Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin.

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 PERUSTETTU 1933 Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin. Sivut TESTIRYHMÄ Kuva Seppo Samuli Uutinen: Joulukuusi ei saa karista sivu 3 Haastattelu: Metsänhoitajasta tuli valtiosihteeri sivu 8 Puukauppa: Ruplan romahdus ei juuri vaikuta sivu 12 Kokeiltua: Konkeloliina pelastaa sivu 20

2 UUTTA! METSÄ MAHTUU NYT TASKUUN. Metsä Groupin mobiilisovelluksessa metsäsuunnitelmasi on aina mukanasi vaikka keskellä metsää. Sovelluksen avulla voit suunnistaa tietylle kuviolle esimerkiksi katsomaan kiireelliset työt, selata kuviotietoja ja toimenpide-ehdotuksia, lisätä suunnitelmaan muistiinpanoja ja valokuvia sekä kuitata toimenpiteitä tehdyksi. Tarjouspyynnön lähetysominaisuus kohdekuvilla lisätään palveluun talvella Tulossa sovelluskauppoihin joulukuun aikana. Katso lisää METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

3 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 TÄSSÄ NUMEROSSA AJASSA Tutkijat matkalla tuntemattomaan Sivu 5 Metsäkeskus uuteen uskoon Viisi aluetta, kolme toimintoa niistä on Suomen metsäkeskuksen uudistus tehty. Sivu 6 Taimitarhoille pientä helpotusta Sivu 7 Mitä tuo mukanaan metsävuosi 2015? Sivut METSÄSTÄ Laatuharvennus antaa hyvän pohjan Mäntymetsän ensiharvennuksessa katse on kohti tulevaa. Sivut Moottorisahalla ja sirmakalla Sivut Laatumännystä bulkkilautaa Sivu vuotta jälkeen Manta-myrskyn Sivu 23 PILKKEITÄ Lukija: Metsäautotie kannattaa kunnostaa Sivu 24 Kaikki alkoi viidestä valkohäntäpeurasta Sivu 25 PEFC-sertifikaatti täytti 15 vuotta Ryhmäsertifiointi on tulevaisuudessakin tarjolla pienmetsänomistajille. Sivu 27 Orjanlaakerin pyhät punamarjat Sivu 30 Seppo Samuli Perinteiset joulukuuset saavat uutta seuraa Janne Saarisen kuusiviljelmällä. Pihdat ovat metsäkuuseen verrattuina hieman harmaita tai hopeahkoja väriltään. Saarinen innostui hyvin neulasensa säilyttävistä virginianpihdoista Metsälehden lukijamatkalla Yhdysvalloissa. Metsäkuusen ylivoima karisee Kuusikauppiailta kysytään joulupuuta, jonka neulaset eivät karise. Kasvattajien pitäisi jo nyt tietää, millaista kuusta kannattaa istuttaa myytäväksi 10 vuoden päästä. VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva Suomalainen vihreä metsäkuusi on yhä suosituin joulupuu. Sillä on kuitenkin yksi heikkous, jota vaativat joulukuusen ostajat karsastavat: neulaset varisevat. Entistä enemmän kysytään suoraan sellaista kuusta, joka ei karise. Esimerkiksi pihdat ovat tällaisia. Pitää miettiä, mitä lajiketta kannattaa nyt istuttaa myytäväksi tulevaisuudessa, sanoo kuusenkasvattaja ja Joulupuuseuran puheenjohtaja Janne Saarinen. Suomessa pitäisi Saarisen mukaan tutkia, mitä kuusen ostajat odottavat joulupuultaan. Joulukuusi kasvaa myyntikuntoon noin 10 vuodessa, ja vuosikymmenen kuluttua koteihin voidaan haluta enemmänkin pihtojen tapaisia karisemattomia kuusilajikkeita. Ulkonäkö on kuusessa tärkeä. Itselläni ovat metsäkuusten lisäksi omorikakuuset tuuheutuneet nyt sopivasti, että niitä voi kehua asiakkaille, keravalainen joulupuukasvattaja Seppo Hartikainen sanoo. Lyhyempiä kuusia Janne Saarisen mukaan kuusenkasvattajien pitää seurata joulupuumarkkinoiden muutoksia kuusiperinteen säilyttämiseksi. Kuusen koko on olennainen asia, sillä moneen kaupunkiasuntoon voidaan haluta pieni, alle metrin mittainen joulukuusi. Aikaisemmin on kaupattu ehkä ylipitkiä joulukuusia. Kuusen koko helpottaa myös hintapainetta. Pienen kuusen voi kaataa aikaisemmin, joten myyjän ei tarvitse saada niin paljon rahaa, Saarinen sanoo. Kuusenkasvatusta harkitsevalle metsänomistajille perinteinen suomalainen metsäkuusi on usein luontevin tapa aloittaa kuusenkasvatus. Metsäkuusen kasvatus onnistuu hyvin, kun kuusiviljelmällä käytetään paikkakunnalle sopivaa kuusialkuperää. Joulukuusia koristellaan Suomessa vuosittain noin puolitoista miljoonaa. Kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kuusista vähän yli miljoona tulee suomalaisten joulupuukasvattajien tiloilta, noin haetaan omasta metsästä ja noin kuusta tuodaan ulkomailta. Järkevä hinta tärkeintä Saarisen mukaan suomalaiset kuusenviljelijät eivät voi kasvatusmäärissä kilpailla esimerkiksi tanskalaisten kuusenviljelijöiden kanssa, sillä Suomen kasvuolosuhteissa on kylmyyden ja lumen tuomat riskinsä. Kotimaisen puun saa siis parhaiten kaupaksi tuntemalla asiakkaiden mielihalut. Viime vuosi oli Saarisen mukaan kuusikaupassa huononpuoleinen. Kuusenkasvattajan 40 vuoden kauppiasuraan on mahtunut lamavuosia ennenkin, joten odotukset tälle joululle ovat jälleen kovat mutta realistiset. Tärkeintä kuusenmyynnissä on järkevä hinnoittelu. Kuusenkasvattajille valoa tuo se, että kaksi asiaa näyttävät pitävän yhä pintansa suomalaisten joulussa huonoina ja hyvinä vuosina. Kuusi ja kinkku. Sillä pääsee joulussa jo pitkälle, Saarinen uskoo. FAKTA Viljeltyjä joulukuusilajikkeita» Suomalainen metsäkuusi» Serbiankuusi eli omorikakuusi» Okakuusi» Mustakuusi» Palsamipihta, lännenpihta ja siperianpihta» Douglaskuusi» Suomalainen mänty Lähde: Joulupuuseura ry 3 A J A S S A

4 4 AJASSA 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 METSALEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS VERKKOKESKUSTELU Nyt ei ole korvauksien hakeminen vaikeaa. Melkoinen elvytyspaketti maaseudulle tulossa euron puukaupan tehneelle korvausvaade on euroa ja korko tuplaa pääoman eli on kanteen arvo. Reijo Lahtonen Eihän se tyhmä tietysti ole joka pyytää. Mutta että tuollaisia joku taho maksaisi... uskomatonta on toivioelämä. Jees H-valta Nuo korvausvaateet ovat sitä luokkaa, että puun hinta tulee todennäköisesti romahtamaan pitkäksi aikaa, jos ne toteutuvat suuruudessaan. Kun vielä tietää, että jokainen puukauppa on erilainen ja hintainen, niin mahdotontahan tuollaisia könttäsummia on vaatia. Kuivakorpi Kartellin puhkeaminen sinänsä panee ajattelemaan. Miksi UPM alkoi ilmiantajaksi? Saiko UPM vielä jotain hyvää sen lisäksi, että ei saanut kartellisakkoja? Harrastelija Olen edelleenkin sitä mieltä, että mahdollisuus menestyä korvausvaateissa on tapauskohtaista. Kun jokapäiväisessä elämässään tekee työtä ehkä kaikkein kilpailluimmilla markkinoilla, (ei liity puukauppaan) on huomannut sen, että hinnat menevät hyvin lähelle toisiaan ilman kartellejakin. Puun takaa Toivon savottaporukalle onnea, mutta samalla kyllä täytyy muistuttaa länsimaisesta oikeuskäytännöstä näytön suhteen. Näytön on oltava lähes aukoton, muutoin todennäköisesti näyttökynnys ei täyty ja syyte raukeaa. Metsäkupsa GALLUP Oletko myynyt joulukuusia? Kyllä 17% EI 83% vastaajia 140 Uusi kysymys: Tuleeko vuodesta 2015 hyvä metsävuosi? Osallistu kyselyyn osoitteessa Näytä nuorelle metsäkone Metsäalan opiskelu kiinnostaa taas. Tänä vuonna niin yliopistoihin kuin ammattikorkeakouluihin haki entistä enemmän nuoria, joilla on tavoitteena metsään liittyvä ammatti. Mielenkiintoista on, että alan vetovoima on kasvanut varsinkin poikien keskuudessa. Heitä oli viime keväänä hakijoiden joukossa viime vuosia enemmän. Hakijamäärät ovat silti vielä vaatimattomia. Erityisesti toisen asteen koulutukseen kuten metsäkonekouluihin toivotaan lisää pyrkijöitä. Ihannetila on, että koulutuspaikoista kilpaillaan ja parhaat voittavat. Pienevistä ikäluokista kilpailevat monet muutkin alat. Käänne on kuitenkin tapahtunut, ja siitä kannattaa olla iloinen. Vielä muutama vuosi sitten metsäalan opiskelupaikkoja oli vaikea saada täytettyä. NÄKÖKULMA Öljystä aikalisä ENERGIAN hinta on vyyhti taloutta, politiikkaa ja kansallisia etuja. Hintaluisusta huolimatta saudivetoinen öljyjärjestö OPEC ei ole leikannut tuotantoa. Niin saudeille kuin euroalueelle sopii, että halvalla öljyllä pannaan talouteen vauhtia. Vakavaraisimmat öljynviejät pystyvät odottamaan, että tili tehdään vähän myöhemmin. Samalla heikennetään energiaomavaraiseksi pyrkivän Yhdysvaltojen liuskeöljytuotannon kannattavuutta. Sekin sopii OPECille. LUKIJAKUVA Nuoret haluavat kouluttautua kiinnostaville aloille, mutta yhtä tärkeää on, että opintojen päässä häämöttää työpaikka. Vuosikymmenen vaihteessa metsästä kuului niin huonoja uutisia, että ei ihme, jos se ei houkutellut koulunsa päättäviä. Nyt vastaavasti suhdanteen kääntyminen näkyy nuorten toiveissa. Varmasti merkitystä on ollut myös metsäalan yhteisellä Metsä puhuu -hankkeella. Suomen Metsäyhdistys toteuttama nelivuotinen projekti on ollut raikas tuulahdus mainekampanjoiden joukossa. Se tavoitti nuoret hyvin ja innosti metsäammattilaisia mukaan verkostoon. Vaikka kampanja nyt päättyy, metsän puolesta puhumista pitää jatkaa. Siihen tarvitaan rahaa ja tekijöitä. Kouluihin tulee koko ajan uusia ikäluokkia, joille metsä on vieras. Edes mänty tai kuusi eivät ole kaikille Lisäksi maailmassa on monia, joille sopii, että Putinin budjettiin tulee öljyn hinnan laskun kokoinen kolo. Niin mukavaa kuin halpa polttoaine autoilijalle ja koneyrittäjälle onkin, niin öljyn halpuus jarruttaa metsäenergian käytön kasvua. Missä kaukolämpöä tuotetaan polttoöljyllä, siellä mietitään, että otetaanko aikalisä, katsotaan halvan öljyn aika ja vaihdetaan uusiutuviin vasta sitten. MIKKO HÄYRYNEN oppilaille ennestään tuttuja, saati sitten metsään liittyvät ammatit. Metsä puhuu -hankkeen tuloksia käsitelleessä tilaisuudessa viime viikolla nuorisotyön vetovastuuta ehdotettiin Metsäkeskukselle, joka valtakunnallisena organisaationa sopisi tehtävään hyvin. Varsinaiseen viestintään tarvitaan silti kaikkia metsäalalla toimivia. Keinojen ei tarvitse olla monimutkaisia. Esimerkiksi retki hakkuutyömaalle päivittää tehokkaasti nuorten mielikuvan puunkorjuusta. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi SITAATTI Suomalaista metsäteollisuutta on kilvan moitittu kaavoihin kangistumisesta ja innovaatioiden puutteesta. Jos jälkiviisaana voi nyt jotain hyvää sanoa, suomalaiset metsäyhtiöt osasivat taitavasti arvioida markkinoiden kehityksen jo vuosia sitten ja keskittyivät muihin kuin paino- ja hienopapereihin. Päätoimittaja Arno Ahosniemi, Kauppalehti Halli harvennuksella Tässä talvinen kuva istutuskuusikosta, joka ensiharvennettiin hiukan myöhästyneenä hakkuuna pintaalaveron viimeisenä talvena Hatelo Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti:

5 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 AJASSA 5 AJANKOHTAINEN Parin viikon kuluttua Metsäntutkimuslaitos liittyy osaksi Luonnonvarakeskusta. Moni seikka on vielä avoinna. FAKTA Luonnonvarakeskus Luke» Osalliset: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maa- ja metsätalous ministeriön tietopalvelukeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos» Henkilöstö (vuonna 2012)» Pääjohtaja Mari Walls» Toimipaikkoja 38» Kehitettävät toimipaikat: pääkaupunkiseutu, Oulu, Joensuu, Jokioinen,» Liikevaihto 140 miljoonaa euroa Tutkija Ville Kankaanhuhta siirtyy yhdessä reilun 700 muun Metsäntutkimuslaitoksella työskentelevän kanssa vuoden vaihteessa Luken leipiin. Kohti tuntematonta MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Tutkija Ville Kankaanhuhta on yksi Metlan runsaasta 700 työntekijästä, jotka siirtyvät Luonnonvarakeskus Luken leipiin. Lukeen liitetään myös maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL. Suonenjoen tutkimusasemalla metsänhoidon teknologiaa kehittävä Kankaanhuhta odottaa tulevaa omalta osaltaan luottavaisena. Tällä tietämää työ jatkuu. Myös Suonenjoen aseman toiminta jatkunee. Moni seikka on silti avoinna, koska Luken valmistelussa tuli kiire. Johtoportaasta tiedetään vasta ylijohtajan nimi. Muut päällikkönimitykset viipyvät ensi vuoteen. Organisaatiokaavioon Kankaanhuhta osaa jo itsensä sijoittaa. Ylätason yksikkö on luonnonvarat ja biotuotanto, väliporras on tuotantojärjestelmät-ryhmä. Me metsänhoidon teknologian tutkijat kuulumme sen alle sijoitettuun puuntuotantotiimiin. Pelkona on, että Luken organisaatio rakentuu samaan tapaan kuin vaikkapa poliisihallinto. Johtoporras säilyy vahvana ja MENETÄMME MITTAVAN MÄÄRÄN HILJAISTA TIETOA. säästöt nipistetään kenttätyöstä. Yt-neuvottelut alkavat ensi vuonna. Metsäpuoli voi silloin olla heikoilla. Metlan väestä yli 200 on ei-vakinaisia, jotka työskentelevät ulkopuolisella rahoituksella. Maatalouspuolella pääosa väestä on vakinaistettu, Kankaanhuhta kertoo. Hiljaista tietoa siirtyy eläkkeelle Kankaanhuhdan mukaan hänen työyhteisönsä on pysynyt rauhallisena. Suonenjoen asema on kuin pieni kyläyhteisö, jossa ihmiset tukevat toisiaan ja huolia pystytään purkamaan puhumalla. Isommassa kuvassa metsäntutkijat ovat huolissaan. Taustalla on metsäväen epäluulo tehokkaasti etujaan ajavaa maatalouspuolta kohtaan. Asetelma on vanhempi kuin Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 1918 alkanut historia. Oireena tästä vanhempi metsäntutkijakaarti kiirehtii eläkkeelle. Metlasta lähtee parissa vuodessa suuri joukko kokenutta kaartia. Samalla menetämme mittavan määrän hiljaista tietoa, josta on ollut suuri apu erilaisia tutkimusongelmia ratkottaessa. KOLUMNI Kaikki on tehty? Hyvät lukijat, kävin tätä kolumnia kirjoittaessani läpi aiheita, joista olen Metsälehteen yli kymmenen vuoden aikana kirjoittanut. Kaikki aiheet ja liki kaikki kolumnit olisivat vielä nytkin ajankohtaisia. Tämä ei tarkoita sitä, että minulla olisi poikkeuksellinen määrä Havukka-ahon ajattelijan kaukoviisautta. Ei. Se taitaa tarkoittaa sitä, että metsäsektorilla asiat etenevät varsin verkkaisesti. Edelleen, aivan kuten vuonna 2000, keskustelemme siitä, tarvitaanko valtion tukea metsätalouteen vai ei. Ja argumentitkin puolesta ja vastaan ovat aivan samat. Kuitupuun hinta ja kysyntä on edelleen framilla, samoin energiapuu. Tasan kymmenen vuotta sitten kirjoitin yrittäjämäisestä metsätaloudesta ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksista. Ei ole nyt yhtään sen yrittäjämäisempää kuin kymmenen vuotta sitten. Toisaalta, kun katsoo koko yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista päätöksentekoa, tilanne ei taida olla yhtään sen kummempi. Sotea, eläkejärjestelmää, kuntauudistusta, kilpailukykyä, investointiedellytysten parantamista on tehty kuin Iisakin kirkkoa. Olen hokenut hokemasta päästyäni, että elämme historiallisten muutosten aikaa metsäsektorilla. Toivottavasti näin on. Ihmiset ovat taitavia säilyttämään entistä. Paljon taitavampia kuin luomaan uutta. Viimeisten viiden vuoden aikana minulla on ollut etuoikeus olla mukana rakentamassa tätä muutosta metsäomistajien näkökulmasta. Olen ollut mukana kaiken metsälainsäädännön uudistamisessa, organisaatioiden kehittämisessä ja uusien toimintatapojen kuten sähköisen puumarkkinapaikan rakentamisessa. Kaikille näille prosesseille yhteistä on ollut, että epäilijöitä ja kyseenalaistajia on ollut paljon enemmän kuin kehittäjiä. Uusi merkitsee aina luopumista entisestä, siirtymistä epämukavuus alueelle. Vaikka muutoksen hyödyt olisivat kuinka ilmeiset, epämukavuus itselle tai omalle porukalle merkitsee vähintäänkin muutoksen jarruttamista. Metsälainsäädäntö on uusi, ja metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus ovat nekin uudessa asennossa. Metsäpoliittisessa selonteossa ja metsästrategiassa on linjattu yrittäjämäisen metsätalouden ja metsätilojen sukupolvenvaihdoslainsäädännön tarve. Metsäteollisuus on ilmoittanut merkittävän määrän uusia investointeja. Kaikki tarvittava on siis tehty ja asiat ovat hyvin? Eivät ole. Jos emme ala toimia muutosten mukaisesti, ne menettävät merkityksensä. Jos organisaatiouudistuksesta ei haluta ottaa hyötyjä irti, jäljelle jäävät vain haitat. Jos lain suomia mahdollisuuksia ei hyödynnetä, kaikki säilyy metsätaloudessa ennallaan. Joku voi kysyä, mitä sitten vaikka säilyykin. Se, että metsäomistajat muuttuvat, yhteiskunta muuttuu, kaikki ympärillä muuttuu. Siinä muutoksessa pitää olla mukana ja mieluummin suunnan näyttäjänä. Oman työni näkökulmasta olen aivan varma, ettei metsäomistajien edunvalvonnan tarve lopu mihinkään. Itse asiassa olen aivan varma, että sen tarve tulee vain kasvamaan. Siirtyminen konsensusyhteiskunnasta markkinayhteiskuntaan suorastaan takaa sen. JUHA HAKKARAINEN Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja.

6 12 AJASSA 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 PUUKAUPPA Suurimpien itäpuun tuojien mukaan halpa rupla alentaa suomalaistehtaiden puukustannuksia, mutta ei juuri lisää tuontimääriä. Matti Björkman Itäpuu ei tule ja jyrää Ruplan kurssin syöksylasku tukee puun tuontia, mutta välittömät vaikutukset ovat vielä vähäisiä. MIKKO HÄYRYNEN Ruplan eurokurssi on devalvoitunut lähes 50 prosenttia vuoden aikana. Raakapuukauppa on nyt venäläisille vientiyhtiöille erityisen kannattavaa. Vientiyhtiö, joka myy euroilla ja maksaa kustannuksensa ruplilla, saa rutkasti enemmän ruplia. Vaikka euromääräiset hinnat laskevatkin, niin puunvientiyhtiöt pärjäävät hyvin. Käytännössä vaikutus ei ole näin suoraviivainen. Venäläisillä vientiyhtiöilläkin osa puunhankinnan kustannuksista on europohjaisia, kuten länsimerkkiset koneet ja niiden varaosat. Niiden maksamiseen tarvitaan enemmän ruplia. Merkkejä ruplamääräisten kustannusten noususta eli ruplainflaatiosta on nähtävissä. Euroalueen puuntuojien talous paranee jonkin verran, mutta itäpuu tuskin tulee ja jyrää. Suurimpien itäpuun tuojien mukaan halpa rupla alentaa suomalaisten tehtaiden puukustannuksia, mutta ei juuri lisää tuontimääriä. Tuonnin kasvu maltillista Ruplan luisu alkoi jo ennen Krimin kriisiä. Metsäteollisuus ry:n Venäjän-asioiden päällikkö Jukka Halonen pitää yllättävänä, ettei tilastoissa näy tuontipiikkiä. Raakapuun tuonti on noussut tasaisesti koko Venäjän kaksivuotisen WTO-jäsenyyden ajan. Kasvu painottuu koivukuituun. Halosen mukaan tuonnin maltillinen kasvu kertoo hyvästä markkinatilanteesta myös Suomen puolella. Koivukuitupuulla ei ole vientitullia. Koivutukilla tulli on seitsemän prosenttia. Havutukilla on vientikiintiö, jonka sisällä vientitulli on alhainen. Kiintiön rajat eivät ole tulleet vastaan, koska kiintiö on mitoitettu 2000-luvun alun korkeiden kauppamäärien mukaan. Käytännössä vain suomalaiset hyödyntävät kiintiötä. Vaikutus tulee viipeellä Stora Enso on suurin raakapuun tuoja. Noin kolmen miljoonan kuutiometrin tuonnista valtaosa on venäläistä koivukuitua. Suurimmat käyttöpaikat ovat Imatran Kaukopää ja Uimaharjun Enocell. Metsäpäällikkö Jorma Länsitalo ei kerro hintaeroa, mutta toteaa venäläisen puun olevan nyt hyvin kilpailukykyistä. Kustannusvertailut ovat monimutkaisia. Riippuu mistä tehtaasta ja mistä puutavaralajista on kyse, ja venäläistä puuta tulee läheltä ja kaukaa. Stora Enson tuontimäärät ovat viime vuoden tasoa. Länsitalo ei TAKAVUOSINA HINTAERO HOUKUTTI HANKKIMAAN ITÄPUUTA, EI ENÄÄ. näe, että kustannusten muutos oleellisesti lisää puuntuontia. Tehtaiden tuotantomäärät eivät kasva sen vuoksi, että koivukuitua saa halvemmalla, joten suoraviivaista kytkentää ei ole. Pidemmällä aikavälillä heikentynyt rupla toki tukee puun tuontia. Länsitalo pitää mahdollisena, että Stora Enson tuonti Venäjältä saattaa jopa vähentyä lähitulevaisuudessa. Syynä on ensi vuoden loppupuoliskolla käynnistyvä Varkauden kartonkikone, jonka myötä tehtaan puunkäyttö vaihtuu koivukuidusta havukuituun. Kasvavia havukuitumääriä tavoitellaan kotimaasta. Vaikea vientilisenssi Kuusamolainen Pölkky Oy ostaa puuta muutamilta venäläisiltä vientiyhtiöiltä. Tuontipuupäällikkö Pekka Virranniemen mukaan Venäjän-puuta ei voi sanoa enää halvemmaksi eikä ruplan kurssilasku ole näkynyt tukin tuonnissa vielä mitenkään. Joskus takavuosina hintaero houkutti hankkimaan itäpuuta, mutta ei enää. Itäpuun osuus Pölkyn puunhankinnasta oli enimmillään viidennes, nyt enää muutama prosentti. Virranniemen mukaan venäläisen puun tuonti on koko ajan vaikeutunut ja WTO-jäsenyydestä huolimatta Venäjä rajoittaa raakapuun vientiä vientilisensseillä. Vientilisenssin omaavat yritykset voivat viedä havutukkia Eurolla saa yhä enemmän ruplia Ruplan eurokurssi Ruplaa eurolla alennetulla vientitullilla. Venäjän Karjalan pohjoisosissa on monia pieniä toimijoita, jotka haluaisivat myydä puuta länteen, mutta suurimmalle osalle vientilisenssin saaminen ei ole mahdollista. UPM ja Metsäliitto tuovat itäpuuta suunnilleen saman verran. Metsäliiton tuontipuujohtaja Markku Luhtasela arvioi, että vaikka Venäjän-puun osuus elää, niin koko tuontimäärän ei. Se mitä tuodaan Venäjältä enemmän, on Baltian-tuonnista pois. Metsä Groupilla on maakuljetusreittien päässä vain yksi käyttöpaikka eli Joutsenon sellutehdas. Muut sellutehtaat ovat vesireittien takana ja niille puun toimittaminen on mutkikkaampaa kuin rautateitse Lähde: Suomen Pankki

7 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 AJASSA 13 Vaisua loppuvuotta MIKKO HÄYRYNEN Kantohintojen kehitys Euroa m MARKKINOIDEN epävarmuus ja edellistalven lauhuus tuntuvat puukaupassa. Monella ostajalla on talvileimikoita varastossa, koska edellinen talvi oli lauha ja leimikoita jäi korjaamatta. Siksi nyt ei ole kiirettä ostoille, Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. Marraskuun ostomäärät olivat noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä. Vuotta aiemmin puukauppaa käytiin poikkeuksellisen vilkkaasti, yli kolmen miljoonan kuutiometrin vauhtia. Kauppaa käydään, mutta sahatavaran menekki on nyt niin jumissa, että tuskin kukaan tankkaa pystyleimikoita isommassa määrin. Pikkutukin hinta on poukkoillut, mutta trendi on alaspäin kuten kuitupuullakin. Pikkutukkia tulee hakkuiden mukana 2 3 prosenttia koko korjuumäärästä, joten sattumalla on osuutta, mutta hinta on yleensä muutaman euron kuitupuun hinnan päälle. Pikkutukin latvaläpimitan minimi vaihtelee eri käyttäjillä, mutta on kymmenen senttimetrin tienoilla. Pikkutukki muuttuu tukiksi yleensä 15 senttimetrin latvaläpimitassa. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA Kantohinnat 54,63 54,10 41,72 15,39 16,81 15,54 23,29 23,82 Uudistushakkuu 56,31 55,08 43,33 17,04 18,01 17,21 25,29 24,87 Harvennushakkuu 48,41 47,36 38,24 14,20 14,81 14,19 19,67 20,53 Ensiharvennus 46,12 44,59 32,98 14,07 14,38 13,59 20,58 20,20 Hankintahinnat 57,84 55,84 45,71 28,59 30,33 29,72 35,08 33,86 ETELÄ-SUOMI Kantohinnat 55,58 54,67 40,03 15,52 17,25 15,60 24,05 Uudistushakkuu 57,07 55,49 41,16 16,53 18,39 16,78 25,28 Harvennushakkuu 50,42 49,33 37,03 14,79 15,32 15,39 Ensiharvennus 46,73 44,83 14,61 14,80 13,94 22,85 Hankintahinnat 61,02 57,60 44,03 28,85 31,13 29,65 KESKI-SUOMI Kantohinnat 54,70 54,28 40,02 15,45 17,21 15,60 22,62 23,92 Uudistushakkuu 57,00 55,40 42,37 17,36 18,67 17,68 24,42 24,87 Harvennushakkuu 47,54 47,34 14,55 15,41 13,84 Ensiharvennus 46,36 44,69 30,13 14,65 15,00 14,40 21,69 Hankintahinnat 56,04 55,92 46,55 28,71 29,61 29, Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,76 52,61 42,20 14,48 15,37 14,90 20,32 22,21 Uudistushakkuu 55,67 53,86 44,18 16,38 16,80 16,96 22,42 Harvennushakkuu 47,44 44,98 38,30 14,00 14,09 14,41 Ensiharvennus 44,46 43,63 12,86 11,08 12,60 18,64 Hankintahinnat 55,65 53,64 45,53 28,90 28,40 30,47 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1, viikot 1 50, 2014 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 1,2 Kantohinnat 55,99 54,91 43,73 15,72 16,97 15,55 21,18 22,01 Uudistushakkuu 57,58 55,90 45,17 17,23 18,21 17,58 0,9 0,6 Harvennushakkuu 50,75 48,01 39,62 15,41 15,17 14,71 20,97 Ensiharvennus 46,70 45,04 35,90 14,38 14,23 13,47 20,08 Hankintahinnat 57,41 55,52 47,82 29,57 29,33 30,50 36,30 0,3 0 vko Ostomäärät viikolla 50 metsäkeskuksittain Lappi ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 55,72 54,25 36,12 16,32 17,45 16,14 24,35 24,97 Uudistushakkuu 57,17 55,04 18,18 17,85 17,58 26,33 26,01 Harvennushakkuu 46,81 14,62 14,41 14,60 Ensiharvennus 46,59 44,85 14,43 13,87 21,32 Hankintahinnat 54,72 52,75 28,03 28,57 28,38 Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu 6195 Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 51,75 49,93 15,13 15,59 16,06 23,57 24,39 Uudistushakkuu 53,20 50,62 16,90 16,63 17,21 25,37 25,46 Harvennushakkuu 44,92 44,53 12,49 12,54 12,08 18,67 Ensiharvennus 43,77 13,30 13,55 19,25 Hankintahinnat 54,95 52,60 26,86 29,61 33,56 LAPPI Kantohinnat 47,37 45,03 15,06 14,58 13,85 23,10 Uudistushakkuu 48,53 45,78 16,68 15,36 15,23 24,66 Harvennushakkuu 43,62 12,43 10,67 19,61 Ensiharvennus 13,18 13,33 Hankintahinnat 56,59 28,76 29,70 36,79