LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LAAJAKAISTAHANKKEEN VÄLIARVIOINTI; KESKUSTELUMUISTIO. Yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 26.5.2011 LAAJAKAISTAHANKKEEN VÄLIARVIOINTI; KESKUSTELUMUISTIO. Yhteenveto"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LAAJAKAISTAHANKKEEN VÄLIARVIOINTI; KESKUSTELUMUISTIO Yhteenveto Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti loppuvuonna 2010, että laajakaistahankkeen väliarviointia aikaistetaan niin että se laaditaan jo vuonna Tässä keskustelumuistiossa käydään läpi laajakaistahankkeesta tähän mennessä saatuja kokemuksia sekä esitetään ratkaisuvaihtoehtoja havaittuihin ongelmiin. Lopullinen väliarviointi laaditaan lausuntokierroksen jälkeen syksyllä Toukokuun alkuun 2011 mennessä maakuntaliitot ovat kilpailuttaneet noin 230 hanketta, joista teleyritykset ovat tehneet hanke-ehdotuksia noin puoleen. Aktiivisimpia ovat olleet Finnet-yhtiöt, kuntien verkkoyhtiöt ja osuuskunnat. Isot valtakunnalliset teleyritykset ovat toistaiseksi osallistuneet vain muutamien hankkeiden kilpailutuksiin. Isojen teleyritysten aktivoimiseksi tulisi kehittää toimintamalleja, jotka tekevät mahdolliseksi julkisesti tuettujen hankkeiden kytkemisen osaksi yritysten kokonaisstrategiaa. Pienien toimijoiden haasteena on mm. löytää takaaja verkkoinvestointien rahoittamiseksi otettaville lainoille. Keskustelumuistiossa käsitellään myös mm. laajakaistahankkeen rahoituksen riittävyyttä, kuntien ja loppukäyttäjien kustannuksia, teknisen kehityksen vaikutuksia hankkeen tavoitteisiin sekä kustannusten tukikelpoisuutta. Väliarvioinnin perusteella tukijärjestelmään on mahdollista tehdä myös sellaisia tarkistuksia, jotka edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön tai EU:n komissiolle tehdyn laajakaistatuen notifioinnin täydentämistä. Sisällysluettelo 1. Johdanto megan tavoite ja viestintätekniikoiden kehitys Julkisen tuen periaatteet Laajakaistahankkeen liikkeelle lähtö Maakuntaliittojen hakumenettelyt Teleyritysten osallistuminen kilpailutuksiin Käyttäjien maksut Kuntien osallistuminen laajakaistahankkeisiin Tukihakemukset, tukipäätökset ja maksatukset Tukimäärärahojen käyttö Pienien teleyritysten investointien rahoitus Rakennusvaiheen kehittämistarpeita LIITE: Yhteenveto pilottihankkeista

2 2 1. Johdanto Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että huippunopea 100 megan laajakaistayhteys on vuoteen 2015 mennessä enintään kahden kilometrin tilaajajohdon päässä vakinaisista asuinpaikoista. Haja-asutusalueilla verkkoja rakennetaan osaksi julkisella tuella. Hanke on nyt edennyt toteuttamisvaiheeseen. Ensimmäiset pilottihankkeet ovat jo valmistuneet. Laajakaistahankkeen päävaiheen hankkeiden rakentaminen alkaa kesällä Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti loppuvuonna 2010, että laajakaistahankkeesta tehdään väliarviointi jo vuonna Alun perin väliarviointi oli tarkoitus tehdä vuonna Välitarkastelun perusteella päätetään, onko laajakaistahankkeen periaatteita tarpeen joltain osin tarkistaa. Eduskunta hyväksyi hallituksen selonteon Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille (VNS 10/2010 vp ) johdosta seuraavan kannanoton: Haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamistapoja ja hankkeen tavoitteita tulee arvioida selonteossa esitetyllä tavalla uudelleen ensi vaalikauden alussa. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon hankkeiden kilpailutusten myötä täsmentyneet kustannusarviot sekä runkoverkon että tilaajayhteyden osalta, teknologian kehittymisestä aiheutuneet mahdolliset muutostarpeet sekä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittava lisärahoitus ja uudet rahoitusmallit. Tässä keskustelumuistiossa käydään läpi laajakaistahankkeesta tähän mennessä saatuja kokemuksia sekä esitetään ratkaisuvaihtoehtoja havaittuihin ongelmiin. Lopullinen väliarviointi laaditaan lausuntokierroksen jälkeen syksyllä megan tavoite ja viestintätekniikoiden kehitys Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tavoitteeksi asetettiin: mennessä kaikkialla maassa on kysynnän mukaisesti saatavilla 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko tai muu ominaisuuksiltaan näihin rinnasteinen verkko, johon liitettävällä enintään kahden kilometrin pituisella kiinteällä tai langattomalla tilaajayhteydellä ainakin 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista voidaan käyttää erittäin suuria yhteysnopeuksia vaativia viestintä- ja muita tietoyhteiskunnan palveluita. Käyttäjät hankkivat tilaajayhteytensä omalla kustannuksellaan valitsemaltaan teleyritykseltä tai muulta toimittajalta. 100 megan tavoite ja tekninen kehitys Asetettu 100 Mbit/s tavoite on edelleen perusteltu. Historia osoittaa, että uudet tietoliikennepalvelut tarvitsevat nopeampia yhteyksiä. Näin lienee myös jatkossa. 100 megaagaan ei ole mikään yläraja; jo nyt on käytössä jopa yhden gigan yhteyksiä. Valokuitutekniikalla toteutetun huippunopean verkon etuna on, että se on kohtuullisin kustannuksin päivitettävissä nopeuksiin, jotka riittävät kaikkiin nykyisiin ja tuleviin palveluihin ainakin 50 vuodeksi.

3 3 EU:n komission syyskuussa 2010 julkaisemassa laajakaistatiedonannossa esitettiin tavoitteita eurooppalaisten laajakaistayhteyksien kehittämiselle. Komissio esitti, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla tulisi olla yli 30 Mbit/s internetyhteys ja vähintään puolella eurooppalaisista kotitalouksista tulisi olla käytössä yli 100 Mbit/s liittymä. EU:n neuvosto hyväksyi asiakirjaa koskevat päätelmät joulukuussa 2010 ja puolsi komission esittämiä tavoitteita. Komission tiedonannon mukaan 30 Mbit/s liittymän tuominen kaikkien ulottuville vuoteen 2020 mennessä on toteutettavissa VDSL:n ja seuraavan sukupolven langattomien tekniikoiden yhdistelmää käyttäen. Kumpikin EU:n tavoitteista on Suomessa saavutettavissa vuonna 2008 hyväksytyn toimenpideohjelman mukaisilla toimilla. Vuoden 2020 tavoitteen toteutuminen edellyttää myös markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittymistä. Tekniikkariippumattomuus Vuonna 2008 asetettu tavoite on tekniikkariippumaton sekä runko- että tilaajaverkon osalta. Toistaiseksi julkisesti tuetut hankkeet on kuitenkin toteutettu yksinomaan valokuitutekniikalla. Vaikka langattomat tekniikat kehittyvät koko ajan, ne eivät lähitulevaisuudessa yltäne vaadittavaan 100 Mbit/s yhteysnopeuteen. Koekäytössä tällaisiin nopeuksiin on esim. LTE-tekniikalla päästy, mutta käyttäjien yhteysnopeuksia laskevat käytännössä mm. muut samanaikaiset käyttäjät (langattoman tukiaseman kapasiteetti jaetaan käyttäjien kesken), sääolot ja maastoesteet. Liikenne- ja viestintäministeriö on useassa yhteydessä korostanut sitä, että tilaajan on voitava valita tilaajaliittymän tekninen ratkaisu ja yhteysnopeus, koska tilaaja maksaa myös tilaajayhteyden kustannukset. Laajakaistahankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tilaajille on jatkossa tarjolla myös halvempia langattomia vaihtoehtoja. Tämä toisi rakennettavat verkot useampien taloudellisten mahdollisuuksien ulottuville ja lisäisi liittymien kysyntää. Tämä puolestaan saattaisi tehdä toteuttamiskelpoisiksi sellaisiakin hankkeita, joiden tilaajakysynnän teleyritykset ovat arvioineet liian pieneksi. Valokuituliittymää hitaampi mutta edullisempi langaton liittymä sopii myös asiakkaan välivaiheen ratkaisuksi ennen kuituliittymään siirtymistä. Tällainen vaihtoehto on toistaiseksi ollut tarjolla vain Sysmän ja Hartolan hankkeissa Päijät-Hämeessä (ns. tukiasemamalli). Ongelmana on löytää tekninen ratkaisu, jossa samoja verkkoinvestointeja voidaan käyttää sekä huippunopeiden valokuituliittymien että hitaampien langattomien liittymien tarjontaan. Tällaisille malleille on suuri tarve ja teleyritysten toivotaan kehittävän niitä yhdessä esim. kuntien kanssa. 3. Julkisen tuen periaatteet Teleyritykset maksavat hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään kolmanneksen. Julkinen tuki kaksi kolmannesta tukikelpoisista kustannuksista jakautuu valtion, kuntien ja EU:n kesken. Tukea maksetaan ainoastaan niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä rakennetaan vain sinne, missä niille on kysyntää. Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma noin 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Kunnan osuus hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on 8, 22 tai 33 prosenttia riippuen kunnan taloudellisesta kantokyvystä, väestötiheydestä, laajakaistahankkeen laajuudesta ja teknisestä toteutustavasta sekä asukasta kohden lasketuista kustannuksista. Siitä, mihin maksuluokkaan kukin kunta kuuluu, on säädetty valtioneuvoston asetuksella. 41 kunnassa maksuosuus on 8 prosenttia ja 59 kunnassa 22 prosenttia. Lopuissa 242 kunnassa kunta maksaa 33 prosenttia kustannuksista. Kuntaliitokset eivät vaikuta kun-

4 4 nan maksuosuuteen. Kuntaliitoksessa syntyvän ison kunnan osiin sovelletaan alkuperäisten kuntien maksuluokkia. 100 % 80 % % 40 % enintään 33 enintään 44 enintään 58 Kunta EU:n maaseutuohjelma Valtio Teleyritys 20 % vähintään 34 vähintään 34 vähintään 34 0 % Viestintävirasto (pääsääntöisesti) ELY Viestintävirasto ("köyhät kunnat") Julkinen tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 8 prosentin tai 33 prosentin kunnissa, tukea haetaan Viestintävirastolta. Hankkeisiin, jotka sijaitsevat 22 prosentin kunnissa, tukea haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY). Hakumenettelyssä on kolme vaihetta. Maakuntaliitto valitsee ensin kilpailutuksen perusteella kullekin hanke-alueelle teleyrityksen toteuttamaan hanketta. Toisessa vaiheessa teleyritys hakee julkista tukea Viestintävirastolta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Tukipäätöksessä määritellään hankkeen tukikelpoiset kustannukset ja tuen enimmäismäärä. Kolmas vaihe hakumenettelyssä on varsinainen tuen maksatuksen hakeminen. Maksatusta haetaan hankkeen valmistuttua tuen myöntäneeltä viranomaiselta toteutuneiden kustannusten perusteella. 4. Laajakaistahankkeen liikkeelle lähtö Laajakaistahankkeen päävaiheen toteutus alkoi kesällä Tätä on edeltänyt yli kaksi vuotta kestänyt valmistelutyö. Viestintävirasto määritteli aluksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset tukikelpoiset alueet (viimeiset 5 väestöpeittoprosenttia). Maakuntien liitoissa laadittiin tämän jälkeen hankeohjelmat vuosina toteutettavista hankkeista. Ohjelmat sisältävät noin 800 hanketta yhteenlasketulta arvoltaan noin 400 milj. euroa. Vuoden 2009 alussa aloitettiin myös laajakaistatuen notifiointimenettely EU:n komission kanssa. Komissio hyväksyi valtiontuen toukokuussa 2010 noin puolentoista vuoden neuvottelujen jälkeen. Samaan aikaan notifioinnin kanssa oli käynnissä kansallisten lakien valmistelu. Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muutos tulivat voimaan Kuntien maksuosuudet laajakaistahankkeissa ja laajakaistatukimäärärahan jakautuminen maakunnittaisiin kiintiöihin on määritelty valtioneuvoston asetuksissa, jotka annettiin keväällä Maakuntaliittojen ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä laadittiin hakuasiakirjapohjat teleyrityksen valintaa varten. Viestintävirasto on laatinut ohjeistuksen tukihakemuksen tekoa varten. Maaseutuvirasto on päivittänyt ohjeet laajakaistatuen hakemista varten.

5 5 Laajakaistahankkeen päävaiheen toteutukseen on haettu kokemuksia seitsemällä pilottihankkeella. Maakuntaliitot kilpailuttivat pilottihankkeille toteuttajat kesällä ja syksyllä Suurin osa pilottihankkeista on jo valmistunut. Ensimmäiset tukipäätökset ja lausunnot EU-rahoitushankkeista Viestintävirasto antoi maalis-huhtikuussa Pilottihankkeet sijaitsevat Lieksa-Nurmeksessa, Karvialla, Pertunmaalla, Jalasjärvellä, Sastamalassa, Miehikkälässä ja Länsi-Turunmaalla. Pilottihankkeiden kokemukset ovat olleet suureksi avuksi tukijärjestelmän viimeistelyssä. Tämän vastapainona hankkeiden toteuttajat ovat kuitenkin saaneet kärsiä tukipäätösten vaikeasta ennakoitavuudesta, hallinnollisen työn lisääntymisestä ja muuttuvasta ohjeistuksesta. Tämä on valitettavaa, mutta harjoittelu pilottihankkeilla tekee mahdolliseksi sen, että päävaiheen hankkeet voidaan toteuttaa sujuvammin. Yhteenveto pilottihankkeista on liitteenä. Laajakaistarakentamiseen käytetään näin laajalti julkista tukea ensimmäistä kertaa Suomessa. Siksi laajakaistahankkeen valmistelu on ollut kaikille osapuolille suuri oppimisprosessi. Alkuvaiheen kokemuksista voidaan nyt ottaa opiksi ja virittää tukijärjestelmää niin, että kilpailutukset, tukipäätökset, maksatukset ja hankkeiden toteutus sujuvat hankaluuksitta. 5. Maakuntaliittojen hakumenettelyt Etelä-Karjalaa ja Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta kaikissa maakuntaliitoissa on toukokuun 2011 alkuun mennessä ollut yksi tai useampia hakumenettelyjä. Haettavina on ollut yhteensä 226 hanketta, joista teleyritykset ovat tehneet hanke-ehdotuksia hieman yli puoleen (117 hanketta). Maakunnissa hakumenettely etenee niin, että ensin maakuntaliitto kilpailuttaa kullekin hankkeelle toteuttajan. Teleyrityksen hanke-ehdotuksesta käy ilmi teleyrityksen arvio hankkeen kokonaiskustannuksista ja yrityksen hakema julkisen tuen enimmäismäärä. Tästä voidaan laskea kunnan enimmäismaksuosuus; kunnan tuen lopullinen määrä riippuu kuitenkin hankkeen toteutuvien tukikelpoisten kustannusten määrästä. Kun kunta tietää maksuosuutensa, se voi päättää, lähteekö se hankkeeseen mukaan. Myönteisessä tapauksessa kunta ja teleyritys tekevät sopimuksen kunnan maksuosuudesta ja sen ehdoista. Joissakin tapauksissa kunta on hylännyt maakuntaliiton hankkeeseen jo valitseman teleyrityksen. Kunta voi tehdä näin ainakin, jos teleyrityksen hanke-ehdotus hinnaltaan ylittää kunnan rahoitusmahdollisuudet. Ainakin yhdessä tapauksessa kunta on hylännyt hanke-ehdotuksen siksi, että se on uskonut saavansa paremman tarjouksen myöhemmin perustettavalta kuntien verkkoyhtiöltä. Maakunnittain laajakaistahankkeen tilanne on kaksijakoinen. Hanke on edennyt hyvin Finnet-yhtiöiden, osuuskuntien ja kuntien verkkoyhtiöiden perinteisillä alueilla. Kolmen ison operaattorin alueilla hankkeille on ollut vaikea löytää toteuttajia. Heikoin tilanne on Lapissa, missä on runsaat 40 hanketta ilman toteuttajaa (lähes puolet Suomen kaikista ilman toteuttajaa olevista hankkeista). Parhaiten hanke etenee Pohjois-Savossa, missä Savon Kuituverkko Oy, Kaisanet Oy tai Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta ovat tehneet ehdotuksen lähes kaikkiin haettavina oleviin hankkeisiin. Ongelma-alueille perustettaneen jatkossa uusia verkkoyhtiöitä ja osuuskuntia.

6 6 60 Hankkeiden lkm Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita, joihin ei ehdotuksia Hankkeita, joihin ehdotuksia Keski-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Savo Uusimaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa 5 Lappi 4 6. Teleyritysten osallistuminen kilpailutuksiin Aktiivisimpia ovat olleet Finnet-ryhmään kuuluvat teleyritykset, osuuskunnat ja kuntien verkkoyhtiöt. Finnet-yhtiöiden osuus hanke-ehdotuksista on noin puolet. Osuuskunnista aktiivisin on ollut verkko-osuuskunta Kuuskaista. Pohjois-Savon 22 kuntaa ovat perustaneet oman verkkoyhtiön laajakaistahankkeita toteuttamaan. Isot teleyritykset DNA, TeliaSonera ja Elisa ovat osallistuneet muutamiin hankkeisiin Hankkeiden lkm DNA Elisa TeliaSonera Osuuskunta Kuntien verkkoyhtiö Finnet-yhtiö Teleyritysten väliset erot selittyvät pitkälti erilaisilla investointistrategioilla sekä tuotto- ja väestöpeitto-odotuksilla. Isot teleyritykset arvioivat julkisesti tuettuja hankkeita osana kiinteän ja mobiilin verkon kattavaa kokonaisstrategiaa. Tukihankkeet kilpailevat investointibudjetista muiden investointien kanssa. Hankkeiden kannattavuutta arvioitaessa takaisinmaksuaika on tavallisesti 512 vuotta ja väestöpeitto-odotus 1030 % vakinaisista asuinpaikoista. Näillä laskenta-arvoilla haja-asutusalueiden hanke on harvoin kannattava. Finnet-yhtiöillä ja pienillä, voittoa tavoittelemattomilla teleyrityksillä takaisinmaksuaika on jopa 20 vuotta ja väestöpeitto-odotus 50 %.

7 7 Teleyritysten investoinnit tukihankkeisiin Kaisanet Oy Verkko-osuuskunta Kuuskaista Savon Kuituverkko Oy Telekarelia Oy Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy TeliaSonera Finland Oyj MPY Palvelut Oy Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu Suupohjan Seutuverkko Oy DNA Oy Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Elisa Oyj Optostart r.f Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Anvia Oyj Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö Osuuskunta EmsaloNet Bothnia Broadband Oy Jakobstadsnejdens telefon Ab Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy Summa / Kustannukset yhteensä Isojen teleyritysten aktiivisuutta voidaan pyrkiä lisäämään esim. seuraavilla tavoilla: Kehitetään malleja, joilla julkisesti tuetut hankkeet saadaan tukemaan teleyritysten kokonaisstrategiaa (esim. ns. tukiasemamalli, jossa investoinnit hyödyntävät mobiilien tukiasemien runkoyhteyksien rakentamista). Kehitetään malleja 100 megan verkon vaiheittaiseen rakentamiseen niin, että huippunopeaan verkkoon voidaan edetä asteittain kysynnän kasvun tahdissa. Kunnat, paikalliset aktiivit (kyläyhdistykset, osuuskunnat jne.) ym. tahot voivat tehdä laajamittaista markkinointityötä ja saada aikaan teleyrityksen odotukset huomattavasti ylittävän kysynnän. Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut kunnille ja teleyrityksille aineistoa 100 megan palvelujen markkinointiin. Kehitetään teleyrityksen ja osuuskunnan yhteistyömalleja, joissa osuuskunta vastaa tilaajien hankinnasta ja tilaajaverkon rakentamisesta, minkä jälkeen iso teleyritys liittää tilaajat verkkoonsa. Isot teleyritykset voivat osallistua kuntien verkkoyhtiöiden pääomitukseen ja tätä kautta osallistua hankkeisiin. 7. Käyttäjien maksut Sadan megan yhteyksiin tarvitaan täysin uutta infrastruktuuria. Valokuitu korvaa vanhat kuparijohdot, jotka eivät enää sovellu huippunopeiden yhteyksien tarjontaan. Siksi on perusteltua, että myös asiakkaat osallistuvat huippunopeiden yhteyksien rakentamiskustannuksiin. Myös nykyisen kupariverkon rakentamista rahoitettiin viime vuosituhannella asiakkailta perittävillä osuusmaksuilla. Vastineeksi osallistumiselleen nopeiden yhteyksien rahoitukseen kansalaiset saavat käyttöönsä aivan uudenlaisia palveluja, joita nykyisen infrastruktuurin kautta ei kyetä tarjoamaan. Valokuitutekniikalla toteutettavien tilaajayhteyksien arvioidaan tyydyttävän käyttäjien tarpeet ainakin 50 vuoden ajan. Teleyritys maksaa tilaajaliittymän kustannukset ensi vaiheessa itse ja perii kustannusten kattamiseksi loppukäyttäjältä maksuja. Tilaajaliittymän kustannukset teleyritykselle ja hinta loppukäyttäjälle ovat siten eri asioita. Teleyritys saa loppukäyttäjältä kertaluonteisen liittymismaksun ja kuukausimaksuja. Periaatteena on, että liittymismaksulla katetaan

8 8 kiinteät kustannukset (liittymäinvestointi) ja kuukausimaksuilla muuttuvat kustannukset (ylläpito). Tilaajaliittymän hinta loppukäyttäjälle on riippuvainen teleyrityksen käyttämästä hinnoittelumallista: Useimmissa hankkeissa liittymismaksuun sisältyy esim. 100 metriä tilaajajohtoa ja tämän ylittävältä osalta kahteen kilometriin asti operaattori perii metrihinnan. Pitkät, yksittäiset tilaajajohdot voivat näin tulla kalliiksi. Monissa hankkeissa käytetään myös tasahintamallia, jolloin pitkien tilaajajohtojen lisäkustannukset jakautuvat kaikkien verkkoon liittyvien kesken. Teleyritys voi tarjota tilaajaliittymää avaimet käteen -periaatteella tai niin, että loppukäyttäjä suorittaa itse tilaajaliittymän kaivutyön. Jälkimmäisessä tapauksessa tilaajaliittymä tulee loppukäyttäjälle edullisemmaksi. Tilaajaliittymän hintaan vaikuttaa myös käytettävä tekniikka. Loppukäyttäjä valitsee käytettävän tekniikan ja voi päätyä myös langattomaan tilaajaliittymään. Langaton ratkaisu on usein valokuituliittymää edullisempi. Kaikissa toistaiseksi toteutetuissa hankkeissa tarjolla on kuitenkin ollut vain kuitu kotiin -liittymiä. Sysmässä ja Hartolassa kesällä 2011 aloitettavassa tukiasemamallikokeilussa kuituliittymien ohella tarjotaan ensimmäisen kerran langattomia liittymiä. Tämä on merkittävä päänavaus. Toivottavasti mallin jatkokehittely onnistuu ja loppukäyttäjille saadaan nykyistä enemmän valinnanvaraa. Metrihintaisessa hinnoittelumallissa yksittäisen tilaajaliittymän hinta voi nousta korkeaksi silloin kun tietyllä suunnalla vain yksi kotitalous ottaa valokuidun ja sille jää maksettavaksi pitkä tilaajajohto. Mitä useampia tilaajia samalla suunnalla on, sitä pienemmäksi yhden kotitalouden kustannus jää. Jo rakennetuissa tai rakenteilla olevissa hankkeissa tilaajayhteyksien keskipituus on reilusti yli kaksi kilometriä. Tilaajaliittymien hintoihin vaikuttaa myös se, kuinka runko- ja tilaajaverkko on suunniteltu. Maakuntaliitot voivat vaikuttaa tilaajajohtojen pituuksiin määritellessään hakumenettelyasiakirjoihin liitettävää oletusrunkoverkkoa. Toistaiseksi toteutetuissa hankkeissa liittymismaksun kipurajaksi on osoittautunut noin 2000 euroa. Tähän hintaan asti liittymät menevät kaupaksi, mutta etäisyyden runkoyhteydestä ja tilaajaliittymän hinnan kasvaessa käyttäjien maksuhalukkuus pienenee nopeasti. Yksityistalouksia korkeampia hintoja maksavat maatilat ja yritykset, joilla useinkaan ei ole muuta vaihtoehtoa. Pilottihankkeista saatujen kokemusten mukaan vähintään puolet liittyjistä on perushintaisella vyöhykkeellä (sisältää 100 metriä tilaajajohtoa). Korkein tilaajaliittymästä maksettu hinta pilottihankkeissa on 6000 euroa. Seuraavissa kaavioissa on esitetty tilaajaliittymien enimmäishintoja kilpailutetuissa hankkeissa. Tiedot perustuvat teleyritysten hanke-ehdotuksiin tai tätä tuoreempaan aineistoon, jos sellaista on ollut käytettävissä. Hinnat ovat verollisia ja sisältävät tarvittavat laitteet. Ensimmäisessä kaaviossa on 100 metrin tilaajajohdon sisältävän liittymän hinta lisämaksuineen ja toisessa kaaviossa vastaava hinta 300 metrin tilaajaliittymälle. Teleyrityksen asettamasta metrihinnasta riippuen pitkä tilaajajohto voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos se palvelee vain yhtä kotitaloutta. Liittymä ei tällöin käytännössä ole asukkaiden saatavilla, vaikka se teknisesti olisikin mahdollinen.

9 9 Liittymismaksu, enimmäishinta (tilaajajohto 100 metriä) Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta, (6 v sop) Telekarelia Oy (Lieksa-Nurmes pilotti) Telekarelia Oy (2010 haetut hankkeet) Telekarelia Oy (2011 haetut hankkeet) Bothnia Broadband Oy Suupohjan Seutuverkko Oy (Karvian pilotti) PHP Oy (Virtain Liedenpohja-Sulkava) Kaisanet Oy Elisa Oyj Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (Ikaalisten Kilvakkala-Jylli) MPY Palvelut Oy TeliaSonera Finland Oyj (Utsjoki) Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy Verkko-osuuskunta Kuuskaista (Kinnula pilotti) Jakobstadsnejdens telefon Ab Verkko-osuuskunta Kuuskaista (Alavus) Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (Parkano - Yliskylä) TeliaSonera Finland Oyj (Simo) Suupohjan Seutuverkko Oy Savon Kuituverkko Oy DNA Oy (Sysmä, Hartola) TeliaSonera Finland Oyj (Salla) Anvia Oyj PHP Oy (Virtain Liedenpohja-Ikkala-Soininkylä) Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy TeliaSonera Finland Oyj (Miehikkälä pilotti) PHP Oy (Ylöjärven liityntäpisteet 1, Länsi-Teisko) Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu Osuuskunta EmsaloNet Optostart r.f Liittymismaksu, enimmäishinta (tilaajajohto 300 metriä) Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta, (6 v sop) Bothnia Broadband Oy Suupohjan Seutuverkko Oy (Karvian pilotti) Telekarelia Oy (Lieksa-Nurmes pilotti) Telekarelia Oy (2010 haetut hankkeet) Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy Verkko-osuuskunta Kuuskaista (Kinnula pilotti) Jakobstadsnejdens telefon Ab Verkko-osuuskunta Kuuskaista (Alavus) Savon Kuituverkko Oy TeliaSonera Finland Oyj (Utsjoki) Anvia Oyj Kaisanet Oy Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu MPY Palvelut Oy Telekarelia Oy (2011 haetut hankkeet) Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (Ikaalisten Kilvakkala-Jylli) DNA Oy (Sysmä, Hartola) Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (Parkano - Yliskylä) PHP Oy (Virtain Liedenpohja-Sulkava) TeliaSonera Finland Oyj (Simo) Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Optostart r.f TeliaSonera Finland Oyj (Salla) TeliaSonera Finland Oyj (Miehikkälä pilotti) Osuuskunta EmsaloNet Suupohjan Seutuverkko Oy PHP Oy (Virtain Liedenpohja-Ikkala-Soininkylä) PHP Oy (Ylöjärven liityntäpisteet 1, Länsi-Teisko) Elisa Oyj

10 10 Kuukausimaksu, sisältää alv:n ja laitteet (liittymä 100/100 Mbit/s) Keskiarvo / 100/100 Mbit/s Optostart r.f Elisa Oyj Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta DNA Oy Verkko-osuuskunta Kuuskaista Jakobstadsnejdens telefon Ab Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu TeliaSonera Finland Oyj Anvia Oyj Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Suupohjan Seutuverkko Oy Kaisanet Oy Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy Savon Kuituverkko Oy Ab Närpes Dynamo Net Närpiö Oy MPY Palvelut Oy Telekarelia Oy Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Osuuskunta EmsaloNet Bothnia Broadband Oy Tilaajaliittymien kustannuksia voidaan pienentää mm. seuraavilla tavoilla: Liittyjien määrä vaikuttaa hankkeen kokonaistaloudellisuuteen ja tätä kautta liittymismaksujen suuruuteen. Kunta voi panoksellaan ratkaisevasti vaikuttaa hankkeen tilaajien määrään toimimalla tiedonkulun väylänä asukkaiden suuntaan. Pilottihankkeista saatujen kokemusten mukaan kunnalla on paljon paremmat mahdollisuudet onnistua markkinoinnissa kuin hankkeen toteuttavalla teleyrityksellä. Teleyritys voi tarjota asiakkaille mahdollisuuden maksaa liittymismaksu useammassa erässä. Maksuliikenne voidaan kanavoida myös jonkin rahoituslaitoksen kautta, jolloin teleyritys välttyy lisätyöltä. Asiakas voi myös ottaa rahoituslaitoksesta lainan liittymismaksun jakamiseksi pitemmälle ajanjaksolle. Teleyritys tai kunta voi halutessaan antaa takauksen tällaiselle lainalle. Kotitalousvähennysoikeus koskee myös valokuituisen tilaajaliittymän rakentamista kiinteistön alueella. Vähennyksen saa tehdä työkustannuksista euron vuotuiseen enimmäismäärään asti. Vähennys on henkilökohtainen, joten perheissä kumpikin puoliso voi tehdä ko. vähennyksen. Vähennyksen voi nykyisin tehdä vain omassa pihapiirissä tehtävästä liittymän asennustyöstä, joten pitkissä tilaajajohdoissa vähennyksen merkitys on pienempi kuin lyhyissä tilaajajohdoissa. Kotitalousvähennysoikeutta olisi valtiontalouden tilan salliessa mahdollista laajentaa. Kotitalousvähennys voitaisiin esim. laajentaa koskemaan myös oman tontin ulkopuolista tilaajaliittymän osuutta. Työperäisten kustannusten osuus kiinteän yhteyden rakentamisen kokonaiskustannuksista voi olla jopa 80 %, minkä vuoksi kotitalousvähennys tukisi myös työllistämistä. Tilaajaliittymän hankintaa voitaisiin tukea myös sallimalla kotitalousvähennyksen jakaminen useammalle vuodelle, jos tulot eivät ensimmäisenä vuonna riitä täysimääräiseen vähennykseen. Joillakin alueilla tilaajaliittymien kustannusten pienentämiseen on rajallisesti käytettävissä EU-rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Tilaajaverkon rakentamista varten voidaan perustaa erillinen, esim. EU-rahoitteinen hanke. Yhden toiminnallisen hankkeen pilkkominen kahteen eri lähteistä tuettavaan osaan ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tämä on kyettävä tekemään niin, että kansallisen lain-

11 11 säädännön ja EU:n komission Suomen laajakaistahankkeelle asettamat ehdot täyttyvät. Ainakin yhdessä pilottihankkeessa kunta on myöntänyt teleyritykselle lisätukea niin, että tilaajaliittymien hintoja on voitu alentaa. Tällaiselle tuelle on tarpeen kehittää EU-säännösten ja kansallisen lainsäädännön kanssa linjassa oleva menettely (esim. asukkaille annettava laajakaistaseteli). 8. Kuntien osallistuminen laajakaistahankkeisiin Kunnan maksuosuus laajakaistahankkeessa on joko 8, 22 tai 33 %. Eri maksuluokkien kunnat on määritelty valtioneuvoston asetuksessa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty kuntien maksuosuuksia hankkeissa. Joissakin kunnissa kuntien maksuosuus on yli miljoona euroa, suurimmassa osassa kuntia luokkaa euroa. Hankkeet ovat nopeimmin lähteneet liikkeelle 8 % kunnissa. Myös 33 % kunnissa on runsaasti hankkeita. Kunnan maksuosuus ei siten näyttäisi hidastavan hankkeiden etenemistä. Laajakaistahankkeeseen eniten panostavien kuntien joukossa on useita Keski-Suomen kuntia. Tämä selittynee Keski-Suomen hankkeiden keskimääräistä suuremmalla koolla. Keski-Suomessa kuntien maksurasitusta lisää myös hankkeisiin valitun teleyrityksen pyytämä takaus verkkoinvestointeja varten tarvitsemalleen lainalle. Keski-Suomessa hankkeet kattavat tukikelpoisten alueiden lisäksi laajalti myös ns. välialueita tukialueiden ja markkinaehtoisten alueiden välissä. Teleyritys tarvitsee takauksia myös näiden alueiden investoinneille. Takausongelmaan etsitään parhaillaan ratkaisua. Kunnan maksuosuus % Summa / Kunnan tuen enimmäismäärä euroa Saarijärvi Jyväskylä Kiuruvesi Viitasaari Kankaanpää Kouvola Kannonkoski Lapinlahti Tuusniemi Sonkajärvi Karvia Joroinen Kuhmo Iisalmi Karstula Suomussal Kaavi Pihtipudas Rautalampi Vesanto Juuka Suonenjoki Vieremä Uurainen Hirvensalmi Kyyjärvi Kinnula Tervo Keitele Sotkamo Pertunmaa Juankoski Sastamala Pomarkku Rautavaara Iitti Leppävirta Jämijärvi Alavus Nilsiä Nurmes Lieksa ja Kuhmoinen Polvijärvi Rääkkylä Toivakka Karttula Lieksa Utsjoki Puolanka Pielavesi Hyrynsalmi Simo Kiikoinen Sysmä Kontiolahti Valtimo Punkalaidun Multia Liperi Miehikkälä Kivijärvi Vaala Raasepori Virrat Ristijärvi Lavia Salla Isokyrö Isojoki Porvoo Outokumpu Hartola Parkano Kuhmalahti Malax Tampere Ikaalinen Pedersöre Närpes Korsnäs Ylöjärvi Kunta voi aktiivisuudellaan monella tavalla myötävaikuttaa laajakaistahankkeen onnistumiseen. Ne voivat kartoittaa kysyntää, neuvotella teleyritysten kanssa hankkeiden toteuttamisedellytyksistä ja toimia tiedon tiedonkulun väylänä kuntalaisiin päin. Jos kaupalliset teleyritykset eivät ole kiinnostuneista hankkeen toteuttamisesta, kunta voi yksin tai yhdessä naapureiden kanssa perustaa verkkoyhtiön tai osuuskunnan. Pilottihankkeista saatujen kokemusten perusteella parhaiten onnistuvat hankkeet, joissa kunta on ollut aktiivisesti mukana.

12 12 9. Tukihakemukset, tukipäätökset ja maksatukset Viestintävirasto teki ensimmäisen, Miehikkälän pilottihanketta koskevan tukipäätöksen maalis-huhtikuussa Toukokuussa 2011 Viestintävirastossa ja ELY-keskuksissa on vireillä useita tukihakemuksia. 22 % kuntien hankkeiden tukihakemukset käsitellään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY). Maa- ja metsätalousministeriössä on harkittavana laajakaistahankkeita koskevien tukipäätöksien keskittäminen yhteen ELY-keskukseen. Tämä mahdollistaisi riittävän osaamisen kartuttamisen ja yhtenäisen päätöksenteon. Tukihakemusten käsittely on hankkeen alkuvaiheissa kestänyt pitkään. Syynä on pitkälti pilottihankkeiden luonne. Pilottihankkeilla haettiin kokemuksia ohjeistuksen viimeistelyä varten. Tämä on vienyt aikaa. Teleyrityksetkään eivät ole toimittaneet Viestintävirastolle päätöksenteossa tarvittavia tietoa niin, että päätöksenteko olisi voinut edetä viivytyksittä. Päävaiheen hankkeissa kaikki on selkeämpää, kun käytettävissä on lopullinen lainsäädäntö ja Viestintäviraston ohjeistus. Tukipäätöksiltä ja maksatuksilta voidaan tällöin edellyttää kohtuullista aikataulua. Viestintävirasto on pilottihankkeista saatujen kokemusten perusteella kehittänyt toimintatapojaan. Jokaisen tuen hakijan kanssa pidetään nykyisin aloituspalaveri, jossa käydään läpi hankkeen alkuvaiheissa ongelmallisiksi osoittautuneet asiat ja opastetaan tuen hakijaa valmistelun jatkamisessa. Viestintävirasto on myös parantanut ja täydentänyt ohjeistustaan. Muun muassa seuraavista tukikelpoisuuteen liittyvistä asioista on eri yhteyksissä käyty keskustelua: Onko tilaajayhteys määritelty tarkoituksenmukaisesti? Viestintämarkkinalain mukaan tilaajayhteydeksi katsotaan aktiivilaitteen ja tilaajan välinen yhteys. Tuen maksimointipyrkimys saattaa johtaa epätaloudellisiin verkkoratkaisuihin. On kohtuullista, että operaattori pystyy tukihakemusta laatiessaan luotettavasti arvioimaan, paljonko hankkeeseen on saatavissa tukea. Onko tältä osin vielä kehitettävää nyt kun Viestintäviraston ohjeistus on lopullisessa muodossaan? Teleyritys on hanke-ehdotuksessaan sitoutunut toimittamaan liittymiä myös runkoverkon rakentamisen jälkeen, esim. kolmen vuoden kuluttua runkoverkon valmistumisesta. Teleyritys voi periaatteessa hakea näihin kustannuksiin lisätukea, jos tukirahaa on vielä jäljellä. Olisiko kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa muuttaa säännöksiä niin, että tilaajaliittymiä voi saada vain runkoverkon rakentamisen yhteydessä siihen asti kun kaivinkone on mennyt kiinteistön ohi? Markkina-analyysien perusteella määräytyvistä hankkeiden tukikelvottomista mustista pisteistä on käyty keskustelua. Tukikelvottomia ovat alueet, joilla tarjotaan tai voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita. Tiedot perustuvat teleyritysten omiin ilmoituksiin. Ongelmaksi on nähty se, että teleyrityksen ilmoitus rajaa alueen tuen ulkopuolelle, vaikka se tai mikään muukaan teleyritys ei todennäköisesti rakenna verkkoa ko. alueelle. 10. Tukimäärärahojen käyttö Laajakaistahankkeille myönnettäviin tukiin on käytettävissä yhteensä noin 130 miljoonaa euroa (valtio 66 miljoonaa euroa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma noin 25 miljoonaa euroa ja kunnat noin 40 miljoonaa euroa). Valtiontukimäärärahan käyttöaste on enimmillään noin 66 % (= yhteenlaskettu tuen tarve kaikissa maakuntaliittojen kilpailuttamissa hankkeissa, joihin on valittu toteuttaja).

13 13 Luku on suuntaa antava enimmäisarvio tuen käyttöasteelle, koska tukikelpoiset kustannukset yleensä pienevät tukihakemusten käsittelyn edetessä. Toteuttajien puute on tässä vaiheessa hankkeiden etenemiselle suurempi hidaste kuin rahoituksen vähyys. Rahoituskysymykseen voidaan myöhemmin tarvittaessa palata hallituksen kehys- ja budjettivalmistelun yhteydessä. Tilanne maakunnittain käy ilmi alla olevista kaavioista. Valtiontuen määräraha (66 milj. euroa) on laajakaistatukilain mukaisesti jaettu maakuntakohtaisiin kiintiöihin. Eräissä maakunnissa maakuntakohtaiset kiintiöt ovat täyttyneet tai täyttymässä. Toisaalta monissa maakunnissa kiintiön käyttöaste on pieni, koska hankkeille ei ole löytynyt toteuttajia tai koska maakuntaliitto ei ole kilpailuttanut hankkeita (Etelä-Karjala). Ainakin Keski- Pohjanmaalla maakunnan kiintiö on niin pieni, ettei se riitä yhdenkään tarkoituksenmukaisesti rajatun hankekokonaisuuden toteuttamiseen. Ongelmat on ratkaistavissa luopumalla maakuntien kiintiöistä. Tukimäärärahaa kohdennettaisiin kiintiöiden rajoittamatta eri puolilla Suomea sijaitseviin hankkeisiin siinä järjestyksessä kun ne saavuttavat rakentamisvalmiuden. Tämä tehostaisi tukimäärärahan käyttöä ja nopeuttaisi laajakaistahankkeen etenemistä kokonaisuudessaan. Lappi Kainuu Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Varsinais-Suomi Viestintävirasto Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Itä-Uusimaa Häme Uusimaa Keski-Pohjanmaa Åland - Ahvenanmaa Sidottu Sitomatta Kiintiön ylittävät hankkeet EU:n maaseutuohjelman rahoitus (25 milj. euroa) on yhtenä valtakunnallisena määrärahana (ei maakuntakohtaisia kiintiöitä). Valtion määrärahasta poiketen viimeiset tukipäätökset on tehtävä jo vuonna 2013 EU:n rahoituskauden päättymisen vuoksi (valtion rahoitusta koskevat tukipäätökset on tehtävä viimeistään vuonna 2015). Laajakaistahankkeelle varattu EU-rahoitus ehditään näillä näkymin käyttää (rahoituksesta on sidottu enimmillään noin 86 %). Jos EU-rahoitus loppuu kesken, mahdollisen lisärahoituksen järjestämisestä on päätettävä erikseen. On epätodennäköistä, että EU:n maaseuturahastosta saataisiin lisärahoitusta.

14 14 Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Savo Satakunta Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Viestintävirasto Åland - Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kainuu Itä-Uusimaa Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Maakuntien hankeohjelmat laadittiin vuonna Kolmen maakunnan (Päijät-Häme, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa) alueilla on yhteensä noin 6,8 milj. euron edestä hankkeita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi ohjelmien laadinnan jälkeen ja jotka haluttaisiin lisätä ohjelmiin. Uusien hankkeiden tuen tarve on noin 4 milj. euroa. Maakuntaliitot ovat esittäneet seuraavia uusia hankkeita: Maakunta Kunnat, joissa uusia hankkeita Arvio tukikelpoisista kustannuksista (milj. euroa) Arvio tuen tarpeesta (milj. euroa) Pohjois-Pohjanmaa Pyhäntä (8 %) 6,1 3,8 Pudasjärvi (8 %) Päijät-Häme Nastola (33 %) 0,7 0,2 Pohjois-Savo Kuopio (33 %) 0,1 0,03 Yhteensä 6,8 4,0 Uusien hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio (noin 6,8 milj. euroa) on pieni suhteutettuna maakuntien hankeohjelmien alkuperäiseen laajuuteen (noin 400 milj. euroa). 11. Pienien teleyritysten investointien rahoitus Pienet teleyritykset (kuntien verkkoyhtiöt, osuuskunnat) ovat ottaneet merkittävän aseman julkisesti tuettujen hankkeiden toteuttajina. Koko laajakaistahankkeen etenemisen kannalta on tärkeää, että pienien teleyritysten erityistarpeista huolehditaan. Pienien teleyritysten ongelmana on verkkoinvestointien rahoitus. Koska niillä ei ole omaa pääomaa investointeihin, ne tarvitsevat lainaa rahalaitoksista. Kunnilta teleyritykset ovat pyytäneet 100 % takauksia lainoilleen. Tällaisissa takauksissa on kaksi ongelmaa: Pienelle kunnalle takaus saattaa olla liian iso riski. Kuntaliitto on lausunnossaan linjannut, että takauksien myöntäminen ei edes kuuluisi kunnan tehtäviin. EU:n säännösten mukaan 80 % takaukset ovat tietyin edellytyksin mahdollisia. Tämä saatetaan kuitenkin tulkita julkiseksi tueksi, mikä puolestaan saattaa nostaa julkisen tuen tason EU:n hyväksymää 2/3 korkeammaksi. 100 % takauksille EU:lla ei ole ohjeistusta.

15 15 Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi maaliskuussa 2011 EU:n komission kantaa 100 % takauksiin. Komissio antoi epävirallisen vastauksen (ns. service letter ). Se katsoo, että 100 prosentin takaukset voitaisiin katsoa perustelluksi ja välttämättömäksi Suomen laajakaistatukiohjelman tavoitteen saavuttamisen kannalta. Kirjeessään komissio ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, miltä osin 100 % takaus katsottaisiin julkiseksi tueksi. Komissio toteaa myös, että sen esittämä kanta ei ole sitä sitova. Komissiota sitova kanta olisi mahdollista saada notifioimalla lainatakuu erikseen komissiolle. Liikenne- ja viestintäministeriö on etsinyt keinoja pienien teleyritysten rahoituksen järjestämiseksi: Väliarviointi johtanee joka tapauksessa notifiointitarpeisiin komissiolle syksyllä Tässä yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriö on valmis ottamaan esille myös 100 % takaukset laajakaistahankkeille sekä tarvittaessa myös muut pienien teleyritysten rahoitukseen liittyvät kysymykset (esim. pääomalainan käyttö kuntien verkkoyhtiöissä). 80 % takauksien käyttöön tarvitaan tapoja, jotka ovat yhteensovitettavissa EUsäännösten ja kansallisen lainsäädännön kanssa. Takausta ei tulkittane julkiseksi tueksi, jos takaajalle maksetaan markkinaehtoinen takausmaksu ja muut komission ehdot täyttyvät. Finnveran kanssa on käyty keskusteluja sen mahdollisesta osallistumisesta laajakaistahankkeiden rahoitukseen (lainoitus, lainatakuut). Finnveran kautta olisi mahdollista kanavoida myös Euroopan investointipankin (EIB) rahoitusta Suomen laajakaistahankkeille. Finnvera parhaillaan arvioi asiaa. Jos esim. Finnvera myöntää takauksen 80 %:lle lainasummasta, teleyrityksen on löydettävä vakuus vielä puuttuvalle 20 %:lle. Osa rahoituslaitoksista hyväksyy rakennettavan verkon vakuudeksi, mutta varsinkaan valtakunnalliset rahoituslaitokset eivät näin tee. Viestintäviraston tukipäätöstä voi mahdollisesti käyttää vakuutena, kun teleyritys jatkossa hankkeen käynnistysvaikeuksien jälkeen saa päätöksen jo ennen rakentamisen aloitusta. Näin teleyritys saisi puuttuvan 20 % takauksen järjestetyksi. Pienien teleyritysten rahoitustilanne paranisi merkittävästi, jos ne saisivat osan (esim. puolet) valtion ja kuntien maksuosuuksista jo hankkeen alussa heti tukipäätöksen jälkeen. Kunnan maksuosuuden aikaistaminen on kunnan päätettävissä. Valtion maksuosuuden aikaistaminen edellyttää laajakaistatukilain ja vastaavien EU:n maaseutuohjelman rahoitusta koskevien säännösten tarkistamista. 12. Rakennusvaiheen kehittämistarpeita Pilottihankkeiden edetessä myös julkisesti tuettujen hankkeiden rakentamisesta on alkanut kertyä kokemuksia. Mm. seuraavia kysymyksiä ja näkökohtia on tuotu esiin: Esim. viestintä- ja sähkökaapeleiden yhteisrakentaminen on periaatteessa kannatettavaa. Käytännössä yhteisrakentamisen mahdollisuuksia on kuitenkin erilaisten rakentamisaikataulujen vuoksi vähän. Ongelmaksi on tullut myös se, että teiden varsilla viestintäkaapeli voidaan sijoittaa tien sisäluiskaan, mutta sähkökaapeli on sijoitettava tiealueen reunaan. Monissa laajakaistahankkeissa olisi mahdollisuuksia yhteisrakentamiseen myös vesihuoltohankkeiden kanssa. Käytännössä ongelmana on saavutettavan kustannushyödyn jakaminen osapuolten kesken. Jos teleyritys joutuu maksamaan puolet kaivukustannuksista, yhteisrakentaminen ei ole halvempaa kuin viestintäkaapelin auraaminen erikseen. Laajakaistahankkeiden kustannuksia olisi joissain tapauksissa mahdollista pienentää käyttämällä uusia rakennusteknisiä menetelmiä, esim. kaapeliuran jyrsimistä kaiva-

16 16 misen sijaan. Uudet menetelmät näyttävät kuitenkin sopivan paremmin taajamiin, missä jyrsimistä vielä halvempaa auraustekniikkaa ei ole mahdollista käyttää. Laajakaista- ja vesihuoltohankkeiden tekniset ratkaisut kaipaavat ohjeistusta (esim. voidaanko tietoliikenneyhteyden suojaputki sijoittaa kaivantoon vesijohtoputkien yhteyteen ilman välitäyttöjä ja suojaetäisyyksiä). Myös julkisesti tuettujen laajakaistaja vesihuoltohankkeen samanaikaisen toteutuksen hallinnointi kaipaa pelisääntöjä (mm. kahden julkisen tuen yhteensovittaminen). Kaapelin sijoitusluvan hankkiminen Liikennevirastolta koetaan työlääksi ja Liikenneviraston vaatimukset esim. teiden alituksissa osittain kohtuuttomiksi.

17 17 LIITE YHTEENVETO PILOTTIHANKKEISTA Yleistä Laajakaistahankkeen pilottihankkeita on seitsemän, joista yksi (Länsi-Turunmaa) ei näillä näkymin ole toteutumassa. Muut pilottihankkeet ovat rakenteilla, osa jo valmistunutkin. Pilottihankkeilla haettiin kokemuksia laajakaistahankkeen päävaiheen toteutukseen. Siinä ne onnistuivat hyvin. 1. Jalasjärvi 2. Pertunmaa 3. Miehikkälä 4. Sastamala 5. Lieksa - Nurmes 6. Karvia 7. Länsi- Turunmaa Pilottihankkeiden keskeisiä tunnuslukuja Jalasjärvi Pertunmaa Miehikkälä Sastamala Lieksa- Nurmes Karvia Länsi- Turunmaa Rakentaminen 7/2010 6/2010 6/2010 6/2010 5/2010 5/2010 ei toteudu alkoi Verkko valmis 12/ / / /2010 5/2011 1/2011 Verkko avataan 12/2010 8/ / /2010 5/ /2010 asiakkaille Potentiaalisia tilaajia Liittyjiä Liittymisprosentti 40 % 20 % 3 % 23 % 50 % 53 % 16 % Liittymismaksu Kallein liittymä, tasahinta tasahinta euroa Kallein liittymä, asiakas yritys yritys yritys yritys

18 18 Jalasjärvi Toteuttaja Anvia Oyj Rakentamisen aikataulu Rakentaminen alkoi juhannuksen jälkeen Tuettu runkoverkko valmistui vuoden 2010 loppuun mennessä, tilaajaverkkoa sisätöineen kiinteistöissä on tehty ensimmäisen neljänneksen aikana Ensimmäiset asiakkaat liitettiin verkkoon ennen vuodenvaihdetta, ja suurin osa tilaajista liitettiin verkkoon vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Verkon rakentamisen haasteita Erityisenä haasteena hankkeessa oli kunnan lopullisen päätöksen pitkittyminen, joka johti erityishaasteisiin markkinoinnissa ja kysynnän kartoituksessa. Myös kilpailutuksessa mukana olleet urakoitsijat joutuivat toinen toisensa jälkeen luopumaan hankkeesta töiden aloittamisen pitkittyessä. Kunnan päätöksentekoa vaikeutti osaltaan se, että kokemuspohjaista tietoa vastaavista kuituhankkeista ei ollut käytettävissä päätöksenteon tueksi. Tilaajapotentiaali Potentiaalisia tilaajia hankealueella arvioitiin olevan käytännössä hieman alle 200. Toteutuneet tilaajaliittymäsopimukset Toteutuneita tilaajasopimuksia tehtiin noin 80, näistä noin 5-10 oli ns. kuituvalmiuksia kiinteistöille. Kannattavuusodotuksia Alustavissa laskelmissa arvioitiin hankkeen kannattavuusrajaksi noin 80 toteutunutta liittymää. Liittymien esiintymisjakautuma Liittymät ovat tasahintaisia, eikä etäisyys runkoyhteydestä näin vaikuta liittymishalukkuuteen. Yhteenveto Maksatusprosessi on työläs ja hidas, ja tukiin liittyvän ohjeistuksen muuttuminen ajan mittaan toi omat haasteensa hankkeeseen. Liikenne- ja viestintäministeriön laatima, markkinoinnin tueksi tarkoitettu tukimateriaali koettiin erityisen tervetulleeksi puolueettomaksi tietolähteeksi. Konkreettisten hyötyjen esille tuominen katsottiin tärkeäksi. Kysyntä tulee mitä ilmeisimmin kasvamaan, jos hinta on perustellulla tasolla kotitalousym. vähennyksineen ja myös palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita. Kaikki myönteinen ja puolueeton tiedonvälitys niin mediassa kuin puskaradiossa edistää kysyntää.

19 19 Pertunmaa Toteuttaja Concept.10 (MPY Palvelut Oy). Rakentamisen aikataulu Hankehakemus jätettiin ELY-keskukseen kesäkuussa Runkoverkon rakennustyöt aloitettiin elokuussa Verkko valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Runkoverkkoa rakennettiin vuoden 2010 aikana yhteensä noin 70 kilometriä (runkoverkon pituus on noin 150 kilometriä). Pari erityistapausta on jo liitetty verkkoon. Verkon virallinen avaaminen asiakkaille elo-syyskuussa Verkon rakentamisen haasteita Koko prosessi on koettu kankeaksi ja eri viranomaistahojen yhteistyö on osoittautunut puutteelliseksi. Esimerkiksi tielinjalla toiminta olisi kustannustehokkaampaa, jos voitaisiin kaivaa/aurata kummallakin puolella tietä. Sivuteiden ylitys auraamalla on ollut tarpeettoman suuren ponnistuksen takana aiheutuneeseen haittaan nähden. Yhteisrakentaminen on sinänsä hyvä ajatus; aikataulullisesti se on kuitenkin harvoin järkevästi toteutettavissa. Hankealueella ei ole hankkeen aikana tapahtumassa vesi- ja viemärilinjojen rakentamista, ja sähköverkoissa tehdään lähinnä pienehköjä rakennustöitä jakeluverkon piirissä. Mikäli sähköverkkoa myöhemmin uusitaan kokonaisuudessaan, tilanne on toinen. Tilaajapotentiaali Hankealueella on 448 vakituista asuntoa ja 118 yritystä (yhteensä 560) ja 1581 vapaaajan asuntoa. Toteutuneet tilaajaliittymäsopimukset Liittymäsopimuksia on tehty tähän mennessä noin 200, joista 10 % on vapaa-ajan asuntoihin. Liittymien saamiseksi on tehty erittäin paljon myyntityötä (kaksi myyjää). Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että sopimuksen toteutumiseen tarvitaan kaksi käyntiä kiinteistössä ensin markkinoimassa ja sitten sopimusasiassa. Kokonaistyömäärä on väistämättä huomattava. Kannattavuusodotuksia Kannattavuusraja on noin tilaajaa. Liittymien esiintymisjakautuma Liittymien hinta muodostuu liittymismaksusta runkoverkon rakentamisen yhteydessä 960 euroa (sisältää enintään 100 metriä tilaajayhteyttä ja verkkopäätteestä 305 euroa) sekä 6,10 euroa metriltä 100 metrin ylittävältä osuudelta. Liittymien Keskihinta on tällä hetkellä noin 1700 euroa ja keskimääräinen etäisyys runkoverkosta tilaajille noin 180 metriä. Kallein toteutunut tilaajasopimus on tehty noin kilometrin päähän runkoyhteydestä.

20 20 Yhteenveto Tukien maksatusprosessin tulisi toimia nopealla aikataululla ja pienellä lisätyöllä. Olisi myös suotavaa, että viranomaistahojen ohjeistus ja yhteistyö olisi hankkeitten toteuttamista silmällä pitäen mahdollisimman joustavaa ja hankkeitten etenemistä tukevaa. Miehikkälä Toteuttaja TeliaSonera Finland Oyj Rakentamisen aikataulu Rakentaminen aloitettiin kesäkuun alussa Verkko valmistui joulukuussa Verkko avattiin asiakkaille joulukuussa Verkon rakentamisen haasteita Suurin haaste oli asiakasmäärän muodostuminen huomattavasti odotettua pienemmäksi. Hankealue on voimakkaasti muuttotappiollista seutua, mikä osaltaan teki markkinoinnin haasteelliseksi. Tilaajapotentiaali Koko hankealueella tilaajapotentiaali on noin kiinteistöä, mistä tuetulla alueella hieman yli 100 kiinteistöä. Toteutuneet tilaajaliittymäsopimukset Tuetulla alueella liittymäsopimus on tehty kolmen asiakkaan kanssa ja koko hankealueella yhteensä 35 asiakkaan kanssa. Kaksi kyläaktiivia koulutettiin hankkeen markkinoijiksi. He pitivät mm. tiedotustilaisuuksia kylittäin, toteuttivat kiinteistökohtaista markkinointia ja huolehtivat sopimuskäsittelyn käytännön toimista. Lisäksi käytettiin toteuttajan omia markkinointikanavia. Kannattavuusodotuksia Kannattavuusodotus koko hankealueelta oli noin 40 % liittymisaste eli noin 130 tilaajasopimusta. Tästä jäätiin markkinointiponnisteluista huolimatta kauas. Liittymien esiintymisjakautuma Liittymien toteutuminen on suurinta noin metrin päähän runkolinjasta. Tätä kauempana kiinnostus liittymiin on selvästi pienempää. Kallein toteutunut liittymä on noin 6000 euron suuruusluokkaa. Yhteenveto Hankkeissa tulisi edetä vaiheittain hyödyntäen sekä langattomia tekniikoita että kuituyhteyksiä pyrkien näin löytämään synergiaetuja. Toimintamallin valintaan vaikuttavat myös käytettävissä olevien taajuuksien määrä. Maksatusprosessi koettiin varsin työlääksi. Tukikelpoisuuden määrittelyssä alueelle muodostui tukikelvoton alue (ns. musta täplä), joka myöhemmin poistui aiheuttaen molemmissa tapauksissa lisätyötä. Tällaisten täysin tuki-

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

Laajakaistahanke tulevalla hallituskaudella. Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriö

Laajakaistahanke tulevalla hallituskaudella. Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriö Laajakaistahanke tulevalla hallituskaudella Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset

Lisätiedot

Laajakaistainfo Kajaanissa 21.6.2011. Kuva: Nestor Cables Kuva: Nestor Cables Oy

Laajakaistainfo Kajaanissa 21.6.2011. Kuva: Nestor Cables Kuva: Nestor Cables Oy Laajakaistainfo Kajaanissa 21.6.2011 Kuva: Nestor Cables Kuva: Nestor Cables Oy LAAJAKAISTA KAIKILLE ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA HANKE MAAKUNTALIITOT: LAPIN LIITT0 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ POHJOIS-KARJALAN

Lisätiedot

Kuituverkkojen toteuttamismahdollisuudet Pernajan saaristoverkot ry:n hankealueella. Isnäs 25.9.2011 Sadan megan maakunta hanke Erkki Rope

Kuituverkkojen toteuttamismahdollisuudet Pernajan saaristoverkot ry:n hankealueella. Isnäs 25.9.2011 Sadan megan maakunta hanke Erkki Rope Kuituverkkojen toteuttamismahdollisuudet Pernajan saaristoverkot ry:n hankealueella Isnäs 25.9.2011 Sadan megan maakunta hanke Erkki Rope Viestintäviraston määrittelemät kaupallisesti toteutuvat alueet

Lisätiedot

Laajakaistahankkeen väliarviointi

Laajakaistahankkeen väliarviointi Laajakaistahankkeen väliarviointi Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 100 megan laajakaistahanke Valtioneuvoston periaatepäätös 12/2008: Kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta ke 7.11.2012, klo 18:00 Ristijärven Yhteispalvelupiste, Ahontie 25 Valokuituverkon suunnitteluilta Laajakaista kaikille hanke ja sen eteneminen Kainuussa - Paula Karppinen,

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Valokuituverkon rakentaminen Kainuussa kuinka yhdessä rakennamme kattavan Kuitu kotiin -verkon mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle?

Valokuituverkon rakentaminen Kainuussa kuinka yhdessä rakennamme kattavan Kuitu kotiin -verkon mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle? Valokuituverkon rakentaminen Kainuussa kuinka yhdessä rakennamme kattavan Kuitu kotiin -verkon mahdollisimman monelle sitä tarvitsevalle? Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala Sali ke 25.1.2012, klo 10-15

Lisätiedot

ELY- Laajakaista- hankkeet

ELY- Laajakaista- hankkeet ELY- Laajakaista- hankkeet 15.5.2013 Antero Kauppinen, laajakaista-asiantuntija Pohjois-Savon ELY- keskus maaseutu 15.5.2013 Tavoite Laajakaistatukilain mukainen EU tuki n. 24,6 milj. euroa saatava myönnettyä

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Lappi tulevaisuuden tietoverkossa

Lappi tulevaisuuden tietoverkossa Lappi tulevaisuuden tietoverkossa Esko Lotvonen Maakuntajohtaja Lapin liitto Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaista kaikille Hankeohjelma, eteneminen, Lappi /muu maa Kuntayhtiöselvitys Laajakaistan välitarkastelu

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

25.11.2014. Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kuva: Nestor Cables. Kuva: Nestor Cables Oy

25.11.2014. Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kuva: Nestor Cables. Kuva: Nestor Cables Oy Kuva: Nestor Cables 25.11.2014 Esa Huurreoksa Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi Kuva: Nestor Cables Oy SADAN MEGAN ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI Yleishyödyllinen kehittämishanke MAAKUNNAT: LAPPI KAINUU POHJOIS-KARJALA

Lisätiedot

LAAJAKAISTA KAIKILLE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 10.1.2012

LAAJAKAISTA KAIKILLE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 10.1.2012 1 LAAJAKAISTA KAIKILLE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 10.1.2012 2 SISÄLLYS 1. Hankkeen tausta 3 1.1. Julkinen tuki 4 2. Työryhmän toimeksianto 6 3. Työryhmän kokoukset 6 3.1 Asiantuntijavieraiden kuuleminen sekä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1748/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 42 (Nurmes) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

197 LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN TOINEN VÄLIARVIOINTI

197 LAAJAKAISTA KAIKILLE HANKKEEN TOINEN VÄLIARVIOINTI Kunnanhallitus 12.8.2013 1 Dnro 278/2009 197 LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 -HANKKEEN TOINEN VÄLIARVIOINTI Kunnanhallitus 15.8.2011 ( 249): Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää 29.6.2011 kuntaan saapuneella

Lisätiedot

Nopea laajakaista liiton silmin

Nopea laajakaista liiton silmin Kuva: Nestor Cables 8.11.2018 Nopea laajakaista liiton silmin Esa Huurreoksa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuva: Nestor Cables Oy Laajakaistahankkeiden tilanteesta Tiedot poimittu maakuntien liittoihin

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset,

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, 1176/9521/2010 1 (7) VERKON TUKIKELPOISUUDEN ARVIOINTI Tässä muistiossa kuvataan n näkemys keskeisimpiin verkon tukikelpoisuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin. Muistion tarkoituksena on auttaa teleyrityksiä

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1749/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Karjala hankealue 43 (Outokumpu) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Pertun -kuitu. Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke

Pertun -kuitu. Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke Pertun -kuitu Etelä-Savon maakunnan laajakaistapilottihanke 4.2.2010 2 Luottamuksellinen Verkkoa rakennettiin Rakennettua kaapelireittiä Runkoreittiä 165 km Tilaajareittiä 68 km Asennettua kaapelia Runkokaapelia

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) 1213/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 99 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Viljolahti-Hevonlahti

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) 1211/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA POHJOIS-SAVO HANKEALUE 97 (VARKAUS) Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Härmäniemi-Joutsenlahti

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1266/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Pyhäntä 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN TOIMET LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 HANKKEESEEN LIITTYVISSÄ VALINNOISSA JA RATKAISUISSA SELONTEKO SISÄLLYS

KUHMON KAUPUNGIN TOIMET LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 HANKKEESEEN LIITTYVISSÄ VALINNOISSA JA RATKAISUISSA SELONTEKO SISÄLLYS KUHMON KAUPUNGIN TOIMET LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 HANKKEESEEN LIITTYVISSÄ VALINNOISSA JA RATKAISUISSA SELONTEKO SISÄLLYS 1 1. Hankkeen tausta 3 1.1. Julkinen tuki 4 2. Hankeen valmistelu Kuhmossa 5 2.1

Lisätiedot

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko

Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko PYHÄNET OY Haapajärven laajakaistarakentaminen Valokuituverkko Hanne Nivala 31.1.2014 Tässä raportissa on kuvattu Haapajärven kaupungin tietoliikenneinfrastruktuurin tilannetta ja esitetty arvioita koko

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laajakaista kaikille tilannekatsaus

Laajakaista kaikille tilannekatsaus Laajakaista kaikille 2015 - tilannekatsaus 21.6.2011 Kajaanin kirjaston Kalevala Sali klo 12:00-14:10 Kainuun maakunta Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta kuntayhtymä, aluekehitys paula.a.karppinen@kainuu.fi

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 8.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 8.5.2009 1 Laajakaista kaikille Esityksen tietolähde: Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet 1 Mbit/s vuoteen 2010 mennessä Jokaisessa vakinaisessa

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

Keski-Suomi 3.10.2011

Keski-Suomi 3.10.2011 Keski-Suomi Keski-Suomi, miksi Kuuskaista tarjosi? Samanlainen tilanne kuin Kuusiokunnissa 2000-luvun alussa => 10 vuoden kokemus Suuri kokonaisuus säästää kustannuksia Yhteisrakentaminen Suurempi asiakasmassa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1314/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Pieksämäki 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.

Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08. Joutsan kunnanhallitus 245 02.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 213 22.10.2012 Joutsan kunnanhallitus 167 05.08.2013 Kunnanvaltuusto 58 19.08.2013 OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN LAAJAKAISTAHANKKEESEEN Joutsan

Lisätiedot

LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö

LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö Sivu 1 25.1.2011 Laajakaista kaikille 2015: Lähtökohdat Valtioneuvoston teki 4.12.2008

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) 1047/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA ETELÄ-SAVO HANKEALUE 23 (PIEK- SÄMÄKI) Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Pieksämäki

Lisätiedot

LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Marianne Selkäinaho / MMM

LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Marianne Selkäinaho / MMM LAAJAKAISTA KAIKILLE 2015 / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Marianne Selkäinaho / MMM Sivu 1 17.5.2010 Laajakaista kaikille 2015 Valtioneuvoston teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen. liikenne- ja viestintäministeriö Laajakaista kaikille Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö 2 Tietoliikenneyhteyksien valtatekniikoiden kehitys korkeammille nopeuksille on aina syntynyt palveluja Mbit/s kaapeli-tv valokuitu

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1773/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 110 (Varkaus) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Laajakaista 2015 -hanke

Laajakaista 2015 -hanke Laajakaista 2015 -hanke Paula Karppinen, suunnittelija Kainuun maakunta, suunnittelu ja kehittäminen, Aluekehitysyksikkö Sote jory 9.11.2010 Nopeiden laajakaistayhteyksien kehittämisen tavoitteet ja miten

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 31.5.2016 1272/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Savon Kuopio -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan liiton

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1316/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä-Savon hankealue Savonlinna 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa Muistio 1 (5) Dnro: 2.12.2013 1196/940/2013 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue Muhos 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Lieksan laajakaistahanke 1(8)

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Lieksan laajakaistahanke 1(8) Laajakaista kaikille 2015 hankkeelle: Lieksan laajakaistahanke 1(8) Sopijapuolet Tilaaja Y-tunnus 0169321-6 Lieksan kaupunki (Tuen myöntäjä) Rantalantie 6 81720 Lieksa Toimittaja Y-tunnus 2462309-3 Pielisen

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio 2.2.2010 LVM 968/08/2009 Jakelussa mainitut Viite Asia LAUSUNTOPYYNTÖ Laajakaistarakentamisen tukea haja-asutusalueilla koskeva laki (1186/2009) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Laki sisältää säännökset

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta

Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Savon Kuituverkko Oy:n lausunto laajakaistahankkeen toisen väliarvioinnin keskustelumuistiosta Lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin olemme antaneet seuraavia näkemyksiä sekä ehdotuksia: 1. Ensimmäisessä

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO) 1239/9520/2011 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 19 (SAUVO) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Sauvo

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1250/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Kempele 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1766/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 103 (Kuopio) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon maakunnan

Lisätiedot

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Juuan laajakaista- hanke (9)

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Juuan laajakaista- hanke (9) Sopijapuolet Tilaaja Juuan kunta (Tuen myöntäjä) Poikolantie 1 83900 JUUKA Y-tunnus 0168654-2 Toimittaja (Tuen saaja) Pielisen tietoverkko-osuuskunta c/o Nurmeksen Lämpö Oy Kauppatori 3 75500 NURMES Y-tunnus

Lisätiedot

SOPIMUS KUNNAN TUEN MYÖNTÄMISESTÄ LAAJAKAISTAHANKKEILLE SUONENJOKI KÄRKKÄÄLÄ, LEMPYY JA MUSTOLANMÄKI-RIEPONLAHTI

SOPIMUS KUNNAN TUEN MYÖNTÄMISESTÄ LAAJAKAISTAHANKKEILLE SUONENJOKI KÄRKKÄÄLÄ, LEMPYY JA MUSTOLANMÄKI-RIEPONLAHTI 1 SOPIMUS SOPIMUS KUNNAN TUEN MYÖNTÄMISESTÄ LAAJAKAISTAHANKKEILLE SUONENJOKI KÄRKKÄÄLÄ, LEMPYY JA MUSTOLANMÄKI-RIEPONLAHTI Sopijapuolet Tilaaja Suonenjoen kaupunki Keskuskatu 3, PL 13 77601 Suonenjoki

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaan hankealue Raahe

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaan hankealue Raahe Analyysi 1 (5) Dnro: 18.12.2017 1361/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaan hankealue Raahe Taustaa Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1707/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 36 (Mikkeli) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Analyysi 1 (5) Dnro: 29.9.2017 992/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Pohjanmaa hankealue Alavus Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Pohjanmaan liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa Analyysi 1 (5) Dnro: 25.1.2018 1378/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Pohjois-Pohjanmaa hankealue Oulu Taustaa Julkinen kuuleminen Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi Analyysi 1 (5) Dnro: 21.9.2017 985/940/2017 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta: Etelä-Karjala hankealue Lemi Taustaa Markkina-analyysi koskee Etelä-Karjalan maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Mallikylän hanke

Sopimus kunnan myöntämästä tuesta Laajakaista kaikille 2015 -hankkeelle: Mallikylän hanke Sopijapuolet Tuen myöntäjä Mallikunta 1 (Tilaaja) Katuosoite 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Y-tunnus 0000000-0 Tuen saaja Teleyritys X (Toimittaja) Katuosoite 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Y-tunnus 0000000-0 Tuettavan

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen vuonna 2010

Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen vuonna 2010 1 Kirje kunnille Laajakaista kaikille -hanke 16.4.2010 Jakelu: - Etelä-Savon kaupunkien ja kuntien hallitukset - Laajakaista kaikille -hankkeen Etelä-Savon kuntien yhteyshenkilöt Laajakaista kaikille -hankkeen

Lisätiedot

Iitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke

Iitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke Sivu 1 Kunnanvaltuusto 30.05.2012 Kunnanhallitus 21.05.2012 4 140 15 313 / 6900 / 2009 Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke Kymenlaakson Liiton hallitus 20.2.2012:

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1705/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 34 (Kangasniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI SATAKUNTA HONKAJOKI (10) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI SATAKUNTA HONKAJOKI (10) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 4.3.2015 860/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI SATAKUNTA HONKAJOKI (10) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1 Hankealueen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN TUKIKELPOISUUDESTA Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 28.10.2011 päivätyn markkina-analyysin. Analyysi 27.2.2015 Dnro: 1202/9520/2011 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVON MAAKUNNAN NILSIÄ SANKIMÄKI- SAARVONMÄKI (88) -HANKEALUEEN

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1702/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Etelä- Savo hankealue 31 (Heinävesi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Etelä-Savon maakunnan

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Aihe: Liikenne- ja viestintävaliokunta tiistai klo 12:00 / HE 2/2017 vp / Asiantuntijapyyntö

Aihe: Liikenne- ja viestintävaliokunta tiistai klo 12:00 / HE 2/2017 vp / Asiantuntijapyyntö Aihe: Liikenne- ja viestintävaliokunta tiistai 07.03.2017 klo 12:00 / HE 2/2017 vp / Asiantuntijapyyntö Tervehdys! Kiitän kutsusta saapua esittämään Saimaan Kuidun asiantuntijalausunto laajakaistalain

Lisätiedot

LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE

LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE LIITE 2: KELPOISUUSEHTOJEN JA TARJOUKSEN RAKENTEEN TARKISTUSLOMAKE Tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaihe on tarjoajien kelpoisuuden arviointi. Arviointi suoritetaan tämän lomakkeen ja sen liitteiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 14.10.2010 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenlinnan Hauhon laajakaistahanke,

Lisätiedot

Laajakaistahankeen uutiskirje syksy 2018

Laajakaistahankeen uutiskirje syksy 2018 25.10.2018 Laajakaistahankeen uutiskirje syksy 2018 Syksyinen tervehdys laajakaistahankkeesta Kuten edellisessä uutiskirjeessä kesäkuussa muistutimme, valtiontukea laajakaistarakentamiseen voi hakea Viestintävirastolta

Lisätiedot

@ Viestintävirasto Analyysi 1 (5)

@ Viestintävirasto Analyysi 1 (5) @ Viestintävirasto Analyysi 1 (5) 14.11.2018 Dnro: 1260/940/2018 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pilkanmaan hankealue Hämeenkyrö Taustaa Julkinen kuuleminen Markkina-analyysi koskee Pirkanmaan

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 18.1.2013 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1736/9520/2012 Markkina-analyysi Lappi Sodankylä (85) -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 2018 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake

HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 2018 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake HAJA-ASUTUSALUEIDEN LAAJAKAISTAHANKE 2018 Pyyntö hanke-ehdotuksiksi Osa 5. Hanke-ehdotuslomake Tiedot hankkeesta ja hanke-ehdotuksen laatijasta Hankkeen nimi ja kunta Hämeenkyrön laajakaistahanke, Hämeenkyrö

Lisätiedot

Iitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Kuukso - Sääskjärvi laajakaistahanke

Iitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Kuukso - Sääskjärvi laajakaistahanke Sivu 1 Kunnanvaltuusto 30.05.2012 Kunnanhallitus 21.05.2012 3 139 14 313 / 6900 / 2009 Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Kuukso - Sääskjärvi laajakaistahanke Kymenlaakson Liiton hallitus

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 689/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA UUSIMAA HANKEALUE 1 Markkina-analyysi koskee Uudenmaan maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Bromarv-Tenhola -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009

Laajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009 Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -

Lisätiedot

ekarja Oy Valokaapelitiedotustilaisuudet 03-04.2014

ekarja Oy Valokaapelitiedotustilaisuudet 03-04.2014 ekarja Oy Valokaapelitiedotustilaisuudet 03-04.2014 Tilaisuuden avaus - maaseutuasiamies Jari Lantta, Etelä-Karjalan liitto Valokuituverkot meillä ja muualla maaseutuasiamies Jari Lantta, Etelä-Karjalan

Lisätiedot