattaa yritysten kustannustehokkuutta, voi kaupan tehneille yrityksille olla kannattavaa joko nostaa tai laskea hintaa. Onkin vaikea sanoa ennalta, kumpi näistä vaikutuksista on hallitseva. Mitä korkeammat kustannustehokkuusvaikutukset ovat, sitä todennäköisempää on, että fuusion tehnyt yritys laskee hintoja. Jos kustannustehokkuusvaikutus on riittävän suuri, on mahdollista, että kuluttajien ja yhteiskunnan hyvinvointi kasvavat horisontaalisen liitoksen myötä. Jos kustannustehokkuusvaikutus on sitä vastoin pieni, voi yritykselle olla kannattavaa nostaa hintoja aikaisempaa vähäisemmän kilpailun vuoksi. (Motta, 2004.) Kustannustehokkuusetujen lähteitä horisontaalisessa liitoksessa On olemassa useita syitä sille, miksi yrityskauppa voi johtaa kustannusten alenemiseen. Ensinnäkin, se voi lisätä skaala- tai rinnakkaistuotannon etuja (engl. economies of scale/scope). Skaalatuotannon etuja syntyy, jos yrityksen yksikkökustannus yhdelle tuotteelle tai palvelulle laskee, kun tuotantoa lisätään. Rinnakkaistuotannon eduilla tarkoitetaan puolestaan tilannetta, jossa keskimääräinen kustannus laskee tuotteiden määrän kasvaessa. Tyypillisimpiä skaala- tai rinnakkaistuotannon etujen lähteitä voivat olla esimerkiksi seuraavat (kts. Motta, 2004) (jäljessä on esimerkki mahdollisista tehokkuusedusta OKM:n hallinnonalan sisällä): Markkinointi: Liitoksen seurauksena yrityksen useita liikkeitä tai tuotteita voidaan mainostaa samassa yhteydessä ja mainonnan kohteena olevien tuotteiden määrän kasvaessa pystytään saavuttamaan useampia ihmisiä mainontaan käytettyä rahayksikköä kohti. Esimerkki: kouluverkoston, kirjastojen tai useiden kulttuuripalvelujen tuottajien mainostaminen samassa yhteydessä Synergiaedut tuotteiden tai palveluiden välillä: Etsintäkustannukset: Yhdistymisen kautta voidaan vähentää tiedon hankkimisen aiheuttamia kustannuksia ja siihen kulutetun ajan vaihtoehtoiskustannuksia 5. 5 Vaihtoehtoiskustannus on seuraavaksi parhaaseen vaihtoehtoon liittyvä kustannus.

7 4 Esimerkki: useiden eri palveluiden löytyminen samasta osoitteesta, kuten kirjastosta, koulusta tai verkkosivuilta, yhteisen tiedon hyödyntäminen palveluntuottajien valvonnassa ja määrärahoja koskevassa päätöksenteossa Määräalennukset panosten ja materiaalien ostossa: Jos esimerkiksi sama tukkuliike toimittaa useita tuotteita, voi olla kannattavampaa tilata laajempi valikoima tuotteita yritykseen kuin jos ainoastaan yksi tuote toimitettaisiin yritykseen. Esimerkki: kirjojen tilaus, toimistotarvikkeet Tutkimus- ja tuotekehitystyö: Tuotteen tai palvelun kehitystyöhön käytettäviä ideoita ja teknologiaa voidaan hyödyntää toisen tuotteen tai palvelun kehitys- ja tutkimustyössä. Esimerkki: tiedetoiminnan kehitystyön hyödyntäminen koulutuspolitiikkaan liittyvässä kehitystyössä Inhimillinen pääoma ja teknologia: Tieto työntekijöiden välillä leviää paremmin ja inhimillisen pääoman osaamista tai teknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin useampien palveluiden tai tuotteiden tuottamisessa. Esimerkki: yhteinen informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja sen hyödyntäminen eri virastojen ja laitosten vertailussa, hallinnonalan palkanmaksun keskittäminen ja sitä kautta henkilötyövuosien vähentäminen, muiden yksiköiden, kuten yliopistojen, tietojen hyödyntäminen toisen yksikön, kuten Suomen Akatemian, päätöksenteossa, opetus- ja tutkimustoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen Päällekkäiset toiminnot: Palveluja voidaan tuottaa liitoksen seurauksena halvemmalla päällekkäisten toimenpiteiden karsimisen vuoksi. Esimerkki: päällekkäiset toimenpiteet hallinnossa yksiköiden valvonnassa ja päätöksenteossa, toisiinsa liittyvät selvitystyöt ja tutkimushankkeet 2.1 Esimerkkitapauksia yksityiseltä sektorilta Tässä luvussa käydään läpi kaksi esimerkkiä yrityskaupoista yksityisellä sektorilla. Tarkastelussa kiinnitetään huomioita erityisesti siihen, millaisia potentiaalisia

8 5 vaikutuksia yrityskaupalla on markkinarakenteeseen ja kustannustehokkuuteen. Keskeiseen asemaan yrityskaupan hyvinvointivaikutusten arvioinnissa nousee lisäksi relevantin markkinan määrittely ja yleisemmin toimialakohtainen tietämys. Näitä esimerkkitapauksia ja arvioinnin lähtökohtia voidaan hyödyntää myös OKM:n konsernirakenteen uudistuksia koskevassa päätöksenteossa sekä yleisemmin markkinoiden toimintaan pohjautuvan ohjauksen suunnittelussa. Nestlé/Perrier ja BSN Vuonna 1991 italialainen Agnelli -perheeseen kuuluva yritys teki tarjouksen ranskalaisesta mineraalivesitoimialalla toimivasta Perrier yrityksestä. Sveitsiläinen monikansallinen yritys Nestlé teki tähän vastatarjouksen, mihin se oli saanut hyväksynnän toiselta mineraalivesimarkkinalla toimivalta yritykseltä, BSN:ltä. Kilpailun voitti lopulta Nestlé, joka olisi sopimuksen mukaisesti myynyt Perrierin Volvic mineraaliveden BSN:lle. 6 (Motta, 2004.) Yrityskaupan todennäköisiä vaikutuksia toimijoiden markkina-asemaan ja hinnoitteluun voidaan arvioida esimerkiksi seuraavien tekijöiden perusteella: Relevantin markkinan määrittely Ensimmäisessä vaiheessa Euroopan komission (EK) tutkimusta määriteltiin relevantit maantieteelliset ja tuotemarkkinat, joista jälkimmäisessä huomioitiin esimerkiksi tuotteiden erilaiset ominaisuudet ja hinnat. Toimijoiden markkina-asemat Seuraavassa vaiheessa EK:n tutkimusta tarkasteltiin, johtaisiko yrityskauppa yhden yrityksen, Nestlé/Perrierin, määräävään markkina-asemaan. Tämä tehtiin tutkimalla yritysten markkinaosuuksia ja volyymeja. Tulokset viittasivat siihen, että BSN vaikutti Nestlé/Perrierin toimintaan markkinoilla. Yksipuoliset vaikutukset On myös mielenkiintoista tarkastella, johtaisiko yrityskauppa hintojen nousuun. Tämä on todennäköistä, sillä markkina on hyvin keskittynyt muutamalle toimijalle ja Nestlé/Perrierillä ja BSN:llä ei näyttäisi olleen tärkeitä aktuaalisia tai potentiaalisia kilpailijoita. Lisäksi EK argumentoi, ettei mineraaliveden kysyntä reagoinut voimakkaasti hintoihin. Tämä voi selittyä sillä, että monet johtavista mineraalivesistä olivat brändi -tuotteita, joihin kuluttajat olivat kiintyneet, mikä vähentää kuluttajien halukkuutta vaihtaa uusiin tuotteisiin. 6 Tutkimuksen jälkeen Euroopan Komissio (EK) päätti, että kauppa olisi toteutuessaan johtanut Nestlé/Perrierin ja BSN:n vallitsevaan markkina-asemaan Ranskan mineraalivesimarkkinoilla. Tästä huolimatta yrityskauppa hyväksyttiin lopulta siten, että osa Perrieristä myytiin riippumattomille tuottajille.

9 6 Kustannustehokkuusvaikutukset Tuotantoprosessin ja toimialan analysoinnin jälkeen on syytä olettaa, ettei yrityskauppa olisi johtanut merkittäviin kustannussäästöihin ja siten kaupalla olisi ollut yllä esitetyt tekijät huomioiden hintoja nostava vaikutus. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, etteivät lainsäädännölliset tekijät mahdollistaneet eri mineraalivesien tuotannon keskittämistä eli tuotannon skaalaetuja ei olisi odotettavissa. ABB/Daimer-Benz Seuraavassa EK:n esimerkkitapauksessa tarkastellaan Asea Brown Boverin (ABB) ja Daimler-Benzin ehdotetusta ABB Daimler-Benz nimisen yhteisyrityksen muodostamisesta. Yhteisyritykseen olisi sisällytetty kaikki emoyhtiöiden raideteknologian tuotteet. 7 (Motta, 2004.) Seuraavassa käsitellään edellistä esimerkkiä vastaavasti markkina-asemaan ja hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä: Relevantin markkinan määrittely Raideteknologian tapauksessa relevantin markkinan määrittely ei ole yksinkertaista sillä toimialalla on hyvin monenlaisia riippuvuuksia eri markkinasegmenttien välillä. Relevantti maantieteellinen markkina on tässä Saksa. Toimijoiden markkina-asemat Oli epätodennäköistä, että yhteisyritys johtaisi yhden yrityksen yhden yrityksen dominoivaan asemaan markkinoilla, sillä kilpailevalla yrityksellä, Siemensillä, oli vahva markkinaasema kaikissa toimialaan kuuluvissa tuotemarkkinoissa. Tästä huolimatta markkinat olivat keskittyneet voimakkaasti muutamalle toimijalle. Yksipuoliset vaikutukset ABB/Daimler-Benzillä ja Siemensillä oli käytössään teknologiaa, jota tarvittiin sekä konetekniikassa että raidesysteemin sähkökomponenteissa. Sitä vastoin monella pienemmällä toimijalla ei ollut käytössään koko tuotevalikoimaa, jota asiakkaat arvostivat. Tämä lisäsi markkinoiden suurimpien toimijoiden kykyä kasvattaa hintoja sillä useimmat kilpailijoista eivät pystyisi toteuttamaan kaikkia tarjouksia yksin. Lisäksi ulkomaisten yritysten kiinnostus Saksan markkinoita kohtaa oli ollut melko vähäistä tai niiden tarjoukset eivät olleet voittaneet. EK:n 7 EK:n päätöksen mukaan yrityskauppa olisi johtanut yhteiseen määräävään markkina-asemaan yhdessä toisen kilpailevan yrityksen, Siemensin, kanssa raitiovaunu- ja metrotuotemarkkinoilla. Osapuolet sitoutuivat myymään ABB Daimler-Benzin tytäryhtiön. Tämä puolestaan mahdollistaa muiden yritysten kilpailun paikallisilla junamarkkinoilla.

10 7 päätöksestä käy myös ilmi, että yhdellä merkittävällä potentiaalisella kilpailijalla oli yhteistyösopimuksia ABB/Daimler-Benzin ja Siemensin kanssa. Nämä tekijät lisäsivät suurimpien toimijoiden markkinavoimaa. Kustannustehokkuusvaikutukset Koska EK:n päätöksessä ei käyty läpi yrityskaupan mahdollisia kustannustehokkuusvaikutuksia, on sen arviointi vaikeata. On kuitenkin todennäköistä, että kustannustehokkuusetujen tärkein lähde ovat mittakaavaedut, jotka tulevat erityisesti pääratajunien teknologiasta. EK:n päätöksestä käy kuitenkin ilmi, ettei toisella kaupan kohteena olleesta yrityksestä, Daimler-Benzillä, ollut tarvittavaa teknologiaa ollakseen päärataliikenteen junasarjan merkittävä toimija. Yleisesti ei kuitenkaan näytä siltä, että mittakaavaedut dominoisivat yksipuolisia vaikutuksia.

11 8 3 Vertikaaliset riippuvuudet: ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen Tämän luvun tavoitteena on tarjota taloustieteellisiä näkökohtia julkisen sektorin ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen sekä valottaa siihen liittyviä haasteita hierarkkisessa järjestelmässä, joka voi koostua esimerkiksi ylätason keskushallinnosta ja alatason palveluntuottajasta. Keskushallinto toimii alatason palveluntuottajan rahoittajana ja alatason palveluntuottaja huolehtii puolestaan palvelun tuotannosta. Luvussa 3.1 tarkastellaan päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon merkitystä, tiedon erilaisuuden aikaansaamia yhteiskunnallisia tehottomuuksia ja niiden korjaamista eri politiikkainstrumenteilla. Luvussa 3.2 katsotaan rahoituksen kehittämistä hieman eri näkökulmasta ja tarkastellaan rahoituspäätöksiin sitoutumisen roolia julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa. Luvussa 3.3 käydään läpi useita julkisen sektorin esimerkkejä, joihin liittyvässä keskustelussa korostuvat tiedon merkitys ja päätöksiin sitoutuminen. 3.1 Päätöksenteossa ja ohjauksessa käytettävissä olevan tiedon merkitys Ylätason keskushallinnon toimintaa voivat rajoittaa useat eri tekijät, kuten päätöksenteossa käytettävissä olevan informaatio sekä hallinnolliset ja poliittiset tekijät. Nämä voivat estää keskushallintoa implementoimasta parasta mahdollista politiikkaa. Tässä luvussa keskitytään arvioimaan informaation merkitystä päätöksenteossa ja erityisesti sen asettamia rajoitteita, jotka aiheutuvat siitä, ettei keskushallinnon asettamia sopimuksia voida ehdollistaa ainoastaan palveluntuottajien hallussa olevalla tiedolla. Yleisesti, informaatioepäsymmetriaa ilmenee tilanteissa, joissa markkinan kahden eri osapuolen päätöksenteossa käytettävissä oleva tieto poikkeaa toisistaan. Epäsymmetristä informaatiota voi syntyä hierarkkisessa organisaatiossa, jos esimerkiksi ylätason keskushallinto ei pysty täydellisesti valvomaan, kuinka kustannustehokkaasti tai paljon palveluntuottaja tekee töitä tai panostaa laadukkaaseen palveluun tai sen kehittämiseen. Keskushallinnon tavoitteena on suunnitella sellainen määrärahoja koskeva sopimus, jonka avulla palveluntuottaja saadaan toimimaan halutulla tavalla. Tämä on tyypillinen esimerkki päämies (tässä: keskushallinto) - agentti (tässä: palveluntuottaja) -ongelmasta, jossa päämies palkkaa agentin toimimaan puolestaan epäsymmetrisen informaation vallitessa.

12 9 Informaation aiheuttamat rajoitteet voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: 1.) palveluntuottajalla on enemmän tietoa eksogeenisesta tekijästä, kuten palvelun laadusta tai johtajiensa kyvykkyydestä (piilotettu tieto) ja 2.) palveluntuottajan kaikkia toimia ei pystytä havaitsemaan (piilotettu toiminta). (Laffont et al., 1999.) Piilotettu tieto Piilotettua tietoa voi esiintyä hierarkkisessa organisaatiossa, jos palveluntuottajalla on enemmän tietoa eksogeenisista eli ulkosyntyisistä tekijöistä. (Laffont et al., 1999.) On mahdollista, että virastoilla ja yksiköillä on itsellään tarkempaa tietoa kuin keskushallinnolla esimerkiksi henkilöstön koulutuksen, erilaisten hankintojen, rakennusprojektien tai kulttuuritapahtumien laadusta ja kustannuksista 8. Seuraava esimerkki havainnollistaa, mitä tällaisessa tilanteessa voi tapahtua, jos palveluntuottajalle tarjotaan määräraha könttäsummana projektien tai investointien toteuttamiseen. Kuvitellaan, että palveluntuottajilla on erilaisia projekteja, kuten koulutuksen tai kirjastotoiminnan laatua kehittäviä investointeja, jotka poikkeavat toisistaan keskushallinnolle havaitsemattoman laadun suhteen. Oletetaan, että hallinto päättäisi korottaa määrärahoja ja houkutella sitä kautta palveluntuottajia toteuttamaan myös kalliimpia hyvälaatuisia projekteja. Koska projektien laadut eivät ole täysin havaittavissa, myös huonolaatuisia projekteja päätyy toteuttavaksi. Pitkällä aikavälillä palveluntuottajan tulos heikkenee huonolaatuisten projektien myötä, sillä huonolaatuisten projektien todennäköisyys onnistua on pienempi kuin hyvälaatuisilla. Tämän seurauksena hallinto voi joutua laskemaan määrärahoja, mikä puolestaan johtaa siihen, että entistä suurempi osa projekteista on huonolaatuisia. Lopulta päädytään tilanteeseen, jossa ainoastaan huonolaatuisia projekteja toteutetaan. Koska keskushallinto ei pysty esimerkin tapauksessa erottamaan hyvälaatuisia projekteja huonolaatuisista ja määräraha tarjotaan yhtenä könttäsummana, päädytään tehottomaan lopputulokseen, jossa huonolaatuisia projekteja toteutetaan hyvälaatuisten kustannuksella. Tätä ilmiötä kutsutaan taloustieteessä haitalliseksi valikoitumiseksi (engl. adverse selection). Piilotettu toiminta Piilotettua toimintaa voi ilmetä, jos hallinto ei pysty täydellisesti havaitsemaan 9 palveluntuottajalle endogeenista eli sisäsyntyistä muuttujaa. Ylätason hallinto ei pysty esimerkiksi täysin havaitsemaan, kuinka paljon virastot tai yksiköt panostustavat laadukkaaseen palveluun tai kustannusten leikkaamiseen. Palveluntuot- 8 Tässä oletetaan, että esimerkiksi laatu tai kustannus on ulkoa päin annettu eikä se siten ole palveluntuottajan valittavissa. 9 Esimerkiksi valvonnan aiheuttamat kustannukset voivat rajoittaa palveluntuottajan toimien täydellistä havaitsemista.

13 10 taja voi tällöin toimia ylätason hallinnon etujen vastaisesti ja vähentää panostusta laadun kehittämiseen, sillä vaivannäkö aiheuttaa palveluntuottajalle kustannuksia. Tätä piilotetun toiminnan aiheuttamaa ilmiötä kutsutaan taloustieteessä moraalikadoksi (engl. moral hazard) 10. Palveluntuottajien toiminnan säätely ja kilpailuttaminen Haitallisen valikoitumisen tai moraalikadon aiheuttamien yhteiskunnallisten tehottomuuksien ollessa merkittäviä on syytä pohtia, voidaanko erilaisella interventioilla ja instrumenteilla päätyä tehokkaampiin ratkaisuihin. Ylätason hallinnolle on kannattavaa suunnitella määrärahoja koskeva sopimus, joka vähentää palveluntuottajan halukkuutta vähäiseen panostukseen. Ideaalitilanteessa palveluntuottajan vaivannäkö olisi täysin havaittavissa, jolloin määräraha tai palkka olisi mahdollista ehdollistaa vaivannäön määrällä ja sitä kautta yhteiskunnallisesti tehokas lopputulos voitaisiin saavuttaa. Vaivannäköä ei kuitenkaan käytännössä pystytä täysin havaitsemaan esimerkiksi liian suurten valvontakustannusten vuoksi. Ilmeinen ratkaisu ongelmaan on lisätä rahoituksesta päättävän yksikön käytettävissä olevan tiedon määrää valvonnan kautta. Valvonnasta saatua tietoa voidaan hyödyntää määrärahoja koskevissa sopimuksessa. Esimerkiksi myyntivoiton osuus, määrärahan suuruus tai palveluntuottajien johtajien uudelleenvalinta voidaan ehdollistaa palveluntuottajan valinnoilla tai toiminnan lopputuloksella ja kannustaa sitä kautta toiminnan kehittämiseen. OKM:n virastoa tai laitosta voidaan palkita tulossopimuksissa esimerkiksi niistä toimista, joilla on positiivisia ulkoisvaikutuksia 11, tai koulutuksen rahoitus voi pohjautua oppilaiden lukumäärän 12 sijasta opetuksen laatuun tai oppimistuloksiin. 13 Kustannusten allokointi eri projektien tai virastojen ja laitosten kesken voi olla haasteellista esimerkiksi siitä syystä, että toiminnan laatu voi olla vaikeasti mitattavissa. Lisäksi palveluntuottaja voi pyrkiä manipuloimaan näitä mittareita oman etunsa mukaiseksi esimerkiksi ehdottamalla tiettyjä muuttujia tulossopimusten 10 Moraalikatoa voi myös ilmetä useissa muissa tilanteissa, mistä seuraavat ovat esimerkkeinä: 1.) johtajat palkkaavat muita työntekijöitä keventääkseen omaa työtaakkaansa, 2.) johtajat tekevät toimenpiteitä, jotka edistävät omaa uraa taloudellisen tehokkuuden kustannuksella ja 3.) työntekijät lykkäävät epämiellyttäviä toimenpiteitä. (Laffont et al., 1999) 11 Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan kaupankäynnin tai taloudellisen toiminnan vaikutusta, joka koskee kolmansia osapuolia, jotka eivät osallistu tehtävään päätökseen. Esimerkki positiivisesta ulkoisvaikutuksesta: yksilön, joka on saanut hyvälaatuista koulutusta, taitotaso kasvaa, mikä voi näkyä myöhemmin työelämässä tapahtuvassa toiminnassa ja tiedon leviämisessä työpaikan sisällä. 12 Jos rahoitus pohjautuu ainoastaan oppilaiden lukumäärään, palveluntuottajalla voi olla kannustin vähentää panostusta toiminnan kehittämiseen tai työntekoon. 13 On lisäksi huomattava, että myös monitoroija voi altistua moraalikato-ongelmalle, sillä se ei välttämättä halua panostaa tiedon keräämiseen toimialalta.

14 11 perustaksi. Tämän vuoksi sopimukset voi olla kannattavaa perustaa kustannus- ja laatumittareiden sijasta tai ohella palveluiden kysyntään tai esimerkiksi oppilaitosten vetovoimaan, joihin palveluiden laatu myös vaikuttaa. (Kts. Laffont et al., 1999.) Määrärahoja koskevien sääntöjen ollessa epäselviä voi palveluntuottaja onnistua helpommin vaikuttamaan kriteereihin. Vaihtoehto palveluntuottajien toiminnan säätelylle on kilpailuttaminen. Laffont et al. (1999) tulevat kilpailuttamista ja säätelyä vertaillessaan siihen tulokseen, että karkeasti ottaen on hyödyllistä käyttää kilpailutusta silloin, jos tuottaja tarjoaa palvelua tai tuotetta julkiselle viranomaiselle, ja säätelyä silloin, jos tuottaja tarjoaa palvelua tai tuotetta kuluttajille julkisen viranomaisen puolesta. Tämän erottelun taustalla vaikuttaa esimerkiksi se, että määrärahojen siirtämisen kieltäminen keskushallinnolta palveluntuottajalle ei ole relevantti vaihtoehto kilpailutuksen tapauksessa, sillä tuottaja ei pystyisi kattamaan kustannuksiaan. 3.2 Rahoituspäätöksiin sitoutumisen rooli julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa Tässä luvussa tarkastellaan rahoituspäätöksiin sitoutumisen roolia julkisen sektorin kulutuksessa ja palveluiden tuotannossa Roddenin et al. (2003) aihetta käsittelevän teoksen pohjalta. Niin sanottu pehmeä budjettirajoite ilmenee tilanteessa, jossa jonkin yksikön, kuten palveluntuottajan tai kunnan, ennalta määrätty budjetti ei ole kiinnitetty eli rahoituspäätökset tekevä ylätason hallinto ei pysty sitoutumaan ennalta asetettuun politiikkaan. Jos palveluntarjoajat tai kunnat uskovat ylätason hallinnon poikkeavan alun perin ilmoitetusta rahoituspäätöksestä, on palveluntarjoajilla kannustin kuluttaa liian paljon. Ylätason hallinto päätyy siten lopulta antamaan palveluntuottajalle enemmän rahaa kuin se oli alun perin aikonut 14. Ennakoimaton menolisäys voi johtaa valtion liikakulutukseen tai liian pieneen verokertymään suhteessa menoihin. Koska palveluntuottaja ei ota tätä toimintansa aiheuttamaa ulkoisvaikutusta huomioon, päädytään yhteiskunnallisesti tehottomaan eli koko yhteiskunnan näkökulmasta epäoptimaaliseen ratkaisuun 15. Koska pehmeät budjettirajoitteet johtavat yhteiskunnalliseen tehottomuuteen, on tärkeätä ymmärtää, miksi palveluntarjoajat olettavat ylätason hallinnon poikkeavan alun perin ilmoitetusta politiikasta. Seuraavassa käsitellään muutamia keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa kovien budjettirajoitteiden ylläpitämistä. 14 Esimerkki pehmeän budjettirajoitteen aiheuttamista ongelmista on Brasilian 1990-luvun finanssikriisi, jolloin osavaltiot laiminlöivät lainojen takaisinmaksun. 15 Yhteiskunnallinen tehokkuus eroaa siten käsitteenä kustannustehokkuudesta.

15 12 Näiden tekijöiden tunnistaminen tukee myös ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän suunnittelua. Markkinashokit Jos palveluntuottajan saamasta rahoituksesta tai lainasta merkittävä osa tulee ylätason hallinnolta, voi sen olla vaikeata saada lisärahoitusta, joka vastaa yllättäviin markkinashokkeihin. Tilanteen kärjistyessä palveluntuottaja voi väittää, ettei se itse ole vastuussa rahoitusongelmista. Tuottaja on lisäksi tietoinen siitä, että ylätason hallinto voi esimerkiksi äänestäjiltä tulevan paineen alaisena lisätä palveluntuottajan rahoitusta. Koska palveluntuottaja tietää tämän eikä se ole suoraan vastuussa äänestäjille tai luoton antajille, voi sillä olla heikommat kannustimet toimia vastuuntuntoisesti. Markkinoilla tapahtuvien muutosten tunnistamisen ja ennakoinnin kautta pystytään rahoitusta ja ohjausta joustamaan myös muuttuvien palveluntarpeiden mukaan 16. Sääntöjen muuttuminen Yleisesti sääntöjen pysyvyyteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se tukee finanssipolitiikan sääntöjen uskottavuutta (kts. Valtioneuvoston kanslia, 2010). Useat tekijät voivat kuitenkin uhata ylätason hallinnon sitoutumista aiemmin tehtyihin päätöksiin ja saada sitä kautta aikaan joustavuutta rahoituksen määrässä. Näin voi esimerkiksi käydä, jos voitonjako- ja palkitsemisjärjestelmät perustuvat huonosti määriteltyihin kriteereihin. Jos määrärahojen sääntöjä tai kriteerejä ei voida helposti manipuloida, palveluntuottaja pitävät rahoituksen muuttumista jälkikäteen epätodennäköisenä. Sääntöjen muuttumisen taustalla voivat olla myös esimerkiksi poliitikkojen oman edun tavoittelu tai toiminnan lyhytnäköisyys. Minimitaso tuotetuissa palveluissa Ylätason hallinnolla voi olla vaikeata sitoutua aiemmin ilmoitettuun rahoitusta koskevaan politiikkaan, jos palveluntuottaja epäonnistuu tuottamaan tärkeätä julkista palvelua, kuten koulutusta tai terveydenhuoltoa. Tämä ongelma on erityisen korostunut, jos lainsäädäntö velvoittaa tuottajat tuottamaan palveluja, jotka ovat vähintään tietyllä minimitasolla. 3.3 Esimerkkitapauksia julkiselta sektorilta Tässä luvussa käydään läpi esimerkkitapauksia eri maiden julkisilta sektoreilta ja pyritään niiden kautta havainnollistamaan, millaisissa järjestelmissä on parhaiten onnistuttu säilyttämään julkisen sektorin budjetin tasapaino. Keskustelu liitetään aikaisempaan tarkasteluun päätöksenteossa käytettävissä olevasta tiedosta ja pehmeiden budjettirajoitteiden aikaansaamista ongelmista. Esimerkkitapaukset kuvastavat pääasiassa keskushallinnon ja yksityisen sektorin roolia paikallishallinnon, kuten kuntasektorin, toiminnassa ja rahoituksessa. Tarkastelun kautta saa- 16 Myös Valtioneuvoston kanslian (2010) finanssipolitiikan instituutioita koskevassa julkaisussa korostetaan finanssipolitiikan sääntöjen kiinteyden ja pysyvyyden lisäksi niiden joustavuutta suhdannetilanteiden muutoksiin.

16 13 tavat opetukset ovat hyödyllisiä myös yleisesti julkisen sektorin rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Maiden välinen vertailu Roddenin et al. (2003) teoksessa tarkastelun kohteina olleista maista ne, jotka ovat voimakkaasti nojanneet joko vahvoihin markkinamekanismeihin tai tiukkaan ja uskottavaan monitorointiin ja sääntelyyn ovat parhaiten onnistuneet pitämään julkisen sektorin paikallishallinnon budjetin tasapainossa verrattuna maihin, joissa hierarkkiset ja markkinaehtoiset järjestelmät ovat molemmat heikkoja. Esimerkiksi Norjan, Kanadan ja Unkarin paikallishallinto näyttäisi nojaavan tiukkoihin sääntöihin ja regulaatioon, jotka ohjaavat paikallista kulutusta ja lainanottoa. Tiukka sääntely näyttäisi lisäksi tekevän markkinamekanismit osittain tarpeettomiksi ja luottomarkkinoilla, paikallisilla äänestäjillä ja velkojilla näyttäisi olevan pienemmät roolit paikallisessa julkisia menoja koskevassa päätöksenteossa. Yhdysvaltojen osavaltiot ja Kanadan provinssit ovat selkeimpiä esimerkkejä toisessa ääripäässä olevista järjestelmistä, joissa on laaja-alainen autonomia paikallisesti kerättävien verotulojen ja kilpailullisilta pääomamarkkinoilta tapahtuvan lainanoton kautta. (Rodden et al., 2003) Esimerkki onnistuneesta valvontajärjestelmästä: Unkari Esimerkkitapaus onnistuneen hierarkkisen monitoroinnin käyttöönotosta on Unkari 17, joka siirtymäprosessin ensimmäisinä vaiheina kärsi paikallisella tasolla suuresta ja pysyvästä budjettivajeesta. Tämä kärjistyi finanssikriisiin ja valtion avun tarpeeseen, mihin Unkarin keskushallinto vastasi ottamalla käyttöön paikalliseen lainanottoon ja kulutukseen kohdistuvia hierarkkisia hallintajärjestelmiä. Uudessa järjestelmässä Valtionvarainministeriö valvoi budjettia kaikilla tasoilla ja säänteli paikallista lainanottoa vaatimalla budjettitasapainoa ja asettamalla numeeriset katot lainanotolle. Unkarin tapauksessa paikallinen hallinto oli hyvin riippuvainen ylhäältä tulevista tuloista, minkä vuoksi fiskaalinen epätasapaino edusti ylöspäin merkittävää moraalikato-ongelmaa. Koska keskushallinnossa tiedettiin, että he joutuisivat lopulta olemaan vastuussa paikallisista veloista, otettiin käyttöön rajoituksia, jotka koskivat paikallishallinnon budjettivajetta. Vaikka uusi valvontajärjestelmä vastasi hyvin budjettivajeeseen, ei se täysin poistanut moraalikato-ongelmaa, joka liittyi siihen, ettei keskushallinto pysty täysin erottelemaan strategista informaation manipulointia muista tekijöistä, jotka olivat aikaansaaneet budjettivajeen. Tarkastelu paljastaa paikallishallinnon yri- 17 Samankaltaisia esimerkkitapauksia ovat myös Norja ja Kanada.

17 14 tykset strategiseen käyttäytymiseen, jolla pyrittiin piilottamaan ja vääristämään todellisia kustannuksia ja hyötyjä saadakseen ylimääräisiä resursseja. Lisäksi voimakkaan keskushallinnon olemassaolo voi vaikuttaa muiden markkinaosapuolien, kuten äänestäjien ja lainanantajien, kannustimiin valvoa ja rangaista huonosta liian suuresta budjettivajeesta. Ongelmistaan huolimatta hierarkkisen valvontajärjestelmän kustannuksia ei pitäisi liioitella. Esimerkkitapaukset osoittavat, että hierarkkiset ja markkinaehtoiset kovan budjettirajoitteen mekanismit voivat olla yhtäaikaisesti olemassa, mistä Unkari on hyvä esimerkki. Esimerkiksi turvallisuuslainsäädäntö mahdollistaa pitkälle menevät informaation paljastamisen ja tilintarkastusvaatimukset, mitkä tekevät paikallisen fiskaalisen menestymisen arvioinnin helpommaksi paikallisille luotonantajille ja äänestäjille. Esimerkki epäonnistuneesta valvontajärjestelmästä: Brasilia Unkarin, Kanadan ja Norjan käyttöön ottamat hierarkkiset monitorointimekanismit ovat esimerkkejä onnistuneista järjestelmistä, joilla pystyttiin estämään pysyvä budjettivaje ja merkittävä moraalikato-ongelma. Sitä vastoin Brasilia 18 on esimerkki tapauksesta, jossa hierarkkisen järjestelmän käyttöönotto on epäonnistunut. Brasiliassa oli käytössä instrumentteja, joiden tulisi ainakin teoriassa rajoittaa kulutusta ja lainanottoa, mutta niiden tehokkuutta horjutti käytännössä hallinnollinen ja poliittinen pirstoutuneisuus keskushallinnon tasolla. Merkittävin ongelma Brasilian tapauksessa oli senaatin toimeenpanovoima, joka oli helposti heilutettavissa kuvernöörien toimesta 19. Ensimmäinen opetus on, että hierarkkisen kurinpitojärjestelmän ydin on keskushallinnon uskottavuudessa ja kyvyssä toimeenpanna sen sääntöjä vaikeiden aikojen aikana. Toiseksi, useat esimerkkitapaukset viittaavat siihen, että tärkeä osatekijä paikallishallinnon fiskaalisessa kurinpidossa on, että finanssijärjestelmän sääntely ja valvonta pidetään riippumattomana valtion instituutioista. Kolmas opetus seuraa osittain ensimmäisestä: luotonanto- ja lainanottorajoitusten kaltaiset hierarkkiset mekanismit eivät näyttäisi toimivan hyvin suurissa ja heterogeenisten poliittisten yksiköiden järjestelmissä, joissa keskushallinnon kyky puuttua paikallishallinnon toimintaan on rajoittunutta Toinen samankaltainen esimerkkimaa on Intia. Vuonna 2000 Brasiliassa otettiin käyttöön fiskaalisen vastuunalaisuuden laki, jolla pyrittiin vähentämään senaatin roolia ja ottamaan käyttöön uusia aggressiivisia hierarkkisia mekanismeja. Yllä esitetty esimerkki kuvaa järjestelmää ennen tätä lakiuudistusta.

18 15 4 Horisontaalisten ja vertikaaliset riippuvuudet Sisäasianministeriön hallinnon organisoinnissa Tässä luvussa arvioidaan horisontaalisten ja vertikaalisten riippuvuuksien roolia valtion meneillään olevassa talous- ja henkilöstöhallinnon organisointia ja tietojenkäsittelyä koskevassa uudistushankkeessa. Arviointi perustuu edellisissä luvuissa esitettyyn tarkasteluun sekä Valtiontalouden tarkastusviraston taloushallinnon muutoksia ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa käsittelevään vuonna 2009 julkaistuun tuloksellisuustarkastuskertomukseen, jonka osalta keskitytään erityisesti Sisäasiainministeriön hallinnonalaan. Tarkastuskertomuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko taloushallinnon uudistustavoitteet toteutuneet tarkastelun kohteena olleissa ministeriöissä, laitoksissa ja virastoissa. Sisäasiainministeriön hallinnon organisointia koskenut uudistus on esimerkki siitä, että kustannustehokkuus- ja tuottavuusetujen sijasta uudistus voi johtaa myös ei-toivottuihin tuloksiin. Yleisesti konsernirakenteen uudistaminen voi saada pahimmillaan aikaan työvoimakustannusten kasvamista monitoroinnin vaikeutumisen myötä, byrokratian lisääntymistä sekä erikoistuneiden resurssien hajaantumista tai osaamisen hyödyntämisen rajoittumista aikaisempaa heterogeenisemmassa yksikössä. Tämä tukee sitä, että erilaisten mekanismien arviointi ja toimialan hyvä tuntemus ovat keskiössä tehtäessä päätöksiä organisaation rakenteen sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän muuttamisesta. Tarkastuskertomuksen keskeinen tulos oli, että kustannustehokkuutta lisäävät tavoitteet ovat toteutuneet heikosti. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi kertomuksen keskeisiä tuloksia ja liitetään ne yllä esitettyyn keskusteluun horisontaalisista ja vertikaalisista riippuvuuksista. Keskustelussa on pääpaino kustannustehokkuusetujen syntymistä vaikeuttaneissa tekijöissä, joiden tunnistaminen voi olla hyödyllistä tehtäessä uusia julkisen sektorin konsernirakenteen sekä rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistuksia koskevia päätöksiä. Horisontaaliset riippuvuudet ja kustannustehokkuusedut Kuten luvussa 2 mainittiin, kustannustehokkuusetuja voi potentiaalisesti syntyä useiden eri väylien kautta ja osa niistä, kuten tiedon leviäminen, voi olla vaikeasti mitattavissa. Valtion hallinnon konsernirakenteen ja ohjauksen uudistamisen yhtenä tavoitteena on ollut julkisen sektorin kustannustehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen yhteisen palvelukeskuksen perustamisen kautta. Seuraavassa käydään läpi potentiaalisia kustannustehokkuusetuja ja tavoitteiden toteutumista sen osalta. Palvelukeskuksen perustamisesta saatavien kustannustehokkuusetujen syntymistä vaikeuttivat Sisäasianministeriön tapauksessa seuraavat tekijät (Valtion tarkastusvirasto, 2009)

19 16 Toimintojen päällekkäisyys Valtion tarkastusviraston tarkastusajankohtana ei ollut kokonaisvaltaista tietoa tehtävien jaosta palvelukeskuksen sekä ministeriöiden ja laitosten kesken. Uudistuksen myötä osa tehtävistä tehtiin useassa paikassa 20. Tehtävien lisääntyminen Uudistukset olivat tuoneet hallinnolle lisää tehtäviä. Esimerkiksi Etelä-Suomen läänin poliisitoimen yksiköt eivät itse tallenna palkanmaksua ja virkavapauksia koskevia tietoja järjestelmään vaan joutuvat postittamaan ja kopioimaan päätökset palvelukeskukseen, jossa tallennus tehdään. Kireä aikataulu Kireän aikataulun vuoksi ei ehditty opetella uusien järjestelmien käyttöönottoa ja perehdyttää henkilöstöä uusiin työtehtäviin. Lisäksi esimerkiksi Etelä-Suomen läänin poliisitoimessa yhteistyökysymyksiä ei ehditty riittävästi selvittää. Järjestelmien toiminnan ongelmat Tietojärjestelmät eivät toimineet tiliotteiden käsittelyssä ja järjestelmien yhteentoimimattomuuden vuoksi henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät eivät ole kaikilta osin mahdollistaneet sähköistä tiedon siirtoa. Tehtävien muuttumattomuus Etelä-Suomen läänin poliisitoimessa taloushallinnon tehtäviä hoitaneet henkilöt jäivät uudistuksen jälkeen tekemään pääasiassa poliisilaitoksiin samoja tehtäviä. Yleisesti, poliisilaitosten talous- ja henkilöstöhallinnosta ei ole siirtynyt kovinkaan paljon tehtäviä. Tiedon kulku ja jakaminen Etelä-Suomen läänin poliisitoimen laitosten ja palvelukeskusten välisen tiedonkulun on nähty olevan jossain määrin ongelmallista ja jakamisen on koettu kaksinkertaistavan sähköpostien määrää. Vertikaaliset riippuvuudet ja valvonta Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisen ohella valtion virastoissa ja laitoksissa on pyritty aikaisempaa enemmän korostamaan toiminnan ja talouden välistä yhteyttä sekä ohjauksen, valvonnan ja seurannan merkitystä. Tämä tavoite liittyy kiinteästi ohjauksen ja rahoituksen vertikaalisista riippuvuuksiin. Tavoitteista huolimatta Valtiotalouden tarkastusviraston kertomuksesta (2009) käy ilmi, että sisäiselle tarkastukselle annetut resurssit ovat olleet hyvin niukat eikä se ole organisaatiouudistuksen myötä onnistunut muuttamaan toimintaansa. 20 Esimerkiksi laskutukseen liittyi kaksinkertainen tallennustyö.

20 17 Tarkastuksen kohteena olleiden virastojen valvonnassa havaittiin esimerkiksi seuraavia puutteita (Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2009): Sisäisen valvonnan resurssit Sisäisen valvonnan resurssit olivat niukat. Esimerkiksi Sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö käsittää ainoastaan kaksi henkilöä ja poliisin ylijohdossa on yksi sisäinen tarkastaja. Lisäksi nämä resurssit eivät olleet täysmääräisessä käytössä. Sisäisen valvonnan uudistuminen Sisäinen valvonta ei ole uudistunut riittävästi vastaamaan organisaatiouudistuksia, Hyötyjen seuranta Kustannus-hyötyvälinettä ja sen mahdollisuuksia oli Valtiontalouden tarkastusviraston kannanoton mukaan hyödynnetty rajallisesti ja saavutettuja säästöjä ei seurattu systemaattisesti, sillä hallinnonaloilla odotettiin Valtionkonttorin ohjelmaan liittyvää yhteistä arviointia, Järjestelmien puutteet Laskenta- ja seurantajärjestelmiin liittyi luotettavien analyysien tekoa vaikeuttavia puutteita.

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Toimeksianto Valmistella ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Heikki Saastamoinen

Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Heikki Saastamoinen Yhdentymisprosessin hyödyt Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille Heikki Saastamoinen Yhtenäistymiskehityksen hyödyt Jo realisoituneet hyödyt Ministeriön suora rahallinen tuki Vertailujoukkoa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista,

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista, TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) NÄKEMYKSIÄ PÄÄSTÖKAUPPALAISTA Yleiset lähtökohdat Toiminnan lähtökohdaksi on perusteltua ottaa maailmanlaajuinen tarve vähentää merkittävästi ilmaston lämpenemistä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot