HANKINTATEKNIIKKAA USA:SSA JA KANADASSA KAATOKO EET JA KAATO-NIPUTUS-JUONTOKONEET

Transkriptio

1 METSATEHON KATSAUS 3/1968 HANKINTATEKNIIKKAA USA:SSA JA KANADASSA KAATOKO EET JA KAATO-NIPUTUS-JUONTOKONEET Nyt alkava pohjoisamerikkalaista puutavaran hankintatekniikkaa käsittelevä sarja pohjautuu pääosiltaan tekijän yhdessä metsänhoit. M.Vainion ja Y. Schildtin kanssa suorittamaan matkaan syksyllä Osittain tietoja on täydennetty käsillä olevasta lähdekirjallisuudesta. Sarjassa keskitytään pääasiassa metsä töissä käytettäviin koneisiin ja menetelmiin. Metsätalouden yleisiä olosuhteita, organisaatioita yms. asioita tullaan käsittelemään muissa yhteyksissä. Sarjan alussa tullaan käsittelemään runkomenetelmään liittyviä koneita ja menetelmiä. Ensimmäisinä ovat esillä kaatokoneet ja kaa to-niputus-juontokoneet. Pyrkimys vähentää raskas ja kalliiksi käyvä lihastyö minimiinsä on johtanut jo sangen laajalti van;inkin Yhdysvaltain eteläosissa, mutta myös jonkin verran Kanadassa moottorisahan korvaamiseen pitemmälle kehitetyillä teknillisillä laitteilla. Osittain voidaan syynä katsoa olevan myös suhteeljisen laajalti käytössä oleva tuntipalkkajärjestelmä, josta raskain ja epämiellyttävin työ kärsii eni ten. Yksinkertaisimmillaan moottorisahalla tapahtuva kaataminen on korvattu joko pyörä- tai telaketjutraktoriin asennetulla, hydraulisesti toimivalla kaatoterällä.

2 Saatujen kokemusten mukaan muodostuu itse kaatotyö hieman normaalia kalliimmaksi tä llä hetkellä, mutta kokonaisvaikutus on kuitenkin positiivinen. Ajatuksen tueksi mainitaan seuraavia seikkoja. - Kantokorkeus pienenee minimiinsä. Saadaan lisää puuta teollisuuden tarpeisiin. Eräissä tapauksissa tämän lisäyksen on todettu olevan jopa 5 %. - Pieni kantokorkeus vaikuttaa voimakkaasti halventavasti suoritettaviin metsänuudistustöihin. Se sallii suu remman ajonopeuden kaikille maanpinnan käsittelykoneille sekä vähentää huomattavasti niiden korjauskustannuksia. Toisaalta hydrauliveitsellä katkaistu kanto näyttää myös lahoavan normaalia nopeammin. - Suunnattu kaato varmistuu. Tästä on suoranaisia kustannussäästöjä runkojuonnossa. - Hydrauliveitsen jälki rungon tyvessä aiheuttaa sen, että pihkavuotoja tyvessä ei esiinny samassa määrin kuin moottorisahan jäljiltä. Teollisuuden kemikaalisaan to parantuu huomattavasti. - Koneellinen kaato vähentää suu res ti miesten tarvetta. Yksi mies kaatokoneella tekee noin 3-4 miehen työn. Pitkällä tähtäimellä tämä jo sinänsä merkitsee parempaa taloudellisuutta. Hydrauliterällä katkaisun haittapuolena mainitaan puun kuiturakenteen rikkoutuminen 4-5" tyvestä. Toisaalta kuitenkin sahoilla, joissa tämä haitta tulee kysymykseen, tasataan useimmissa tapauksissa valmistuksen yhteydessä valmiista tavarasta tämän verran. Joka tapauksessa tämä kappale joutuu hakkeeksi ja tulee siis käytetyksi hyödyllisesti. Pienipuustoisilla alueilla ei pelkkä koneellisen kaatamisen järjestäminen tuo riittävästi mahdollisuuksia korjuutoiminnan edelleen kehittämiselle. Kaatamiseen pyritään yhdistämään esiniputus. Tällöin on mahdollista saavuttaa seuraavassa metsäkuljetusvaiheessa huomattaviakin säästöjä. Kuormat pyritään tekemään juuri juontotraktorin suorituskykyä vastaaviksi. Kaato-niputuskoneet ovat vielä suhteellisen uusia nykyisessä muodossaan, joskin ensimmäinen pohjoisamerikkalainen yritys tähän suuntaan oli jo yli 10 vuotta sitten (Vit Feller Buncher). On olemassa kaksi kaato-nipu tuskoneen toimintaperiaatetta. Toisessa joutuu kaatoa suorittava kone ajamaan jokaisen käsittelemänsä puun luokse ja toisessa taas kaatoa suorittava elin on sijoitettu puomin päähän siten, että työskentely ainakin l 80 :n sektorilta puomin ulottuvuusalueella on mahdollista. On ilmeistä, että tämä kaato-niputuskonetyyppi tulee olemaan Suomessakin jo varsin pian ajankohtainen. Tähän viittaavat Metsätehossa suoritetut laskelm at. Jo nyt saavu tetuilla tuloksilla ja ajateltavissa olevilla mahdollisilla konekustannuksilla olisi eräissä tapauksissa taloudellisesti järkevää aloittaa tällaisten koneiden käytön valmistelut maassamme. Nippujen tekeminen kokonaisista puista kytkeytyy useissa tapauksissa juonnon jälkeen tapahtuvaan koneelliseen puutavaralajien valmistukseen. Koneellinen jatkokäsittely ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä esimerkiksi talviolosuhteissa tapahtuva juonto oksineen on jo sinänsä eräänlaista esikarsintaa. Edelleen on tällaisissa tapauksissa mahdollisuus käyttää juontotraktorin puskulevyä tai esimerkiksi runkonipun ympäri pujotetun, kantoon kiinnitetyn kettingin tai muun vastaavan laitteen avulla päästä varsin tyydyttäviin karsintatuloksiin. 2

3 Kuva 1. Allen FS-100 -kaato terä on toteutukseltaan yksinkertainen. Se kiinnitetään maataloustraktorin 3-pistenostolaitteisiin. Käy ttövoima o tetaan erillisestä, traktorin voimanottoakseliin kiinnitetystä pumpusta. Kaa taa 4-20":n tyviläpimittaisia runkoja. Lai tteessa käytetään osittain samoja osia kuin Buschcombinessa. Kaa toterä on yksipu olista saksi tyyppiä. Kaa to tapahtuu saksien puristussuun taan, siis traktorin ajosuunnasta katsottuna suoraan sivu lle. - Valok. 1etsäteho. Kuva 2. Peruskoneenaan maataloustraktoria käyttävä on myös Choat & Whitworth CW-20 -kaatote rä. Sen asennus on kuitenkin kiinteä eikä traktoria voida helposti käyttää välillä muuhun tarkoitukseen. Tyypiltää n terä on yksipuolinen gilj o tiini, ja kaatosuun ta on suoraan trakt orin ajosuuntaan. Kuvassa etu alalla näkyvien puristusvipujen avulla voidaan kaade ttua runkoa siirtää jonkin matkaa esin1. juon non helpottam iseksi. Kyseinen lai te voidaan kään tää pystyasentoon niin että terä on alaspä in, jolloin runkojen pö lkytys lanssilla o n mal1dollista. Suurin kaadettava runko on 20". Teho käytännössä on n. 1.5 puuta/min. Hinta USA:ssa asennuksineen, ilm an trak to ri a on n US doll. - Valok. Metsä teho. Kuva 3. Roanoke-kaatoterä on esitelty aikaisemm inkin (Metsätehon katsauksessa 5/1967). Uusia, tehokkaampia malleja on kuitenkin ilmestynyt kuvaan. TF1O kaataa 26":n puun. Yksi telatrak toriin asennettu kaa to terä riittää työllistämään 4 juon to trakto ria, ja työtu los on eräissä tapauksissa n p-1113 viikossa 1-vuorotyössä USA :n etelävaltioissa (50 t/ viikko, 7+ 1 m iehen ryhmä) auton lavalle kuonnattuna ka tk o ttuna tavarana. - Valok. letsäteho. 3

4 Kuva 4. Eräissä tapauksissa Yhdysvaltain etelävaltioissa on hydraulinen kaatoterä yhdistetty ns. juontopihdillä varustettuun runkojuontotraktoriin. Tällöin on saatu kone, jolla yksi m ies suuripuustoisella alueella varsin taloudellisesti suorittaa kaadon ja ju onnon. Kuvassa Roanoke TF-10 ja Esco-juo ntopih ti yh di stettynä 97 hv:n S7 Paylogger -runkojuontotraktoriin. Valok. Metsäteho Kuva 5. Aikaisemmin esitellyn Vit Feller Buncherin seu raaja on Sicar d Feller-Bun che r. Sen kaato- ja tarttumaelin o n kiinnitetty traktorin etuosan1 U-puom iin siten, että kaadettu puu voidaan suoraan kallistaa trakt o rin peräosan päällä olevalle puristuspankolle. Trakto rin on pakko ajaa jokaisen puun luokse, koska kaatoelimellä ei ole olennaista ulottuvuu tta. Käy tännön työ tuloksena on saavutettu n. 90 puuta tunnissa suoritettaessa pelkästään kaatoa ja esiniputusta. Ju o ntotyössä tuotos putoaa olennaisesti. Hakkuu tapa on ainoastaan aukkohakkuuta. - Valok. APA ttt 4 Kuva 6. Sicardin kaatoelin on sivusta puristavaa giljotiini tyyppiä. Peruskone on Sicardin rakentama runro-ohjattu alusta, ja siinä on Cummins V dieselmoottori, Cla rk FD akselit, Clark C 270 -sarjan vää ntömomen tin muun nin ja Clark 2000 H -sarjan power shift -vaihteisto. Koneen paino o n n. 7.8 tonnia. Sarjan jatkoksi suunnitellaan parhaill aan monitoimikonetta, joka toimisi palstalla valmistaen ka tkotun tavaran nippuja suoraan ede llisen koneen tekemistä runkokasoista. Edelleen kuuluu suunnitelmi in suuritehoisen katkotun tavaran juontokoneen rakentaminen ketjun täydentämiseksi. Kok o ketjun kustannu sten aive ll aan olevan 0.28 k-m3:n rungoilla 2, 12 Kanad an doll/ k-m3 ja 0.14 k-m3:n rungoi ll a 3, ,85 Kan. doll/ k-m3 palkkatason ollessa 3,00 Kan. doll/ tunti. - Valok. Metsäteho

5 Kuva 7. LRA, Logging Research Associates, on myös jo pitkää n pyrkinyt kehittäm ää n täy dellistä järjestelmää kannolta tien varteen valmiiksi tavaraksi. Sarjaan kuuluu kaato-nipu tuskone, ju on totraktori ja metsäautotiellä liikkuva monitoimikone. Monitoimikoneen prototyypin Me tsä teho on esitell y t aikoi n aan. K aa to-n~ pu tuskone, Log-All, on rakennettu Ranger-juon tot raktorin päälle asentan1alla siihen hydraulinen puominosturi, johon kouran paikalle on asen ne ttu hydraulisesti toimiva kaato- ja t arttum alaite. Edelleen on traktorin peräosaan ase nnettu hydraulinen puristuspankko, johon kaade tut puut ase tetaan. Koneen kapasiteetin katsotaan käytännön työssä olevan n. 1 puu tehollisen ajan minuutt ia kohti kaato-nipu tustyössä. Mikä Ii kone suori tt aa myös juonnon esim. 150 m:n matkalta, putoaa kapasitee tti lähes puoleen. - Yalok. Metsäte ho. LRA:n Log-Allin varsinainen kaatoelin on Kuva 8. kaksipuo lista saksityyppiä. Tarttumaelin puolestaan muistuttaa tavallista puutavarakouraa. Suurin sall ittu puu koko järjestelmässä on tyviläpimitaltaan 18". Puomin ulottuvuus on n. 4.6 m ja nostokyky n. 1.1 tn. Kaadettava puu kaadetaan nosturin puomissa olevan Y:n muoto isen hal1lon varaan (kuva 7) ja nostetaan tässä pystyasennossa puristuspankon päälle. Pankossa on 4 hydraulisesti toimiv aa erillist ä puristinta, joilla 4 ensimmäistä puuta lukita an. Muut pysyvät paikoillaan pankon sivu tolppien ja oksiensa ansiosta ilm an va rsinaista kiinnitystä. Kon een suhteellisen pieni teho johtuu pääasiassa käytetystä puomityyppisestä ratkaisusta. Kaatoelimen liikeradat ovat tästä syystä kaareviaja tarkkuutta vaativia liikkeitä ei voida suorittaaerityisen nopeasti. Toisaalta nivelpuomi on halpa ja valwa ratkaisuja sal lii suhteellisen suurten puiden käsitte lyn. Suurin haittapuoli on se, e tte i rungon koolla ole sanottavaa vaikutusta sen käsitt elyaikaan, jolloin pienet rungot alentavat kapasiteettia huom attavasti. - Yalok. APA.,! Ku va 9. LRA:n toim es ta on Log-A llin rinnalla kokei ltu teleskooppinostu rirake n teista kaa to-nipu tuskonet ta. Kuv assa oleva on niistä viimeisin. Siinä toimii teleskoo ppi aikaisemmista poiketen hydraulisylinterill ä. Rakenteen olennaisimpana e tun a on pidettävä sitä, e ttä kulj e tt aja istu essaan puomin kääntymäpis tee n all a voi suunnata kaatoelim e n silmien ja kaadettavan puun tyven vä li stä kuvi tel tu a tähtäys linj aa myöten. Tällä jä rj es tely ll ä nopeu tetaan olennaisesti koko liikesarjaa yhdessä itse teleskooppirakenteen jo si nänsä tarjoaman nop euden ohell a niin paljon, e ttä laitteella on saavu tettu jopa 4 puun minuuttivauhti. - Yalok. Me tsä teho. s

6 Kuva 10. LRA:n vanhempi kaato-niputuskoneen prototyyppi työskentelemässä palstatiellä. Teleskooppirakenteen ansiosta voidaan tätä konetyyppiä ajatella käytettävän myös harvennushakkuissa, joskin teho tällaisissa tapauksissa tulee huomattavasti pienenemään aukkohakkuissa saavutettavasta. Suurimpana pulmana teleskooppirakenteen käytössä kaato-niputustarkoituksessa on suurempien puiden aiheuttama vääntö, joka kohdistuu puomiin koko teleskoopin pituudelta puuta pystyasennossa pankolle nostettaessa. Tämä seikka rajoittaakin taleskooppirakenteen käyttömahdollisuuksia suurilla puilla. Pienipuustoisessa Suomessa tästä tosiseikasta olisi osattava ottaa hyöty talteen, koska juuri teleskooppirakenne toisaalta tarjoaa sen nopeuden, joka tarvitaan pienillä puilla tulokseen pääsemiseksi. - Yalok. Metsä teho. Kuva 11. Myös Beloit on lähtenyt kokeilemaan kaato-niputuskoneita. Kuvassa oleva prototyyppi on rakennettu Beloitin M-400 S -metsä traktorista ja L 136 -kuormaajasta. Varsinainen kaato- ja tarttumalaite muistuttaa hyvin paljon LRA:n vastaavaa laitetta. Traktorissa on 126 hv:n GMC 453 -dieselmoottori ja normaali kytkin ja vaihdelaatikko. osturin nostokyky on 5 m:n varrella n. 1.1 tn. Kuvassa näkyvän U:n muotoisen pankon sisäpinta on terävä, ja kaadetut puut pysyvät tässä niputuksen ajan ilman muita toimenpiteitä. ipun valmistuttua pankko kallistetaan taaksepäin ja nippu putoaa maahan. - V alok.metsä teho. Jaakko Ebeling 6

7 Metsäteho Review 3/1968 LOGGI G TECHNIQUE IN THE USA AND CANADA IN Pari 1 Felling and combined fe lli ng, bunching and skidding machines The present review is the first in a series dealing with logging technique in North Ameri ca. TI1e reviews will mainly be based on a trip to the respective countries made by the author toge ther with Mr. M. Vainio and Mr. Y. Schildt in autumn 1967 and supplemented where necessary from the available literature. The main interest will be in machines and m'ethods applied in forest work. General forestry conditions, organisations, etc. will be treated in other connections. 7

8 M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15, Helsinki 17