TALOUSSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 TALOUSARVIO v ja TALOUSSUUNNITELMA v PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus Esitys kunnanvaltuustolle

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KUNNAN ALUE JA SIJAINTI VÄESTÖ KUNNAN ARVOT, VISIO JA STRATEGIA Arvot, visio ja strategia Hyvinvointisuunnitelma KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEET KUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KAUDELLA TALOUSARVION SISÄLTÖ TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvion ja talousarvion valmisteluohjeen vertailu Käyttötalous- ja tulossuunnitelmaosa Rahoituslaskelma Henkilöstö Sisäiset erät KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN JA TOIMINNAN TAVOITTEET TEHTÄVÄALUE: 1100 Tarkastustoimi TEHTÄVÄALUE: 1150 Yleishallinto TEHTÄVÄALUE: 1400 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut TEHTÄVÄALUE: 2100 Sosiaalipalvelut TEHTÄVÄALUE: 2250 Terveyspalvelut TEHTÄVÄALUE: 4100 Koulutus-, varhaiskasvatus- ja kirjastopalvelut TEHTÄVÄALUE: 4200 Vapaa-aikapalvelut TEHTÄVÄALUE: 5100 Tekniset palvelut TEHTÄVÄALUE: 5150 Ruokahuolto- ja siivouspalvelut TEHTÄVÄALUE: 5200 Rakennusvalvonta TEHTÄVÄALUE: 5250 Ympäristönsuojelu TEHTÄVÄALUE: Vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA LIITE 1 Kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden toimivaltuuksista ja muista toimintaohjeista LIITE 2 Kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleiset perusteet75 LIITE 3 Pälkäneen hyvinvointisuunnitelma

3 1. JOHDANTO Kuntatalouden tilanne on edelleen voimakkaasti heikentynyt. Verotulokehitys on heikkoa ja kunnat ovat yleisesti joutuneet sopeuttamaan talouttaan valtionosuusleikkauksiin. Uuden talouden tasapainotusohjelman laadinta aloitettiin kesällä 2013 ja valtuusto päätti noin 1,09 milj. euron käyttötalouden tulojen ja menojen tasapainotustavoitteesta vuosille Vuoden 2014 alusta lukien kaikki Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Kangasalan kunnan tuottamiksi, jossa yhteistoiminta-alueen palvelut tuottaa isäntäkuntana Kangasala. Vuoden 2015 alusta myös Pälkäneen Palvelukotisäätiön vakituinen henkilöstö siirtyi Kangasalan kunnan palvelukseen. Tampereen kaupunki on tuottanut alkaen ympäristöterveydenhuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa. Pälkäneen kunta osallistui kuntarakenneselvityksen tekemiseen yhdessä Kangasalan ja Kuhmoisten kuntien kanssa. Selvitys valmistui keväällä Uusi kuntalaki astui voimaan , mutta osa laista astuu voimaan vasta uuden valtuustokauden alkaessa Talousarviota laadittaessa on siten sovellettu osittain vanhan ja osittain uuden kuntalain mukaisia sääntöjä. Kunnan taloutta koskevat uuden kuntalain osat ovat voimassa ja vanhaa kuntalakia ei siten näiltä osin noudateta. 2. KUNNAN ALUE JA SIJAINTI Pälkäneen kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunta kuului Kaakkois-Pirkanmaan seutukuntaan asti jonka jälkeen kunta siirtyi Tampereen seutukuntaan. Maakuntatason palveluiden osalta kunta kuuluu Tampereen vaikutusalueeseen ja kaupunkitason palvelusten osalta Tampereen ja Valkeakosken vaikutusalueeseen. Jonkin verran kaupunkitason palveluita haetaan Hämeenlinnasta. Kunnan liikenteen merkittävin yhteys on valtatie 12 Tampereelle ja Lahteen. Lisäksi hyvät tieyhteydet on Valkeakoskelle, Aitoon ja Luopioisten kautta Kuhmalahteen sekä Hämeenlinnaan. Lähin rautatieasema sijaitsee Akaan Toijalassa ja lähin lentoasema Pirkkalassa. Kunnan pinta-ala on 739 km 2, josta vesipinta-alaa on 181 km VÄESTÖ Pälkäneen kunnan väkiluku vuoden 2016 lokakuussa 6678 asukasta. Väkiluku kasvoi vuosina ja sen jälkeen vähentynyt. Tilastokeskuksen ennusteen 2015 mukaan väkiluku pienenee edelleen tulevaisuudessa. 3

4 Vuosi Väkiluku Muutos Muutos % , , , , , , , ,0 2015, lokakuu , (tilastokeskuksen väestöennuste 2015) , , ,6 4. KUNNAN ARVOT, VISIO JA STRATEGIA 4.1 Arvot, visio ja strategia Pälkäneen kunnan kuntastrategia on päivitetty vuonna Strategiaosuus on se suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Pälkäneen kunnan strategia pohjautuu johtoryhmän ja valtuuston tekemiin skenaarioihin. Neljästä skenaariosta valittiin yksi skenaario, jonka pohjalle strategia on laadittu, ja joka määrittelee toivotun tulevaisuudenkuvan kunnan tilanteesta. Skenaarioita tarkasteltiin vetovoimaisuuden ja palveluiden sekä aluekehityksen ja maankäytön näkökulmasta. Valittu toivottu tulevaisuudenkuva kunnasta on: Vapaa-ajan lisääntyessä mökillä olemisen aika lisääntyy, keskusseudun kasvupaine lisää väestöä Pälkäneellä. Aktiivisia ikäihmisiä, jotka osallistuvat kunnan kehittämiseen ja palveluiden vapaaehtoiseen tuottamiseen yhteistoiminnalla ja uudenlaisilla järjestämistavoilla 3-sektorin ja muiden kuntalaisten kanssa. Vetovoimaisuus lisää kunnan palveluiden tarvetta, mutta lisää elinkeinotoimintaa ja matkailuyrittäjyyttä, ja laajentaa / tehostaa maankäyttöä. Taloutta tasapainotetaan, mutta lisääntyvät verotulot helpottavat tilannetta. Missio Pälkäneen kunta tarjoaa kuntalaisilleen hyvinvointia ja tasapuolista kohtelua. Kunta edistää toimillaan yhteisöllisyyttä ja hyvän elämisen ehtoja. Pälkäneen kunnan tehtävänä on tarjota kuntalaisilleen hyvinvointia ja tasapuolista kohtelua. Missiossa peräänkuulutetaan lisäksi yhteisöllisyyttä ja edellytyksien luomista hyvälle elämälle. Missio näkyy eri kunnan yksiköissä erilaisina rooleina. Tasapuolinen kohtelu tarkoittaa laadu- 4

5 kasta asiakaspalvelua ja ratkaisuja asiakkaasta tai palvelun tarpeesta riippumatta, ei palvelun tasapäistämistä tai massapalvelua. Visio Pälkäne on vireä maaseutukunta, jossa yhdistyvät elinvoimaiset kylät, turvallinen ja puhdas asuinympäristö, ihmisläheiset palvelut sekä monimuotoinen yrittäjyys. Visio kuvaa sitä haluttua ja tavoiteltavaa tilannetta, mitä haluamme olla, joka strategian avulla saavutetaan. Uudessa visiossa Pälkäne haluaa olla vireä maaseutukunta, jossa elinvoimaiset kylät, turvallinen ja puhdas asuinympäristö sekä ihmisläheiset palvelut luovat vetovoimaisuuden asua, elää ja yrittää. Maaseutukunta tarjoaa selkeän vaihtoehdon kaupunkiasumiselle puhtaudellaan ja turvallisuudellaan sekä tilavilla asuintonteilla. Arvot 1. Elävä ja toimiva maaseutumaisuus 2. Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 3. Luovuus ja ennakkoluulottomuus taloudellisen ja kestävän kehityksen voimavarana Elävä ja toimiva maaseutumaisuus liittyy kehitykseen ja kunnan kehittämisen päätöksentekoon esimerkiksi kaavoituksessa ja maankäytössä. Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuus ovat asiakasarvoja, jotka näkyvät kuntalaisten kuulemisessa kaikissa päätöksenteossa ja jokaisella yksikkötasolla. Luovuus ja ennakkoluulottomuus taloudellisen ja kestävän kehityksen voimavarana sisältää sekä taloudellisen, yhteisöllisen että kehityksellisen arvonäkökulman. Taloudellisuus ja kehityksellisyys näkyvät taloudellisena ja kestävänä kehityksenä, yhteisöllisyys luovuutena ja ennakkoluulottomuutena päätöksenteossa. Kriittiset menestystekijät 1. Kaavoitus ja maapolitiikka 2. Talouden ja palveluiden tasapaino 3. Henkilöstöpolitiikka 4. Elinkeinopolitiikka Kriittiset menestystekijät, asiat, joissa pitää strategian toteutumiseksi onnistua, eivät muuttuneet oleellisesti aiemmasta strategiasta. Menestystekijöihin haettiin kuitenkin konkreettisia tarkennuksia. 5

6 1. Kaavoitus ja maapolitiikka: Tavoitteena on päästä onnistuneeseen maapolitiikkaan, jossa huomioidaan koko kunnan strategiset että kehityskuvatyössä laaditut maankäytön suunnitelmat. 2. Talouden ja palveluiden tasapaino: Tarjottavien palveluiden laajuus on mietittävä siten, että peruspalvelut voidaan turvata. Palveluiden laadussa näkyy kunnan missio tasapuolisesta palvelusta. 3. Henkilöstöpolitiikka: Henkilöstöpolitiikka on hallittua ja pitkäjänteistä, jolloin henkilöstöresurssit suunnataan ja mitoitetaan oikein. Henkilöstöpolitiikka tarkoittaa myös hyvinvoivaa henkilöstöä, jossa vastuuta hyvinvoinnista kantaa paitsi työnantaja ja työyhteisö niin myös jokainen työntekijä itse. 4. Elinkeinopolitiikka: Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Yritystoiminnan tukeminen nykyisellään ja uusien yrityksien alueelle rekrytointi ovat elinkeinopolitiikan keskeisiä asioita. Kunta luo edellytyksiä yrittäjyydelle muun muassa yritystonttien ja toimintaympäristön turvaamisella. Elinkeinopolitiikassa näkyy yritysmyönteinen asenne. Yhdessä yrittäjien kanssa luodaan hyvämaineista yrityskuntaa. Elinkeinopolitiikkaa tehdään innovatiivisesti. Tavoitteet Strategiaseminaarissa määriteltiin yhdeksän konkreettista tavoitetta, joihin kunnan pitäisi panostaa. Näistä tavoitteista ja kriittisistä menestystekijöistä on johdettu toimenpideohjelma, joka on strategian tavoiteosana. Yhdeksästä toimenpideohjelman tavoitteesta valittiin keskeisimmiksi päätavoitteiksi seuraavat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä: 1. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2. Kunnallisten palveluiden turvaaminen ja hyvä laatu tehdään hallitulla henkilöstöpolitiikalla ja hyvinvoivalla henkilöstöllä 3. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit Strategian seuranta Strtaegiaan sisältyvässä toimenpideohjelmassa on strategian tavoitteista johdetuille toimenpiteille määritelty omat mittarit, joita seurataan osavuosiraportoinnin yhteydessä. Toimenpideohjelman seuranta 1. Kaavoitus ja maapolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 6

7 1. Sitoutuminen Pälkäneen alueen kehittämiseen 1.1 Maankäytön suunnittelun toteuttamisohjelma (Harava-työkalu) kehityskuvan jatkoksi: edesauttaa sitoutumista Mittarit Pilottiryhmä: kunnanjohtaja, aluearkkitehti, kehittämispäällikkö Toteutuminen (aluearkkitehti) Pilotille esitettyjen tavoitteiden toteutuminen 2. Aktiivinen maaseutumaisen rakentamisen tukeminen 2.1 Riittävä tonttikoko 2.2 Rakennusjärjestyksen tarkistaminen (vrt. kehityskuva vapaa-ajan asunnot vakituiseksi ja haja-asutusalueen rakentaminen) 2.3 Kriteeristön käyttöönotto mökin muuttamisesta omakotitaloksi (mitä useampi kriteeri täyttyy, muutos mahdollinen) Mittarit Tonttikoko Myönnetyt haja-asutusalueen rakennusluvat: ja perustelut Kehityskuvan määrittelemät kriteeristöt, muutettujen mökkien määrä Koko aika Toteutuminen (rak.valvonta) Aluearkkitehti Johtoryhmä, aluearkkitehti, rak.valvonta johtoryhmä 3. Teollisuusalueiden kaavoitus 3.1 Kaavoitettavien alueiden kartoitus kuntakeskuksessa (vrt. kehityskuva) 3.2 Kehityskuvatyössä määriteltyjen alueiden kaavoituksen toteuttaminen 3.3 Kevyen liikenteen väylien, maisemapolkujen ym. alueiden suunnittelu (vrt. kehityskuva) Johtoryhmä, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Kunnanjohtaja, aluearkkitehti Mittarit Tehty selvitys Kehityskuvatyön seurantamittarit Toteutuminen (aluearkkitehti) 2. Talouden ja palveluiden tasapaino Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit 7

8 1.1 Laadittavaksi tulevan talouden tasapainotusohjelma ja sen toteuttaminen: kaikki toimijat, sisältäen kolmannen sektorin Mittarit Luottamuselimet, työntekijät: vastuu johtajilla Toteutuminen (johtoryhmä) Sektorikohtainen arviointi 2. Kunnalla on toimivat peruspalvelut 2.1 Arvioidaan palveluiden toteuttamistapa tasapainoisesti koko kunta huomioiden (palveluiden taso ja laatu, toimijatahojen määrittely) Mittarit Kunnanhallitus, lautakunnat Toteutuminen (johtoryhmä) Asiaan palataan vuoden 2014 aikana, jolloin juhlavuoden toimenpiteet sekä Kangasalan yhteistoiminta-alueen palveluiden laajentaminen on valmistunut. Kustannustehokkuus Kustannusseuranta Vertailukunnat Palvelujen laadun arviointi 3. Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset 3.1 Käytetään tarkkaa harkintaa kokonaisvaltaisesti määriteltäessä kunnan veroprosenttia (arvioidaan säästökohteet uudestakin näkökulmasta, tehdään pitkän tähtäimen suunnittelua) Mittarit Arvioidaan vuosittain erikseen Toteutuminen (talousjohtaja) Valtuusto Seurantavertailu, Keskiarvo ja sen kehitys Kunnallisveroprosentti, Pälkäne ja keskiarvovertailut Pirkanmaan keskiarvo 19,62 20,13 20,24 20, as. kunnat 19,98 20,53 20,75 20,84 Pälkäne 20,00 20,50 21,00 21,00 Kiinteistöveroprosentit, Pälkäne ja Pirkanmaan keskiarvot Pirkanmaa yleinen kv.ka 0,99 1,01 1,02 1,02 Pälkäne yleinen kv. 0,80 0,80 1,00 1,00 Pirkanmaa vak.as. ka. 0,45 0,48 0,49 0,49 Pälkäne vak. as. kv 0,40 0,4 0,45 0,45 8

9 3. Henkilöstöpolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 1. Hallittu henkilöstöpolitiikka palveluiden ja laadun turvaamiseksi 1.1 Henkilöstöresurssi suunnataan ja mitoitetaan oikein 1.2 Esimiesten tehtävien selkeyttäminen ja johtamisosaamisen kehittäminen 1.3 Suunnitellaan toiminta ja muutokset henkilöstön kanssa: sitoutuminen ja motivointi 1.4 Työyhteisötaitojen kehittäminen: koulutus 1.5 Henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen 1.6 Perehdytys Esimiehet Koko työyhteisö: vastuu esimiehillä Esimiehet Johtoryhmä, esimiehet Osastojoht. esimiehet Esimiehet Mittarit Toteutuminen, Hallinto-osasto Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Toteutuminen, Sivistysosasto Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta Toteutuminen, Tekninen osasto Työn kuormittavuus, tehtäväkuvat Henkilöstön osallistuminen Koulutuspäivät, asiakaspalaute Taloudellinen ja tehokas toiminta 2. Hyvinvoiva henkilöstö palveluiden ja laadun turvaamiseksi 2.1 Luottamuksen kehittäminen työyhteisössä 2.2 Henkilöstön hyvinvointi- ja terveystietoisuus 2.3 Hyvän työyhteisön pelisäännöt 2.4 Ongelmiin puututaan heti Koko työyhteisö Työsuojelu-, työterveys Lähiesimiehet, jory Lähiesimiehet Lähiesimies, työntekijä, työsuojeluhenkilöstö 9

10 2.5 Työergonomia ja ohjaus, työtilat 2.6 TYHY -toimintaan panostaminen: henkilöstö mukaan suunnitteluun, mm. kehittämispäivät 2.7 Työsuojelu ja työturvallisuus 2.8 Aloitekilpailu hyvinvoivan henkilöstön lisäävistä tekijöistä Hallintojohtaja, työsuojelupäällikkö, lähiesimies Työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut Yt-toimikunta Mittarit Toteutuminen, Hallinto-osasto Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Toteutuminen, Sivistysosasto Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu Mittarit Toteutuminen, Tekninen osasto Työhyvinvointikysely: palaute, seuranta ja toimenpiteet Kehityskeskustelut vuosittain ja sisältö (Populuksen pohja), raportointi Säännölliset tiimipalaverit, Osastokokoukset Poissaolot Henkilöstön vaihtuvuus: loppuhaastattelu 4. Elinkeinopolitiikka Toimenpide Aikataulu Vastuu 10

11 1. Maaseutuyrittäjyyden edistäminen 1.1 Yritysmyönteinen neuvonta, asiakaspalvelu-koulutus 1.2 Tonttien kaavoitus rakentamiskelvolliselle, logistisesti hyvälle paikalle, kunnallistekniikka valmiiksi Heti Koko ajan, alkupainotteinen Kunnan johto henkilöstöjohtaminen Kunnan johto, kaavoitus Mittarit Asiakaspalaute jatkuva Yritystonttien määrä 2. Matkailun edistäminen 2.1 Sappeen ja sen vaikutusalueen vetovoimaisuuden ja toiminnan kehittäminen 2.2 Matkailua tuottavien yhdistyksien mm. Mikkolan navetan kulttuurin ja sen kohteiden kehittäminen 2.3 Kunnan vapaiden kiinteistöjen hyödyntäminen matkailuyrityksille (lunastus vuokranmaksulla tms.) 2.4 Kuntamarkkinoinnin kehittäminen: imago, vetovoimaisuus Koko aika 2013 Koko aika Koko aika Kunnan johto, yrityspalvelut, kehittämispalvelut Kehittämispalvelut, Elpo-ryhmä Mittarit Asiakasmäärä, liikevaihto, htv, rakennuskanta Sopimus Kiinteistöjen myynti-/vuokraussopimukset Asukas- ja yritysmäärän kasvu Toteutuminen 3. Työpaikkaomavaraisuus: Olemassa olevien yrityksien tukeminen ja yrityksien säilyminen 3.1 Omien työttömien nuorten työllistäminen, asenteisiin vaikuttaminen 3.2 Yrityskampanja työllistämisestä ja sen keinoista, ml. kunta työnantajana 3.3 Yrityskoulutuksia sidosryhmien kautta 3.4 Toimivat yrityspalvelut: neuvonta-, sijoituspalvelut 3.5 Yhteiskunnallisten yritysten kehittäminen ja tuki Koko aika, alkupainotteinen 2013 Koko aika Koko aika Koko aika Työpaja, yrityspalvelut Yrityspalvelut, työpaja : Yrityspalvelut, kehittämispalvelut Mittarit Työttömien määrä, työttömyysaste Osallistuvat yritykset Toteutuminen 11

12 Uudet yritykset, yrit. nettomäärä Asiakaspalaute 4.2 Hyvinvointisuunnitelma Kunnanvaltuusto on hyväksynyt hyvinvointikertomuksen vuosille Oheisessa taulukossa on toimenpiteet, joiden avulla hyvinvointia pyritään edistämään vuosina 2015 ja Toimenpiteet ja niiden seuraaminen on syytä jakaa kahdelle vuodelle, koska merkittävä osa tavoitteista on sellaisia, joiden vaikuttavuus ulottuu pidemmälle ajanjaksolle. Tavoitteiden seuraaminen tapahtuu talousarvion seurannan yhteydessä kolme kertaa vuodessa ja yksi näistä on tilinpäätöksen yhteydessä. Hyvinvointisuunnitelma kokonaisuudessaan on talousarvion liitteenä liite 3. Hyvinvointisuunnitelmaan on päivitetty nimikkeet vastaamaan nykyhetkeä. Tavoite Tavoiteltu muutos mennessä. Toimenpide Vastuutaho Arviointimittari Rakenteelliset ongelmat Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrän vähentäminen Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee vuosittain 10%. Lähtötasona on elokuu 2014, jolloin heitä oli 142. Työttömien aktivointi mm. työpajatoiminta ja rahoituksen hakeminen uudelle kehittämishankkeelle projektikoordinaattori, hallintojohtaja Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä pienenee vuosittain 10%. Lähtötasona on elokuu 2014, jolloin heitä oli 175. Muuttovoittoinen kunta Pälkäne on muuttovoittoinen vuosina 2015 ja Markkinointi, kunnan imagon kohottaminen ja näkyvyyden lisääminen, kehityskuvatyö, tonttivarannon ylläpitäminen. kehittämispäällikkö Toteutetut markkinointi toimenpiteet, kunnan näkyvyys mediassa, kehityskuvan toimeenpanon tilanne, saatavilla olevien tonttien määrä. muuttoliike Nuorten hyvinvointi Nuorten hyvinvoinnin parantaminen Kouluterveyskyselyssä vuoden 2015 tulokset paranevat vuosien 2011 ja 2013 tasosta tässä suunnitelmassa esitettyjen mittareiden osalta. Yhteisöllinen oppilashuolto, nuorisotyöntekijän pitämät oppitunnit. sivistystoimenjohtaja, liikunta- ja vapaaaikasihteeri, nuorisotyöntekijä. Kouluterveyskyselyn tulokset. Nuorten osallisuus Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Nuorisovaltuuston tai vastaavan vaikuttamiskanavan perustaminen. Nuorten osallistaminen esim. kunnan palvelujen ja markkinoinnin kehittämisessä. sivistystoimenjohtaja, kehittämispäällikkö Nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamiskanava perustetaan. Nuoria osallistettu esim. kunnan markkinointiin. 12

13 Ikäihmisten hoito ja asuminen Ikäihmisten hoito ja hoiva Vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrän vähenee ja kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon määrä lisääntyy suhteessa ikäihmisten määrään. Lähtötasona toimivat vuoden 2013 määrät. Neuvotellaan Kangasalan kanssa ikäihmisten hoitomuodoista ja Harjutuulen palvelukeskuksen muuttamisesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. kunnanjohtaja Ikäihmisten palvelujen palvelurakenne. Senioritalon rakentaminen Senioritalo Pälkäneelle. toteutuu Senioritalon työryhmä vie hanketta eteenpäin. hallintojohtaja Päätös rakentamisesta on tehty, kaavamuutos vireillä, hankkeen toteutus aloitettu. Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa Vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn käyttöönotto Kunnanhallitus ja hallintokunnat käyttävät EVAa kukin vähintään yhden päätöksen teossa vuosittain. Kunnanhallitus hallintokunnat EVA:n käyttöö. ja ottavat kunnanjohtaja, osastopäälliköt EVAn käyttömäärä kunnanhallituksessa ja hallintokunnittain. 5. KONSERNIYHTIÖIDEN TAVOITTEET Kuntakonsernin tavoitteet Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen kunta omistaa samoin kuin useat muut kunnat, vuokrataloyhtiön, jonka perustehtävänä on vasta siitä, että kunnan alueella, ja sen eri puolilla on riittävä vuokratalokanta. Asuntojen riittävyyttä peilataan vuosittain asunnon hakijoiden ja tyhjänä olevien asuntojen määrään. Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen kunta omisti aikaisemmin yhtiön puoliksi Vattenfallin kanssa, mutta osti sitten Vattenfallin osakekannan sen haluttua luopua osakkuudestaan. Kunnan lähtökohtana on se, että kunta pystyy omilla toimenpiteillään vaikuttamaan kaukolämpötariffiin ja kaukolämmön tuotantotapaan. Pälkäneen Valokuitu Oy Pälkäneen kunta perusti Pälkäneen Valokuitu Oy nimisen voittoa tavoittelemattoman yhtiön, jonka tavoitteena on valokuituverkon rakentaminen Pälkäneen kunnan alueelle. Vuoden 2016 aikana yhtiön on määrä rakentaa pilottivaiheen valokuituverkko Harhalan ja Taustin alueil- 13

14 le. Jatkosuunnitelmat tarkentuvat vuoden 2016 aikana. Yhtiön toiminnan käynnistämisvaiheesta johtuen yhtiölle ei vielä esitetä konserniyhtiökohtaisia tavoitteita vuodelle Konserniyhtiöiden tavoiteasettelu vuodelle 2016: Tytäryhtiö: Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari Käyttöaste % (Vuokratuotot maksimivuokratuotosta) 90,89% väh. 97% Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu Jatkuvuussuunnitelman toteutuksen aloittaminen 2014 Kuntakonsernin yhteiseen riskienhallintoprosessiin siirtyminen toteutunut toteutunut ei toteutunut Yhtiön tunnusluvut TP 2014 Tot Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio 12 Lainat rahoituslaitoksilta Lainat emolta Omavaraisuusaste 20.9 % Tot. vuokra/m 2 keskimäärin 8,09 Lainavastuut, euroa/asm2 176,01 Tytäryhtiö: Pälkäneen Aluelämpö Oy Toteutuminen Tavoite Toteutuminen Mittari Kaukolämmön myynti MWh/vuosi 6040 Kaukolämpöt. hyötysuhde (myyty/tuotettu MWh) 85% Kaukolämmön kokonaishinta /MWh 120,00 Yhtiö kattaa liiketoimintatuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit ilman konserniemon avustuksia Yhtiön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu Osinkotuottotavoite Kuntakonsernin yhteiseen riskienhallintaprosessiin siirtyminen toteutunut toteutunut Yhtiön tunnusluvut TP 2013 Tot Liikevaihto

15 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden voitto/tappio Lainat rahoituslaitoksilta Lainat emolta 0 Omavaraisuusaste 12,6 % 6. KUNNAN TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN KAUDELLA Valtuusto on hyväksynyt vuosina toteutettavan talouden tasapainotusohjelman. Valtuuston päätöksen mukaan tasapainottamisohjelman toimenpiteet ja tavoitteet sisällytetään valmisteltaviin talousarvioihin tasapainotusohjelman toteuttamiskaudella ja annetaan tarkastuslautakunnan tehtäväksi seurata ja arvioida tasapainottamisohjelman toteutumista. Hallinto-osasto Toteutuva säästö/tulo vuosittain Palvelusihteeri, ei täytetä Palvelusihteeri, ei täytetä Yritysneuvoja osa-aikaiseksi Kuntouttavan työtoiminnan malli/työpajan vakiinnuttaminen Yhteensä, vuosi Yhteensä, kumulatiivinen Perusturva Toteutuva säästö/tulo vuosittain Luovutaan neljästä vanhusten tehostetun palveluasumisen paikasta Siivoussetelistä luopuminen Kotihoidon turvapalvelupäivystys Esperille Kesäsulku 1 kk, Onkkaalan terveysasema auki Tk:n vuodeosastopaikkojen vähentäminen kesällä Yhteensä, vuosi Yhteensä, kumulatiivinen Sivistysosasto Toteutuva säästö/tulo vuosittain

16 Laitikkalan koulun lakkauttaminen Epaalan koulun lakkauttaminen Rautajärven koulu 2-opettajaiseksi Ryhmäperh.pk:n (Tuulimylly) lakkaut Kirjastopalvelujen järjestelyt Liikunta- ja ulkoilualuekuluj. säästö Liikuntapalvelujen maksutuot Yhteensä, vuosi Yhteensä, kumulatiivinen Tekninen osasto Toteutuva säästö/tulo vuosittain Valmistuskeittiöiden vähentäminen, ateriakuljetusten lisääminen Pesulan lakkauttaminen, selvitystyötä jatketaan Energiasäästöratkaisujen toteutus, Aluelämmön tariffin lasku Eri alueiden kunnostus kylätoimikuntia avustamalla Vesilaitoksen maksut 3/4 tasossa koko maan maksimitasosta Vesilaitoksen kustannussäästötavoitteet Katuvalaistuksen säästöt (joka kolmas lamppu päällä) Tilojen käyttömaksujen ja muiden taksojen tarkistaminen Yhteensä, vuosi Yhteensä, kumulatiivinen Käyttötalous kaikki yhteensä, vuosi Käyttötalous kaikki yhteensä, kumulatiivinen Kiinteistöjen myynnit Myyntivoittotavoite vuosittain Kiinteistöjen myyntikohteet erillisessä taulukossa myyntivoittotavoite jaettuna kolmelle vuodelle Yhteensä Käyttötalous+kiinteistöjen myynnit yhteensä, vuosi Käyttötalous+kiinteistöjen myynnit yhteensä, kumulatiivinen

17 Kiinteistöjen myyntitavoitteet Muutos: Rajalansaaren myymisestä päätetty luopua. (KV ) Kiinteistö Tasearvo 2013 Seuraava myyntiin vapautuva asuntoosake Seuratalo huoltorakennuksineen Kukkianhelmessä liiketila (Luopioisten Lahjapuoti) Rajalansaari, kiinteistön jalostus Laitikkalan koulu Epaalan koulu Pukkivuoren ryhmis päiväkodin siirryttyä koululle Pöllölän rakennus purkukuntoisena, maapohjan vuokraus Salimäen rakennukset, hoitovastuu Pälkäne-seuralle 0 Myyntihinta - Tasearvo Talousarvion 2015 yhteydessä päätetyt lisäsäästötoimet Sivistysosasto Kirkonkylän koulun muuttaminen kolmiopettajaiseksi (virka siirretään määräaikaisesti täytettyyn virkaan Kostian koululle) Kouluverkkorakenteeseen liittyvistä muutoksista päätetään vuoden 2016 talousarvion valmistelun yhteydessä Aineet, tavarat ja tarvikkeet Palvelujen osto Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja päivähoidon avustajatoiminnan yhdistäminen Puistolan ryhmäperhepäiväkodin lakkauttaminen: henkilöstösäästö kaksi määräaikaista päivähoitajaa sisäiset vuokrat muut kulut Yhteensä Tekninen osasto ) Liikenneväylät Katuvalaistuksen uusiminen energiaa säästävät lamput ( ) rahoitusmallit ( esim. leasing, yksityistäminen ) osuudet, joissa kokeiluluontaisesti valot kokonaan öisin sammutettuna

18 2) Puistot ja yleiset alueet määritetään hoitoluokat uimarantojen hoito / yksityistäminen / yhteisöt / talkootyöt / tempaukset ) Puutarhuri (tai työpajan hyödyntäminen) kiinteistöalueiden hoito kaavateiden jätkäpolkujen ja vastapenkan hoito tontin omistajille ) Kiinteistöt vähällä käytöllä olevien kohteiden myynti / tehostettu käyttö / vuokraus Haanloukas, Santaharjun nuorisotalo, Luopioisten tekninen toimisto, Apteekki 5) Korjauskohteiden etukäteiskarsinta tarkalla seulalla katsotaan ja tarkastellaan mitä voidaan tehdä ; toiveet ennen budjetin valmistelua ei pitkin vuotta 6) Henkilöstö eläköityminen uuden palkkaaminen ratkaisut Siivous- ja ruokahuolto sijaisuuksien tarkka seulonta 7) Hankintakielto! vain täysin tarpeellinen hankitaan!; Yhteensä Hallinto-osasto palkattomien vapaiden laajentaminen, vuosi 2016 haettava mennessä yksi palkallinen vapaa 5 palkatonta päivää kohti (järjestelyllä max. 2 palkallista päivää vuodessa) jäsenmaksujen, jäsenyyksien vähentäminen Yhteensä Kaikki yhteensä TALOUSARVION SISÄLTÖ Kuntalain 110 :n 1 mom. mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteutettavat kunnan strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla ali- 18

19 jäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Pälkäneen kunnalla ei ole suunnitelmakaudella katettavaa alijäämää. Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Vuoden 2015 talousarvion yli-/alijäämä Ylijäämä Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Taloussuunnitelma toteuttaa valtuuston hyväksymää strategiaa, joka ulottuu taloussuunnitelmakautta pidemmälle ajanjaksolle. Käyttötalousosassa asetetut tehtäväkohtaiset tavoitteet valmistelevat toimielimet, ja niiden tulee olla johdettu valtuuston hyväksymistä strategioista, päämääristä ja koko kuntaa koskevista tavoitteista, ja niiden tulee tukea koko kunnan tavoitteiden saavuttamista. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan kokonaistaloutta kuvaava tuloslaskelma osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin, pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin ja arvonalennuksiin. Tuloslaskelmassa esitettävät keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja -kulut, suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset erät. Käyttötalous ja toiminnan tavoitteet esitetään tehtäväalueittain. Rahoituslaskelma osoittaa, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirtaa. Siitä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoituksen rahavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä kassavarojen muutokset. 8. TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 8.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. 19

20 Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. (Lähde VM: Taloudellinen katsaus, syksy 2015) Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kirjanpidollisesti tasapainoinen; vuosikate on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Myös vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate (2,9 mrd. euroa) riitti kattamaan poistot. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti myös kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoitteen mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen paikallishallintosektori (kuntatalous) saisi olla vuonna 2019 korkeintaan ½ prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Kevään 2015 teknisen julkisen talouden suunnitelman pohjana olleeseen ennusteeseen suhteutettuna tavoitteen saavuttaminen merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. 20

21 Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tukemiseksi hallitus asettaa kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Menorajoite koskee valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvaa menojen muutosta. Sen toteutumista seurataan vuosittaisissa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksissa. Asetettua menorajoitetta ei voi väljentää, mutta sitä kiristetään vuosittain kun toistaiseksi täsmentymättömien hallitusohjelman toimenpiteiden valmistelu on edennyt. (Lähde: VM, Kuntatalousohjelma ) Kesäkuussa saavutettiin kunta-alalle vuoden 2016 palkantarkistuksista neuvottelutulos. Neuvottelutulos ulottuu ajanjaksolle Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti vain yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,59 prosenttia. Kustannusvaikutus vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. (Lähde: Kuntaliitto, Kuntatalous 5/2015) Pirkanmaan aluetalouden yleistilanne ei ole muuttunut kuluvan vuoden aikana edellisvuoden tilanteesta. Kuitenkin on myös todettava, että talouden ja työllisyyden tilanne saattaa muuttua suuntaan tai toiseen hyvin nopeasti. Pirkanmaalla kyselyn sidosryhmät ovat kertoneet signaalien olevan ristiriitaisia niin toimialojen kuin toimialojen sisällä olevien yritysten osalta. Yritysten oma arvio on lievästi positiivisen puolella ja taustalla odotukset ovat noususuuntaiset, varsinkin vientitoimintaa harjoittavien yritysten osalta. Keväällä 2016 saattaa piristystä tuoda asuntorakentamisen elpyminen kasvu-uralle, sekä nyt vuoden verran kestänyt lievä teollisuuden kasvu. Tosin kasvu ei tapahdu koko teollisuuden osalta, vaan muutamilla toimialoilla kuten kemian teollisuuden sekä metsäteollisuuden sektoreilla. Näiden toimialojen odotetaan kasvavan 2-3 prosentin verran vuositasolla, mutta vienti kasvaisi mm. kemian teollisuuden osalta jopa 5-6 prosenttia. Teknologiaan sitoutunut toiminta hiipuu jonkin verran, mutta odotettavissa on uusien pienehköjen yritysten esiinmarssi jopa vientitoimintaan. Maakunnassa kasvua ei voi enää jatkossa hakea pelkästään korkeanteknologian kautta, vaan taloutta kannattelevat voimat ovat olleet todellisuudessa pitemmän aikaan muilla toimialoilla. Kasvua tapahtuu kuitenkin eniten teollisuuden ulkopuolella, kuten liike-elämän palveluissa, turvallisuusalalla ja finanssisektorilla. Talouden kasvuvauhdin hidastuminen näkyy selvemmin epävarmuutena, joka heijastuu työmarkkinoilla irtisanomisten lisääntymisenä sekä työttömyyden keston kasvuna. Työllisyystilanne on heikentynyt kaikilla tarkastelujaksoilla. Irtisanottuja oli alkuvuonna enemmän kuin edellisvuonna samaan aikaan. Riskinä on jo nyt 1990-luvun laman kaltainen tilanne, jossa osa työttömistä työnhakijoista jää pysyvästi työhallinnon haasteeksi. Vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Pirkanmaalla on ollut keskimäärin työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste on ollut keskimäärin 15,1 %. Vastaava määrä työttömiä työnhakijoita on ollut viimeksi vuoden 1997 aikana. Nuorten työttömien työnhakijoiden määrä on noussut suurimman osaa vuotta ja yli 50- vuotiaiden lukumäärä kasvoi 10 % edellisvuoden luvuista. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuositasolla 6 %. (Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015) Työttömyyden kehitys Pälkäneellä Työ- ja elinkeinotoimiston työllisyyskatsauksen mukaan syyskuu 2015 Työttömyysaste, % 12,2 10,9 Työttömät, hlöä syyskuu

22 - alle 25-vuotiaat yli vuoden työttömänä Pirkanmaan työttömyysaste, % 14,7 13,9 Koko maan työttömyysaste, % 12, Talousarvion ja talousarvion valmisteluohjeen vertailu Kunnanhallitus päätti talousarviokehyksestä hallintokuntien talousarvion valmisteluun. TULOSLASKELMAN VERTAILU euroa Kehys 2016 TA 2016 ERO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Poistoeron muutos Tilikauden alijäämä Talousarvioesityksessä toimintakate arvioidaan euroa heikommaksi kuin kehyksessä. Verotulot ja valtionosuudet arvioidaan yhteensä noin euroa pienemmiksi kuin kehyksessä. Poistot arvioidaan euroa pienemmiksi kuin kehyksessä poistosuunnitelmamuutokseen tehtyjen tarkistusten vuoksi. Kokonaisuutena talousarvio on alijäämäinen samoin kuin kehys, mutta alijäämä on euroa suurempi kuin kehyksessä. Talousarvioesitykseen on investointisuunnitelmien tarkentumisen perusteella lisätty euroa investointimenoja talousarviovuoden kehysesityksessä esitettyyn investointisuunnitelmaan nähden. Lisäykset kehysesitykseen nähden mm.: - Ruokahuollon kaluste- ja laitehankinnat, euroa - Kaavateiden rakentamishankkeet, euroa - Aitoon lisäkaivon rakentaminen ja linja Aitoon vesilaitokselle, euroa (siirretty vuodelta 2015) - Tommolan jäteveden puhdistamon varavoimakone, euroa 8.3 Käyttötalous- ja tulossuunnitelmaosa Talousarvion laadintasäädösten mukaan talousarvio sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Vuoden 2016 tehtäväalueiden määrärahat yhteensä ovat valtuustoon nähden sitovia, taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 osalta määrärahat ovat toiminnan kehittämistä ohjaavia. Suunnitelmavuosien talouskehityksen arvioinnissa on huomioitu tasapainottamisohjelman tasonlaskut sekä vuoden 2015 talousarviossa asetetut lisäsäästötavoitteet. 22

23 TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 ETP2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Sisäiset kulut Toimintakate Verotulot Kunnallisverotulot Kiinteistövero Osuus yhteisöverotuotoista Valtionosuudet Rahoitustuotot ja rahoituskulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot pysyvistä vastaavista Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Poistoeron lis (-) / väh (+) Varausten lis (-) / väh (+) Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Talousarvio 2016 TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot kasvavat vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 16,5 prosenttia. Merkittävin vaikutus tähän on sisäisten erien sekä tukien ja avustusten kasvulla. Tuet ja avustukset kasvavat erityisesti työllistämistoiminnan lisääntymisestä ja siitä johtuvasta palkkatukitulojen lisäyksestä. TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot 23

24 Henkilöstömenojen arvioidaan kasvavan hyvin maltillisesti. Tämä johtuu sekä palkkojen että sivukulujen hitaasta kasvusta. Eläke- ja sosiaaliturvamaksuihin ei kohdistu merkittävää painetta tulevan vuoden aikana. Palveluiden ostot Palveluiden ostot kasvavat voimakkaasti tilinpäätösennusteesta. Tämä johtuu suurelta osin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnan erittäin suotuisasta toteumaennusteesta vuodelle Varovaisuuden vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutilausmenot on arvioitu yläkanttiin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aine, tarvike ja tavara-menot kasvavat vuoden 2015 toteumaennusteesta voimakkaasti johtuen suotuisasta ennusteesta vuodelle TOIMINTAKATE Toimintakate eli nettomenot kasvavat n euroa (2,8 %) kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden. VEROTULOT Talousarviovuoden ja suunnitelmakauden verotuotot on arvioitu seuraavilla veroprosenteilla: TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TULOVEROPROSENTTI 21,00 21,00 21,00 21,00 KIINTEISTÖVEROPROSENTIT - yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 - vakituiset asunnot 0,45 0,45 0,45 0,45 - muut asuinrakennukset 1,05 1,05 1,05 1,05 TILASTOTIETOA efektiivinen tuloveroprosentti 14,40 14,17 14,20 14,33 efektiivinen tuloveroprosentti kunnissa keskimäärin 14,94 14,78 14,81 14,95 Keskimääräinen nimellinen tuloveroprosentti vuonna 2015 kunnissa oli 19,84, Kiinteistöveroprosentit keskimäärin vuonna 2015 olivat seuraavat. Yleinen kiinteistövero 0,94, vakituiset asunnot 0,43 ja muut asuinrakennukset 1,05. Efektiivinen veroprosentti tarkoittaa kunnan todellisuudessa saamaa osuutta kunnan asukkaiden ansiotuloista kaikkien eri verovähennysten jälkeen. Kyseessä on keskimääräinen laskelma, joka ei sellaisenaan vastaa yksittäisen kuntalaisen verotusta. Pälkäneen kunnan verokertymän arvioidaan supistuvan hiukan vuodelle 2016 ja kasvavan hitaasti seuraavina vuosina. Kunnallisvero 24

25 Sekä tilinpäätöksessä että talousarviossa kunnallisverotuloina käsitellään maksuperusteisesti kunnalle kunakin vuonna tilitetyt verot. Maksuunpantu verotulo on taas kunakin verovuonna kuntalaisille maksettavaksi määrätty vero, jonka kertyminen kunnalle voi ajoittua useammalle vuodelle. Kiinteistövero Kiinteistöveron kasvuksi vuodelle 2015 on talousarviossa varattu noin euroa (18 %) suhteessa ennakkotilinpäätökseen. Kasvu perustuu seuraaviin veronkorotuksiin: yleisen kiinteistöveron korotus 0,2 %, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron korotus 0,05 % ja muiden asuinrakennusten veroprosentin korotus 0,05 %. Yhteisöveron tuoton arvioidaan ylittävän vuoden 2014 talousarvion reilulla eurolla. Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2015 on arvioitu euroa. VALTIONOSUUDET Peruspalvelujen valtionosuus Peruspalvelujen valtionosuus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen sekä kirjastojen yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen rahoituksen. Yhden putken mallin mukainen valtionosuus päätetään ja maksetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnan laskennallisesta valtionosuuden perusteesta vähennetään yksi mallille yhteinen kunnan omarahoitusosuus, joka laskutetaan valtakunnallisen kustannustenjakoa kuvaavan valtionosuusprosentin perusteella. Vuonna 2016 kuntien omarahoitusosuus on ennakkotietojen mukaan 3652 euroa/asukas (kasvu ed. vuoden päätöksiin 130 euroa). Lisäksi kunnille maksetaan muita valtionosuuseriä, joita ovat yleinen valtionosuus, valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset, järjestelmämuutoksen tasaus sekä kuntien välillä toteutettava verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuu valtionosuusleikkauksia vuosina Vuosille kohdistetut leikkaukset ovat vähentäneet kunnan vuosittaista valtionosuuspohjaa noin 1,42 milj. euroa. Vuosille nykyisten päätösten mukaisten leikkausten määrä vähentää valtionosuuspohjaa noin euroa. Valtionosuuksien leikkaukset on huomioitu taloussuunnitelmavuosien valtionosuuskehityksessä. Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Ylläpitäjäjärjestelmässä ovat toisen asteen oppilaitosten (Pälkäneellä lukio), vapaa-aika ja kulttuuritoimen, sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Kotikuntakorvaukset Jokainen kunta saa koko alueensa perusopetusikäisestä ikäluokastaan valtionosuuden peruspalvelujen valtionosuuden kautta. Perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmän perusteella kunnalle maksetaan kunnan perusopetuksessa olevista muiden kuntien oppilaista ja kunta vastaavasti maksaa muiden kuntien tai yksityisten oppilaitosten pälkäneläisille järjestämästä perusopetuksesta. Myös kunnan Anna Tapion koulua käyvät oppilaat sisältyvät kotikuntakorvausjärjestelmään. Kotikuntakorvaukset sisältyvät pääsääntöisesti valtionosuuspäätökseen ja ne otetaan automaattisesti huomioon valtionosuustilityksissä. Kotikuntakorvaukset käsitellään koulutus- ja kirjastopalveluiden tehtäväalueen tuloina ja menoina. 25

26 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Rahoitustuotoissa on huomioitu seuraavat erät: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa Korkotaso on laskenut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Kolmen kuukauden Euribor-koron noteeraus on ollut 0,124 %. Korkojen alhaisuus on huomioitu korkotuottojen ja kulujen arvioissa. Korkokulut sisältävät tarvittavan varauksen talousarvion mukaiseen pitkäaikaisen lainanottoon sekä varauman mahdolliseen korkojen nousuun. VUOSIKATE Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos, joka ilmoittaa tulorahoituksen riittävyyden pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvien poistojen kattamiseen. Vuosikatteella tulisi keskimäärin kattaa vähintään suunnitelman mukaisten poistojen määrä, jotta uusintainvestointien omarahoitus voidaan turvata. Talousarviossa vuosikate euroa ei riitä kattamaan euron suuruisia poistoja. Poistosuunnitelman muutos vaikuttaa vuosikatteen riittävyyteen merkittävästi. Kuluvan vuoden poistojen määrän arvioidaan olevan euroa. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Kunnanvaltuuston hyväksymä ja voimaan tullut poistosuunnitelma perustuu tasapoistoihin. Uusi kireämpi vuoden 2011 yleisohjeen mukainen poistosuunnitelma tehtiin vuoden 2015 aikana. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä poistosuunnitelma vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessaan. Talousarvion poistot on arvioitu uuden, kireämmän poistosuunnitelman mukaisina. POISTOERON MUUTOS Poistoeroa puretaan aiemmin tehdyillä investointivarauksilla katettujen investointien suunnitelman mukaisten poistojen suhteessa. TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Vuoden 2016 talousarvio on euroa alijäämäinen. LIIKUNTAHALLIN VAIKUTUKSET TALOUTEEN 26